Sopiiko jouluevankeliumi koulun kaikille oppilaille tarkoitettuun joulujuhlaan?

141 vastausta artikkeliin “Sopiiko jouluevankeliumi koulun kaikille oppilaille tarkoitettuun joulujuhlaan?”

1. Melkein ker­rankin olen samaa mieltä O.S:n kanssa . Meitä suo­ma­laisia vaivaa pysyvä kansalli­nen alem­muu­den tunne. Jos joku arvostelee suo­ma­laista käytän­töä , poli­ti­ikkaa ym, niin me hyp­imme seinille. Halu­amme miel­lyt­tää kaikkia mui­ta esim. uskon­tokun­tia kieltämäl­lä itseltämme per­in­teisi­in kuu­lu­via asioita. 

   Me voimme olla isän­maal­lisia, me voimme juh­lia per­in­teisin jopa uskon­nol­lisin menoin. Ne , joi­ta tämä ei miel­lytä voivat pysyä pois­sa juh­lista tai maas­ta. Suo­ma­laiset eivät ulko­mail­la vaa­di muut­ta­maan ko. maan per­in­teitä meille sopiviksi. Sitä eivät vaa­di myöskään maan alku­peräiset asukkaat suo­ma­lais­ten puolesta.

   O.S. viit­tasi Pot­teri­in, ja eikös juuri tämä kir­jail­i­ja Rowl­ing boiko­toin­ut suo­ma­laista pape­ria, kos­ka meil­lä hakataan aarniomet­siä. Voiko pöl­löm­pää olla ?

   Vastaa

2. En pidä tuhan­sia vuosia van­ho­ja pai­men­to­laishöpinöitä mil­lään taval­la suo­ma­laisu­u­teen tai ylipään­sä mihinkään liit­tyv­inä. Ne loukkaa­vat vakavasti uskon­not­tomien tun­tei­ta. On törkeää liit­tää jouluhössö­tyk­sen vas­tus­tus rasis­tisi­in linki­tyk­si­in mus­limei­hin, kuten jo on alet­tu tehdä. Ateis­tit, vapaa-ajat­teli­jat ja kaik­ki järkevät ihmiset pitävät koko joulusirkus­ta ahdis­ta­vana ja nau­ret­ta­vana. Mitä ihmeen “suo­ma­laista” tässä saatanan­n­moi­ses­sa lahjusvuorien köyräämisessä kakaroille on?

   Vastaa

3. en ole ymmärtänyt pitkään aikaan tätä nykymenoa:
   tun­tuu kuin mei­dän yhteiskun­taa ja sen lakeja/asetuksia laa­di­taan vähem­mistöjä varten,eikä enem­mistöä varten.

   Vastaa

4. Pitääkin kysyä, onko joulue­vanke­li­u­mi yleisem­minkin muut­tunut kouluis­sa har­taas­ta kuvael­mas­ta taval­lisek­si näytelmäk­si? Min­un nuoru­udessani joulue­vanke­li­u­mille ei taputet­tu, vaan sen perään veisat­ti­in joulu­vir­si Enke­li taivaan asian­mukaisel­la har­taudel­la. Viime vuosi­na lip­pukun­nan joulu­juh­las­sa taas esi­in­tyjät menevät evanke­li­u­min jäl­keen rivi­in lavalle, kumar­ta­vat ja otta­vat vas­taan taputuksia.

   Van­han ajan jouluku­vael­ma virsi­neen voikin olla herkem­mälle tois­uskoiselle kiusalli­nen, mut­ta tuo näytelmä nyt tuskin.

   Monikult­tuurisu­us ei voi merk­itä kult­tuuriper­in­teistä luop­umista, se ei olisi monikult­tuurisu­ut­ta vaan kulttuurittomuutta. 

   Kyl­lä nämä vaa­timuk­set kris­til­lis­es­tä kult­tuuriper­in­teestä luop­umis­es­ta tun­tu­vat tule­van jostain ihan muual­ta kuin maahanmuuttajilta:

   Kuun­telin aamul­la parkkipaikalla, kuin­ka suo­ma­lainen äiti pisti lapselle mukaan lapun, että joulukirkkoon ei osal­lis­tu­ta. Oman lapseni päiväkotiryh­män mus­li­mi oli kyl­lä ollut joulukirkos­sa, jos lapsen puheisi­in on uskominen.

   Vastaa

   1. Olin kymme­nen vuot­ta sit­ten joulun alla Tokios­sa. Japanis­sa­han krit­i­nusko ei pääse sekoit­ta­maan uskon­toa kau­pal­liseen joulu­un. Kyl­lä siel­lä tavarat­alos­sa seimi­asetel­mat oli­vat sulas­sa sovus­sa Dis­ney-rihka­man kanssa.

      Vastaa

5. “Suo­ma­laiset eivät ulko­mail­la vaa­di muut­ta­maan ko. maan per­in­teitä meille sopiviksi. Sitä eivät vaa­di myöskään maan alku­peräiset asukkaat suo­ma­lais­ten puolesta.”

   Suo­ma­laiset ovat poikkeuk­selli­nen kansa , he assim­iloitu­vat yhdessä-kahdessa sukupolves­sa valtaväestöihin.
   Mut­ta yleen­sä maail­mal­la juh­li­taan kaikkien vähem­mistö­jen merkkipäiviä niin­pä esim Latvi­as­sa vietet­ti­in kak­si joulua tai Male­si­as­sa neljä uut­ta vuotta.
   Mut­ta ei se estä viet­tämästä per­in­teistä joulujuhlaa

   Vastaa

6. Jari
   “Ateis­tit, vapaa-ajat­teli­jat ja kaik­ki järkevät ihmiset pitävät koko joulusirkus­ta ahdis­ta­vana ja naurettavana. ”

   Kuka se siel­lä puhuu kaikkien ateistien suul­la? Sanon vain että höpön­löpön sentään.

   Esimerkik­si tier­napo­jat kuu­lu­vat joulu­un kuin nyrk­ki silmään. Ain­oas­taan fun­nda­men­tal­isti-ateis­tit (sic!) vetävät noista herneet nenään. 

   Joulu­juh­laan kuu­lu­vat jutut pitää vali­ta sen mukaan mitä yleisö (oppi­laat) halu­aa (eli jak­saa seu­ra­ta), ei sen mukaan mitä joku fun­da­men­tal­isti, oli­pa se sit­ten mus­li­mi, kris­tit­ty tahi ateisti päät­tää. Taval­lisen joulu­juh­lan vas­tus­t­a­mi­nen on fun­da­men­tal­is­mia pahim­mil­laan eikä eroa ollenkaan muista uskon­nol­li­sista vaatimuksista. 

   Olen ateisti.

   Vastaa

7. Minäkin koen että joulue­vanke­li­u­mi ja suvivir­si ovat osa suo­ma­laista kulttuuriperinnettä.
   Loukkaako joulue­vanke­li­u­mi oikeasti jonkun maa­han muut­ta­neen mus­lim­in uskon­nol­lisia tun­tei­ta? Olisiko liian tylyä täl­löin tode­ta, että kan­nat­taisiko täl­laisen ihmisen ehkä vielä harki­ta maa­han­muut­topäätöstään tois­tamiseen? Tuskin ne sopeu­tu­misongel­mat tähän nimit­täin lop­puisi­vat. Mitä ateis­tei­hin tai uskon­not­tomi­in tulee niin omas­ta kirkos­ta eroamis­es­tani on jo niin pitkä aika, että pahin kiihkoilu ja herkkähip­iäisyys aiheen tiimoil­ta on häipynyt.

   Vastaa

8. Kun ver­taan Suomea Kanadaan ja Aus­trali­aan, jois­sa lapseni kävivät koulua, niin ero on suuri. Nois­sa kahdessa maas­sa ei uskon­nol­la ole koulu­opetuk­ses­sa mitään sijaan. Sel­l­aista oppi­ainet­ta ei siis ole, eikä myöskään kirkos­sa käyn­tiä, aamu­virt­tä tai uskon­nol­lista joulujuhlaa.

   Sen sijaan kirkot kyl­lä ovat täysiä ympäri vuo­den, lapset käyvät sun­nun­taik­oulua samaan aikaan, kun van­hem­mat ovat Jumalan­palveluk­ses­sa. Joulue­vanke­li­u­mia esitetään jokaises­sa kirkos­sa monel­la eri kokoon­panol­la ja vir­siä veisa­taan antaumuksella.

   Näis­sä monikult­tuuri­sis­sa mais­sa uskon­toa ei val­tion kouluis­sa sotke­ta mil­lään lail­la mukaan. Minus­ta se on hyvä asia.

   Vastaa

9. Sylt­ty:
   “Joulu­juh­laan kuu­lu­vat jutut pitää vali­ta sen mukaan mitä yleisö (oppi­laat) halu­aa (eli jak­saa seu­ra­ta), ei sen mukaan mitä joku fun­da­men­tal­isti, oli­pa se sit­ten mus­li­mi, kris­tit­ty tahi ateisti päät­tää. Taval­lisen joulu­juh­lan vas­tus­t­a­mi­nen on fun­da­men­tal­is­mia pahim­mil­laan eikä eroa ollenkaan muista uskon­nol­li­sista vaatimuksista. ”

   Anteek­si että loukkasin kris­til­lisiä tun­teitasi. Koeta kuitenkin jatkos­sa vält­tää olk­inukke­ja kan­nan­otois­sasi. Minä en ole vaat­in­ut minkään juh­lan kieltämistä.
   Syl­tyn olisi kuitenkin hyvä miet­tiä, mil­laisen pro­pa­gan­dan uhre­ja meistä itse kukin on.
   Jeesushoosian­naa saa kukin veisa­ta niin paljon kuin halu­aa. Sille­hän ei voi kuin nau­raa. Mut­ta voi lapsiparkoja!

   Vastaa

10. Vas­tustin ennen uskon­nol­lisen sisäl­lön pakkoli­it­tämistä koulun tilaisuuk­si­in (ja vas­tus­tan edelleen tun­nus­tuk­sel­lisek­si vänkäy­tyvää uskon­nonope­tus­ta kouluis­sa). Samoin vas­tus­tan joulun typ­istämistä VAIN kris­ti­tyk­si juh­lak­si, kos­ka joulu­naikaa on juh­lit­tu vuosi­tuhan­sia ennen kristi­nuskon syn­tyä — itsekin pidän joulua talvipäivän­seisauk­sen juh­lana kris­ti­tyn juh­lan rinnalla. 

    Nyt­tem­min olen alka­nut nähdä joulue­vanke­li­u­min ja suvivir­ren itseis­ar­voisi­na per­in­teinä, jot­ka ovat kuu­luneet koulun lukukausipäät­täjäisi­in vuosikym­meniä. Uskon­toa ei voi kar­sia kult­tuurista irti, mut­ta kult­tuuria ei saa typ­istää pelkäk­si uskon­nok­si. Tämä pätee kaikki­in kult­tuurei­hin ja uskon­toi­hin, amen. Ps. olen uskon­no­ton, mut­ten hengellisyydetön.

    Vastaa

11. En henkilöko­htais­es­ti pahem­min piit­taa joulus­ta tai muis­takaan per­in­tei­sistä juh­lapy­histä, mut­ta tun­nus­tan niiden arvon osana kult­tuuriper­in­töämme. Ja joulue­vanke­li­u­mi edus­taa juuri tätä jaet­tua kult­tuuriper­in­töä vakau­muk­ses­ta riippumatta.

    Olen siis suh­teel­lisen tiukkapipoinen ateisti.

    Tosin henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että uusi raa­matunkään­nös on jotenkin vesit­tänyt joulue­vanke­li­u­min, kuten muutkin “kaikkien tun­tem­at” raa­matunko­h­dat. Se edelli­nen ver­sio oli kaikessa virheel­lisyy­dessäänkin jotenkin ytimekkäämpi.

    Vastaa

12. Olin pari vuot­ta sit­ten joulun Jerusale­mis­sa ja aat­toil­tana Betle­he­mis­sä. Sitä ei meinan­nut jouluk­si tun­nistaa, kos­ka sieltä puut­tui­v­at kai­ki Alek­san­terinkadun joulun tun­nus­merk­it. Kun mietin asi­aa tois­in­päin, en muis­tanut Stokkan kul­mil­ta, jos­sa olin paria päivää aiem­min kävel­lyt, mitään Betle­hemin joulun tunnusmerkkiä.

    Mon­es­sa maas­sa joulun kris­til­liset ja maal­liset sym­bol­it sekoit­tuvat, mut­ta ääripäis­sä joulut eivät sisäl­lä enää mitään yhteistä.

    Mus­li­mi voi hyvin viet­tää suo­ma­laista normi­joulua, jos vain skip­paa kinkun.

    Vastaa

13. Olen Suomes­sa syn­tynyt ja koko ikäni asunut ateisti ja minus­ta joulue­vanke­li­u­mi ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu suo­ma­laisen koulun syys­lukukau­den päätösjuh­laan. Evanke­li­u­mi on uskon­nolli­nen satu Jeesuk­sen syn­tymästä, kristi­nuskon alku­parah­duk­ses­ta. Kenenkään, joka ei moisia sat­u­ja voi ottaa vakavasti tai joka uskoo toisen­laisi­in sat­u­i­hin ei tulisi joutua osal­lis­tu­maan näytelmään — ei näyt­telijänä eikä katsojana.

    Koulu­jen itsepin­tainen tapa jär­jestää uskon­nol­lisia joulu­juh­lia eikä uskon­not­to­mia päätösjuh­lia aset­taa koulun oppi­laat tai opiske­li­jat eri­ar­voiseen ase­maan uskon­nos­ta tai uskon­not­to­muud­es­ta riip­puen. Se ei tukeudu suo­ma­laisen val­tion mihinkään sään­nök­seen tai yleiseen peri­aat­teeseen ja sik­si käytän­tö pitäisi ehdot­tomasti lopet­taa välittömästi.

    Suo­ma­lais­ten kyvt­tömyys aset­tua toisin uskovien tai usko­mat­tomien ase­maan on häkel­lyt­tävä. Törkein esimerk­ki tästä on Oulus­sa tuomiokirkos­sa joka vuosi jär­jestet­tävä kaikkien lukioiden yhteinen lakki­ais­ti­laisu­us. Kenelle voi tul­la mieleenkään, että kris­till­i­nen jumalan­palvelus ennen yliop­pi­laslakin saamista olisi tasa-arvoa tai muu­toin saman arvoista kohtelua?

    Vastaa

14. Las­teni päiväkodis­sa on mus­li­mi-maa­han­muut­ta­jia. Päiväkodin joulu­juh­las­sa on yleen­sä aina ollut myös joulue­vanke­li­u­mi sekä paljon kris­til­lisiä joululauluja. 

    En ole minään vuon­na havain­nut että tuo har­mit­taisi mil­lään taval­la mus­li­mi-van­hempia. Päin­vas­toin, tun­tuu että mus­lim­i­van­hem­mat ovat aina iloisia ja mielis­sään kysei­sistä juhlista. 

    Min­ua, kirkkoon kuu­luma­ton­ta ateis­tia sen­si­jaan moinen jumalien palvon­ta hie­man häir­it­see. On has­sua nähdä oma lap­si kaa­pu­un pukeu­tuneena itä­maan tietäjänä laula­mas­sa silmät kirkkaana Jumalalle kunniaa.

    Vastaa

15. Jari: “Mitä ihmeen “suo­ma­laista” tässä saatanan­n­moi­ses­sa lahjusvuorien köyräämisessä kakaroille on?”

    Mmm..eikös joulue­vanke­li­u­mi nimeno­maan ole vas­tako­h­ta tälle köyräämiselle ?

    Vastaa

16. Asu­tus­ta­han on täl­läkin alueel­la ollut jo tuhan­sia vuosia sit­ten. Mihin tämä kult­tuuriperinne katosi kun tämä nykyi­nen ain­oa oikea rantau­tui näille mei­dänkin ran­noille. Taisi käsit­tääk­seni myös olla miekalla käyttöä.

    Vastaa

17. Ongel­ma ratkeaa vain erot­ta­mal­la kak­si per­in­teistä juh­laa eril­lisik­si juh­lik­si: 1. Joulu, jol­loin teemaan sopi­si­vat ton­tut, joulupuk­ki ja hyvä ruo­ka. 2. Christ­mas johon kuu­lu­vat joulu­vir­ret, seim­inäytelmät ja jumalanpalvelus.

    Yule ja Christ­mas erotel­tuna, niin kaik­ki oli­si­vat iloisia, vai mitä? 🙂
    Hyvää per­in­teistä joulua kaikille, ja mik­sei myös sitä christ­ma­sia kristityille!

    Vastaa

18. Mielestäni suo­ma­laiset ovat met­säläi­nen kansa, jol­la ei ole paljon säi­lyt­tämisen arvoisia per­in­teitä. Ne muu­ta­mat har­vatkin ovat jotenkin sielut­to­mia ja apei­ta. Kuten nyt tämä hoosian­nan varovainen mutina.

    Mis­sä on keskieu­roop­palainen tai venäläi­nen tapa kerään­tyä syömään suvun ja tut­tu­jen kesken pien­im­mästäkin tekosyys­tä, vaik­ka joulu­na? Mis­sä ovat snap­si­laulut tai puheet suku­juh­lis­sa? Spon­taani räkä­tys ja tutus­tu­miskäyn­nit uuden naa­purin luo? Rakkaus ja ilo?

    Mikä muu kansakun­ta, nyt kun vauhti­in pääsin, juh­lii ja palk­it­see naiskir­jail­i­jaa, joka kut­suu tyyp­il­listä miespuolista kansalaista las­ten­hakkaa­jak­si? Mis­sä muus­sa maas­sa aurinko las­kee kolmelta päiväl­lä? Ja nyt vielä nämä pakkaset!

    Mielestäni voisi miet­tiä joulu­juh­lien monikult­tuurisu­u­den sijaan, miten tämän kansakun­nan saisi mah­dol­lisim­man nopeasti sulautet­tua toisi­in kan­soi­hin. Sitä odotel­lessa kan­nat­taa tehdä henkilöko­htainen ratkaisu ja lopet­taa samais­tu­mi­nen tähän pal­li­naamo­jen kansaan, kuten eräs min­ua viisaampi sanoi.

    Vastaa

19. Ihan sama sinän­sä, mut­ta kuin­ka mon­taa lap­sisukupolvea sil­lä evanke­li­u­mil­la pitää vielä kiusa­ta? Luulis, että jotain mukavam­paakin keksittäisiin…

    Vastaa

20. Olen itse telaketju­ateisti, ja vaadin ehdo­ton­ta vapaae­htoisu­ut­ta. Koulus­sa ei tulisi olla mitään sel­l­aista pakol­lista juh­lao­hjel­maa, jos­ta ei uskon­ton­sa tai sen puut­teen nojal­la saisi kieltäytyä.

    Siitä huoli­mat­ta vas­tus­tan ankarasti sitä puheta­paa, jos­sa joulue­vanke­li­u­mi “loukkaa” uskon­not­to­mia tai vähem­mistöuskoisia. Se on aivan hys­teeristä kiukut­telua ja jalan polkemista.

    Vastaa

21. Jari: “En pidä tuhan­sia vuosia van­ho­ja pai­men­to­laishöpinöitä mil­lään taval­la suo­ma­laisu­u­teen tai ylipään­sä mihinkään liittyvinä.
    Ne loukkaa­vat vakavasti uskon­not­tomien tunteita.”

    Että loukkaa­vat ja oikein vielä vakavasti — ker­toisitko Jari lisää; minkälaisia loukkaan­tu­misen ja ahdis­tuk­sen tun­tei­ta perin­nejoulu­juh­la sinus­sa aiheuttaa?

    Vakavasti puhuen, kyl­lä pitää ihimisen sietokyvyn olla todel­la alhaal­la kun pitää ryhtyä kiivaile­maan ja vaah­toa­maan moi­ses­ta asiasta…
    Näin ateisti­nakin pidän per­in­teis­ten joul­u­laulu­jen ja joulu­juh­lien tun­nel­mas­ta. Ei loukkaa eikä hermostuta.

    Vastaa

22. Kenenkään, joka ei moisia sat­u­ja voi ottaa vakavasti tai joka uskoo toisen­laisi­in sat­u­i­hin ei tulisi joutua osal­lis­tu­maan näytelmään – ei näyt­telijänä eikä katsojana. 

    Meinaatko, että jos ei enää usko Joulupukki­in, niin ei saa osal­lis­tua koulun tai päiväkodin tonttunäytelmään?

    Vastaa

23. Olet­teko myös joulupukkia vas­taan? Saman­ta­painen sat­uo­len­to sekin, mut­ta ei ainakaan vielä näytä herät­täneen aggre­sioi­ta. Voi tosin olla ettei enää ole saman­lainen osa joulu­juh­lia kuin sil­loin joskus alak­oulus­sa 60-luvulla.

    Vastaa

24. Lainaan vapaasti Päivi Räsästä: Suo­ma­laiset ateis­tit käyt­tävät hyväk­seen maa­han­muut­ta­jia ajaes­saan omia tavoitteitaan.

    Ja suo­ma­lais­ten ateistien tavoit­teet ovat tietysti suo­ma­lai­sista uskon­nol­li­sista per­in­teistä luop­umi­nen. Tämä vain naamioidaan suvait­se­vaisu­u­den ja monikult­tuurisu­u­den vaa­timusten kaapuun.

    Vastaa

25. Evanke­li­u­min lupauk­sia mukavam­paa on vaikea keksiä.

    “kaikille tarkoitet­tu”? Kyl­lä mielestäni kaik­ki saa­vat tul­la joulu­juh­laan jos­sa on joulue­vanke­li­u­mi. Mut­ta ei ole pakko tulla.

    Jos asu­isin mus­li­mi tai hin­du­maas­sa niin jonkin ver­ran seu­raisin mitä las­ten koulus­sa tapah­tuu. Ja varaisin option olla osal­lis­tu­mat­ta jos siltä tuntuu.

    Vastaa

26. Olisiko paras ratkaisu itse asi­as­sa joulus­ta luop­umi­nen? Tämähän olisi myös kansan­taloudel­lis­es­ti se paras ratkaisu.

    Vastaa

27. Uskon­toa kouluista pois ajavien kan­nat­taa muis­taa, että koulu on ain­oa paik­ka, mis­sä uskon­nonope­tus­ta pääsee val­tio­val­ta valvo­maan. Tuo haikail­tu sun­nun­taik­oulu olisi toden­näköis­es­ti lahko­laisem­pi ja kon­ser­vati­ivisem­pi kuin yleis­lu­ter­i­lainen uskon­nonope­tus. Jos tämä ei tun­nu pahal­ta, niin kan­nat­taa miet­tiä mitä siitä seu­raa, jos mus­lim­i­maa­han­muut­ta­jalas­ten ain­oa islam­intun­te­mus tulee oman lahkon imaamilta.

    Mik­sei koulu­un voisi mah­tua niin uskon­nol­liset kuin maal­lisetkin juh­lat? Pakkoko sitä on olla allerginen kaikelle vier­aal­ta mais­tu­valle? Jos koulus­sa on mus­lime­ja tai juu­ta­laisia, niin toki ramadan tai han­nukkah ansait­see oman tapah­tu­mansa koulu­vuodessa. Opi­taan­pa­han tun­temaan samal­la tois­temme kult­tuure­i­ta muutenkin kuin ulkoisen vaate­tuk­sen osalta.

    Nim­im. luterilainen

    Vastaa

28. Niin. Suvivir­ret ja vas­taa­vat ovat kult­tuuri­sista syistä mukana kouluis­sa — suo­ma­lainen kult­tuuri on kristillistä.
    Se, että nuo ovat hem­metin tyl­siä koul­u­laisille ja monille muillekin, ei ole mikään syy kieltää niitä uskon­toon vetoa­mal­la. Jos ongel­ma on se, etteivät ne palvele mitään tarkoi­tus­ta niin kiel­letään ne sit­ten sil­lä perusteella.

