Mihin pitäisi ahtaa lumet?

126 vastausta artikkeliin “Mihin pitäisi ahtaa lumet?”

1. Narikka­to­ria ainakin voisi hyö­dyn­tää lumi­varas­tona ja luo­da auki­olle ison pulkkamäen lap­sille. Olisi jotain iloa siitäkin talvisin.

   Vastaa

2. Olen täs­mälleen samaa mieltä tuos­ta tilapäis­es­tä pysäköin­tikiel­losta ahtaim­mil­la ratikkakaduil­la. Liisankatu, Snell­maninkatu ja Tehtaankatu tule­vat ensim­mäis­inä mieleen. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön päätök­sel­lä tuon saisi viikos­sa voimaan, ja perua voi yhtä nopeasti sit­ten, kun lumi­ti­lane helpottaa.

   Lop­pu­jen lopuk­si tämä olisi myös autoil­i­jan etu, sil­lä lumen tilapäis­varas­toin­ti voitaisi­in sijoit­taa näi­den tyhjik­si jäävien parkkipaikko­jen kohdalle, jol­loin naa­puriko­rt­telien autopaikat puolestaan oli­si­vat oikeasti auto­jen käytössä, eivät lumen tilapäissijoituspaikkoina.

   Vastaa

   1. Kysyin tätä liiken­nesu­un­nit­telupääl­liköltä. Hän voi lait­taa vain pysyviä pysäköin­tikiel­to­ja. Tilapäiset kuu­lu­vat raken­nusvi­ras­tolle, mut­ta ei siihen viikkoa tarvi­ta. Vart­ti­tun­ti riittää.

      Vastaa

3. Jotain järkeä voisi har­ras­taa tuos­sa lumen kuskauk­ses­sakin. Eilenkin näin pari ker­taa kun lun­ta rah­dat­ti­in kuor­ma-autoon vaik­ka vier­essä olisi hehtaarin aukio mihin tyrkätä lumet (Vallila Konepa­ja ja E‑Haaga Hakamäen­tien vier­essä). Kai joku tästä turhas­ta hom­mas­ta vetää hyvät fyrkat kaupungilta.

   Vastaa

4. Tääl­läpäin kan­takaupunkia on henkilöau­tol­la päässyt koko ajan ja kaikkialle, vaik­ka osa pikkukaduista on jäänyt käytän­nössä kokon­aan auraa­mat­ta ja lumi on tamp­paan­tunut ajo­radalle. Ongelmia tun­tuu aiheutu­van vain bus­seille ja ratikoille. Muut kulku­vä­li­neet ovat mielekkääm­män kokoisia ja ketterämpiä.

   Tässäkin kan­nat­taisi ottaa mallia Barcelonas­ta jos­sa lumion­gel­ma on ratkaistu kevyel­lä pikaratikka­maisel­la metrol­la, jon­ka pysäkkiväli on järkevä.

   Vastaa

5. kos­kee nämä run­sas­lu­miset tal­vet myös kaavoit­ta­jia muutenkin kuin kan­takaupun­gin kohdalta.

   nyky­isin okt/p­t/rt-ton­tit ovat jopa 400neliöisiä ja 1000neliön tont­ti on jo harvinaisuus.

   eli ei nykypäivän kaavoituk­ses­sa ole otet­tu huomioon tätä suomen talvea ‚vain kaa­van rakentamis-tehokkuus.

   tämä vaan vinkkinä sinne kaavoituspäättäjille.

   -kun ei sitä vis­si­in naa­purin ton­tille niitä lumia saa työntää?

   Vastaa

6. Lun­ta on pakko kuska­ta keskus­tas­ta kävi miten kävi: 12 metrin poikkileikkauk­sel­la (katu + kevyt liikenne) väylältä irtoaa 6 kuu­tio­ta lunta/1 m kun lumen syvyys on 0,5 m.

   Siitä koos­t­uu poikkileikkauk­seltaan 2x3 metrin kasa. Ei sel­l­aisia voi jät­tää keskus­tas­sa viru­maan ja liru­maan kesään saakka.

   Mut­ta kallista lystiähän se kuskaami­nenkin on. Tässä kul­mil­la muu­ta­ma autokun­ta ja yksi iso maan­si­ir­tokone put­sasi­vat reilun kilo­metrin pätkää yhden työpäivän. Aivan kaikkea ei tarvin­nut edes viedä pois.

   Minne lie ajet­ti­in ne kymmenet ja sadat kuu­tiot, jot­ka vieti­in? Lähel­lä olisi jalka­pal­lo­kent­tä, jos­sa ei luis­tel­la talvel­la. Sinne ne oli­si­vat jouta­neet, mut­ta ajet­ti­in kauem­mak­si, auto­jen las­tausvälistä päätellen yli viiden kil­san päähän.

   Ei ole mieltä tuossakaan. 

   Siinä olisi, että toisen puolen jalka­käytävä, joka tehti­in äsken lohkaise­mal­la 3 m ajo­radas­ta (ja jota vas­ten ei ole raken­nuk­sia) olisi täytet­ty lumel­la. Toinen puoli olisi riit­tänyt kuten ennenkin niille vähille jalankulk­i­joille, joi­ta tässä Pohjois-Helsin­gin kaupungi­nosas­samme liikkuu.

   Kadul­la on hyvä viemäröin­ti, joten sinne se lumi olisi val­unut. Tai kuskat­tu pois kevääl­lä. Puolel­la vaival­la, sil­lä nyt kuskat­ti­in höt­töä, jon­ka vesiar­vo on jotain 300. Kevääk­si se olisi tiivistynyt yli viiden­sadankin. Kuor­maan tuplamäärä lun­ta. Maan­si­ir­toau­to­jen kan­tavu­us ei tule vastaan.

   Tämä vai­h­toe­hto­han ei tule kyseeseen, sil­lä pitäähän ihmisel­lä olla oikeus kävel­lä kumpaa puol­ta halu­aa. Useim­min yksin. Sil­lä nytkään en näe kum­mal­lakaan pyörätie-jalka­käytäväl­lä ketään ja näen ikku­nas­tani tietä 100 m vasem­malle ja 600 m oikealle. 

   Muu­ta­ma — 1–2 — auto on kyl­lä liik­keel­lä koko ajan. Joten vihreä ratkaisu olisi häir­itä niitä kadulle läjitetyl­lä lumel­la, kun on ker­ran mis­tä häir­itä. Hyvän­vihreä asenne mul­la, eikö?

   Vastaa

7. Olisiko paikallaan kokeil­la Helsingis­sä katu­ja, jos­sa vuoropäiv­inä pysäköin­ti on eripuo­lil­la kat­ua, esim. ma, ke, pe itäpuolel­la ja ti, to, la-su län­sipuolel­la? Iltaisin klo 18 alka­en pysäköin­ti olisi sal­lit­tua molem­mil­la puo­lil­la. Täl­löin kadun saa taku­u­var­masti kokon­aan aurat­tua. Pitkäaikaispysäköin­ti pitäisi sit­ten hoitaa pysäköin­ti­talois­sa tms.

   Vastaa

8. Tähän voisi taas kom­men­toi­da miten samo­ja asioi­ta on ratkaistu muualla.

   Pitäisi myös pala­ta jär­jestelmään, jos­sa jokaisel­la kadun­pätkäl­lä on siivous­päivä ker­ran viikos­sa, jol­loin pysäköin­ti on kiel­let­ty. Sil­loin sen kesäau­tonkin renkaat on edes pidet­tävä täys­inä, että autoa voidaan siirtää. Tämä tietysti vähen­tää kadun­var­sipysäköin­nin kap­a­siteet­tia jonkin verran. 

   Ei tuon tarvi vähen­tää kap­a­siteet­tia merkit­tävästi, Tukhol­mas­sa pär­jätään alueesta riip­puen min­imis­sään kol­men tun­nin pysäköin­titkiel­lol­la viikos­sa keskel­lä päivää, jol­loin kysyn­tä on pien­im­mil­lään. Samal­la ongel­ma auto­jen hau­tau­tu­mis­es­ta pienenisi, kos­ka ihmis­ten tulisi kaivaa ne sieltä itse, eikä kaupun­gin resursse­ja tarvisi tuh­la­ta siihen. Kol­mas ongel­ma jol­la pysäköin­tikiel­lol­la päästäisi­in eroon on ns. romu­a­tot jot­ka seiso­vat kesät tal­vet samas­sa paikkaa esikaupunkialu­uel­la. Parhaim­mil­laan­han näis­sä ei ole edes kilpiä, mut­ta ei niitä voi mihinkään siirtääkkään kun ei ole mitään virhet­tä tapahtunut.

   Mak­sun pitäisi siis myös olla kuukausiko­htainen eikä vuosikohtainen. 

   Tukhol­mas­sa ei itse pysäköin­ti­tun­nus mak­sa mitään, mut­ta katupysäköin­nistä joutuu mak­samaan ~5€/vuorokausi.

   Samoin kaupun­gin omis­ta­ma Stock­holm park­er­ing on rak­en­tanut usei­ta parkki­halle­ja asukas- ja vierail­i­jakäyt­töön. Uusien hal­lien raken­nuskus­tan­nuk­set kate­taan van­ho­jen tuo­toil­la. Paikat mak­sa­vat vajaas­ta sadas­ta eurosta muu­ta­maan sataan euroon, joten hin­taero katupysäköin­ti­in ei ole suuri. 

   Täl­läkin het­kel­lä on ole­mas­sa suun­nitel­mat noin kuudelle tuhan­nelle uudelle autopaikalle. Hallei­hin tule­vat paikat pois­te­taan aina katupysäköin­nistä, ja näin onkin parinkymme­nen vuo­den aikana voitu pois­taa yli 30 kilo­metriä pysäköin­tikaistaa. Vapau­tunut­ta tilaa onkin käytet­ty esim jalka­käytävien lev­en­tämiseen, ja uusi­in pyöräi­ly- ja bussikaistoihin.

   Samoin Tukhol­mas­sa ainakin viime vuon­na ajet­ti­in tuhan­sia kuu­tiome­tre­jä lun­ta mereen. Eiivätkö samat EU-sään­nök­set koskekkaan kaikkia?

   // Hannes

   Vastaa

9. Helsin­gin Kaupun­gin toim­inta ositä, että lun­ta siir­rel­lään ja siir­rel­lään ja siir­rel­lään ja sit­ten viedään pois. Mitäs jos se pois­tet­taisi­in kerralla.

   Suomes­sa on osaavaa konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta, eikä olisi kon­sti eikä mikään varus­taa aura-ato tai trak­tori sel­l­aiselle lumilin­gol­la. joka heit­tää lumet suo­raan auton lavalle tai trak­torin kär­ryyn. Vai­h­tolavavarus­tuk­sel­la noi­ta lavo­ja voi sit­ten vai­h­taa siitä linkokoneesta kul­je­tusautoon, ja näin lumet tulisi ker­ral­la pois­tet­tua eikä niitä tarvitse työn­nel­lä kadul­la tai sen var­rel­la eees taas. 

   Linkoi­hin vielä sel­l­aiset säädet­tävät sivusi­ivek­keet joil­la pysäköi­ty­jen auto­jen välistä voi lumet kouka­ta pois niin sekin ongel­ma olisi hoidettu.

   Ker­ral­la pois­to aurauk­sen, siirte­lyn ja poiskul­je­tuk­sen sijaan säästäisi jo yht­enä tämöisenä lumi­tal­ve­na ne kalus­ton uusimis- ja han­k­in­takus­tan­nuk­set joi­ta tuos­ta väistämät­tä tulisi.

   Osmolle ihan vapaasti päät­täjänä hyö­dyn­net­täväk­si tämä idea, ja saa sen välit­tää virkamiehillekin.

   Vastaa

   1. Kari S: virkamiehet kyl­lä luke­vat tätä blogia

      Vastaa

10. Narikka­to­ria ainakin voisi hyö­dyn­tää lumi­varas­tona ja luo­da auki­olle ison pulkkamäen lap­sille. Olisi jotain iloa siitäkin talvisin. 

    Ja minä olin ehdot­ta­mas­sa Senaat­in­to­ria. Sinne saisi ison vuoren kiipeilyyn ja lumilu­olien rakentamiseen.

    Vastaa

    1. Riit­ta. Käypä kat­so­mas­sa Senaat­in­to­ria. Idea ei ole uusi.

       Vastaa

11. Jos kaupunki­in saataisi­in pyöräkai­stat parkkipaikko­jen ja jalka­käytävän väli­in jokaiselle kadulle molem­min puolin, niitä voisi käyt­tää lumikasauk­seen tarvit­taes­sa. Har­vat talvipyöräil­i­jat voisi­vat käyt­tää sil­loin kat­ua tai jalka­käytävää riip­puen etenemisnopeudestaan.

    Uusil­la kan­takaupunki­maisil­la alueil­la voisi kyl­lä rak­en­taa riit­tävän lev­eät kadut, Kun­han vain ker­rosko­rkeut­ta lisät­täisin myös. Tiivis ja mata­la ei ole järkevä ratkaisu kantakaupungissa. 

    Ja voisiko kan­takaupun­gin jokaiseen isoon P‑kylttiin lait­taa lisäkyltin jos­sa varoite­taan että autoa saate­taan siirtää tarvit­taes­sa, yksi hin­ausauto lisää jokaiseen lumenkeräys porukkaan ei lisänne kus­tan­nuk­sia kuin kymppe­jä tai satasia/tunti.

    Vastaa

    1. Hyvä. Miten se lumi saadaan kasatuk­si niiden talvisäi­ly­tyk­sessä ole­vien auto­jen yli?

       Vastaa

12. Kun näin on, mik­si sit­ten on kulunut vart­ti­tun­ti toisen­sa jäl­keen, eikä niitä kiel­to­ja ilmesty? HKR ei ilmeis­es­ti ole kovin oma-aloit­teinen. Kenen se aloite pitäisi tehdä, että saadaan ratikat kulke­maan myös talvella?

    Vastaa

13. Lumen voisi sulat­taa vedek­si. Vesi sade­vesiviemäri­in niin säästyy kaupunku turhal­ta raskaal­ta liikenteeltä.Toimittaisiin niin että lumi lin­go­taan tuoreeltaan ja puh­taana suo­raan kadul­ta höyrytysautoon.Näin mereen menevä vesi olisi var­maan ihan riit­tävän puh­das­ta. Keskus­ta vaatisi täl­läisen nopean käsit­te­lyn, mut­ta esim Jakomäessä voitaisi­in käyt­tää edelleen per­in­teistä menetelmää.

    Vastaa

    1. Lun­ta todel­lakin ennen sulatet­ti­in, mut­ta ener­gianku­lu­tus on kyl­lä melkoinen

       Vastaa

14. En ymmär­rä mik­si lumi pitää sulattaa??

    Lumilin­gol­la satanut lumi heit­etään suo­raan lavalle ja lava aje­taan kaatopaikalle. Vähem­män siinä ener­giaa kuluu kuin siinä kun lumi ensin aurataan kadul­ta kadun reunaan, sit­ten sitä siir­rel­lään ker­ran pari kasas­ta kasaan ja lopuk­si sit­ten kuor­mataan autoon ja aje­taan kaatopaikalle.

    Vastaa

15. Hevo­saikana kadut taisi­vat olla vielä kaiken­laiselle liiken­teelle tarkoitet­tu­ja (eivätkä siis peltilehmien varas­toin­tialuei­ta). Hevoset ja kär­ryt kai lep­ä­sivät muual­la. Autoil­la taitaa kyl­lä olla tässä asi­as­sa jo “saavutet­tu etu”, mut­ta yleisen viihtyvyy­den lumen luon­nin kannal­ta alku­peräi­nen katu­jen käyt­tö­tarkoi­tus oli ehkä parempi.

    Vastaa

16. Osmo, täältä on vähän turhan pitkä mat­ka Senaat­in­to­rille, mut­ta lehdestä luin, että sinne olisi lumen sijas­ta las­tat­tu autoja.

    Vastaa

17. OS: “Samanaikaises­ti kun kaduil­la val­lit­see pysäköin­tikaaos, parkki­hal­lit ovat tyhjillään.”

    Juuri yritin Stock­man­nin parkki­in joka oli täyn­nä, ja P‑City melkein. Mis­sä nämä tyhjät parkki­hal­lit oikein sijaitsevat ?

    Vastaa

18. Palaan vielä tuo­hon lumen pain­oon. Nyt aje­taan mata­lalaitaisil­la maan­si­ir­tovehkeil­lä pain­oltaan kol­ma­sosan kuormia siitä, mitä autot kantavat.

