Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2010

En pääse itse kok­ouk­seen, jol­loin tämä selostuskin on kursorisempi.

KSV:n toim­inta­su­un­nitel­ma

Melkein toivoisin, että tämän voisi vuo­den vai­h­teesta huoli­mat­ta pan­na pöy­dälle ensi vuo­teen, kos­ka näin isoa asi­aa ei voi käsitel­lä yhdessä kok­ouk­ses­sa. Tässä siis päätetään niistä han­kkeista, jot­ka on tarkoi­tus ottaa esille lähivuosina.

Itäväylä kate­taan.

Paikalle tulee run­sas kolme hehtaaria ker­rosalaa, jos­ta noin puo­let asun­to­ja ja toinen puoli liikek­er­rosalaa. Har­mi, etten pääse kok­ouk­seen. Olisi hyvä nähdä vähän enem­män kuvia. Tämä on sinän­sä pitkään pohjustet­tu han­ke, joka tuo­daan lau­takun­taan kaht­e­na palana. Edelli­nen oli hyväksyt­ti­in kesäku­un 17 päivä lau­takun­nas­sa. Liiken­neväylien kat­ta­mi­nen tuo pait­si lisää (melko kallista) ker­rosalaa,  paikkaa haa­van, jon­ka moot­tori­tie yhdyskun­tarak­en­teeseen aiheut­taa. Myös Tar­von­tie pitäisi pan­na tun­neli­in Munkkiniemen ja Munkkivuoren välil­lä, kuten KSV:n toim­inta­su­u­nitel­mas­sa ymmärtääk­seni esitetäänkin.

Itäkeskus­ta pitäisi kehit­tää määräti­etoisem­min kaupunki­maisek­si keskus­tak­si. Siihen ajatuk­si­in ruma Kehä I:n sil­ta ei oikein istu.

Mel­lun­mäen keskus­tan kaava

Tämä oli luon­nok­se­na lau­takun­nas­sa 11.6. 2009. Alueelle tulee lisää asuin­raken­nu­soikeut­ta 1,3 hehtaaria ja yksi 3000 neliön suurmyymälää K- ja S‑ryhmille. K‑ryhmän nyky­istä 2500 neliön myymälää laa­jen­netaan ja S‑ryhmä rak­en­taa oman pyy­dyk­sen­sä sen kilpailijaksi.

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2010”

  1. Avaan nyt yleisen YIM­BY-ruti­nan tuo­hon Toim­inta­su­un­nitel­maan liit­tyen, eli jouluhengessä nurkat uusik­si toivelista, tosin HKR tietenkin vas­taa ihan kunnostuksesta. 🙂

    Malmin ase­ma. Jotain. Ihan mitä tahansa. Kiitos. Se on nyt kuitenkin kaikessa karu­udessaan Pohjois-Helsin­gin keskus.

    Aloit­taa voi vaik­ka siitä että voiko sen ratava­rauk­sen gryn­da­ta siinä ase­man vier­essä kun ei sitä kuulem­ma pysty käyt­tämään (mm. Tapani­las­sa raken­net­ty umpeen). Tai siitä että kun parkki­hal­lien käyt­töaste on 50% pahim­mas­sa joulu­ru­uhkas­sa, niin voisiko ne pari ruminta purkaa ja kor­va­ta ihan taloil­la. Ja se ylikulkuput­ki. Ja mik­si tuon kokoises­sa kylässä on kak­si bus­siter­mi­naalia. Jne.

    Jos pitää vali­ta että mitä sit­ten pudote­taan pois kun kaik­keen ei ole resursse­ja, niin ensim­mäisenä tulee mieleen liiken­nepuolelta Kivikon tun­neli (Kehä I — Itäväylä). On siitä sinän­sä mitä mieltä tahansa, niin siihen nyt ei vaan ihan oikeasti ole kuitenkaan rahaa eli mik­si sitä pitää suunnitella?

  2. “Itäväylä kate­taan”

    Varaudu­taanko mitenkään mah­dol­liseen Öster­sun­domin pikaratikkaan, vai onko se vai­h­toe­hto lop­ullis­es­ti hylät­ty, har­mi jos on.