    Vaik­ka itsekin joulukirkkoa ja suvivirt­tä syvästi inhosin, ei kyl­lä joulu tai kesä oikein tun­nu niin paljon miltään, kun kukaan ei ole tuom­moi­seen pakot­ta­mas­sa. Nuo ovat sem­moisia tärkeitä rajapyykke­jä kuten työssäkäymisessä työmatkakin.

    Vastaa

29. Itse pitäisin itseäni kris­tit­tynä. Olen kirkon riv­i­jäsen, enkä minkään puolueen jäsen. Nähdäk­seni joulue­vanke­li­u­mi on poh­jal­taan mys­teer­inäytelmä, samoin kuin tier­napo­jat. Tier­napo­jat on luon­teeltaan niin hämärä, että en edes aikuise­na ymmär­rä kaikkien laulu­jen sisältöä (esim. “Syn­ti suuri surkia kun sär­ki taiva­han”). Mielestäni se on niin vul­gar­isoitunut­ta uskon­toa, ettei sitä voi pitää kristillisenä. 

    Joulue­vanke­li­u­miku­vael­ma sen sijaan on uskon­nolli­nen tapah­tu­ma, eri­tyis­es­ti, jos sitä seu­raa vir­si. Näin on ainakin, mikäli se läs­näoli­joit­ten mielessä herät­tää har­taut­ta. Jos ei vaan se esitetään per­in­teen vuok­si, se on kult­tuuria, ja kris­til­lisyy­den vääris­te­lyä. Mielestäni tuol­lainen tapakris­til­lisyys on melkein yhtä vahin­gol­lista kuin uskonnottomuus.

    No, toisaal­ta olen vakavis­sani sitä mieltä, että nykyisen uus­lib­er­al­is­min suurin ongel­ma on täy­delli­nen mate­ri­al­is­mi. Nykyiset sosi­aaliset ongel­mamme seu­raa­vat siitä, että kansana olemme kään­tyneet pois Jumalas­ta. Minus­ta siis koulus­sa pitäisi olla selkeästi uskon­nolli­nen joulu­juh­la, johon viera­suskois­t­en tai uskon­not­tomien ei tarvit­sisi osal­lis­tua. Tämä toteut­taisi kaikkein parhait­en las­ten posi­ti­ivista uskonnonvapautta.

    Vastaa

30. Suvivir­si pitää ehdot­tomasti säi­lyt­tää. Se on kaikkien aiko­jen kovin biisi Suomes­sa. Mikä muu laulu saa ihmiset yhtä hyvälle tuulelle, kun sen kuulee tai laulaa.

    Jos tässä jostain joku voisi olla näreis­sään on se, että yhteiskun­ta kus­tan­taa uskon­non opetuk­sen kouluis­sa. Mut­ta onhan meil­lä tämä pakkoruotsikin.
    Uskon­non tilalle voi koulus­sa onnek­si vai­h­taa elämänkatsomustiedon.

    Joulue­vanke­li­u­mia ja suvirt­tä vas­taan meso­via pidän fun­damen­dal­is­tisi­na uskon­not­tom­i­na. Molem­pi­en suh­teen Suo­mi on vapaa maa.

    Vastaa

31. “Törkein esimerk­ki tästä on Oulus­sa tuomiokirkos­sa joka vuosi jär­jestet­tävä kaikkien lukioiden yhteinen lakkiaistilaisuus.”

    Jaakko Pitkä­nen, ain­oas­taan Oulun lyseo jär­jestää lak­i­tuk­sen Tuomiokirkos­sa. Muut Oulun lukiot pitävät yliop­pi­lasjuh­lansa omis­sa tiloissaan.

    Vastaa

32. Itse en koulu­a­joil­tani muista, että joulu­juh­lis­sa olisi ollut joulue­vanke­li­u­mia. Tosin kävinkin koulu­ni Suo­ma­lais-venäläisessä koulus­sa, jos­sa merkit­tävä osa oppi­laista oli kirkkoon kuu­lumat­to­mia. Joulu­juh­la oli yhdis­telmä suo­ma­laisia joulu­per­in­teitä ja venäläisiä uuden­vuo­den­per­in­teitä. Uskon­nol­lisi­akin vivahtei­ta oli mukana, mut­ta ennen kaikkea kysymys oli kaikkien yhteis­es­tä juhlasta.

    Huonom­pi esimerk­ki löy­tyy viime keväältä Helsin­gin yliopis­ton filosofisen tiedekun­nan pro­mootios­ta. Pro­mootioon kuu­luu olen­naise­na osana jumalan­palvelus tuomiokirkos­sa, jolle oli viime keväänä ensim­mäistä ker­taa vai­h­toe­htona uskon­no­ton tilaisu­us. Viestin­tä oli kuitenkin sävyltään sel­l­aista, että ole­tus­val­in­ta oli jumalan­palveluk­seen osal­lis­tu­mi­nen, mut­ta ulkop­uoliset saat­toi­vat vali­ta toisin. Kos­ka en halun­nut kokea itseäni ulkop­uolisek­si, jätin koko pro­mootion väliin.

    Näin maal­likkona kuvit­telisin, että lapset koke­vat tuol­laisen ulkop­uolisu­u­den vielä paljon aikuisia voimakkaam­min. Sik­si yhteiset juh­lat olisikin pidet­tävä sel­l­aisi­na, että kaik­ki voivat osal­lis­tua niihin van­hempi­en­sa uskon­nol­li­sista näke­myk­sistä riip­pumat­ta. Tuol­laisi­in juh­li­in mah­tu­vat myös kris­til­liset per­in­teet, kun­han ne eivät nouse liian keskeiseen rooliin.

    Vastaa

33. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Katainen+tuohtui+joulujuhlakeskustelusta/1135262463023
    “Katainen sanoo pan­neen­sa merkille, että kaikkein tiukim­min joulun tra­di­tioi­hin ovat suh­tau­tuneet kan­ta­suo­ma­laiset uskon­not­tomat, jot­ka ovat koke­neet ne oikeuk­si­aan loukkaavina. ”

    Olen samaa mieltä. Suvivir­ren tai joulue­vanke­li­u­min suurimpia vihol­lisia eivät todel­lakaan ole maa­han­muut­ta­jat, vaan suo­ma­laiset ateistit.

    Olen kaikkien uskon­to­jen suh­teen neu­traali ja avoin, elän rauhal­lista maal­lista elämää. Kuitenkin pari ker­taa vuodessa las­teni tärkeis­sä juh­lis­sa hyökyy päälle häm­men­tävä jumalan­palvelus, saar­na ja seisaal­taan laulami­nen jumalan kun­ni­ak­si. Miksi? 

    Ymmär­rän että per­in­teitä pitää kun­nioit­taa, mut­ta halu­aisin Kataisen ja muiden luter­i­lais­ten myös ymmärtävän että jotkut koke­vat uskon­non tuput­tamisen epämiel­lyt­tävänä, eri­tyis­es­ti jos sitä korosta­vat auk­tori­teetin omaa­vat henkilöt omille lap­sille. Entä jos seu­raavas­sa koulun juh­las­sa lapset kumar­ta­vatkin yhdessä mekkaan päin ja hoke­vat allahu akbar as-salaam alaykum. Ei vält­tämät­tä menisi enää kris­ti­ty­ille läpi.

    Aidosti uskon­not­toma­lle ihmiselle tuo on tasan yhtä häm­men­tävää kuin luter­i­laiset vir­ret. Ennem­min tai myöhem­min kirkos­ta kuitenkin eroaa se kri­it­ti­nen määrä henkilöitä, ja kouluis­sakin joudu­taan juh­li­maan vaikka­pa rauhaa, ystävyyt­tä ja luon­toa van­ho­jen usko­musten sijaan.

    Vastaa

34. Voisiko joku uskon­no­ton kris­til­lisiä juh­lia kouluista kieltävä selit­tää min­ulle miten hei­dän pakkon­sa uskon­not­to­muu­teen eroaa vas­taavas­ta kris­til­lis­ten pakos­ta uskon­nol­lisi­in juhliin?

    Min­un nähdäk­seni kum­mas­sakaan ryh­mässä ei ole minkään­laista eroa, vaik­ka ensin­maini­tut koet­ta­vat pakkoide­olo­giaansa vapau­den ja tasa-arvon kaa­pu­un pukeakin.

    Eikös aidom­paa tasa-arvoa olisi vapaae­htoinen osal­lis­tu­mi­nen jom­paankumpaan juhlaan?

    Minus­ta uskon­not­tomien uskon­no­ton ide­olo­gia ei ole sen kum­mem­pi ide­olo­gia kuin uskovienkaan. Uskon­no­ton joul­u­luh­la olisi uskon­not­tomien joulu­juh­la, joka estäisi ain­oana vai­h­toe­htona kaikkien muiden ide­olo­gioiden ja uskon­to­jen joul­u­luh­lan. Se, että nou­datet­taisi­in kris­til­liselle joulu­juh­lalle “vas­takkaista” uskon­not­tomien joulu­juh­laa ei tek­isi siitä mil­lään muo­toa tasa-arvoista tai arvovapaata.

    Enem­mistö suo­ma­lai­sista on edelleen kris­tit­tyjä, miten kum­mas­sa yhden pienen uskon­not­toman väestönosan maail­mankat­so­muk­sen mukainen joulu­juh­la voisi olla tasa-arvoa ja arvovapautta?

    Vastaa

35. Veikko Litzenin “Tie Nikeaan” teok­sen mukaan kris­tikun­ta alkoi viet­tää joulua ja vapahtajan(keisarin)syntymää sen jäl­keen, kun sitä ryhdyt­ti­in myös kris­tit­ty­jen toimes­ta viet­tämään Kon­stan­ti­nus Suuren kun­ni­ak­si — ei tosin joulun nimel­lä tuol­loin (sat­ur­na­lia on sit­ten van­hempi ja osin yht­eneväi­nen jut­tu). Myöhem­min keis­ari muut­tui ilmeis­es­ti toisek­si, vaik­ka molem­pia val­on tuo­ji­na ja rauhan ruhti­naina pidet­ti­inkin, kuten myös esiku­vaa, Augus­tus­ta, jon­ka aikalaiset tiesivät jumalan (Caes­sar) pojaksi.

    Ajanko­hta­han — päivän piten­e­m­i­nen ja val­on tulo — on ollut merk­i­tyk­selli­nen kaikissa pakanal­lisikin uskon­nois­sa. Aivan kaikissa. 

    Tämä ajanko­h­ta jos mikään kuu­luu kaikki­in per­in­teisi­in. MIten sitä sit­ten juh­li­taan, on toinen jut­tu. Ja siitä eriävä puolestaan on kysymys, mitä tra­di­tio­ta on saata­va vapaae­htois­es­ti kun­niot­taa, ja mitä ehdot­tomasti vas­tus­taa, jos tah­too. Eli mikä fik­tio fik­tioiden joukos­sa on vastustettavin?

    Vastaa

36. On tot­ta, että joulue­vanke­li­u­min lukem­i­nen koulun joulu­juh­las­sa on osa “suo­ma­laista kult­tuuria”. Tämä ei kuitenkaan ole minus­ta oleel­lista. Mielestäni oleelli­nen kysymys on, onko joulue­vanke­li­u­min lukem­i­nen koulus­sa säi­lyt­tämisen arvoinen perinne?

    Minus­ta ei ole. Aja­tus, että 50 vuo­den päästä koulu­jen syys­lukukau­den päät­teek­si luet­taisi­in joulue­vanke­li­u­mi, tun­tuu todel­la oudolta.

    Vastaa

37. Ei kai per­in­teil­lä nyt mitään itseis­ar­voa ole? Mitäs jos olisimme hakan­neet päät­töjuh­lis­sa päätä seinää per­in­teikkäästi viime vuo­sisato­jen ajan, niin eikö olisi kan­nat­tavaa pohtia ko. per­in­teen mielekkyyt­tä ainakin jos­sai vaiheessa?

    Joulue­vanke­li­u­mi on satu. Min­ul­la ei sinän­sä ole mitään sitä vas­taan, että joulu­juh­las­sa resi­toidaan sat­ua, mut­ta sil­lä on väliä, että kysessä on sama satu vuodes­ta toiseen. Ehkäpä väli­in voisi tuika­ta aloituk­ses­sa maini­tua Potteriakin.

    Suvivir­si on kreation­is­min ilosanomaa, jon­ka ei sel­l­aise­naan tulisi kuu­lua suo­ma­laiseen ope­tuskult­tuuri­in. Vai mitä tästä pitäisi päätellä:

    Suvivir­si 2. säk.
    “Taas niityt vihannoivat
    ja lai­ho laaksossa,
    puut met­sän huminoivat
    taas lehtiverhossa.
    Se meille muistuttaapi
    hyvyyt­täs’, Jumala,
    ihmeitäs’ julistaapi
    se vuosi vuodelta.”

    Vastaa

38. Oman koulu­ni joulu­juh­lis­sa ei ole juurikaan kris­til­lisiä ele­ment­te­jä — mitä nyt joskus joku laulu saat­taa muis­tut­taa Jeeesus-lapsen syn­tymis­es­tä tms. Juh­li­in osal­lis­tu­vat kaik­ki muu­ta pait­si Jeho­van todistajat. 

    Jeho­van todis­ta­jien suh­tau­tu­mi­nen joulu­un on minus­ta oikeasti han­kala jut­tu: Lap­si on halukas esi­in­tymään ja lah­jakas laula­ja tai tanssi­ja tms, mut­ta muka­va yhteisölli­nen koke­mus jää koke­mat­ta ja näkemättä. 

    Sit­ten kun juh­la on ohi, kris­ti­tyt käväi­sevät joulukirkos­sa ja muut kokoon­tu­vat koul­ulle ja heille on jär­jestet­ty pieni piparkakku­tuokio tms.

    Ei ole ongelmia. Niinkuin ei yleen­säkään monis­sa fun­da­ment­tikris­tit­ty­jen, fun­da­ment­timus­lim­ien tai fun­da­ment­ti­ateistien esi­in­nos­tamis­sa “ongelmis­sa”.

    Touko Met­ti­nen
    ekumeenikko

    Vastaa

39. Har­ry Pot­ter ‑ver­taus ei ihan toi­mi. Pot­terin luk­i­jat eivät ala uskoa Pot­ter-maail­maan, eikä Pot­tere­i­ta oste­ta lap­sille sik­si että heistä tulisi Pot­ter-usko­vaisia. Joulue­vanke­li­u­mia taas lue­taan joulu­juh­las­sa myös sik­si että lapset pysy­i­sivät kris­tit­ty­inä. Har­ry Pot­ter ei ole uskon­nol­lista kir­jal­lisu­ut­ta, Raa­mat­tu on. Pot­terin kieltäjiä en kyl­lä eduskun­nas­ta muista — muis­tan kyl­lä Leena Rauha­lan (kd) huolen wicca-kirjoista.

    Nimeno­maan kirkkosi­ipi pitää esil­lä joulue­vanke­li­ume­ja ja suvivir­siä, joiden kieltämistä vaatii ani har­va. Ongel­mallisem­pia ovat esimerkik­si uskon­nol­liset aamu­navauk­set, joiden aikana ei-luter­i­laiset laite­taan käytävälle sei­so­maan. Se erot­telee lap­sia ikävästi.

    Kataisen kom­ment­ti kris­til­lis­es­tä tra­di­tios­ta ker­too paljon todel­li­sista aiko­muk­sista. Minus­ta koulun ei pidä mil­lään taval­la pyrk­iä vahvis­ta­maan oppi­laiden uskon­nol­lisu­ut­ta tai uskon­not­to­muut­ta. Tästä peri­aat­teesta lib­er­aalien ei ole syytä tinkiä.

    Vastaa

40. Juho Järvelin: “Minus­ta uskon­not­tomien uskon­no­ton ide­olo­gia ei ole sen kum­mem­pi ide­olo­gia kuin uskovienkaan.”

    Näin voi toki ajatel­la — ja näköjään ajatel­laankin. Mut­ta koulun tehtävänä ei ole tukea ide­olo­gioi­ta. Ei kum­mia eikä kummempiakaan.
    Ain­oa toimi­va ratkaisu on kirkon ja val­tion erottaminen

    Vastaa

41. Ein­sten: “Suvivir­si on kreation­is­min ilosanomaa, jon­ka ei sel­l­aise­naan tulisi kuu­lua suo­ma­laiseen ope­tuskult­tuuri­in. Vai mitä tästä pitäisi päätellä: …”

    Tai näistä syvän harhai­sista riimeistä: 

    “Tont­tu­joukko sil­loin varpahillaan, varpahillaan,
    varovasti hiipii alta sil­lan, alta sillan
    Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap, tip, tip, tap…”

    Vastaa

42. Muu­tamia aatoksia.
    Jarin mielestä koko joulus­sa ei ole mitään suo­ma­laista perin­net­tä ja lahjo­jen antamises­sa lap­sille ei ole mitään järkeä.
    En tiedä miten perinne määritel­lään (kuin­ka van­han jonkun tavan pitää olla, että sitä voi sanoa per­in­teek­si), min­ulle riit­tää kyl­lä 700 — 800 vuot­ta ihan hyvin. Lahjo­jen anta­mi­nen­han on ihan vapaae­htoista eikä mikään pakko. Tietysti ymmär­rän “ympäristön” paineen lap­sien osalta, mut­ta kyl­lä tos­ta muutkin per­heet ovat selvin­neet (esim. juu­ta­laiset) aiemmin.
    Koulu­ju­tuis­sa minus­ta pääosin turhaa nar­i­naa. Uskon­toa ei tartte opiskel­la, tiet­ty­i­hin jut­tui­hin ei tartte osal­lis­tua jne.
    Me elämme kaiketi vielä jonkin­laises­sa demokra­ti­as­sa, jol­loin vähem­mistö joutuu tyy­tymään enem­mistön kan­taan. Uskon­non osalta vähem­mistöille on mielestäni annet­tu meil­lä kovasti vapaut­ta. Sitä pait­si täältä voi aina lähteä pois ja men­nä sel­l­aiseen val­tioon, mis­sä sys­tee­mi tun­tuu parhaal­ta. Jos enem­mistö halu­aa kuul­la joulue­vanke­li­u­min koulun juh­lis­sa, niin vähem­mistö olkoon hil­jaa, kos­ka hei­dän ei tarvitse kuun­nel­la. eikä edes osal­lis­tua koko jut­tuun. Jotenkin tun­tuu, että luterilaisuutta/kristinuskoa ja sen jut­tu­ja voi mätk­iä miten vain, mut­ta sit­ten mui­ta uskon­to­ja ei ollenkaan, tahi rasistin leima on otsas­sa oitis. Näistäkin kom­menteista alka­isi var­maan poli­isi­tutk­in­ta, mikäli ne kohdis­tu­isi­vat esim. islamiin.
    Joku sanoi joul­u­lah­javouho­tuk­sen lopet­tamisen ole­van jotenkin hyvä jut­tu noin kansal­lis­es­ti. Sopii kysyä kauppiailta/tekijöiltä yms jot­ka tähän liit­tyvät ja sitä­pait­si ost­a­mi­nen on vapaaehtoista.
    Kaikesta huoli­mat­ta kaikille hyvää joulua/kekriä/talvipäivänseisausta.

    Vastaa

43. Juho Järvelin “Voisiko joku uskon­no­ton kris­til­lisiä juh­lia kouluista kieltävä selit­tää min­ulle miten hei­dän pakkon­sa uskon­not­to­muu­teen eroaa vas­taavas­ta kris­til­lis­ten pakos­ta uskon­nol­lisi­in juhliin?”

    Koulun joulu­juh­lis­sa ei ole poli­it­tista ohjel­maa. Silti joulu­juh­lat eivät pako­ta tai edes kan­nus­ta ketään poli­it­tiseen puoluet­to­muu­teen, poli­it­tiseen pas­si­ivi­su­u­teen, nukku­vien puolueeseen liit­tymiseen tai muuhun vastaavaan.

    Aivan sama jut­tu uskon­non suh­teen. Koulun joulu­juh­lan uskon­not­to­muus ei ole kan­nan­ot­to uskon­not­to­muu­den puoles­ta uskon­to­ja vas­taan, aivan kuten poli­ti­ikan puut­tumi­nen joulu­juh­las­ta ei ole kan­nan­ot­to poli­ti­ikkaa vastaan.

    Mik­si kris­tit­ty­jen on aivan pakko saa­da tuput­taa lähi-idän aavikoil­ta peräisin ole­via kansan­taru­jaan kaikkien muidenkin lap­sille koulun joulu­juh­lis­sa? Kukin on vapaa vaal­i­maan omia uskon­nol­lisia joulu­per­in­teitään kotona, kirkos­sa, seu­rakun­takodil­la tms. niin paljon kuin sielu sietää. Siel­lä voi laulaa joulu­vir­ret ja lukea joulue­vanke­li­u­mit etu­perin ja takaperin ja mitä nyt “per­in­tei­den vaal­im­i­nen” sit­ten ikinä vaati­ikaan. Mik­si uskon­to pitää pakot­ta­mal­la viedä kouluun?

    Vastaa

44. Ensin­näkin, kuten tässä on huo­mat­tu, uskon­non­va­s­taisu­us on pääosin lähtöisin suo­ma­lai­sista uskon­not­tomista, ei maahanmuuttajista. 

    Toisek­si, uskon­nol­liset tar­i­nat ovat osa mei­dän kult­tuurimme per­in­teitä. Mikään pakko ei ole per­in­teistä ja kult­tuurin perus­pi­irteistä luopua…

    …mut­ta lapset otta­vat ne jutut todes­ta. Minä, ja väit­täisin, että val­taosa muis­takaan aikui­sista, ei oikeasti ota niitä enää aikuise­na todes­ta, aivan samaan tapaan kuin joulupukinkaan ole­mas­soloon eivät useim­mat kouluikäiset enää usko. Tämä on kuitenkin sivu­seik­ka. Kun uskon­nol­lisia tari­noi­ta lap­sille ker­ro­taan, ne ker­ro­taan ikäänkuin tosi­na tari­noina. Kun se tehdään näin, se on uskon­nol­lista indoktrinaatiota.

    Itse en sel­l­ais­es­ta viit­si ottaa mitään painei­ta, kos­ka kuten totesin, useim­mat aikuiset kas­va­vat siitä ohi. En kuitenkaan näe mitään mieltä siinä, että lapset pakote­taan sel­l­aiseen, etenkin ilman van­hempi­en suos­tu­mus­ta. Joulu­seimet ja muut ovat minus­ta ihan OK, mut­ta rukoilem­i­nen, julis­t­a­mi­nen jne. eivät, ihan samas­ta syys­tä kuin poli­it­tisia mielip­iteitä ei paukute­ta las­ten päähän koulussa.

    Nyt apolo­geetikot hyp­päävät taka­jaloilleen ja selit­tävät, että ei siel­lä mitään sel­l­aista ole. Kyl­lä muuten on. Lapset otta­vat ne tar­i­nat todes­ta, kos­ka opet­ta­jat jne. eivät ker­ro, että nämä ovat sit­ten tari­noi­ta, eivätkä tot­ta. Eivätkä opet­ta­jat oikein voikaan sanoa sel­l­aista, kos­ka se taas loukkaisi uskovien “oikeuk­sia”.

