Varmuuskopioista teostomaksu

Val­tio­neu­vos­to on päät­tä­nyt ulot­taa teos­to­mak­sun kos­ke­maan tie­to­ko­nei­den var­muus­ko­pioin­nis­sa käy­tet­tä­viin ulkoi­siin kova­le­vyi­hin. Hyvä, on myön­net­tä­vä, että esi­mer­kik­si minä käy­tän ulkoi­sia kova­le­vy­jä var­muus­ko­pioinn­nin ohel­la  valo­ku­vien tal­let­ta­mi­seen. Vaa­tii vil­kas­ta mie­li­ku­vi­tus­ta aja­tel­la, että joku tar­vit­si­si ulkois­ta kova­le­vyä musii­kin tal­let­ta­mi­seen. Yhden Teran kova­le­vyyn mah­tuu musiik­kia pak­kaus­ta­vas­ta riip­puen nel­jäs­tä kuu­kau­des­ta kah­teen vuoteen.

Mak­su ei ole aivan pie­ni. Uut­ta ase­tus­ta en mis­tään löy­tä­nyt, mut­ta tämän vuo­den hin­nas­ton mukaan kes­ki­ko­koi­ses­ta ulkoi­ses­ta kova­le­vys­tä mak­su oli­si 21 euroa, min­kä pääl­le tulee ymmär­tääk­se­ni alv 4,62 euroa. ulkois­ten kova­le­vy­jen hin­taan tulee siis noin 50 pro­sen­tin koro­tus. Minis­te­riö kuvit­te­lee tämän lisää­vän teos­to­mak­su­ja 20 prosentilla.

Minä en vas­tus­ta muusi­koi­den tulo­ja, mut­ta oli­si­ko ollut tas­a­puo­li­sem­paa pan­na tämä mak­su vaik­ka mai­don hin­taan? Se koh­dis­tui­si toden­nä­köi­ses­ti musii­kin tal­let­ta­jiin tas­a­puo­li­sem­min kuin mak­su joka koh­dis­tuu lähin­nä valo­ku­vaa­jiin, koti­vi­deoi­den har­ras­ta­jiin ja nii­hin, jot­ka huo­leh­ti­vat tie­to­ko­nei­den varmuuskopioinnista.

Tai siis yri­tet­tiin koh­dis­taa, mut­ta ei oikeas­ti koh­dis­tet­tu. En tie­dä, mis­sä maa­il­mas­sa siel­lä val­tio­neu­vos­tos­sa oikein ele­tään, sil­lä eihän tuo­ta mak­sua tule juu­ri kukaan mak­sa­maan.  En tie­dä, kuin­ka suu­ri osa ulkoi­sis­ta kova­le­vyis­tä oste­taan net­ti­kau­pois­ta, mut­ta uskoi­sin että val­tao­sa jo pel­käs­tään sik­si, että net­ti­kaup­pa on lak­kaut­ta­nut alan kivi­jal­ka­kau­pat. Tämän jäl­keen ne aina­kin oste­taan kaik­ki net­ti­kau­pois­ta, mut­ta vain ulko­mai­sis­ta, kos­ka nii­tä hyvi­tys­mak­su ei kos­ke. En usko, että kes­tää viik­koa­kaan, kun kaik­ki tie­tä­vät, että ulkoi­nen kova­le­vy pitää ostaa ulko­mai­ses­ta verk­ko­kau­pas­ta. On erit­täin epäi­sän­maal­lis­ta ohja­ta valo­ku­vauk­sen har­ras­ta­jat ulko­mais­ten verk­ko­kaup­po­jen asiak­kaik­si, kos­ka var­maan­kin se lisää ulko­mais­ten verk­ko­kaup­po­jen mark­ki­nao­suut­ta muu­ten­kin. Jos jou­dut hakeu­tu­maan ulko­mai­seen net­ti­kaup­paan ostaak­se­si tal­le­tus­ti­laa valo­ku­vil­le­si, ostat siel­tä myös hel­pos­ti muutakin.

Voi­daan mie­les­tä­ni aiheel­li­ses­ti kysyä, onko ase­tus lain­mu­kai­nen. Lain mukaan hyvis­tys­mak­su voi­daan nimit­täin koh­dis­taa vain lait­tei­siin, joi­ta käy­te­tään mer­kit­tä­väs­sä mää­rin yksi­tyi­seen kopiointiin.Kuinka mon­ta pro­sent­tia on mer­kit­tä­väs­sä mää­rin?  En usko, että musii­kin kopioin­nin osuus ulkois­ten kova­le­vy­jen sisäl­lys­tä ylit­tää prosenttiakaan.

148 vastausta artikkeliin “Varmuuskopioista teostomaksu”

  1. Tie­dät­kö kenen minis­te­rin vas­tuu­alu­eel­la tämä on Ope­tus­mi­nis­te­riös­sä? Wal­lin vai Virkkunen?
    Ihan vaan, että tie­tää min­kä puo­lu­een mii­nus­lis­taan tämän käsit­tä­mät­tö­män pää­tök­sen lisää 🙂

  2. En tie­dä, kuin­ka suu­ri osa ulkoi­sis­ta kova­le­vyis­tä oste­taan net­ti­kau­pois­ta, mut­ta uskoi­sin että val­tao­sa jo pel­käs­tään sik­si, että net­ti­kaup­pa on lak­kaut­ta­nut alan kivi­jal­ka­kau­pat. Tämän jäl­keen ne aina­kin oste­taan kaik­ki net­ti­kau­pois­ta, mut­ta vain ulko­mai­sis­ta, kos­ka nii­tä hyvi­tys­mak­su ei koske. 

    Toi­saal­ta jos YLE muut­tuu vero­ra­hot­tei­sek­si niin vapau­tuu ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa hyvi­tys­mak­sun tarkastajiksi. 🙂

    Minä en enää edes jak­sa valit­taa, lakien kir­joit­ta­jil­la on vaan joku sem­moi­nen kyt­ken­tä pääs­sä että jos asi­aan liit­tyy joten­kin tie­to­ko­ne niin se kyt­kee jär­jen ja suh­teel­li­suu­den­ta­jun pois.

  3. Teos­to ja kaset­ti­mak­su ovat jo men­nyt­tä maa­il­maa. Ulkois­ten kova­le­vy­jen käyt­tö voi uha­ta lähin­nä elo­ku­van­te­ki­jöi­den teki­jä­noi­keuk­sia, mut­ta vuo­krae­lo­ku­vien osal­ta kopioin­ti on kiel­let­ty ja ostet­tu­jen elo­ku­vien osal­ta kyse on var­muus­ko­pios­ta, mis­tä las­kut­ta­mi­nen on vähän lii­oi­tel­tua. Aina­kin itse koke­muk­se­ni cd- tai dvd- tai blu-ray ‑levyis­tä ovat että nii­hin ei voi kovin hyvin luot­taa — tosin hajoa­vat ne ulkoi­set kova­le­vyt­kin säännöllisesti. 

    Itse asias­sa, eikö hajon­nees­ta kova­le­vys­tä pitäi­si jat­kos­sa sit­ten saa­da veronpalautusta? 🙂

  4. Kuka ostaa enää ulkoi­sia kiin­to­le­vy­jä tämän jäl­keen? “Ulkoi­set” kiin­to­le­vyt ovat vain sisäi­siä kiin­to­le­vy­jä jot­ka on kote­loi­tu uusik­si. Täl­lai­sia kote­loi­ta (eri fyy­si­sil­le kiin­to­le­vy­jen koko­luo­kil­le) saa hyvin edul­li­ses­ti samois­ta liik­keis­tä mis­tä saa noi­ta levy­jä­kin. Itse asias­sa aina­kin yhden hal­pis­ko­te­lo­mer­kin muka­na tulee myös ruu­vi­meis­se­li, jon­ka avul­la saa tum­pe­lom­pi­kin käte­väs­ti asen­net­tua levyn sin­ne koteloon.

  5. Mikä­li ymmär­sin pää­tök­sen oikein, voi edel­leen ostaa taval­li­sen kova­le­vyn ilman hyvi­tys­mak­sua ja USB-kote­lon erik­seen ja ruu­va­ta kova­le­vyn kote­loon itse.

  6. Amma­tin­har­joit­ta­ja voi hakea Teos­to ‑vapaut­ta, kuten alle­kir­joit­ta­nut on teh­nyt jo vuo­sia sit­ten. Eri­näi­set net­tiak­tii­vit ja alku­pe­räi­sen kaset­ti­mak­sun hen­ges­sä suu­ria mää­riä “Teos­to-vapaa­ta” mate­ri­aa­lia itsel­leen lataa­vat ovat juu­ri nii­tä, jot­ka osta­vat sen levyn Ahven­maal­ta tai Viros­ta. Sääs­ty­pä samal­la se ALV:n mak­sa­mi­nen Suo­meen, kun sen voi mak­saa jon­ne­kin muualle.

    Eli lyhyes­ti, Osmon mai­to­ve­ro koh­dis­tui­si samal­la tark­kuu­del­la, eikä toi­si muka­naan saman ver­ran hait­to­ja ja veromenetyksiä.

  7. Aika jär­je­tön­tä. Kai mak­sut muis­te­taan lät­käis­tä myös kai­ut­ti­mil­le ja kuu­lok­keil­le, ja tie­to­ko­neil­le noin ylei­ses­ti, kaa­pe­leil­le, WLAN:ille, laa­ja­kais­tayh­teyk­sil­le jne. — kaik­ki ylei­siä rikoksentekovälineitä. 🙂

  8. On myön­net­tä­vä, ettei­vät kaik­ki kova­le­vy­jen osta­jat tal­len­na musiik­ki­aan näil­le siir­ret­tä­vil­le tal­len­nus­vä­li­neil­le, mut­ta moni sil­ti tekee niin. Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la sinun ehdo­tuk­se­si vaih­toeh­dok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artis­tien tulo­jen alas­ajon jatkumista.

    1. On myön­net­tä­vä, ettei­vät kaik­ki kova­le­vy­jen osta­jat tal­len­na musiik­ki­aan näil­le siir­ret­tä­vil­le tal­len­nus­vä­li­neil­le, mut­ta moni sil­ti tekee niin.

      Voi­tai­siin­ko teh­dä tut­ki­mus sii­tä, kuin­ka monel­la on tie­to­ko­neel­laan (koti­mais­ta) musiik­kia niin pal­jon ettei se mah­du var­si­nai­sel­le kova­le­vyl­le vaan jou­tuu musiik­kia var­ten osta­maan lisää tilaa. Koneen sisäi­sel­le kova­le­vyl­le mah­tuu siis joka tapauk­ses­sa usei­ta kuu­kausia musiik­kia. Las­ke­taan näi­den osuus ulkois­ten kova­le­vy­jen osta­jis­ta ja tämän pro­mil­len sadas­osan ver­ran voi sit­ten pan­na tätä kaset­ti­mak­sua ulkoi­sil­le kovalevyille.
      Perus­tuu­ko tuo mak­su mihin­kään tut­ki­muk­seen sii­tä, mik­si ihmi­set jou­tu­vat osta­maan ulkoi­sia kovalevyjä?

  9. No aina­kin minul­la on kaik­ki musiik­ki verk­ko­ko­va­le­vyl­lä jos­ta sitä voi sit­ten kuun­nel­la wla­nin kaut­ta vaik­ka pihal­la. Sama­ten kaik­ki dvd-elo­ku­vat rip­paan suo­raan verk­ko­ko­va­le­vyl­le. Teran ver­ran on tava­raa nyt kasas­sa rai­dat­tu­na. Toki siel­lä on myös omat valo­ku­vat ym. Myös tv-lähe­tyk­siä on tul­lut säi­löt­tyä purkkiin.

    Luu­li­sin täl­lai­sen verk­ko­ko­va­le­vyn käy­tön ole­van aika yleistä.

  10. #
    Minä en vas­tus­ta muusi­koi­den tulo­ja, mut­ta oli­si­ko ollut tas­a­puo­li­sem­paa pan­na tämä mak­su vaik­ka mai­don hintaan?
    #

    Kysees­sä ei var­maan­kaan ole muusi­koi­den tulot, vaan hei­dän ns. etu­jär­jes­tön­sä tulot. Myös usea työ­lai­nen mak­saa kym­me­nyk­siä ammattijärjestöilleen.
    Kysy­myk­ses­sä on ennem­min­kin puh­das rahan tavoit­te­lu, että kuka ja mikä vaan taho saa rahaa revit­tyä irti mis­tä vaan — mil­lä ehdoil­la vaan.

    Ja kun joku minis­te­ri on nimen­sä jos­kus pre-pape­riin lait­ta­nut, niin sit­ten onkin rahan lyp­sä­mi­sel­le avat­tu tie “tai­vai­siin”.

  11. AP kir­joit­ti: “Mikä­li ymmär­sin pää­tök­sen oikein, voi edel­leen ostaa taval­li­sen kova­le­vyn ilman hyvi­tys­mak­sua ja USB-kote­lon erik­seen ja ruu­va­ta kova­le­vyn kote­loon itse.”

    Ahaa. Näkö­jään laki onkin sit­ten suun­ni­tel­tu niin, että juu­ri noi­den tie­to­tek­niik­kaa jon­kin ver­ran ymmär­tä­vien äänit­tei­den kopioi­jien (=raho­jaan sääs­tä­mään pyr­ki­vä nuo­ri­so) on help­po vält­tää nämä teostomaksut. 🙂

  12. Tal­len­ta­mi­nen on niin last year. Tse­kat­kaa vaik­ka Groo­ves­hark: mil­joo­nia ilmai­sia bii­se­jä — ja ilman mai­nok­sia toi­sin kuin Spo­ti­fy, jota ei kai edes saa asen­net­tua Suo­mes­sa ilmaisena.

    Enem­män tilaa vie­vät lef­fat ja muut videot. Mut­ta mik­si nii­tä pitäi­si tal­len­taa? Netis­tä voi ilmai­sek­si ja lail­li­ses­ti (?) kat­soa mil­joo­nia tun­te­ja elo­ku­via muis­ta videois­ta puhu­mat­ta­kaan. Juu­ri tuli eilen Vodd­le­rin mai­nos Saunalahdelta. 

    Ääni­kir­jat? Nii­tä ei tai­da lail­li­ses­ti saa­da ilmaiseksi.

    Edel­lä­kä­vi­jät ovat tien­neet jo iät ja ajat, että koh­ta kaik­ki on ver­kos­sa. DVD RW ‑ase­ma on vie­lä tar­peel­li­nen mut­ta koh­ta ei. 

    Ulkoi­nen kiin­to­le­vy? Minä tal­len­nan tär­keät tie­dos­tot DVD:lle tai verk­koon ja ulkoi­sel­le kiin­to­le­vyl­le, muut lähin­nä vain ulkoi­sel­le. Musiik­kia siel­lä ei enää ole kuin jotain kum­mal­li­sia harvinaisuuksia.

  13. Itsel­lä­ni on Usb-telak­ka mihin menee ilman työ­ka­lu­ja mikä vain sata kiintolevy.

    Mihin raja sit­ten vede­tään? Jou­tu­vat­ko kaik­ki kulut­ta­jat pian mak­sa­maan kaset­ti­mak­sua jokai­ses­ta lait­tees­ta mis­sä on tal­len­nus­mah­dol­li­suus? Sil­lä voi­han joku var­maan digi­ka­me­ran muis­ti­kor­til­le­kin tun­kea joi­tain biisejä 🙂

    Eikä tun­nu oikeu­den­mu­kai­sel­ta, että ostat jos­ta­kin viral­li­ses­ta net­ti­musiik­ki­kau­pas­ta kap­pa­lei­ta, jois­ta menee teos­to­mak­sut teki­jäl­le ja tal­len­nat sen usb-kiin­to­le­vyl­le mis­tä menee taas kaset­ti­mak­su teos­tol­le tai kel­le lie.…

    Ja on myös­kin tot­ta, että nyky koneis­sa on val­mii­na niin suu­ret kiin­to­le­vyt, että musii­kin takia tus­kin tar­vii ulkois­ta ase­maa hom­ma­ta.… tosin nii­den siir­te­ly, esim. kave­ril­le on helppoa
    kysei­sel­lä laitteella.

  14. Eikö tätä sum­maa voi­si ottaa jos­tain muul­ta? 12 mil­joo­naa koti­mai­sen kult­tuu­rin tuke­mi­seen voi­si ennem­min sälyt­tää YLE-ins­ti­tuu­tion konkurssiin?

  15. Voi­tai­siin­ko teh­dä tut­ki­mus sii­tä, kuin­ka monel­la on tie­to­ko­neel­laan (koti­mais­ta) musiik­kia niin pal­jon ettei se mah­du var­si­nai­sel­le kova­le­vyl­le vaan jou­tuu musiik­kia var­ten osta­maan lisää tilaa. Koneen sisäi­sel­le kova­le­vyl­le mah­tuu siis joka tapauk­ses­sa usei­ta kuu­kausia musiikkia. 

    Tämä saat­taa tul­la monel­le jär­ky­tyk­se­nä, mut­ta todet­ta­koon nyt täs­sä, että aika usean kan­sa­lai­sen kova­le­vy­jen sisäl­tö ei ole kovin hyväs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Tie­to­ko­neen kiin­teä kova­le­vy saat­taa olla täyn­nä vaik­ka mis­tä syys­tä ja musiik­ki sen takia ulkoi­sel­la levyl­lä, esi­mer­kik­si. Tiet­ty aina­kin kan­net­ta­vien osal­ta voi­si kuvi­tel­la, että musii­kin pitä­mi­nen ulkoi­sel­la levyl­la on perin epä­käy­tän­nöl­lis­tä. Itse olen kyl­lä pitä­nyt kan­net­ta­van tie­to­ko­nee­ni musiik­ki­koel­mas­ta var­muus­ko­pio­ta ulkoi­sel­la levyl­lä, mut­ta se oli siis varmuuskopio.

    Eipä tuo teos­to­mak­su koh­dis­tu oikein mihin­kään, ei edes valo­ku­vaa­jiin. Iso­ja data­mää­riä on muil­la­kin, vaik­ka­pa muusi­koil­la itsel­lään. Jos kova­le­vyil­le ruve­taan mää­rää­mään mak­su­ja, niin aina­kaan ulkois­ten ja sisäis­ten erot­te­le­mi­seen ei näyt­täi­si ole­van järkiperusteita.

  16. USB-kiin­to­le­vy on lois­to­jut­tu var­muus­ko­pioin­tiin. Vali­tet­ta­vas­ti täl­lä pää­tök­sel­lä Wal­lin ajaa mei­dät ulko­mais­ten verk­ko­kaup­po­jen asiak­kaik­si. Toi­vot­ta­vas­ti taju­aa edes häve­tä olla media­tuot­ta­ja­jär­jes­tö­jen juoksupoika.

    Joku kysyi

    Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la sinun ehdo­tuk­se­si vaih­toeh­dok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artis­tien tulo­jen alas­ajon jatkumista.”

    Mik­si “artis­tien” ts. hit­ti­musii­kin suo­si­tuim­pien esit­tä­jien tulot pitäi­si joten­kin taa­ta? Eikö­hän täs­sä­kin pitäi­si mark­kin­ta­lou­den toimia?

  17. Taval­li­nen tek­nik­ko”, et tie­dä mis­tä puhut. Teos­to (musii­kin teki­jöi­den jär­jes­tö) on etua tavoit­te­le­ma­ton jär­jes­tö, joka val­voo että artis­tit (sanoit­ta­jat, sävel­tä­jät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “pal­kan” (teki­jä­noi­keus­palk­kio) mikä heil­le kuu­luu. Tämä tar­koit­taa sitä, että jäse­net ovat “omis­ta­jia”, vain hal­lin­nol­li­set kulut kate­taan kerä­tyis­tän mak­suis­ta. Ota urpo asiois­ta sel­vää ennen kuin kom­men­toit typeriä! 😉

  18. Jos heit­täi­sim­me TV-mak­sun pois Vies­tin­tä­vi­ras­ton hal­lin­nas­ta, sääs­tyi­si heti 10 mil­joo­naa euroa. Sii­nä­kin oli­si jo saa­tu rahaa vaik­ka tai­tei­li­joil­le ilman täl­lais­ta sekoi­lua. Mut­ta parem­pi yllä­pi­tää viras­ton suo­ja­työ­paik­ko­ja ja lah­joit­taa rahaa Itel­lal­le (2,5 mil­joo­naa vuodessa).

    Kyl­lä ei taas käy jär­keen tämäkään…

  19. Ilk­ka: “Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la sinun ehdo­tuk­se­si vaih­toeh­dok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artis­tien tulo­jen alas­ajon jatkumista.”

    Ihmeel­lis­tä usko­mus­poh­jais­ta ja tar­kas­te­lua kes­tä­mä­tön­tä argumentointia.

    Artis­tien tulo­ja ei pelas­te­ta mil­lään val­tio­val­lan teos­to-ope­raa­tioil­la, vaan koti­mais­ten artis­tien pitää ihan samal­la taval­la kek­siä ansain­ta­mal­le­ja kuin kan­sain­vä­lis­ten­kin. Levy­myyn­nin osuus artis­tien tulois­ta vähe­nee mut­ta oheis­tuot­tei­den, suo­ran verk­ko­myyn­nin ja esiin­ty­mis­ten tuot­to­jen mer­ki­tys lisään­tyy. Jos artis­ti ei pys­ty tuot­ta­maan sisäl­töä jos­ta halu­taan mak­saa, pitää­kö täl­le jyvit­tää teen­näi­ses­ti teos­to-rahaa jon­ka jaol­le ei ole perus­tei­ta kos­ka lait­to­man kopioin­nin (johon siis tämä­kin kaset­ti­mak­su yrit­tää pääs­tä käsik­si) mää­ris­tä per artis­ti ei tie­ten­kään ole mitään tilastoa?