  3. Jos kat­selin oikein jotain aiheeseen liit­tyvää, niin raitei­den oikea paik­ka on ainakin 1,5km moot­tori­ti­estä. Itäväylä on tuol­lainen moot­tori­tie, vaik­ka siihen jonkin etuli­it­teen lait­taisikin. 😉 Toimi­iko ajtus näin lähel­lä taa­ja­maa, en tiedä.

  4. Itäkeskus­ta olisi tosi­aan syytä tiivistää. Itäväylän kat­ta­mi­nen on kan­natet­tavaa, mut­ta helpom­paa ja halvem­paa olisi aloit­taa alen­nusti­las­sa olev­as­ta Puot­in­har­jun ostarista ja sen parkkipaikoista. Lisäk­si väljästi raken­net­tua Puot­in­har­jua voitaisi­in täy­den­nys­rak­en­taa. Pelkään­pä vain ettei museovirasto
    anna purkaa ostaria. Se käsit­tämätön sil­ta­su­un­nitel­ma tietysti vesit­täisi nämä ja muutkin täydennysrakentamismahdollisuudet :(.

  5. Holm:

    Se käsit­tämätön sil­ta­su­un­nitel­ma tietysti vesit­täisi nämä ja muutkin täydennysrakentamismahdollisuudet 🙁 .

    Rahal­la siitä selviää, tai tässä tapauk­ses­sa sen puut­teel­la. Samaisel­la Kaup­sun listal­la on lausun­noil­la liiken­nevi­ras­ton rap­pari Liiken­neolo­suh­teet 2035, joka on virk­istävän täysjärki­nen muutenkin, mut­ta olen­nainen on ehdo­tus muu­tok­ses­ta vuosir­a­hoituk­seen. Suluis­sa muu­tos van­haan, sum­ma vuositasolla:

    Liiken­nöitävyy­den säi­lyt­tämi­nen 1050 M€ (+110 M€)
    — Väylien kun­non ylläpi­to 500 M€ (+80 M€)
    — Väylien hoito ja käyt­tö 400 M€ (+10 M€)
    — Liiken­teen hallinta, jään­mur­to 100 M€ (+10 M€)
    — Saaris­toli­ikenne 50 M€ (+10 M€)

    Liiken­neolo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen 370 M€ (-280 M€)
    — Pienet paran­tamis­toimet 160 M€ (+35 M€)
    - Isot investoin­nit 210 M€ (-315 M€)

    Joukkoli­iken­teen tuki 130 M€ (+40 M€)
    — Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
    — Perus­palveluli­ikenne 60 M€ (+20 M€)
    — Kaukoli­ikenne 20 M€ (-10 M€)

    Yhteen­sä
    1550 M€ (-130 M€)

    Lähde: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/liikennevirasto/Visio_strategia/liikenneolosuhteet2035

    Suomek­si tuo tarkoit­taa sitä että isom­pia val­tio­ra­hot­teisia han­kkei­ta, motar­it ja junara­dat, syynätään tarkkaan ja sadan miljoo­nan ruma sil­ta yhteen risteyk­seen ei nyt ole kärkipäässä, sem­minkin jos Helsin­gin pitäisi mak­sa se ihan itse. Pis­ara, Kehä III ja rataverkon kun­nos­tus sekä nyky­is­ten han­kkei­den lop­pu­un­saat­ta­mi­nen syö käytän­nössä Helsin­gin seudul­la val­tion liikennerahat.

  6. tpyy­lu­o­ma:
    “… Joukkoli­iken­teen tuki 130 M€ (+40 M€)
    — Kaupunkiseudut 50 M€ (+30 M€)
    — Perus­palveluli­ikenne 60 M€ (+20 M€)
    — Kaukoli­ikenne 20 M€ (-10 M€)…”

    Joukkoli­iken­teen tuki on hölmöä. Jokko hom­ma kan­nat­taa tai sit­ten se lopete­taan. Tuos­ta saa 150M€ säästöt ilman vaiku­tuk­sia mak­savien asi­akkaiden palvelutasoon.