    Tästä syys­tä minus­ta olisi aivan nor­maalia hyvää käytöstä, että uskon­nolli­nen sisältö pidet­täisi­in min­imis­sään. Meil­lä on kuitenkin aivan riit­tävästi sisältöä joulu­un ilman näin kiis­tanalaista kysymys­täkin. Kyl­lä ne van­hem­mat, jot­ka halu­a­vat vält­tämät­tä uskon­nol­lista sisältöä las­ten­sa elämään, voivat viedä lap­sia viikon­lop­puisin kirkkoon ja pyhäk­oulu­un. Epäilen sik­si, että näitä puo­lus­tel­e­vat tahot tosi­asi­as­sa eivät vain halua kun­nioit­taa uskon­not­tomien oikeut­ta päät­tää itse siitä, mitä lap­silleen halu­a­vat opet­taa. Mikä on tietysti aivan luon­te­va aja­tus ihmiselle, joka on omak­sunut kristi­nuskon “sanoman”, jon­ka mukaan se, että muut eivät usko, on jotenkin kauhea asia.

    Vastaa

45. Tiedemies,

    Älä nyt rupea liian yksinker­tais­tek­si, eivät ne sin­unkaan lapset kas­va, kuten kuvittelisilt 🙂

    Ker­ronpa oman tari­nani. Koulus­sa aikanaan ker­rot­ti­in yhtä ja toista, muun moas­sa Noan ark­ista. Minä sit­ten vaah­tosin “uusista opi­tu­ista asioista” isäl­leni, kuten var­maan moni tekee. Fai­ja sit­ten muu­ta­mal­la älyl­lisel­lä kom­men­til­la, eli sanom­al­la “hyvä, mut­ta entäs jos asia ajateltaisi­in näin? ja se voitaisi­in ajatel­la myös näin?” rikkoi illu­u­sion. No minä sit­ten aloin funtsia asioi­ta, ja koulu ei koskaan enää ollut sama, enkä minä…

    Sit­ten myöhem­min olen jol­lain lail­la parem­min alka­nut ymmärtää sitä uskontoakin.

    Point­ti­ni? Ei asen­tei­ta ja arvo­maail­maa voi­da koulus­sa opet­taa. Se tulee kotoa.

    Kari

    Vastaa

46. Ker­taan point­ti­ni Win­ston Korhoselle, vaik­ka se ei viekään keskustelua eteenpäin.

    Jos uskon­no­ton van­hempi halu­aa koul­ul­ta tukea lapsen­sa kas­vat­tamises­sa maal­lis­tuneeseen ei-uskon­nol­liseen maail­mankat­so­muk­seen ja halu­aisi tästä johtuen kieltää koulus­ta kaiken uskon­nol­lisen, jot­tei lapsen­sa altis­tu­isi uskon­nolle, niin se pois­sul­kee täysin vas­taa­van pyrkimyk­sen ja tuen uskon­nol­liselta vanhemmalta. 

    Minä en kykene näkemään näis­sä minkään­laista eroa niin kauan kun kumpikin osa­puoli tur­vau­tuu pakkoon oli se sit­ten pakol­lista uskon­nol­lisen aiheis­ton läs­näoloa taik­ka ei-läsnäoloa. 

    Jos koulus­ta pois­te­taan kaik­ki kris­till­i­nen perinne, niin se edis­tää maal­lis­tunut­ta ei-uskon­nol­lista maail­mankat­so­mus­ta ja toisinpäin.

    Kan­natan sik­si itse valin­nan­va­paut­ta kumpaankin suun­taan. Minus­ta ei ole oikein pakot­taa oppi­lai­ta sen enem­pää pelkkään uskon­nol­liseen opetukseen/tapahtumiin kuin pelkki­in uskon­not­tomi­inkaan. Kum­min tahansa tehtäessä tehdään väistämät­tä “väki­val­taa” toista osa­puol­ta kohtaan.

    Kari Koskisen koke­muk­seen viitat­en koulun uskon­nonopetuk­sen “type­r­yys” oli yksi vahvim­mista syistä omaan hyvin pitkään ateis­tiseen kau­teeni. Olisin kaivan­nut uskon­to­tun­neille huo­mat­tavasti filosofisem­paa ja tieteel­lisem­pää otet­ta, jon­ka täy­del­lis­es­ti puuttues­sa uskon­noista sai todel­lisu­ut­ta huo­mat­tavasti pin­nal­lisem­man kuvan.

    Vastaa

47. Mitähän jos toimit­ta­jat meni­sivät sel­l­aiseen koulu­un, jos­sa vede­tään van­han kaa­van mukaan ja sen jäl­keen kysy­i­sivät lap­sil­ta, miltä käyn­ti joulukirkos­sa ja uskon­nolli­nen joulu­juh­la kaikkine virsi­neen tun­tui? Nyt lap­sien mielipi­det­tä ei ole kysytty.

    Sis­areni on opet­ta­jana ja näistä kult­tuurien kohtaami­sista on antanut sel­l­aista viestiä, että vain van­hem­mil­la on ongelmia keskenään ja lapset jäävät keskenään ihmettelemään näitä kult­tuurivään­töjä. Lapset tule­vat toimeen ja pystyvät luon­tev­asti päät­tämään näistäkin asioista.

    Mik­si van­hempi­en muuten pitäisi määrätä, että lapset jatka­vat samo­ja tapo­ja kuin sil­loin ennen kysymät­tä lap­sl­ta mitään? Joulu­juh­lan pitää olla lap­sien oma ja hei­dän näköisen­sä, on se sit­ten Kor­vatun­turia tai Beetlehemiä.

    Vastaa

48. Juho Järvelin: “Jos uskon­no­ton van­hempi halu­aa koul­ul­ta tukea lapsen­sa kas­vat­tamises­sa maal­lis­tuneeseen ei-uskon­nol­liseen maail­mankat­so­muk­seen ja halu­aisi tästä johtuen kieltää koulus­ta kaiken uskon­nol­lisen, jot­tei lapsen­sa altis­tu­isi uskon­nolle, niin se pois­sul­kee täysin vas­taa­van pyrkimyk­sen ja tuen uskon­nol­liselta vanhemmalta.”

    Vakau­muk­sel­lisen uskon­non puut­tumi­nen koulus­ta ei ole yhtä kuin “ei-uskon­nol­lisen maail­mankat­so­muk­sen” opet­ta­mi­nen. Ihan niin kuin Richard Dawkinsin tai Christo­pher Hitchensin uskon­tokri­ti­ikin puut­tumi­nen ope­tus­su­un­nitel­mas­ta ei ole uskon­non opettamista.

    Kaikille yhteisen julkisen koulun tehtävä ei ole vahvis­taa oppi­laiden uskon­nol­lisu­ut­ta tai uskon­not­to­muut­ta, eikä koulu ole oikea paik­ka opet­taa sen enem­pää poli­it­tista kuin uskon­nol­lis­takaan vakaumusta.

    Poli­it­tisen vakau­muk­sen julis­t­a­mi­nen koulus­sa on yhteis­es­ti pahek­sut­tua. Tähän yhteiseen ymmär­ryk­seen on päädyt­ty hyvästä syys­tä. Mik­si uskon­nol­lista vakau­mus­ta pitäisi saa­da julis­taa koulus­sa? Tun­nus­tuk­sel­lisen uskon­non puut­tumi­nen koulus­ta on yhtä vähän uskon­non­va­s­taista kuin vakau­muk­sel­lisen poli­ti­ikan puut­tumi­nen on poli­ti­ikan vastaista.

    Koulu voi opet­taa yhteiskun­taop­pia, kansalais­taito­ja ja uskon­to­his­to­ri­aa otta­mat­ta mitään kan­taa poli­it­tis­ten tai uskon­nol­lis­ten vakau­musten paikkaansapitävyyteen.

    Vastaa

49. Olin lapse­na koulus­sa jenkeis­sä, eikä siel­lä ollut koulus­sa mitään uskon­toon viit­taavaakaan. Ei koulu­aineena, eikä joulujuhlina.

    Koulun juh­lis­sa laulet­ti­in God bless Amer­i­ca ja sit­ten kotio.

    Jenkeis­sähän on paljon uskon­nol­lisu­ut­ta mut­ta se oli erotet­tu koulusta.

    Vastaa

50. Koulun tehtävä on jakaa tietoa ja huole­htia siitä, että koulus­sa toteu­tuu tasa-arvo. Mikäli yhteis­ten juh­lati­laisuuk­sien sisältöä domi­noi­vat yhden uskon­tokun­nan (kristi­nusko, alkeelli­nen uhriuskon­to) usko­muk­set, koulu syyl­listyy rasismiin.
    Yhteiset juh­lati­laisu­udet voidaan hel­posti muun­taa vaikka­pa “ilon ja ystävyyden”-juhliksi, joi­hin voi osal­lis­tua jokainen, on hän sit­ten lähtöisin mis­tä maail­mankolka­s­ta tahansa ja uskoo hän sit­ten ihan mihin hyvänsä.

    Vastaa

51. Ei ole koulun tehtävä kas­vat­taa usko­vaisia tai uskonnottomia. 

    -> Jos jeesus on sat­uo­len­to niin kyl­lä se pitää kotona ker­toa ja lait­taa oppi­las uskon­nonopetuk­sen sijas­ta elämänkat­so­muk­sen tun­neille, ei sen takia pidä koulunäytelmiä men­nä sensuroimaan.

    Täy­tyy vielä sanoa että on kyl­lä hyvin kaukaa haet­tua että joku tulisi aivopestyk­si pelkästään niinkin mata­lata­sois­t­en esi­tys­ten kuin nuo kouluku­vael­mat ovat.

    Jos joku taas tulee uskoon koulun uskon­nonopetuk­sen takia, niin sehän on van­hempi­en oma kas­vatuk­selli­nen tah­to kun elämänkat­so­muskin on ole­mas­sa. Kyl­lä tässä nyt yritetään käyt­tää aivan mar­gin­aal­ista ongel­maa keppihevosena. 

    Mar­jat­ta
    “Mikäli yhteis­ten juh­lati­laisuuk­sien sisältöä domi­noi­vat yhden uskon­tokun­nan (kristi­nusko, alkeelli­nen uhriuskon­to) usko­muk­set, koulu syyl­listyy rasismiin.”

    Ihmis­ten syr­jimi­nen uskon­non perus­teel­la ei ole rasis­mia. Esimerkik­si harhaopis­ten teloituk­sil­la ja noitavain­oil­la ei ole mitään tekemistä rasis­min kanssa. Se että joku asia on väärin, ei tee siitä rasis­mia vaik­ka olisi niin kiva leima­ta kaik­ki rasismiksi. 

    Kyl­lä tulon­veronko­ro­tus­puheet ovat niin rasis­tisia että! Ja taas ne poli­itikot leikkaa­vat rasis­tis­es­ti ter­vey­den­huol­losta! Näin viime viikol­la pahan liiken­neon­net­to­muu­den, oli se kyl­lä rasisti­nen paukku!

    Vastaa

    1. Koulun uskon­nonopetuk­ses­sa ongel­mana on ehkä vain se, että siihen menee paljon aikaa ja rahaa. Uskon­toa opete­taan paljon enem­män kuin his­to­ri­aa. Kun luok­ka pitää vielä jakaa pien­ryh­mi­in jois­sa pahim­mil­laan on kolme oppi­las­ta ryh­mää kohden saa­maan jokainen oman uskon­sa mukaista ei-tun­nus­tuk­sel­lista ope­tus­ta, rahaa palaa aivan tolkut­tomasti. Kepu­laiset kaa­toi­vat perusk­oulun kehit­tämisen, kos­ka se tulisi maaseudun kouluille liian kalli­ik­si. Mik­si eivät puut­tuneet tähän.
       Jos uskon­non ope­tus on kaikesta tun­nus­tuk­sel­lisu­ud­es­ta vapaa­ta, mik­si sitä pitää opet­taa jokaiselle suun­tauk­selle eri tavalla?

       Vastaa

52. Vakaana ateisi­na, joka ei tah­do altistaan jälkikasvuaan totuute­na esitetylle fik­ti­olle, jol­la on mah­dol­lis­es­ti trau­ma­ti­soivia vaiku­tuk­sia, suh­taudun toisaal­ta kovin epäilevästi orwellilaisi­in uus­sanoi­hin, jot­ka esit­tävät vil­jelevän­sä ilon ja rakkau­den viestiä. Miten sitä sanomaa sit­ten näyteltäisi­in? Ja miten joulupuk­ki ja — orwellilainen — lap­sia kyt­täävä tont­tuarmei­ja tähän kaik­keen sit­ten liittyy?

    Vastaa

53. En ymmär­rä, mik­si uskon­toa ylipäätään pitää opet­taa mil­lään taval­la kouluis­sa. Vaik­ka en olisi uskon­non­va­s­tainen (olen kyl­lä), en silti kykene oikein näkemään mil­lä perus­teel­la uskon­toa edes pitäisi lap­sille julk­i­sis­sa kouluis­sa opet­taa, ellei sit­ten eletä jonkin­laises­sa teokra­ti­as­sa, jos­sa uskon­to on osa yhteiskun­nan valtajärjestelmää.

    Uskon­non­va­paus tarkoit­taa joidenkin mielestä lähin­nä sitä, että ei ole ihan pakko — jos nyt vält­tämät­tä halu­aa — olla kirkon jäsen, mut­ta että kris­ti­ty­il­lä pitää olla vapaus pakot­taa muut kus­tan­ta­maan hei­dän indok­tri­naa­tion­sa. Koulun tehtävänä pitäisi ainakin noin yleis­es­tiot­taen olla opet­taa ihmisille asioi­ta, jot­ka ovat edes jol­lakin mielekkääl­lä taval­la tarkastel­tuna tosi­a­sioi­ta. Uskon­non sisäl­löl­liset kysymyk­set ovat tässsä mielessä pelkkiä kuriosi­teet­te­ja, joista voi tietysti olla ihan hyvä puhua his­to­ri­an ja yhteiskun­taopin kon­tek­stis­sa. Uskon­nonope­tus sopii pyhäk­oului­hin ja sensel­laisi­in, ei siihen tarvi­ta julk­isia kouluja. 

    Tun­nen paljon fik­su­ja ja mukavia kris­tit­tyjä, ja mielestäni kaikil­la on oikeus uskoa mihin tahansa halu­a­vat. Uskon­non­va­paus takaa sen kyl­lä heille. En tarkalleen ymmär­rä, mik­si tätä oikeut­ta ei olisi niil­lä, jot­ka kieltäy­tyvät usko­mas­ta väit­tämi­in, jois­sa nyt — anteek­si vaan ilmaisuni — ei ole yksinker­tais­es­ti mitään järkeä.

    Vastaa

54. Tiedemies: “En ymmär­rä, mik­si uskon­toa ylipäätään pitää opet­taa mil­lään taval­la kouluissa.”

    No, kun meil­lä on se val­tiokirkko vai oliko se kirkko­val­tio?) — ja sen perus­teel­la uskon­to­ja pitää opet­taa kaikille. Saa­pas vielä nähdä, mitä kaikkia uskon­to­ja verovaroil­la vielä tul­laan opettamaan…

    Vastaa

55. Taas O.S.puukottaa Keskus­taa, kau­na on niin syvää, että ei voi edes käyt­tää oikeaa puolueen nimeä.

    O.S:“Kepulaiset kaa­toi­vat perusk­oulun kehit­tämisen, kos­ka se tulisi maaseudun kouluille liian kalliiksi”

    On tot­ta, että uud­is­tus olisi liian kallis köy­hälle maaseudulle. Se lisäsi koulu­tuk­sen eri­ar­voisu­ut­ta Suomes­sa, mut­ta sitähän O.S. ei pidä hait­tana. Vai ?

    Pääa­sia, että saa suo­mia Keskus­taa. Uud­is­tuk­ses­sa on lisäk­si uusi oppi­aine, draa­ma. Meil­lä on koulupäivän aikana jo ihan tarpeek­si draa­maa, vielä sitä oppiaineeksi.

    Uskon­non ope­tus ei ole tun­nus­tuk­sel­lista, ja sitä voisi opet­taa kaikille yhteis­es­ti. Se sopii evenke­lisille, mut­ta muut uskon­to­su­un­nat esit­tävät hai­se­van vasta­lauseen jos nykykäytän­töön puututaan.

    Uskon­non ope­tus on tärkeä oppi­aine. Siinä opete­taan esim. muiden uskon­to­jen his­to­ri­aa, tapo­ja ja arvo­maail­maa. Nyky­ih­misen pitäisi olla van­haa aikaa valveu­tuneem­pi. Tiedol­la voidaan mur­taa ennakkolu­u­lo­ja ja vähen­tää syrjintää.

    Nykya­jan ihmisen eti­ik­ka hor­juu ja on aikaisem­paa kovem­mal­la koe­tuk­sel­la. Uskon­to­jen välit­tämät arvot mm. lähim­mäisen­rakkaud­es­ta, rehellisyy­destä ja uskol­lisu­ud­es­ta ovat hyvää ope­tus­ta nuo­rille. Samat asi­at voi uskon­non opetuk­sen lisäk­si opet­taa myös eti­ikas­sa ja läpäisype­r­i­aat­teel­la jokaises­sa oppi­aineessa. Tarvi­taan laa­ja poh­ja ja näkökul­maa mon­es­ta suunnasta.

    Väli-Suomen lehtien Sun­nun­taisuo­ma­laises­sa pas­tori Hein­imä­ki ker­too Jor­ma Havu­lan tekemässä jutus­sa seu­raavaa: ” Hänen (Hein­imäen) las­ten­sa joulu­juh­la on riisut­tu kaikesta kristi­nuskoon viit­taavas­ta sil­lä perus­teel­la, ettei juh­la uskon­nol­lis­es­ti syr­jisi ketään. Ohjel­maan kel­paa­vat lopuk­si vain amerikkalainen pop-musi­ik­ki ja tonttuleikit.”

    Onko kutoslu­okkalais­ten tyt­tö­jen tulk­it­se­mat Lady Gaga- laulut sitä oikein­ta joulu­juh­lan antia?

    Vastaa

    1. Uskon­non ope­tus on tärkeä oppi­aine. Siinä opete­taan esim. muiden uskon­to­jen his­to­ri­aa, tapo­ja ja arvomaailmaa. 

       Hah!
       Ei pitäisi muis­tel­la van­ho­ja, mut­ta min­ulle opetet­ti­in uskon­to­tun­nil­la bud­dha­laisu­ud­es­ta vain yksi asia: se on uskon­to, jos­sa har­joite­taan lap­si­uhre­ja. Kato­lilais­es­ta kir­jos­ta jäi uno­hta­mut­tomasti mieleen lause: “Vaik­ka turmewl­lus oli val­lan­nut Rooman kirkon, moni hurskas äiti kylvi iäisyy­den siemeniä las­ten­sa sydämiin”.

       Vastaa

56. Eräs expat-jenk­ki huo­masi sel­l­aisen eron Suomen ja omanko­ti­maansa nuorten välil­lä, että USA:n nuoriso ei ymmär­rä uskon­noista mitään toisin kuin Suomes­sa, jos­sa asia on kohtu­ullisen hyvin hallussa. 

    No, jos suo­ma­lainen nuori ei ymmärtäisi uskon­nos­ta mitään, vahinko olisi lähin­nä oma, kun ei tietäisi, mikä saa val­taosan ihmiskun­nas­ta tikittämään. 

    Jenkkien tietämät­tömyy­del­lä on sen sijaan kauaskan­toisem­pia seu­rauk­sia, kun kyse on kuitenkin super­val­las­ta, joka saa päähän­sä miehit­tää mil­loin mitäkin teokra­ti­aa tai muuten vaan tra­di­tion­al­lista yhteiskuntaa.

    Vastaa

57. Tiedemies:

    “Nyt apolo­geetikot hyp­päävät taka­jaloilleen ja selit­tävät, että ei siel­lä mitään sel­l­aista ole. Kyl­lä muuten on. Lapset otta­vat ne tar­i­nat todes­ta, kos­ka opet­ta­jat jne. eivät ker­ro, että nämä ovat sit­ten tari­noi­ta, eivätkä tot­ta. Eivätkä opet­ta­jat oikein voikaan sanoa sel­l­aista, kos­ka se taas loukkaisi uskovien “oikeuk­sia”.”

    Kyl­lä opet­ta­jat voivat ker­toa ja ker­to­vat lap­sille, että nämä ovat tari­noi­ta ja että jokainen päät­tää itse uskooko näi­hin vuosien var­rel­la muut­tuvi­in kertomuksiin.

    Vastaa

58. Tiedemies
    En ymmär­rä, mik­si uskon­toa ylipäätään pitää opet­taa mil­lään taval­la kouluis­sa. Vaik­ka en olisi uskon­non­va­s­tainen (olen kyl­lä), en silti kykene oikein näkemään mil­lä perus­teel­la uskon­toa edes pitäisi lap­sille julk­i­sis­sa kouluis­sa opet­taa, ellei sit­ten eletä jonkin­laises­sa teokra­ti­as­sa, jos­sa uskon­to on osa yhteiskun­nan valtajärjestelmää.

    Kyl­lä sitä on ihan hyvä opet­taa, kos­ka osa ihmi­sistä kum­minkin halu­aa uskoa. Täl­löin on paljon fik­sumpaa että sitä uskon­toa opetel­laan koulus­sa, eikä mis­sään kirkos­sa tai moskei­jas­sa ties minkälais­ten huru-ukko­jen johdolla.

    Tun­nen paljon fik­su­ja ja mukavia kris­tit­tyjä, ja mielestäni kaikil­la on oikeus uskoa mihin tahansa haluavat. 

    Ongel­mana­han on se, ettei kaik­ki kris­ti­tyt tai mus­lim­it ole fik­su­ja ja mukavia. Jos olisi, ei koulus­sa mitään oppi­ainet­ta tarvit­taisi, uskon­nol­liset ryh­mät opet­taisi­vat omi­ansa fik­susti ja mukavasti. 

    Käytän­nössä tämä ei kuitenkaan mene näin, vaan jos ihmisiltä ote­taan uskon­to pois, sen tilalle tulee vain kaiken­maail­man muu­ta huuhaa­ta horoskoopeista veg­aa­ni­u­teen, marx­is­mi­in ja fundamentalistihörhöilyyn.

    Vastaa

59. Hah!
    Ei pitäisi muis­tel­la van­ho­ja, mut­ta min­ulle opetet­ti­in uskon­to­tun­nil­la bud­dha­laisu­ud­es­ta vain yksi asia: se on uskon­to, jos­sa har­joite­taan lap­si­uhre­ja. Kato­lilais­es­ta kir­jos­ta jäi uno­hta­mut­tomasti mieleen lause: “Vaik­ka turmewl­lus oli val­lan­nut Rooman kirkon, moni hurskas äiti kylvi iäisyy­den siemeniä las­ten­sa sydämiin”.

    Min­un lukioaikoinani muiden uskon­to­jen esit­te­ly oli kyl­lä ihan asial­lista, ja on siitäkin nyt jo aikaa.

    Vastaa

60. O.S. Oikein ei pitäisi muis­tel­la van­ho­ja. Me olemme huo­man­neet , että kaiken ikäiset ihmiset arvostel­e­vat koulua omien koulu­aiko­jen­sa perus­teel­la. Samoin omat opet­ta­jakoke­muk­set yleis­tetään usein koske­maan koko Suomen kouluopetusta.

    Kuulka­a­pas, kehi­tys kehittyy. 

    Teil­lä teknokraateil­ta puut­tuu näem­mä kyky abstrak­ti­in ajat­telu­un. Esim. jostakin Raa­matun ker­to­muk­ses­ta teil­lä ei ole mitään muu­ta mielipi­det­tä kuin , että se ei voi olla tot­ta. Ette näe tari­noiden takana mitään ver­tausku­val­lisu­ut­ta, ope­tus­ta. Pitäisi aina olla kaa­va exyy­toiseen ja viivan alle tulos joka on oikein tai väärin.