  20. Budjetti(meno) kehyk­ses­tä jäi 300 milt­siä käyt­tä­mät­tä. Tie­dä sit­ten oli­ko nii­tä raho­ja kos­kaan, mut­ta aina­kin Turun Sano­mien mukaan val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön bud­jet­ti­pääl­lik­kö Han­nu Mäki­nen ihmet­te­li asi­aa hieman:
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/181940.html

  21. Teos­to­mak­su­jen mer­ki­tyk­ses­tä musii­kin teki­jöil­le on kir­joit­ta­nut aika valai­se­vas­ti Ans­si Kela blo­gis­saan, täs­sä linkki:

    http://www.anssikela.com/2010/11/17/karvalakkilahetysto/

    Teos­to­mak­su on kor­vaus “kave­ril­ta kopioi­dus­ta” musii­kis­ta. Tai oikeas­taan mak­se­taan ei kopioin­nis­ta vaan mah­dol­li­suu­des­ta kopioin­tiin. Se nime­no­maan ei ole kor­vaus­ta lait­to­mas­ti lada­tus­ta mate­ri­aa­lis­ta, tai omien levy­jen kopioin­nis­ta tietokoneelleen.
    (Läh­de: Wal­li­nin vas­taus kysy­myk­seen, http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_723_2010_p.shtml )

    Olen itse samaa miel­tä kuin Osmo, kova­le­vyi­hin koh­den­net­tu­na ei mene oikein. Argu­ment­ti­na tes­to­mak­sun ulot­ta­mi­sen uusiin lait­tei­siin on että teos­to­tu­lot ovat pudon­neet, kun van­ho­ja medioi­ta ei käy­te­tä vaan uusia. Teos­to­mak­su­jen mää­rät ovat var­maan las­ke­neet­kin, mut­ta kuka enää kopioi kave­ril­ta levy­jä itsel­leen? Minä en muis­ta kos­ka vii­mek­si, ehkä yksi levy ker­ran vuo­des­sa. On joten­kin kum­mal­lis­ta olet­taa että teos­to­tu­lo­jen pitäi­si pysyä koko ajan samal­la tasol­la, ikään kuin se oli­si luonnonlaki.

    Oikeu­den­mu­kai­sin tapa mitä itse kek­sin on että musiik­kia sai­si lail­li­ses­ti lada­ta netis­tä omaan käyt­töön, ja net­ti­liit­ty­män hin­nas­sa oli­si sit­ten (pie­ni!) teos­to­mak­su, ehkä­pä joten­kin nopeu­den mukaan por­ras­tet­tu­na tms. Täl­löin net­ti­la­tauk­sien aiheut­ta­mat tulon­me­ne­tyk­set kor­vat­tai­siin teki­jöil­le, ja toi­saal­ta pääs­täi­siin eroon ikä­vis­tä lait­to­muuk­sien val­vo­mi­sis­ta ja vas­taa­vis­ta. Toi­saal­ta täs­sä voi olla monia huo­no­ja­kin puo­lia, joi­ta nyt itse en osaa keksiä.

  22. Haluan koros­taa uudes­taan, että minus­ta kaset­ti­mak­sun peri­aa­te on sinän­sä oikein. On myös oikien, että musii­kin teki­jät saa­vat kor­vauk­sen musii­kin kulut­ta­mi­ses­ta. Minä ostan sik­si kai­ken kuun­te­le­ma­ni musii­kin laillisesti.
    Voi­daan tie­tys­ti aja­tel­la, että vero­te­taan sat­tu­man­va­rai­ses­ti mitä hyvän­sä hyö­dy­ket­tä ja kor­va­mer­ki­tään tämä tulo musii­kin tuot­ta­jien hyväk­si. Tämän pää­tök­sen höl­möin puo­li ei ole se, että var­muus­ko­pioin­tiin lähin­nä käy­tet­tä­vil­lä kova­le­vyil­la ei ole juu­ri teke­mis­tä musiin­kin kopioin­nin kans­sa — tie­to­ko­nei­den sisäi­siä kova­le­vy­jä käy­te­tään sii­hen var­mas­ti pal­jon enem­män — vaan sil­lä, ettei tämä tule tuot­ta­maan juu­ri mti­ään tulo­ja. Mak­su on niin koh­tuut­to­man suu­ri, että se saa jok­seen­kin kaik­ki osta­maan kova­le­vyn­sä ulko­mai­sis­ta net­ti­kau­pois­ta. Mitä musii­kin­te­ki­jät hyö­ty­vät sii­tä, että tie­to­ko­ne­liik­kei­den asik­kaat ohja­taan asioi­maan koti­mais­ten net­ti­ka­jup­po­jen sijas­ta ulko­mai­sis­sa? Minä esi­mer­kik­si en koe mitään oman tun­non tus­kia sii­tä, että han­kin yri­tyk­se­ni tar­vit­se­mia vält­tä­mät­tö­miä var­muus­ko­pioin­tiin tar­vit­ta­via kova­le­vy­jä ilman kaset­ti­mak­sua ulko­mail­ta. Lupaan, että jos jos­kus tal­le­tan musii­kia niin pal­jon, ettei tie­to­ko­nee­ni kiin­teä kova­le­vy sii­hen rii­tä, mak­san sen hyvi­tyk­sen. En usko, että tätä tulee tapah­tu­maan koskaan.
    Tämä oli kir­joi­tuk­se­ni alku­pe­räi­nen aihe.

  23. Ei tai­da TomiA tie­tääk­kään pal­jon­ko hän mak­saa kasettimaksua/yvitysmaksua/teostoveroa DVD ja CD:eistä.

  24. Min­kä­hän­lai­sel­la asian­tun­ti­ja­ko­koon­pa­nol­la tämä­kin asia val­mis­tel­tiin? Perin­tei­ses­ti, vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na, val­mis­te­luis­sa on ollut muka­na lähin­nä edun­saa­jia. Ei ne mafia ver­tauk­set ole tuu­les­ta temmattuja.

    Aikoi­naan kaset­ti­mak­su oli hyvin koh­dis­tet­tu. Se ei kos­ke­nu nau­ha­var­mis­tus­a­se­mia tms. 99% C‑kassun käy­tös­tä oli musii­kin kopioin­tia. Nyky­ään tuo on lähin­nä laki­sää­teis­tä ryös­töä. Pie­ni jouk­ko ihmi­siä on keplo­tel­lut itsel­leen verotusoikeuden.

    Niin, ja minus­ta kova­le­vyn osta­jia pitäi­si tukea kult­tuu­ri­pe­rin­nön säilyttämistyöstä 🙂

  25. Aihees­ta on tut­kit­tua­kin tie­toa tarjolla:

    http://bit.ly/fURxzI

    Sivuil­la 10, 11 ja 17 pää­asiat. 54% vas­taa­jis­ta käyt­tää ulkois­ta kova­le­vyä musiik­ki- ja elo­ku­va­tie­dos­to­jen kopioin­tiin, näis­tä 30% kova­le­vyn kapa­si­tee­tis­ta puo­let tai enem­män on tätä käyttöä.

    Onhan se taval­laan epä­rei­lua, että myös nii­den 36%, jot­ka eivät käy­tä ulkoi­sia kova­le­vy­jä tähän tar­koi­tuk­seen (itse­ni mukaan­lu­kien) pitää myös mak­saa tule­vai­suu­des­sa hyvitysmaksua.

    Mikä oli­si rei­lum­pi vaih­toeh­to? Nyt se koh­den­tuu edes sin­ne­päin. Jos lail­li­sen yksi­tyi­sen kopioin­nin mah­dol­lis­ta­va mak­su mak­set­tai­siin yhtei­sis­tä vero­va­rois­ta, jou­tui­si “Pih­ti­pu­taan mum­mo­kin” osal­lis­tu­maan tois­ten kopioin­nin kor­vaa­mi­seen. Kum­pi on pahempi?

    Koko­nais­ker­ty­mä hyvi­tys­mak­suis­ta on tänä vuon­na vain noin 6 mil­joo­naa euroa. 12 mil­joo­naa 2009. Se on vain 0,3–0,6% yksi­tyi­sen kopioin­nin koko­nais­mää­räs­tä. Onko tämä euro per suo­ma­lai­nen koh­tuu­ton summa?

    Mie­les­tä­ni ulkoi­sia kova­le­vy­jä tär­keäm­pää oli­si ollut saat­taa mat­ka­pu­he­li­met hyvi­tys­mak­sun pii­riin, mut­ta ilmei­ses­ti Nokian maas­sa tätä ei uskal­le­ta tehdä. 

    Musiik­kio­mi­nai­suu­del­la varus­te­tun puhe­li­men omis­ta­jis­ta 50% käyt­ti puhe­lin­taan myös musiik­ki­soit­ti­me­na. Kes­ki­mää­rin näil­lä ihmi­sil­lä oli luu­ris­saan 92 kappaletta.

    http://bit.ly/f5YUP3

    Luu­reis­sa mak­sun tark­kuus oli­si pal­jon ulkoi­sia kova­le­vy­jä parempi.

    1. Han­nu Oska­la. Mitä teke­mis­tä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopioin­nil­la on tämän asian kans­sa. Uskon hyvin, että sii­hen ulkoi­sia kova­le­vy­jä tar­vi­taan, kos­ka ne vie­vät pal­jon tilaa. Nyt oli kyse musii­kis­ta. Se, että elo­ku­vien tal­len­ta­mi­nen vie pal­jon tilaa ei ole mikään perus­te hyvit­tää tätä musii­kin tuottajille.

  26. Teos­to (musii­kin teki­jöi­den jär­jes­tö) on etua tavoit­te­le­ma­ton jär­jes­tö, joka val­voo että artis­tit (sanoit­ta­jat, sävel­tä­jät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “pal­kan” (teki­jä­noi­keus­palk­kio) mikä heil­le kuu­luu. Tämä tar­koit­taa sitä, että jäse­net ovat “omis­ta­jia”, vain hal­lin­nol­li­set kulut kate­taan kerä­tyis­tän maksuista.

    Vali­tet­ta­vas­ti asia ei ole ihan näin­kään. Teos­tos­sa on kah­den ker­rok­sen jäse­niä. Pää­tös­val­taa käyt­tä­vät var­si­nai­set jäse­net, joi­ta on n. 700. Lopuil­le n. 22 000 ”oikeu­de­no­mis­ta­ja-asiak­kaal­le” Teos­to vain välit­tää kor­vauk­set, joi­den jako­pe­rus­teis­ta päät­tä­vät jäse­net. Tämä suh­de on jos­sain mää­rin eri­koi­nen, en tie­dä onko syy­nä musii­kin teki­jöi­den vähäi­nen kiin­nos­tus vai mikä?

    Teos­ton vuo­si­ker­to­mus­ta luke­mal­la on vai­kea saa­da sel­vää, miten rahat oikein jae­taan. Kaik­ki­neen tuot­to­ja 2009 syn­tyi 61,6 mil­joo­naa ja kulu­ja tuli 10,6 milt­siä. Aikai­sem­mil­ta vuo­sil­ta vie­lä jaka­ma­ton­ta ker­ty­mää oli 3 mil­jo­naa, joten jako­va­ra siis kaik­ki­neen oli 54 mil­joo­naa. Täs­tä sum­mas­ta 2 mil­joo­naa käy­tet­tiin koti­mai­sen musii­kin edis­tä­mi­seen (FIMICil­le, Teos­ton jäsen­jär­jes­töil­le ja ”muu­hun musii­kin edis­tä­mi­seen”). Loput 52 mil­joo­naa on ilmei­ses­ti jaet­tu ”asiak­kail­le”, mut­ta mil­lä perus­teil­la, ei ilme­ne aina­kaan vuosikertomuksesta.

    Teos­ton jaka­mas­ta rahas­ta nimit­täin vain osa menee yksi­se­lit­tei­ses­ti niil­le teki­jöil­le joi­den musiik­kia on käy­tet­ty. Levy­myyn­nis­tä, radio- ym. soi­tos­ta sekä live­kei­koil­ta saa­daan tar­kat lis­tat sii­tä, kenen teok­sia on käy­tet­ty. Nämä varat tili­te­tään asiak­kail­le kes­ki­mää­rin 9 kk vii­veel­lä (ulko­mail­ta tule­vis­sa tulois­sa vii­ve on pitem­pi). Mut­ta hyvi­tys­mak­sus­ta ja esi­mer­kik­si taus­ta­musiik­ki­käy­tös­tä täl­lai­sia tie­to­ja ei saa­da, joten pitää teh­dä joku peri­aa­te sii­tä miten nämä ”könt­tä­ra­hat” jae­taan. Teos­ton net­ti­si­vu­jen mukaan se ”teet­tää sään­nöl­li­ses­ti taus­ta­musii­kin käy­tön läh­tei­tä sel­vit­tä­viä tut­ki­muk­sia, joi­den perus­teel­la taus­ta­musii­kin käy­tös­tä kerä­tyt kor­vauk­set ohja­taan oikeu­de­no­mis­ta­jil­le.” Tut­ki­mus­ten meto­do­lo­gias­ta tai tulok­sis­ta ei ole jul­kis­ta tietoa.

    Joku parem­min asi­aa tie­tä­vä voi oikais­ta, mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan aina­kin aiem­min Teos­to jakoi kön­tän samas­sa suh­tees­sa kuin nuo kor­vauk­set, jot­ka perus­tu­vat Teos­to-ilmoi­tuk­siin. Mikä­li tämä todel­la­kin on käy­tän­tö, sii­nä on sel­lai­nen perus­ta­van­laa­tui­nen ongel­ma, että se olet­taa, että sekä lail­li­sis­ta että lait­to­mis­ta läh­teis­tä kuun­nel­laan samaa musiik­kia, mikä tus­kin pitää paik­kaan­sa. Lait­to­mas­sa musiik­ki­la­taa­mi­ses­sa on suu­ri suku­pol­vie­ro. LYHTY Ry.:n teki­jä­noi­keus­ba­ro­met­rin mukaan: ”Lai­ton lataa­mi­nen kes­kit­tyy nuo­rim­piin ikä­ryh­miin, 15–24 ‑vuo­tiais­ta 45 % ja 25–34-vuotiaista 29 % ker­toi, että hei­dän talou­des­saan lada­taan luvat­to­mas­ti levi­tet­ty­jä tie­dos­to­ja. Yli 50-vuo­tiai­den talouk­sis­sa näi­tä ei lada­ta käy­tän­nös­sä lain­kaan.” Ei lie­ne suu­ri yllä­tys, että 15–24-vuotiaat kuun­te­le­vat enim­mäk­seen eri musiik­kia kuin yli 50-vuo­ti­aat. Suun­taa-anta­vak­si esi­mer­kik­si käy ehkä ver­ra­ta vaik­ka vuo­den 2009 soi­te­tuim­pia kap­pa­lei­ta Suo­mes­sa Teos­ton tilas­to­jen mukaan ja Last.fm-palvelun viik­ko­lis­taa samai­sen vuo­den puo­li­vä­lin paik­keil­ta. Tilas­tot eivät tie­ten­kään ole yhteis­mi­tal­li­set, eikä Last.fm mit­taa miten­kään kat­ta­vas­ti ohi Teos­ton kana­vien mene­vää kuun­te­lua, mut­ta anta­nee kui­ten­kin suuntaa.

    ***

    Se Teos­tos­ta. Huo­mio­nar­voi­nen point­ti voi­si olla, että Teos­to ei suin­kaan ole suu­rin hyvi­tys­mak­su­tuot­to­jen saa­ja. Gra­mex saa rahaa hie­man Teos­toa enem­män, mut­ta mel­kein kak­sin­ker­tai­sen potin kerää Kopios­to, jon­ka jäsen­jär­jes­töis­tä luul­ta­vas­ti elo­ku­va-alan net­toa­vat enem­män kuin vaik­ka Gra­fia jon­ka jäsen itse olen. =) Kan­nat­ta­nee myös osoi­tel­la syyt­tä­väl­lä sor­mel­la muu­al­le­kin kuin Teos­ton suun­taan. Alkuun aut­taa jos ensin sel­vit­tää, mitä eroa eri teki­jä­noi­keus­jär­jes­töil­lä on, seik­ka joka ei suin­kaan tun­nu ole­van kai­kil­le net­ti­kes­kus­te­li­joil­le aina selvillä. 😉

    Ylei­sem­min voi­si tode­ta, että Ode on avaus­pos­tauk­ses­saan täy­sin oikeil­la jäl­jil­lä. Pait­si että koko kan­sal­ta kerät­tä­vä vero tus­kin koh­dis­tui­si sanot­ta­vas­ti vähem­män oikeu­den­mu­kai­ses­ti lataa­jiin kuin kova­le­vyil­le ase­tet­tu hyvi­tys­mak­su, jär­jer­jes­tel­mä on kai­ken­lai­si­ne vapau­tuk­si­neen ja hyvi­tyk­si­neen usko­mat­to­man köm­pe­lö ja ennen kaik­kea EU:n yhteis­mark­ki­noi­den aika­kau­te­na pelk­kää omaan jal­kaan ampu­mis­ta. 50 pro­sen­tin hin­nan­ko­ro­tus bulk­ki­tuot­tee­seen joka on vai­vat­ta saa­ta­vil­la nopea­na ja luo­tet­ta­va­na net­ti­ti­lauk­se­na… No, ei tar­vit­se olla talous­tie­tei­li­jä ennus­taak­seen että ulkois­ten kova­le­vy­jen myyn­ti Suo­mes­sa tulee romah­ta­maan mar­gi­naa­li­seen murto-osaan.

    Mut­ta jos ja kun tämä ei ole se kei­no, jol­la tai­tei­li­joi­den toi­meen­tu­lo tur­va­taan, mikä sel­lai­nen oli­si? Ihan irto­heit­to­na: kult­tuu­ri­tuot­teil­le nega­tii­vi­nen arvon­li­sä­ve­ro, ts. val­tio heit­tää tie­tyin ehdoin kiin­teäs­ti jon­kun pro­sen­tin lail­li­sen myyn­nin pääl­le. Ei rat­kai­se kaik­kia ongel­mia, mut­ta oli­si aina­kin parem­pi kuin tämä sekoilu.

    1. Olen tie­toi­nen, että oli­sin oikeu­tet­tu saa­maan yri­tyk­se­ni var­muus­ko­pioin­ti­lait­teet ilman hyv­tys­mak­sua. Kum­man luu­let ole­van yksinkertaisempaa:
      a) sel­vit­tää, mihin tuol­lai­nen ano­mus teh­dään, täyt­tää loma­ke (toi­vot­ta­vas­ti netis­sä) ja liit­tää sii­hen vaa­dit­ta­vat todis­tuk­set ja sit­ten jos­kus kun nopea byro­kra­tia on teh­nyt pää­tök­sen mat­kus­taa johon­kin niis­tä tuk­ku­liik­ke­sis­tä, jot­ka ovat teh­neet asias­ta sopi­muk­sen Teos­ton kans­sa, osta­maan kova­le­vy tai
      b) tila­ta kova­le­vy Pix­ma­nias­ta suo­raan kotiini.
      Kos­ka jäl­kim­mäi­nen vie alle minuu­tin, se ei vie kau­em­paa kenel­tä­kään muul­ta­kaan, jol­loin en ymmär­rä, kenen minis­te­ri Wal­lin kuvit­te­lee tuo­ta mak­sua var­muus­ko­pioin­ti­le­vyk­keis­tään maksavan. 

  27. Lisä­tään­pä tähän vie­lä sel­lai­nen kan­to kas­keen että luin jos­tain vas­ti­kään, että ulko­mail­ta, lähin­nä koti­mais­ten verk­ko­kaup­po­jen Ahve­nan­maan toi­mi­tus­pis­teis­tä, tilat­ta­vien lef­fo­jen ja elekt­ro­nii­kan vero­tuk­seen aio­taan saa­da paran­nus­ta pudot­ta­mal­la pie­nin perit­tä­vä ALV nykyi­ses­tä 10 euros­ta 5 euroon (http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=549861&Title=Halvalle+nettishoppailulle+tulossa+loppu).

    Ihmet­te­lin tätä pää­tös­tä jo aiem­min mut­ta nyt­hän alkaa tul­la lisä­va­loa sii­hen­kin. Eli lai­te­taan kova­le­vyt verol­le, ja lisää vero­tu­loa pudot­ta­mal­la vero­va­paus­ra­jaa niin ettei kova­le­vy­jen, tai tar­kem­min ottaen min­kään muun kuin parin musiik­ki­le­vyn tai lef­fan tilaa­mi­nen, enää kan­na­ta. Hel­ve­tin rei­lua mei­nin­kiä, tai­dan muut­taa jon­ne­kin jos­sa tar­jo­taan kepin sijas­ta pork­ka­naa­kin edes jois­sain asioissa.

  28. Ei tai­da TomiA tie­tääk­kään pal­jon­ko hän mak­saa kasettimaksua/yvitysmaksua/teostoveroa DVD ja CD:eistä.”

    Ostan Nier­lel­tä Sak­sas­ta. Näkyy 100 DVD:n pak­kaus ole­van 15 euron tie­noil­la tätänykyä.

