En pääse itse kokoukseen, jolloin tämä selostuskin on kursorisempi.
KSV:n toimintasuunnitelma
Melkein toivoisin, että tämän voisi vuoden vaihteesta huolimatta panna pöydälle ensi vuoteen, koska näin isoa asiaa ei voi käsitellä yhdessä kokouksessa. Tässä siis päätetään niistä hankkeista, jotka on tarkoitus ottaa esille lähivuosina.
Itäväylä katetaan.
Paikalle tulee runsas kolme hehtaaria kerrosalaa, josta noin puolet asuntoja ja toinen puoli liikekerrosalaa. Harmi, etten pääse kokoukseen. Olisi hyvä nähdä vähän enemmän kuvia. Tämä on sinänsä pitkään pohjustettu hanke, joka tuodaan lautakuntaan kahtena palana. Edellinen oli hyväksyttiin kesäkuun 17 päivä lautakunnassa. Liikenneväylien kattaminen tuo paitsi lisää (melko kallista) kerrosalaa, paikkaa haavan, jonka moottoritie yhdyskuntarakenteeseen aiheuttaa. Myös Tarvontie pitäisi panna tunneliin Munkkiniemen ja Munkkivuoren välillä, kuten KSV:n toimintasuunitelmassa ymmärtääkseni esitetäänkin.
Itäkeskusta pitäisi kehittää määrätietoisemmin kaupunkimaiseksi keskustaksi. Siihen ajatuksiin ruma Kehä I:n silta ei oikein istu.
Mellunmäen keskustan kaava
Tämä oli luonnoksena lautakunnassa 11.6. 2009. Alueelle tulee lisää asuinrakennusoikeutta 1,3 hehtaaria ja yksi 3000 neliön suurmyymälää K- ja S‑ryhmille. K‑ryhmän nykyistä 2500 neliön myymälää laajennetaan ja S‑ryhmä rakentaa oman pyydyksensä sen kilpailijaksi.
Avaan nyt yleisen YIMBY-rutinan tuohon Toimintasuunnitelmaan liittyen, eli jouluhengessä nurkat uusiksi toivelista, tosin HKR tietenkin vastaa ihan kunnostuksesta. 🙂
Malmin asema. Jotain. Ihan mitä tahansa. Kiitos. Se on nyt kuitenkin kaikessa karuudessaan Pohjois-Helsingin keskus.
Aloittaa voi vaikka siitä että voiko sen ratavarauksen gryndata siinä aseman vieressä kun ei sitä kuulemma pysty käyttämään (mm. Tapanilassa rakennetty umpeen). Tai siitä että kun parkkihallien käyttöaste on 50% pahimmassa jouluruuhkassa, niin voisiko ne pari ruminta purkaa ja korvata ihan taloilla. Ja se ylikulkuputki. Ja miksi tuon kokoisessa kylässä on kaksi bussiterminaalia. Jne.
Jos pitää valita että mitä sitten pudotetaan pois kun kaikkeen ei ole resursseja, niin ensimmäisenä tulee mieleen liikennepuolelta Kivikon tunneli (Kehä I — Itäväylä). On siitä sinänsä mitä mieltä tahansa, niin siihen nyt ei vaan ihan oikeasti ole kuitenkaan rahaa eli miksi sitä pitää suunnitella?
“Itäväylä katetaan”
Varaudutaanko mitenkään mahdolliseen Östersundomin pikaratikkaan, vai onko se vaihtoehto lopullisesti hylätty, harmi jos on.
Jos katselin oikein jotain aiheeseen liittyvää, niin raiteiden oikea paikka on ainakin 1,5km moottoritiestä. Itäväylä on tuollainen moottoritie, vaikka siihen jonkin etuliitteen laittaisikin. 😉 Toimiiko ajtus näin lähellä taajamaa, en tiedä.
Itäkeskusta olisi tosiaan syytä tiivistää. Itäväylän kattaminen on kannatettavaa, mutta helpompaa ja halvempaa olisi aloittaa alennustilassa olevasta Puotinharjun ostarista ja sen parkkipaikoista. Lisäksi väljästi rakennettua Puotinharjua voitaisiin täydennysrakentaa. Pelkäänpä vain ettei museovirasto
anna purkaa ostaria. Se käsittämätön siltasuunnitelma tietysti vesittäisi nämä ja muutkin täydennysrakentamismahdollisuudet :(.