    Jo puolen metrin koro­tus laitaan toisi 5 kuu­tio­ta lisää. Metri toisi sen 10. Tuplalasti nykyiseen ver­rat­tuna ja sen las­taami­nen hoi­tu­isi vielä taval­lisil­la kuormaajilla. 

    Täl­lä kalus­ton tyhjänä ajat­tamisel­la taide­taan halu­ta työl­listää hil­jaise­na aikana maansiirtoliikkeitä.

    Olen kum­minkin sitä mieltä, että mata­lalaitaiset joutaisi­vat pois. Tilalle vai­h­tolavakalus­to ja korkea lumila­va. Se jäisi yri­tyk­sen han­kit­tavak­si. Mut­ta kaupun­gin mak­set­tavak­si rahdis­sa. Nou ropleema, sil­lä tuplate­ho peit­täisi hyvinkin kulut.

    Tuol­la edel­lä joku ehdot­ti lavalle syytävää linkoa. Sel­l­aisia jyr­si­jöitä on liik­keel­lä joka kesä. Ne pistävät afalt­tia perässään aja­van kuor­ma-auton kyyti­in. Näin taval­lis­es­ta danssaa­jas­ta tun­tuu, että lumen linkoami­nen onnis­tu­isi myös. Itse asi­as­sa sitä tehdään paljon… 

    Olisi­han se sen­tään jotain, kun lavalle saisi 20 kuu­tio­ta ja yhden täy­tyt­tyä toinen ajaisi tor­ven alle. Lin­gon edel­lä aura tek­isi nos­tet­ta­van pal­teen (put­saisi jalka­käytävän ja ajo­radan) jos nietok­set eivät olisi korkeat. Kahdel­la ajol­la katu tyhjäk­si. Hom­ma saat­taisi ede­tä yli kävelynopeudella.

    Tuo kuor­maus on se pul­lonkaula nyt. Se ei vain näy, kun auto­jen lavat ovat niin pienet. Eli linko­ja vaan kehit­tämään ja vai­h­tolavo­jen laito­ja hit­saa­maan niin maail­ma pelastuu.

    Vastaa

19. Kadun var­sille lumi voidaan sijoit­taa vain pois­ta­mal­la tilaa pysäköin­niltä. Olisi hyvä, jos jokaisel­la kort­te­liv­älil­lä olisi muu­ta­man auton kokoinen paik­ka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näi­hin ruu­tu­i­hin pysäköin­ti pitäisi kieltää, mut­ta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.

    Osmo hyvä, tämähän on val­lit­se­va nykyti­lanne ja ‑käytän­tö! Kir­joi­tatko nyt itselle­si vähän vier­aam­mas­ta aiheesta?

    Tämän ja edel­lisen tal­ven “poikkeuk­sel­lisu­us” on ollut siinä, ettei aurat­tu lumi enää mah­du kadun­var­sien pysäköin­tipaikoille eikä kaupun­gin ja val­tion kiin­teistö­jen jalka­käytäville (näistä, kun lun­ta harvem­min mihinkään viedään.

    Tässä on sel­l­ainen ihan kelpo ratkaisu ainakin johonkin osaa kaupunkia: [url=http://www.youtube.com/watch?v=LmDl_nETs8U]lumensulatusjärjestelmä[/url]

    Eikä ener­giakaan voi suh­teessa men­nä sen enem­pää kuin keskus­tan jalka­käytävien lämmittämiseen.

    Vastaa

    1. Kim­mo: En ole näh­nyt kadun­var­sil­la yhtään sel­l­aista pysäköin­tikiel­tomerkkiä, joka varaisi ruudun lumikasalle. Näitä lumika­so­ja toki syn­tyy sinne, mis­sä sat­tuu tilaa ole­maan, mut­ta suun­nitel­mallise­na toim­intana tämä sujuisi paremmin.
       Jalka­käytävät läm­mitetään kaukoläm­mön haaleal­la palu­uvedel­lä . Ei taitaisi puhti riit­tää lumika­so­jen sulattamiseen.

       Vastaa

20. On varsin luo­vaa, kun autosaatana on puut­teel­lisen ja osin täysin puut­tuvan katuhuol­lon ain­oa syypää. 

    Kaupun­ki on tehostanut toim­intaansa siihen pis­teeseen, ettei resursse­ja yksinker­tais­es­ti enää ole hoitaa niitä tehtäviä, joi­ta asukkaat siltä odot­taa. Ei ole kovin luo­vaa osoitel­la Enem­mistöläistä sormea kalli­iden län­si­au­to­jen suun­taan, kun mitään todel­lista ei pysty enää tekemään.

    Pekka Saurin äskeisessä tiedot­teessakin sanat joukkoli­ikenne ja henkilöau­to tois­tu­i­v­at sen kuudessa eri toim­intako­hdas­sa sil­lä frekvenssil­lä, että mitään tekemät­tömyys olisi var­maan selvin­nyt vähem­mäl­läkin tekstillä.

    Mik­si ei tuo­da sitä yksinker­taista totu­ut­ta esi­in, että ilman lisää kus­tan­nuk­sia hom­ma ei parem­min hoidu ja nyt ain­oa kysymys on mis­tä mah­dol­liset lisära­hat ote­taan, kuin­ka paljon ja mil­lä tämä kaik­ki rahoitetaan.

    Vastaa

21. Lumen­lu­on­tia: sula­tus­ta

    Vastaa

22. Pekka Saurin puheista olen ymmärtänyt, että suurin ongel­ma lumien put­sauk­ses­sa on kadun­var­teen pysäköi­ty­jen auto­jen siirtämi­nen. Auto­jen oikeaaikaista siirtämistä voisi tehostaa huo­mat­tavasti, jos kaupun­ki siir­ty­isi tiedot­tamises­sa 2000-luvulle ja hyö­dyn­täisi sähköistä viestin­tää tehokkaam­min. Esim. asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen han­kkimisen yhtey­dessä voitaisi­in kerätä autoil­i­joiden sähkö­pos­tiosoit­teet. Alueel­lisel­la sähkö­pos­tilistal­la voitaisi­in auraus­ta edeltävänä päivänä info­ta autoil­i­joi­ta siirtämään auton­sa pois puhdis­tet­taval­ta katu­o­su­udelta. Jos alueel­lisen lis­tan kaut­ta späm­miä tulisi liikaa, voisi jär­jestelmää tarken­taa kysymäl­lä pysäköi­jältä hänen useim­miten käyt­tämät kadunpätkät.

    Vastaa

23. Joskus ihastel­lut miten Sveit­sis­sä asia hoide­taan. Tietenkin tämä oli help­po hoitaa, kun asi­at oli jo pohjim­mil­taan oikein. Yksisu­un­tainen katu ja ei pysäköin­tiä katualueelle.

    1) Jalka­käytävät aurataan ajoradalle.
    2) Toinen kaista aurataan toiselle kaistalle.
    Tässä vai­heessa kaik­ki lumi on yhdel­lä kaistalla.
    3) Toiselle kaistalle rivi kuor­ma-auto­ja ja lumilinko kaistalle jos­sa on lumet. Ja lumi siir­tyy pyörille ja viedään pois.

    Vastaa

24. “Tukhol­mas­sa pär­jätään alueesta riip­puen min­imis­sään kol­men tun­nin pysäköin­titkiel­lol­la viikos­sa keskel­lä päivää, jol­loin kysyn­tä on pienimmillään.”

    Tukhol­mas­sa suurim­mal­la osaa kan­takaupun­gin asuinkaduista pysäköimiskiel­to on voimas­sa kuitenkin öisin klo 0–6 ker­ran viikos­sa. Tätä perustel­laan katu­jen siivouk­sel­la, ajanko­htaa kut­sut­taankin siivousyök­si. Ja kiel­toa valvotaan tarkasti riip­pumat­ta siitä siiv­otaan kat­ua vai ei.

    Anek­doot­ti: Kun kiel­tomerkissä lukee että ei saa pysäköidä maanan­taina 0–6, ei sun­nun­tai­ta viet­tävä asukas aina muista huo­ma­ta että se tarkoit­taakin ensi yötä.

    “Tukhol­mas­sa ei itse pysäköin­ti­tun­nus mak­sa mitään, mut­ta katupysäköin­nistä joutuu mak­samaan ~5€/vuorokausi”

    Mak­sun joh­dos­ta kan­takaupungis­sa asu­van, mut­ta lähiössä töis­sä käyvän ei kan­na­ta men­nä julk­isil­la töi­hin, vaan aina autolla.

    Ne kaupun­gin parkki­talot tup­paa­vat ole­vaan täyn­nä, ja jonot pitk­iä. Jos uusia raken­netaan, niin hyvä.

    Ei kopi­oi­da Tukhol­man ratkaisu­ja tänne, vaan mietitään myös mitä kiel­lot merk­it­sevät kan­takaupun­gin autoileville asukkaille.

    Vastaa

25. Lumen­su­la­tus öljyl­lä on tyh­mintä, mihin öljyä voi käyt­tää. Jää­palo­jen tekemisen pienessä mit­takaavas­sa sen sijaan hyväksyn…

    Kim­mon videossa esi­in­tyy 27. sekun­nil­la se linko. Sem­moinen vain kauhakoneen nokkaan (ei veturin nup­pi­in kuten videossa) ja alkoi­han pelittämään.

    Sil­lä kuor­maus on useimin se pul­lonkaula, janku­tus­ta jo min­ul­ta, myön­nän. Vaan voit­te­han laskea asian siitä, että 4–6 autoa ja kauhakone ei put­saa kuin reilun kil­san lev­eää katu­o­su­ut­ta päivässä. Jos kuor­maus­ta voisi tehdä edes 1 km/h nopeudel­la (per osu­us, 2–3 km/h:n marssinopeus), työpäivässä nopeus moninker­tais­tu­isi samal­la kalustolla.

    Kuor­ma-autois­sa kun oli­si­vat lisäk­si ne tuplalai­dat ja tuplakuor­ma. Nyt neli­ak­seliset sorarekat jyräävät höy­henkuormil­la sinne Huitsin Nevadaan ja takaisin. Jos auto­ja on paljon, kuskit luke­vat välil­lä Aku Ankkaa kun taas pil­larikus­ki hiki otsal­laan lusikoi lunta. 

    On se kum­ma, että tätä ei ole min­ul­ta aiem­min kysytty…

    Vastaa

26. Mäkään en ymmär­rä, mikä tässä on näin vaikeaa… voísi­han kul­lakin kadul­la tai kadun pätkäl­lä olla selkeästi ker­rot­tuna viikon­päivä ja ne kolme-kuusi tun­tia, jol­loin siel­lä ei saa olla autoa. Esim. Per­jan­taisin: Mau­rinkatu 8–11, Kris­tianinkatu 11–14, Välikatu ja Kir­jan­työn­tek­i­jänkatu 14–17 ja Pohjois­ran­ta-osu­us 17–20 jne. Kun tuo olisi sään­nölli­nen aika ja ihmiset tietäi­sivät sen, niin tn. kesäau­to­jen määrä talvisin kadun­var­sil­la vähenisi ja kadun auraami­nen tai muu kun­nos­tus olisi helpom­paa. Nyt “kuukau­den toinen maan­tai tai ensim­mäi­nen per­jan­tai ja 8–23” tun­tuu vähän turhan epämääräiseltä ja aiheut­taa sen, että siir­ret­täviä auto­ja on enem­män kuin järkeväl­lä infoamisel­la olisi.

    Vastaa

27. Eikös niitä ratikkare­it­ille pysäköiviä auto­ja voitaisi sakot­taa jot­ta kaupun­ki saa edes kulun­sa pois aiheutetus­ta haitasta?

    Vastaa

28. Tuo­ta pitäisiköhän nyt kum­minkin ihan ensik­si Helsin­gin palaut­taa asukaspysäköin­tilu­van lunas­taneille autoil­i­joille osa vuosit­tais­es­ta mak­su­is­taan esim. puo­let kun Helsin­gin kaupun­ki, kiitos Vihrei­den autovi­hamielisen poli­ti­ikan takia ole pystynyt täyt­tämääbn sopimus­taan parkkipaikoista ja niiden saatavuudesta.

    Vastaa

    1. Mitähän siinä sopimuk­ses­sa lukee saatavu­ud­es­ta? Min­ulle ei täl­laista sopimustek­stiä ole edes näytet­ty. Me olemme yrit­täneet puo­lus­taa saatavu­ut­ta nos­ta­mal­la hin­taa ja se onkin vähän aut­tanut, mut­ta kokoomus halu­aa pan­na hant­ti­in. Jos hin­taa alen­net­taisi­in, saatavu­us tietysti heikkenisi.

       Vastaa

29. Eikö lumen­tu­loa kan­nat­taisi säädel­lä jonkin­laisel­la cloud seed­ing ‑toimen­piteel­lä? Mik­si puut­tua ongel­maan vas­ta siinä vai­heessa, kun lumi on jo maassa?

    Vastaa

30. Ville: Juuri tuo Sveitsin malli olisi se joka tääl­läkin toimisi parhaiten. 

    Nykykaaok­sen suurin syy ei ole itse lumi eikä edes pysäköidyt autot, vaan se, että resurssit on min­i­moitu ja kalus­to pitkälti väärän­sort­tista. Meil­lä oli liian mon­ta lume­ton­ta tai vähä­lu­mista talvea, tieto­taito lumenkäsit­telystä on kadotet­tu. Yht­enä vaikut­ti­me­na var­maan sekin, että niin nämä mei­dän lau­takun­tien edus­ta­jat kuin virkamiehet käyvät katu­jen talvi­hoidon opin­tomatkoil­la Barcelonassa…

    Vastaa

31. Tukhol­mas­sa suurim­mal­la osaa kan­takaupun­gin asuinkaduista pysäköimiskiel­to on voimas­sa kuitenkin öisin klo 0–6 ker­ran viikos­sa. Tätä perustel­laan katu­jen siivouk­sel­la, ajanko­htaa kut­sut­taankin siivousyök­si. Ja kiel­toa valvotaan tarkasti riip­pumat­ta siitä siiv­otaan kat­ua vai ei.

    En tiedä miten muual­la Tukhol­mas­sa, mut­ta ainakin vasas­tanis­sa läh­es ain­oas­taan klo 11–14 ja 13–16 pysäköin­tikiel­to­ja, muta­mal­la kadul­la on 0–6.

    Mielestäni on ainakin hyvä että kiel­toa valvotaan. Kun­nioist­taisiko kukaan kiel­toa niinä öinä kun sitä oikeast siiv­otaan, jos muuten jätet­täisi­in sakottamatta?

    Ne kaupun­gin parkki­talot tup­paa­vat ole­vaan täyn­nä, ja jonot pitk­iä. Jos uusia raken­netaan, niin hyvä.

    Tilanne tosi­aan vai­htelee. Tässä lähel­lä Q‑Park ainakin main­os­taa vapai­ta parkkipaikko­ja hallissa.

    Ei kopi­oi­da Tukhol­man ratkaisu­ja tänne, vaan mietitään myös mitä kiel­lot merk­it­sevät kan­takaupun­gin autoileville asukkaille.

    En niin sanonutkaan, mut­ta on parem­pi että aina mietitään miten asi­at voisi ratkaista parem­min. Nykyti­lanne Helsingis­sä tuskin on se optimaalisin.

    // Hannes

    Vastaa

32. Kaikesta huoli­mat­ta lumi ja pakka­nen on ihanaa…

    Eli ter­ve­tu­loa vain ilmas­ton­muu­tos, mikäli se tarkoit­taa tätä usko­mat­toman kau­nista maise­maa, val­oisu­ut­ta ver­rat­tuna mus­taan asfalt­ti­in ja monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia. 

    Lumen kanssa Suomes­sa on elet­ty iät ja ajat, mut­ta nyt vas­ta tästä on muo­dos­tunut Suuri Ongelma. 

    Mik­si?

    Lapi­ot kouraan vain joka iik­ka Skat­taa myöten.Kun jokainen pitää oman kotikatun­sa kun­nos­sa pienel­lä panok­sel­laan, niin kaupungille ei jää kuin pääväylien auraus. Siihen kai Saurinkin resurssit riit­tävät? Eli hake­maan lumikasat pois.

    Vastaa

33. Kadut ovat uusil­lakin alueil­la nykyään niin kapei­ta, ettei siel­lä mah­du tur­val­lis­es­ti aja­maan kesäl­läkään. On pitk­iä katu­o­suuk­sia, jois­sa tien­var­sipysäköin­ti estää vas­taan tule­van auton ohit­tamisen, kos­ka ei vaan mah­du. Jalka­käytävät kah­ta puol­ta ovat kolme metriä lev­eitä, joten sinne voi ehkä väistää, ellei korkeat kant­tikivet estä sitä. 