    Kysyn­pä vaan mis­sä näkyy ateistien lau­peu­den­työ ja lähim­mäisen rakkaus, näin alkajaisiksi. 

    Onko teil­lä lähetystyötä vas­taavaa toim­intaa Afrikas­sa? Tun­net­teko mitä asioi­ta sel­l­ainen työ pitää sisäl­lään ? Ihan vaan arki­nen pikku jut­tu; mis­sä tei­dän joulu­patanne sijait­see, olet­teko Hurstin joukois­sa vapaae­htoistyössä järjestönä?

    Yllä­pidit­tekö kri­isi­a­puryh­miä tsunamin uhreille jne…

    Vastaa

61. Vaik­ka usko­ma­ton olenkin, kyl­lä mielestäni koulun juh­lis­sa voi esit­tää Tier­napoikia, laulaa Suvivirt­tä tai joskus jopa näytel­lä joulukuvaelmaa. 

    Sen sijaan ruokaruk­ouk­set, pap­pi­en pitämät aamu­navauk­set tai jumalan­palvelus lukukau­den päät­teek­si ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu suo­ma­laiseen koulu­jär­jestelmään. Ne ovat uskon­non har­joit­tamista, joi­ta ei voi perustel­la mil­lään perinteillä. 

    Tun­nus­tuk­sel­lisen uskon­non opetuk­sen tilalle täy­ty­isi vai­h­taa kaikille yhteinen elämänkat­so­musti­eto, jos­sa oikeasti opiskeltaisi­in asioi­ta tas­a­puolis­es­ti myös eri uskon­noista. Näin pahin fun­da­men­tal­is­mi ei saisi niin hyvää kasvualustaa…

    Vastaa

    1. Minus­ta on ihan sym­pa­at­tista, että kris­ti­tyt kuitenkin hyväksyvät Joulupukin.

       Vastaa

62. Osmon muis­tot uskon­non tun­neil­ta ovat hellyyt­täviä, mut­ta se taisi olla sitä aikaa, kun laulet­ti­in Mus­tas­ta Saaras­ta… kyl­lä jo muinaisel­la 80-luvul­la vierait­ten uskon­to­jen ope­tus oli ihan asial­lista. Tosin isotkin maail­manuskon­not käyti­in läpi turhan lyhyesti. Oppimäärästä oli jätet­ty pois mm. se, mitä eroa on shi­ioil­la ja sun­neil­la (en vieläkään tuo­ta kovin tarkasti tiedä).

    Vastaa

    1. Riit­ta:
       Minus­ta muis­toni vain osoit­ta­vat, että kiihkeästi johonkin uskon­tokun­taan sitoutunut henkilö on kyken­emätön opet­ta­maan mui­ta uskon­to­ja. En usko asian muut­tuneen paljonkaan viimeisen viiden­sadan vuo­den aikana. Tätä voisi tietysti kokeil­la otta­mal­la islami­lainen imaa­mi opet­ta­maan kristi­nuskoa Pudasjärvelle, jol­loin voisimme tark­istaa, m,ityä mieltä paikalli­nen rauhany­hdis­tys on asi­as­ta. Vain agnos­tikko pystyy opet­ta­maan uskon­toa tunnustuksettomasti.

       Vastaa

63. “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 19.12.2010 kel­lo 22:50”

    Eipä luulisi, että opet­tamiseen kyken­e­misen pitäisi olla uskon asia (hauskasti tässäkin keskusteluketjus­sa menevät uskon ja tiedon asi­at sekaisin).

    Oppik­oulun uskon­nonopet­ta­jani oli uskoon tul­lut kris­tit­ty, mut­ta kyl­lä ope­tus muista uskon­noista oli Osmon saa­maa monipuolisempi.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

64. “Tun­nus­tuk­sel­lisen uskon­non opetuk­sen tilalle täy­ty­isi vai­h­taa kaikille yhteinen elämänkat­so­musti­eto, jos­sa oikeasti opiskeltaisi­in asioi­ta tas­a­puolis­es­ti myös eri uskon­noista. Näin pahin fun­da­men­tal­is­mi ei saisi niin hyvää kasvualustaa…”

    En tiedä poiket­ti­inko omi­na koulu­aikoina sit­ten ope­tus­su­un­nitel­mas­ta, mut­ta tuol­laise­na minä nimeno­maan muis­tan oman uskun­nonopetuk­seni yläas­tee­la­ta ja lukios­ta. Asioi­ta opiskelti­in tas­a­puolis­es­ti eri uskon­noista, ja en muista että ope­tus­ta olisi voin­ut pitää mitenkään tun­nus­tuk­sel­lise­na. Opet­ta­jakaan ei ollut mikään hih­huli. Näin siis omi­na koulu­aikoina noin 10 vuot­ta sit­ten. (Ala-aste olikin sit­ten asia erik­seen, sieltä uskon­nonopetuk­sen voisi pois­taa kokonaan)

    Ihmette­len tätä väit­te­lyä tun­nus­tuk­sel­lis­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta, kos­ka olen kuvitel­lut ettei sel­l­aista Suomes­sa ole ollut vähään aikaan (pl. ala-asteen raa­matunker­to­muk­set), vaan että kaik­ki uskon­nonope­tus on ollut pidem­pään neu­traalia vaik­ka opet­ta­ji­na onkin ollut teolo­gian maistereita.

    Vastaa

65. Osmo:
    “Jos uskon­non ope­tus on kaikesta tun­nus­tuk­sel­lisu­ud­es­ta vapaa­ta, mik­si sitä pitää opet­taa jokaiselle suun­tauk­selle eri tavalla?”

    Muuten­han sil­lä ei olisi mitään tekemistä uskon, usko­musten, tai maail­manku­vien kanssa, eikä se siis huomioisi käsiteltävää aihet­ta taik­ka vas­taan­ot­ta­jaa. Aivan sama tilanne olisi sil­loin jos uskon­non sijaan käsiteltävä asia kuu­luisikin johonkin tiet­tyyn psykol­o­giseen suun­tauk­seen, tai poli­it­tiseen ideologiaan.

    Tiedolli­nen suh­tau­tu­mi­nen on tietenkin aina mukavaa, mut­ta kun sel­l­aista ylel­lisyyt­tä ihmiskun­ta ei vielä koskaan ole saavut­tanut, niin ehkä usko­muk­sille tosi­aan jää sijaa. Mikäli silti halu­at pitäy­tyä ehdois­sa fak­tois­sa, niin selitäpä niiden avul­la vaikka­pa se miten maail­mankaikkeus syn­tyi kun tieteel­lisen mallin mukaan aikakin ilmaan­tui vas­ta alkuräjähdyk­sen myötä.

    Vastaa

66. Mitenkä jos hoidet­tais tämäkin nykya­jan patent­ti­ratkaisul­la, yksi­ty­is­tetään koulut. Jokainen koulu päät­tää itse minkälaiset juh­lat pitää. Ei oo pakko tun­kee meille jos ei meno miel­lytä, mee naa­purik­oulu­un, siel­lon parem­mat bileet.

    Vastaa

67. Osmo, voisitkos ottaa hie­man asi­ak­sesi ja loba­ta ET-opetuk­sen puoles­ta ainakin omis­sa joukois­sasi? Se olisi hyvä saa­da vapaae­htoisek­si kaikille peruskoululaisille. 

    Ja koskas saatais val­tion ja kirkon erot­ta­mi­nen mukaan hal­li­tu­so­hjel­maan? Eikös se nyt ainakin Vihrei­den puolueo­hjel­maan kuu­lu jo oleel­lise­na osana?

    Vastaa

68. Raa­matun opetuk­set var­maan ovat tärkeitä ver­tausku­via niille, jot­ka niihin halu­a­vat uskoa. Lap­sille niitä ei kuitenkaan opete­ta koulus­sa ver­tauskuvina, vaan tosi­a­sioina. Ver­tausku­val­lisu­u­den ymmärtämistä ale­taan opet­taa huo­mat­tavasti myöhem­min kuin uskontoa. 

    Minus­ta on kum­malli­nen argu­ment­ti esit­tää, että uskon­nonopetuk­sen tehtävänä olisi muoka­ta ihmis­ten uskon­nol­lis­ten käsi­tys­ten sisältöä yhteiskun­takelpoisem­mak­si, kos­ka sehän puut­tuu aivan suo­raan uskon­non­va­pau­teen. Enkä puhu nyt pelkästään uskon­not­tomien uskon­non­va­paud­es­ta, jota kris­ti­tyt eivät tun­nu oikein sulat­ta­van, vaan myös esimerkik­si kris­tit­ty­jen fun­da­men­tal­istien vas­taavas­ta. Aika moni evoluu­tio­vas­tainen kris­tit­ty — jostain syys­tä tun­nen muu­tamia — kokee että yhteiskun­ta suh­tau­tuu hyvin negati­ivis­es­ti hei­dän uskoonsa. 

    En voi olla eri mieltä, vaik­ka en osaakaan pitää tätä niin kauhean pahana asiana. Olisin kuitenkin tekopy­hä, jos en olisi sitä mieltä, että kyl­lä näil­läkin on oikeus uskon­non­va­pau­teen, ihan siinä mis­sä min­unkin uskon­not­toma­l­la per­heel­läni tai naa­purin luter­i­laisel­la. Voidaan tietenkin sopia, että uskon­non­va­paud­es­ta luovu­taan, mut­ta ei yhteiskun­taa nyt vaan ole mielekästä kehit­tää ketun­hän­tä kainalos­sa niin, että joku perus­tus­laki­in kir­jat­tu vapaus on pelkkä kuol­lut kir­jain, joka siel­lä on näön vuoksi.

    Uskon­nonopetuk­sen sisäl­löstä selvästi suurin osa kuu­luu kult­tuuri­his­to­ri­aan, jota voi minus­ta pitäisi opet­taa jopa nyky­istä enem­män. Jos jotain, työn­jako uskon­non ja his­to­ri­anopetuk­sen välil­lä on vinout­tanut ainakin min­un aikanani his­to­ri­akäsi­tyk­sen jotenkin niin, että “olen­naisia” henkilöitä keski­a­jal­la oli­vat muka vain kru­unupäät Kaar­le Suures­ta Fredrik Bar­barossaan, ja paav­it pelkkiä höpöhöpöäijiä. 

    Minus­ta on myös varsi­nais­ten uskon­non sisältökysymys­ten käsit­te­ly on oudos­sa val­os­sa, kos­ka “ver­tausku­val­lisu­us” tms. epä­suo­ra tarkastelu ote­taan muis­sa yhteyk­sis­sä vas­ta ver­rat­en myöhään, esimerkik­si äidinkie­len tun­neil­la ei käsitel­ty ainakaan min­un aikanani runo­jen tms. ver­tausku­val­lisu­ut­ta ennen kuin jos­sain lukios­sa. Se, että vain uskon­nol­lisen sisäl­lön omaavia tari­noi­ta käsiteltäisi­in tästä näkökul­mas­ta (mitä min­un aikanani tehti­in lähin­nä jonkun Jeesuk­sen tuh­laa­japoi­ka- ver­tauk­sen kohdal­la) on myös vähin­tään kum­mallista, ja että muka vain uskon­nolli­nen ajat­telu olisi jotenkin rel­e­vant­ti ver­tausku­vien kohde. Analogi­nen päät­te­ly ja ajat­telu on kuitenkin muutenkin äärim­mäisen yleistä. 

    Ja sit­ten on vielä eti­ik­ka; peli­teo­ri­aa ei opetet­tu min­un aikanani edes lukios­sa, itse pere­hdyin siihen vas­ta yliopis­tossa taloustiedet­tä opiskel­lessani. Tämä lähen­telee jo absur­di­ut­ta, kos­ka esimerkik­si “tehkää toisille..” jne. kris­till­i­nen eti­ik­ka on selitet­tävis­sa hyvin yksinker­taisil­la peli­te­o­reet­tisil­la taulukoil­la. Kos­ka peri­aate on yksinker­tainen, ei ole yllät­tävää, että niin monista uskon­noista itseasi­as­sa löy­tyy jotain saman­laista. Sen­si­jaan uskon­toapolo­geetikot mielu­um­min näkevät sen hämär­ret­tynä osak­si sat­u­ja ja ihme­teko­ja, joi­ta suurin osa kuuli­joista lop­ul­ta ei sit­ten edes usko (ja siten nau­raa myös kaikelle muulle sisällölle). 

    Ergo: uskon­nonope­tus (sinän­sä, siis muo­dos­ta riip­pumat­ta) tekee mielestäni enem­män vahinkoa kuin hyvää moraalille, kult­tuuriperin­nön oppimisille ja sisältö­jen ver­tausku­val­lisu­u­den ymmärtämiselle.

    Vastaa

69. Meil­lä on uskon­non­va­paus ja kouluis­sa vapaus (aluk­si van­hempi­en) vakau­muk­sen vas­tais­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta. Tämän vapau­den tulee koskea pait­si uskon­non­tun­te­ja, myös koulun juhlia. 

    Mihinkään ev lut hengessä uskon­nol­lis­es­ti sävyt­tyneeseen ei tarvitse osal­lis­tua, jos ei kuu­lu siihen kirkkoon. Minus­ta tämä on itses­tään selvää, ja pitäisi kai olla esimerkik­si Osmolle, legal­is­tista ståhlbergiläistä tra­di­tio­ta jatka­van puolueen edus­ta­jalle. Näin­hän tääl­lä ainakin joku (Ville Niin­istö?) taan­noin väit­ti. Tämän­tyyp­piset vapaudet ovat teo­ri­as­sa selkeitä eikä niistä lip­su­ta. Niin kuin ei ole melkein oikeaa puhelinnumeroa.

    Täl­lä het­kel­lä logi­ik­ka asi­as­sa on sumeaa. Juh­lista saa kai vapau­tuk­sen kuten uskon­to­tun­neis­takin, mut­ta se pitää erik­seen tietää ja osa­ta ilmoit­taa. Ja mil­läs päätök­sen teet, jos et etukä­teen tiedä miten uskon­to­pi­toinen juh­lan ohjel­ma on.

    Itse kuu­lun kirkkoon. Tosin hyvin nimel­lis­es­ti. Jos olisi kouluikäisiä tenavia, en alka­isi vaa­tia vapau­tuk­sia. Pystyn silti eläy­tymään hei­dän näkökul­maansa, jot­ka eivät halua joko väärän uskon tai minkään uskon­non pilk­istävänkään. Jos (yli)herkkyys maa­han­muut­ta­jia kohtaan on saanut ihmiset kelaa­maan asi­aa, niin hyvä. Parem­pi myöhään kuin ei milloinkaan.

    Käytän­nössä se vain ei tai­da olla joko-tai vaan jatku­molle sijoit­tu­va jut­tu. Jonkin­lainen yhteinen joulu­juh­la koulus­sa on hyvä olla. Ja kos­ka koko joulu on viimeiset 1700 tms. vuot­ta ollut kris­till­i­nen juh­la, joulun uskon­nolli­nen aines hel­posti läpäisee kaiken: musi­ikin, koristelun…

    Itse vetäisin rajan siihen, että tier­napo­jat ovat tässä mielessä OK. Korni näytelmä tosin muuten. Sen sijaan joulue­vanke­li­u­min lukem­i­nen tai esit­tämi­nen menee jo tun­nus­tuk­sel­lisu­u­den puolelle. Ja joul­u­lauluis­sa on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin joko tin­geltan­gelia tai selkeästi uskon­nol­lisia. Mut­ta tässä men­nään sumean logi­ikan puolelle.

    Vastaa

70. Tiedemies:

    “Raa­matun opetuk­set var­maan ovat tärkeitä ver­tausku­via niille, jot­ka niihin halu­a­vat uskoa. Lap­sille niitä ei kuitenkaan opete­ta koulus­sa ver­tauskuvina, vaan tosi­a­sioina. Ver­tausku­val­lisu­u­den ymmärtämistä ale­taan opet­taa huo­mat­tavasti myöhem­min kuin uskontoa.

    Minus­ta on kum­malli­nen argu­ment­ti esit­tää, että uskon­nonopetuk­sen tehtävänä olisi muoka­ta ihmis­ten uskon­nol­lis­ten käsi­tys­ten sisältöä yhteiskun­takelpoisem­mak­si, kos­ka sehän puut­tuu aivan suo­raan uskonnonvapauteen.”

    Kuu­luuko uskon­nonopet­ta­mi­nen tosi­a­sioina ope­tus­su­un­nitel­maan? Kuka opet­taa uskon­toa totuute­na ja minkä ikäisille lapsille?

    Ainakaan min­un perusk­oulunopet­ta­jani ei opet­tanut uskon­toa totuute­na 90-luvun alus­sa. Muis­tan elävästi, kun toisel­la tai kol­man­nel­la luokalla eräs luokkakaveri tote­si opet­ta­jalle, että “en usko Jumalaan”. Häm­mästelin, miten joku uskalsi sanoa tuol­laista. Opet­ta­ja vas­tasi hänelle jotain tyyli­in: “usko on jokaisen oma asia.”

    Tuoreem­pia tapauk­sia on ker­tonut luokanopet­ta­jana toimi­va puolisoni. Hänen mukaansa kristi­nuskos­ta ker­to­vista tari­noista opete­taan, että ne ovat valikoitu­ja, ver­tausku­val­lisia, muokat­tu­ja ker­to­muk­sia — näin hän ainakin itse tekee.

    Peru­sopetuk­sen keskeinen tavoite on kas­vat­taa ihmi­sistä yhteiskun­takelpoisia. Oppi­sisältö­jen tulee tukea tätä tavoitet­ta — myös uskonnonopetuksessa.

    Vastaa

71. Kun OS kavah­dat uskon­nonope­tus­ryh­mien jär­jestämisen aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia, mitä mieltä olet eri­lais­ten ruokara­joit­tei­den aiheut­tamista ongelmista kouluruokailulle?

    http://www.yle.fi/alueet/hame/2010/12/nuorten_ruokanirsoilusta_on_tullut_muoti-ilmio_2232445.html

    Kyse­hän on aika lail­la samas­ta asi­as­ta kuin valin­nai­saineit­ten (uskon­not, kielet, ym) aiheut­ta­mas­ta koulupol­un per­son­oin­nista. Massakurssi/ruoka on halvem­paa tehdä kuin kaikille oma mielikurssi/ruoka.

    Omis­sa per­he­juh­lis­sani joudu­taan otta­maan huomioon lak­toosi-intol­er­anssi, kala-aller­gia, kuumen­ta­mat­tomien kasvis­ten aller­gia (siitepölyal­ler­gia­jo­hdan­nainen), tre­haloosi-intol­er­anssi (sienisok­eri), pähk­inäal­ler­gia, keli­akia ja dia­betes. Ei ole help­poa, mut­ta selvit­ty on tähän asti — tosin koulu­ruokalaa suurem­mal­la työmääräl­lä osal­lis­tu­jaa kohden. Onnek­si ei ole joukos­sa veg­aane­ja ym, alka­isi käy­dä vaikeaksi.

    Vastaa

72. Aiheeseen liit­tyvä tietok­il­pailu. Kuka sanoi ja kenelle. ” Minä sanon, että uskon­nol­la ei min­un muku­loi­tani pimitetä .… Opetat kau­ni­isti vaan siveysop­pia .… Ottaa luon­toon mut­ta pakko on. Saat­te nähdä kyl­lä että se pykälä pois­te­taan pian laista .… Ne huo­maa pian kuin­ka käy, kun ei voi enää pakos­ta pimit­tää kansaa.” Googlea ei sit­ten käytetä hyväksi.

    Vastaa

73. Sylt­ty:

    Kyl­lä sitä on ihan hyvä opet­taa, kos­ka osa ihmi­sistä kum­minkin halu­aa uskoa. Täl­löin on paljon fik­sumpaa että sitä uskon­toa opetel­laan koulus­sa, eikä mis­sään kirkos­sa tai moskei­jas­sa ties minkälais­ten huru-ukko­jen johdolla. 

    En ole samaa mieltä. Ne, jot­ka halu­a­vat uskoa, menevät kuun­tele­maan sitä huru-ukkoa joka tapauk­ses­sa. Jos koulus­sa opetet­taisi­in kri­it­tistä uskon­toti­etoa tms., jos­sa opetet­taisi­in uskon­to­jen his­to­ri­aa ja niihin liit­tyviä usko­muk­sia neu­traal­isti, lapset toden­näköis­es­ti oppi­si­vat parem­min suh­tau­tu­maan niiden huru-ukko­jen puheisi­in kuin jos ensin on tehty poh­jatyö koulus­sa sille, että ylipäätään usko­taan niiden huru-ukko­jen tarinoihin. 

    Jos koulus­sa kaikille kris­ti­ty­ille opete­taan, että Jeesus nousi kuolleista ja tämän vuok­si kaik­ki häneen usko­vat pää­sevät taivaaseen, niin tästä on huru-ukon help­po jatkaa vaikka­pa helvettipeloitteluilla. 

    Minus­ta uskon­noil­la on ollut niin merkit­tävä rooli kult­tuurien his­to­ri­al­lises­sa kehi­tyk­sessä ja jos­sain määrin edelleen jonkin­lainen rooli, että niiden kokon­aan pois­sulkem­i­nen koulu­jen opetuk­sen ulkop­uolelle jät­täisi aikamoi­sen aukon las­ten ymmär­ryk­seen siitä, mik­si yhteiskun­ta on sel­l­ainen kuin on ja mis­tä lukuisat kielessämme edelleen käytössä ole­vat sanon­nat ovat peräisin. Minus­ta tämän kaiken voi kuitenkin opet­taa puh­taan neu­traal­isti. Jos pelätään, että usko­vat opet­ta­jat eivät tähän pysty, niin pide­tään edes huol­ta siitä, että koulukir­jat esit­tävät asian näin. Ei opet­ta­ja opetuk­ses­saan kovin kauas voi poike­ta siitä, mitä kir­jas­sa lukee tai seu­rauk­se­na on vaikei­ta kysymyk­siä luokas­sa. Näin ainakin yläas­tee­lais­ten ja luki­o­lais­ten kohdal­la. Ehkä uskon­totiedon olisi muutenkin paras­ta jät­tää sinne päähän koulua, kun lap­sil­la on kyky jo kri­it­tiseen ajat­telu­un. Pieni­in lap­si­in menee uskon­non tar­i­nat ihan yhtä tote­na kuin joulupukki­ju­tutkin, joten siel­lä ei minus­ta ole syytä uskon­toa opettaa.

    Vastaa

74. Aiheeseen liit­tyvä tietok­il­pailu. Kuka sanoi ja kenelle. 

    Tääl­lä Poh­jan­täh­den Alla. Mikäs se kylän kom­mu­nisti olikaan, Siuko­nen? Opet­ta­ja Rauta­järvelle, ope­tu­so­hjel­mas­ta keskustelti­in silloinkin.

    Vastaa

75. IJ: “Kun OS kavah­dat uskon­nonope­tus­ryh­mien jär­jestämisen aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia, mitä mieltä olet eri­lais­ten ruokara­joit­tei­den aiheut­tamista ongelmista kouluruokailulle?

    Kumpaa nyt ver­taat aller­giaan, uskon­toa (mitä niistä?) vai uskonnottomuutta?

    Vastaa

76. Antti vas­tasi oikein. Tap, tap. Kir­ja on Lin­nan Tääl­lä Poh­jan täh­den alla. Kom­mu­nisti oli Siuko­la ja poi­ka Aarne, joka kir­jas­sa myöhem­min ammut­ti­in käpykaar­ti­laise­na. Kir­ja on kir­joitet­tu noin 1960 ja tapaus ajoit­tuu jon­nekin vuo­teen 1925 jaa.