    Ymmär­rän investoin­tituet jois­sakin suuris­sa han­kkeis­sa ja ymmär­rän kaupunki­rak­en­teen kehit­tämisen niin, että joukkoli­iken­teestä saadaan kan­nat­tavaa. Toimin­nan tukem­i­nen sen sijaan on täysin hukkaan heit­et­tyä rahaa.

    1. Minä olen itseasi­as­sa Kallen kanssa samaa mieltä siitä, ettäö joukkoli­iken­teen pitäisi pääsään­töis­es­ti toimia kan­nat­tavasti ilman sub­ven­tioi­ta. Jot­ta tämä johtaisi oikeaan ratkaisu­un, pitäisi kaupunkiseu­tu­jen autoilu­ta per­iä ulkoishai­tat ruuhka­mak­su­jen ym. muo­dos­sa. Nyt kun ulkoishait­to­jen per­imät­tömyy­del­lä sub­ven­toidaan henkilöau­to­ja ja tätä kom­pen­soidaan sub­ven­toimal­la (tosin paljon pienem­mäl­lä sum­mal­la) joukkoli­iken­net­tä, l0opputulos on se, että sub­ven­toidaan liikennettä.
      Se pieni poikkeus on, että raideli­iken­teen tulisi peit­tää vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set samas­ta syys­tä kun me emme peri hissin käytöästä euroa/matka vaik­ka se lie­nee aika oikea hin­ta hissistä, jos ote­taan huomioon kaik­ki kustannukset.

  7. @OS

    Minä olen itseasi­as­sa Kallen kanssa samaa mieltä siitä, ettäö joukkoli­iken­teen pitäisi pääsään­töis­es­ti toimia kan­nat­tavasti ilman sub­ven­tioi­ta. Jot­ta tämä johtaisi oikeaan ratkaisu­un, pitäisi kaupunkiseu­tu­jen autoilu­ta per­iä ulkoishai­tat ruuhka­mak­su­jen ym. muodossa.

    Eikö tämä ole kier­toil­maisu nyky­menon jatkolle. Viimeiset 20–30 vuot­ta on joukkoli­iken­teen houkuteltavu­ut­ta pyrit­ty lisäämään merkit­tävästi tukeutuen negati­iviseen markki­noin­ti­in ja muun liiken­teen haittaan.

  8. Moot­toriväylien nyt viemä maa-ala ainakin Kehä I:n sisäpuolel­la tulisi ottaa mah­dol­lisim­man laa­jalti tiivistävän ja eheyt­tävän kaupunki­rak­en­tamisen käyt­töön. Real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia on joko tun­neloimal­la tai kan­sir­ak­en­tein monis­sa paikoissa.

    Kehä I:n sisälle saisi vielä kohtu­ullisin kus­tan­nuksin koko joukon uusia metro- ja juna-asemia, joiden lähiym­päristö­jen maankäytölli­nen tehost­a­mi­nen sopisi yhteen tuon motarien kesyt­tämis- ja kätkemis­leikin kanssa.

  9. Osmo hyvä, henkilöau­to on Suomes­sa mon­es­sa mielessä mak­sum­iehenä, mikä valitet­tavasti ker­tau­tuu sit­ten kokon­aisu­udessaan elin­ta­soomme. Elin­ta­somme ei ole län­si-euroopalaisel­la tasolla. 

    Ruuhka­mak­su­ista olen samaa mieltä. Vas­tustin niitä jyrkästi aikaisem­min, mut­ta pro­fes­sori Var­ti­aisen ker­to­mus, miten ne ovat rauhoit­ta­neet Tukhol­man keskus­tan mak­sav­ille asi­akkaille, herät­ti. Ei tule enää itä-helsinkiläisiä ja vie espoolais­ten parkkipaikkoja.

  10. Moot­toriväylien nyt viemä maa-ala ainakin Kehä I:n sisäpuolel­la tulisi ottaa mah­dol­lisim­man laa­jalti tiivistävän ja eheyt­tävän kaupunki­rak­en­tamisen käyt­töön. Real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia on joko tun­neloimal­la tai kan­sir­ak­en­tein monis­sa paikoissa.