Holm:
Rahalla siitä selviää, tai tässä tapauksessa sen puutteella. Samaisella Kaupsun listalla on lausunnoilla liikenneviraston rappari Liikenneolosuhteet 2035, joka on virkistävän täysjärkinen muutenkin, mutta olennainen on ehdotus muutoksesta vuosirahoitukseen. Suluissa muutos vanhaan, summa vuositasolla:
Liikennöitävyyden säilyttäminen 1050 M€ (+110 M€)
— Väylien kunnon ylläpito 500 M€ (+80 M€)
— Väylien hoito ja käyttö 400 M€ (+10 M€)
— Liikenteen hallinta, jäänmurto 100 M€ (+10 M€)
— Saaristoliikenne 50 M€ (+10 M€)
Liikenneolosuhteiden parantaminen 370 M€ (-280 M€)
— Pienet parantamistoimet 160 M€ (+35 M€)
- Isot investoinnit 210 M€ (-315 M€)
Joukkoliikenteen tuki 130 M€ (+40 M€)
— Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
— Peruspalveluliikenne 60 M€ (+20 M€)
— Kaukoliikenne 20 M€ (-10 M€)
Yhteensä
1550 M€ (-130 M€)
Lähde: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/liikennevirasto/Visio_strategia/liikenneolosuhteet2035
Suomeksi tuo tarkoittaa sitä että isompia valtiorahotteisia hankkeita, motarit ja junaradat, syynätään tarkkaan ja sadan miljoonan ruma silta yhteen risteykseen ei nyt ole kärkipäässä, semminkin jos Helsingin pitäisi maksa se ihan itse. Pisara, Kehä III ja rataverkon kunnostus sekä nykyisten hankkeiden loppuunsaattaminen syö käytännössä Helsingin seudulla valtion liikennerahat.
tpyyluoma:
“… Joukkoliikenteen tuki 130 M€ (+40 M€)
— Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
— Peruspalveluliikenne 60 M€ (+20 M€)
— Kaukoliikenne 20 M€ (-10 M€)…”
Joukkoliikenteen tuki on hölmöä. Jokko homma kannattaa tai sitten se lopetetaan. Tuosta saa 150M€ säästöt ilman vaikutuksia maksavien asiakkaiden palvelutasoon.
Ymmärrän investointituet joissakin suurissa hankkeissa ja ymmärrän kaupunkirakenteen kehittämisen niin, että joukkoliikenteestä saadaan kannattavaa. Toiminnan tukeminen sen sijaan on täysin hukkaan heitettyä rahaa.
Minä olen itseasiassa Kallen kanssa samaa mieltä siitä, ettäö joukkoliikenteen pitäisi pääsääntöisesti toimia kannattavasti ilman subventioita. Jotta tämä johtaisi oikeaan ratkaisuun, pitäisi kaupunkiseutujen autoiluta periä ulkoishaitat ruuhkamaksujen ym. muodossa. Nyt kun ulkoishaittojen perimättömyydellä subventoidaan henkilöautoja ja tätä kompensoidaan subventoimalla (tosin paljon pienemmällä summalla) joukkoliikennettä, l0opputulos on se, että subventoidaan liikennettä.
Se pieni poikkeus on, että raideliikenteen tulisi peittää vain muuttuvat kustannukset samasta syystä kun me emme peri hissin käytöästä euroa/matka vaikka se lienee aika oikea hinta hissistä, jos otetaan huomioon kaikki kustannukset.
@OS
Eikö tämä ole kiertoilmaisu nykymenon jatkolle. Viimeiset 20–30 vuotta on joukkoliikenteen houkuteltavuutta pyritty lisäämään merkittävästi tukeutuen negatiiviseen markkinointiin ja muun liikenteen haittaan.
Moottoriväylien nyt viemä maa-ala ainakin Kehä I:n sisäpuolella tulisi ottaa mahdollisimman laajalti tiivistävän ja eheyttävän kaupunkirakentamisen käyttöön. Realistisia mahdollisuuksia on joko tunneloimalla tai kansirakentein monissa paikoissa.
Kehä I:n sisälle saisi vielä kohtuullisin kustannuksin koko joukon uusia metro- ja juna-asemia, joiden lähiympäristöjen maankäytöllinen tehostaminen sopisi yhteen tuon motarien kesyttämis- ja kätkemisleikin kanssa.
Osmo hyvä, henkilöauto on Suomessa monessa mielessä maksumiehenä, mikä valitettavasti kertautuu sitten kokonaisuudessaan elintasoomme. Elintasomme ei ole länsi-euroopalaisella tasolla.
Ruuhkamaksuista olen samaa mieltä. Vastustin niitä jyrkästi aikaisemmin, mutta professori Vartiaisen kertomus, miten ne ovat rauhoittaneet Tukholman keskustan maksaville asiakkaille, herätti. Ei tule enää itä-helsinkiläisiä ja vie espoolaisten parkkipaikkoja.
Jos nyt kuitenkin aloitettaisiin niistä olemassa olevista asemista ja kiskoista. Pari esimerkkiä tulee samantien mieleen:
— Itäkeskuksen asemasta Itäväylä länteen päin. Se metroasemahan on alueen länsilaidassa.
— Tuusulanväylän kääntö Pasilaan, samalla Mäkelänkadulta kiskojen jatko Käpylän asemalle ja edelleen vaikka Maunulaan Jokerille, taloa tiepohjan tilalle. Pitäisi olla jopa kannattavaa ihan rahallisestikin.