    Väinö Lin­nan tar­i­nat ovat sat­ua, mut­ta niis­sä oli siteenä tot­ta, kuten myös kouluis­sa luet­tavis­sa beduiinitarinoissa.

    Vastaa

77. Samulin kom­ment­ti­in viitat­en: omi­tu­inen peruste minus­takin Syltyllä. 

    Mikäli tun­tike­hys laa­dit­taisi­in sen mukaan, mihin kukin mah­dol­lis­es­ti halu­aa nyt — tai joskus hamass­sa tule­vaisu­udessa uskoa, niin mukana tulisi olla muun muas­sa home­opa­tia, skien­tolo­gia ja vaik­ka mitä höpsismiä.

    Kan­natan uskon­non tilalle oppi­ainet­ta, jos­sa viedään poh­ja pois huuhaal­ta eli tieteen perustei­ta jo alakoululaisille. 

    Viideslu­okkalaisel­lani on kolme viikko­tun­tia uskon­toa. Eikö sen parem­minkin voisi käyttää?

    Uskon­to siis oppi­aineena pois koulus­ta tykkänään. Hul­luin­ta on, että islamia opete­taan verovaroin. Se jos mikä on indok­tri­naa­tio­ta. Suomes­sa on tasan kak­si pätevää, suo­ma­laisen opet­ta­jak­oulu­tuk­sen käynyt­tä islamin opet­ta­jaa (hie­man van­ha tieto, mut­ta kuitenkin). Voitte miet­tiä, mitä se merk­it­see sadois­sa kouluis­sa, jois­sa on jär­jestet­ty kuitenkin islamin opetus. 

    Olen kuitenkin samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että juh­laper­in­teet ovat irtau­tuneet uskon­nol­lis­es­ta taus­tas­ta siinä määrin, että ne voidaan säi­lyt­tää hyvil­lä mielin. En koe jouluku­vael­maa uskon­non har­joit­tamise­na. Sen sijaan lähikirkos­ta raa­hat­tu pap­pi “jumalan joh­datuksi­neen” aiheut­taa vähin­täänkin kiusaan­tu­mista koulun juhlissa.

    Vastaa

78. Joulun­odotuk­sen kun­ni­ak­si: Uskon­non, san­o­taan vaik­ka tämän kristi­nuskon, merk­i­tys meikäläisen kan­taiselle ateis­tille on muun muas­sa arjen ja elämän ylevöit­tämi­nen. Ylevöit­tyä voi, vaik­ka ei uskoisi — siinä naivis­tises­sa merk­i­tyk­sessä, jota tääl­läkin jotkut suo­si­vat — jumalaan tai Jeesuksen.

    Yleivöit­tää voi toki vaik­ka Spring­steenin Born to Run tai Tääl­lä Poh­jan­täh­den alla. Tai joulupuk­ki ainakin las­ten kohdalla. 

    Kristi­nuskos­sa on kuitenkin omat etun­sa. San­o­taan vaik­ka lyhyesti niin, että Raa­matuk­si kut­sut­tu Jumalan elämänker­ta on kuin kuvaus ihmiskun­nan kehi­tyk­ses­tä. Alkupäässä Jumala on outo ja väki­val­tainen ja lopus­sa enem­pi hel­lenis­tisen filosofi­an idea. Nykya­jan Jumala löy­tyy ehkä parhait­en Dawkinsin väärinkäsityksistä.

    Lisäbonuk­se­na, ja joidenkin mielestä keskiössä, on mys­teer­it. Pirukaan ei ota selvää, mik­si se Jeesus meni ja antoi ris­ti­in­nauli­ta itsen­sä. Vai oliko se isä, joka antoi? Näitä voi pohtia kuin Saarikosken runoa. Pait­si että niis­sä voi aav­is­tel­la ole­van syvem­piä mys­teere­jä pelkästään aikaeron takia.

    Joulu­naikoina voi pohtia toisia mys­teere­jä. Mitä Joosef ker­toi kamuilleen? No, parem­pi kuin sen ihmette­ly, miten joulupuk­ki pääsee Jenkeis­sä taloon, jos­sa ei ole savupiippua.

    Vastaa

79. Raimo K: Ei ollut tarkoi­tus ver­ra­ta uskoa/uskonnottomuutta ruo­ka-aineal­ler­gioi­hin lainkaan. Kyse on silti perustal­taan samas­ta ongel­mas­ta: koulun per­son­oin­nista ja sen kustannuksista.

    Vastaa

80. “miten joulupuk­ki pääsee Jenkeis­sä taloon, jos­sa ei ole savupiippua.”

    Ei siel­lä voi olla oikeaa joulupukkia . Se on meil­lä Suomes­sa, Kor­vatun­turil­la. Valepukin pal­jas­taa jo sekin, että miten muka taulutele­vi­sion saa mah­tu­maan takan pankol­la riip­pu­vaan vil­la­sukkaan. Jokin ihmi­nen on antanut sen lah­jan , ei oikea joulupukki.

    Tiedemies väit­tää, että tiede opet­taa tosi­a­sioi­ta. Vas­taap­pas seu­raavi­in kysymyksiin: 

    1)Mikä on alkuräjähdys ? Ei siis kuvailua, vaan mitä siinä tapah­tui, mitkä aineet reagoi­vat , mil­loin, mil­lä voimakku­udel­la, missä ?

    2)Tiede tun­tee vain 5 pros­ent­tia kaikesta uni­ver­sum­in mas­sas­ta ja ener­gias­ta. Mitä se lop­pu on ?

    Tiedemies:“kristillinen eti­ik­ka on selitet­tävis­sa hyvin yksinker­taisil­la peli­te­o­reet­tisil­la taulukoilla. ”

    Selit­täisitkö pienelle lapselle, että hänen kan­nat­taa laina­ta Veetille hiekkakakku­muot­ti­aan, kos­ka Veetin isä on yliopis­tossa pääsykokei­den laati­jana. Voit sit­ten hiekkakakku­muotin lainaamisen vasti­neek­si saa­da etua jatko-opiskeluvalinnoissa.

    Roos­alle et lainaa mitään, kos­ka hänen van­hempansa ovat tehdastyön­tek­i­jöitä, etkä hyödy heistä koskaa mitenkään.

    Se, että hiekkalaatikol­la leikkimi­nen olisi kaikille kivaa, ei ole kan­natet­ta­va tavoite. Jos tiede opet­taa kansalaisia vain hyö­tymään toi­sis­taan, ja skip­paa­maan sivu­un hyödyt­tömät, niin olemme hukassa.

    Peli­teo­ria ja kristi­nusko ovat tois­t­en­sa vastapareja.

    Vastaa

81. Jos uskon­nonope­tus aje­taan pois kouluista, jätetään se samal­la uskon­non omien mah­dol­lis­es­ti hyvinkin lahko­lais­ten hörhö­jen hoidet­tavak­si (vrt. Koivu­niemeläiset, mut­ta vähem­mänkin eksoot­tisia löy­tyy). Varsin laa­jakat­seinen nykyaikainen uskon­nonope­tus kodin piirin ulkop­uolel­la on tähän mielestäni suuri paran­nus. Sen sijaan jos ale­taan aivopestä lap­sia uskon­to­jen tieteel­listämisel­lä, syyl­listytään mielestäni samaan kuin syyl­listyt­täisi­in liit­tämäl­lä sosial­is­mi osak­si koulun opetusohjelmaa.

    Uskon­not­to­muudelle pitää antaa arvon­sa ja paikkansa, mut­ta niin pitäisi sal­lia uskonnoillekin.

    Jos koulu ei ope­ta uskon­toa, siir­tyy se uskon­to­jen omak­si työk­si. Suomen evanke­lis-luter­i­laisen kirkon rah­keet epäilemät­tä riit­täi­sivät koulu­jen uskon­nol­lisen iltapäiväk­er­hon pyörit­tämiseen, mut­ta pahoin pelkään, että vähem­mistöuskon­tokun­nat jou­tu­isi­vat asi­as­sa vaikeuksiin.

    Omas­takin uskon­nos­ta olisi erit­täin hyvä tietää enem­män kuin mitä isä ja äiti osaa­vat ker­toa. Jotain kuvaa se, että esimerkik­si “homokysymyk­sessä” koulute­tut teolog­it ovat tyyp­il­lis­es­ti maal­likkousko­vaisia lib­er­aalimpia. Koulu­tus antaa eväät sijoit­taa raa­matun tar­i­nat viiteke­hyk­seen­sä — ei joka sana raa­ma­tus­sa ole Jumalan sanaa. Itse asi­as­sa koko kir­ja ei mis­sään väitä ole­vansa Jumalan itsen­sä sanaa: siel­lähän on ihmis­ten kir­jeitä toisilleen, evanke­li­ume­ja evanke­lis­to­jen kir­joit­ta­m­i­na ja runoteoksia.

    USA:n malli ei ainakaan min­ua innos­ta, sen hait­tavaiku­tuk­sista joudumme kär­simään Suomes­sa saak­ka amerikkalaisen kult­tuurin vientituotteina:

    http://rana-temporaria.blogspot.com/2006/02/competetive-religions.html

    Tietämät­tömyyt­tä on mon­en­laista. Tuos­sa vähän aikaa sit­ten kuulin eräältä rou­val­ta, että raa­ma­tus­sa käs­ketään rukoile­maan kädet ris­tis­sä. Oli hie­man yllät­tynyt kuul­lessaan tuon tavan ole­van paljon myöhem­min syntynyt.

    Vastaa

82. Jeesushan käs­ki kään­tää toisen posken. Peli­te­o­reet­tis­es­ti aja­tus on jär­jetön, kos­ka se ei aja omaa etua pait­si jos on heikko ja saam­a­ton pelkuri. Minä en hyödy, yhteisö ei hyödy, ain­oi­ta hyö­tyjiä ovat stal­in­it ja koulupi­han öykkärit???

    Siinä on mys­teer­iä ker­rak­seen: mik­si Jumala ehdot­taa paho­ja suo­si­vaa strate­giaa? Ehkä hilje­nen pohti­maan sitä joulukirkos­sa, kun se ser­e­mo­nia muuten on niin pirun pitkästyt­tävä ja saar­na luul­tavasti huono.

    Vastaa

83. Ilpo, siitä, että jotain ei tiede­tä, ei seu­raa se, että mikä tahansa höpöjut­tu on tot­ta. Vielä vähem­män höpöjut­tu­jen totu­us seu­raa siitä, että sinä et ymmär­rä fysi­ikkaa. Aivan eri­tyis­es­ti niiden totu­us ei seu­raa siitä, ettet tiedä mitä peli­teo­ria tarkoittaa.

    Vastaa

84. Pah, koko koulu­jär­jestelmä pitäisi yksi­ty­istää ja val­tio voisi tar­jo­ta ope­tus­seteleitä, jot­ta kaikil­la riit­tää raha kouluttautumiseen.

    Voisi­vat sit­ten van­hem­mat lait­teet lapset sel­l­aiseen koulu­un jos­sa on sitä joulumeininkiä ihan tarpeeksi.

    Kun koulu­ope­tus on julki­nen resurssi kuten se nyt on, tap­peluhan sitä tulee kun on monia eri uskon­non harjoittajia.

    Vastaa

85. Peli­te­o­reet­tis­es­ti ei ole mitään kum­mallista siinä, että rankoista kos­to­toimista pidät­täy­dytään yksipuolis­es­ti. Lähi-idän ja välimeren kult­tuureis­sa on esi­in­tynyt verikos­ton per­in­teitä. Ne ovat kaikkien kannal­ta ikäviä, käsky sietää vähän enem­män voi olla ihan viisas sel­l­aises­sa ympäristössä. Vas­tavuoroinen altru­is­mi taas on sim­u­laa­tiois­sa havait­tu hyvin tehokkaak­si ja stabi­ilik­si strategiaksi. 

    Minus­ta on kum­mallista, että näitä pitäisi opet­taa kytket­tynä johonkin jär­jen­vas­taiseen hölyn­pö­lyyn. Se on vain haitallista näi­den arvokkaiden peri­aat­tei­den omak­sumisen kannal­ta. Uskon­tokytköstä vaa­tivil­la tämä tun­tuu ole­van kyl­lä peräti tarkoi­tuskin. Sen ver­ran epäasial­lista hei­dän “argu­men­taa­tion­sa” on ollut.

    Vastaa

86. Ilpo Per­naa:
    Tiedemies väit­tää, että tiede opet­taa tosi­a­sioi­ta. Vas­taap­pas seu­raavi­in kysymyksiin:

    1)Mikä on alkuräjähdys ? Ei siis kuvailua, vaan mitä siinä tapah­tui, mitkä aineet reagoi­vat , mil­loin, mil­lä voimakku­udel­la, missä ?

    2)Tiede tun­tee vain 5 pros­ent­tia kaikesta uni­ver­sum­in mas­sas­ta ja ener­gias­ta. Mitä se lop­pu on ?

    Ei näis­sä kysymyk­sis­sä ole mitään point­tia. Tuskin kukaan on koskaan väit­tänyt, että tiede on jo antanut vas­tauk­sen kaikki­in ole­mas­saole­vi­in kysymyk­si­in — ei tietenkään ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että olisi jotenkin perustel­tua tunkea se “aukko­jen jumala” vas­taa­maan kaikki­in niihin kysymyk­si­in, joi­hin tiede ei (vielä) ole vas­taus­ta pystynyt löytämään. Aukko­jen jumalan heikkous on siinä, että se voidaan aina kor­va­ta ääret­tömäl­lä joukol­la hypo­teet­tisia ylilu­on­nol­lisia seli­tyk­siä (esim. lentävä spaget­ti­hirviö, näkymätön vaalean­punainen yksis­arvi­nen jne…).

    Vastaa

87. Kan­nat­taisi ehkä hie­man opiskel­la kristi­nuskoa ja sen eri ver­sioi­ta eri­lai­sine tulk­in­toi­neen, posken kään­tämisen merk­i­tyk­siä. Se kun ei ole pelkästään pahalle antautumista.

    Samat­en ton paho­ja suo­si­van strate­gian kanssa.

    Kristi­nusko on niin tärkeä osa kult­tuurimme men­neisyyt­tä ja nyky­isyyt­tä, että kyl­lä sitä täy­tyy johonkin aineeseen sisäl­lytet­tynä opettaa. 

    Luin syksyl­lä use­ampia vel­jen­lap­sien hissan kir­jo­ja, niis­sä oli jo erit­täin mukavasti esil­lä kult­tuuri­his­to­ri­aa pelkän sota- ja suur­mieshis­to­ri­an sijaan. Kult­tuuri­his­to­ri­an osu­u­teen voisi lisätä uskon­toa ja uskon­to­ja, jos yhteis­es­tä tai eriyte­tys­tä uskon­nonopetuk­ses­ta luovuttaisiin.

    Uskon­toa kos­kee aivan sama kuin kaikkea koulus­sa opetet­tavaa, mitä enem­män nuo­ril­la aikuisil­la on kiitos koulun(kin) omaa tietoa ja kri­it­tistä arvioin­tikykyä sitä vaikeampi heille on saa­da läpi huuhaa­ta oli se sit­ten home­opa­ti­aa, uskon­toa, horoskooppe­ja tai ilmastodenialismia.

    Se, ettei itse väl­itä jostain asi­as­ta ei ole minkään­lainen kestävä peruste jonkin asian opettamattajättämiselle. 

    Minä en usko pätkääkään hiil­i­hy­draat­tikeskeiseen ruokaympyrään (Se on vahin­golli­nen), mut­ta kan­natan silti ter­veystiedon ja ruokavalioiden opet­tamista koulus­sa, jot­ta nuori osaisi itse arvoi­da mil­laisen ruokavalion hän uskoisi itselleen sopi­van. Sama pätee uskon­toi­hin ja uskonnottomuuteen. 

    Sci­en­tolo­gias­ta voi silti suo­raan opet­taa sen ole­van silkkaa huijausta 😉

    Vastaa

88. Tilanteen ver­taami­nen Har­ry Pot­terin kiel­toon ei oikein auen­nut. Har­ry Pot­te­ria ei lue­ta juh­lal­lisin menoin kouluis­sa tilaisuuk­sis­sa joi­hin kaikkia pain­os­te­taan osal­lis­tu­maan “osana kult­tuuria”. Jos näin olisi, niin siinäkäänn tapauk­ses­sa en olisi kieltämässä Pot­te­ria vaan ain­oas­taan tätä uskon­non­har­joit­tamista koulus­sa. Koulun ulkop­uolel­la ihmiset voivat har­ras­taa mitä rit­u­aale­ja halu­a­vat. Uskon­toa ja uskon­nol­lisia väit­teitä EI kouluis­sa käsitel­lä samaan tapaan sat­u­na kuin Pot­te­ria. Itse asi­as­sa jos näin olisi, usko­vaiset var­masti nos­taisi­vat asi­as­ta hirvit­tävän metakan. Kukaan ei ole kieltämässä kris­til­lisiä joulu­per­in­teitä. Kyse on siitä, että julk­isin varoin rahoitet­tu koulu ei ole niille oikea paik­ka. Mik­si joulu­juh­lat (ja kaik­ki muut juh­lat!) pitää tehdä yhden uskon­non edus­ta­jien ehdoilla?

    Joulukirkot ja evanke­li­u­mit yms. ovat uskon­non­har­joit­tamista ja on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä määritel­lä enem­mistön uskon­non­har­joi­tus osak­si kult­tuuria ja ikään kuin sik­si soveli­aak­si minne tahansa. Ei mus­ta muu­tu valkoisek­si sano­ja uudelleen määrit­telemäl­lä. Toisek­seen se, että joku asia on “osa kult­tuuria” ei tarkoi­ta, että sitä a) on sovelias­ta har­joit­taa mis­sä ja mil­loin tahansa ja b) sitä ylipäätään tulisi har­joit­taa. Ei kansalaisu­us (toiv­ot­tavasti) tarkoi­ta velvol­lisu­ut­ta näytel­lä roo­lia jos­sain Seurasaari kuvaelmassa.

    Vastaa

89. IJ: “Raimo K: Ei ollut tarkoi­tus ver­ra­ta uskoa/uskonnottomuutta ruo­ka-aineal­ler­gioi­hin lainkaan. Kyse on silti perustal­taan samas­ta ongel­mas­ta: koulun per­son­oin­nista ja sen kustannuksista.”

    Mik­si sit­ten teit niin?
    Sama ongelma­han se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole — uskon­nol­la ja lääketi­eteel­lisel­lä ongel­mal­la ei ole yhteis­mi­tallisu­ut­ta. Jos ei uskon­toa pide­tä lääketi­eteel­lisenä ongelmana…

    Vastaa

90. IJ: “Koulu­tus antaa eväät sijoit­taa raa­matun tar­i­nat viiteke­hyk­seen­sä – ei joka sana raa­ma­tus­sa ole Jumalan sanaa.”

    Koulu­tus kyl­lä, tun­nus­tuk­selli­nen uskon­non ope­tus ei.
    Ja van­ha tes­ta­ment­ti on ilmeis­es­ti jäänyt luke­mat­ta? Niin­hän se monil­ta jää, niin kor­nia on tek­sti, mut­ta väitetään Jumalan sanaksi.

    Vastaa

91. Raimo K: Kyl­lä tun­nus­tuk­selli­nen uskon­nonope­tus on ainakin min­un koke­muk­sel­lani (1980–1992) ollut hyvinkin opet­tavaista esimerkik­si raa­matun sisäl­lön suh­teen, ja mei­dän uskon­nonopet­ta­jamme oli sen­tään körttipastori.

    Van­han tes­ta­mentin kaiva­vat esi­in niin äärikonservatiivit/fundamentalistit kuin uskon­non­va­s­tus­ta­jatkin. Kaivakaa vaan omak­si riemuk­senne, mut­ta muis­takaa, että se on taus­ta­ma­te­ri­aalia Jeesuk­sen opetuk­selle, ei Jeesuk­sen ope­tus — mikä evanke­li­umeis­sa ja muis­sa uuden tes­ta­mentin kohdis­sa hyvin maini­taan. Eikä van­has­sakaan tes­ta­men­tis­sa väitetä sen ole­van Jumalan kir­joit­ta­ma — mon­es­sa kohdas­sa selväsanais­es­ti jopa päin vastoin.

    Vastaa

92. Raimo K: “Mik­si sit­ten teit niin? Sama ongelma­han se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole – uskon­nol­la ja lääketi­eteel­lisel­lä ongel­mal­la ei ole yhteismitallisuutta.”

    Per­son­oin­tikus­tan­nu­songel­ma ne joka tapauk­ses­sa ihan samal­la taval­la ovat. Olisi­han toki halvem­paa tehdä koulu, jos­sa kaik­ki kävi­sivät samat, saman­sisältöiset kurssit ja söi­sivät samaa ruokaa. Ei vain onnistu.

    Ruo­ka-aineal­lergikolle tai esim. keli­aakikolle ei ole oikein mah­dol­lista syödä kaikkea tar­jol­la ole­vaa ruokaa. Se on ihan selvä. Sen sijaan koulu­ruokalois­sa on tätä nykyä paljon eri­laisia itse päätet­tyjä ruokara­joit­tei­ta, niin uskon­nol­lisia (sian­li­ha) kuin omaan päätök­seen perus­tu­via (veg­aan­it).

    Jos ker­ran eri­laiset uskon­not eivät saisi aiheut­taa kus­tan­nuk­sia koulu­opetuk­ses­sa, saa­vatko ne mielestänne aiheut­taa kus­tan­nuk­sia koulu­ruokalas­sa? Oma­l­la päätök­sel­lä rajoitet­tu ruokavalio (kuten veg­an­is­mi) kuu­luu mielestäni tähän kategoriaan.

    En itse lakkaut­taisi tun­nus­tuk­sel­lista uskon­nonope­tus­ta enkä lakkaisi tar­joa­mas­ta allergikoille tai muuten ruo­ka-ain­er­a­joit­teisille heille sopi­vaa ruokaa.

    Nim­im. ruo­ka-aineal­ler­gioista itsekin kärsivä.

    Vastaa

93. Mikäli yhteis­ten juh­lati­laisuuk­sien sisältöä domi­noi­vat yhden uskon­tokun­nan (kristi­nusko, alkeelli­nen uhriuskon­to) usko­muk­set, koulu syyl­listyy rasismiin.

    Kan­nat­taa ostaa sanakirja.
    Sivistys­sanakir­ja riittänee.

    Uskon­nonopetuk­ses­ta on min­ul­lakin jo jonkin ver­ran aikaa, mut­ta muiden uskon­to­jen esit­te­ly oli suh­teel­lisen asial­lista vaikkakin suppeaa.
    Uskon­nonopetuk­sen suurin ongel­ma oli siinä, että siinä käsitelti­in asioi­ta tosi­a­sioina eikä usko­muksi­na. Sinäl­lään on ihan perustel­tua pitää lähtöko­htana val­tauskon­toa ja käsitel­lä sit­ten muitakin, mut­ta ei sitä totuute­na pidä esitellä.

    Uskon­to­tun­nil­la voitaisi­in käsitel­lä myös muitakin elämänkat­so­muk­sia ja niiden filosofioi­ta (muk.luk. LaVeyn satanis­mia, vaik­ka se pitääkin itseään uskon­tona) eli yhdis­tää tuo elämänkat­so­musti­etoon sekä huomioi­da myös eri uskon­to­jen hait­ta­puo­lia ja niihin kohdis­tu­vaa kri­ti­ikkiä ja analysoi­da niitä.