  29. Juuso Kopo­sel­la oli hyviä huo­mioi­ta. Jos hyväk­sym­me, että emme pys­ty tark­kaan koh­dis­ta­maan mak­su­ja oikeil­le ihmi­sil­le, voi­si­ko har­ki­ta myös muu­hun kuin tal­len­nus­me­di­aan koh­dis­tu­vaa mak­sua? Esi­mer­kik­si inter­net­liit­ty­mäs­sä liik­ku­van datan mää­rä kor­re­loi­si var­maan parem­min (vaik­ka­kaan ei todel­la­kaan täy­sin) lait­to­maan median kulu­tuk­seen. Ääni ja var­sin­kin video kun lisää­vät data­lii­ken­net­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män vaik­ka­pa säh­kö­pos­tin käyt­tö. Var­sin­kin videon osal­ta kas­vu jat­kuu edelleen:
    http://www.itu.int/net/itunews/issues/2010/06/images/35_04.jpg

    Ope­raat­to­rit voi­si­vat peri­aat­tees­sa las­kut­taa vuo­den lopus­sa käyt­tä­jil­tä net­ti­lii­ken­teen perus­teel­la mediamaksua 🙂

  30. Osmo:

    var­muus­ko­pioin­tiin lähin­nä käy­tet­tä­vil­lä kova­le­vyil­la ei ole juu­ri teke­mis­tä musiin­kin kopioin­nin kans­sa – tie­to­ko­nei­den sisäi­siä kova­le­vy­jä käy­te­tään sii­hen var­mas­ti pal­jon enemmän

    Eli sinä veik­kaat, että ne jot­ka ostaa ulko­sia kova­le­vy­jä omis­taa kes­ki­mää­räis­tä kan­sa­lais­ta vähem­män kopioi­tua musiikkia?

    Sil­lä ei oo pas­kan­kaan väliä mihin nii­tä kova­le­vy­jä käytetään.

    Sun point­ti tuos­ta mak­sun kier­tä­mi­ses­tä on sen sijaan ihan nau­lan kantaan.

  31. Voi­daan­ko tul­ki­ta, että kai­kil­la on oikeus imeä netis­tä mitä vain lail­li­ses­ti, kos­ka musiik­ki, elo­ku­vat ym. on mak­set­tu jo Teos­ton suo­je­lu­ra­hoi­na kova­le­vyn hank­ki­mi­sen yhtey­des­sä? Vai tulee­ko jo mak­set­tu­jen tuot­tei­den pääl­le vie­lä sakot?

  32. Kuun­te­len pal­jon musiik­kia, pää­osin radios­ta, mut­ta olen minä OSTAMIANI cd-levy­jä MP3 muo­toon 6 gigan edes­tä muut­ta­nut. Ja nämä sijait­se­vat puhe­li­mes­sa­ni ja eril­li­ses­sä MP3 soit­ti­mes­sa­ni. Koti­mai­sen musii­kin osuus on ehkä 2/3. Kol­men teran ulkoi­set levyt sisäl­tä­vät VAIN ja AINOASTAAN minun ITSE OTTAMIANI VALOKUVIA.

    Olen aina tähän päi­vään asti kan­nat­ta­nut pai­kal­li­sia kivi­jal­ka­liik­kei­tä. Voin kyl­lä tila­ta soit­ta­mal­la, mut­ta nou­dan pai­kal­li­ses­ta kivi­jal­ka­liik­kees­tä, kos­ka pal­jon osta­van asiak­kaan tun­net­ta­vuus liik­kees­sä näyt­tää paran­ta­van sitä asia­kas­pal­ve­lua­kin. Tämä kis­ku­ri­mak­su alkaa nyt kyl­lä olla jo sil­lä rajal­la, että alan kat­sel­la näi­den naa­pu­ri­mai­den tar­jon­taa, eihän se ole autol­la kuin het­ki ja auton­kin voi tan­ka­ta samal­la reis­sul­la ulko­mail­la.. sääs­töä­hän sii­tä tus­kin tulee, mut­ta eipä­hän mene sekään raha sit­ten vää­riin käsiin.

  33. Mil­lä perus­teel­la muusik­ko on oikeu­tet­tu tuloi­hin? Mik­si put­ki­mies ei ole oikeu­tet­tu tuloi­hin, eli ves­san­ve­to­mak­su käyttöön?

  34. Häm­men­tä­vää, jos­kus jou­tuu huo­maa­maan ole­van­sa samoil­la lin­joil­la myös Soi­nin­vaa­ran sedän kans­sa. Hais­tan vaa­lien vie­non tuok­sun täs­sä häm­men­nyk­se­ni val­las­sa piehtaroidessani 😉

  35. En ole iki­nä enkä kos­kaan käyt­tä­nyt mitään tal­len­nus­me­dioi­ta lait­to­mas­ti han­ki­tun mate­ri­aa­lin tal­tioi­mi­seen. Ehkä minun pitäi­si, kos­ka nyt kui­ten­kin mak­san niis­tä teos­to­mak­sun joka tapauksessa.

    Kuu­lin äsket­täin, että edus­kun­ta­sa­lis­sa on kan­net­ta­vat tie­to­ko­neet kiel­let­ty. Ja nyt tämä. Mitä­hän vuo­si­sa­taa siel­lä Arka­dian­mäel­lä oikein ele­tään? Tie­to­yh­teis­kun­ta tosiaan.

  36. Jos tämä nyt sit­ten tar­koit­taa että voin netis­tä lada­ta omaan käyt­töön siel­tä löy­tä­mää­ni suo­jaa­ma­ton­ta tai hei­kos­ti kopio­suo­jat­tua tava­raa ilman mitään rajaa tai niiin so be it.

    1. Ei tar­koi­ta. Kaset­ti­mak­su on musii­kin lail­lis­ta tal­let­ta­mis­ta var­ten, ewsi­mer­kik­si sitä aja­tel­len, että siir­rät cd-levy­si johon­kin toi­seen muotoon.

  37. Kuka musii­kis­ta yli­pää­tään mak­saa nyky­ään, kun käy­tös­sä on ilmai­sek­si musiik­kia tar­joa­via pal­ve­lui­ta kuin Spotify?

  38. Täl­lai­nen mak­su rapaut­taa yhteis­kun­ta­mo­raa­lia ja lain kunnioitusta.

    Minä en siir­rä lail­li­ses­ti osta­mia­ni CD-levy­jä tms. kova­le­vyl­le, joten mak­san kaset­ti­mak­sua tyh­jäs­tä. Jot­ta en tuli­si aivan vää­rin koh­del­luk­si, ware­tan jat­kos­sa hyväl­lä oma­tun­nol­la kaik­kea mitä netis­tä löy­tyy. Olen­han jo mak­sa­nut tuot­teet etukäteen.

  39. Ahve­nan­maan toi­mi­tus­pis­teis­tä, tilat­ta­vien lef­fo­jen ja elekt­ro­nii­kan vero­tuk­seen aio­taan saa­da paran­nus­ta pudot­ta­mal­la pie­nin perit­tä­vä ALV nykyi­ses­tä 10 euros­ta 5 euroon
    .…
    Hel­ve­tin rei­lua mei­nin­kiä, tai­dan muut­taa jon­ne­kin jos­sa tar­jo­taan kepin sijas­ta pork­ka­naa­kin edes jois­sain asioissa.”

    Tuon kan­net­ta­van alvin muu­tok­sen ymmär­rän hyvin, kos­ka käy­tän­nös­sä kaik­ki vähit­täis­kaup­pa on verol­lis­ta ihan yleis­maa­il­mal­li­ses­ti. Eli har­vas­sa ovat pai­kat min­ne voit muut­taa vält­tääk­se­si tämän. Euroo­pan vero­pa­ra­tii­seil­le ennus­tan lop­pua muu­ta­man vuo­den sisäl­lä, sen ver­ran suu­ren loven se tekee jo suur­ten EU-mai­den verotuloihin.

    Mut­ta asi­aan, tämä uusi teos­to­mak­su on jär­je­tön. Sen seu­rauk­se­na levyt tila­taan ulko­mail­ta tai osi­sa kote­lo ja levy erik­seen. Kun tuos­ta ei sit­ten tuloa juu­ri ker­ry­kään niin ovat­ko taval­li­set kova­le­vyt ja puhe­li­met täh­täi­mes­sä seuraavana?

  40. ts. val­tio heit­tää tie­tyin ehdoin kiin­teäs­ti jon­kun pro­sen­tin lail­li­sen myyn­nin päälle.”

    Tuo tar­koit­tai­si tar­koit­tai­si kau­pal­lis­ten kult­tuu­ri­tuot­tei­den suo­si­mis­ta. Vai? Mitä kau­pal­li­sem­pi, sitä tuetumpi. 

    Val­tio kui­ten­kin kat­soo teh­tä­väk­seen tukea myös kor­kea­kult­tuu­ria, joka liki mää­ri­tel­män­omai­ses­ti ei myy kovin hyvin aina­kaan aluk­si. Kyse on samas­ta asias­ta kuin kas­vu­yri­tys­ten tuke­mi­ses­sa … tai sit­ten nime­no­maan ei. Par­haim­mil­laan val­tio on mese­naat­ti, joka suo­je­lee vapaan hen­gen lie­kin hau­ras­ta lepa­tus­ta tie­tees­sä ja taiteessa.

  41. http://www.youtube.com/watch?v=RtyLVK6ONaY&feature=&p=CB71C8ACF4B7F121&index=0&playnext=1

    Eivät musii­kin­te­ki­jät omis­ta kiin­to­le­vy­jä käyt­tä­viä ihmi­siä. Ihmi­set omis­ta­vat itse itsen­sä ja kiin­to­le­vy­jen val­mis­ta­jat omis­ta­vat val­mis­ta­man­sa kiin­to­le­vyt. Jos kiint­le­vy­jen val­mis­ta­jat halua­vat myy­dä levyn­sä ihmi­sil­le, ei se ole muusi­koi­den asia. Ei ihmi­sil­lä ole mitään syy­tä alis­tua muusi­koi­den mie­li­val­tai­sel­le väivallankäytölle.

  42. Ote­taan mal­lia auto­ve­ros­ta. Liik­ku­mi­nen on hyvä asia, on sit­ten liik­kees­sä mate­ria tai infor­maa­tio (pois­lu­kien joi­tain ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta voi hait­ta­ve­rot­taa erik­seen). Polii­ti­kot ovat kui­ten­kin päät­tä­neet, että auto­ja voi verot­taa ja vie­lä ras­kaas­ti. Mik­si sit­ten ei voi­si lisä­ve­rot­taa jokais­ta väli­net­tä, joka kyke­nee infor­maa­tion siirtoon?

  43. Eili­nen pää­tös lisä­si “ulkoi­sil­le kiin­to­le­vyil­le” (mitä se tar­koit­taa ei vie­lä aamul­la ollut täy­sin kir­kas­ta minis­te­riös­sä­kään, kos­kee­ko vain usb-levy­jä vai myös NAS­se­ja) 5 tai 10 euron lisämaksun.

    Kopioin­ti on vähen­ty­nyt lisään­ty­neen radio­soi­ton ja suo­ra­tois­ton (Spo­ti­fy ym) myö­tä. Pää­tös laa­jen­taa mak­sua ulkoi­sil­le levyil­le on suo­ras­taan lain vas­tai­nen, kos­ka hyvi­tys­mak­su­yk­si­kön itsen­sä teet­tä­mien sel­vi­tys­ten perus­teel­la ulkois­ten levy­jen käyt­tö mak­sun pii­ris­sä ole­vaan tal­len­ta­mi­seen on erit­täin vähäis­tä, ei mis­sään tapauk­ses­sa “mer­kit­tä­vää” (mikä on lain edellytys). 

    Tar­kem­min tääl­lä: http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/hyvitysmaksun-laajentaminen.html

  44. Min­kä takia musii­kin lail­lis­ta tal­len­ta­mis­ta var­ten pitää olla jokin hyvi­tys­mak­su. Lail­li­nen musiik­ki­han on jo ostet­taes­sa maksettu?
    Esi­merk­ki arjes­ta: nor­maa­li aikui­nen käyt­tä­jä ostaa musiik­kia iTu­ne­sis­ta ja Cd levyi­nä. Mis­tä syn­tyy lisä­mak­su­vel­vol­li­suus muusi­kol­le sii­nä vai­hees­sa kun nii­tä kopioi­daan lail­li­ses­ti omaa käyt­töä var­ten eri lait­teil­le? Esi­mer­kik­si MP3 tie­dos­tot auto­soi­tin­ta var­ten ja varmuuskopiot.
    Cd levy mak­saa sen n. 20 euroa ja iTu­nes ver­sio kym­pin. Täl­lä sum­mal­la asia­kas olet­taa saa­van­sa kuun­te­luoi­keu­den mak­sa­maan­sa sisäl­töön. Ilman täl­lais­ta hyvi­tys­pel­lei­lyä. Lai­ton levit­tä­mi­nen netis­sä on sit­ten koko­naan toi­nen juttu.
    Tämän idean myy­mi­nen kan­sa­lai­sel­le on ihan yhtä help­poa kuin asun­to­tu­lon tai Por­voon kau­pun­gin kaa­vai­le­ma 5/t lumi­ka­sois­ta parkkipaikoilla…;)
    Aika elä­mäs­tä vie­raan­tu­nut­ta puuhastelua.

  45. OS:

    Voi­tai­siin­ko teh­dä tut­ki­mus sii­tä, kuin­ka monel­la on tie­to­ko­neel­laan (koti­mais­ta) musiik­kia niin pal­jon ettei se mah­du var­si­nai­sel­le kova­le­vyl­le vaan jou­tuu musiik­kia var­ten osta­maan lisää tilaa. 

    On teh­ty­kin. tut­ki­tuis­ta ulkois­ten kova­le­vy­jen omis­ta­jis­ta suu­rim­mal­la osal­la (36%) ei ollut yhtä aino­aa musiikki/videofileä kova­le­vyl­lään, ja 24% arvioi siel­lä ole­van pie­nen osan. Itse kyl­lä kan­na­tan nykyi­sen pil­vi­tek­no­lo­gian aika­na hyvi­tys­mak­sun ulot­ta­mis­ta ether­net-kaa­pe­lei­hin ja wlan- tukia­se­miin. Eri­kois­ta että Drop­box saa olla hyvi­tys­mak­sul­ta (ja teos­ton oikeus­toi­mil­ta) rau­has­sa vaik­ka se on käy­tän­nös­sä rajat­to­man kokoi­nen kovalevy. 

    Teos­ton oma tut­ki­mus ulkois­ten kovo­jen käytöstä:
    http://www.hyvitysmaksu.fi/teosto/hymysivut.nsf/0/eb25b89f5bb8cb43c22574ea002be6a6/$FILE/Teosto_Ulkoisen%20kovalevyn%20k%C3%A4ytt%C3%B6_raportti_2010.pdf

    1. Wal­lin sanoo, että ulkoi­sil­le kova­le­vyil­le on tal­le­tet­tu 90 mil­joo­naa musiik­ki­kap­pa­let­ta. Jos ole­te­taan uskoi­sia kova­le­vy­jä ole­van 200 000 kes­ki­kool­taan 0,5 teraa, (molem­mat luvut hihas­ta) tar­koit­tai­si tämä, että nii­den kapa­si­tee­tis­ta joi­ta­kin pro­mil­le­ja oli­si käy­tet­ty musiikkiin.
      On täy­sin hämää­vää sot­kea tähän videot, kos­ka niil­le ei ole mitään teke­mis­tä teos­to­mak­sun kanssa.

  46. Jos­pa se mak­su rajoi­tet­tai­siin sel­lai­siin lait­tei­siin ja tal­len­nus­vä­li­nei­siin joil­la oikeas­ti voi kuun­nel­la tai levit­tää musiik­kia ja elo­ku­via oman kodin ulko­puo­lel­le ja jot­ka ovat pää­asias­sa tar­koi­tet­tu sitä var­ten ja jois­sa teok­sen laa­tu ei heik­ke­ne siir­ros­sa. Kukaan ei nyt kul­je­ta tas­kus­saan kova­le­vyä tai digi­boxia ja netin kaut­ta musii­kin levit­tä­mi­nen on muu­ten­kin kielllettyä.

    Kuu­lu samaan sar­jaan ehdo­tuk­sia kuin että päi­vä­ko­tien, kou­lu­jen ja kirk­ko­jen pitää mak­saa teos­to­mak­su­ja osal­lis­tu­jen itsen­sä lau­la­mis­ta lauluista.

  47. Vään­tä­kää­päs nyt joku rau­ta­lan­gas­ta: Jos hen­ki­lö ostaa lail­li­ses­ti levyn ja tekee sii­tä itsel­leen kopion, niin mitä hyvi­tys­mak­sul­la tar­kal­leen ottaen hyvi­te­tään? Mikä on se saa­mat­ta jää­nyt tulo, joka pitää kompensoida?

  48. En aio äänes­tää ketään idioot­tia jot­ka on tämän mak­sun takana.Suomalaiset muusi­kot ovat teh­neet vii­me vuo­si­na pelk­kää hut­tua, mikä ei mene kaupaksi.Muniin puhal­te­lus­ta pitää sit­ten vie­lä mak­saa erik­seen, hul­lua hommaa.Kovalevylläni ei ole yhtään suo­ma­lai­sen artis­tin musiikkia.

  49. Osmo kir­joit­ti:

    Han­nu Oska­la. Mitä teke­mis­tä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopioin­nil­la on tämän asian kans­sa. Uskon hyvin, että sii­hen ulkoi­sia kova­le­vy­jä tar­vi­taan, kos­ka ne vie­vät pal­jon tilaa. Nyt oli kyse musii­kis­ta. Se, että elo­ku­vien tal­len­ta­mi­nen vie pal­jon tilaa ei ole mikään perus­te hyvit­tää tätä musii­kin tuottajille.

    No kun kyse ei ole TEOS­TO­mak­sus­ta vaan HYVI­TYS­mak­sus­ta. Hyvi­tys­mak­sun käy­tän­nön toi­met hoi­taa Teos­ton hyvi­tys­mak­su­yk­sik­kö, mut­ta raho­jen käy­tös­tä päät­tä OKM. Hyvi­tys­mak­su­kor­vauk­sen saa­jia ovat seu­raa­vat tahot:

    - AVEK (audio­vi­su­aa­li­sen kult­tuu­rin edistämiskeskus)
    GRAMEX (ääni­te­musii­kin käyttö)
    ESEK (Esit­tä­vän sävel­tai­teen edistämiskeskus)
    — Kir­jal­li­suu­den edistämiskeskus
    — Kopios­to (jakaa hyvi­tys­mak­suis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia kor­vauk­sia tele­vi­sio-ohjel­mien tekijöille)
    — Kuu­ro­jen Liitto
    LUSES (luo­van sävel­tai­teen edistämissäätiö)
    TUOTOS (tele­vi­sio­yh­tiöi­den ulko­puo­li­sil­le, riip­pu­mat­to­mil­le tuottajille)
    VISEK (Visu­aa­li­sen tai­teen edistämiskeskus)

    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksun_saajat.html

    Tuki­sum­mat jakau­tui­vat seuraavasti:

    http://bit.ly/hSEE9R

    Suu­rim­mat sum­mat mene­vät apu­ra­hois­sa AVEK:lle ja teki­jöil­le jaet­ta­vis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa tili­tyk­sis­sä KOPIOSTOlle.

    Eli kysees­sä on pal­jon pal­jon muu­ta kuin vain musii­kin teki­jöi­den etui­lu. Hyvi­tys­mak­su­jär­jes­tel­män pii­riin on jo vuo­si­kym­me­niä kuu­lu­neet myös “elo­ku­vat” eli tv-ohjel­mat ja muu av-tuo­tan­to. Nyt e‑kirjojen myö­tä jär­jes­tel­män pii­riin pitäi­si saa­da laa­jem­min myös kirjallisuus.

    Oma blo­gauk­se­ni aiheesta:
    http://bit.ly/e8vU3Y

  50. Osmo on ihan oikees­sa. Minun rahat on muu­ten­kin men­nyt jo ulko­mai­siin net­ti­kaup­poi­hin, hal­vem­mal­la kun saa. Nyt menee sit­ten muidenkin.

    Bra­vo. Näin nii­tä suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä tuetaan.

  51. Koi­tin las­kea nopeas­ti tuon Appa­raa­tin link­kaa­man sivun avul­la Hyvi­tys­mak­su­jen jakau­tu­mi­sen elokuvan/television, musii­kin, kir­jal­li­suu­den ja muun välil­lä 2010 (mak­su­ja saa­vien jär­jes­tö­jen perusteella).

    elokuva/tv (AVEK, Kopios­to, Kuu­ro­jen Liit­to, Tuo­tos): 4 521 000 €

    musiik­ki (Gra­mex, ESEK, LUSES, Teos­to): 4 475 000 €

    kir­jal­li­suus (Kir­jal­li­suu­den edis­tä­mis­kes­kus): 93 000 €

    muut (Kuvasto/VISEK, Teki­jä­noi­keu­den tie­do­tus- ja val­von­ta­kes­kus, Suo­men Teki­jä­noi­keu­del­li­nen Yhdis­tys, Ope­tus­mi­nis­te­riö päät­tää myö­hem­min): 582 000 €

  52. 21 euroa ulkoi­ses­ta kova­le­vys­tä vähän yläkanttiin.