    Van­hoil­la lev­eil­lä katu­o­suuk­sil­la tilanne on paikoitellen tehty yhtä vaikeak­si lev­en­tämäl­lä aikaisem­minkin riit­tävän lev­eät jalka­käytävät niin lev­eik­si, että ajo­ra­ta jää liian kapeaksi. 

    Kat­selin juuri eilen, miten kak­si eri suun­ti­in ajanut­ta 550 lin­jan bus­sia eivät mah­tuneet tois­t­en­sa ohi, kos­ka lumi­val­lit oli­vat kaven­ta­neet jo ennestään kapean ajo­radan liian kapeaksi. 

    Täl­lä het­kel­lä jalka­käytävät eivät ole tur­val­lises­sa kun­nos­sa siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että lumitöitä ei ole tehty. Ja ajo­ra­dat siis jo kesäistä vaikeaa tilan­net­ta vaikeam­mas­sa kunnossa.

    Vira­nomaisil­takin on tul­lut palautet­ta, että tart­tis ehkä tehdä jotakin.

    Vastaa

34. @Osmo

    Kim­mo: En ole näh­nyt kadun­var­sil­la yhtään sel­l­aista pysäköin­tikiel­tomerkkiä, joka varaisi ruudun lumikasalle. 

    Eli kasaako kaupun­ki sit­ten luvat­ta lun­ta kadunvarsilleen?

    Huoli­mat­ta stereo­typ­pisen laa­jas­ta kaupunki­maas­turikan­nas­ta, niin ei täl­läkään ole mitään asi­aa kuper­an metrisen lumi­vallin päälle. Tämä on siis se nor­mi­ti­la, mihin lop­utkin pysäköin­tipaikat katoa­vat ensi­lu­mien jäl­keen (mikäli joku lop­ul­ta sen kadun auraa edes ajo­radan osalta).

    Yksi Hum­mer-kus­ki taisi toki töräyt­tää viime tal­ve­na jonkun ison lumikasan kyl­keen melkein pystyyn ajoneu­von­sa. Muis­telin näh­neeni tästä jonkun etu­sivun jutun Var­tis­sa, joukkueli­iken­nepuolueen äänenkan­nat­ta­jas­sa. Siinä pahek­sut­ti­in kovasti tätä kallista län­si­au­toa ja tämän vas­tu­u­ton­ta kul­jet­ta­jaa. Ei ole koskaan hyvä?

    Vastaa

35. Eikö autoille voisi perus­taa jonkin­laisia talvisäi­ly­ty­s­paikko­ja jon­nekin kaupun­gin laidoille. (Vähän samal­la tavoin kun veneil­lä on.) Koke­muk­seni on Turus­ta, jos­sa on melkein keskus­tas­sa autopaikko­ja, joista ei tarvitse mak­saa mitään (mm. Mikael, Port­sa). Näil­lä paikoil­la on auto­ja n. 30 %, jot­ka ovat ‘talvi­u­nil­la’ — se on help­po havai­ta. Jos Helsingis­säkin on näitä, niin tämän ongel­man nyt ensik­si voisi pois­taa. Että autoa pitää kayt­tää vähin­tään ker­ran viikos­sa. Jos ei käytä, niin se pitää siirtää kaupun­gin laidalle sille varat­ulle alueelle — tai se siir­retään, auton omis­ta­jan kustannuksella.

    Vastaa

36. jotu, mihin sopimuk­seen paikko­jen saatavu­ud­es­ta nyt oikein viit­taat? Ei kai se asun­topaikoi­tuslu­pa ole mitään muu­ta kuin lupa pysäköidä niihin paikkoi­hin, jot­ka on merkit­ty asun­topaikoituk­selle. Niitä sit­ten on sen ver­ran tar­jol­la kuin on. Jokainen autoil­i­ja voi päät­tää, onko luvan han­kkimi­nen sen arvoinen kuin, mitä siitä joutuu maksamaan. 

    Sinäl­lään sys­tee­mi on itsesäätelevä. Mitä use­am­malle paik­ka ei huonon saatavu­u­den vuok­si ole enää siitä mak­set­ta­van hin­nan arvoinen, sitä use­ampi luop­uu siitä luvas­ta ja sitä kaut­ta sitä parem­min niille muille on paikko­ja saatavilla. 

    Suurim­pana ongel­mana sys­tee­mis­sä lienevät ne, jot­ka loju­ut­ta­vat auto­jaan kuukausi­tolkul­la arvokkaal­la asun­topy­säköin­tipaikalla, kos­ka eivät hyödy taloudel­lis­es­ti siitä mitään, että veisivät auton­sa jon­nekin syr­jem­mälle sik­si aikaa, kun eivät sitä tarvitse.

    Vastaa

    1. Hal­pa asukaspyt­säköin­ti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyt­tävät autoa vähän, kun taas se, joka käyt­tää autoa päivit­täin, kär­sii siitä, että vaku­u­tuk­ses­ta pois­te­tun auton halvin säi­ly­ty­s­paik­ka on kan­takaupun­gin katu. Autoilun­vas­tus­ta­jan toki kan­nat­taisi kan­nat­taa sitä, että asukaspysäköin­tipaik­ka oiisi ilmainen eikä sen edel­ly­tyk­senä olisi edes se, että asuu Suomes­sa. Kun romuau­to­jen säi­ly­tys pikkuhil­jaa val­taa pysäköin­tipaikat, autoilu lop­puu. Siis­pä kiihkeän autoilun vas­tus­ta­jan kan­nat­taisi vas­tus­taa kasikkia pysäköin­ti­ra­joituk­sia, niin hin­to­ja kuin aikkaan sidot­tu­jakin. Ihmette­len, että autoil­i­jat itse tuke­vat hei­dän tavoitteitaan.

       Vastaa

37. Tein viime keväänä seu­raa­van­laisen ehdo­tuk­sen yleis­ten töi­den lau­takun­nas­sa (olen jäsen):

    ————————————————-

    Esi­tys koskien asuinkatu­jen aurausta

    Taus­ta

    Nyky­isin asuinkatu­ja lumes­ta aurat­taes­sa katu­jen vier­ille park­keer­at­tu­ja auto­ja joko ei siir­retä pois, aurataan vakiopäiv­inä, jol­loin pysäköin­tikiel­to on voimas­sa, tai aurataan tilapäisen pysäköin­tikiel­lon aikana. Kaikissa näis­sä jär­jeste­lyis­sä on ongelmia.

    Lumen auraami­nen pysäköi­ty­jen auto­jen päälle muuten kuin kiire­ta­pauk­sis­sa on epäkelpoa toim­intaa eikä sitä voi­da hyväksyä.

    Vakiopäiv­inä, tyyp­il­lis­es­ti ker­ran kuus­sa, auraami­nen ei tapah­du tarpeen mukaan ja välil­lä ei lainkaan, jol­loin autoil­i­jat hätis­tel­lään suot­ta park­keer­aa­maan muualle. Lisäk­si jär­jeste­lyn piiris­sä on vain osa kaduista, jot­ka epäoikeu­den­mukaises­ti saa­vat mui­ta parem­paa palvelua.

    Tilapäisen pysäköin­tikiel­lon käyt­tö on työläs jär­jeste­ly. Pysäköin­tikiel­tomerk­it on vietävä katu­jen päi­hin etukä­teen, ja tässä vai­heessa pysäköi­tynä ole­vat autot on kir­jat­ta­va ylös. Auraus­päivänä siir­ret­täviä auto­ja on ver­rat­ta­va kir­jan­pitoon, jot­ta vain kiel­tomerkin asen­nuk­sen jäl­keen pysäköidy­ille autoille kir­joite­taan siirtomaksu.

    Esi­tys

    Ehdo­tuk­seni on muun­nel­ma tilapäisen kiel­tomerkin käyt­töön perus­tu­vas­ta jär­jestelystä. Tässä kadun päässä sijait­se­vaan pysäköin­ti­ra­joi­tus­li­iken­nemerkkipylvääseen kiin­nitetään pysyvästi mak­simipysäköin­ti­aikaa esimerkik­si kolmeen vuorokau­teen rajoit­ta­va merk­ki. Tämä rajoi­tus koskisi kaikkia, myös asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen halti­joi­ta. Mikäli nyt tilapäi­nen auraus­päivää koske­va kiel­tomerk­ki asen­netaan paikalleen viimeistään mak­simipysäköin­ti­a­jan ver­ran ennen auraus­päivää, voidaan edel­lyt­tää kadun­re­unan ole­van tyhjä auraus­päivänä ilman mitään kir­jan­pitoa. Jos auto­ja joudu­taan siirtämään, kus­tan­nuk­set lankea­vat auto­jen halti­joille kaikissa tapauksissa. 

    Kuten nytkin, auraus­su­un­nitel­mat voidaan tehdä tarpeeseen perustuen, mut­ta vähem­mäl­lä byrokra­tial­la. Ylimääräisenä hyö­tynä voidaan kir­ja­ta se, että auto­jen säi­lyt­tämi­nen kadun var­res­sa vähenee. 

    Autoil­i­jan kannal­ta sat­un­nais­es­ti ilmaan­tu­vat pysäköin­tikiel­lot ovat kiusal­lisia, mut­ta tästä aiheutu­vaa ärtymys­tä voidaan vähen­tää jo ole­mas­sa ole­val­la tek­stivi­esti­palvelul­la. Täl­lä asukasautoil­i­jat voisi­vat tila­ta kotikatu­jaan koske­van muis­tu­tuk­sen puhe­limi­in­sa pysäköintikieltopäivinä. 

    ————————————————-

    Mitä esi­tyk­selle on tapah­tunut? Sama kuin monille muille ko. lau­takun­nan jäsen­ten esit­tämille lumitöitä koskeville ehdo­tuk­sille: ei yhtään mitään. 

    Muiden muas­sa lau­takun­nan tarmokas puheen­jo­hta­ja Jar­mo Niem­i­nen teki viime tal­ve­na esi­tyk­sen kokon­ais­es­ta toimen­pideo­hjel­mas­ta liit­tyen lumion­gelmi­in. Virkamiehet ovat olleet asi­as­sa saa­mat­to­mia. Aika ei hoi­tanutkaan asi­aa, vaan taas tänä tal­ve­na lun­ta on tul­lut reilusti ja ollaan samoissa ongelmis­sa kuin viime tal­ve­na. Taas tarvi­taan sankariteko­ja, vaik­ka ruti­inil­la pitäisi pär­jätä. Ja rahaa palaa suot­ta aivan hillittömästi.

    Mis­sä on vika? Van­ha totu­us pätee tässäkin: kaik­ki on joh­dos­ta kiin­ni. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Sauri ei käy yleis­ten töi­den lau­takun­nan kok­ouk­sis­sa eikä hän­tä muutenkaan juuri näytä raken­nusvi­ras­ton joht­a­mi­nen kiin­nos­ta­van. Viras­ton käyn­nis­sä ole­van oper­aa­tio Lumiso­dankin junaili em. Jar­mo Niem­i­nen, siis luottamushenkilö!

    Muuten, tuo­ta lumen auraamista keskelle kat­ua ja siitä keräämistä lin­gol­la suo­raan auton lavalle ovat virkamiehet käyneet Kanadas­sa kat­so­mas­sa. Kon­ste­ja kyl­lä riit­tää, ongel­mat ovat toteutuspuolella.

    Vastaa

38. “Joskus ihastel­lut miten Sveit­sis­sä asia hoide­taan. Tietenkin tämä oli help­po hoitaa, kun asi­at oli jo pohjim­mil­taan oikein. Yksisu­un­tainen katu ja ei pysäköin­tiä katualueelle.”

    Mites siel­lä toim­i­taan kaduil­la joille on pysäköi­ty auto­ja? Vai onko tuol­la käytössä myös siivouk­seen varat­tu aika jol­loin pysäköin­ti on kielletty?

    Vastaa

39. Onko Osmol­la tarkem­paa tietoa näistä pysäköin­ti­hal­lien käyttöasteista? 

    Muu­ta­man ker­ran arki-iltoina pysäköin­ti­halleis­sa vierailleena jäi fiilis, että ihan hyv­in­hän ihmiset ovat tänne löytäneet. Kel­lon­ai­ka oli myös sel­l­ainen, että luul­tavasti autot oli­vat siel­lä yön yli. 

    Uskoisin, että hal­lipysäköin­tikokeilun jäl­keen se kadun­var­si ei kuu­losta enää lainkaan houkut­tel­e­val­ta. Se aika mikä menee hive­nen pidem­mässä käve­ly­matkas­sa hävitään lumitöis­sä ja ikkunoiden raaputtamisessa.

    Tuo korotet­tu asukaspysäköin­ti­mak­su talvi­aikoi­hin kuu­lostaa hyvältä ratkaisulta.

    Vastaa

40. Noiden ilmas­ton­muu­tos­mall­ien arvo on enem­män tai vähem­män viih­teelli­nen. 😉 Tosi­a­sia on, ettemme ymmär­rä vielä hitus­takaan siitä, miten ilmas­to muut­tuu. Olemme vas­ta havah­tuneet, että se muuttuu.

    Niin tai näin, niin joka tapauk­ses­sa kan­nat­taa miet­tiä lumen kaa­toa kaavoituk­ses­sa. Helsinkiä tulee vih­doin laa­jen­taa kaupunk­i­na: kuusi ker­rosta ja tiuk­ka ruu­tukaa­va. Nyt tun­tuu siltä, että joka kul­malle pitää saa­da puu. Ymär­rän pääkadun rak­en­tamisen bule­var­di­na tai esplanad­i­na. Mut­ta ei niitä puis­to­ja ja viher­aluei­ta tarvi­ta joka kul­mal­la. Kaupunki­in kuu­luu asfalt­ti, betoni ja kiveys. Aukioi­ta tarvi­taan, mut­ta ei jokaisel­la tarvi­ta vihreää.

    Katu­jen lev­ey­destä olen samaa mieltä. Liian lev­eät väylät eivät tee mielyt­tävää miljöötä. Jos yksi päivä viikos­sa on kadun kumpikin puoli tyhjänä, mah­tuu järeäl­läkin kalus­tol­la aja­maan kadun päästä päähän toista puolta.

    Olen myös samaa mieltä paikoituk­ses­ta. Vak­i­tu­inen paikoi­tus (asukas ja työ­paik­ka) tulee saa­da maan alle ja kadun­var­si­paikat kuu­lu­vat kaupungis­sa asioiville. Siten kaupun­ki pysyy elävänä. Ei kai kukaan luule, että ihmiset tule­vat julk­isil­la kaup­paan keskus­taan? Eli viikot­tainen siivous­päivä kadun­var­sille on hyvä idea. Se vähen­tää turhaa pitkäaikaispaikoitusta.

    Minus­ta tämä yllä­tys on kuitenkin tul­lut vuosit­tain, niin kauan kun olen ollut Helsingis­sä töis­sä. Yksi selvä asia on, ettei kenenkään helsinkiläisen kan­na­ta ostaa henkilöau­toa, vaan city­maas­turi (jos­ta ter­mistä en pidä) on järkevin vai­h­toe­hto. Siinä yhdis­tyy kul­je­tuska­p­a­siteet­ti, neliv­e­to yms. Radikaali toimen­piden, jol­la sotku selvitet­täisi­in, olisi kieltää kak­sive­toiset autot talvikuukausi­na, jos merk­ki ei ole Vol­vo tai SAAB. 😀

    Vastaa

41. Tämä ajatuk­seni on joko nerokas tai pähkähul­lu — se hienoinen ero nähkääs — mut­ta eikö metro­verkkoa voisi käyt­tää lumien siirtoon?

    Kart­ta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Helsinki_metro_map_2007.png

    Katkovi­ival­la merkit­ty on maan alla. Se on se paras osa:

    1) Tehdään sopi­vaan paikkaan rin­nakkaisraidet­ta 200–400 metriä tun­nelia laajentamalla.

    2) Sinne “lumi­ase­malle” kuor­ma-auton men­tävä ramp­pi, jos­ta lumet saa kipa­ta suo­raan junan­vaunui­hin. Ei mitään val­tavaa hal­lia, sil­lä junaa voi siirtää muu­ta­man vau­nun täyt­tyt­tyä, eikö? 

    3) 40–50 kuutiota/vaunu. 10–20 vaunua junas­saan = 50–100 autokuormaa.

    4) Lumi kipataan mereen suo­raan junas­ta vaik­ka Rasti­lan edustalle.

    5) Las­taus päivisin ja kul­je­tuk­set tarvit­taes­sa vaik­ka öisin?

    6) Tuoreeltaan kerät­ty lumi ei saas­tu­ta mer­ta ja sulaa nopeasti vedessä.

    7) Pudo­tu­s­paikalle tarvi­taan penger, jolle juna kip­paa lumen ja jos­ta se siir­retään mereen. 