— Teollisuuskatu jotenkin pois, tunneli sen paikalle on tienkin vaihtoehto, mutta mieluummin ehkä niin että ohjattaisiin Itäväylä — Pasila liikenne rantatien kautta (tai Hermannin tunnelissa) ja sieltä edelleen tunnelissa Pasilanväylälle (Kumpulan tunneli). Varsinkin Sturenkatu — Hämeentie väli olisi houkutteleva, ratikkakiskot neljällä puolella ja metro yhdessä nurkassa, Hämeentien itäpuolella olisi kanssa kaistale jossa on (jatkossa) kahden puolin ratikkakiskot Kalasataman metroaseman lisäki.
Ja niin edelleen. Minä en pysty käsittämään miksi noita autotunneleita tunnutaan usein suunnittelevan ihan puhtaasti liikennehankkeina, jos niillä saa pinnasta tilaa niin ne voi ehkä jotenkin rahoittaakin.
Kalle hyvä, ei se henkilöautoilusta valtion ottama raha tai kenenkään muun ottama raha mihinkään siitä häviä. Vasta kun se käytetään johonkin tarpeettomaan, se häviää. Esimerkiksi turhiin moottoriteihin keskellä ei-ruuhka-Suomea. Paljon autoilulta perittyjä veroja käytetään yhteiseen hyvään: sosiaalipalveluihin, opetukseen, kulttuuriin, liikuntaan, turvallisuuteen, maanpuolustukseen. Jollei autoilusta otettavaa rahaa siihen käytettäisi, ne palvelut tulisi kustantaa jotenkin muuten. Ei se elintasoa nosta.
Henkilöautoilusta perittävät verot eivät siis laske elintasoa, ne vain jakavat sitä uusiksi. Paitsi tietysti jos argumenttisi on, että taloutta jotenkin jarruttaa se, että ihmiset eivät voi tällä hetkellä ajaa henkilöautoilla vaikkapa viisi kertaa enemmän kuin nyt, koska autoilu on niin kallista. Tuskin kuitenkaan väität niin, koska ihmisten autoilua tälläkin hetkellä rajoittaa enemmän siihen käytetty aika kuin raha. Siksi se ei voi olla liian kallista ja siksi talouden jarruna.
Tietysti voi aina esittää libertaristisen argumentin, että valtion ei tulisi noita palveluita rahoittaakaan, vaan kunkin tulisi maksaa niistä itse. No, Yhdysvalloista nähdään ainakin hyvin, kuinka halvaksi heidän “ei-kommunistinen” terveydenhuolto lopulta tulee ja kuinka paljon se on maan elintasoa nostanut.
@Elmo
Liikenteen verottamisesta ja sen valtavasta ylijäämästä valtiolle: yllättää kenties, mutta näin ilmaistuna, asiat asioina, tämä ei minussa herätä minkäänlaisia kielteisiä assosiaatioita.
Onko todella pakko perustella liikenteen kovaa verotusta jollain diffuuseilla, hatusta tempaistuilla ulkoishaitoilla ja loputtomilla liikenteen toimijoiden syyllistämisillä??
Eikö voisi välillä puhua vaikka arvovalinnoista, joissa argumentteina ei ole autosaatanan yhteiskuntaa rappeuttavat vaikutukset, vaan tarve rahoittaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta??
Energian ja liikenteen verotus ei ole Suomessa kestävällä pohjalla. Ne leikkaavat suoraan taloudellista toimeliaisuutta, eli suomeksi sanottuna näkyvät meidän lompakon pohjalla. En usko, että minkään liikennemuodon tukeminenkaan on kovin terveellä pohjalla olevaa toimintaa. 😉
Poistamalla julkisen liikenteen tuet ja vähentämällä samalla summalla muuta liikenteen verotusta, päästään hyvään kasvuun ja kokonaisuudessaan parempaan tilanteeseen. Julkisenliikenteen hankkeissa ymmärrän investoitituet, kun toiminta vain on kannattavaa.
Käytännössä yhdyskuntarakenteemme on sellainen, että pääosa julkisesta liikenteestä on tarpeetonta, jopa vahingollista taloudelle. Yhdyskuntarakennetta kannattaa kuitenkin ohjailla oikeaan suuntaan, mutta prosessi on hidas. Aja junalla vaikka Helsingistä Kirkkonummelle, niin näet, miten paljon tekimistä on! 🙂
Lähempänä ehkä Helsingin kaupungin ja KSV:n toimintaa kysyisin, miksi kaupungin järjestelmistä ei anneta Google Maps yhteensopivaa liikennetietoa? Vai onko tilanne niin, etten vain osaa?
Kun katsoo vaikka Pariisin karttaa kännykällä, tulee liikenneinfo ihan hyvin läpi. Jopa Espoosta tulee paikoitellen, mutta se on kyllä tieviranomaisten antamaa dataa pääteistä. Miksi Helsinki ei anna tietoa?