    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/Hinnat_2011.html

    Ulkoi­set kiintolevyt

    Muis­tia vähin­tään 250 giga­ta­vua, mut­ta enin­tään 950 giga­ta­vua 5 euroa
    Muis­tia yli 950 mega­ta­vua, mut­ta enin­tään 3 tera­ta­vua 10 euroa 

    Digi­taa­li­sis­sa audio­tal­len­ti­mis­sa oli­si kor­keim­mil­laan mak­su 21 euroa.

    Ja JV, ihan saman­lai­nen mak­su­han se on kase­teis­sa ym kopiois­sa ollut. Ulkoi­sis­sa kova­le­vyis­sä on vain sem­moi­nen puo­li että niis­tä hei­lah­taa kave­rei­den kes­ken vaih­ta­mal­la äkkiä giga­tol­kul­la musiikkia. 

    Verk­ko­ko­va­le­vyis­sä on vie­lä sem­moi­nen puo­li, että kun sin­ne rip­paa yhden ihan lail­li­ses­ti osta­man­sa levyn sitä voi kuun­nel­la vaik­ka­pa vii­des­tä kan­net­ta­vas­ta samaan aikaan.

  53. Mie­len­kiin­toi­sel­ta näyt­tää tuo jaet­tu­jen hyvi­tys­ten tau­luk­ko. Mis­sä on Kuvas­ton osuus? CD/DVD/yms. kopion­ti kos­kee myös visu­aa­li­sia tuot­tei­ta, samoin tekijänoikeudet.
    Itse teen var­muus­ko­pioi­ta lähin­nä omis­ta teok­sis­ta­ni (teks­te­jä, pii­rus­tuk­sia, 3d-mal­le­ja, valo­ku­via, jne.). Kopiot mui­den teok­sis­ta lukeu­tu­vat lähin­nä täy­sin lail­li­siin var­muus­ko­pioi­hin (eli kopio­ta ja alku­pe­räis­tä tuo­tet­ta ei käy­te­tä yhtäaikaisesti). 

    Seu­raa­vak­si ‘ehdo­tan­kin’, että ryh­dyt­te peri­mään kor­vauk­sia mus­te­ka­se­teis­ta, tyh­jis­tä pape­riar­keis­ta, kan­kais­ta, jne. kos­ka nii­tä­kin voi­daan mah­dol­li­ses­ti käyt­tää teki­jä­noi­keus­lais­sa tar­koi­tet­tu­jen teos­ten kopiomiseen.
    Vedes­tä voi­daan teh­dä lai­ton limu­ko­pio ja jos­ta­kin kan­kaan­pa­las­ta lai­ton vaa­te­kap­pa­le­vää­ren­nös. Säh­köä­kin kopioi­mi­ses­sa käy­te­tään mel­ko var­mas­ti. Mah­dol­li­suuk­sia mak­su­jen keräyk­seen on lukemattomia.
    Oikeat yrit­tä­jät voi­vat sit­ten hakea mak­su­va­pau­tus­ta ja me työt­tö­mät luo­vat jääm­me nuo­le­maan näp­pe­jäm­me. Kii­tos vain Viral­li­sil­le Vampyyreille.

  54. Sii­tä huo­li­mat­ta, että viral­li­nen totuus on, että hyvi­tys­mak­su on hyvi­tys luval­li­sen kopioin­nin musii­kin kulut­ta­jil­le aiheut­ta­mas­ta hyö­dys­tä, kyl­lä minun näh­däk­se­ni on aivan sel­vää, että hyvi­tys­mak­sun taus­tal­la on nykyi­sel­lään pyr­ki­mys pääs­tä osal­li­sek­si myös (nyky­ään) lait­to­man yksi­tyi­sen kopion­nin tuot­ta­mas­ta hyödystä.

    Mak­sun koh­dis­tu­mi­nen on toki väis­tä­mät­tä enem­män tai vähem­män satun­nais­ta, ja joh­tuen kan­sain­vä­li­sen pos­ti­myyn­ti­toi­min­nan help­pou­des­ta mak­su on aina vii­me kädes­sä vapaaehtoinen.

    Pitäi­si yksi­se­lit­tei­ses­ti sal­lia (musii­kin, elo­ku­vien, jne) kopioin­ti yksi­tyi­seen käyt­töön lait­to­mas­ta­kin läh­tees­tä, ja pis­tää kaset­ti­mak­su net­tiyh­teyk­sien hin­taan. Mak­su voi­si olla ihan koh­ta­lai­sen suu­ri­kin, vaik­ka­pa 100 euroa / liit­ty­mä / vuo­si, jol­loin tuot­to oli­si monin­ker­tai­nen kaset­ti­mak­suun näh­den. Mut­ta juu­ri teki­jä­noi­keus­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat kaik­kein äänek­käim­min aja­tus­ta sii­tä, että yksi­tyis­tä kopion­tia lait­to­mas­ta läh­tees­tä kat­sot­tai­siin läpi sormien.

    Toi­sin kuin teki­jä­noi­keus­jär­jes­töt halua­vat argu­men­toi­da, täl­lai­nen jär­jes­te­ly ei tuhoai­si mak­sul­lis­ten lail­lis­ten lataus- ja strea­maus­pal­ve­lui­den mark­ki­noi­ta. Mak­sul­li­set pal­ve­lut myy­vät koko­nais­ta, vir­ta­vii­vais­tet­tua pal­ve­lu­kon­sep­tia, jota vas­taan ilmai­nen hajau­tet­tu jär­jes­tel­mä (tai pikem­min­kin val­ta­va seka­mels­ka eri­lai­sia enem­män tai vähem­män ilmai­sia ja enem­män tai vähem­män hajau­tet­tu­ja jär­jes­tel­miä) ei pys­ty kil­pai­le­maan, aina­kaan käyttömukavuudessa.

    Toi­sek­seen, tut­ki­muk­set näyt­täi­si­vät osoit­ta­van, että se väes­tön­osa, joka lataa eni­ten musiik­kia luvat­to­mas­ti, käyt­tää myös eni­ten rahaa musii­kin ostamiseen.

    Mikä­li arpa­jais­lait yms. eivät oli­si estee­nä, oli­si muu­ten aivan suun­nat­to­man hie­no tapa mark­ki­noi­da joi­tain tuol­lai­sia lail­li­sia lataus­pal­ve­lui­ta esim. siten, että “lataa meil­tä levy hin­taan 5 euroa ja osal­lis­tu keik­ka­li­pun arvon­taan”. En itse asias­sa tie­dä, käy­te­tään­kö täl­lai­sia mark­ki­noin­ti­kik­ko­ja jo, Suo­mes­sa tai­ta­vat vaa­tia jon­kin­lais­ta ove­luut­ta pysyäk­seen lail­li­suu­den rajois­sa, niin että de fac­to osto­pak­ko sil­ti säi­lyi­si. Joka tapauk­ses­sa juu­ri täl­lai­set “lisä­pal­ve­lut” ovat jotain, mitä lait­to­mat läh­teet eivät mil­lään kei­nol­la kyke­ne tarjoamaan.

  55. Niin ja sit­ten vie­lä Teos­to on juu­ri voit­ta­nut keis­sin Verkkokauppa.comia vas­taan käräjillä

    http://www.tietokone.fi/uutiset/hyvitysmaksut_tuomittiin_takautuvasti_ulkomaan_tuonnista

    Verkkokauppa.comin pitää mak­saa Teos­tol­le mak­sut Tal­lin­nan verkkokauppa.comista toi­mi­te­tuis­ta levyis­tä. Vas­taa­via keis­se­jä on kai menos­sa mui­ta­kin, joten eipä tai­da jat­kos­sa aut­taa kova­le­vy­jen tilaa­mi­nen pixmaniastakaan.

  56. Aihees­ta vähän poi­ke­ten mut­ta kumminkin…soitan levy­jä tie­to­ko­neel­la ravin­to­las­sa. Ravin­to­la mak­saa teos­to & gra­mex mak­sut asia­kas­paik­ko­jen mukaan taus­ta­musii­kis­ta. Artis­tit mak­sa­vat myös lisää ravin­to­lal­le. Itse mak­san osta­mas­ta­ni musii­kis­ta kor­vauk­set plus luvan jot­ta saan käyt­tää tie­to­ko­net­ta­ni soit­to­käy­tös­sä. Tähän vie­lä pääl­le var­muus­ko­piot cd:nä jos kone vaik­ka pii­put­taa kes­ken keikan…onko täs­sä mitään jär­keä mak­saa to mak­sut suh­teel­li­sen moneen kertaan…?

  57. Käsit­tääk­se­ni lail­li­ses­ti oste­tus­ta levys­tä saa teh­dä kopioi­ta lähi­pii­ril­leen, esim. per­heel­le ja par­hail­le ystä­vil­le. Tähän tuo hyvi­tys­mak­su on kai tarkoitettu?

    Mut­ta olen samaa miel­tä Osmon kans­sa, mak­su suun­tau­tuu täy­sin vää­rin. Jopa tuo levyl­lä musii­kin tal­len­ta­mi­nen on jo van­hen­tu­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Kave­ri­pii­ris­tä­ni stet­son-mene­tel­mäl­lä arvioi­tu spo­ti­fy-käyt­tä­jien mää­rä on jo yli 50%(suurin osa mai­nok­sil­la) ja mp3:sia tai audio­le­vy­jä ei käy­te­tä juu­ri lainkaan.

    Itse olen spo­ti­fys­tä mak­sa­nut jo tois­ta vuot­ta. Ulkois­ta kiin­to­le­vyä käyt­täi­sin hyvi­tys­mak­sut­to­man datan kopioin­tiin, töis­sä sel­lais­ta käytänkin.

  58. Jär­jen­käy­tön vält­te­ly eli kiel­täy­ty­mi­nen lait­to­man kopioin­nin rajoit­ta­mi­ses­ta rike­sa­kon kal­tai­sel­la menet­te­lyl­lä näyt­tää sit­ten joh­ta­van kuvat­tui­hin älyttömyyksiin.

    Tilan­ne on ver­rat­ta­vis­sa sii­hen että polii­si lak­kai­si mää­rää­mäs­tä rike­sak­ko­ja, tai kau­pun­ki lopet­tai­si pysä­köin­nin­val­von­nan. Tar­peet­to­mas­ti mene­tet­ty­jä tulo­ja ja ulkois­hait­to­ja, siis.

  59. Juuso Kopo­nen:
    >Oden kan­nat­taa ulko­mail­ta kova­le­vy­jen hankkimisen
    >sijaan hakea vapau­tus hyvi­tys­mak­sus­ta, joka
    >myön­ne­tään mel­ko auto­maat­ti­ses­ti yrityksille
    >hake­muk­ses­ta:

    Tätä kyl­lä tar­jo­taan aina rat­kai­suk­si, kun joku tote­aa mak­su­jen epä­rei­luu­den, mut­ta hom­ma­han on kan­sa­lais­ten kan­nal­ta jok­seen­kin puh­das vale, kos­ka kan­sa­lai­set eivät ole yrityksiä.

    Minul­la on koh­ta­lai­nen läjä CD- ja DVD-levy­jä täyn­nä musiik­kia (itse teh­tyä, siis esim. Cuba­sen kita­ra­ää­ni­rai­to­ja jne) ja gigoit­tain valo­ku­via ja videoi­ta (itse teh­ty­jä ja otet­tu­ja). Musiik­kia on kau­pas­ta oste­tuil­la CD-levyil­lä, joi­den osta­mi­sen lope­tin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten, kos­ka nii­tä ei kui­ten­kaan ole jär­keä hank­kia lisää: pop­pi vir­taa radios­ta ja tar­vit­taes­sa spo­ti­fys­tä jne ihan koko ajan. Ja van­ha musiik­ki on se jota haluan erik­seen vali­koi­den kuunnella.

    Jo aiem­min ostin CD-aihiot Kii­nas­ta, ja nyt siis tar­jo­taan lisää nau­lo­ja koti­mai­sen kau­pan arkkuun.

  60. Onnek­si voi tila­ta ulkoi­sen kova­le­vyn mis­tä tahan­sa EU:n alu­eel­ta. Ei tar­vit­se mak­sel­la yli­mää­räi­siä teos­to­mak­su­ja, ja val­tiol­ta­kin jää kaik­ki raha sii­tä saa­mat­ta. Toi­vot­ta­vas­ti ensi­vaa­leis­sa saa­daan enem­män asian­tun­te­mus­ta eduskuntaan .

  61. @TomiA: “Mik­si sit­ten ei voi­si lisä­ve­rot­taa jokais­ta väli­net­tä, joka kyke­nee infor­maa­tion siirtoon?”

    Kyse ei ole veros­ta, vaan Teos­to-hyvi­tyk­ses­tä. Auto-ana­lo­gias­sa mak­sai­sit auton suun­nit­te­li­joil­le sii­tä, että käy­tät jo ker­taal­leen osta­maa­si autoa. Auton suun­nit­te­li­jat­han ovat jo saa­neet pal­kan auton suun­nit­te­lus­ta, samal­la tavoin muusik­ko on saa­nut kor­vauk­sen kun ostit lail­li­ses­ti kopion musiikkikappaleesta.

    1. Kyse ei ole veros­ta, vaan Teosto-hyvityksestä

      Kyl­lä kyse on verois­ta, kos­ka sitä peri­tään tuot­tees­ta, jol­la ei ole mitään teke­mis­tä musii­kin kans­sa. Sik­si oli­si parem­pi periä rehel­li­ses­ti veroa. Nyt täl­lai­nen mie­li­val­tai­ses­ti joil­le­kin toi­min­noil­le ase­tet­tu pis­te­ve­ro vää­ris­tää käyttäytymistä. 

  62. Skön­dä kirjoitti:

    “Taval­li­nen tek­nik­ko”, et tie­dä mis­tä puhut. Teos­to (musii­kin teki­jöi­den jär­jes­tö) on etua tavoit­te­le­ma­ton jär­jes­tö, joka val­voo että artis­tit (sanoit­ta­jat, sävel­tä­jät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “pal­kan” (teki­jä­noi­keus­palk­kio) mikä heil­le kuu­luu. Tämä tar­koit­taa sitä, että jäse­net ovat “omis­ta­jia”, vain hal­lin­nol­li­set kulut kate­taan kerä­tyis­tän mak­suis­ta. Ota urpo asiois­ta sel­vää ennen kuin kom­men­toit typeriä!”

    Ja ne hal­lin­nol­li­set kulut oli?? Ja ne muut kulut?? Ja kerät­ty raha­mää­rä suh­tees­sa jaet­tuun rahaan?? Ei pidä olla aja­tuk­si­neen lap­sel­li­nen ja uskoo kaik­kee mitä her­ra iso­her­rat väit­tä­vät, raha kun puhuu niin sii­tä on 80% pa**aa.
    Että ota vaan asiois­ta itse sel­vää. Urpo. Ennen­kuin kom­men­toit typeriä 😉

  63. Teos­to sekoit­taa täs­sä (tar­koi­tuk­sel­la?) kak­si asi­aa, yksi­tyi­sen, tek­ni­sen kopioin­nin kuun­te­lu­tar­koi­tuk­siin ja kopioi­den yksi­tyi­sen levit­tä­mi­sen. Hyvi­tys­mak­sul­la on tar­koi­tus kat­taa jäl­kim­mäi­sen aiheut­ta­mia myyn­ti­tu­lo­jen vähen­ty­mi­siä, ei niis­tää rahaa ihmi­sel­tä joka ottaa varmuuskopioita.

    Asi­aa moni­mut­kais­taa musiik­ki­kän­ny­köi­den osal­ta se, että hyvi­tys­mak­su­ja halu­taan kerä­tä lait­tees­ta johon teh­dään se ensim­mäi­nen myyn­ti. Nokian Comes with Music ‑kän­ny­köis­sä on mak­set­tu niis­tä bii­seis­tä, joi­ta sii­hen puhe­li­meen lada­taan. Täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta ei pitäi­si veloit­taa uudel­leen, sil­lä musii­kin tuot­ta­jat eivät tar­joa sitä säi­ly­tys­ti­laa musii­kil­leen kuten fyy­si­sen myy­dyn levyn tapauk­ses­sa, vaan kulut­ta­ja on jou­tu­nut osta­maan sen musiikkikännykän.

    Nyt teh­ty rat­kai­su on liki­main huo­noin kom­pro­mis­si: epä­mää­räi­nen rajaus “ulkoi­seen kiin­to­le­vyyn”, kor­kea mak­su joka ajaa ostot Suo­mes­ta pois ja mer­ki­tyk­se­tön ker­ty­mä muusi­koil­le. Ymmär­rän hyvin, mik­sei kän­nyk­kää halu­ta lai­te­tuen pii­riin; se on yleis­käyt­töi­nen ja sen pää­käyt­tö­tar­koi­tus peit­tää musiik­ki­käy­tön. Samas­ta syys­tä tie­to­ko­nei­den kiin­to­le­vy­jä ei ole syy­tä ottaa tämän piiriin.

    Maa­il­ma on muut­tu­nut niin radi­kaa­lis­ti vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na Inter­ne­tin ansios­ta, että kaset­ti­mak­su, joka näki päi­vän­va­lon 1984, on jo aikan­sa elä­nyt. Mak­sun perus­te­luis­ta voi kiis­tel­lä, mut­ta aina­kin se oli tark­ka­ra­jai­nen, sil­lä C‑kasettien suu­rin yksit­täi­nen käyt­tö oli kave­rin LP:n kopioin­ti kasetille.

  64. Lisäk­si Osmon blo­gauk­ses­saan käyt­tä­mät mak­su­jen suu­ruu­det ovat vir­heel­li­set. Sum­mat ensi vuo­del­le ovat

    Ulkoi­sis­sa kiin­to­le­vyis­sä hyvi­tys­mak­su on vii­si euroa 250 giga­ta­vus­ta tera­ta­vuun levy­jen osal­ta, ja 10 euroa 1–3 tera­ta­vun levy­jen osalta.”

    Eli huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät kuin Osmo uuti­soi. Aina ei kan­na­ta uskoa kaik­kea, min­kä leh­dis­tä tai inter­net­sis­tä lukee. 🙂

    Hin­nas­to:
    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hinnasto.html

    Kari Haa­ka­na ker­too vir­heel­li­sen uuti­soin­nin taustat:

    http://www.karihaakana.net/blog/2010/12/paljonko-hyvitysmaksu-nostaa-kiintolevyjen-hintaa/

    Hereil­lä siel­lä toimituksissa!

    1. Tuo tie­to on loh­dul­li­nen, kos­ka hin­ta ei ole niin suu­ri, että se suo­ras­taan pakot­taa käyt­tä­mään ulko­mai­sia net­ti­kaup­po­ja. Omas­sa blok­kauk­ses­sa­ni sanoin, että vii­me­vuo­tis­ten hin­nas­to­jen perus­teel­la näin oli­si. Kova­le­vyil­le on sen­tään ymmär­ret­ty teh­dä oma hin­ta­luok­ka. Ongel­ma­na oli se, ettei OTM eikä val­tio­neu­vos­to net­ti­si­vuil­laan jul­kais­sut ase­tus­ta (!) vaan sanoi ainoas­taan, että mak­su ulo­te­taan kos­ke­maan ulkoi­sia kova­le­vy­jä, jos­ta sanon­nas­ta saa­toi pää­tel­lä, ettei näil­le ole eril­lis­tä hin­nas­ta vaan ne lai­te­taan mui­den digi­taa­lis­ten tal­len­tei­den alle.
      Ei voi puhua lais­kuu­des­ta tie­to­jen tar­kis­ta­mi­ses­sa, kun ope­tus­mi­nis­te­riö ei vai­vau­du tie­dot­tees­saan ker­to­maan asi­aa eikä lai­ta hyväk­syt­tyä ase­tus­ta kan­san näh­tä­väk­si vaan tyy­tyy har­haan­joh­ta­vaan tie­dot­tee­seen. Tie­toa ei ollut OYTM:n sivuil­la eikä kukaan vas­taa puhe­li­meen klo 21.
      Sinän­sä se, että mak­su ulo­te­taan kiin­to­le­vyi­hin, joi­den kapa­si­tee­tis­ta minis­te­riön oman ilmoi­tuk­sen mukaan joku­nen pro­mil­le on musiik­ki­käy­tös­sä, osoit­taa, että koko tämä C‑kasettimaksu alkaa lähes­tyä tien­sä pää­tä. Rahoit­ta­mi­nen vero­va­roin oli­si pal­jon parem­pi. Nyt koh­dis­tu­mi­nen on aivan satun­nais­ta. Jos mak­sus­ta noin 99,5 pro­sent­tia koh­dis­tuu muus­sa käy­tös­sä ole­vaan levy­ti­laan, on mak­sun yhteys kopioin­tiin jok­seen­kin ole­ma­ton. Pidän myös vää­rä­nä, että isot yri­tyk­set on vapau­tet­tu kiin­to­le­vy­jen mak­suis­ta mut­ta pie­net jou­tu­vat tosia­sias­sa mak­sa­maan pakol­li­seen var­muus­ko­pioin­tiin käy­tet­tä­vis­tä kova­le­vyis­tä, kos­ka takai­sin­pe­rin­tä on teh­ty niin han­ka­lak­si, ettei sii­hen kan­na­ta ryh­tyä kuin suur­ten tilaus­ten osalta.