    8) Penger toimisi kesäl­lä vene­sa­ta­mana (jolle tulisi oikein kiskotkin). Saa sil­lä pela­ta golfi­akin, jol­la haen tietenkin yhä lisää Kokoomuk­sen tukea…

    9) Siihen lop­puisi pahin sora-auto­jen ral­li keskus­tan ja lumenkaatopaikko­jen välillä.

    Vastaa

    1. Lumen kip­paamises­sa mereen yhdestä kiin­teästä paikas­ta on se vika, että meri jää­tyy siltä kohdin poh­jaan asti.

       Vastaa

42. “4) Lumi kipataan mereen suo­raan junas­ta vaik­ka Rasti­lan edustalle.”

    Muoks: Tuo koh­ta 4 on tarpee­ton, kos­ka tein myöhem­min sen penkereen…

    Vastaa

43. 6 km etäisyy­del­lä asu­vana ja keskus­tas­sa töis­sä ja har­ras­tuk­sis­sa käyvänä min­ul­la on ollut ongelmia autoilun ja pysäköimisen kanssa vain yhden ker­ran. Kisa­hallin parkkipaikalle oli han­kala päästä bussin kapeal­la kadul­la aiheut­ta­man ruuhkan takia. Itse parkkipaikkakin oli täyn­nä lun­ta ja täysin jumit­tunei­ta (takave­toisia) auto­ja. Lap­puli­isat täy­den­sivät kaaos­ta parhaan kykyn­sä mukaan.

    Pahim­mat ruuhkat ovat ymmärtääk­seni muutenkin aiheutuneet, kun bus­sit ja rekat ovat jumis­sa ja poikit­tain risteyk­sis­sä ja spo­rat samas­sa sum­pus­sa. Yksi­ty­isautot eivät teitä ole tukki­neet ainakaan keskus­tan liepeil­lä pl. sporakiskoepisodit. 

    Julkisen liiken­teen käyt­tämi­nen on ollut pois­sul­jet­tua sen täy­del­lisen epälu­otet­tavu­u­den takia. VR on vit­si, spo­rat kulke­vat miten sat­tuvat ja bus­sit jäävät ylämäki­in ja kapeille kaduille.

    Vastaa

44. “Mitähän siinä sopimuk­ses­sa lukee saatavu­ud­es­ta? Min­ulle ei täl­laista sopimustek­stiä ole edes näytet­ty. Me olemme yrit­täneet puo­lus­taa saatavu­ut­ta nos­ta­mal­la hin­taa ja se onkin vähän aut­tanut, mut­ta kokoomus halu­aa pan­na hant­ti­in. Jos hin­taa alen­net­taisi­in, saatavu­us tietysti heikkenisi.”

    No, kyl­lähän jos vuokrataan jotain kovaan hin­taan, niin kaip­pa vuokraa­jalle kuu­luu sen varmis­t­a­mi­nen että vuokrat­ta­va kohde eli parkkipaikat ovat käytettävissä.
    Vai taasko autoil­i­jan oikeustur­van kanssa on vähän niin ja näin.

    Vastaa

    1. jotu kar­jalainen: Kun tekee sopimuk­sen, kan­nat­taisi lukea, mitä sopimuk­ses­sa lukee. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la taat­taisi­in, että
       saa aina paikan, sen pitäisi olla niin kallis, että aina saisi. Min­un mielestäni näin pitäisi tehdä, mut­ta autoil­i­jat ovat keskimäärin erim­ieltä. Eivät kaikki.
       Parhait­en tämä toimisi niin, että tun­nuk­sia jaet­taisi­in vain niin paljon kuin on paikko­ja ja tun­nuk­set huutokaupattaisiin. 

       Vastaa

45. Niin, Osmo, mitä sitä sit­ten oikeas­t­aan saa sitä asukaspysäköin­ti­mak­sua vas­taan? Mik­sei kaik­il­ta Helsinkiläisiltä auton katupysäköin­ti­in lait­tavil­ta mak­sua kerätä? 

    Olen use­am­man paikan lumes­ta ehtinyt tänäkin tal­ve­na luo­maan (oon sor­tunut “kil­pavarustelu­un”, löy­tyy lapio melkein mihin tilanteeseen vaan:)) ja valmis vaik­ka siel­lä tääl­lä ehdotet­tui­hin Lumiso­tatalkoisi­in, mut­ta sen pitää olla kun­nol­la organ­isoitua. Raken­nusvi­ras­tos­ta tähän ei näytä ole­van, ken­estä olisi?

    Lopuk­si… on hienoa ajaa joukkoli­iken­teen käyt­töä. Mut­ta jos 15 min­uutin työ­matkan sijas­ta joutuu bus­sia (jostain syys­tä aikataulus­sa kulkem­i­nen on mah­do­ton­ta edelleen) melkein 30 min­u­ut­tia ja bus­sil­la mat­ka-aika on myös melkein 30 min­u­ut­tia, niin kovin tek­isi mieli lähteä autol­la liiken­teeseen. Varsinkin kun tuo tapah­tuu kahdesti päivässä.

    Vastaa

    1. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la saa pysäköidä ilmaisek­si paikoil­la, jot­ka muuten ovat mak­sullisia. Asukaspysä
       köin­ti mak­saa 27 senttiä/vuorokausi, mil­lä hin­nal­la muut saa­vat pysäköidä noin puoli minuuttia.

       Vastaa

46. Kaik­ki esite­tyt kon­stit ovat vain laas­taria val­ti­mov­eren vuotoon.

    Ain­oa oikea paran­nus asi­aan läh­tee siitä, että tyh­jen­netään Helsin­ki. Kaik­ki val­tion viras­tot hajasi­joite­taan maaseu­tu­jen keskuskaupunkei­hin. Toisek­si kaik­ki yliopis­tot ja korkeak­oulut siir­retään koko Suomen alueelle.

    Kol­man­nek­si suurten yri­tys­ten pääkont­torit siir­retään lan­delle. Neljän­nek­si eduskun­ta ja sen kylk­iäistyö­paikat sijoite­taan Kou­volaan. Vaku­u­tus — eläke- ja muut rahoi­tusin­stanssit hajasi­joite­taan yltym­päri­in­sä maalle.

    Minkään siir­ret­tävän puljun toim­inta ei heikkene yhtään. Ain­oas­taan tilapäis­es­ti muu­ton aikana. Jo vain löy­tyy tilaa shoppailla.

    Etu­na on vielä ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­tu­mi­nen dra­maat­tis­es­ti, kos­ka kaupunki­mainen elämi­nen tuot­taa suure­mat hiilid­iok­sidipäästöt kuin maaseu­tukaupunki­mainen asuminen. 

    http://www.eco2.fi/default/fi/hankkeet/hiilijalanjalki/

    Suomen Arkkite­htili­itonkin mukaan:“Ekologisesti kestäv­in­tä poli­ti­ikkaa olisi vahvis­taa pieniä tai keskisu­uria kaupunkeja”

    Viimeisim­män selvi­tyk­sen mukaan maal­la asu­vien elämän­laatu on parem­pi kuin kaupunkilaisilla.

    Vastaa

47. @

    Eikö autoille voisi perus­taa jonkin­laisia talvisäi­ly­ty­s­paikko­ja jon­nekin kaupun­gin laidoille.

    Tämä säi­ly­tys- ja pysäköin­tikeskustelu vie kyl­lä suju­vasti aiheesta ohi. Aivan kuin ne muu­ta­mat has­sut pidem­pään seiso­vat autot oli­si­vat lumikaaok­sen keskeinen tek­i­jä. Eivät ole!

    Vastaa

    1. Kim­mo: noi­ta pitkäi­aikaissäi­ly­tyk­sessä ole­via auto­ja on noin 20 %. Jos pää­sisimme niistä eroon, koko hom­ma ratkeaisi aika helposti.

       Vastaa

48. OS:

    Kim­mo: noi­ta pitkäi­aikaissäi­ly­tyk­sessä ole­via auto­ja on noin 20 %.

    20% mis­tä ja missä?
    Keskus­tas­sa tämä lukumäärä absolu­ut­tise­na luku­nakaan ei voi olla suuri. Ja eivätkä ainakaan hait­taa ratikoita…

    Vastaa

49. -90 ‑luvul­la Mer­i­haan edessä oli mer­essä lumen­pu­do­tu­s­paik­ka jon­ka piti sulana yksi vene joka ajeli siinä rinkiä.

    Ei jää­tynyt poh­jaan saak­ka, pysyi sulana koko talven.

    Ja lun­ta mah­tui vaik­ka kuinka:)

    Vastaa

50. “Jalka­käytävät kah­ta puol­ta ovat kolme metriä lev­eitä, joten sinne voi ehkä väistää, ellei korkeat kant­tikivet estä sitä.”

    Mielestäni noi­ta jalka­käytäviä pitäisi kaven­taa. Perus­teek­si käy sama kuin autoli­iken­teen kohdal­la käytet­ty: se las­kee liiken­teen nopeut­ta ja paran­taa väylän välityskykyä. 

    Kah­den metrin jalka­käytävä tuot­taa saman liiken­teel­lisen tehon kuin kolmimetri­nen eikä turha lev­eys haaskaa arvokas­ta tonttimaata.

    Vastaa

51. ->Hyviä ideoita läh­tien asukaspysäköin­nin hin­nan koro­tuk­ses­ta ja kuukausi­mak­sus­ta pää­tyen aina lumen kor­jaustapoi­hin, mut­ta eiköhän odotel­la pari talvea ja kat­sel­la, että minkälaisik­si ne tal­vet näil­lä lev­eysasteil­la muo­dos­tu­vat. Sikäli kun ilmas­ton­muu­toskoohkaa­jia on uskomi­nen, niin lumion­gel­mat ovat pian historiaa. 

    Ylipään­sä kan­nat­taisi miet­tiä, että kuin­ka suuria investoin­te­ja kan­nat­taa tehdä muu­ta­man kuukau­den kestävän tal­ven vuok­si. Helsin­ki toimisi lum­i­neenkin, jos joukkoli­iken­teen suju­vu­us pystyt­täisi­in tur­vaa­maan. En nyt näe kovin suure­na kansan­taloudel­lise­na ongel­mana sitä, että lumikasat varaa­vat jonkun parkkipaikan talvisin, tai että nelikaistainen katu muut­tuu lumen myötä kak­sikaistaisek­si. Henkilöau­toli­iken­teen merk­i­tys helsinkiläis­ten liikku­mises­sa on suh­teel­lis­es­ti ottaen merk­i­tyk­set­tömämpi kuin joukkoli­iken­teen merk­i­tys ja toisaal­ta henkilöau­toli­iken­teen suju­vu­u­den takaami­nen on lumi­sis­sa olois­sa huo­mat­tavasti kalli­im­paa kuin esimerkik­si raitio­vaunuli­iken­teen suju­vu­u­den takaaminen.

    Poikkeu­soloi­hin poikkeuskeinot. Sekä nor­mi- että poikkeu­solois­sa aut­taisi se, että raitio­vaunukai­stat eris­tet­täisi­in aidoin muus­ta liiken­teestä. Raitio­vaunu­jen suju­val­la ja häir­iöt­tömäl­lä liiken­teel­lä pystytään tur­vaa­maan riit­tävä kap­a­siteet­ti kan­takaupun­gin alueel­la ihmis­ten liikku­miseen. Sen jäl­keen on yhden­tekevää miten kumipyöräli­ikenne kan­takaupungis­sa sujuu vai sujuuko ollenkaan.

    Vastaa

52. Kim­mo:
    “Tämä säi­ly­tys- ja pysäköin­tikeskustelu vie kyl­lä suju­vasti aiheesta ohi. Aivan kuin ne muu­ta­mat has­sut pidem­pään seiso­vat autot oli­si­vat lumikaaok­sen keskeinen tek­i­jä. Eivät ole!”

    Ovat ne osa ongel­maa, kuten tuli todet­tua. Mut­ta tämä on vielä siitä has­sua, että näis­sä kort­teleis­sa keskus­tas­sa, mis­sä niitä auto­ja uin­uu talvisin, on myös työ­paikko­ja. Kun viereisessä kort­telis­sa tun­ti pysäköin­tiä mak­saa 1,20 / 2,40 euroa/h niin sit­ten makaa näitä auto­ja viidenkym­men­nen metrin päässä läpi tal­ven ilmaisek­si, niin vähänkös se ‘ärsyt­tää’ ja ihmiset ramp­paa­vat heit­tämässä kolikkoa mit­tari­in kesken palaverin — mik­si muuten nämä automaatit sal­li­vat (ydin)keskustassa vain tun­nin pysäköin­nin, osin kak­si (ja kaupun­ki oli Turku) vaik­ka ihmiset ovat valmi­ita mak­sama­maan vähin­tään minkä tahansa sum­man, kun­han kaikkia sem­i­naare­ja ja kok­ouk­sia ei tarvitse keskus­tas­sa tauot­taan tun­nin välein?. Ihmiset, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan autopaikas­taan kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan, eivät löy­dä autolle paikkaa, kun nämä lumi­hup­puiset autot makaa­vat ilmaisek­si melkein vier­essä koko tal­ven (tulisi siinä oikeasti hin­taa, jos myös niitä velotet­taisi­in samal­la kaaval­la, esim. 3 kk x 1,2 €/h [klo 9–18]).

    Vähän aiheen vier­estä, aika vähän. Yksi­ty­isille parkkipaikoille kel­paa raha ilman aikaveloi­tus­ta, mut­ta kun­ta toimii niin, että mak­si­mi pysäköin­ti­ai­ka on tun­ti — ja sit­ten lap­puli­isat päivys­tävät. Sen vähän kun autoa käytän keskus­tas­sa, halu­an siitä pysäköin­nistä mak­saa (ihan mitä vain pyy­de­tään). Mut­ta mik­si kaupun­ki on tehnyt siitä niin vaikeaa (ja edelleen puhun Turus­ta)? Mik­si kun­nalle ei kel­paa min­un rahani (muu­ta kuin parkkisakon kaut­ta — siis vain yksi nyt viime aikoina), vaan se pitää antaa yksi­tyiselle parkkifirmalle?

    Vastaa

53. OS: “Lumen kip­paamises­sa mereen yhdestä kiin­teästä paikas­ta on se vika, että meri jää­tyy siltä kohdin poh­jaan asti.”

    Ole­tan, että vas­t­a­sit minulle.

    Niin tekee, meri jää­tyy. Mut­ta mitäs tapah­tuu maal­la oleville läji­tysalueille, joil­la ala on lumelle varat­tuna heinäku­uhun asti?

    Floo­ra ja fau­na­han siinä kokee hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta aivan verissäpäin.

    Enkä ole kuul­lut poh­jaan jää­tymis­es­tä aiheutuneen kuin paikallisia hait­to­ja. Jos meri­alue on jo ihmisen käytössä kuten ehdot­ta­mani alue nykyisen vene­paikan läheisyy­dessä, jää­tymisen aiheut­ta­ma “paikalli­nen sukupu­ut­tovel­ka” tmv. maail­man­lop­un argu­ment­ti lie­nee jätet­tävis­sä omaan arvoonsa?

    Mielestäni olisi hyvin tehokas­ta käyt­tää jo ole­mas­sa ole­via raitei­ta niihin pitki­in siir­tomatkoi­hin, jot­ka nyt hoidel­laan kalli­isti ja ener­giate­hot­tomasti aivan muuhun käyt­töön tehdyl­lä kalustolla.

    Lumen­si­ir­ron pisim­mät matkat nimeno­maan pitää lait­taa valmi­ille, ener­giate­hokkaille, väl­i­tyskyky­isille ja liiken­teelle vapaille väylillle. 

    Kalus­toa on saatavil­la pil­vin pimein, kos­ka metron raideleveys on kuten pääratojen.

    Kaupun­gin pään lastausalue(et) voidaan tehdä tarvit­taes­sa maan alle, tilan­tarve on pieni eikä 200–400 m rin­nakkaista rataa mak­sa mitään siihen ver­rat­tuna, että tuhan­net autot aja­vat tuhan­sia kuormia 5–10 kil­saa per auto ja kuorma.

    Viime tal­ve­na lumenkaatopaikoille otet­ti­in 200 000 kuor­maa. Junakyyti olisi hal­paa lumellekin. Ellei, ihmisetkin pitäisi ilmeis­es­ti sil­loin ajaa 10 kuu­tion sorad­ump­preil­la ja kauhakuor­maa­jan kauhas­sa noin Jär­ven­päästä saak­ka töi­hin­sa Stock­an kassalle.