    Vastaa

94. Vain agnos­tikko pystyy opet­ta­maan uskon­toa tunnustuksettomasti. 

    Hmm. Et ole esit­tänyt tämän väit­teen tuek­si muu­ta kuin omat kym­me­nien vuosien takaiset koke­muk­sesi. Tässähän herää kysymys, mil­laiselle perustalle muis­sa yhteiskun­nal­li­sis­sa kysymyk­sis­sä mielip­i­teesi raken­nat. Hiekalle vai kalliolle? 😉

    Itse asi­as­sa koko kir­ja ei mis­sään väitä ole­vansa Jumalan itsen­sä sanaa: siel­lähän on ihmis­ten kir­jeitä toisilleen, evanke­li­ume­ja evanke­lis­to­jen kir­joit­ta­m­i­na ja runoteoksia. 

    Ilmestyskir­ja taitaa väit­tää. Sen paik­ka kaanon­is­sa olikin pisim­pään kiistanalainen. 

    Varsi­nais­es­ta asi­as­ta olen kyl­lä samaa mieltä. Lutherin mukaan kirkon opin pitää perus­tua yksi­no­maa Raa­mat­tuun. Tämän on sit­ten joku, jolle imp­likaa­tion kään­tämi­nen on liian vaikea asia, kään­tänyt niin päin, että Raa­mat­tu pitäisi ottaa kovinkin kirjaimellisesti.

    Vastaa

95. Tiedemies:” siitä, että jotain ei tiede­tä, ei seu­raa se, että mikä tahansa höpöjut­tu on totta.”

    Et ole vielä esit­tänyt todis­tei­ta höpöju­tu­ista. Tois­taisek­si meil­lä on vain sin­un mielipiteesi.

    Nämä tiedemiehet näyt­tävät hurah­ta­neen matem­ati­ikkaan ja tilas­toti­ete­seen. On todel­la pelot­tavaa, että he ammen­ta­vat näistä teo­ri­oista elämäno­hjei­ta. Var­jele meitä, ettei heistä koskaan tulisi yhteiskun­nal­lisien asioiden päät­täjiä. Onko täl­lainen dog­mi vihrei­den yhteiskuntapolitiikkaa ?

    Jo havait­tua arro­ganssia tukee taas se, että esim. minä saan kuul­la ole­vani väärässä kun en ole opiskel­lut peli­teo­ri­aa. Onko tämä jotakin uutta,suurta ja tavoiteltavaa :

    “Ole­tus on että kukin pelaa­ja pyrkii maksimoimaan
    oman tuot­ton­sa tai men­estymisen pelissä.” 

    Se, että elämän ilmiöitä muute­taan matemaat­tisik­si kaavoik­si, ei ole mitään suur­ta inno­vaa­tio­ta. Se on pelkkää tekni­ikkaa ja teo­ri­aa, eikä niistä kaavoista voi saa­da elämän viisauksia.

    Tämä siitä kun ver­taat Raa­matun opetuk­sia peliteoriaan.

    Rotwang:“Tuskin kukaan on koskaan väit­tänyt, että tiede on jo antanut vas­tauk­sen kaikki­in ole­mas­saole­vi­in kysymyk­si­in – ei tietenkään ole.”

    Olen samaa mieltä , kos­ka se ei ole kumon­nut uskon­toakaan. Tässä keskusteluketjus­sa kuitenkin van­no­taan, että tiede kumoaa uskon­non. Uskotel­laan, että tiede antaa meille riit­tävät vas­tauk­set. Ja mitä emme tiedä, sitä ei tarvit­sekaan tietää nykyisen ole­mas­saolon perustaksi.

    Tot­takai tiede etsii uut­ta, mut­ta se selitetään vain nykyisen tiedon lisäar­vok­si ja uteliaan ihmisen toimin­naksi. Tarkoi­tan lähin­nä uni­ver­sumi­in kohdis­tu­vaa tutkimusta.

    Vastaa

96. IJ: “Jos ker­ran eri­laiset uskon­not eivät saisi aiheut­taa kus­tan­nuk­sia koulu­opetuk­ses­sa, saa­vatko ne mielestänne aiheut­taa kus­tan­nuk­sia kouluruokalassa?”

    Mitäs tämä nyt sit­ten on? Miten niin “eivät saisi aiheut­taa kustannuksia”?
    Tot­ta kai ne saa­vat aiheut­taa kus­tan­nuk­sia ja aiheut­ta­vatkin. Eroon niistä päästään vain luop­umal­la tun­nus­tuk­sel­lis­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta (ml. joulu­juh­lat — jos pysytään aiheessa).
    Eri uskon­to­ja voitaisi­in sit­ten käsitel­lä esim. yhteiskun­taopis­sa tms. — ja kaik­ki osallistuisivat.

    Vastaa

97. IJ: “Eikä van­has­sakaan tes­ta­men­tis­sa väitetä sen ole­van Jumalan kir­joit­ta­ma – mon­es­sa kohdas­sa selväsanais­es­ti jopa päin vastoin.”

    Jaa? Ja mitähän Moos­es sit­ten toi mukanaan vuorelta? Ja mitähän Moosek­sen kir­jois­sa esitetään? Ei niitä määräyk­siä Moosek­sen määräyksinä esitetä — toinen jut­tu on toki se, että ei niitä kukaan noudata.
    Sinän­sä hupaisa uskon­to, kun määräyk­sistä kukin val­it­see itselleen sopi­vat — kuten itsekin toteat, van­has­ta tes­ta­men­tista ei niin väliä — ja esim. homokeskustelus­sa muu­ta­mat koh­dat oli­vat joillekin erit­täin tärkeät.

    Vastaa

98. On tärkeää, että koulus­sa jae­taan tietoa siitä, mihin ihmiset usko­vat ja mil­laisi­in tekoi­hin eri uskon­tokun­nat ovat anta­neet ja täl­läkin het­kel­lä anta­vat luvan.

    Olen­naista on kuitenkin se, että eri uskon­tokun­nat jaka­vat ihmiset tois­t­en­sa kanssa kil­paile­vi­in (kenen “jumala” on paras) ja toisi­aan vas­tus­tavi­in ryhmiin.

    Mil­lainen olisi koulun yhteinen juh­la, jos­sa kenenkään ei tarvit­si kokea ole­vansa eri­lainen, toiseen ryh­mään kuu­lu­va, sen perus­teel­la mihin uskoo?

    Voisiko olla ole­mas­sa niin laa­ja ja kaikenkat­ta­va uskon­to, että siihen voisi­vat kaik­ki uskoa?

    Eikö olisi jo aika laka­ta tuh­laa­mas­ta ener­giaa palvele­mal­la kaiken­laisia, kuvitel­tu­ja “jumalia” ja keskit­tyä palvele­maan toisia ihmisiä niin, että mah­dol­lisim­man monel­la olisi mah­dol­lisu­us ihmis­ar­voiseen elämään?

    Vastaa

99. Kovasti häir­it­see eräs asia. Tääl­lä väitel­lään uskona­sioista. Suur­in­ta ajan­tuh­laus­ta, ellei sitä sit­ten lue­ta viihdeosas­toon, joka on hieno jut­tu. Eräs asia on kuitenkin tosi, koulus­sa opete­taan lap­sille raa­matun tari­noi­ta tosi­jut­tuina. Uskon­nonopet­ta­jik­si eivät valikoidu muut kuin usko­vaiset. Se on vakavaa. Meil­lä on vaka van­ha väinämöi­nen, jota kaik­ki pitävät sat­u­na, mut­ta alus­sa jumala loi taivaan ja maan, on tot­ta. Ter­veis­din joulupukki.

    Vastaa

100. Ilpo Per­naa:
     Olen samaa mieltä , kos­ka se ei ole kumon­nut uskon­toakaan. Tässä keskusteluketjus­sa kuitenkin van­no­taan, että tiede kumoaa uskonnon.

     Tiede ei ole kumon­nut uskon­toa, kos­ka uskon­nol­liset väit­tämät ovat tyyp­il­lis­es­ti sen muo­toisia, ettei niiden fal­si­fioin­ti ole edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista. Sen sijaan tiede jatku­vasti kaven­taa aukko­jen jumalan elin­ti­laa. Mitä enem­män on toden­net­tavis­sa ja tes­tat­tavis­sa ole­vaa tietoa, sitä vähem­män on tarvet­ta tur­vau­tua ylilu­on­nol­lisi­in seli­tyk­si­in. Nykyään val­is­tuneim­mat kirkon­miehet ja ‑naiset ymmärtävät tämän ja vält­tävät sotke­mas­ta jumalal­lisia seli­tyk­siä luon­non­ti­eteel­lisi­in kysymyk­si­in. He sijoit­ta­vat jumalan jon­nekin havait­ta­van todel­lisu­u­den taakse (mitä se ikinä tarkoit­taakaan), ikään kuin suo­jaan havain­toi­hin perus­tu­val­ta tieteel­liseltä tutkimukselta.

     Vastaa

101. Tiedemies:

     Minus­ta on myös varsi­nais­ten uskon­non sisältökysymys­ten käsit­te­ly on oudos­sa val­os­sa, kos­ka “ver­tausku­val­lisu­us” tms. epä­suo­ra tarkastelu ote­taan muis­sa yhteyk­sis­sä vas­ta ver­rat­en myöhään, esimerkik­si äidinkie­len tun­neil­la ei käsitel­ty ainakaan min­un aikanani runo­jen tms. ver­tausku­val­lisu­ut­ta ennen kuin jos­sain lukios­sa. Se, että vain uskon­nol­lisen sisäl­lön omaavia tari­noi­ta käsiteltäisi­in tästä näkökul­mas­ta (mitä min­un aikanani tehti­in lähin­nä jonkun Jeesuk­sen tuh­laa­japoi­ka- ver­tauk­sen kohdal­la) on myös vähin­tään kum­mallista, ja että muka vain uskon­nolli­nen ajat­telu olisi jotenkin rel­e­vant­ti ver­tausku­vien kohde. Analogi­nen päät­te­ly ja ajat­telu on kuitenkin muutenkin äärim­mäisen yleistä.

     Ker­to­muk­set, tar­i­nat ja niiden “ver­tausku­valli­nen” luon­nehan tule­vat yleen­sä lap­sille tutuik­si jo sat­u­ja luet­taes­sa. Niitä Aisopok­sen tari­noi­ta ja vas­taavia eläin­sat­u­ja käsitelti­in ainakin meil­lä myös ala-asteel­la äidinkie­len opetuk­sen yhtey­dessä — muis­tan nimit­täin, kun jotkut pojat närkästyivät siitä, että koulus­sa “opet­ti­in puhu­vista eläimistä” ja ylpeinä julis­ti­vat, etteivät he (ainakaan enää) moisi­in usko. Hap­pamia, sanoi ket­tu pih­la­jan­mar­joista — olisiko­han voin­ut olla, että meille yritet­ti­in opet­taa jotain ihan muu­ta kuin sitä, että ketut puhuisi­vat. En tiedä, onko kyse siitä, että höpöhöpösa­t­u­i­hin uskomista vas­tus­ta­vat van­hem­mat tekevät lapselleen karhun­palveluk­sen vai onko ole­mas­sa jokin perin­nölli­nen tek­i­jä, jon­ka vuok­si osa juut­tuu mui­ta helpom­min pin­tata­son “epäuskot­tavu­u­teen” ja jää inkut­ta­maan siitä. Samoil­la pojil­la oli muuten tietysti täs­mälleen sama ongel­ma myös uskon­non tun­neil­la Raa­matun ker­to­muk­sia käsiteltäessä.

     Vastaa

102. Raimo K: Ei eet­ti­sistä tai uskon­nol­li­sista ruokara­joit­teista koulu­ruokailus­sa päästä eroon lopet­ta­mal­la uskon­nonope­tus­ta kouluissa.

     Vastaa

103. Raimo K: Van­has­ta tes­ta­men­tista seu­raavaa. Ensik­sikin, 10 käskyä kyl­lä ker­ro­taan Jumalan antamik­si, mut­ta ei san­o­ta, että Moosek­sen kir­jo­jen tari­na olisi Jumalan kir­joit­ta­ma saati­ka sanele­ma. Pro­feet­tahis­to­ri­at eivät myöskään selvästikään väitä ole­vansa Jumalan sanaa, vaan ker­to­vat ihmi­sistä (pro­fee­toista) jot­ka julis­ti­vat Jumalan sanaa. Ei siis Jumalan sanaa, vaan ihmisen tulkintoja.

     Muista esimerkik­si Saar­naa­jan kir­ja, Sanan­laskut ja Laulu­jen laulu ker­to­vat itsekin heti alus­sa ole­vansa Daa­vidin pojan sano­ja. Ei siis Jumalan sanaa, vaan ihmisen tulk­in­to­ja siitä.

     Riit­ta: “Ilmestyskir­ja taitaa väit­tää. Sen paik­ka kaanon­is­sa olikin pisim­pään kiistanalainen. ”

     Ilmestyskir­jas­ta taas: “Minä, vel­jenne Johannes, jol­la on sama ahdinko, val­takun­ta ja Jeesuk­selta tule­va kestävyys kuin teil­lä, olin joutunut Pat­mos-nimiselle saarelle, kos­ka olin julis­tanut Jumalan sanaa ja todis­tanut Jeesuk­ses­ta.” Johan­nek­sen ilmestys ker­too kyl­lä Johan­nek­sen näkemästä ilmestyk­ses­tä, mut­ta kyse on siinäkin ihmisen tulkinnasta.

     Vastaa

104. En tiedä, onko kyse siitä, että höpöhöpösa­t­u­i­hin uskomista vas­tus­ta­vat van­hem­mat tekevät lapselleen karhun­palveluk­sen vai onko ole­mas­sa jokin perin­nölli­nen tek­i­jä, jon­ka vuok­si osa juut­tuu mui­ta helpom­min pin­tata­son “epäuskot­tavu­u­teen” ja jää inkut­ta­maan siitä. 

     Olen tehnyt saman­ta­paisen havain­non. Joil­lakin esimerkik­si fan­ta­sia-kir­jal­lisu­us menee ihan yli hilseen. Vain real­is­mi kiin­nos­taa ja sil­loinkin on ihan hur­jan tärkeää löytää se “oikea” Antti Rokka.

     Vastaa

105. Min­ul­la ei ole ongel­maa sen kanssa, että lap­sia opete­taan tulk­it­se­maan sat­u­ja. Lapset tietävät, mitä “satu” tarkoit­taa, ja “satukir­ja” on heille ihan pien­estä asti kir­ja, jos­sa esi­in­tyy tari­noi­ta, jot­ka eivät ole tosia, ja joi­ta on lupa tulki­ta toisin kuin kir­jaimel­lis­es­ti. Omat lapseni ovat alle kouluikäisiä, ja ymmärtävät kyl­lä, että eläimet eivät osaa puhua, vaik­ka luem­mekin kolmes­ta karhus­ta tai kolmes­ta pien­estä porsaasta.

     Tämä on epärel­e­vant­tia, kos­ka koulus­sa uskon­to­tun­nil­la opete­taan — tai ainakin min­un aikanani opetet­ti­in — että Raa­mat­tu on tot­ta. Luomisker­to­muk­ses­ta ja muus­ta aivan selvästi höpöhöpöstä san­ot­ti­in, että “se oli niin kauan aikaa sit­ten, ettei se ole var­maan ihan tarkalleen niin”, mut­ta kaiken maail­man sairaiden paran­tamiset ja pahat henget kyl­lä esitet­ti­in, ei suinkaan ver­tauskuvina, vaan ihan tosi­jut­tuina. Min­ul­la ei ole mitään syytä olet­taa, että uskon­to­tun­neil­la opetet­taisi­in ettei se vesi oikeasti muut­tunut viiniksi tai ettei se Lasarus oikeasti herän­nyt kuolleista jne. 

     Miten näin voisi edes tehdä, kun nämä ovat viral­lisen uskon­nol­lisen oppi­sisäl­lön mukaan tot­ta? On täysin tekopy­hää ver­ra­ta sat­u­ja ja uskon­nol­lisia ker­to­muk­sia, jos ker­ran ei ole lupa ker­toa, että myös ne uskon­nol­liset ker­to­muk­set ovat satuja. 

     Hyväksyn pitkin ham­pain sen, että uskon­nol­lises­sa oppi­sisäl­lössä voi olla jotain eti­ikan kannal­ta rel­e­vant­tia san­ot­tavaa — mielestäni tämäkin on erit­täin kyseenalaista — mut­ta kuten yllä käy ilmi, se halu­taan tahal­laan hämärtää ja liit­tää siihen, että ihmisen pitäisi uskoa juuri yllä mainit­tui­hin höpöjut­tui­hin kuolleis­ta­herät­tämisi­neen, luomisker­to­muksi­neen(*) päivineen. 

     Me näemme yllä käy­dys­tä “keskustelus­ta”, että uskon­nol­lises­sa sisäl­lössä olen­naista ei useim­mille apolo­geetikoille todel­lakaan ole se, että uskon­nol­la on kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen rooli tai että se on toimin­ut säil­iönä vuosi­tuhan­sien saatossa havai­tu­ille mielekkäille eet­tisille ohjen­uo­rille, vaan olen­naista useim­mille on nimeno­maan näi­den (sinän­sä posi­ti­ivis­ten tai ainakin oppimisen arvois­t­en) sisältö­jen hämärtämi­nen ja sauma­ton kytkem­i­nen kaiken­laisi­in bla­tan­tin selvästi absur­dei­hin kertomuksiin. 

     Siihen liit­tyy usko­mus, että jos ei hyväksy näitä ilmi­selvästi älyt­tömiä tari­noi­ta spi­taal­is­ten paran­tami­sista ja ylös­nousemi­sista, niin ei ole ihmisenä minkään arvoinen. Tähän kaik­ki kilpistyy, kos­ka jos uskon­no­ton tulee sentinkin vas­taan jos­sain “eet­tisessä” tarkastelus­sa, niin tosi­maail­man “ilpot” tule­vat aina selit­tämään noi­ta jut­tu­ja. Ja jokaiki­nen apolo­geetikko on aina hiljaa. 

     Korostan, että uskon­nonopetuk­ses­sa ei yksinker­tais­es­ti voi­da suo­raan sanoa, että ihme­teot tms. ylilu­on­nol­liset sadut, joi­ta uskon­nos­sa esi­in­tyy, ovat pelkkiä sat­u­ja, kos­ka tämä rikkoisi uskon­non­va­paut­ta. Ja kos­ka tätä ei voi­da sanoa, se pitäisi jät­tää kokon­aan pois. 

     (*)Ver­tausku­val­lis­es­ti tietenkin, pait­si niille, joille se on kir­jaimel­lis­es­ti tot­ta, ja ovathan he kuitenkin moraalis­es­ti parem­pia ihmisiä kuin ne, jot­ka eivät usko koko juttuun.

     Vastaa

106. @MariaK
     Uskon­nol­lisen, itseään korkeam­mak­si totu­udek­si väit­tävän, tari­nan ja rehellisen fan­tasian ero on sama kuin Uri Geller ‑tyyp­pisen hui­jarin ja rehellisen taikurin. Toinen väit­tää ole­vansa jotain suurem­paa ja ihmeel­listä kuin on, toinen on rehelli­nen silmänkääntäjä.

     Vastaa

107. Onko tämä jotakin uutta,suurta ja tavoiteltavaa:

     “Ole­tus on että kukin pelaa­ja pyrkii maksimoimaan
     oman tuot­ton­sa tai men­estymisen pelissä.”

     Ei ole. Mut­ta minus­ta peli­te­o­reet­tises­sa käsit­telyssä tuo­daan mielestäni talous­te­o­reet­tista käytän­töä parem­min esille tarkastelun rajat. Pelis­sä tarkoituk­se­na on kuitenkin kil­voit­telu — tapah­tui se tosis­saan tai ei.

     Mikäli tarkastelua avataan yleisem­pään suun­taan, käsite “omas­ta tuo­to­s­ta” muut­tuu yleisem­mäk­si hyö­ty­funk­tiok­si, joka pitää sisäl­lään esimerkik­si hyvänolon tun­teet ja niihinkin liit­tyvät “tuot­to-odotuk­set” jne. Aja­tus siis laa­je­nee käsit­tämään kaiken­näköisen hyv­in­voin­nin ja ole­tuk­sen siitä, miten sitä saadaan.
     Epäit­sekkäitä asioi­ta tehdään, kos­ka niistä saadaan jotain tyy­dy­tys­tä tai kos­ka olete­taan niiden tekemät­tä jät­tämisen aiheut­ta­van omaan “net­to-oloon” jol­lain taval­la mii­nus­merkkisen muu­tok­sen ver­rat­tuna niiden tekemiseen.

     Vastaa

108. Korostan, että uskon­nonopetuk­ses­sa ei yksinker­tais­es­ti voi­da suo­raan sanoa, että ihme­teot tms. ylilu­on­nol­liset sadut, joi­ta uskon­nos­sa esi­in­tyy, ovat pelkkiä sat­u­ja, kos­ka tämä rikkoisi uskon­non­va­paut­ta. Ja kos­ka tätä ei voi­da sanoa, se pitäisi jät­tää kokon­aan pois.

     Tarkoi­tatko pois jät­tämisel­lä nyt uskon­nonopetuk­sen poisjättämistä?

     Minus­ta uskon­nos­sa ja sen opetuk­ses­sa pitäisi korostaa sitä, että kyse on omas­ta (tai uskon­nol­lisen viiteryh­män) elämän- tai maail­mankat­so­muk­ses­ta tai usko­muk­ses­ta, joi­ta oletet­tavasti ei voi var­men­taa ja joiden sovel­tumis­es­ta itselleen päät­tää kukin itse. Eli siis että “näin jotkut usko­vat” ja sit­ten “päät­täkää mitä itse uskotte”.

     Olisi tietysti hyvä, että tuo­taisi­in esi­in vieläpä selkeä ero tieteeseen ja mui­hin kouluaineisiin.

     Vastaa

109. Tiedemieheltä hyvä point­ti tuos­sa. Uskon­to­jut­tu­ja ei sit­tenkään voi opet­taa kaikille yhteis­es­ti, kos­ka jos opetet­taisi­in tari­noiden ole­van tot­ta, rikot­taisi­in ei-uskovien tai tois­t­en uskon­to­jen edus­ta­jien uskon­va­paut­ta ja taas jos opetet­taisi­in niiden ole­van sat­ua, rikot­taisi­in kyseisen uskon­non edus­ta­jien uskonvapautta. 

     Tun­tu­isi väärältä, että uskon­totiedon kokeessa, jos­sa kysyt­täisi­in, muut­tiko Jeesus veden viiniksi, oikea vas­taus kris­tityltä olisi “kyl­lä” ja ateis­til­ta “näin sadus­sa sanottiin”. 

     Tai ehkä tässä väärä pre­mis­si on se, että pieni lap­si voisi oikeasti olla usko­va. Minus­ta ei voi olla sen puoleen kris­tit­tyä kuin ateis­ti­las­takaan, vaan kyky esit­tää asi­as­ta oikeasti pohdit­tu käsi­tys kehit­tyy vas­ta myöhemmin.

     Vastaa

110. Mari­aK:
     ”En tiedä, onko kyse siitä, että höpöhöpösa­t­u­i­hin uskomista vas­tus­ta­vat van­hem­mat tekevät lapselleen karhun­palveluk­sen vai onko ole­mas­sa jokin perin­nölli­nen tek­i­jä, jon­ka vuok­si osa juut­tuu mui­ta helpom­min pin­tata­son “epäuskot­tavu­u­teen” ja jää inkut­ta­maan siitä.”

     Kyse on ilmi­selvästi suo­ma­lais­es­ta insinöörikult­tuurista, jos­sa kaik­ki kult­tuu­rituot­teet tulk­i­taan ensisi­jais­es­ti todel­lisu­ut­ta kuvaav­ina ja jäljit­telev­inä. Vas­ta pien­ten irvistys­ten jäl­keen suos­tu­taan tekemään myös pitem­mälle meneviä tulkintoja.