  65. OS:

    En tie­dä, kuin­ka suu­ri osa ulkoi­sis­ta kova­le­vyis­tä oste­taan net­ti­kau­pois­ta, mut­ta uskoi­sin että val­tao­sa jo pel­käs­tään sik­si, että net­ti­kaup­pa on lak­kaut­ta­nut alan kivijalkakaupat.

    Minua net­tiin aina­kin ajaa se, ettei kivi­jal­ka­kau­poil­la ole enää mitään halua­maa­ni tuo­tet­ta hyl­lyis­sään. Ja ne joil­la saat­tai­si olla eivät netis­sä suos­tu sii­tä ker­to­maan. Minua oikeas­ti kiin­nos­taa kävel­lä riit­tä­vän lähel­lä ole­van kau­pan ovis­ta sisään ja kävel­lä sit­ten vii­den minuu­tin pääs­tä ulos tava­ra kannossa.

    Sen sijaan tar­jo­taan pelk­kää odottelua:
    Odot­te­len tava­ran saa­pu­mis­ta ensin Suo­meen maa­han­tuo­jal­le, sit­ten tava­ran­toi­mit­ta­jal­le ja sit­ten myy­mä­län varas­toon ja sit­ten saan parin päi­vän pääs­tä ilmoi­tuk­sen joko hakea sen myy­mä­läs­tä tai pos­tis­ta. Jos vaih­toeh­dot ovat tuom­moi­set niin sit­ten mie­luum­min otan tava­ran nopeam­min käyt­töö­ni käve­le­mäl­lä lähi­pos­tiin. Ja sit­ten samal­la voin­kin mak­saa hal­vem­pia hin­to­ja tilaa­mal­la ulkomailta.
    Mut­ta mitä ihmeen pel­lei­lyä tämä täm­möi­nen oikein on? Mikä kaup­pa se sem­moi­nen on, jol­la ei ole mitään hyllyssään?

    Tai ehkä ei pitäi­si ihme­tel­lä, kun ruo­ka­kau­pat­kin näyt­täi­si­vät vähi­tel­len siir­ty­vän täm­möi­seen tyh­jän hyl­lyn politiikkaan.

    JV:

    Mikä on se saa­mat­ta jää­nyt tulo, joka pitää kompensoida?

    Nämä “hyvitys“maksujärjestöt eivät elä todel­li­ses­sa maailmassa.
    Saa­mat­ta jää­nyt tulo on tie­ten­kin sii­nä, ettei­vät he saa­neet myy­tyä sinul­le tois­ta kopio­ta (joko var­muus­ko­piok­si tai sit­ten uudes­taan kun van­ha hajoaa)!
    Jos nuo sai­si­vat päät­tää, mak­sai­sit erik­seen tal­len­nus­me­dias­ta, sit­ten sen sisäl­lös­tä ja pääl­le vie­lä kus­ta­kin käyt­tö­ker­ras­ta ja var­muus­ko­pioin­tioi­keu­des­ta (vaik­kei se oli­si­kaan mah­dol­liss­ta). Toden­nä­köi­ses­ti käyt­tö­mak­su tuli­si erik­seen sekä median tois­ta­mi­sel­le että tois­ton vas­taa­not­ta­mi­sel­le (eli kat­se­lul­le ja kuuntelulle).

    Tai siis saa­vat­han ne nyt­kin kai­ken jo käy­tän­nös­sä päät­tää, mut­ta eivät ole vie­lä uskal­ta­neet tosis­saan ehdottaa.

  66. Esi­mer­kik­si inter­net­liit­ty­mäs­sä liik­ku­van datan mää­rä kor­re­loi­si var­maan parem­min (vaik­ka­kaan ei todel­la­kaan täy­sin) lait­to­maan median kulutukseen.

    Mie­les­tä­ni ihan käy­pä idea, jos rahoi­tus halu­taan hoi­taa koh­den­ne­tul­la verol­la. Mak­su oli­si suu­ruus­luo­kal­taan n. 20 sent­tiä per siir­ret­ty giga­ta­vu jos halu­taan nykyi­sen suu­rui­nen hyvi­tys­mak­su­tuot­to, joten ei ihan mah­dot­to­mis­ta sum­mis­ta puhuta.

    Mil­lä perus­teel­la muusik­ko on oikeu­tet­tu tuloi­hin? Mik­si put­ki­mies ei ole oikeu­tet­tu tuloi­hin, eli ves­san­ve­to­mak­su käyttöön?

    Ero on kai­ke­ti sii­nä, että ker­taal­leen teh­tyä ves­saa ei voi mää­rät­tö­mäs­ti monis­taa raja­kus­tan­nuk­sel­la nol­la. Jos put­ki­mie­hien tulot koos­tui­si­vat oma-aloit­tei­sis­ta käyt­tö­mak­suis­ta jot­ka jäi­si­vät 90-pro­sent­ti­ses­ti mak­sa­mat­ta niin jou­dut­tai­siin var­maan miet­ti­mään samaa kysy­mys­tä hei­dän kohdallaan.

    On täy­sin hämää­vää sot­kea tähän videot, kos­ka niil­le ei ole mitään teke­mis­tä teos­to­mak­sun kanssa.

    Itse asias­sa kysees­sä ei ole ”teos­to­mak­su” vaan hyvi­tys­mak­su, jon­ka tulois­ta hie­man vajaa puo­let menee elo­ku­va-alan järjestöille.

  67. http://www.vihreat.fi/tekijanoikeuslinjat

    Kir­jas­tos­ta lai­na­tun CD-levyn kopioin­ti omaan levy­hyl­lyyn tai suo­sik­ki­kap­pa­lees­ta teh­dyn MP3-tie­dos­ton lähet­tä­mi­nen säh­kö­pos­tis­sa par­haal­le kave­ril­leen on sal­lit­tua hyvi­tys­mak­su­jär­jes­tel­män ansiosta.”

    Eli voin siis lail­li­ses­ti kopioi­da koko kave­ri­pii­ril­le­ni pari tera­ta­vua suo­sik­ki­musiik­kia. Toi­saal­ta eihän tuo enää ketään kiin­nos­ta kun kai­kil­la on Spotify.

  68. Osmo kir­joit­ti:

    Jos mak­sus­ta noin 99,5 pro­sent­tia koh­dis­tuu muus­sa käy­tös­sä ole­vaan levy­ti­laan, on mak­sun yhteys kopioin­tiin jok­seen­kin olematon.

    Mut­ta kun tut­ki­tun tie­don perusteella
    — 54% ihmi­sis­tä tal­len­taa näil­le kova­le­vyil­le hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sä ole­via teoksia.
    — 30% kulut­ta­jis­ta käyt­tää kova­le­vy­ti­las­ta “noin puo­let” tai enem­män hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sä ole­vien teos­ten tallentamiseen

    Mis­tä ihmees­tä tuo 99,5% tulee? Hihas­ta­ko? Aina­kaan se ei perus­tu tut­kit­tuun tietoon.

    Täs­sä kysy­myk­ses­sä ongel­mal­lis­ta on toki se, että useim­mat meis­tä, jot­ka kes­kus­te­luun osal­lis­tum­me emme käy­tä kova­le­vy­jä tähän käyt­tö­tar­koi­tuk­seen vaan juu­ri esim. var­muus­ko­pioin­tiin tai omien valo­ku­vien tal­len­ta­mi­seen. Mut­ta täs­sä kysy­myk­ses­sä kuten niin mones­sa muus­sa­kin anek­doot­tei­hein perus­tu­va aineis­to ei voi olla pää­tök­sen­teon perustana.

    Läh­de: Talous­tut­ki­mus

    1. Han­nu Oskala:
      Se 99,5 pro­sent­tia tulee Kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri Wal­li­nin ilmoi­tuk­ses­ta, että ulkoi­sil­la kova­le­vyil­lä on noin 90 mil­joo­naa musiik­ki­kap­pa­let­ta. Ole­tan tämän ole­van 360 mil­joo­naa minuut­tia ja edel­leen uskon, että sii­tä val­tao­sa on MP3-for­maa­tis­sa. Sil­loin levy­ti­laa tar­vi­taan noin 400 Teratavua.
      Jos ole­tam­me, että ulkoi­sia kova­le­vy­jä on myy­ty 200 000 kappaletta(hihasta) ja ne ovat kool­taan kes­ki­mää­rin 0,5 tera­ta­vua, eli levy­ti­laa on noin 100 000 tera­ta­vua, pää­dym­me sii­hen, että täs­tä vero­na­lai­ses­ta levy­ti­las­ta noin 0,4 pro­sent­tia on käy­tet­ty musii­kin tal­let­ta­mi­seen. Jos nuo kap­pa­leet on tal­le­tet­tu parem­mas­sa for­maa­tis­sa, voi­daan pääs­tä jopa kah­teen prosenttiin.
      Vie­lä ker­ran: en vas­tus­ta sitä, että tai­tei­li­jat saa­vat rahan­sa, mut­ta vas­tus­tan sitä, että teh­dään valokuvaus‑, koti­vi­deo ja ja varmuuskopiovero.
      Tai siis yri­te­tään. Minus­ta koko han­ke on asian­tun­te­ma­ton sikä­li, että koko veron mak­su on vapaa­eh­tois­ta. On täy­sin lail­lis­ta osaa elekt­ro­niik­kaa kan­sain­vä­li­sis­tä net­ti­kau­pois­ta ja näin var­maan­kin moni tulee teke­mään. Sil­loin ehkä kek­si­tään, että nii­tä DVD-levy­jä­kin saa siel­tä. Minus­ta on myös moraa­li­ses­ti oikein näin mene­tel­lä, JOS ei käy­tä lait­tei­ta koti­mai­sen musii­kin tallettamiseen. 

  69. Lai­naus, johon yhdyn täysin
    http://www.anssikela.com/2010/11/17/karvalakkilahetysto/

    eik­ka
    18.11.2010, 9:58

    Täs­sä asias­sa on puo­len­sa ja puo­len­sa. Sinän­sä kan­na­tan läm­pi­mäs­ti sitä että työs­tä saa kor­vauk­sen ja jopa sitä että se on sidot­tu sen saa­vut­ta­maan suosioon/käyttömäärään, mut­ta toi­saal­ta monet muut­kin tekee päi­vän aika­na töis­sä sel­lais­ta työ­tä ja käyt­tää luo­vuut­taan johon­kin jon­ka “hedel­mää” nau­ti­taan pidem­män aikaan ilman että sii­tä saa muu­ta kor­vaus­ta kuin sen työ­ajan perus­teel­la mitä sii­hen käyt­tää. Esi­mer­kik­si kir­ves­mies ei saa yhtään sen enem­pää hyvi­tys­mak­su­ja vaik­ka raken­taa raken­nuk­sen jos­sa on pal­jon kävi­jöi­tä taik­ka vaik­ka­pa Rai­li Pie­ti­lää eikä hei­dän jäl­ke­läi­si­ään muis­te­ta ker­ran vuo­des­sa rus­keal­la kir­je­kuo­rel­la jos­sa on bonus (yhdes­sä edes­men­neen mie­hen­sä Rei­ma Pie­ti­län kans­sa) suun­nit­te­le­mas­taan Tam­pe­reen kau­pun­gin­kir­jas­tos­ta Met­sos­ta tai Kale­van kir­kos­ta sen kävi­jä­mää­rän mukaan. Kuva­tai­teil­joi­den tilan­tees­ta ja näyt­te­ly­kor­vauk­sis­ta minul­la ei ole tie­toa, mut­ta luu­len että muusi­kot ovat tai­tei­li­jois­ta par­haim­mas­sa asemassa.”
    Tot­ta, minä­kin baa­ri­mik­ko­na saan kor­vauk­sen juot­ta­mas­ta­ni ajas­ta, en asiak­kai­den päih­ty­mi­so­loa­jas­ta. Enkä myös­kään saa kor­vaus­ta sii­tä, kun ihmi­nen hakee pul­lon alkos­ta, ja annos­te­lee sii­tä itsel­leen lasil­li­sen, hän­hän lai­naa sii­nä kui­ten­kin minun ammattiani/ammattitaitoani, ja kai­ken lisäk­si ilmai­sek­si. Ehkä meil­lä baa­ri­mi­koil­la oli­si syy­tä, samaa uut­ta pykä­lää nou­dat­taen, vaa­tia kor­vaus­ta Alko:lta, kos­ka hei­dän myy­mil­lä tuot­teil­la har­joi­te­taan salaa mei­dän ammattia…

  70. Osmo kysyi:
    “Mitä teke­mis­tä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopioin­nil­la on tämän asian kanssa.”

    Vas­taus löy­tyy mm. AVE­Kin sivuilta:
    “Audio­vi­su­aa­li­sen kult­tuu­rin edis­tä­mis­kes­kus AVEK tukee teki­jä­noi­keus­va­roil­la audio­vi­su­aa­lis­ta kult­tuu­ria. Varat ovat pää­asias­sa peräi­sin hyvi­tys­mak­sus­ta, jota peri­tään muun muas­sa DVD-levyis­tä ja digi­taa­li­sis­ta videotallentimista.”

    Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen doku­ment­tie­lo­ku­va­tuo­tan­non rahoi­tus on pit­käl­ti juu­ri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

    1. Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen doku­ment­tie­lo­ku­va­tuo­tan­non rahoi­tus on pit­käl­ti juu­ri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

      On oikein hyvä, että koti­mai­sia doku­ment­tie­lo­ku­via tue­taan, mut­ta nyt on kyse t5äysin mie­li­val­tai­ses­ta veros­ta eikä hyvi­tyk­ses­tä teki­jöil­le. Kuin­ka suur­ta osaa nois­ta levyk­keis­tä käy­te­tään koti­mais­ten doku­ment­tie­lo­ku­vien tal­let­ta­mi­seen. KORVATKAA TÄMÄ OIKEALLA VEROLLA!

  71. Osmo kir­joit­ti:

    Se 99,5 pro­sent­tia tulee Kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri Wal­li­nin ilmoi­tuk­ses­ta, että ulkoi­sil­la kova­le­vyil­lä on noin 90 mil­joo­naa musiikkikappaletta.”

    Hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sä ovat myös av-tie­dos­tot, eivät vain musiik­ki­kap­pa­leet, kuten aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni jo tote­sin. Suu­rim­man yksit­täi­sen osan teki­jöil­le jaet­ta­vis­ta hyvi­tys­mak­su­kor­vauk­sis­ta jakaa Kopiosto.

    Sik­si tuo 99,5% on aivan sel­keäs­ti vir­heel­li­nen luku.

  72. Osmo:

    Jos mak­sus­ta noin 99,5 pro­sent­tia koh­dis­tuu muus­sa käy­tös­sä ole­vaan levy­ti­laan, on mak­sun yhteys kopioin­tiin jok­seen­kin olematon.

    Ei. Sil­lä ei oo mitään mer­ki­tys­tä mihin nii­tä kova­le­vy­jä käy­te­tään. Ainoas­taan sil­lä on väliä kor­rel­loi­ko kova­le­vy­jen osta­jat musii­kin lataajiin.

    Tämän käsit­tä­mi­nen ei pitäs olla hir­veen vaikeeta.

  73. En otta­nut­kaan kan­taa var­si­nai­seen point­tii­si, vaan halusin vas­ta­ta esit­tä­mää­si kysy­myk­seen sii­tä mitä elo­ku­val­la on tämän asian kans­sa tekemistä.

  74. Kyse ei ole veros­ta, vaan Teosto-hyvityksestä. ”

    Seman­tiik­kaa. Laa­jem­mas­sa yhtey­des­sä kui­ten­kin puhu­taan digi­taa­li­sen sisäl­lön mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä. Perim­mil­tään tar­koi­tus on, että infor­maa­tio­yh­teis­kun­nas­sa­kin säi­lyy joku ansain­ta­lo­giik­ka. Hyvä kai oli­si, jos mark­ki­na toi­mii ilman verot­ta­jaa tai muu­ta val­tion sekaan­tu­mis­ta, mut­ta nyt näyt­tää, että ei toimi.

    Tämä on käsit­tääk­se­ni se suu­ri kysy­mys, jota oli­si syy­tä pysäh­tyä poh­ti­maan. Toi­sin sanoen, jos talou­del­li­nen kan­nus­tin tuot­taa infor­maa­tio­ta (musiik­kia, kek­sin­tö­jä, tie­to­kir­jo­ja …) mer­kit­tä­väs­ti heik­ke­nee, se kai tar­koit­taa, että infor­maa­tion taso las­kee mer­kit­tä­väs­ti. Aluk­si infor­maa­tion liik­ku­vuus enem­män kuin kor­vaa tuon hai­tan, mut­ta entäs pit­käl­lä tähtäimellä?

    Kuun­te­len juu­ri Groo­ves­har­kis­ta Springs­tee­niä ja olen vakuut­tu­nut, että kier­rät­tä­mi­seen perus­tu­va nyky­musiik­ki ei pys­ty enää samaan. Tosin olen luul­ta­vas­ti väärässä. 🙂

  75. Olen 100% samaa miel­tä sii­tä, että parem­pi rat­kai­su oli­si loh­kais­ta 10 milt­siä vuo­des­sa (asian­mu­kai­sin sään­nöl­li­sin koro­tuk­sin) kult­tuu­ri­bud­je­tin kaut­ta jaet­ta­vak­si samoin peri­aat­tein kuin hyvi­tys­mak­su nyt…

    Kuka hoi­taa?

  76. Tämä kai­kin puo­lin jär­je­tön pää­tös hyvi­tys­mak­su­poh­jan laa­jen­ta­mi­ses­ta todis­taa taas ker­ran sen, kuin­ka alun perin vää­rin aja­tel­tu peri­aa­te joh­taa oman logiik­kan­sa mukaan ja ryh­mäp­sy­ko­lo­gian voi­min yhä ris­ti­rii­tai­sem­piin ja yhteis­tä hyvää rapaut­ta­vam­piin ratkaisuihin.

    Tie­tys­ti täs­tä voi­daan syyt­tää pää­tök­sen teh­nei­tä polii­tik­ko­ja, mut­ta kiin­nos­ta­vam­paa on tar­kas­tel­la asian lob­baa­mis­puol­ta. Tai­tei­li­jat kerä­si­vät lähes 8000 kan­nat­ta­jaa hank­keen­sa taak­se. Muka­na sel­lai­sia nimiä kuin Eino­ju­ha­ni Rau­ta­vaa­ra, Hec­tor, Aki ja Mika Kau­ris­mä­ki, Esa-Pek­ka Salo­nen, Jörn Don­ner, Tuo­ma­ri Nur­mio, Anna-Lee­na Här­kö­nen ja Anja Snell­man. Kuka päät­tä­jä nyt keh­tai­si olla eri miel­tä näin suur­ten ja pal­jon anta­nei­den tai­te­li­joi­den kanssa. 

    Mut­ta mik­si nämä lait­toi­vat nimen­sä adressiin? 

    Läh­de­tään perus­teis­ta. Lais­sa mää­ri­tel­ty­jen kau­pal­lis­ten teki­jä­noi­keuk­sien, mikä on siis eri asia kuin teki­jän oikeus tul­la tun­nus­te­tuk­si ja oikeu­te­tuk­si saa­maan työs­tään palk­ka, ainoa­na perus­tee­na on se, että teok­sil­la on yhteis­kun­nal­lis­ta arvoa. Se ei rii­tä, että teok­sil­la on arvoa nii­den kulut­ta­jil­le, kos­ka tämä asia kuu­luu yksi­tyi­sen vaih­dan­nan pii­riin. Tai­tei­li­joi­den tulo­jen tur­vaa­mi­nen ei myös­kään voi olla perus­te, kos­ka samal­la perus­teel­la voi mikä tahan­sa ammat­ti­kun­ta vaa­tia eri­tyi­siä lake­ja omien tulo­jen­sa turvaamiseksi.

    Mikä se yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty voi­si olla, jon­ka perus­teel­la tai­tei­li­joi­ta kan­nat­tai­si pal­ki­ta eri­tyi­san­sain­ta­jär­jes­tel­mäl­lä? Oman ymmär­ryk­se­ni mukaan pal­kit­se­mi­nen oli­si perus­tel­tua, jos tai­de­teos­ten ansios­ta kan­sa­lai­sis­ta tuli­si asen­teil­taan ja ymmär­ryk­sil­tään laa­jem­min yhteis­tä etua ajat­te­le­via. Se oli­si perus­tel­tua, jos tai­de teki­si ihmi­sis­tä vähem­män itsek­käi­tä ja vähem­män kuppikuntaisia.

    Miten on? Mik­si hyvi­tys­mak­su­ja kan­nat­ta­vat tai­tei­li­jat lait­toi­vat nimen­sä adres­siin? Oman kup­pi­kun­tai­sen etun­sa vuok­si, ymmär­tä­mät­tä tai välit­tä­mät­tä sii­tä, miten jär­je­tön se on yhtei­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Jos jopa tai­teen todel­li­set suur­ku­lut­ta­jat ja teki­jät osoit­ta­vat näin, ettei tai­de, tai aina­kaan teki­jä­noi­keuk­sil­la kan­nus­tet­tu tai­de, tuo­ta yhteis­kun­nal­lis­ta hyö­tyä, niin koko kau­pal­lis­ten teki­jä­noi­keuk­sien jär­jes­tel­mäl­tä puto­aa moraa­li­nen perus­ta. Sil­loin se kehit­tyy tur­hia kulu­ja aiheut­ta­vak­si, yhtei­söl­li­syyt­tä rapaut­ta­vak­si sää­te­lyk­si ja byro­kra­tiak­si, kuten näyt­tää jo käyneen.