    Vastaa

54. Helsin­gin yleis­ten töi­den lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jan (vihr) tote­si HS mielipi­desivul­la 13.12.2010, etteivät ”poli­itikot ja kaupung­in­jo­hta­ja ole osoit­ta­neet talvi­hoitoon riit­tävästi rahaa”: 

    […] talvi­hoidon määrära­hat mitoite­taan keskimääräisen lumi­tal­ven mukaan. Viras­to­jen on käytet­tävä niille osoite­tut varat kalen­terivuo­den kulues­sa. Vähä­lu­mise­na tal­ve­na raken­nusvi­ras­to ei voi siirtää käyt­tämät­tä jääneitä talvi­hoito­varo­ja seu­raavak­si vuodek­si tal­teen. Viras­ton on joko käytet­tävä rahat tai palautet­ta­va ne.

    Hänel­lä oli järkevyy­dessään itses­tään selvältä tun­tu­va ratkaisu asiaan: 

    Ratkaisu tähän voisi olla “ylimääräis­ten” talvi­hoito­varo­jen rahas­toin­ti. Jos raken­nusvi­ras­to voisi pitää vähä­lu­misi­na talv­ina käyt­tämät­tä jääneet talvi­hoitora­hat, se pysty­isi keräämään puskuria, joka puret­taisi­in run­sas­lu­misi­na talvina.

    Todellakin.
    Ja jot­tei talvikun­nos­s­api­tora­has­to jatku­vasti kas­vaisi, kun vähä­lu­misia talvia sit­tenkin on use­am­min kuin run­sas­lu­misia, voitaisi­in jonkun ennä­tyk­sel­lisen run­sas­lu­misen tal­ven vaa­ti­mat kun­nos­s­api­tokus­tan­nuk­set kahdel­la ker­rot­tuna (ja raha­nar­voin­dek­sil­lä tark­istet­tuna) aset­taa rahas­ton katok­si, jota enem­pää ei rahastoitaisi.

    Tämä ei tarkoit­taisi, että rahas­toa ruvet­taisi­in eri­tyis­es­ti irrot­ta­maan verovaroista. Talvikun­nos­s­api­to­bud­jet­ti tehtäisi­in kuten tähänkin asti, ja talvi­ra­has­to kart­tuisi vähitellen kat­toon­sa asti vähä­lu­misi­na talvina.

    Kiusaus olisi tosin suuri käyt­tää talvi­ra­hat bud­jet­ti­va­jeen tilkitsemiseen.

    Tämä ei vas­taa Osmon kysymyk­seen, mut­ta liit­tyy asi­aan sentään.

    Vastaa

55. Kiusalli­nen kysymys: EU on säätänyt nitraat­ti­ase­tuk­sen, jol­la estetään nitraat­tien jou­tu­mi­nen vesistöön. Miten nitraat­ti­ase­tuk­sen velvoite täy­tyy lumen kip­paamises­sa mereen? Onko lumen sisältämistä viera­saineista ja lem­mikkieläin­ten , lähin­nä koirien, lan­nas­ta tehty ympäristökeskuk­sen vaa­ti­mat analyysit?

    Jos on , niin mitä ko. jäte sisältää ja kuin­ka paljon ? 

    Nitraat­ti­ase­tus: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22947&lan=fi

    Aivan oikein, ase­tus kos­kee vain maat­alout­ta. Kaupunkien nitraatit saa dumpa­ta Itämereen ihan vapaasti. Kun Itämeren ympäristörikos on tosi­a­sia, ja syylli­nen (maat­alous) selvil­lä , niin piik­ki on auki.

    Turha syyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta lumen­sadan­nas­ta. Jos sade ei tule lume­na vaan vetenä, niin se aiheut­taa pääkaupunkiseudun jätevesi­laitok­sil­la ylikuor­mi­tuk­sen. Sen seu­rauk­se­na on tehtävä jätevesien yli­juok­su­tus , eli jätevesi puhdis­ta­mat­tomana Itämereen. Sama tilanne tapah­tuu kevät­satei­den seu­rauk­se­na näi­den lumien sulaessa.

    No pan­ic, maat­alouden piik­ki on auki.

    Vihreätkin ovat kil­van syyl­listämässä maat­alout­ta. Omat ympäristö­teot puut­tuvat totaalisesti.

    Vastaa

56. Ain­oa mah­dol­lisu­us saa­da lumen­pois­to toim­i­maan tehokkaasti on pistää pysäköin­tikiel­to ajoit­tain. Muutenkin pakot­ta­mal­la autot liik­keelle esim. ker­ran viikos­sa tai joka toinen viikko pois­taisi romuau­to­ja viemästä parkkipaikkoja.

    Vastaa

57. Hal­pa asukaspyt­säköin­ti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyt­tävät autoa vähän, kun taas se, joka käyt­tää autoa päivit­täin, kär­sii siitä, että vaku­u­tuk­ses­ta pois­te­tun auton halvin säi­ly­ty­s­paik­ka on kan­takaupun­gin katu. 

    OS: kapeasti kat­sot­tuna asi­a­han on juuri näin. Jos uno­hdamme mis­tä pysäköin­tipaikko­jen puute alku­jaan johtuu, niin tämä vaikut­taisi validil­ta syy-seu­raus suhteelta. 

    Ver­tauk­se­na, Helsin­gin bus­sili­iken­teen melu‑, pien­hiukkas- ja typ­piok­si­di­en­päästöistä suurin osa on peru­jaa ehkä ajo­suorit­teeltaan vain 20% luokkaa olev­as­ta iänkuisen van­has­ta 10–15 vuot­ta kalus­tos­ta. Buss­in­potk­i­jan kan­nat­taisi tietysti vas­tus­taa uuden kalus­ton han­k­in­taa ja toisaal­ta enem­mistön ongel­mana näyt­täisi ole­van joku vas­tu­u­ton taho, joka oper­oi näitä van­ho­ja rotisko­ja itsekkäistä syistä, kun muu­takaan ei vaa­di­ta. Onko asia sit­ten näin yksinkertainen?

    Vastaa

58. “Ain­oa oikea paran­nus asi­aan läh­tee siitä, että tyh­jen­netään Helsin­ki. Kaik­ki val­tion viras­tot hajasi­joite­taan maaseu­tu­jen keskuskaupunkei­hin. Toisek­si kaik­ki yliopis­tot ja korkeak­oulut siir­retään koko Suomen alueelle.”

    Vievätkö muut­taes­saan talot ja raken­nuk­set mukanaan?

    Kyl­lä saadaan vedet­tyä aasin­sil­to­ja taas jokaiseen asi­aan. Vielä ei ole maa­han­muut­ta­jia bongattu.

    Vastaa

59. Esko Nie­mi: “Mis­sä on vika? Van­ha totu­us pätee tässäkin: kaik­ki on joh­dos­ta kiin­ni. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Sauri ei käy yleis­ten töi­den lau­takun­nan kok­ouk­sis­sa eikä hän­tä muutenkaan juuri näytä raken­nusvi­ras­ton joht­a­mi­nen kiin­nos­ta­van. Viras­ton käyn­nis­sä ole­van oper­aa­tio Lumiso­dankin junaili em. Jar­mo Niem­i­nen, siis luottamushenkilö!”

    Kuka­han virkamies tai luot­ta­mushenkilö jär­jesti tämän pohjoisen kaupungi­nosan puhdis­tuk­sen lumes­ta kiireaikataul­ul­la samal­la, kun keskus­ta on lumen vallassa?

    Lumet siis vieti­in isol­la konekalus­tol­la pois. Päivä kului yhdel­läkin kadul­la, jon­ka hoita­mises­sa ei olisi ollut kiiret­tä. Katu jo oli hyvin aurat­tu, parkkipaikko­ja oli ja on yli­jäämäk­si asti ja jalka­käytävil­lä tilaa. Onhan niil­lä, kun lohkaisi­vat äsken tiestä 3 metriä lisää entisen parimetrisen käytävän kyl­keen. Viikko­tolkul­la sitäkin tehtiin.

    Ja noi­ta jalka­käytäviä ei käytä kukaan. Näen työhuoneeni ikku­nas­ta noin 700 metriä tätä väylää. Ei ketään jalka­käytävil­lä nytkään. Eilenkin seurasin näitä kir­joitel­lessani sitä jalankulkua: yli tun­ti, eikä yhtään jal­ka- tai pyörämi­estä. Ja heille tehti­in miljoon­akus­tan­nuksin lisää tilaa jo ennestäänkin käyt­tämät­tömän tilan lisäksi.

    En voi vält­tyä ajatuk­selta, että tämä kevyen liiken­teen suosimi­nen on saanut joskus kum­mia muo­to­ja. Uskon myös — valitet­tavasti — että keskus­taa ei vain halu­ta puhdis­taa lumes­ta. Halu­taan vähän haljuil­la autoil­i­joille ja pakot­taa hei­dät julkisiin.

    Vastaa

60. “Itse parkkipaikkakin oli täyn­nä lun­ta ja täysin jumit­tunei­ta (takave­toisia) autoja.”

    Sel­l­aiset ihmiset, jot­ka juut­tuvat parkkipaikalla lumeen pitem­mäk­si aikaa kuin parik­si min­uu­tik­si, pitäisi lait­taa takaisin autok­oulu­un. Ja takave­toisel­la autol­la parem­pi ajaa talvike­lis­sä kuin etu­ve­toisel­la. Siis kun osaa.

    Vastaa

61. @Lundqvist

    Raitio­vaunu­jen suju­val­la ja häir­iöt­tömäl­lä liiken­teel­lä pystytään tur­vaa­maan riit­tävä kap­a­siteet­ti kan­takaupun­gin alueel­la ihmis­ten liikku­miseen. Sen jäl­keen on yhden­tekevää miten kumipyöräli­ikenne kan­takaupungis­sa sujuu vai sujuuko ollenkaan.

    Nim­imerkil­lä maid­on­juo­ja kyse­lee: ajat­telitko hoitaa kaupun­gin jakeluli­iken­teenkin raiteil­la vai ote­taanko siihen hevoskärryt?

    Entä minne pysäköisit bus­sit ja taksit?

    Vastaa

62. Tässä aiem­min esil­lä ollut rahas­tom­a­lli olisi muuten eri­no­mainen ratkaisu, siis jär­jenkäytön kannal­ta. Vähä­lu­mise­na tal­ve­na rahaa kerätään puskuri­in, jos­ta sitä on tarvit­taes­sa otet­tavis­sa. Mekanis­min tarkastelu­vä­lik­si min­i­mi 10 vuotta.

    Vastaa

63. Jeti:

    En voi vält­tyä ajatuk­selta, että tämä kevyen liiken­teen suosimi­nen on saanut joskus kum­mia muotoja 

    Siis mikä? Esim radan­var­ren pyörätie on pehmeää höt­töä, Sörnäis­ten ranta­tien pyörätie on täyn­nä ajo­radal­ta aurat­tua sohjoa jne. Luulisi että kalus­tol­la mikä päivän aikana saa put­sat­tua keskus­tako­rt­telista osan, ehtisi päivässä ajaa tärkeim­mät kevyen liiken­teen väylät vaik­ka kah­teen ker­taan. Mut­ta laite­taan se aika, raha ja kalus­to sinne keskus­taan pyörimään kun poli­it­tiset päät­täjät ja blogi­paine kohdis­tuu kokon­aan sinne keskustaan.

    Vastaa

64. Kovin tun­tuu ole­van helsinkikeskeistä tämäkin keskustelu (ja keskusteli­japoruk­ka?). On sitä lun­ta muual­lakin. Ynnä auto­ja ja ihmisiä — tämänkin blo­gin luk­i­joi­ta. Pienem­mis­sä kaupungeis­sa ongel­matkin ovat tietysti pienem­piä — eivätkä ehkä ihmiset niin kiireisiä ja kärkkäitä valittamaan.

    Vastaa

    1. Kir­joi­tan tätä Rasumasl­ta. Tääl­lä ei ole lun­ta juuri yhtään Helsingis­sä on enem­män lun­ta kuin mis­sään muual­la maas­sa ja se melkein kaik­ki tuli kerralla.

       Vastaa

65. Helsin­gin kaupungilla ei ole vaku­u­tuk­sia vaan vahinko­ja varten rahas­to jota kar­tute­taan vuosit­tain, esimerkik­si Rauta­tien­torin metroase­man kor­jaus mak­set­ti­in siitä. Mitä jos poikkeusti­lantei­den vaa­ti­man rahoituk­sen hoitaisi sen kautta?

    Vastaa

66. Seu­ravaak­si min­is­teri Vapaavuori komen­taa jälleen porukat katoille ja sieltä putoaa töitä lumi­au­toille ja ruumisautoille 🙂

    Vastaa

67. On nyt kuitenkin vaa­dit­tu, että kadut pitää kaavoit­taa jatkos­sa lev­eäm­mik­si, jot­ta niihin mah­tuu myös se aurat­tu lumi. Lumen sijoit­ta­mi­nen pitää ottaa kaavoituk­ses­sa huomioon, mut­ta ei lev­eämp­inä katuina.

    Jos niistä kaduista tehdään lev­eämpiä niin niil­lä aje­taan lujem­paa, jon­ka jäl­keen asukkaat vaatii nii­ihin töyssyt mikä taas tuskin ainakaan helpot­taa aurausta.

    Kadun var­sille lumi voidaan sijoit­taa vain pois­ta­mal­la tilaa pysäköin­niltä. Olisi hyvä, jos jokaisel­la kort­te­liv­älil­lä olisi muu­ta­man auton kokoinen paik­ka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näi­hin ruu­tu­i­hin pysäköin­ti pitäisi kieltää, mut­ta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.

    Peru­songel­ma on se että pysäköin­tipaikko­ja on tunget­tu joka ikiseen rakoon johon sem­moinen vaan suinkin mah­tuu. Vaikkei mah­tu­isikaan. Esimerkik­si osa paikoista kan­takaupungis­sa on jopa alle kak­si metriä lev­eitä. Suomen myy­dyin uusi henkilöau­to VW Golf on 180 sent­tiä lev­eä. En minä sitä pysäköi­jää täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa niinkään siitä syytä että tukkii ratikan (tai ainakin hidas­taa sen käve­ly­vauhti­in), estää bussin, rekan, tms. kulun kuin kaupunkisu­un­nit­telua joka ei vaan poista tuol­laisia paikko­ja. Kun ei mah­du niin ei mahdu.

    Lisäk­si se että paikko­ja var­jel­laan hait­taa uud­is­tushankkei­ta kuten uudet radat, bus­sikai­stat ja pyöräväylät. Kään­tymiskaistalle risteyk­sessä kuitenkin löy­tyy jotenkin ihmeel­lis­es­ti aina tilaa vaik­ka se vie kym­meniä paikkoja.

    Jos joku ihmettelee mik­si siitä kiskoille pysäköin­nistä ylipään­sä nil­litetään niin paljon niin ver­tailun vuok­si auton­sa pysäköimi­nen poikit­tain ajo­radal­la Pohjois-Espal­la hait­taa pienem­män määrän ihmisiä liikku­mista kun sen pysäköimi­nen Snell­man­ninkadun ratikkakiskoille. Jos tuol­laista tapah­tu­isi mon­ta kertää päivässä Espal­la niin menisikön siinä viikko vai päivä että paikalla olisi päivystyvä hin­ausauto ja sakot olisi korotet­tu pari­in tonniin?

    Siitä käytän­nössä ilmais­es­ta pysäköin­tioikeud­es­ta ja lep­sus­ta pysäköin­nin­valvon­nas­ta taas kär­sii ainakin jakeluli­ikenne, kun­nos­s­api­to (lumi­työt ja hiekan­pois­to kevääl­lä), alueen liike-elämä asion­tipysäköin­nin vaikeutena ja var­maan jonkin ver­ran asukkaiden sosi­aa­li­nen elämäkin vaikean vieraspysäköin­nin kautta.

    Kaupun­ki tar­joaa var­tioitua pitkäaikaispysäköin­tiä Tat­tarisuol­la. Minus­ta täl­laista tulisi olla tar­jol­la asukaspysäköin­tilu­val­la jos­sain syr­jem­mässä. Hin­ta on tosin, sinän­sä kohtu­ulliset, 30 euroa kuukaudessa eli 360 vuodessa. Asukaspysäköin­tilu­pa taas mak­saa koro­tuk­sen jäl­keen 100 euroa vuodessa, eli 8,5 euroa kuus­sa. Muis­tan kun aikoinaan kävin sel­l­aisen itse hake­mass­sa, niin tivasin virkail­i­jal­ta että oletko nyt ihan var­ma että se on 36 euroa vuodessa eikä kuussa?

    Eilis­es­ta Hesarista:

    Kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­ja Lau­ra Räty tor­juu apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Saurin ajatuk­sen korot­taa Helsin­gin asukaspysäköintimaksuja.