     Tiedemies:
     “Korostan, että uskon­nonopetuk­ses­sa ei yksinker­tais­es­ti voi­da suo­raan sanoa, että ihme­teot tms. ylilu­on­nol­liset sadut, joi­ta uskon­nos­sa esi­in­tyy, ovat pelkkiä sat­u­ja, kos­ka tämä rikkoisi uskon­non­va­paut­ta. Ja kos­ka tätä ei voi­da sanoa, se pitäisi jät­tää kokon­aan pois.”

     Vaik­ka kuin­ka korostaisit tätä, en suos­tu usko­maan sin­ua. Näytät myös ajat­tel­e­van, että usko­vat pitävät Raa­matun tari­noi­ta tosi­tari­noina. Minä puolestani epäilen, että melko har­va luter­i­lainen pitää Raa­matun ker­to­muk­sia kir­jaimel­lisi­na totuuksi­na. Olisi kyl­lä kiin­nos­ta­va tietää, kuin­ka moni.

     Miten uskon­va­paut­ta riko­taan, jos san­o­taan: “uskon­nos­ta ker­to­vat tar­i­nat ovat tot­ta usko­vais­ten mielestä”? Tois­tan kan­tani. Oppi­laille voidaan kenenkään uskon­va­paut­ta rikko­mat­ta ker­toa: “Kris­ti­tyt usko­vat näi­hin tari­noi­hin. Kos­ka usko on jokaisen oma asia, sinä päätät itse, uskotko näi­hin ker­to­muk­si­in.” Ja sit­ten voidaan keskustel­la siitä, mil­laisia ver­tausku­via tari­noi­hin sisäl­tyy, pohtia niiden moraal­ista sisältöä jne.. 

     Samal­la taval­la voidaan ker­toa aivan kaik­ista uskon­noista. Jopa Kale­valas­sa on uskon­nol­lis-myyt­tisiä tari­noi­ta, joi­ta ker­rot­ti­in koulus­sa, tosin äidinkie­len­tun­nil­la. Ehkä uskon­nol­liset tar­i­nat ovat niin vaar­al­lisia, moraalia rapaut­tavia, että niiden tote­na pitämis­es­tä tulee varoit­taa. San­ot­takoon, että kan­natan nykyisenkaltais­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta luop­umista ja siir­tymistä kaikille yhteiseen uskontojenopetukseen.

     Moraalin opet­ta­mi­nen ja moraaliset pohdin­nat kuu­lu­vat uskon­nonopetuk­seen ala- ja yläk­oulus­sa. Mikäli uskon­nol­lisia tari­noi­ta pide­tään jois­tain syistä kelvot­tom­i­na moraalin opet­tamisek­si, ne voidaan kor­va­ta muil­lakin tari­noil­la. Kuitenkin jos uskon­nol­lisia tari­noi­ta ker­ro­taan lap­sille niiden sivistyk­sel­lisen arvon vuok­si joka tapauk­ses­sa, en ymmär­rä, mik­si näitä tari­noi­ta ei voisi käyt­tää myös eet­tis­ten pohd­in­to­jen perus­tana. Uskon­non­tun­neil­la voitaisi­in ken­ties opet­taa myös peli­teo­ri­an eet­tisiä sovel­luk­sia, mut­ta se tulisi ver­ho­ta jonkin­laisen tari­nan muo­toon, kos­ka peli­teo­ria on yksinker­taisu­ud­estaan huoli­mat­ta liian abstrak­ti nuorten las­ten ymmärrettäväksi.

     Vastaa

111. “Kyse on ilmi­selvästi suo­ma­lais­es­ta insinöörikult­tuurista, jos­sa kaik­ki kult­tuu­rituot­teet tulk­i­taan ensisi­jais­es­ti todel­lisu­ut­ta kuvaav­ina ja jäljit­telev­inä. Vas­ta pien­ten irvistys­ten jäl­keen suos­tu­taan tekemään myös pitem­mälle meneviä tulkintoja.”

     Tuon suun­tais­es­ti ajat­te­len minäkin. Ilmiö on ver­rat­tavis­sa uskon­nol­liseen fun­da­men­tal­is­mi­in. Toiset vain int­tävät tari­noiden ole­van valet­ta, toiset tot­ta. Siir­tymi­nen lieristä toiseen tapah­tuu ilmeisen hel­posti, mis­tä Koivu­niemen lahko kertoo.

     Val­taen­em­mistö tait­taa kuitenkin suh­tau­tua uskon­toi­hin tari­noina, joista saa irti mitä nyt kukin saa. Joillekin ne vih­jaa­vat ehkä Jumalas­ta tai jostain sen kaltais­es­ta prin­si­ip­istä. Toisille ne ker­to­vat eti­ikas­ta ja kol­man­sille vaik­ka ihmiskun­nas­ta ja ihmisyy­destä. Mon­elle tietysti kaikkea tuo­ta ja muutakin.

     Tietysti voi kysyä, miten onnis­tunut­ta on uskon­nonope­tus, kun näin yksinker­tainen point­ti ei ole men­nyt jakelu­un. Sen sijaan net­tikeskusteluis­sa nyt ainakin enem­mistö tun­tuu luule­van, että uskon­to­ja pitää vas­tus­taa, kos­ka uskon­nol­liset tar­i­nat ovat insinöörim­ielessä osin valet­ta. No, ehkä insinöörim­ieliset har­ras­ta­vat poikkeuk­selli­nen paljon uskon­nos­ta jär­määmistä netissä.

     (“Insinööri” siis yrit­tää olla kitey­tys sel­l­ais­es­ta henkilöstä, joka ei ymmär­rä kult­tuu­rituot­teen ja raken­nepi­irus­tuk­sen eroa.)

     Vastaa

112. ‘San­ot­takoon, että kan­natan nykyisenkaltais­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta luop­umista ja siir­tymistä kaikille yhteiseen uskon­to­jenopetuk­seen.’ (antti)
     Uskon­not ja uskon­nol­liset ker­to­muk­set voidaan käsitel­lä his­to­ri­an ja äidinkie­len yhtey­dessä ihan riit­tävässä määrin.
     Jos se ei uskoville riitä, niin Suo­mi on vääräl­lään kirkko­ja ja pyhäk­oulutkin on kek­sit­ty. Min­un las­teni ajan haaskaami­nen mokomi­in menee samaan sar­jaan pakko­ruotsin kanssa, sil­lä poikkeuk­sel­la, että ruotsin kieli nyt on sen­tään ole­mas­sa ja siitä voi välil­lä olla hyötyäkin.

     Vastaa

113. TomiA:
     Val­taen­em­mistö tait­taa kuitenkin suh­tau­tua uskon­toi­hin tari­noina, joista saa irti mitä nyt kukin saa. Joillekin ne vih­jaa­vat ehkä Jumalas­ta tai jostain sen kaltais­es­ta prin­si­ip­istä. Toisille ne ker­to­vat eti­ikas­ta ja kol­man­sille vaik­ka ihmiskun­nas­ta ja ihmisyy­destä. Mon­elle tietysti kaikkea tuo­ta ja muutakin.

     Olisi kovin mukavaa, jos asia tosi­aan olisikin näin. Jos kuitenkin kat­somme esim. katolisen kirkon kon­do­mi-venkoilua tai Suomen evlut-kirkon sisäistä myller­rystä nais­pappeus- ja homoli­it­tokysymyk­sis­sä, niin kuva on täysin toinen. Näitä kiis­to­ja seu­rates­sa tulee väistämät­tä sel­l­ainen kuva, että ainakin mon­et kirkon sisäl­lä akti­ivis­es­ti toimi­vat kris­ti­tyt ovat hyvinkin tarkko­ja näistä ns. opil­li­sista kysymyk­sistä. Mik­si he muuten nos­taisi­vat täl­lai­sista asioista niin suuren metelin?

     Vastaa

114. Minä, ja väit­täisin, että val­taosa muis­takaan aikui­sista, ei oikeasti ota niitä enää aikuise­na todesta 

     Edel­lä ole­van lisäk­si jos­sain viestis­sä vilahti jotain sel­l­aista, etteivät ketkään järkevät ihmiset usko. 

     Ker­ro­taan­pa erään suku­lais­lapsen tarina. 

     Lapsen van­hem­mat suh­tau­tu­i­v­at hyvin viileästi uskon­toon ja uskomiseen eikä kotona puhut­tu uskos­ta eikä annet­tu muidenkaan puhua. Lait­toi­vat kuitenkin lapsen seu­rakun­nan päiväkoti­in. Taisi jäädä yhteen ker­taan. Lap­si kun pakot­ti per­heen sen jäl­keen rukoile­maan ruokarukoukset. 

     Lap­si sai jostain tietää alle kouluikäisenä, että minä käyn suh­teel­lisen usein jumalan­palveluk­sis­sa. Sen jäl­keen hän omas­ta aloit­teestaan vaati päästä mukaan. Ja sen jäl­keen hän vaati min­ua lähtemään joka sun­nun­tai kirkkoon. Hyvin pian hän tah­toi päästä ehtool­lisen aikana alt­tar­ille siu­nattavak­si. Kun hänelle valkeni, että myös lapset voisi­vat saa­da ehtool­lisen, hän vaati min­ua suos­tu­maan siihen, että annan papille luvan antaa hänelle ehtool­lisen. Kyseessä oli ja on hyvin voimakas­tah­toinen lap­si tai nykyisel­lään jo nuori. 

     Kun vuosia tuli muu­ta­ma lisää, mut­ta jo alle kym­men­vuo­ti­aana lap­si lait­toi min­ut joskus tiukille papin saar­nas­ta. Oli siis kuun­nel­tu tarkkaan. Alle kym­men­vuo­ti­aana taisi jo Raa­mat­tukin olla luet­tu läpi. 

     Lap­si on hyvin moni­lah­jakas ja hän kävi eri­ty­is­lukion, kir­joit­ti kahdek­san ainet­ta, pääsi hake­maansa tiedekun­taan hak­i­joista ykkösenä, on nyt suorit­tanut pääaineesta kan­di­tutkin­non, suorit­taa ohes­sa toista pääaine­tutk­in­toa ja on täl­lä het­kel­lä filosofi­an vai­h­to-opiske­li­jana yhdessä Euroopan van­him­mista ja arvoste­tu­im­mista yliopistoista. 

     Ja miten on usko säi­lynyt? On säi­lynyt ja syventynyt. 

     Voita­neenko tuo­ta las­ta väit­tää epäjärkeväk­si, vai olisiko sit­tenkin niin, että myös järkevät ihmiset voivat uskoa?

     Kyl­lä sitä on ihan hyvä opet­taa, kos­ka osa ihmi­sistä kum­minkin halu­aa uskoa. Täl­löin on paljon fik­sumpaa että sitä uskon­toa opetel­laan koulus­sa, eikä mis­sään kirkos­sa tai moskei­jas­sa ties minkälais­ten huru-ukko­jen johdolla. 

     Ja toinen lähipi­iri­ni lap­si tai aikuinen­han hän nyt jo per­heel­lisenä on. Hän on suorit­tanut lop­pututkin­non teknis­es­tä korkeak­oulus­ta ja on työssä alal­la, jonne on saanut koulu­tuk­sen, on siis hyvin hyvä­palkkaises­sa työssä. 

     Tuon lapsen kohdal­la van­hem­mat pitivät tärkeänä, ettei hän saa minkään­laisia uskon­nol­lisia vaikut­tei­ta. Hänen isän­sä tote­si, että saa sit­ten aikuise­na vali­ta, mihin uskoo vai uskooko mihinkään. 

     No, jos isän­sä vielä eläisi ja näk­isi, mihin lapsen­sa nyt uskoo, niin voisi mietiskel­lä sitä, että olisiko sit­tenkin ollut parem­pi antaa edes nykyisen kaltainen maal­lis­tunut kris­till­i­nen kas­va­tus, jot­ta lap­si olisi vält­tynyt nyky­isiltä jutu­il­ta, joiden vuok­si isä kään­ty­ile­nee hau­das­saan. Lapsen uskon kohteena ei ole sen enem­pää kris­tit­ty­jen Jumala kuin Allahkaan tai edes mikään itä­mainen uskon­to tai ateismi. 

     Uskoisin, että ihmisel­lä on tarve uskoa johonkin, on kyse sit­ten kris­til­lisyy­destä, islamista, bud­dis­mista, ateis­mista tai jostain muus­ta. Minus­ta vaarat­tom­inta olisi kuitenkin sal­lia kristinusko.

     Vastaa

115. anonyy­mi:

     Eli siis että “näin jotkut usko­vat” ja sit­ten “päät­täkää mitä itse uskotte”.
     Olisi tietysti hyvä, että tuo­taisi­in esi­in vieläpä selkeä ero tieteeseen ja mui­hin kouluaineisiin. 

     Jos asi­at opete­taan tuol­la “näin jotkut usko­vat” ‑taval­la, niin ei kai sitä sit­ten tarvitse erot­taa tieteestä mitenkään. Se, että kris­ti­tyt usko­vat siihen, että Jeesus nousi kuolleista, on ihan yhtä tieteelli­nen fak­ta kuin se, että maa kiertää aurinkoa. Se tietenkään ei ole, nousiko Jeesus oikeasti kuolleista, mut­ta eihän tuos­sa niin opetettaisikaan. 

     Ihan hyvin voisi siis opet­taa, että joskus muinoin Suomes­sa uskot­ti­in, että talois­sa yms. asuu tont­tu­ja. Nyky­isin jotkut usko­vat, että Jeesus nousi kuolleista, jotkut, että Muhammed sai Koraanin tek­stin Allahil­ta jne.

     Vastaa

116. jos yritetään kieltää kaiken­lainen uskon­nol­lisu­us koulus­sa, niin ajaudu­taan kon­flik­tei­hin kuten ran­skas­sa huivikiel­lon kanssa. Uskon­toa opete­taan meil­lä kouluis­sa hyvinkin maltil­lises­sa hengessä.

     Vastaa

117. Tiedemies:

     Siihen liit­tyy usko­mus, että jos ei hyväksy näitä ilmi­selvästi älyt­tömiä tari­noi­ta spi­taal­is­ten paran­tami­sista ja ylös­nousemi­sista, niin ei ole ihmisenä minkään arvoinen. Tähän kaik­ki kilpistyy, kos­ka jos uskon­no­ton tulee sentinkin vas­taan jos­sain “eet­tisessä” tarkastelus­sa, niin tosi­maail­man “ilpot” tule­vat aina selit­tämään noi­ta jut­tu­ja. Ja jokaiki­nen apolo­geetikko on aina hiljaa.

     En yleen­sä viit­si puut­tua tuo­hon uskon­toväit­te­lyi­den “ateisti sanoo usko­vaista tyh­mäk­si ja usko­vainen ateis­tia tuh­mak­si ja kumpikin loukkaan­tuu veris­es­ti ja tun­tee itsen­sä kaltoinko­hdel­luk­si” ‑kaavaan, kos­ka kumpikin osa­puoli var­maan loukkaan­tu­isi (ihan aiheesta), jos kohte­len heitä niin kuin hiekkalaatikol­la riitele­viä lap­sia. Tämän ker­ran täti selit­tää, että vier­estä kat­sot­tuna tämä näyt­tää siltä, että kumpikaan ei ymmär­rä (tai väl­itä), mitä tekee toiselle. Sinus­ta tun­tuu pahal­ta, kos­ka sait Ilpon kom­menteista sen käsi­tyk­sen, että hän pitää sin­ua tuh­mana, kun et usko. Ilpos­ta tun­tui pahal­ta, kun et vaivau­tunut selit­tämään sitä help­poa ja yksinker­taista peli­teo­ri­aa (riv­ien välis­sä siis pid­it hän­tä niin tyh­mänä, ettei hän kuitenkaan ymmärtäisi sitä). Kris­til­lisen eti­ikan mukaan molem­pi­en olisi syytä pyytää ja antaa anteek­si, kään­tää toinen pos­ki eli vas­ta­ta asial­lis­es­ti eikä lyödä sanan säiläl­lä takaisin. Mitä sanoo peli­teo­ria — tit for tat?

     Vastaa

118. Hänen isän­sä tote­si, että saa sit­ten aikuise­na vali­ta, mihin uskoo vai uskooko mihinkään.

     No, jos isän­sä vielä eläisi ja näk­isi, mihin lapsen­sa nyt uskoo, niin voisi mietiskel­lä sitä, että olisiko sit­tenkin ollut parem­pi antaa edes nykyisen kaltainen maal­lis­tunut kris­till­i­nen kas­va­tus, jot­ta lap­si olisi vält­tynyt nyky­isiltä jutu­il­ta, joiden vuok­si isä kään­ty­ile­nee haudassaan. 

     Hyvä point­ti. Minä en ainakaan halua las­teni val­it­se­van vapaasti, mihin usko­vat. En esimerkik­si halua heistä jeho­van­todis­ta­jia, enkä minkään sortin fun­da­men­tal­is­te­ja. En ole tässä asi­as­sa mil­lään lail­la puoluee­ton, enkä halu­akaan olla.

     Vastaa

119. Hie­man off topic

     TÄNÄÄN ON TALVIPÄIVÄN SEISAUS:

     Tänä vuon­na talvipäivän seisaus on tai oikeas­t­aan oli kel­lo 22.12. 1:38. Sil­loin aurinko on matal­im­mil­laan pohjoisel­la ja korkeim­mil­laan eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la. Helsingis­sä aurinko nousee 9:24 ja las­kee 15:13, Oulus­sa 10.29 ja 14.04. Rovaniemel­lä, napa­pi­ir­il­lä peri­aat­teessa aurinko ei nouse koko päivänä. Keskipäiväl­lä aurinko on vain vajaan seit­semän asteen, noin kah­den ojen­netun kämme­nen­mi­tan päässä horisontista. 

     Tämä lyhin päivä, Helsingis­sä vajaat kuusi tun­tia, kestää asial­lis­es­ti siinä viikon. Talvipäivän­seisauk­ses­ta päivä alkaa pide­tä; pimein aika on voitettu.

     Sana Joulu tulee ger­maanis­es­ta talvipäivän­seisauk­sen juh­las­ta jul, jon­ka nim­i­tys on mah­dol­lis­es­ti peräisin sanas­ta hjul, pyörä. Roomas­sa talvipäivän seisauk­sen juh­la, 25. decem­brius­ta oli dies Sol invic­tus, voit­ta­mat­toman Auringon päivä. Ja siihen­hän päivään sopi sit­ten sijoit­taa Kris­tuk­sen syn­tymäjuh­la, kun kristi­nuskos­ta tuli val­tionuskon­to 300-luvun lopulla.

     Vielä maalisku­uhun 1753 Ruot­sis­sa ja Suomes­sa nou­datet­ti­in juli­aanista kalen­te­ria eli van­haa lukua. Se oli likimäärin 10 päivää todel­lis­es­ta kalen­ter­ista jäl­jessä, ja sik­si Pyhän Lucian päivä sijoit­tui itse asi­as­sa talvipäivän seisauk­sen tietämille. Ja kun lumipeit­ekin tuli maa­han yleen­sä Lucian päivän tietämil­lä, se oli hyvä aika pitää val­on juhla.

     Tapa alkoi Län­si-Göö­tan­maal­la, maan vau­raim­mas­sa osas­sa joskus 1746-luvul­la per­he­juh­lana, ja sit­ten vähitellen lev­isi, tämän vuo­sisadan alus­sa Suomeen Por­voon Hög­val­lan ruotsinkielisen emän­täk­oulun kaut­ta. Ja vähitellen on levin­nyt, ensin ruotsinkielisi­in piirei­hin ja sit­ten läh­es koko maa­han, ainakin Etelä-Suomeen. Lucian-vaalis­sa äänestämäl­lä pääsee tuke­maan kansanterveystyötä.

     Keskustelu­pal­soil­la Lucia-juh­laa joskus arvostel­laan kärkevästi. Enpä itse näe mitään pahaa siinä, että nät­ti pikku­por­varistyt­tö saa ker­ran elämässään olla tal­ven kuningatar.

     Suo­ma­laises­sa kalen­teris­sa 13.12. on Sei­ja nimipäivä. Nimi tulee sanas­ta sees. Se sopii hyvin suomen­nok­sek­si Luci­as­ta eli val­oisas­ta. Nimi tulee lati­nan sanas­ta lux, valo

     Auringonpylväs kuvas­sa (ei voi liit­tä tähön viesti­in) näkyi Ker­aval­la Lucian-päivänä 2004 aamul­la. Ilmas­sa oli jäähilet­tä, ja näyt­ti kuin enke­li­parvi olisi lentänyt sen ohi. Min­ul­la oli sil­loin Ker­aval­la työ­maa, ja nyt jo edes­men­nyt raken­nusmes­tari Erk­ki Karu­maa ryn­täsi ulkoa taukoti­laan, jos­sa olimme kahvil­la: ”Kaver­it. Tulkaa tsi­igaa­maan komeaa auringonnousua!”
     Vuon­na 1974, siis 36 vuot­ta sit­ten opiske­lin syys­lukukau­den Greno­blen yliopis­tossa. Joulun vietin hiih­toretkel­lä siinä tun­nin bus­si­matkan päässä kaupungista sijait­se­val­la Ver­coursin luon­non­suo­jelu­alueel­la. Aika jän­nit­tävää: Latu kul­ki jyrkän­teen läheltä. Kat­selin korkeal­ta jyrkän­teeltä alas. Ylhääl­lä oli talvi ja lumen peit­tämät kuuset. Alhaal­la syksy ja ruska. 

     Tapan­in­päivänä palasin kaupunki­in, ja oli aivan kesäistä. Niin ja nor­maali työpäivä.

     Vuoris­to­hotel­lis­sa jouluil­lal­lisel­la seu­ranani oli muuan nor­jatar. Hän ker­toi sen vuo­den Nobel-juh­lista. Fysi­ikan nobelisti oli amerikkalainen, joka oli opiskel­lut aikoinaan Ruot­sis­sa. Kiitospuheessaan hän ker­toi, miten syksyn myötä kaik­ki oli tul­lut pimeäm­mäk­si ja pimeäm­mäk­si. Sit­ten hän jatkoi ruot­sik­si: ”Ja eräänä aamu­na seisoi valkopukuinen kynt­tiläkru­unul­la koris­tau­tunut neito hänen huoneessaan”.

     Tämä oli hänen tule­va puolisonsa.

     Vastaa

120. Jos asi­at opete­taan tuol­la “näin jotkut usko­vat” ‑taval­la, niin ei kai sitä sit­ten tarvitse erot­taa tieteestä mitenkään. Se, että kris­ti­tyt usko­vat siihen, että Jeesus nousi kuolleista, on ihan yhtä tieteelli­nen fak­ta kuin se, että maa kiertää aurinkoa.

     Se on tietysti tot­ta, mut­ta kyseessä on ns. var­muu­den vält­tämi­nen. Lisäk­si uskon­toa opet­ta­vat opinahjot ovat perusk­oulu ja lukio, jois­sa tiedet­tä ja sen koko käsitet­tä vas­ta opetel­laan, ei ole vält­tämät­tä huono asia tehdä rajan­ve­to­ja väärinymmär­re­tyn yleisen fak­tan, tarkem­paan tieteel­liseen tietoon perus­tu­van fak­tan sekä tieteel­lisen teo­ri­an välille.

     “Kyse on ilmi­selvästi suo­ma­lais­es­ta insinöörikult­tuurista, jos­sa kaik­ki kult­tuu­rituot­teet tulk­i­taan ensisi­jais­es­ti todel­lisu­ut­ta kuvaav­ina ja jäljit­telev­inä. Vas­ta pien­ten irvistys­ten jäl­keen suos­tu­taan tekemään myös pitem­mälle meneviä tulkintoja.”