  77. Han­nu Oska­la: “Aihees­ta on tut­kit­tua­kin tie­toa tarjolla:

    http://bit.ly/fURxzI

    Sivuil­la 10, 11 ja 17 pää­asiat. 54% vas­taa­jis­ta käyt­tää ulkois­ta kova­le­vyä musiik­ki- ja elo­ku­va­tie­dos­to­jen kopioin­tiin, näis­tä 30% kova­le­vyn kapa­si­tee­tis­ta puo­let tai enem­män on tätä käyttöä.

    Onhan se taval­laan epä­rei­lua, että myös nii­den 36%, jot­ka eivät käy­tä ulkoi­sia kova­le­vy­jä tähän tar­koi­tuk­seen (itse­ni mukaan­lu­kien) pitää myös mak­saa tule­vai­suu­des­sa hyvitysmaksua.”

    Miten sina tuo­ta tutu­ki­mus­ta oikein luet? 

    Ei-oma­te­koi­sen musii­kin tal­len­ta­mi­seen kova­le­vy­aan kayt­taa 99/473 = 21%, ja nais­ta 29% kave­reil­ta tai per­heen­ja­se­nel­ta saa­tua. Eli 6% kayt­taa kova­le­vy­aan hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sa ole­van musii­kin tal­len­nuk­seen. Suu­rin osa ei osaa arvioi­da kap­pa­lei­den maa­raa eri lahteista.

    Video­ma­te­ri­aa­lil­le vas­taa­vat luvut ovat 86/473 = 18%, jos­ta 24% on kave­reil­ta tai per­heen­ja­se­nil­ta, yhteen­sa 4%. 

    Sivul­ta 17 nakyy kuin­ka suu­ri osa kova­le­vyn tilas­ta on musiik­ki- ja video­kay­tos­sa: kaik­ki 4%, suu­rin osa 15%, noin puo­let 11%, pie­ni osa 24%, ei yhtaan 35%, EOS 10%. T’m’n perus­teel­la voi­si kar­keas­ti arvioi­da, etta kes­ki­maa­rin levy­ti­las­ta kay­te­taan n. 25% musiik­ki-ja video­si­sal­toon. Jos tas­ta n. 25% on kave­reil­ta kopioi­tua (ks. ylla), levy­ti­las­ta kay­te­taan vai­vai­set 6% hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sa ole­vaan materiaaliin. 

    Tois­tan:

    Teos­ton oman tut­ki­muk­sen mukaan rei­lus­ti alle 10% ulkoi­ses­ta kova­le­vy­ti­las­ta kay­te­taan hyvi­tys­mak­sun pii­ris­sa ole­vaan materiaaliin.

  78. Tuo­hon täy­tyy vie­lä lisä­tä se, että kukaan oikea musii­kin har­ras­ta­ja ei kuun­te­le musiik­kia mp3 muo­dos­sa, kos­ka se rais­kaa äänen, eikä tie­to­ko­nees­ta saa hifi­ta­sois­ta ään­tä. Näin ollen 99% (ellei 100%) niis­tä, jot­ka oikeas­ti tar­vit­se­vat puhe­lin­ta tai mp3 soi­tin­ta enem­män tilaa musii­kin tal­let­ta­mi­seen, ovat pira­tis­te­ja, joi­den lei­vän Spo­ti­fy on jo vienyt.

    Sak­ko­mak­sut oikeil­le hen­ki­löil­le!! Vaik­ka net­tiyh­teyk­sis­tä, jota mm. Spo­ti­fy ja You­tu­be hyödyntää.

  79. Se täs­sä on sur­ku­hu­pai­saa, että tosia­sial­li­ses­ti yri­te­tään verot­taa lait­to­mas­ti netis­tä musiik­kia lataa­via — ja siis kerä­tään mak­sua lait­to­mas­ta toi­min­nas­ta. Aika har­vas­sa ovat ne, jot­ka kopioi­vat kir­jas­tos­ta lai­naa­mi­aan levy­jä (tai yleen­sä lai­naa­vat kir­jas­tos­ta levy­jä) — mitä on käy­tet­ty argu­ment­ti­na mak­sun puolesta.

  80. Tuo­hon täy­tyy vie­lä lisä­tä se, että kukaan oikea musii­kin har­ras­ta­ja ei kuun­te­le musiik­kia mp3 muo­dos­sa, kos­ka se rais­kaa äänen, eikä tie­to­ko­nees­ta saa hifi­ta­sois­ta ääntä.

    No höps. Itse pidän itseä­ni var­sin vaka­va­na musii­kin­har­ras­ta­ja­na, enkä edes omis­ta cd-soi­tin­ta. Musii­kin­kuun­te­lu tapah­tuu 90-pro­sent­ti­ses­ti koneel­ta ja 10-pro­sent­ti­ses­ti vinyyliltä. 

    Kevyes­sä musii­kis­sa 320kbps mp3:sen ja cd:n laa­tue­ro ei ole sel­lai­nen että taval­li­nen musii­kin har­ras­ta­ja sitä huo­mai­si. (Har­jaan­tu­nut ammat­ti­lai­nen tar­kal­la kuun­te­lul­la ehkä, en ole ihan var­ma kyl­lä tuos­ta­kaan.) Ja käy­tän­nös­sä 100 % musii­kis­ta kul­kee nyky­ään tie­to­ko­neen läpi levyn tuo­tan­to­vai­hees­sa, joten kyl­lä konees­ta hifi­ta­sois­ta ään­tä ulos saa, kun­han tie­tää mitä tekee. Itsel­le­ni riit­tää taus­ta­musii­kin kuun­te­luun ihan Mac­book Pron sisäi­nen­kin ääni­kort­ti, mut­ta musii­kin paris­sa ammat­ti­mai­ses­ti­kin puu­hai­le­va­na löy­tyy kalus­tos­ta myös vaa­ti­vam­piin tar­pei­siin ulkoi­nen audiointerface.

    Mut­ta ei lain­sää­dän­töä vaka­vien musii­kin har­ras­ta­jien tar­pei­den perus­teel­la kan­na­ta laa­tia. 98 pro­sen­til­le ihmi­sis­tä riit­tä­nee pal­jon vähem­pi­kin laatu.

  81. Sinä­hän et ole­kaan “oikea musii­kin har­ras­ta­ja”, joka on samal­la har­jaan­tu­nut KUUNTELEMAAN musiik­kia. Taus­ta­musii­kik­si kel­paa vaik­ka mar­ke­tin möli­nät, mut­ta sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä musii­kin kuun­te­lun kanssa. 

    Ja tosi­aan, jos halu­aa kuun­nel­la hal­val­la lähes rajat­to­mas­ti musiik­kia, niin sitä­hän kuun­nel­laan Spo­ti­fys­tä, min­kä saa myös kän­nyk­kään ja 90% kän­ny­köis­tä tai­taa olla jo kiin­teil­lä datayhteyksillä.

    Eli oikea musii­kin har­ras­ta­ja tai taval­li­nen musii­kin har­ras­ta­ja ei mie­les­tä­ni satu tähän koh­de­ryh­mään, mihin täl­lä nyt koi­te­taan puut­tua.. ja musiik­ki­pi­ra­tis­mi kuo­li Spo­ti­fyn myötä.

    MP3 soi­tin tai isol­la muis­til­la varus­tet­tu kän­nyk­kä oli­si jol­lain taval­la perus­tel­tua, mut­ta että isot kova­le­vyt.. tziisus.

  82. Olen kai kopio­suo­jaus­ten aiheut­ta­mien tois­to­vai­keuk­sien kat­ke­roit­ta­ma mut­ta mie­les­tä­ni hyvi­tys­mak­suis­sa pitäi­si ottaa nämä “tehok­kaat” kopio­suo­jauk­set huo­mioon. Täl­lai­nen huo­mioin­ti voi­si tapah­tua vaik­ka siten, että kopio­suo­jat­tua teos­ta ei ote­ta lain­kaan huo­mioon hyvi­tys­mak­su­jen jaos­sa ja sit­ten seu­raa­va­na vuon­na kopio­suo­jat­tu­jen teos­ten mark­ki­nao­suus vähen­net­täi­siin hyvi­tys­mak­suis­ta. Esi­mer­kik­si jos edel­li­se­nä vuo­te­na on ollut 30% mark­ki­nao­suus kopio­suo­ja­tul­la mate­ri­aa­lil­la niin hyvi­tys­mak­sut ker­rot­tai­siin 0,7:llä. Tämä tie­tys­ti sik­si, että näi­den teos­ten kopioin­ti ei ole lail­lis­ta myös­kään yksi­tyi­seen käyt­töön eikä niil­le kuu­lu yksi­tyi­sen kopioin­nin lail­li­suu­den perus­teel­la korvausta.

  83. Sok­ko­tut­ki­muk­sis­sa erit­täin har­jaan­tu­neet­kaan kuun­te­li­jat eivät ero­ta 256 kbps CBR tai 192 kbps VBR MP3:a pak­kaa­mat­to­mas­ta CD:stä. Ja pie­nem­mil­lä­kin näyt­teen­ot­to­taa­juuk­sil­la­kin erot tule­vat esiin vain pie­nes­sä osas­sa musiik­kia. Ja Ogg Vor­bis ‑kodek­ki pär­jää pie­nem­mil­lä näyt­teen­ot­to­taa­juuk­sil­la vie­lä mer­kit­tä­väs­ti MP3:a paremmin.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa äänit­teis­tä on niin huo­nos­ti ääni­tet­ty­jä ja mas­te­roi­tu­ja, ettei nii­den pak­kaa­mi­nen pie­neen­kään kokoon hei­ken­nä ään­tä merkittävästi.

    Hifis­mi on asia erik­seen. On jo 1980-luvul­la havait­tu mm. että mus­tat vah­vis­ti­met “kuu­los­ta­vat parem­mil­ta” kuun­te­li­joi­den kor­vaan kuin muun väri­set, vaik­ka sisäl­lä oli­si täs­mäl­leen sama tekniikka.

  84. Saa­pa näh­dä mil­loin­ka Teos­ton ja kump­pa­nei­den tip­pi­laa­ti­kot ilmes­ty­vät par­tu­rien, tak­sien tai bus­sien “pöy­dil­le”, että ikään kuin rahan­ke­ruu­laa­ti­koil­la vih­jaa­maan, että radios­ta pak­ko­työn­ne­tys­tä “hälys­tä” on mak­set­ta­va kym­me­nyk­set, kun­han vaan jos­tain too­sas­ta jotain mete­liä jon­kun kor­vien väliin työnnetään.

    Minä kun mak­san yksi­löi­dys­tä ja ammat­ti­tai­dol­la esi­te­tys­tä tai­tees­ta, enkä edes ajat­te­le sitä, että kor­vii­ni pak­ko­työn­ne­tys­tä “melus­ta” tuli­si mak­saa mil­lään muo­toa min­kään median­kaan pak­ko­työnn­te­teyil­lä höpö-minis­te­rei­den alle­kir­joit­ta­mil­la sopi­muk­sil­la ja pakkomaksuilla.

    Tosin vie­lä ei näin ole, että kun kuu­len “pak­ko­mö­li­nää” esim. par­tu­ri­ni tilois­sa, mut­ta ei var­maan­kaan kau­an­kaan mene, kun par­tu­ri­ni lyk­kää pak­ko­kuu­le­ma­ni sulos­oin­nut medias­ta parturilaskuuni.

    Onko­han kys­myk­ses­sä ns. uuden lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen, että yhä enem­mäs­sä mää­rin, kak­si­jal­kai­nen on mak­sa­va yhä enem­män hum­pas­ta ja höm­päs­tä kuten äly­luu­rien kans­sa on käymässä.

  85. Ostin Nokian N8 OVI Musiik­ki UnLi­mi­ted ‑pal­ve­lun eli mak­soin musii­kis­ta lait­teen hin­nas­sa. Kyl­lä minun käsit­tääk­se­ni hin­taan sisäl­tyi myös Teos­to­ve­ro­kin. Mihin voin ne ladat­ta­vat musat tal­len­taa ilman Teos­to­ve­roa? Ja eikös äly­pu­he­li­met­kin jo halut­tu tämän Teos­to­ve­ron pii­riin, kun niil­lä ker­ran jo kuun­nel­laan musiikkia. 

    Äidil­lä­ni on blue­tooth-induk­tio­sil­muk­ka jol­la voi myös kuun­nel­la samaa musiik­kia, joten eikö­hän sii­hen­kin saa­da vähän mak­sua lisää. Ote­taan­han jo teos­to­ve­ro sii­tä­kin, kun leik­kuut­taa hiuk­set tai käy lounaalla.

    Kyl­lä nämä raha­vir­rat pitäi­si koo­ta val­tion kas­saan ja ohja­ta varat niil­le keil­le se kuu­luu eli musii­kin teki­jöil­le. Tuot­ta­jat ja muut pää­hyö­ty­jät juris­tei­neen kerää­vät fyrk­kaa nyt kah­del­ta luu­kul­ta eli hal­lit­se­man­sa teos­ton kaut­ta ja musii­kin osta­jil­ta omit­tu­aan ensin oikeu­det itselleen.

  86. Jos put­ki­mies kor­jaa jon­kun ves­san, hän saa työs­tään kor­vauk­sen las­kut­ta­mal­la sitä, jon­ka ves­san hän kor­jaa. Put­ki­mie­hel­le ei kui­ten­kaan syn­ny oikeut­ta rahas­taa esi­mer­kik­si asiak­kaan naa­pu­rei­ta vessassakäynnistä.

    Put­ki­mies­ten etu­jär­jes­tö ei myös­kään vaa­di esi­mer­kik­si ravin­to­loi­ta mak­sa­maan hyvi­tys­mak­sua sii­tä, että hei­dän ves­so­jaan käy­te­tään ja että täs­tä ves­so­jen käy­tös­tä on jopa talou­del­lis­ta hyö­tyä ravintoloille. 

    Muusii­kin­te­ki­jöil­lä täl­lai­nen oikeus kui­ten­kin on, jos­kin sekin on siir­ret­ty yhdel­le etu­jär­jes­töl­le, joka jakaa rahat jol­la­kin hämä­räl­lä perus­teel­la, joka ei miten­kään lii­ty esi­mer­kik­si sii­hen, mil­lai­sia hyö­ty­jä täs­tä musii­kis­ta on. Kyse on aivan klas­si­ses­ta rent-seekingistä. 

    Tämä argu­ment­ti ei kui­ten­kaan mene läpi ihmi­sil­le, joi­den mie­les­tä musii­kin­te­ki­jöil­lä on “oikeus tuloi­hin”. Olen miet­ti­nyt pää­ni puh­ki, miten ihmi­sen aja­tus­maa­il­ma yli­pää­tään voi kehit­tyä sel­lai­sek­si, että täl­lai­sen oikeu­den käsi­te on niin vah­va­na mie­les­sä ja saman­ai­kai­ses­ti put­ki­mies­ten oikeus ves­sas­sa­käyn­ti­mak­sui­hin tun­tuu nau­ret­ta­val­ta, kos­ka minä en ihan rehel­li­ses­ti ymmär­rä mitä eroa noil­la on. 

    Syy­nä voi olla jotain sen­kal­tais­ta, että enti­sai­kaan musii­kin (tai yli­pää­tään infor­maa­tion) kopioi­mi­nen oli tek­ni­ses­ti han­ka­laa, ja kun se oli muut­tu­nut yli­pää­tään mah­dol­li­sek­si, sii­hen vaa­dit­tiin teol­li­sen skaa­lan investointeja. 

    Mut­ta jos taas mie­tin asi­aa, ei hevos­kus­keil­le alet­tu mak­saa autois­ta hyvi­tys­mak­sua “mene­te­tyis­tä tulois­ta”. Joten mitä ilmei­sim­min jokin täs­sä yhtä­lös­sä on eri­lais­ta. Ehkä se on ihmi­sen tar­ve kokea jokin “omak­seen”, jos se on riit­tä­vän saman­lai­nen (infor­maa­tion tapauk­ses­sa­han kopioin­nin tulos on käy­tän­nös­sä ident­ti­nen) kuin se, mitä on “itse teh­nyt”. Tämä aja­tus lie­nee niin vah­va, ja niin kysee­na­lais­ta­ma­ton joi­den­kin ihmis­ten mie­lis­sä, että sii­tä on mah­do­ton­ta pääs­tä eroon nopeasti.

    Osmon näke­mys on minus­ta vähän rauk­ka­mai­nen. Kaset­ti­mak­su­kaan ei ole oikeu­tet­tu, kos­ka se ei koh­dis­tu mis­sään suh­tees­sa sii­hen, mitä sil­lä väi­te­tään katet­ta­van. Tosia­sias­sa Osmo puhuu vain tätä epä­koh­dan ilmen­ty­mää vas­taan, ei taus­tal­lao­le­vaa laa­jem­paa ilmiö­tä, jos­ta tämä kum­pu­aa. Sii­nä siis kup­paa­jien vaa­ti­muk­set esi­te­tään oikeu­tet­tui­na, mut­ta vain hie­man ylimitoitettuna.

    1. Tie­de­mies on oikeas­sa ja ei ole. Put­ki­mie­hel­le on mak­set­tu sii­tä ves­san teke­mi­ses­tä. Musii­kin teki­jä ei saa sent­tiä­kään, ellei hän pys­ty las­kut­ta­maan osta­jia musii­kis­taan. Elo­ku­va­teat­te­ri­kaan ei hyväk­sy sitä, että elo­ku­vas­sa käy­nyt antaa lipun seu­raa­val­le. Poh­jim­mil­taan täs­sä tie­tys­ti on kyse sii­tä, mikä on koh­tuul­li­nen ja tehok­kuus­mie­les­sä jär­ke­vä tapa las­kut­taa asias­ta, jon­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nolla.

  87. OP:

    Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen doku­ment­tie­lo­ku­va­tuo­tan­non rahoi­tus on pit­käl­ti juu­ri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

    Näi­tä jotain dok­ka­rei­ta­han juu­ri näy­tet­tiin tele­vi­sios­ta itse­näi­syys­päi­vä­nä. Niin rau­tai­nen oli teki­jöi­den ammat­ti­tai­to, että edes eri­ko­kois­ta kuva­ma­te­ri­aa­lia ei oltu osat­tu käsi­tel­lä vaan oli tylys­ti skaa­lat­tu 16:9‑kokoon. Ja tämä­hän tun­ne­tus­ti näyt­tää hyväl­tä 1.66- ja 1.33-muotoisissa kuva­ma­te­ri­aa­leis­sa. Ja sit­ten vie­lä uut­ta mate­ri­aa­lia oli kuvat­tu ja doku­men­tin lop­pu­tu­los tal­len­net­tu lomitettuna.
    Ja tuo­ta­ko me nyt sit­ten tuemme?
    Mihin rahat käytettiin?

    OS:

    Put­ki­mie­hel­le on mak­set­tu sii­tä ves­san teke­mi­ses­tä. Musii­kin teki­jä ei saa sent­tiä­kään, ellei hän pys­ty las­kut­ta­maan osta­jia musiikistaan.

    Tämä ero joh­tuu sii­tä, että put­ki­mie­hen teke­män työn tie­de­tään ole­van mak­sun arvois­ta. Musii­kin­te­ki­jän työs­tä ei tie­dä, oli­ko se teke­mi­sen arvois­ta ennen kuin se on teh­ty. Osta­jil­le­kin käy­tän­nös­sä myy­dään sikaa säkissä.

    Kult­tuu­ri­tuo­tan­nos­sa nyt sit­ten on muu­ten­kin tämä ongel­ma, että se var­sin usein lip­sah­taa yksi­tyi­sa­lu­een rajaa­mi­seen yhteis­maal­le. Tuot­ta­ja­puo­li aina sopi­vas­ti unoh­taa sen, että oikeus kult­tuu­riin on ihmisoikeus.

    Itse olen sitä miel­tä, että ihmi­set kyl­lä mak­sa­vat ja tuke­vat, jos teos ja toi­min­ta on mak­sun ja tuke­mi­sen arvois­ta ja mak­sa­mi­nen on teh­ty riit­tä­vän hel­pok­si. Lisäk­si tie­tys­ti vai­kut­taa teki­jä­ta­hon asen­ne asiak­kaa­seen ja muu­kin käyttäytyminen.

  88. Put­ki­mie­hel­lä ja musii­kin teki­jäl­lä on myös se ero, että kave­rin ves­saa ei voi kopioi­da omaan kotiin vaan on taas pal­kat­ta­va se putkimies. 

    Jos oikeas­ti halu­taan ver­ra­ta ves­saa musiik­kiin, oli­si pikem­min­kin puhut­ta­va mak­sul­li­sis­ta WC:istä. Esi­mer­kik­si jot­kut ravin­to­lat peri­vät mak­sun WC:n käy­tös­tä jos ei ole ravin­to­lan asiakas.

  89. Poh­jim­mil­taan täs­sä tie­tys­ti on kyse sii­tä, mikä on koh­tuul­li­nen ja tehok­kuus­mie­les­sä jär­ke­vä tapa las­kut­taa asias­ta, jon­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nolla.”

    Niin. Raken­nam­me­ko maa­il­maa, jos­sa vie­mä­röin­ti on kan­nat­ta­vam­paa kuin hen­ki­nen työ?