    Kehä I:n sisälle saisi vielä kohtu­ullisin kus­tan­nuksin koko joukon uusia metro- ja juna-asemia, joiden lähiym­päristö­jen maankäytölli­nen tehost­a­mi­nen sopisi yhteen tuon motarien kesyt­tämis- ja kätkemis­leikin kanssa.

    Jos nyt kuitenkin aloitet­taisi­in niistä ole­mas­sa ole­vista asemista ja kiskoista. Pari esimerkkiä tulee samantien mieleen:
    — Itäkeskuk­sen ase­mas­ta Itäväylä län­teen päin. Se metroasema­han on alueen länsilaidassa.
    — Tuusu­lan­väylän kään­tö Pasi­laan, samal­la Mäkelänkadul­ta kisko­jen jatko Käpylän ase­malle ja edelleen vaik­ka Maunulaan Jok­er­ille, taloa tiepo­h­jan tilalle. Pitäisi olla jopa kan­nat­tavaa ihan rahallisestikin.
    — Teol­lisu­uskatu jotenkin pois, tun­neli sen paikalle on tienkin vai­h­toe­hto, mut­ta mielu­um­min ehkä niin että ohjat­taisi­in Itäväylä — Pasi­la liikenne ranta­tien kaut­ta (tai Her­man­nin tun­nelis­sa) ja sieltä edelleen tun­nelis­sa Pasi­lan­väylälle (Kumpu­lan tun­neli). Varsinkin Sturenkatu — Hämeen­tie väli olisi houkut­tel­e­va, ratikkakiskot neljäl­lä puolel­la ja metro yhdessä nurkas­sa, Hämeen­tien itäpuolel­la olisi kanssa kaistale jos­sa on (jatkos­sa) kah­den puolin ratikkakiskot Kalasa­ta­man metroase­man lisäki.

    Ja niin edelleen. Minä en pysty käsit­tämään mik­si noi­ta auto­tun­nelei­ta tun­nu­taan usein suun­nit­tel­e­van ihan puh­taasti liiken­nehankkeina, jos niil­lä saa pin­nas­ta tilaa niin ne voi ehkä jotenkin rahoittaakin.

  11. Kalle hyvä, ei se henkilöau­toilus­ta val­tion otta­ma raha tai kenenkään muun otta­ma raha mihinkään siitä häviä. Vas­ta kun se käytetään johonkin tarpeet­tomaan, se häviää. Esimerkik­si turhi­in moot­toritei­hin keskel­lä ei-ruuh­ka-Suomea. Paljon autoilul­ta perit­tyjä vero­ja käytetään yhteiseen hyvään: sosi­aali­palvelui­hin, opetuk­seen, kult­tuuri­in, liikun­taan, tur­val­lisu­u­teen, maan­puo­lus­tuk­seen. Jollei autoilus­ta otet­tavaa rahaa siihen käytet­täisi, ne palve­lut tulisi kus­tan­taa jotenkin muuten. Ei se elin­ta­soa nosta.

    Henkilöau­toilus­ta perit­tävät verot eivät siis laske elin­ta­soa, ne vain jaka­vat sitä uusik­si. Pait­si tietysti jos argu­ment­tisi on, että talout­ta jotenkin jar­rut­taa se, että ihmiset eivät voi täl­lä het­kel­lä ajaa henkilöau­toil­la vaikka­pa viisi ker­taa enem­män kuin nyt, kos­ka autoilu on niin kallista. Tuskin kuitenkaan väität niin, kos­ka ihmis­ten autoilua täl­läkin het­kel­lä rajoit­taa enem­män siihen käytet­ty aika kuin raha. Sik­si se ei voi olla liian kallista ja sik­si talouden jarruna.