    “Niitähän korotet­ti­in tälle vuodelle kovasti, emmekä ole korot­ta­mas­sa niitä lisää. Kadun­var­sipysäköin­ti on mon­elle käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto, jos hallille on matkaa kilo­metri tai kak­si”, Räty sanoo.

    No olisiko se nyt ihan mah­do­ton­ta neu­votel­la sel­l­ainen ratkaisu että kaupun­ki kaavoit­taa hal­li­ti­laa vas­taavasti? Mis­tä tosin pääsemme siihen että niihin hallei­hin on vähän nihkeästi investoi­jia, kun kaupun­ki kil­pailee 30 sentin päivähin­nal­la pinnalla.

    Rädyn mukaan mak­su­ja ei pidä korot­taa senkään vuok­si, että kaupun­ki supis­taa koko ajan omil­la päätök­sil­lään pysäköin­tipaikko­jen tar­jon­taa. Taloy­htiöi­den pihoil­la on nimit­täin epävi­ral­lisia, ase­makaavas­ta puut­tuvia parkkipaikko­ja, ja joka ker­ta, kun taloy­htiö hakee poikkeuslu­paa esimerkik­si ullakko­rak­en­tamiseen, kaupun­ki aset­taa poikkeuslu­van ehdok­si pihan parkkipaikoista luopumisen.

    Ja tuo sala­juoni on toimin­utkin hienos­ti, Tulen­hei­mon blo­gis (ym. yleis­ten töi­den lau­takun­nan vpj.):

    Kan­takaupun­gin asukaspysäköin­tipaikko­jen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välil­lä kas­vanut melkoisesti.

    Vuon­na 1990 paikko­ja oli 14 467. Kasvua 1990–2000: 20 %.
    Vuon­na 2000 paikko­ja oli 17 316. Kasvua 2000–2010: 16 %.
    Vuon­na 2010 paikko­ja on 20 089. Kasvua 1990–2010: 39 %.

    http://marttitulenheimo.fi/2010/11/pysakoinnin-subventoinnista-on-luovuttava/

    Se radikaali ekokom­mu­nisti­nen idea mitä kokoomus vastustaa:

    Saurin mukaan koro­tuk­sil­la paikko­jen tar­jon­ta ja kysyn­tä voitaisi­in saa­da tas­apain­oon. Paikko­ja on noin 20 000. Asukaspysäköin­tilu­pia taas oli mar­rasku­us­sa vajaat 26 000.

    Vuo­den­vai­h­teessa lupia oli 31 000, joten vuo­den­vai­h­teen mak­sunko­ro­tus näyt­täisi jonkin ver­ran tasan­neen kysyn­nän ja tar­jon­nan epäsuhtaa.

    Asukaspysäköin­ti­jär­jestelmä perustet­ti­in aikoinaan kos­ka keskus­ta-asumisen tukemisek­si eli sen hin­nan nos­tamisek­si. Ehkä tämä ongel­ma voitaisi­in kat­soa pois­tuneek­si. San Fran­cis­cos­sa kokeil­laan niikin radikaalia aja­tus­ta kuin vapaa markki­na­t­alous, pysäköin­nin hin­ta vai­htelee kadut­tain ja kel­lon­a­jan mukaan havait­tua kysyn­tää seu­rat­en. Tämän laitaen­em­mistöläis­ten toimen tarkoituk­se­na on varmis­taa että auton­sa saa aina parkki­in ilman turhaa kierte­lyä, pidem­min ja amerikak­si http://www.humantransit.org/2010/08/san-francisco-a-free-market-in-parking-begins.html

    Vastaa

68. KSV muuten taan­noin kyseli ideoita väli­aikaiskäytök­si Jätkäsaa­reen ja muiden sata­ma-aluieden maalle rak­en­tamista odotellessa.

    Vastaa

69. Ode: “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la saa pysäköidä ilmaisek­si paikoil­la, jot­ka muuten ovat mak­sullisia. Asukaspysä köin­ti mak­saa 27 senttiä/vuorokausi, mil­lä hin­nal­la muut saa­vat pysäköidä noin puoli min­u­ut­tia.” ja “Hal­pa asukaspyt­säköin­ti tarkoitaa sitä, että paikat varataan niille, jotkas käyt­tävät autoa vähän”

    Eli olet sitä mieltä, että kan­takaupungis­sa asu­val­la EI SAA olla autoa, mut­ta muual­la asu­van PITÄÄ päästä autol­la kan­takaupunki­in? Se taitaa olla ihan yhtä vaikeaa päästä julk­isil­la välineil­lä kan­takaupungista lähiöön kuin lähiöstä kan­takaupunki­in. Ja siis tois­in­päin… olet sitä mieltä, että jos kan­takaupungis­sa asu­val­la sat­tuu ole­maan auto, hänen pitää sitä käyt­tää (jatku­vasti) oikeut­taak­seen asukaspysäköin­tipaikkansa? Lopuk­si mietin vaan, että kum­matko­han pysäköi­jät (kan­takaupun­gin asuk­it vai siel­lä vierail­e­vat) ne ratikkakiskoille­jub enem­pi pysäköivät?

    Vastaa

70. Kynäniska:“Vievätkö muut­taes­saan talot ja raken­nuk­set mukanaan?”

    Ei vaan asukkaat. Ei tämä ole mikään aasinsislta.

    Tyhjilleen jäävät kiin­teistöt voidaan kau­pa­ta Senaat­tiki­in­teistölle, joka sälyt­tää ne veron­mak­sajien niskoille.

    Samat kiin­teistöt raken­netaan uud­estaan hajasi­joitet­tuna, jol­loin saadaan työtä ja hyv­in­voin­tia maakuntiin.

    Vastaa

71. Helsingis­sä on 20 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja 30 000 asukaspysäköintilupaa!

    Vastaa

72. Helsingis­sä on 20 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja 30 000 asukaspysäköintilupaa!

    Itseasi­as­sa niitä on 26 000 johtuen mak­sun koro­tuk­ses­ta, 36 eurosta 100 euroon. Mis­tä saaamme tasaisen vauhdin taulukon että euron koro­tus asukaspysäköin­tilu­van vähen­tää reilut 60 lupaa eli sata­nen vielä lisää niin sit­ten niitä on 20 000. 🙂

    Vastaa

73. Por­voo sen kek­si (ei var­maan kyl­lä sovi Helsin­gin auton­potk­i­joille): lumikasamak­su

    Vastaa

74. Osmolle ja Häik­iölle sulanapidosta:

    Meri pysyy jää­tymät­tä kun vesi pide­tään liik­keessä pump­pu­jen avul­la, samaan tapaan kuin avan­touin­tipaikat pide­tään auki läpi talven.
    Ei tarvitse investoi­da kokon­aiseen laivaan ja sen kip­pari­in, vaan riit­tää miehit­tämätön pumppausasema.

    Vastaa

    1. Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, ettei lumenkaatopaikko­jen pitämi­nen sulana onnis­tunut viime tal­ve­na. Mereenkip­pau­s­paik­ka täyt­tyi poh­jaan asti, eikä sinne voin­ut lisätä enää mitään. Voi olla, että muis­tan väärin.

       Vastaa

75. Miten lumen varas­toin­ti luoli­in ja käyt­tö jäähdyt­tämiseen kesäl­lä? Teknolo­giaa on tutkit­tu Japanis­sa. Jos kesät ovat jatkos­sa yhtä lämpim­iä, jäähdy­tyk­selle riit­tää kysyntää.

    Vastaa

76. Osmo mui­s­tat osin väärin: “Sel­l­aisi­na talv­ina, jol­loin lumikuormia on vähän ja meri pysyy auki, ei Her­ne­saaren vas­taan­ot­topaikan käytössä ole juurikaan ongelmia. Her­ne­saaren kohdal­la on lumenkaadonkannal­ta sopi­vasti vir­tauk­sia. Meren ollessa jäässä tah­too lumi kasautua poh­jaan het­i­lai­turin päähän. Talvel­la 2009–2010 ongel­maa oli koetet­tu ratkaista kehit­tämäl­lä alueel­lelisää vir­taus­ta hinaa­jien avul­la, mut­ta tämä ei toimin­ut odote­tusti. Lop­ul­ta lai­turin edus­taapi­det­ti­in auki jään­mur­ta­jan avul­la, mikä tuot­ti melkois­es­ti kus­tan­nuk­sia. Her­ne­saa­res­sa onkolme pin­tavir­ranke­hit­täjää, mut­ta ne on koet­tu varsin tehot­tomik­si ja lisäk­si talvel­la 2009–2010 lait­teet oli­vat rikkoutuneet hinaa­jien ja ruop­paa­jien kol­hit­tua niitä.

    Vastaa

77. Viime tal­ve­na Her­ne­saari oli ratkai­sevas­sa ase­mas­sa kan­takaupun­gin lumien päät­tö­paikkana. Kaik­ista Helsin­gin lumista yli 50 000 kuor­ma-autokuor­maa vieti­in Her­ne­saa­reen. Määrä oli noin 25 % kul­je­tus­ta määrästä (210 000 kuorma-autokuormaa). 

    Her­ne­saaren toimivu­us ratkaisi keskus­tan lumien sijoit­tamisen. Ilman Her­ne­saar­ta keskus­tan lumien kul­je­tuk­ses­sa oltaisi­in oltu todel­lises­sa ahdingossa.

    Vastaa

78. “Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, ettei lumenkaatopaikko­jen pitämi­nen sulana onnis­tunut viime tal­ve­na. Mereenkip­pau­s­paik­ka täyt­tyi poh­jaan asti, eikä sinne voin­ut lisätä enää mitään. Voi olla, että muis­tan väärin.”

    Se sulanapi­tokaan ei ole suuri ongel­ma: _kaikilta_ Helsin­gin aluei­ta vieti­in 200 000 kuor­maa eli 2 miljon­aa kuu­tio­ta lun­ta eri kaatopaikoille.

    Yhdelle ran­nalle ole­valle kaatopaikalle (pit. 200 m) mah­tuu jo sulat­ta­mat­ta yli 10 % kaikesta todel­la pahan lumi­tal­ven lumes­ta trak­to­rilin­gol­la kah­teen kasaan heittämällä. 

    Kun se heit­etään kah­teen 200 x 60 m sulaan, pysyy vesi auki helpom­min kuin sil­loin, kun lumi vain kipataan ja tönitään hinaa­jal­la hajalle. 

    (Yök­si voisi kokeil­la sel­l­aista, että annetaan sulan jää­tyä ja riit­teen päälle ammu­taan ohut suo­jaa­va lumik­er­ros, joka mur­re­taan aamulla?) 

    Ehdotin edel­lä, että rantaan vietäisi­in keskus­tan lumet metro­verkon kap­a­siteet­tia ja kaiken­puolista tehokku­ut­ta hyö­dyn­tämäl­lä. Vuosaa­reen siis 200 metrin penger ja pis­toraide, jolle “lumi­ju­na” aje­taan ja jos­ta lumi siis heit­etään mereen.

    Näitä junia ja vaunu­ja saa “rautakau­pas­ta”, sil­lä metron raideleveys on sama kuin pääradan.

    Kesäl­lä penger toimisi venelai­tu­ri­na, joille on kysyn­tää niin paljon kuin vain kek­sitään tar­jo­ta. Toukoku­us­sa­han läm­penevät vedet oli­si­vat jo sulat­ta­neet lumet. Ja tietenkin siitäkin olisi etua, että sata­man ja lumekaatopaikan ympäristör­a­situs olisi yhdessä paikassa.

    Vastaa

79. “Toukoku­us­sa­han läm­penevät vedet oli­si­vat jo sulat­ta­neet lumet. ”

    Tarken­nan tuo­ta: ajat­telin, että viimeisiä lumia ei enää väk­isin sulatet­taisi, vaan heit­et­täisi­in kasaan. 40 metrin heit­to­pitu­udel­la saataisi­in pari mah­tavaa vuor­ta, noin 150 000 kuu­tio­ta yhdessä, ilmeis­es­ti yli, sil­lä osa sulaisi.

    Kap­a­siteet­tia lin­gois­sa on paljon: ihan jokaisen maa­jussin lin­gos­sa jo 10 kuu­tio­ta ja yli min­uutis­sa. Jään­hoitokoneis­sa heit­to­pitu­udet ovat 40 metriä ja jopa enemmän.

    Vastaa

80. Ihan näin silmi­i­ni äsken osuneena: ei ole joukkoli­iken­neväylienkään lumen­pois­to vielä kovin pitkälle eden­nyt, kun Van­han edessä 40 metrin matkalta oli kaik­ki pysäköin­tipaikat 2m korkuisen lumivuoren alla. Muu­ta­man sadan metrin päässä ole­vani kotikadun tilan­net­ta en viit­si edes referoida.…

    Vastaa

81. Miten on mah­dol­lista, että koiran­paskat, liiken­teen päästöt, roskat, hiek­ka ym. eivät vaiku­ta heiken­tävästi merive­den laatuun ?

    Kaavoitet­taes­sa uusia aluei­ta lumenkaatopaikoik­si, edel­lyt­tää maankäyt­tö- ja raken­nus­la­ki, että kaa­van tulee perus­tua riit­tävi­in tutkimuk­si­in ja selvi­tyk­si­in. Kaavaa laa­dit­taes­sa on tarpeel­lises­sa määrin selvitet­tävä mm. suun­nitel­man toteut­tamisen ympäristövaikutukset. 

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 29.10.2009: “Lumen mukana kulkeu­tu­vat roskat ja jät­teet aiheut­ta­vat lähin­nä esteet­tistä hait­taa, mut­ta tehty­jen tutkimusten perus­teel­la ne eivät aiheuta ter­veyshait­to­ja ihmisille tai ympäristöriske­jä eliöstölle, vesien laadulle tms. Lumenkaa­to mereen tai meriv­iemäri­in ei vaiku­ta haitallis­es­ti merive­den laatuun.”

    Ns. “tehty tutkimus” ei ole 100varmasti vali­di. Nyt olisi ympäristöväen ket­tinkikahli­u­tu­misen paik­ka. Mut­ta ei kuu­lu ket­tinkien kali­naa , kos­ka ympäristörikos tapah­tuu oma­l­la etupihalla. 

    Paik­ka olisi vielä liki­e­tu­inen, eikun kom­sivil­la­pai­dat päälle, teikövei kahvimuk­it käteen ja kahli­u­tu­maan Man­ner­heim­intielle lumenkeräyskalus­ton telipyöriin.

    Pösilöstä kam­er­at paikalle ja veret seisaut­ta­va medi­a­julk­isu­us vihreille ennen vaale­ja. Jaa, mut­ta saat­taisi­pa äänivyöry olla mii­nus­merkki­nen … ei korp­pi kor­pin silmää noki.

    Mut­ta asi­aakin: miten ko. jäte­tutkimus on toteutet­tu, tietääkö joku, saisiko linkkiä ?

    Vastaa

82. Miten on mah­dol­lista, että koiran­paskat, liiken­teen päästöt, roskat, hiek­ka ym. eivät vaiku­ta heiken­tävästi merive­den laatuun ?

    Var­maan sik­si että ne on pis­ara meressä.

    Vastaa

    1. Tääl­lä kaupungis­sa koiran­talut­ta­jat keräävät koiran­paskat muovi­pus­si­in ja ne pää­tyvät asial­lis­es­ti jäte­huoltoon, eivät mereen.

       Vastaa

83. Tääl­lä kaupungis­sa koiran­talut­ta­jat keräävät koiran­paskat muovi­pus­si­in ja ne pää­tyvät asial­lis­es­ti jäte­huoltoon, eivät mereen. 

    Entä pis­sat?

    Vastaa

84. “Tääl­lä kaupungis­sa koiran­talut­ta­jat keräävät koiran­paskat muovi­pus­si­in ja ne pää­tyvät asial­lis­es­ti jäte­huoltoon, eivät mereen.”

    Maal­la tuo hoide­taan “fik­sum­min”: kerätään eläiten tekemät jät­teet eri­laisi­in siiloi­hin, joista ne aje­taan aina oji­tussys­teemien vaiku­tus­pi­iri­in eli pel­loille, jos­ta jät­tei­den rav­in­teet pää­tyvät ennen pitkää mereen.

    Jostakin syys­tä yhteen­sä n. 2,4 miljoo­nan nau­dan, sian ja hevosen sekä läh­es nelim­iljoon­aisen siipikar­japarven jätösten kylvämi­nen suo­raan de fac­to veden­pois­to­jär­jestelmän päälle (pel­lot oji­neen ja salao­ji­neen) ei huo­le­ta maalaisia.