    Miten on vaik­ka tie­de­mie­hen työ? Tar­koi­tus on luo­da tosi hyvä uusi bii­si vai mikä “artik­ke­li” se on. On ollut vuo­si­sa­dat. Kukaan kulut­ta­ja ei kui­ten­kaan suos­tu mak­sa­maan artik­ke­lin kir­joit­ta­mi­ses­ta edes put­ki­mie­hen tun­ti­palk­kaa. Ansain­ta­lo­giik­kaa on pitä­nyt jär­jes­tää toisin.

    Musiik­ki? “Hie­nos­ta musii­kis­ta” ei suos­tu­ta mak­sa­maan sel­lais­ta hin­taa, että tulee toi­meen. No, pis­te­tään veron­mak­sa­jat mak­sa­maan se frak­ki ja kesämökki.

    Imma­te­ri­aa­lis­ta kulu­tus­ta pitäi­si suo­sia tuh­laa­van mate­ri­aa­li­sen sijaan (vaik­ka jär­ke­vää­kin mate­ri­aa­lis­ta kulu­tus­ta toki on). Kysyn­kin taas ker­ran: min­kä­lai­sil­la kan­nus­ti­mil­la hen­ki­seen työ­hän perus­tu­va yhteis­kun­ta toi­mii, kun “kaik­ki muut­tuu ilmai­sek­si”? Mikä on sel­lai­nen ansain­ta­lo­giik­ka, joka tekee infor­maa­tion tuot­ta­mi­ses­ta vie­mä­röin­tiä hou­kut­te­le­vam­paa? Onnis­tuu­ko se ilman val­tion yhä tiu­kem­paa sään­te­lyä? Jos ei onnis­tu, miten val­tion sää­te­le­mä tuo­tan­to jär­jes­te­tään tehokkaasti?

  90. Tie­de­mies:

    Olen miet­ti­nyt pää­ni puh­ki, miten ihmi­sen aja­tus­maa­il­ma yli­pää­tään voi kehit­tyä sel­lai­sek­si, että täl­lai­sen oikeu­den käsi­te on niin vah­va­na mie­les­sä ja saman­ai­kai­ses­ti put­ki­mies­ten oikeus ves­sas­sa­käyn­ti­mak­sui­hin tun­tuu nau­ret­ta­val­ta, kos­ka minä en ihan rehel­li­ses­ti ymmär­rä mitä eroa noil­la on.

    No on sii­nä se ero, että se ves­san omis­ta­ja saa kai­ken hyö­dyn sen ves­san kor­jaa­mi­ses­ta ja voi siks mak­saa sii­tä hin­nan, joka vas­taa ves­san kor­jaa­mi­ses­ta tule­vaa hyötyä.

    Kukaan yksit­täi­nen musii­kin­kuun­te­li­ja ei saa kaik­kea hyö­tyä musii­kin sävel­tä­mi­ses­tä, kos­ka joku muu voi aina ostaa ja kopioi­da ja siks ne ei voi mak­saa sil­le sävel­tä­jäl­le niin suur­ta kor­vaus­ta, että se vas­tais sävel­tä­mi­ses­tä tule­vaa hyötyä.

    Nää kaik­ki teki­jä­noi­keus yms. imma­te­ri­aa­lioi­keu­det on vai­kee jut­tu, kun on ensin­nä­kin epä­var­maa miten pal­jon raha moti­voi nii­den tuot­ta­jia ja sit on myös epä­var­maa miten nii­den tulot kehit­tyy, jos imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sis­ta luo­vu­taan ja sen lisäks on epä­var­maa mitä tuo­tan­nol­le käy.

    Tämä ei tie­ten­kään oo mikään argu­ment­ti sta­tus quon jat­ka­mi­seks, kos­ka tämä­kin tilan­ne voi ihan hyvin olla se “huo­no”. Tar­vit­tas var­maan­kin jotain pie­nien mit­ta­kaa­vo­jen kokei­lu­ja, tosin en kyl­lä kek­si mitä ne kokei­lut vois olla.

  91. Hyvä ja aja­tuk­sia herät­tä­vä puheehnvuoro.

    Ajau­duin tut­ki­maan aihet­ta ja kuten aiem­min on jo esi­tet­ty­kin, löy­sin hyvi­tys­mak­su­jen käyt­töä kos­ke­van luettelon.

    Suu­rim­mat edun­saa­jat ovat­kin Kopios­to ja audio­vi­su­aa­li­sen kult­tuu­rin edistämiskeskus.

    Vaih­toeh­to­na näki­sin kyl­lä ihan oikean veron, mut­ta ei siis mitään koh­den­net­tua veroa vaan sen ihan perus­ve­ro­tet­ta­van vero­ker­ty­män, kave­rei­den kes­ken budjetti.

    Mut­ta ellei 12 mil­joo­naa vuo­des­sa löy­dy bud­je­tis­ta, niin ei tämä ihan pöl­lö aja­tus ole tämä mak­su­kaan. Onhan sitä sel­väs­ti joku miet­ti­nyt. Mak­su on isos­ta ulkoi­ses­ta kova­le­vys­tä kym­pin. 21 euroa on vaan soit­ti­mis­ta veloi­tet­ta­va mak­su. Eikä kos­ke kän­ny­köi­tä esim.

  92. Minus­ta nämä “kun ei voi” ja “kun ei saa”- jutut ovat kum­mal­li­sia. On tot­ta, ei voi ves­saa kopioi­da naa­pu­ril­le, mut­ta naa­pu­ri voi käyt­tää sitä ves­saa. Ei rajat­to­mas­ti, mut­ta voi kui­ten­kin. Mik­si täs­tä ei ihmis­ten mie­les­tä syn­ny vel­vol­li­suut­ta hyvit­tää put­ki­mie­hel­le, mut­ta musii­kin kuun­te­lus­ta tulee vel­vol­li­suus hyvit­tää musii­kin teki­jäl­le, oli se, mitä kummastelen.

    Perus­te­lu näyt­täi­si ole­van jotain muu­ta kuin peri­aat­teel­li­nen. Ainoa sel­keä ero on se, jon­ka Art­tu­ri esit­ti: Put­ki­mie­hen teke­män työn hyö­tyä voi­daan joten­kin kont­rol­loi­da, ja sil­lä kont­rol­loi­jal­la on insen­tii­vi mak­saa putkimiehelle.

    Mut­ta tämä nime­no­maan ei ole musii­kin tms. kult­tuu­rin imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien läh­tö­koh­ta! Läh­tö­koh­ta teki­jä­noi­keuk­sis­sa on, että teki­jän oikeu­det eivät ole sidok­sis­sa sii­hen, onko teok­ses­ta jo mak­set­tu kor­vaus­ta vai ei, vaan niis­sä läh­tö­koh­ta­na on, että hyvi­tys lan­ke­aa kuin manul­le illallinen.

    Mik­si kukaan täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä viit­si­si inno­voi­da ansain­ta­mal­le­ja? Ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van se, että on pal­jon pal­jon sel­lai­sia taho­ja, joi­den kan­nus­ti­me­na on a) mak­saa musii­kis­ta ja b) mak­saa jopa sitä enem­män, mitä enem­män sitä muut kuun­te­le­vat. Esi­mer­kik­si jon­kun tuot­teen mai­nos­kam­pan­jas­sa ensie­si­tyk­sen­sä saa­vas­ta kap­pa­lees­ta on mai­nos­ta­jal­le vain hyö­tyä. Mai­nos­ta­jal­la on siis kan­nus­tin mak­saa teki­jäl­le sii­tä, että tämä tekee hyvän kappaleen. 

    Jos­tain syys­tä tätä ei kui­ten­kaan miten­kään eri­tel­lä, vaan lät­käis­tään pel­käs­tään “oikeus” ja vuo­da­te­taan lit­ra­tol­kul­la kro­ko­tii­lin­kyy­ne­lei­tä sii­tä, miten muusi­kon­kin pitää tie­na­ta. Mil­lään muul­la ryh­mäl­lä ei yhteis­kun­nas­sa ole täl­lais­ta uhris­ta­tus­ta, että val­tio­neu­vos­to jake­lee yksi­tyi­siä vero­tusoi­keuk­sia, joi­ta kri­ti­soi­taes­sa­kin pitää koros­taa, kuin­ka peri­aat­tees­sa ollaan sitä miel­tä että rahat kyl­lä näil­le kuu­lu­vat, mut­ta täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa vaan vähän vää­ril­tä ihmi­sil­tä nii­tä raho­ja kerätään.

    Kyl­lä sii­tä pitää läh­teä, että yhteis­kun­nas­sa kukaan ei ole läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeu­tet­tu tois­ten rahoi­hin, eikä kenen­kään hyö­ty ole toi­sel­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti pois. Väit­teet sii­tä, että musiik­kia ei teh­täi­si kun “ei ole kan­nus­ti­mia”, ovat niin nau­ret­ta­via, että en edes viit­si kom­men­toi­da niitä.

  93. TomiA:

    Miten on vaik­ka tie­de­mie­hen työ? Tar­koi­tus on luo­da tosi hyvä uusi bii­si vai mikä “artik­ke­li” se on. On ollut vuo­si­sa­dat. Kukaan kulut­ta­ja ei kui­ten­kaan suos­tu mak­sa­maan artik­ke­lin kir­joit­ta­mi­ses­ta edes put­ki­mie­hen tuntipalkkaa. 

    Hep! Fir­ma, jos­sa minä vai­ku­tan, mak­saa _takuuvarmasti_ tie­tyis­tä tut­ki­muk­sis­ta ja rapor­teis­ta vadi­tun hin­nan. Jos se kapi­ta­lis­ti oikeas­ti mak­saa minul­le oman palk­ka­ni, joka ei taa­tus­ti perus­tu työ­suo­rit­teen, niin ihmeen tyh­mä­hän se oli­si, jos ei sit­ten kuun­te­li­si mie­li­pi­det­tä­ni sii­tä _mitä nyt oikeas­ti pitäi­si tehdä_. Lisäk­si, jos Suo­men verot­ta­ja ei vei­si raho­ja­ni, rahoit­tai­sin itse tiet­ty­jä perustutkimusjuttuja.

    Ja toi­sek­seen: maa­il­mas­sa on jo riit­tä­miin musiik­kia. Ja ne, jot­ka halua­vat jotain luo­da, teke­vät sen joka tapauk­ses­sa. Ei tähän mitään kan­nus­ti­mia tarvita.

    Kari

    (olen­pas tänään jyrkkä)

  94. Nää kaik­ki teki­jä­noi­keus yms. imma­te­ri­aa­lioi­keu­det on vai­kee jut­tu, kun on ensin­nä­kin epä­var­maa miten pal­jon raha moti­voi nii­den tuot­ta­jia ja sit on myös epä­var­maa miten nii­den tulot kehit­tyy, jos imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sis­ta luo­vu­taan ja sen lisäks on epä­var­maa mitä tuo­tan­nol­le käy.

    Maa­il­ma muut­tuu “Esko­se­ni”. Viih­de­teol­li­suus ja sii­nä ohes­sa menes­ty­vät artis­tit teke­vät nyt enem­män rahaa kuin kos­kaan aiem­min. Ansain­ta­me­ka­nis­mit ovat toki muut­tu­neet, mut­ta niin muut­tuu kaik­ki muu­kin maailmassa. 

    On täy­sin ymmär­ret­tä­vää, että nykyi­set edun­saa­ja­jär­jes­töt ja muut kult­tuu­rin talou­del­li­set sta­ke-hol­de­rit puo­lus­ta­vat van­ho­ja revii­re­jään ja aja­vat aggres­sii­vi­ses­ti c‑kasettimaksun ulot­ta­mis­ta vaik­ka kerä­kaa­lin myyntiin. 

    Toi­nen asia on, pitää­kö tähän lob­baa­mi­seen taipua.

  95. O.S. kir­joit­ti: “mikä on koh­tuul­li­nen ja tehok­kuus­mie­les­sä jär­ke­vä tapa laskuttaa”

    Yksi vaih­toeh­toi­nen tapa oli­si kerä­tä mak­su yksin­ker­tai­ses­ti itse tal­len­teil­ta. Mak­su osui­si näin parem­min nii­hin, jot­ka tuo­ta tal­len­tei­den yksi­tyi­sen kopioin­nin oikeut­ta käyttävät.

    Mak­su­han on perus­tel­tu niin, että se kerä­tään nime­no­maan lail­lis­ten tal­len­tei­den (mak­sun myö­tä lail­li­sek­si tule­van) kopioin­nin vuok­si, eikä siis lait­to­mien kopioi­jien las­kut­ta­mi­sek­si. Lait­to­mien kopioi­jien las­kut­ta­mi­sen hoi­taa kai peri­aat­tees­sa poliisi.

    Mak­su kerät­täi­siin myös ulko­mai­sil­ta tal­len­teil­ta, vaik­ka kor­vauk­set mak­se­taan­kin vain koti­mai­sil­le teki­jöil­le (näin­hän hom­ma toi­mii nyky­ään­kin). Täl­lai­nen mak­su ei aset­tai­si koti­mai­sia tal­len­tei­ta ulko­mai­sia tal­len­tei­ta huo­nom­paan asemaan.

    Yksi ongel­ma oli­si se, että entis­tä suu­rem­pi osa tal­len­teis­ta ostet­tai­siin ehkä ulko­mai­sis­ta verk­ko­kau­puois­ta. Mut­ta näin­hän käy myös ulkois­ten kova­le­vy­jen ja mui­den tal­len­nus­vä­li­nei­siin kodis­tet­tu­jen mak­su­jen tapauk­ses­sa — tal­len­nus­vä­li­neet voi ostaa hal­vem­mal­la ulko­mail­ta. Nyt laki hait­taa koti­mais­ten tal­len­nus­vä­li­nei­den myy­jien (ja mah­dol­lis­ten val­mis­ta­jien) kaup­paa. Itse asias­sa voi­si väit­tää, että tal­len­tei­den tuot­ta­jien ja myy­jien tilan­teen hel­pot­ta­mi­sek­si rasi­te on lai­tet­tu koko­naan toi­sen, tähän alaan vain löy­säs­ti liit­ty­vän alan (ja osin täy­sin sivul­lis­ten omien valo­ku­vien tal­len­ta­jien ja var­muus­ko­pioi­jien) maksettavaksi.

    Vero­tuk­seen ja poli­tiik­kaan voi kyl­lä suh­tau­tua niin­kin, että verot ja mak­sut kerä­tään siel­tä mis­sä nii­den kerää­mi­nen on poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta. En ole ymmär­tä­nyt kaik­kien mui­den­kaan vero­jen perus­tei­ta. Esi­mer­kik­si die­sel­ve­ro ja vas­taa­va vero säh­kö­au­toil­le ovat jää­neet aika hämä­rik­si. Vero­ja ja mak­su­ja voi siis kerä­tä kaik­kial­ta mis­sä veron­mak­sa­jat ovat nii­hin jo tot­tu­neet ja mihin pelin eri osa­puol­ten etu­jär­jes­tö­jen pai­nos­tus­voi­ma ja ‑tai­dot sii­tä ohjaa. Jos­sain sanot­tiin­kin yhte­nä uuden mak­sun perus­tee­na, että ker­ty­mä C‑kaseteista ym. on las­ke­nut. Polii­ti­koil­le on hel­pom­pi jat­kaa van­ho­ja huo­no­ja käy­tän­tö­jä kuin vaih­taa tyyliä.

  96. Kari: “Hep! Fir­ma, jos­sa minä vai­ku­tan, mak­saa _takuuvarmasti_ tie­tyis­tä tut­ki­muk­sis­ta ja rapor­teis­ta vadi­tun hinnan.”

    Annat­ko osoit­teen? Minul­la on nimit­täin tämä teo­ria, että hip­pi­lii­ke syn­nyt­ti uus­li­be­ra­lis­min ja haluan sii­tä, hmm, sano­taan viistonnii.

    Vaka­vas­ti, tot­ta kai maa­il­mas­sa on tie­toa, jon­ka arvo on niin itses­tään sel­vää eli rahak­si muu­tet­ta­vaa, että sii­tä mak­se­taan. Oli­sim­me aika pulas­sa infor­maa­tio­yh­teis­kun­tam­me kans­sa, jos niin ei oli­si. Kyse on sii­tä, että infor­maa­tio muut­tuu hel­pos­ti ilmai­sek­si, jol­loin kai­ken jär­jen mukaan köyh­dym­me pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, kun siir­rym­me infor­maa­tio­ta­lou­teen. Mie­ti musiikkia.

  97. Kyl­lä nyt Osmol­ta puut­tuu logiik­ka ja luo­vuus täs­sä tär­keäs­sä asias­sa. Se, ettei teok­sen teki­jä pys­ty rahas­ta­maan jokais­ta teok­sen yksit­täis­tä ”kulut­ta­jaa”, ei suin­kaan mer­kit­se sitä, ettei teki­jä voi saa­da palk­kio­ta työs­tään. Esi­mer­kik­si, yhteis­kun­ta voi ostaa sel­lai­sen teok­sen, jota se pitää yhtei­söl­leen arvok­kaa­na ja jakaa sen kai­kil­le. Tie­de ja kou­lu­tus­han toi­mii perin­tei­ses­ti täl­lä periaatteella. 

    ”Ongel­man” on aiheut­ta­nut tek­nii­kan kehi­tys, inter­net, joka on teh­nyt biteik­si saa­tet­ta­van teok­sen jake­lun käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Ei tätä kehi­tyk­sen tuo­maa etua teos­ten jake­li­ja­na ole mitään jär­keä läh­teä verot­ta­maan ja rajoit­ta­maan. Sitä on hyö­dyn­net­tä­vä, ja täs­sä tapauk­ses­sa sitä voi­daan hyö­dyn­tää saat­ta­mal­la teok­sen osta­jat yhteen inter­ne­tin avul­la niin suu­rek­si jou­kok­si, että sen yhtei­nen mak­su­ha­luk­kuus riit­tää pal­kak­si teki­jäl­le. Kyse on siis sen saman mal­lin, jota yhteis­kun­ta käyt­tää tai­det­ta ostaes­saan, laa­jen­ta­mi­nen myös yksi­tyi­sel­le puolelle.

    Tämä mah­dol­li­suus seu­raa sii­tä, että jos on ole­mas­sa joil­le­kin hyödyllinen/arvokas teos, aina löy­tyy jouk­ko ihmi­siä, jot­ka ovat haluk­kai­ta mak­sa­maan sii­tä, vaik­ka muut sai­si­vat sen ilmaiseksi.

    En ole itse mikään it-alan mies, mut­ta niil­le jot­ka ovat, täs­sä vink­ki. Teh­dään sivus­to, jos­sa on näyt­tei­tä tms. teki­jöi­den aikai­sem­mis­ta, jo jul­kais­tuis­ta teok­sis­ta ja uusis­ta myy­tä­vis­tä teok­sis­ta, ja jos­sa kuta­kin myy­tä­vää teos­ta kau­pa­taan esi­mer­kik­si niin, että myy­jä aset­taa hin­nan ja päi­vä­mää­rän, jona myyn­ti vii­meis­tään tapah­tuu, ja jos­sa sel­lai­nen hen­ki­lö joka halu­aa tuot­teen, ilmai­see sito­vas­ti, mil­lä sum­mal­la hän on val­mis osta­maan sen, sii­tä huo­li­mat­ta, että muut saa­vat sen ilmai­sek­si. Kun näis­tä sitou­muk­sis­ta sum­mau­tuu vaa­dit­tu hin­ta, rahat vaih­ta­vat omis­ta­jaa ja teos avau­tuu kai­kil­le vapaak­si. Ellei hin­ta täy­ty, jää myy­jän teh­tä­väk­si arvioi­da hyväk­syy­kö hän pie­nem­män­kin suo­ri­tuk­sen vai peruun­tuu­ko kauppa.

    Mitään muu­ta ei tar­vi­ta. Ei edes tekijänoikeuksia.

    Näh­däk­se­ni tätä ansain­ta­lo­giik­kaa ei voi­da kri­ti­soi­da muu­ten kuin sil­lä, että tuot­ta­jien mie­les­tä he eivät saa niin hyvää palk­kaa kuin heil­le hei­dän omas­ta mie­les­tään kuu­lui­si. Toi­saal­ta, eikö­hän tämä sama kri­tiik­ki kos­ke kaik­kia mui­ta­kin ansaintalogiikkoja.

    1. Minun on hyvin vai­kea uskoa tuo­hon Mat­ti H:n almu­teo­ri­aan. Se voi toi­mia demon­straa­tio­na yhden ker­ran, mut­ta on täy­sin mah­do­ton­ta, että sil­lä voi­tai­siin rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta.

  98. Sosia­lis­mi ja feo­daa­li­her­ro­jen vero­tusoi­keus on kyl­lä aivan persiistä!

  99. Tie­de­mies sanoi:
    “Minus­ta nämä “kun ei voi” ja “kun ei saa”- jutut ovat kum­mal­li­sia. On tot­ta, ei voi ves­saa kopioi­da naa­pu­ril­le, mut­ta naa­pu­ri voi käyt­tää sitä ves­saa. Ei rajat­to­mas­ti, mut­ta voi kui­ten­kin. Mik­si täs­tä ei ihmis­ten mie­les­tä syn­ny vel­vol­li­suut­ta hyvit­tää put­ki­mie­hel­le, mut­ta musii­kin kuun­te­lus­ta tulee vel­vol­li­suus hyvit­tää musii­kin teki­jäl­le, oli se, mitä kummastelen.”