    Tietysti voi aina esit­tää lib­er­taris­tisen argu­mentin, että val­tion ei tulisi noi­ta palvelui­ta rahoit­taakaan, vaan kunkin tulisi mak­saa niistä itse. No, Yhdys­val­loista nähdään ainakin hyvin, kuin­ka hal­vak­si hei­dän “ei-kom­mu­nisti­nen” ter­vey­den­huolto lop­ul­ta tulee ja kuin­ka paljon se on maan elin­ta­soa nostanut.

  12. @Elmo

    Kalle hyvä, ei se henkilöau­toilus­ta val­tion otta­ma raha tai kenenkään muun otta­ma raha mihinkään siitä häviä. Vas­ta kun se käytetään johonkin tarpeet­tomaan, se häviää. Esimerkik­si turhi­in moot­toritei­hin keskel­lä ei-ruuh­ka-Suomea. Paljon autoilul­ta perit­tyjä vero­ja käytetään yhteiseen hyvään: sosi­aali­palvelui­hin, opetuk­seen, kult­tuuri­in, liikun­taan, tur­val­lisu­u­teen, maan­puo­lus­tuk­seen. Jollei autoilus­ta otet­tavaa rahaa siihen käytet­täisi, ne palve­lut tulisi kus­tan­taa jotenkin muuten. Ei se elin­ta­soa nosta.

    Liiken­teen verot­tamis­es­ta ja sen val­tavas­ta yli­jäämästä val­ti­olle: yllät­tää ken­ties, mut­ta näin ilmais­tu­na, asi­at asioina, tämä ei minus­sa herätä minkään­laisia kiel­teisiä assosiaatioita. 

    Onko todel­la pakko perustel­la liiken­teen kovaa vero­tus­ta jol­lain dif­fu­u­seil­la, hatus­ta tem­pais­tu­il­la ulkoishaitoil­la ja lop­ut­tomil­la liiken­teen toim­i­joiden syyllistämisillä?? 

    Eikö voisi välil­lä puhua vaik­ka arvo­valin­noista, jois­sa argu­ment­teina ei ole autosaatanan yhteiskun­taa rappeut­ta­vat vaiku­tuk­set, vaan tarve rahoit­taa suo­ma­lainen hyvinvointiyhteiskunta??

  13. Ener­gian ja liiken­teen vero­tus ei ole Suomes­sa kestäväl­lä poh­jal­la. Ne leikkaa­vat suo­raan taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, eli suomek­si san­ot­tuna näkyvät mei­dän lom­pakon poh­jal­la. En usko, että minkään liiken­nemuodon tukem­i­nenkaan on kovin ter­veel­lä poh­jal­la ole­vaa toimintaa. 😉

    Pois­ta­mal­la julkisen liiken­teen tuet ja vähen­tämäl­lä samal­la sum­mal­la muu­ta liiken­teen vero­tus­ta, päästään hyvään kasvu­un ja kokon­aisu­udessaan parem­paan tilanteeseen. Julkisen­li­iken­teen han­kkeis­sa ymmär­rän investoitituet, kun toim­inta vain on kannattavaa.

    Käytän­nössä yhdyskun­tarak­en­teemme on sel­l­ainen, että pääosa julkises­ta liiken­teestä on tarpee­ton­ta, jopa vahin­gol­lista taloudelle. Yhdyskun­taraken­net­ta kan­nat­taa kuitenkin ohjail­la oikeaan suun­taan, mut­ta pros­es­si on hidas. Aja junal­la vaik­ka Helsingistä Kirkkon­um­melle, niin näet, miten paljon tekimistä on! 🙂

  14. Lähempänä ehkä Helsin­gin kaupun­gin ja KSV:n toim­intaa kysy­isin, mik­si kaupun­gin jär­jestelmistä ei anneta Google Maps yhteen­sopi­vaa liiken­neti­etoa? Vai onko tilanne niin, etten vain osaa?

    Kun kat­soo vaik­ka Pari­isin kart­taa kän­nykäl­lä, tulee liiken­nein­fo ihan hyvin läpi. Jopa Espoos­ta tulee paikoitellen, mut­ta se on kyl­lä tievi­ra­nomais­ten anta­maa dataa pääteistä. Mik­si Helsin­ki ei anna tietoa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.