    Vastaa

85. O.S:“Täällä kaupungis­sa koiran­talut­ta­jat keräävät koiran­paskat muovi­pus­si­in ja ne pää­tyvät asial­lis­es­ti jäte­huoltoon, eivät mereen.”

    Ja minä olen paavi. Se on yhtä uskot­ta­va väite kun tuo O.S:n esit­tämä. Sitä­pait­si osa maaseudul­lakin kerää jätök­set muovi­pus­si­in, mut­ta se ero. Lumia ei kipa­ta Itämereen eikä mui­hinkaan vesistöihin.

    Asialli­nen jäte­huolto … hmmm…

    Kevät- ja syys­sadan­nan aikaan asialli­nen jäte­huolto esim. Viikissä yli­juok­sut­taa jät­teet käsit­telemät­töminä Itämereen. Eivätkä typen ja fos­forin poisto­pros­en­tit ole mil­län mit­tar­il­la mitat­tuna asial­lisia normaaliaikoinakaan.

    Jeti:“kylväminen suo­raan de fac­to veden­pois­to­jär­jestelmän päälle”

    Uno­hdit, että väli­in tulee muut­tu­jana kasvien rav­in­tei­den otto hö’pöp­pöö. Lisäk­si fos­fori­tase Suomen pel­loil­la on jo nyt mii­nus­merkki­nen la’luikurii. Aina sata de fac­to enem­män kuin sinulla.

    Nuo lisäk­keet laitoin mukaan sen vuok­si, että ski­it­na­fu­u­lia tek­stis­säsi ei tule yhtään uskot­tavam­mak­si vaik­ka liit­täisit siihen sata defaktoo.

    Mut­ta ne lumenkaatopaikan ana­lyysit, ei tai­da löy­tyä. Onhan se tietysti kätevää kun lumenkaatopaikkalu­van ano­ja ja myön­täjä on sama, eli Helsin­gin kaupun­ki. Voihan vielä samaan syssyyn teet­tää ana­lyysit Helsin­gin kaupun­gin omas­sa testi­lab­o­ra­to­rios­sa. Tai toisaal­ta voi menetel­lä niin, kuten ilmeis­es­ti on tehty, että kok­ouk­ses­sa päätetään , ettei lumenkip­pauk­sel­la ole negati­ivisia ter­veys- eikä ympäristövaikutuksia.

    Vastaa

86. Tehdään sinne hesan keskus­taan ydin­voimala niin ratkeaa samal­la nuo kaukoläm­pö- ja lumen­su­la­tu­songel­mat. Pysyy merikin sulana ympäri vuoden…

    Vastaa

87. tpyyluoma:“Varmaan sik­si että ne on pis­ara meressä.”

    Jos lumien aiheut­ta­ma kuor­mi­tus mitataan mer­estä, niin saadaan oivat tulok­set. Näyt­teet voidaan vielä tulok­sen varmis­tamisek­si ottaa keskeltä Atlant­tia, niin saadaan hyvä tulos. Johtopäätök­senä on , että lumen kip­paami­nen mereen puhdis­taa Itämer­ta, suo­lapi­toisu­uskin paranee.

    Näyt­teet pitää tietenkin ottaa poh­jased­i­men­tistä. Kun tätä lumenkaa­toa on tehty sata vuot­ta tähän päivään, niin jo alka­vat vaiku­tuk­set näkyä. 

    Jaa, uno­hdin rav­in­teet ovatkin Suomen maataloudesta.

    Vastaa

88. “Uno­hdit, että väli­in tulee muut­tu­jana kasvien rav­in­tei­den otto hö’pöppöö. Lisäk­si fos­fori­tase Suomen pel­loil­la on jo nyt mii­nus­merkki­nen la’luikurii. Aina sata de fac­to enem­män kuin sinulla.”

    Mii­nus­merkki­nen?

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Vesist%F6kuormitus/Fosfori

    Se uskot­tavu­ud­estasi, Ilpo.

    Vastaa

89. Mut­ta ne lumenkaatopaikan ana­lyysit, ei tai­da löytyä.

    Meni melkein kolme sekunt­tia Googlen kanssa, onko teil­lä maal­la semmoista?
    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/524c0a804a171f659d8efd3d8d1d4668/moniste11_01.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=524c0a804a171f659d8efd3d8d1d4668

    Vastaa

90. Se uskot­tavu­ud­estasi, Ilpo. 

    Tipahdin 🙂

    Kari

    Vastaa

91. Tutkimus:“Niissä todet­ti­in kohon­nei­ta PCB-yhdis­tei­den ja mineraaliöljyjen
    pitoisuuk­sia, jot­ka ylit­tivät osas­sa näyt­teistä saas­tuneelle maalle asetetut
    SAMASE-ohjearvot.”

    Meren­po­h­jan ana­lyysit puut­tuvat edelleen.

    Jeti: nimeno­maan mii­nus­merkki­nen. Kasveille annetaan vähem­män fos­fo­ria kuin ne kulut­ta­vat. Suurien ja tietyn laa­tuisen sato­jen tuot­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta mii­nus­merkkisel­lä fos­fo­ri­lan­noituk­sel­la. Kun joudu­taan tuot­ta­maan pelkkää rehuvil­jaa ja pieniä sato­ja, niin maat­alouden tulot laske­vat entisestään. 

    Tutkimus:“Helsingin maaperän hait­ta-ainei­den taustapitoisuuksiin
    ver­rat­tuna tutkit­tu lumenkaatopaikko­jen maaperän osa on yhtä puh­das kuin yleensä
    Helsin­gin alueella.” 

    Niin­pä, riip­puu siitä mihin ver­rataan. Ja kun lukee koko tutkimuk­sen , niin saa havai­ta mil­lais­es­ta ongel­mas­ta todel­la on kyse.

    Maaseudul­la ei ole vas­taavaa lumenkaatopaikkaon­gel­maa. Pel­tovil­jelyssä ote­taan 5 vuo­den välein maanäyt­teet, johon lan­noi­tus perus­tuu. Joka vuosi las­ke­taan ravin­netaseet, joi­ta seu­rataan tiloille tehtävis­sä tarkastuksissa.

    Eipä uskoisi kaupunki­laisil­la enää ole­van otsaa, syyl­listää maataloutta.

    Vastaa

92. Ilpo Per­naa:

    Eipä uskoisi kaupunki­laisil­la enää ole­van otsaa, syyl­listää maataloutta. 

    Jos vika on omas­sa päässä, on turhaa yrit­tää kor­ja­ta maailmankaikkeutta?

    Jos maat­alous kerää mas­si­iviset tuet ja niil­lä rahoil­la tuhoaa Itämeren, niin ei kai siihen mitään maat­alouden syyt­te­lyä tarvi­ta. Keskus­tan syyt­te­ly tietenkin on aiheel­lista, mut­ta se onkin eri sak­ki… Mihin tähän enää syyl­listämistä tarvitaan?

    Kari

    Vastaa

93. Kari Koskinen:“Jos maat­alous kerää mas­si­iviset tuet ja niil­lä rahoil­la tuhoaa Itämeren,”

    Nos­tan han­kki­jan lip­pistä KK:lle esi­in­tymis­es­tä oma­l­la nimel­lään, tääl­lä näitä puskista ampu­jia riittää.

    Onnek­si laitoit väit­teeseesi sanan jos, kos­ka asia ei ole siten kuin tuo kaupunki­le­gen­da erheel­lis­es­ti väit­tää. Nykyaikana kaik­ki asioi­ta seu­raa­vat kansalaiset ymmärtävät jo ruuan­tuotan­non ketjun. Se on liian laa­ja kokon­aisu­us taas ker­ran läpikäytäväksi.

    Mut­ta tiivistäen, K.K, tuet eivät ole maat­alouteen , vaan koko ketju­un. Tässä lenkissä alku­tuot­ta­ja on heikoin lenk­ki, jol­la ei ole neu­vot­telu­voimaa. Sen vuok­si tällekin vuodelle sum­mau­tuu laske­va tuloke­hi­tys. Eikä voi väit­tää, että tulot oli­si­vat koskaan olleet niin suuret, että niis­sä olisi nyt laskun varaa.

    Kunkin maan maat­alous , koko EU:ssa on ymmär­ret­tävä pikem­min sosi­aalise­na palvelu­na yhteiskun­nalle, kuin markki­nae­htoise­na yri­tys­toim­intana. Tätä tosi­asi­aa eivät läh­eskään kaik­ki ymmärrä.

    Ympäristövä­ki pitää meteliä , ja saa pal­sta­ti­laa, maat­alouden ravin­nepäästöistä. Mut­ta se ei koskaan halua ymmärtää ympäristön­suo­jelun taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia. Suo­jelu heiken­tää maanvil­jeli­jän toimeen­tu­loa. Ympäristö­tu­ki ei kata suo­jelun kulu­ja. Olkoonkin sen määrä miljoonis­sa, mut­ta tilaa koti se on sadois­sa euroissa.

    Esim. jos jät­tää pel­lot kyn­tämät­tä syksyl­lä , saa 14 euroa tukea/ha. Tosin en ole nyky­ta­soa tark­istanut, kos­ka en ole tässä lisä­toimen­piteessä mukana. Siis 100 ha:n tila saa 1400 euroa tulon­mene­tysko­r­vaus­ta . Kuukaudessako, ei vaan vuodessa. Taso on yhtä tyhjän kanssa. Cityläi­nen ei osaa kuitenkaan hah­mot­taa mitä merk­it­see kyn­tämät­tä jät­tämi­nen syksyllä.

    Olisi kuitenkin kohtu­ullista, että cityvihreät ajaisi­vat samat ravin­netaso­vaa­timuk­set läpi Suomen. Siis kaupunkei­hin samat kuin maaseudulla.

    Vastaa

94. N. N: “…Julkisen liiken­teen käyt­tämi­nen on ollut pois­sul­jet­tua sen täy­del­lisen epälu­otet­tavu­u­den takia…”

    Aika paljon aut­taa, kun keskus­tan turhat bus­sil­in­jat saadaan joko lakkautet­tua tai painet­tua keskus­tatun­neli­in. Helpot­taa oleel­lis­es­ti spårien liiken­net­tä ja sitä kaut­ta kokon­ais­mat­ka-ajat julkisel­la pienenevät.

    Län­sisa­ta­man uusia liiken­nejär­jeste­lyjä en ymmär­rä vieläkään. Miten Viron laut­to­jen rekat aio­taan ajat­taa suju­vasti Län­siväylälle? Tuleeko keskus­tatun­neli­in joku haara vai onko las­ket­tu, että keskus­tatun­neli vähen­tää niin paljon liiken­net­tä Ruo­ho­lahdessa, että sys­tee­mi toimii tule­vaisu­udessa uuden sil­lan ja Län­sisa­ta­mankadun kautta?

    Mik­si uud­es­ta Meche­lininkadun sil­las­ta tehti­in juuri sen ver­ran mata­la, ettei raitei­ta voi vetää sen kaut­ta? Olisi saatu yksi keskeinen tasoristeys pois.

    Mut­ta itse asi­aan. Lun­ta ei kan­na­ta ajaa ainakaan risteyk­si­in. Se tukkii näkyvyy­den ja aiheut­taa turhia kolare­i­ta. Sama ris­ki kuin laitet­taes­sa pen­sai­ta vääri­in paikkoihin.

    Eli kinos­tet­taes­sa katu­jen var­teen, on järkeväm­pää ajaa kasat keskem­mälle kort­telia. Jos risteys on väljä, voi kinok­sen ajaa myös risteyk­sen keskelle ja huo­maamme koh­ta, että risteys vetää liiken­neympyränä parem­min kuin normaalisti.

    Nythän on jo käynyt muu­ta­mal­la katu­työ­maal­la, että rak­en­tamisen aikainen tilapäisjär­jeste­ly on toimin­ut parem­min, kuin lop­ulli­nen ratkaisu. 😀

    Vastaa

95. OS: “Tuo lumen sijoit­tamisongel­ma kos­kee melkein pelkästään kantakaupunkia..”

    Niin, ja kan­takaupun­gin lumet viedään Her­ne­saa­reen, jonne on kaavoitet­tu entistäkin lev­eämpiä baano­ja maan­si­ir­toau­to­jen kulkea. Tal­vet ovat olleet ennä­tys­lu­misia, ja jär­jestelmä toimii silti. Teknistä ongel­maa ei siis ole.

    Aina­han pros­es­sia voisi tietysti paran­taa, kus­tan­nuk­sia kohdis­taa parem­min, järkeistää asukaspysäköin­tipaikko­jen hinnoittelua
    ja tehdä muutenkin viihty­isäm­pää kaupunkia mut­ta nuo ovat ikuisu­uskysymyk­siä jot­ka eivät suo­ranais­es­ti liity lumen kuskaukseen.

    Vastaa

96. Kat­soin juuri ulos ikku­nas­ta. Voi Pekka Sauri par­ka. Ei tämä lumen­tu­lo lopu kuin ruuhka­mak­su­ja säätämäl­lä ja uusia pysäköin­tikiel­to­ja lisäämäl­lä. Ja muis­takaa kulkea joukkoliikenteellä!!

    Vastaa

97. spot­tu:

    Aina­han pros­es­sia voisi tietysti paran­taa, kus­tan­nuk­sia kohdis­taa parem­min, järkeistää asukaspysäköin­tipaikko­jen hinnoittelua
    ja tehdä muutenkin viihty­isäm­pää kaupunkia mut­ta nuo ovat ikuisu­uskysymyk­siä jot­ka eivät suo­ranais­es­ti liity lumen kuskaukseen.

    No kyl­lä ne itseasi­as­sa liit­tyy. Katu­verkos­sa tai liiken­nejär­jestelmässä pitäisi olla sen ver­ran löysää että se kestää poikkeusti­lanteet, kuten lumen­tu­lo tai sen varas­toin­ti­tarve. Katuka­p­a­siteet­ti kan­takaupungis­sa on yksinker­tais­es­ti tapis­sa, pienekin poikkeusti­lanne kär­jistyy täten isoik­si ongelmiksi.

    Joko kär­sitään ne häir­iöt, tehdään lisää tilaa käytän­nössä maan alle tai sit­ten kon­trol­loidaan parem­min sen tilan käyt­töä. Se suuri visio on ollut että liikenne paine­taan maan alle, ja siinä on sem­moinen perusvi­ka ettei siihen nyt vaan ihan oikeasti ole varaa; siis meil­lä voisi olla varaa vaikka­pa Pis­araan, jonkin­laiseen tun­neli­ju­naan kakkos­metron varauk­sil­la, auto­tun­nelei­hin (Keskus­tatun­neli yksinään ei aut­taisi juuri mitään), parkki­hallei­hin verora­hot­teis­es­ti, jne. mut­ta meil­lä ei mil­lään varaa noi­hin kaikki­in. Real­is­mia on että Pis­aran, joka nyt on kai vähän pakko tehdä, saa rahoitet­tua ja halle­ja sit­ten ihan yksityisrahoittesti.

    Sille spot­tun toivo­ma­l­la tun­neli­ratikalle Punavuoreen jos­sa olisi kyl­lä puolen­sa pitäisi löytää rahoi­tus pitkälti liiken­nöin­tiku­lu­jen säästöstä, eli kor­va­ta liu­ta busse­ja ja pari ratikkalin­jaa. Mah­dot­tomak­si en sano mut­ta en ole myöskään kovin opti­misti­nen, voin tehdä jonkun klu­bi­askinkan­si­laskel­man jos jotain kiinnostaa.

    Vastaa

98. Asukaspysäköin­tioikeu­teen pitäisi kuu­lua lumenluonti/kuljetusvelvollisuus. Autoil­i­ja voisi kuska­ta pari jätesäkil­listä lun­ta auton takakon­tis­sa lumenkeräyspis­teisi­in, jot­ka voisi­vat sijai­ta (mainit­tu­jen torien ohel­la) mar­ket­tien ja urheiluhal­lien pysäköin­tikent­tien reuna-alueil­la, joista lumi olisi help­po tarvit­taes­sa siirtää muualle. Otet­taisi­in tavak­si viedä tyhjien pul­lo­jen ohel­la myös lumet pois.

    Asukaspysäköin­ti on sen ver­ran hal­paa, että ener­giaa voisi käyt­tää valit­tamisen sijaa myös lapi­on varressa.

    Vastaa

99. Autoil­i­ja voisi kuska­ta pari jätesäkil­listä lun­ta auton takakon­tis­sa lumenkeräyspisteisiin

    Aivan lois­ta­va idea. City­Car­Clu­bin tavoin, tälle ide­alle pitäisi antaa kaupun­gin ympäristöpalkinto.