     Tuon suun­tais­es­ti ajat­te­len minäkin. Ilmiö on ver­rat­tavis­sa uskon­nol­liseen fundamentalismiin

     Siinä tapauk­ses­sa suurin osa usko­vai­sista lie­nee fundamentalisteja.

     Ongel­ma siinä, ettei tehdä selkeää pesäeroa totu­u­teen tai siis fak­taan, on se, ettei ver­tausku­vaa käsitel­lä ver­tausku­vana eikä sen var­tausku­val­lisu­us tule kon­tek­stista mitenkään ilmi. Jos tätä ver­rataan kult­tuuri­in, niin esimerkik­si kir­jal­lisu­ushan on kult­tuurin osalta lähtöko­htais­es­ti sat­ua ja siel­lä ver­tauk­set ovat ver­tauk­sia. Samat­en maalauk­setkaan eivät ole val­oku­via, vaan niiden osalta ole­tusar­vois­es­ti huomioidaan, että niis­sä on mukana varsin run­saasti tulkintaa.

     Jos tietokir­jois­sa puhut­taisi­in tietois­es­ti usko­muk­sista tote­na, asia näyt­täy­ty­isi täysin samana eli petok­se­na niiden osalta, jot­ka eivät näin usko. Samoin väären­net­ty­jen val­oku­vien osalta. Ja kun kyseessä vieläpä on auk­tori­teetin tekemä petos, kyse on selvästä pain­os­tamis­es­ta ja uskon­va­pau­den rikkomisesta.

     Se, että sin­ua eivät oikeutesi kiin­nos­ta tai juuri sin­un oikeuk­si­asi ei riko­ta, on aika surkea syy kieltää niitä muilta.

     Vastaa

121. jos yritetään kieltää kaiken­lainen uskon­nol­lisu­us koulus­sa, niin ajaudu­taan kon­flik­tei­hin kuten ran­skas­sa huivikiel­lon kanssa. Uskon­toa opete­taan meil­lä kouluis­sa hyvinkin maltil­lises­sa hengessä.

     Kyse on siitä miten asia esitetään. Minus­takin suo­ma­laistyyp­pinen uni­ver­saalin har­mon­ian, tieteen kieltämät­tömyy­den ja tarpeet­toman van­hoil­lisu­u­den tuomit­se­va maltill­i­nen sanoma uskon­nonopetuk­ses­sa ja uskon­nois­sa yleen­säkin on kaikin puolin hyvä asia ja, jos kaik­ki ihmiset noin käyt­täy­ty­i­sivät, maail­ma olisi paljon parem­pi paikka.
     En kieltäisi uskon­nonope­tus­ta koulus­sa, sil­lä se vain johtaisi tulk­in­to­jen ja sitä kaut­ta ihmis­ten tarpeet­tomaan radikalisoi­tu­miseen uskonasioissa.

     Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, että usko­mus esitetään tosi­asiana. Täl­löin selvästi eri tavoin usko­valle kyse on pakot­tamis­es­ta osal­lisu­u­teen ja omien usko­musten kieltämis­es­tä. Se on aika hem­metin iso asia eikä mikään pieni tulk­in­taero, joi­ta on esim. kris­til­lis­ten uskon­to­jen välil­lä. (Kyse ei myöskään mis­tään pien­estä laulun­lu­rituk­ses­ta tai joulunäytelmästä, joka voidaan kult­tuurisek­si eri­ty­ispi­ir­teek­si.) Pienet tulk­in­taerot vaikka­pa katolis­ten ja luter­i­lais­ten välil­lä on help­po paika­ta tun­nil­la ilman, että kukaan joutuu siitä sen kum­mem­min kärsimään.

     Vastaa

122. Käy kylmä henkäys talvisäässä: saat luvan olla osal­lis­tu­mat­ta yhteiseen juhlaamme.

     Mik­si minä olen kuulev­inani tässä: me olemme hyviä, te olette pahoja?

     Miten mil­lään uskon­tokun­nal­la tai muul­la ryh­mäl­lä voisi olla yksi­noikeus siihen, mitä me yleis­es­ti ymmär­rämme “Hyväl­lä”?

     Vastaa

123. “En minä ole tul­lut tuo­maan rauhaa, vaan miekan” (Matt. 10:34)

     Vastaa

124. TIERNAPOIKIEN YLISTYSLAULU KEISARI ALEKSANTERILLE KIITOS MAAORJUUDEN LAKKAUTTAMISESTA JA SUOMEN KIELEN ASEMASTA

     Joulu­juh­lan uskon­nolli­nen sisältö, joulue­vanke­li­u­mi ja –vir­ret on osa kult­tuuri­amme. Näin totean itse kol­man­nen pol­ven vapaa-ajat­teli­jana. Joulue­vanke­li­u­mis­sa viitataan todel­liseen his­to­ri­al­liseen tapah­tu­maan: Keis­ari Augus­tuk­selta todel­lakin kävi käsky koko val­takun­nan verollepanos­ta eli yleis­es­tä henkikir­joit­tamis­es­ta. Muis­tut­taa meitä yhteiskun­tamme rooma­lai­sista juurista.

     Kris­titylle Jeesus oli maail­man Vapah­ta­ja, mus­limille Allahin pro­feet­ta. Juu­ta­lainen muis­taa Tal­mudin ker­to­muk­set Mes­si­aas­ta. Hin­du voinee pitää hän­tä Shiv­an ole­mus­puole­na. Ja ateis­tille Jeesus oli teräväpäi­nen poi­ka köy­histä van­hem­mista, joka pani hant­ti­in ahdaskat­seisille papeille.

     Tier­napo­jista olen aina pitänyt. Täl­lä pien­imuo­toisel­la laulunäytelmäl­lä on pitkät per­i­neet, ja aikoinaan köy­hät koulupo­jat kulki­vat joulu­aikaan talosta taloon sitä esit­tämässä kooten näin varo­ja elan­toon­sa ja luku­jen­sa maksamiseen.

     Kiin­nit­täisin huomio­ta eril­liseen numeroon esi­tyk­sessä, ylistys­laulu­un keis­ari Alek­san­teri II:lle: ”Keis­ari Alek­san­teri, Suomen­maan suuriruhti­nas, hän otti pois orjuuden…” 

     Laulu liitet­ti­in tier­napoikae­si­tyk­seen 1860-luvul­la, eikä se tul­lut mil­lään kuvernöörin ukaasil­la. Helmiku­us­sa 1861 – siis koh­ta tarkalleen 150 vuot­ta sit­ten –keis­ari Alek­san­teri II antoi julis­tuk­sen maaor­jien vapaut­tamis­es­ta. Tämä herät­ti suur­ta riemua koko val­takun­nas­sa, myös ja eri­toten Suomes­sa, jos­sa oli vapaa talonpoikaisto.

     Venäläi­nen etevä maanti­eteil­i­jä, upseeri, myöhem­min anark­isti ja val­lanku­mouk­selli­nen Peter Kropotkin kir­joit­ti Val­lanku­mous­miehen muis­telmis­saan maaor­jien vapau­tusjulis­tuk­sen päivästä: ”Olisi­pa hän ymmärtänyt kuol­la sinä päivänä.”

     Keis­ari ja Suuriruhti­nas vielä vuot­ta myöhem­min kielire­sprik­til­lä takasi suomenkie­len ase­man sekä 1863 kut­sui koolle Suomen säädyt, ja yli puoli vuo­sisa­taa kestänyt val­tioyö päät­tyi. Oli siis syytä moninker­taiseen iloon ja osoit­taa kansan kiin­tymys­tä näin esiku­val­liselle hallitsijalle.

     His­to­ri­oit­si­jat tosin arvostel­e­vat Alek­san­teri II:sta ankaram­min: paljon hyviä aiko­muk­sia, vähän kestävää tulosta. Help­poa­han sitä on olla maal­la viisas, kun merel­lä myrskyää.

     Vastaa

125. En halua käy­dä keskustelua uskon­non mielekkyy­destä sinän­sä; se on mielestäni jokaisen henkilöko­htainen asia. Uskon­nol­liset kiihkoil­i­jat, kuten Ilpo yllä, tekevät kuitenkin tästä (sinän­sä hyvin tärkeästä) muo­to­seikas­ta sisältökysymyksen. 

     Siis, jos argu­men­toidaan, että olen­naista uskon­nol­lises­sa opetuk­ses­sa on se eet­ti­nen malli, jon­ka se antaa, ja joka on melko laa­jasti yhteiskun­nas­samme hyväksyt­ty, niin ei ole mitään peri­aat­teel­lista syytä, mik­si se kaikille yhteis­es­ti opetet­tuna pitäisi kytkeä tari­noi­hin, jot­ka ovat kaikkien muiden kuin uskovien mielestä pelkkiä sat­u­ja. Sem­minkin kun niiden tari­noiden opet­ta­mi­nen, kuten yllä esitin, on ongel­mallista kaikkien osa­puolten uskon­non­va­pau­den kannalta. 

     Toinen asia on kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen näköko­h­ta, ja edelleen ei ole mitään syytä, mik­si uskon­nol­lista sisältöä pitäisi esit­tää muuten kuin yllä joku tote­sikin, eli että jotkut ihmiset nyt näin usko(i)vat. Tämäkään ei tue käsi­tys­tä, että teol­o­gisia kysymyk­siä tai raa­matun tari­noi­ta tarvit­sisi käsitel­lä minään muu­na kuin muu­takaan kirjallisuutta. 

     Ongel­mana on lähin­nä se, että todel­la monille uskoville tämä ei kel­paa, kos­ka he näkevät täl­laisen tarkastelun jotenkin uhkaa­vana ja jopa hyökkäyk­senä hei­dän uskoaan vas­taan. Aivan samaan tapaan kuin se, että yllät­tävän moni kokee hyökkäyk­senä omaa koke­mus­taan vas­taan sen, että joku tutkii makuais­timuk­sen kemi­al­lista perus­taa tai vaik­ka musi­ikinku­un­telun neu­rol­o­gisia vaiku­tuk­sia. Yllät­tävän moni kokee, että jokin arvokkaak­si koet­tu asia menee “pilalle”, jos joku tarkastelee sitä vähän eri näkökul­mas­ta ja ‘neu­traalein’ käsit­tein. Jos sanalle “type­r­yys” ylipäätään on jokin mielekäs merk­i­tys, niin se on mielestäni tämä.

     Korostan, että se ei ole kytkök­sis­sä uskon­nol­lisu­u­teen. Sat­tuu vain ole­maan niin, että me ihmiset pidämme “omiemme” puo­lia, joten kun joku täl­lainen type­r­ys kokee puo­lus­ta­vansa uskon­toaan, niin fik­sum­mat saman uskon­tokun­nan edus­ta­jat usein pitävät suun­sa kiinni. 

     Tämä syn­nyt­tää usein käsi­tyk­sen, että kaik­ki usko­vat ovat type­r­iä, mikä ei todel­lakaan ole tot­ta. Type­r­yys ei näis­sä asiois­sa ole sidok­sis­sa uskon­nol­lis­ten usko­musten sisältöön, vaan suh­tau­tu­miseen yllä esitet­ty­i­hin muotoseikkoihin. 

     Minus­ta ei ole mielekästä kieltää “kaiken­laista uskon­nol­lisu­ut­ta” kouluis­sa, vaan minus­ta vain koulun tulisi pitäy­tyä otta­mas­ta kan­taa uskon­nol­lisi­in kysymyk­si­in. Joulue­vanke­li­u­minäytelmät, tier­napo­jat jne, ovat ihan OK, kun­han ne esitetään näytelminä, laulelmi­na jne, eikä — kuten mei­dän ala-asteen luokanopet­ta­jamme aikanaan — totisim­pana tote­na, jon­ka kir­jaimel­lise­na totuute­na pitämis­es­tä on kiin­ni se, päädym­mekö kuole­mamme jäl­keen taivaaseen vai helvettiin.

     Vastaa

126. Toiko, mil­laisen?

     Vastaa

127. Tiedemies:

     Joulue­vanke­li­u­minäytelmät, tier­napo­jat jne, ovat ihan OK, kun­han ne esitetään näytelminä, laulelmi­na jne, eikä – kuten mei­dän ala-asteen luokanopet­ta­jamme aikanaan – totisim­pana tote­na, jon­ka kir­jaimel­lise­na totuute­na pitämis­es­tä on kiin­ni se, päädym­mekö kuole­mamme jäl­keen taivaaseen vai helvettiin.

     Sin­ul­la on ollut huono opet­ta­ja — hel­vetil­lä pelot­telu on muutenkin surkea kään­ny­tys­menetelmä (jos ei jo usko, ei usko siihen hel­vetti­inkään), mut­ta etenkään lap­si­in sitä ei pitäisi käyt­tää. Mum­moni muis­teli joskus, miten pikku­siskoni oli tul­lut seu­rakun­nan päiväk­er­hos­ta koti­in ja sanonut, ettei tykkää Jeesuk­ses­ta. Ei mum­mo sanonut pienelle, että Jeesuk­ses­ta pitää tykätä
     muuten joutuu hel­vetti­in, mum­mo kysyi mik­si. No, päiväk­er­hos­sa oli ker­rot­tu, että Jeesus on pahoillekin hyvä eikä siskoni ymmärtänyt moista. Mum­mo sit­ten vain selit­ti, mik­si hänen mielestään oli oikein olla hyvä pahoillekin: “Jeesus oli pahoillekin hyvä, jot­ta pahois­takin voisi tul­la hyviä”.

     Joku yllä esit­ti, että ker­to­musten opet­ta­mi­nen tosi­a­sioina joh­tu­isi siitä, että uskon­nonopet­ta­jik­si valikoi­tu­isi usko­vaisia. Ala-asteel­la (jos­sa tuo­ta ongel­maa esi­in­tyy) uskon­toa opet­ta­vat kuitenkin nimeno­maan luokanopet­ta­jat, eivät teolog­it tai uskon­toti­eteil­i­jät. Uskon­non tun­neil­la kyl­lä myöhem­min maini­taan, että luter­i­lais­ten viralli­nen oppi Raa­ma­tus­ta on sanomain­spri­raa­tio, mut­ta ehkä tuo­ta ter­miä ei ava­ta riit­tävästi. Sinän­sähän ver­tausku­val­lisu­us ja sanoman merk­i­tyk­sen korost­a­mi­nen ei tarkoi­ta, etteikö pin­tata­sokin voisi olla (ainakin osit­tain) “his­to­ri­al­lis­es­ti tot­ta” — se ei vain ole niin olen­naista onko joku ihme­jut­tu tapah­tunut “oikeasti”.

     Oman uskon­non opetuk­ses­sa on meta-ajatuk­se­na “me evanke­lis-luter­i­laiset kris­ti­tyt uskomme, että…” tai “me mus­lim­it uskomme, että..”. Opet­ta­ja saa sen sanoa ihan ääneenkin ja kyl­lä se voidaan sinne oppikir­joi­hinkin painaa siltä var­al­ta, että oppi­las ei tuo­ta itsenäis­es­ti hok­saa eikä opet­ta­ja ymmär­rä tehdä asi­aa selväk­si. Jos halu­taan säästösy­istä siir­tyä kaikille yhteiseen uskon­toti­etoon, niin ongel­ma ei ole tuo — ihan hyvin voidaan uskon­non­va­paut­ta loukkaa­mat­ta opet­taa fak­tana, miten eri uskon­nois­sa usko­taan. Ongel­ma on vain se, mitä ote­taan mukaan ja mitä jätetään pois — pain­ote­taanko val­tauskon­toa ja miten paljon…

     Vastaa

128. Ongel­ma on vain se, mitä ote­taan mukaan ja mitä jätetään pois – pain­ote­taanko val­tauskon­toa ja miten paljon… 

     Näin­pä. Maantiedon tun­neil­la on help­po pain­ot­taa Suomen ja lähialuei­den maanti­etoa, biolo­gian tun­neil­la tutus­tua kaikkein per­in­po­h­jaisim­min suo­ma­laisi­in kasvei­hin ja eläimi­in, his­to­ri­an tun­neil­la käy­dä erik­seen läpi Suomen his­to­ri­aa, jne.

     Mut­ta mitä pain­otet­taisi­in uskon­non­tun­neil­la? Pitäisikö kaikkien käy­dä perus­teel­lis­es­ti läpi juuri luter­i­laista kris­til­lisyyt­tä, kos­ka se nyt vain sat­tuu ole­maan valtauskonto?

     Vastaa

129. En nyt ota kan­taa uskon­nonopetuk­ses­ta suun­taan tai toiseen mut­ta mielestäni tämä koko keskustelu koulu­jen joulu­juh­lista on aivan absur­dia potaskaa. Eikö per­in­teil­lä ja kult­tuuriperin­nöl­lä ole mitään arvoa? Tehdäänkö per­in­teisel­lä joulu­juh­lal­la oikeasti jonkin­laista väki­val­taa las­ten mielille? Kuka vakavis­saan voi väit­tää moista?

     Vastaa

130. Komp­paan täysin Aria. Itse olen umpi­pakana, en osaa, en halua käyt­tää muu­ta ter­miä. En ole eläis­säni kuu­lunut mihinkään kirkkokun­taan, mut­ta min­ua suuresti viehät­tävät van­hat suo­ma­laiset kau­ni­it joulu­per­in­teet uskon­nol­li­sine höm­pö­tyksi­neen. Ihas­tut­ta­va suvivir­si aloit­taa min­un kesäni.
     Jos mei­dän uskon­not­tomien vakau­mus on niin hen­toa, että se järkkyy näistä tra­di­tioista, kan­nat­taisi var­maankin alkaa uskoa joi­hinkin tarinoihin.
     Koko tämän kalis­telun voisi kiteyt­tää Nopolan likko­jen sanoi­hin: EI TEHRÄ TÄST NY NUMEROO!

     Vastaa

131. Tasa-arvolain toisen pykälän mukaan:

     “Tämän lain sään­nök­siä ei sovel­leta evanke­lis-luter­i­laisen kirkon, ortodok­sisen kirkkokun­nan eikä muiden uskon­nol­lis­ten yhdyskun­tien uskon­non­har­joituk­seen liit­tyvään toimintaan…”

     Minkä ihmeen takia ihmis­ten pitäisi hoila­ta lain yläpuolel­la toimi­van organ­isaa­tion tunnuslauluja?

     Vastaa

132. “Tämän lain sään­nök­siä ei sovel­leta evanke­lis-luter­i­laisen kirkon, ortodok­sisen kirkkokun­nan eikä muiden uskon­nol­lis­ten yhdyskun­tien uskon­non­har­joituk­seen liit­tyvään toimintaan…”

     Minkä ihmeen takia ihmis­ten pitäisi hoila­ta lain yläpuolel­la toimi­van organ­isaa­tion tunnuslauluja?

     Ohhoh!
     Hyvä kysymys.

     Niin kauan kuin asianti­la on tuom­moinen, että uskon­to ajaa kir­joite­tus­sa lais­sa ole­tusar­vois­es­ti tasa-arvon ohi (käsit­tääk­seni ihmisoikeussopimusten vas­tais­es­ti), tuo point­ti on validi.

     Vastaa

133. Mis­sä on vetoomus kirkon ja val­tion erot­tamisek­si toisistaan?

     Vastaa

134. Tiedemies:“Uskonnolliset kiihkoil­i­jat, kuten Ilpo yllä, tekevät kuitenkin tästä”

     En ole kiihkoil­i­ja. Kiihkoil­i­joi­ta ovat nämä uskon­nol­lis­ten ja muiden juh­la­meno­jen kieltäjät. Ev.lut kirkkoa suiv­ait­se­vam­paa uskon­tokun­taa on vaikea löytää.

     Vastaa

135. Mariak:“hän pitää sin­ua tuh­mana, kun et usko.”

     Ei pidä paikkaansa. Min­un puolestani kukin saa uskoa tai olla usko­mat­ta. Sen sijaan en hyväksy sitä, että tiedemies halu­aa kieltää ja rajoit­taa per­in­teisiä juh­la­muo­to­ja ja uskon­non opetuk­sen. Ja vielä sekin, että täl­laiset ahdas­mieliset esi­in­tyvät kaikkien ylimp­inä vapau­den ja demokra­t­ian airueina.

     Vastaa

136. Palaan vielä tähän, kos­ka Joulupuk­ki toi Räisäsen Raa­mat­tutiedon, joka oli alu­nalka­en kir­joitet­tu lukion oppikir­jak­si, mut­ta joka oli tuon ajan piis­po­jen mielestä liian rankkaa luet­tavaa lukiolaisille.

     Ei opet­ta­ja opetuk­ses­saan kovin kauas voi poike­ta siitä, mitä kir­jas­sa lukee tai seu­rauk­se­na on vaikei­ta kysymyk­siä luokassa. 

     Min­un koulu­aikoina tämä meni tois­in­päin: opet­ta­ja oli vapaamielisem­pi kuin oppikir­jat. Oma kiin­nos­tuk­seni his­to­ri­al­lis-kri­it­tiseen Raa­matun­tutkimuk­seen heräsi, kun lukios­sa uskon­nonopet­ta­ja ker­toi neit­seestäsyn­tymisopin perus­tu­van kään­nösvirheeseen Sep­tu­ag­in­tas­sa. Nykyään, vuodes­ta 1993, tämän saman asian on voin­ut lukea myös Kirkko-Raa­ma­tus­ta (Jes. 7:14).

     Olisiko­han maail­ma kovinkin eri­lainen, jos piis­pat oli­si­vat päät­täneet toisin ja jo 80-luvul­la luki­o­laisille olisi opetet­tu tämä ja sen lisäksi:

     - Jeesuk­sen tekemät ihmeet eivät olleet tuon ajan maail­mas­sa mitenkään ylilu­on­nol­lisia: saman­laisia tari­noi­ta ker­rot­ti­in monista muis­takin kiertävistä parantajista
     — VT:n his­to­ri­akir­jat on kir­joitet­tu pohdit­taes­sa, mitä israelilaiset tekivät väärin, kun jou­tui naa­purikan­so­jen orjuuttamiksi
     — fun­da­men­tal­isti­nen Raa­matun­tulk­in­ta ei yksinker­tais­es­ti ole mielekäs eikä myöskään kovin yleinen uskovien keskuudessa
     — Johan­nek­sen evanke­li­u­mil­la ei ole kovinkaan paljon tekemistä his­to­ri­al­lisen Jeesuk­sen kanssa
     — Osa Paavalin nimi­in pis­te­ty­istä kir­jeistä ei ole Paavalin kir­joit­tamia, vaan ne ovat syn­tyneet myöhem­min hänen seu­raa­jien­sa kesku­udessa (sama pätee moni­in mui­hinkin Raa­matun kirjoihin)
     — jo ensim­mäiset kris­ti­tyt vään­sivät siitä, mikä on oikeaa kris­til­lisyyt­tä (eri­tyis­es­ti ruokasään­nöistä ja ympärileikkauk­ses­ta), vapaampi lin­ja voitti
     — jne. jne. …?

     Nämä kaik­ki asi­at löy­tyivät kyl­lä oppikir­joista, mut­ta ne oli kätket­ty sil­lä taval­la riv­ien väli­in, että vain teolo­gi ne sieltä löysi. Tästä hyvästä fun­da­men­tal­isti­nen Raa­mat­tukäsi­tys on hyvin yleinen niiden kesku­udessa, joil­la uskon­to jäi rip­pik­oulu­un. Ja kun fun­da­men­tal­isti­nen käsi­tys ei ole mielekäs, niin moni hylkää uskon kokonaan.

     Vastaa