    Jalankulk­i­jat ja bus­si­matkus­ta­jat voisi­vat viedä lun­ta roska­pus­sis­sa ja pyöräil­i­jät ehkä ostoskas­sis­sa? Näitä lumia voisi sit­ten kasa­ta vaik­ka Rauta­tien­to­rille isok­si pulkkamäeksi.

    Vastaa

100. Hannes sanoi: Ei tuon tarvi vähen­tää kap­a­siteet­tia merkit­tävästi, Tukhol­mas­sa pär­jätään alueesta riip­puen min­imis­sään kol­men tun­nin pysäköin­titkiel­lol­la viikos­sa keskel­lä päivää, jol­loin kysyn­tä on pien­im­mil­lään. Samal­la ongel­ma auto­jen hau­tau­tu­mis­es­ta pienenisi, kos­ka ihmis­ten tulisi kaivaa ne sieltä itse, eikä kaupun­gin resursse­ja tarvisi tuh­la­ta siihen. Kol­mas ongel­ma jol­la pysäköin­tikiel­lol­la päästäisi­in eroon on ns. romu­a­tot jot­ka seiso­vat kesät tal­vet samas­sa paikkaa esikaupunkialu­uel­la. Parhaim­mil­laan­han näis­sä ei ole edes kilpiä, mut­ta ei niitä voi mihinkään siirtääkkään kun ei ole mitään virhet­tä tapahtunut.

     Pakko ver­ra­ta jälleen Helsinkiä ja Tukhol­maa. Siel­lä ilkeät poliitikot
     ovat päät­täneet, että kaikil­la, myös niil­lä pienimmillä,
     asukaspysäköin­tikaduil­la on pakko­ty­h­jen­nys ker­ran viikos­sa kl. 0–6 ma-
     pe siten, että lähi kadut ovat aina eri päiv­inä. Ei ehkä ihanteellisin
     aika asukkaille lumen/hiekan/roskien/romuautojen pois keru­ulle, mutta
     kaupungille kel­lon­ai­ka on täy­delli­nen. Sil­loin saa ruuhkat­ta tehdä työt
     suurel­la kauhal­la. Kyseiset liiken­nemerk­it ovat voimas­sa luonnollisesti
     läpi vuo­den. Jos­sain viistopy­säköin­neis­sä on pieni armah­dus: Gällar
     inte 15/6–15/8. Asukas­tun­nuk­set on sama koko kaupungi­nosas­sa esim
     Ö=Östermalm, Ku=Kungsholmen, Sö=Södermalm osv. Ain­oas­taan invapaikat
     ovat voimas­sa aina, eli vain niis­sä voidaan nähdä saman­laisia lumeen
     hau­tau­tunei­ta auto­ja, kuin helsingis­sä on joka kort­telis­sa. Muuten
     mis­sään ei pitäisi olla viikkoa isom­pia kaso­ja, eikä niitä myöskään
     ole!

     Mik­si Helsingis­sä ei voitaisi­in toimia samoin?? En voi uskoa, että
     kaupun­gin päät­täjät eivät tätäkään tienneet!

     http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=59.317312,18.06331&spn=0,0.132008&z=13&layer=c&cbll=59.317587,18.063174&panoid=RUmh3bdRnfegmj35kOilWQ&cbp=12,167.07„2,1.82

     Vastaa

101. tpyy­lu­o­ma: “Mah­dot­tomak­si en sano mut­ta en ole myöskään kovin opti­misti­nen, voin tehdä jonkun klu­bi­askinkan­si­laskel­man jos jotain kiinnostaa.”

     Kiin­nos­taa. Saama­puolelle lisäk­si telak­ka-altaan täytön julkisen liiken­teen jär­jeste­lyt sekä lisäraken­nu­soikeus Her­ne­saaren tiivistämis­es­tä kaupunkimaiseksi.

     Vastaa

102. @jari sthlm
     Tuo esit­tämäsi vuoro­jär­jestelmä toimii var­masti hyvin, mut­ta Helsingis­sä siihen ei ole resursse­ja kuin kiusamielessä. Tääl­lä on vaik­ka ja kuin­ka mon­ta pysäköidy­istä autoista vapaa­ta keskus­takat­ua, jois­sa lumet on edelleen auraa­mat­ta tai kuskaa­mat­ta pois sen ensim­mäisen lumipyryn jäljiltä.

     Vastaa

103. Kim­mo: Onhan se noinkin. Ja vielä kan­takaupunkialueel­la hoito­vas­tu­ut käsit­tämät­tömästi jaet­tu. Tässäkin tapauk­ses­sa virkamies mit­taisi tarkkaan katukiv­en paikan ja vas­tuu kas-kas kuu­luisi kiinteistölle.

     Jos kadul­ta pää­sisi auraa­maan sekä kadun että autopaikat yhdel­lä ker­taa jalka­käytävälle, mikä nyt ei onnis­tu, niin lumenkul­je­tus­vas­tuu siir­tyy sil­lä kohdal­la ole­valle kiin­teistölle. Joten tasaver­taisu­u­den nimis­sä jär­jestelmä pitäisi uloit­taa kaikki­in asukaspysäköin­tikatu­o­suuk­si­in. Kiin­teistölle ei kyl­läkään niin kiva kus­tan­nuserä. Jous­tavaa bud­je­toin­tia talvien varalle.

     Hie­man kyl­lä häm­men­tää. Lähisi­ir­ron jäl­keen kadul­la asfalt­ti näkyy. Autol­la ei ollut tarkoi­tuskaan ajaa koko tal­ve­na, ei ainakaan ole viimeiseen kah­teen kuukau­teen ajet­tu. Myös lähisi­ir­rois­sa tek­i­jät saa käyt­tää mieliku­vi­tus­ta, kun ker­ran kaik­ki on täyn­nä joko lun­ta tai auto­ja koko päivän. Siihen vain jalka­käytävälle auto, jot­ta katu pysyy lumet­tomana. Mut­ta miten se eläkeläi­nen meinaa sen takaisin siirtää, kun paik­ka on viety ja taidot ja uskallus ajamiseen puuttuu?

     Mut­ta jokat­a­pauk­ses­sa jotain on tehtävä!

     Vastaa

104. Kiin­nos­taa. Saama­puolelle lisäk­si telak­ka-altaan täytön julkisen liiken­teen jär­jeste­lyt sekä lisäraken­nu­soikeus Her­ne­saaren tiivistämis­es­tä kaupunkimaiseksi.

     Tjaa sä tarkoi­tat tuo­ta. Oikein hyvä mut ei onnis­tu kun se telak­ka jatkaa toim­intaansa, venäläiset siis osti­vat Her­ne­saaren telakan. Se Telakan­ran­ta kyl­lä kuitenkin gryn­dataan, ja Telakkadulle tulee kiskot, mut­ta siihen altaaseen tuskin voi juuri koskea kun laivo­jen pitää mah­tua kulkemaan.

     Jos nyt miet­tii mikä se ongel­ma on Etelä-Helsingis­sä, niin sanois­in että kyse on siitä että päästäk­seen vaikka­pa Lento­ken­tälle täy­tyy kulkea pin­nas­sa katukaupun­gin läpi. Joku Tehtaankatu — Kamp­pi väli sinän­sä kyl­lä saadaan paljon tun­nelei­ta helpo­ma­l­la ja mukavam­min kulke­maan pinnassa.

     Jonkun ver­ran valmi­ita laskuhar­joituk­sia on ole­mas­sa jot­ka liit­tyy asi­aan. HLJ:stä löy­tyy sel­l­ainen kuin Tieder­atik­ka. Pin­nas­sa Otanie­mi — Meilahti — Pasi­la — Kumpu­la — Viik­ki hin­naksi on (kuulem­ma aika karkeasti) arvioitu 170 miljoon­aa, tun­nelis­sa Pasi­las­ta Töölön metron lin­jaa ja Paciuk­senkadun rin­teestä ulosa 350 miljoonaa.

     No jos se tun­neli jatkuisi myös etelään Töölön Pis­ara-ase­man kaut­ta ja Kampin alem­malle metroase­malle. Töölöön tarvit­sisi ehkä yhden ase­man lisää, mut­ta muuten niiden pitäisi olla ver­rat­taen halpo­ja kun voisi yhdis­tää mui­hin asemi­in. San­o­taan nyt 15 + 15 + 30 = 60 miljoon­aa asemi­in ja kolme — neljä kilo­metriä tun­nelia lie­nee jotain 100 miljoon­aa. Jos­sain vai­heessa olisi hyvä päästä pin­taan, ongel­ma on vaan se että nousukul­ma on tuol­laiset 6%, siis kuu­den metrin nousu­un tarvi­taan sadan metrin mat­ka, eli suuaukko­jen maas­tot­ta­mi­nen on vähän han­kalaa. No mut­ta leik­itään että sen saisi vaik­ka Laivurinkadun rin­teeseen. Eli reilu kilo­metri tun­nelia lisää ja yksi maanalainen ase­ma Bule­vardille, noin 70. San­o­taan 250 lop­pupätkä Her­ne­saa­reen mukaan lukien.

     Olisi tietenkin kätevää saman tien tehdä verkos­to, Raide­jok­eri on 260 päälle, Huopalah­den­tielle kiskot jotain 20 miljoon­aa. Laite­taan vielä Öster­sun­dom samaan pot­ti­in eli jotain 130 miljoon­aa niin koko roskan hin­naksi tulee pyöreästi mil­jar­di. Sil­lä saa siis noin 60 kilo­metrin osit­tain maanalaisen pikaratikkaverkon joka sitoo yhteen metron, junat ja ratikat sekä bus­sit, joi­hin voi tuos­sa mallis­sa vielä hoitaa vai­h­don samal­la lai­turil­la. Ehkä se on sen arvoista, Län­simetro ja Itämetro mak­saa kumpikin luul­tavasti sen saman mil­jardin verran.

     Vastaa

105. tpyy­lu­o­ma: “Oikein hyvä mut ei onnis­tu kun se telak­ka jatkaa toim­intaansa, venäläiset siis osti­vat Her­ne­saaren telakan.”

     Äh, venäläiset huo­maa­vat laivan­raken­nuk­sen mah­dot­to­muu­den keskel­lä kaupunkia siinä mis­sä kaik­ki muutkin tähän asti ja ovat vaan tyy­tyväisiä päästessään han­kkeesta kun­ni­al­la irti. Vuokra­sopimuk­set lop­pu­vat muutenkin 2017 ja 2025 eli kaupun­gin aikataulus­sa ihan koh­ta. Hieta­lahti-Munkkisaari-Her­ne­saari on iso alue joka edel­lyt­tää etukenoa liiken­nejär­jeste­ly­i­hin. Tähän asti etukeno on tarkoit­tanut lev­eämpiä baano­ja ja lisää kolmioristeyksiä.

     “Joku Tehtaankatu – Kamp­pi väli sinän­sä kyl­lä saadaan paljon tun­nelei­ta helpo­ma­l­la ja mukavam­min kulke­maan pinnassa.”

     On var­maan yritet­ty, ja edelleen reit­tiopas saat­taa (sinän­sä ihan oikein) ehdot­taa käve­lyä nopeim­pana vai­h­toe­htona. Ja tämä siis ihan lumika­soista riippumatta.

     “Jos nyt miet­tii mikä se ongel­ma on Etelä-Helsingis­sä, niin sanois­in että kyse on siitä että päästäk­seen vaikka­pa Lento­ken­tälle täy­tyy kulkea pin­nas­sa katukaupun­gin läpi.”

     Niin­pä, tääl­lä päässä ajan autol­la ken­tälle, Barcelonas­sa hyp­pään junaan, vai­h­dan kevyt­metroon ja ilmi­in­nyn pin­taan kort­telin päässä hotel­lista. Pin­taratikat on varat­tu periferialiikenteeseen.

     Vastaa

106. spot­tu, ei kyl­lä ole edes yritet­ty, Kamp­ista etelään ja Man­skus­ta län­teen ei ole käytän­nössä minkään­laisia joukkoli­ikenne-etuuk­sia. Poli­it­tis­es­ti ne on vähän vaikei­ta, mut­ta rahan kaivami­nen maan alle on vielä paljon vaikeampaa.

     Tun­neli­ju­na sopii huo­mat­tavasti pidem­mille matkoil­la, ja toisaal­ta jot­ta siitä saisi hyö­dyn irti ase­mavälin tulisi olla pitkä, siitä ei ole juurikaan hyö­tyä että pääsee lujaa omas­sa putkessa jos kuitenkin jatku­vasti pysähdytään.

     Vastaa

107. Onko muuten kaupun­gin ja/tai val­tion kiin­teistöt vapautet­tu jalka­käytävien kunnossapidosta?

     Yritin tänään kävel­lä Runeberginkadul­ta Arka­di­ankat­ua alas Meche­linikadulle, ja eihän hem­met­ti lev­eätä jalka­käytävää ole aurat­ta sit­ten lumen tulon alkua (3 kaupun­gin raken­nus­ta peräkkäin). Täysin sama set­ti löy­tyy nk Supon kort­telista, jos­sa vas­tuu lie­nee Senaat­tiki­in­teistöl­lä; puhu kädelle!?

     Vastaa

108. tpyy­lu­o­ma: “Tun­neli­ju­na sopii huo­mat­tavasti pidem­mille matkoil­la, ja toisaal­ta jot­ta siitä saisi hyö­dyn irti ase­mavälin tulisi olla pitkä, siitä ei ole juurikaan hyö­tyä että pääsee lujaa omas­sa putkessa jos kuitenkin jatku­vasti pysähdytään.”

     Juurikin sik­si että tääl­lä ajatel­laan noin säästän eläkekämp­pään Barcelonas­sa jos­sa a) julki­nen liikenne vaan toimii b) ase­mavälit ovat lyhy­itä c) kulku­muo­to-osu­udet ovat kohdallaan. 

     Tai Pari­isi, kan­takaupun­gin lumikasat eivät häir­it­sisi yhtään jos metron pysäkkiverkko olisi vaik­ka kuten jos­sain 11–12 arronidissementissä.

     Vastaa

109. Hei osmo!

     Kun vaikut­taa siltä että olet mies jolle asioi­ta voidaan perus­teel­la jär­jel­lä, mik­si edelleen uskot että ihmisen päästämä CO2 on ongel­ma. Mik­set kuun­tele vaik­ka tämän ukon perustelu­ja auringon mag­neet­tiken­tän vaiku­tuk­sista maan ilmastoon?

     http://www.youtube.com/watch?v=VakA4-qAuWE

     Minäkin oli ensim­mäis­ten mukana saar­naa­mas­sa ilmas­ton­muu­tok­sen ja ihmisen väli­sistä yhtey­destä kunnes viimein tulin järki­i­ni ja löysin selit­tävän tekijän.

     ystäväl­lisin ter­veisin Ville. 

     toiv­ot­tavasti wattsupwiththat.com muut­taa sin­unkin näke­myk­siäsi kuten min­unkin. Ilmas­ton­muu­to­ta CO2 tyylil­lä pidin aina vaikeana, mut­ta nyt ymmär­rän asi­at helposti.

     Vastaa

110. Kus­tan­nuk­sista ja niiden maksajista:
     Ongel­ma on siis auton vaa­ti­ma n.12 m² pin­ta-ala, jon­ka voisi kadun­var­sipysäköin­nis­sä hin­noitel­la viereisen ton­tin ker­rosneliöhin­nan mukaan. V.2010 Helsingis­sä rak­en­ta­mat­tomien pien­talo­tont­tien ker­rosneliöhin­nan medi­aani oli 933€. Mitähän se mah­taa olla kan­takaupungis­sa, esim. Eiran­ran­nas­sa? 3000€? 8000€?
     Jos auton viemän maa-alan hin­noit­telee varovais­es­ti 500€:oon /m2, päädytään 5%:n korol­la 300 €:oon /v. Kadun­var­sipysäköin­ti­tun­nus mak­saa 100€/v. Pitäisikö tästä päätel­lä jotain?

     Vastaa

111. Joku elek­tro­matemaatikko voisi laskea seu­raavien vai­h­toe­hto­jen kustannukset:
     1) Tei­den aukip­i­to, auraus ja lumen vien­ti pois ja liukkau­den esto suolaamalla.
     2) Tei­den ja aluei­den sulanapito.

     Tämä sulanapi­to alkoi itseä kiin­nos­taa erään sade­vesiviemärin takia. Ratkaisuna olisi sulanapi­to. Ajat­telin, että tuleeko­han mil­lainen sähkölasku, mut­ta nykyaikain­nen sulanapi­to vie jopa 80 % vähem­män sähköä. Sil­lä saa pidet­tyä sulana räys­täätkin ja ihmishenkiä säästyy.

     Olisiko tässä enem­män järkeä, kuin lumen poistamisessa,suolaamisessa ja naf­tan polttamisessa.

     Vastaa