    Sik­si, että put­ki­mies sai jo palk­kion­sa ker­ta­kor­vauk­se­na ja raken­taa jo uut­ta ves­saa jos­sain muu­al­la. Luu­len­pa että jos ves­san kopioin­ti naa­pu­ril­le tuli­si mah­dol­li­sek­si, liit­tyi­si­vät put­ki­mie­het­kin Teostoon.

  100. Put­ki­mies on sikä­li haus­ka esi­merk­ki, että jos tämä tekee huo­noa työ­tä tai ei saa ajois­sa val­mis­ta aikaan, tilaa­ja saa hyvi­tys­tä tai hänen ei ehkä tar­vit­se mak­saa ollen­kaan. Tai­tei­li­joi­den koh­dal­la ehkä jos­kus live-kei­koil­la voi käy­dä vastaavasti 😉 

    Teos­to­mak­sus­ta puhut­taes­sa kyse on kui­ten­kin alku­pe­räis­teok­sen kopios­ta, jota voi­daan val­mis­taa sar­ja­tuo­tan­to­na. Kir­jal­li­suus perus­tuu aika pit­käl­le samaan ide­aan (ja kir­jai­li­joil­le on saman tyyp­pi­nen kir­jas­to­kir­jois­ta mak­set­ta­va kor­vaus). Sinän­sä kaik­ki sar­ja­tuo­tan­toon perus­tu­va teol­li­suus on samas­sa ase­mas­sa: tuo­te val­mis­te­taan sil­lä ole­tuk­sel­la, että sitä saa­daan riit­tä­väs­ti myy­tyä, mut­ta myös sil­lä ris­kil­lä, että kulu­ja ei saa­da katet­tua, jos kaup­pa ei käy tar­peek­si hyvin. Voi­si loo­gi­ses­ti aja­tel­la, että kul­tuu­riim­me olen­nai­ses­ti liit­ty­viä tuot­tei­ta val­mis­ta­vien tai yllä­pi­tä­vien yri­tys­ten pitäi­si myös saa­da kerä­tä vas­taa­va mak­su. Esi­mer­kik­si, mil­lä Suo­mea tai Hel­sin­kiä mark­ki­noi­daan turis­teil­le ja mitä hei­dät vie­dään kat­so­maan? Yksi vas­taus ovat raken­nuk­set. Siis raken­nus­ten raken­ta­jien pitäi­si saa­da kor­vaus­ta sii­tä, että ihmi­set kat­so­vat talo­ja ja niis­tä ote­taan kuvia kir­joi­hin ja mai­nok­siin ym. (Tai sit­ten voi­daan luo­pua musii­kin, elo­ku­van ja kir­jo­jen teki­jöi­den erioikeudesta…)

  101. Osmo:

    Minun on hyvin vai­kea uskoa tuo­hon Mat­ti H:n almu­teo­ri­aan. Se voi toi­mia demon­straa­tio­na yhden ker­ran, mut­ta on täy­sin mah­do­ton­ta, että sil­lä voi­tai­siin rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta. 

    Minun on puo­les­ta­ni vai­kea uskoa, mik­sei se toi­mi­si, eri­tyi­ses­ti kun et osoi­ta sii­tä mitään loo­gis­ta vir­het­tä etkä perus­te­le kan­taa­si muu­ten kuin mah­dot­to­muu­del­la ”rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta”.
    En ymmär­rä mik­si juu­ri nykyi­nen kult­tuu­ri­tar­jon­ta eli nykyi­sen ansain­ta­lo­gii­kan luo­ma tar­jon­ta oli­si sen parem­paa kuin jon­kin kehit­ty­neem­män ansain­ta­lo­gii­kan luo­ma, uusi kult­tuu­ri­tar­jon­ta. Mitä kult­tuu­ria se on, min­kä teki­jät ovat val­miit vaa­ti­maan mitä kum­mal­li­sem­pia veron­kan­to-oikeuk­sia itsel­leen, vain oman ase­man­sa tur­vaa­mi­sek­si ja uudis­tus­ten estämiseksi.

    Sik­si toi­sek­si, sitä mitä nykyi­ses­sä kult­tuu­ri­tar­jon­nas­sa kat­so­taan arvok­kaak­si, voi­daan hyvin rahoit­taa myös esit­tä­mäl­lä­ni taval­la. Jos esi­mer­kik­si yhteis­kun­nan, tai vaik­ka­pa vain jon­kin puo­lu­een tai yri­tyk­sen mie­les­tä jokin doku­ment­tie­lo­ku­va tai sen suun­ni­tel­ma on kan­na­tet­ta­va, se voi ostaa sen kai­kil­le kat­sot­ta­vak­si. Ja niin edel­leen. Mitä jää puuttumaan?

    Vie­lä, koen käyt­tä­mä­si ilmai­sun ”almu­teo­ria” har­haan­joh­ta­vak­si ja vähän hal­ven­ta­vak­si­kin. Kat­so Wiki­pe­dia, koh­ta almu. Kiin­nos­ta­vaa, että jos­sa­kin päin almun anta­mi­nen on uskon­nol­li­nen vel­vol­li­suus, mis­tä syys­tä sitä tar­koit­ta­va ter­mi zakat on toi­si­naan suo­men­net­tu almu­ve­rok­si. Siten oli­si edes joten­kin ymmär­ret­tä­vis­sä, että hyvi­tys­mak­su­jär­jes­tel­mää kut­sut­tai­siin almusysteemiksi.

  102. Kir­joi­tan kän­ny­käl­lä, joten ei sitaat­te­ja yms. Tiedemiehelle:

    Hevos­mie­hil­le ei tar­vit­se mak­saa kor­vauk­sia auto­jen aiheut­ta­mis­ta tulon­me­ne­tyk­sis­tä, kos­ka ne joh­tu­vat sii­tä, ettei hei­dän pal­ve­lul­leen ole enää kysyn­tää. Muusi­koi­den ym. tapauk­ses­sa tilan­ne on toi­nen: hei­dän tuot­tei­taan kulu­te­taan ihan enti­seen mal­liin, mut­ta ilmai­sek­si. Ongel­ma on sii­nä, että tek­niik­ka on hel­pot­ta­nut musii­kin monis­ta­mis­ta ja levit­tä­mis­tä niin, että enti­sai­kain lii­ke­toi­min­ta­mal­li, jos­sa tuot­teen teke­mi­sen kus­tan­nuk­set lei­vot­tiin sen monis­ta­mi­sen kului­hin, ei enää toi­mi. Ei enti­sai­kaan­kaan sadan gram­man muo­vin­pa­las­ta oli­si mak­set­tu sitä hin­taa jota sii­tä pyy­det­tiin jos musii­kin oli­si saa­nut ilmai­sek­si jos­tain muu­al­ta. Nyt kysy­mys on sii­tä, aja­tel­laan­ko, että amma­til­li­nen musii­kin teke­mi­nen on niin hyö­dyl­lis­tä muil­le, että se kan­nat­taa rahoit­taa vaik­ka vero­va­roin vai ei. Minus­ta on, jon­kun muun mie­les­tä ei. Perin­tei­sen muo­toi­nen levy­myyn­tiin perus­tu­va musa­bis­nes on joka tapauk­ses­sa tien­sä pääs­sä. Mitä sit­ten tulee tilal­le, se jää nähtäväksi. 

    Sivu­huo­mio­na: Jos ark­ki­teh­dit ja/tai ralen­nut­ta­jat sai­si­vat jotain tulo­ja talo­jen esteet­ti­sis­tä arvois­ta, nykyi­sin raken­net­tai­siin ehkä vähem­män kau­hei­ta rotis­ko­ja. Ark­ki­teh­to­ni­ses­ti kor­kea­ta­soi­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa ei ole “mai­non­nal­lis­ta” aspek­tia lukuu­not­ta­mat­ta talou­del­lis­ta tolk­kua, päin vas­toin. Kal­liim­pien raken­nus­ku­lu­jen pääl­le tulee tule­vaa käyt­töä rajoit­ta­va ja remont­ti­kus­tan­nuk­sia lisää­vä suo­je­lu­vel­voi­te. Mil­lä meka­nis­mil­la ne tulot sit­ten edes teo­rias­sa tuli­si­vat on sit­ten aivan eri kysymys.

  103. TomiA:

    Annat­ko osoit­teen? Minul­la on nimit­täin tämä teo­ria, että hip­pi­lii­ke syn­nyt­ti uus­li­be­ra­lis­min ja haluan sii­tä, hmm, sano­taan viistonnii. 

    :-p

    No meil­lä on kyl­lä aika tiuk­ka lin­ja näis­sä jutuis­sa, ainoas­taan oikeas­ti tär­kei­tä ja hyö­dyl­li­siä jut­tu­ja rahoi­te­taan. Ja tie­dos­sa on kyl­lä erit­täin hyvin mitä sel­lai­set hank­keet ovat. Tie­dän tämän erit­täin hyvin, kos­ka se olen Minä, joka niis­tä pitää saa­da vakuuttuneeksi.

    Vii­me aikoi­na olen täs­sä muu­ta­mas­ta tek­nii­kan toh­to­ris­ta haa­veil­lut, perus­tee­na se, että ne muu­ten läh­te­vät maas­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä ei oli­si sopi­vaa hom­maa — vuo­den pääs­tä tilan­ne on toi­nen, jos saan omat sys­tee­mi­ni kasaan. Mut­ta kuten sanot­tu, sil­loin ei ole itses­tään­sel­vää, että olen itse­kään enää Helsingissä.

    Kari

  104. Tuo Mat­ti H:n esit­tä­mä mal­li on jo käy­tös­sä ohjel­mis­to­puo­lel­la. Jos esim. Hai­ku käyt­tö­jär­jes­tel­mään halu­taan uusia omi­nai­suuk­sia voi­daan halu­tul­le omi­nai­suu­del­le teh­dä palk­kio poo­li. Poo­lia täy­te­tään kun­nes teki­jä löy­tyy. Tekijä(t) voi myös ilmoit­taa mil­lä hin­nal­la on val­mis teke­mään työn.

    http://haikuware.com/bounties/

    Myös mui­ta vas­taa­via palk­kio­jär­jes­tel­miä on jo käy­tös­sä ohjelmistopuolella.

    Mie­les­tä­ni nämä sopi­vat hyvin myös musii­kin, kir­jal­li­suu­den ja elo­ku­vien rahoittamiseen.

    En myös­kään usko että täl­lä voi­tai­siin rahoit­taa kaik­kea nykyis­tä kult­tuu­ri­tarj­no­taa, mut­ta aina­kin meil­le net­ti-ihmi­sil­le se oli­si kana­va rahoit­taa kulttuuria.

  105. Boun­ty-sys­tee­mi saat­taa toi­mia, mut­ta esi­mer­kik­si musii­kis­sa iso osa tulois­ta tulee keik­kai­lus­ta. Levyn teke­mi­nen on lähin­nä mainontaa.

    Sil­ti­kin tuos­ta mai­non­nas­ta mak­se­taan rahaa ihan vapaa­eh­toi­ses­ti vaik­ka sen sai­si­kin ilmai­sek­si. Itsea­sias­sa, jos sen saa myös ilmai­sek­si, sen kuu­lee suu­rem­pi jouk­ko ja lop­pu­tu­le­ma­na saa­tu raha­mää­rä on suurempi.
    Olet­taen siis että musiik­ki on hyvää.

    Se, että tähän hyvän mie­len meka­nis­miin men­nään väliin rahas­ta­maan, ei auta artistia.

    Minus­ta hyvi­tys­mak­sut pitäi­si pois­taa ja siir­tää kaik­ki pak­ko­li­sens­si­ra­has­tus val­tion viras­tol­le, joka voi­si sit­ten saman­ai­kai­ses­ti yllä­pi­tää teos­tie­to­kan­taa. Sin­ne voi­si sit­ten mää­ri­tel­lä teos­suh­teet ja tulon­ja­ko­ja jne. Tämän voi­si teh­dä auto­maat­ti­ses­ti. Tar­ken­ta­mat­to­mat maksut/lisenssit sai­si­vat olla tupla­hin­tai­sia ja ne oli­si hyvä jakaa vaik­ka­pa ilmoi­te­tun tai­tee­na­lan kai­kil­le kah­den vii­mei­sen vuo­den aika­na jul­kais­tuil­le teok­sil­le tasan. Näin se suo­si­si pie­nem­piä teki­jöi­tä, jot­ka ole­tet­ta­vas­ti enem­män tar­vit­si­si­vat noi­ta mak­su­ja, ja ohjai­si mak­su­ja aktii­vi­sil­le tekijöille.

    Noil­le maksuille/lahjoituksille voi­si sää­tää vero­va­pau­den (pork­ka­nak­si) ja ava­ta sen ylei­söl­le vaik­ka jon­kin help­po­käyt­töi­sen web­bi­si­vun kaut­ta tms.
    Todel­li­nen edis­tyk­sel­li­syys voi­si tul­la vaik­ka vaa­ti­muk­ses­ta teos­ko­pion lisää­mis­tä kan­sal­li­seen kir­jas­toon teok­sen rekis­te­röi­ty­mi­seen. Tämän kir­jas­ton voi­si ava­ta ilmai­sek­si kan­sa­lai­sil­le ihan kopioi­ta­vak­si asti­kin (vähin­tään­kin suo­ja-ajan ulko­puo­li­sil­le tai muu­ten ava­tuil­le teoksille).

    Ja suo­ja-ajan lyhen­täi­sin 20 vuo­teen. Eläk­keet on erikseen.

  106. Olen ymmär­tä­nyt, että jokai­nen iik­ka, joka ostaa näi­ta tal­tioi­ta, mak­saa hyvitysmaksua
    sii­tä mah­dol­li­suu­des­ta, että tal­let­taa musiik­kia niil­le. Siis, kun käyn kau­pas­sa, minulla
    on mah­dol­li­suus näpis­tää siel­tä jota­kin. Hyvi­tys­mak­su­lo­gii­kal­la kau­pas­sa käynti
    pitäi­si olla ran­gais­ta­va teko. Kun ajan autol­la, minul­la on lukui­sia mahdollisuuksia
    teh­dä joku lii­ken­ne­ri­ke. Hyvi­tys­mak­su­lo­gii­kal­la autol­la aja­mi­sen pitäi­si olla rahgaistava
    teko. Jne. jne. Ainoa mitä voi tode­ta on, että maa­il­ma on tulos­sa hul­luk­si ja vieläpä
    mei­dän itsem­me valit­se­mien kan­san­edus­ta­jien (lue: lain­sää­tä­jien) toimesta.

  107. Rami N. kirjoitti:
    “Hyvi­tys­mak­su­lo­gii­kal­la autol­la aja­mi­sen pitäi­si olla rahgaistava
    teko. Jne. jne.”

    Mak­sat auto­ve­roa jos sinul­la on auto riip­pu­mat­ta sii­tä ajat­ko sil­lä vai et. Kau­pas­sa mak­sat tuot­tei­den hin­nois­sa myy­mä­lä­var­kai­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set vaik­ket itse näpis­te­li­si. Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aan­kin mah­dol­li­suu­des­ta kopioi­da *lail­li­ses­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musiik­kia, vaik­ka et niin teki­si­kään. Onhan se niin vää­rin! Mut­ta jos haluat vas­tus­taa hyvi­tys­mak­sua, niin kan­nat­tai­si­ko vas­tus­taa sitä sit­ten mie­luum­min kun­non argumenteilla?

  108. Kyl­lä se vaan joten­kin läm­mit­tää sydän­tä että saa osal­lis­tua jon­kun Ant­ti Tuis­kun (ja hänen tuot­ta­jan­sa), tai muun suo­ma­lai­sen ido­lin raha­mas­sin kas­vat­ta­mi­seen joka ker­ta kun ostan levy­ti­laa valokuvilleni.
    Koti­mai­nen musiik­ki on pää­sään­töi­ses­ti itse­ään tois­ta­vaa ja kai­kin puo­lin dol­la­rin­ku­vat sil­mis­sä teh­tyä. Oli­si­ko sää­li jos Din­gon pojat yhtäk­kiä jou­tui­si­vat teke­mään työ­tä lei­pän­sä eteen?

  109. OP:

    Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aan­kin mah­dol­li­suu­des­ta kopioi­da *lail­li­ses­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musiik­kia, vaik­ka et niin tekisikään 

    Entä mikä on tilan­ne DVD-elo­ku­vien koh­dal­la? Kuten Osmo on tääl­lä jo osoit­ta­nut, musiik­ki vie niin vähän tilaa, että sen perus­teel­la iso­jen ulkois­ten kova­le­vy­jen ostos­ta rahan kerää­mi­nen ei ole perus­tel­tua. Se oli­si jos­sain mää­rin perus­tel­tua, jos perus­te­lu­na käy­tet­täi­siin sitä, että nii­tä levy­jä käy­te­tään DVD-elo­ku­vien kopion­tiin, kos­ka elo­ku­vat vie­vät oikeas­ti rei­lus­ti tilaa. 

    Mut­ta onko tämä kopion­ti sit­ten edes sal­lit­tua? Suun­nil­leen jokai­sen DVD:n, jota itse olen kat­so­nut, alus­sa on isot ukaa­sit sii­tä, että sen levyn kopioin­ti on kiellettyä. 

    Jos DVD:n kopion­ti on kiel­let­tyä ja musiik­ki ei sitä tera­ta­vu­jen luok­kais­ta tilaa vaa­di, niin mikä on se jäl­jel­le jää­vä perus­te­lu hyvitysmaksulle? 

    Tääl­lä on mai­nit­tu myös elekt­ro­ni­set kir­jat, mut­ta nii­den kopioin­ti on käsit­tääk­se­ni ihan samal­la tavoin kiel­let­tyä kuin DVD:nkin. Luku­lait­teis­sa on kopio­suo­jauk­set, joil­la vain itse ostet­tua mate­ri­aa­lia voi lukea. Ainoat hel­pos­ti kopioi­ta­vat (esim. pdf-muo­dos­sa ole­vat) kir­jat ovat sel­lai­sia, jois­ta kopio­suo­ja on rau­en­nut jo aiko­ja sit­ten tai sel­lai­set, jot­ka kir­joit­ta­ja itse on halun­nut antaa vapaa­seen levi­tyk­seen. Kum­mas­ta­kaan ei kukaan ole edes halua­mas­sa mitään teos­ten kopion­nis­ta mak­set­ta­via hyvitysmaksuja.

  110. Samu­li Saa­rel­ma kysyi:
    “Entä mikä on tilan­ne DVD-elo­ku­vien kohdalla?”

    Kyl­lä nii­tä­kin — aina­kin minun tie­tääk­se­ni — saa kopioi­da omaan yksi­tyi­seen käyt­töön samal­la lail­la kuin CD-levy­jä. Eihän koko kova­le­vy­jen hyvi­tys­mak­sul­la oli­si sitä­kään vähää legi­ti­mi­tet­tiä mitä nyt on jos ei se oli­si sal­lit­tua, kuten totesitkin.

  111. Jos DVD:n saa kopioi­da omaan käyt­töön, niin mik­si niis­sä ennen alku­teks­te­jä tule­vis­sa teks­teis­sä tämä ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­le­tään (suun­nil­leen kai­ken muun­kin, kuten jul­ki­sen esit­tä­mi­sen muka­na)? Levyyn itseen­sä­kin on usein prin­tat­tu teksti:“Älä tee kopio­ta täs­tä levys­tä”. Ovat­ko nämä vain minun kal­tais­ten lakia parem­min tun­te­mat­to­mien peloit­te­lua, vai onko kiel­to­jen taka­na oikeas­ti lain voima?

    Muis­te­len lisäk­si, että jokin aika sit­ten oli jut­tua sii­tä, että DVD:n kopio­suo­jauk­sen mur­ta­mi­nen­kin oli kiel­let­tyä (siis vaik­kei sit­ten edes kopioi­si sitä levyä). Mik­si tämä oli­si teh­ty kiel­le­tyk­si, jos täy­sin lail­li­ses­ti nii­tä pitäi­si saa­da kopioi­da omaan käyt­töön? Tai jos lail­li­ses­ti kopioin­ti ei käy­tän­nös­sä ole mah­dol­lis­ta, kos­ka vaa­ti­si sen kopio­suo­jauk­sen pur­ka­mis­ta, mikä on lai­ton­ta, mikä hyvi­tys­mak­sun perus­te sit­ten on?

  112. Ei niil­lä DVD-levy­jen kopioin­ti­kiel­loil­la aina­kaan Suo­men lakia ole taka­naan, sen mukaan­han yksi­tyi­nen kopioin­ti on sal­lit­tua. Ehkä DVD:n val­mis­ta­ja voi­si peri­aat­tees­sa syyt­tää kopioi­jaa sopi­mus­rik­ko­muk­ses­ta, mut­ta enpä ole kuul­lut että sel­lai­ses­ta oli­si ketään haas­tet­tu oikeuteen.

  113. OP:

    Ei niil­lä DVD-levy­jen kopioin­ti­kiel­loil­la aina­kaan Suo­men lakia ole taka­naan, sen mukaan­han yksi­tyi­nen kopioin­ti on sallittua. 

    No kyl­lä­päs vaan on.

    Teki­jä­noi­keus­la­ki 50 a §*):

    Tämän lain mukaan suo­ja­tun teok­sen suo­ja­na ole­vaa teho­kas­ta tek­nis­tä toi­men­pi­det­tä, jon­ka teok­sen teki­jä tai joku muu teki­jän luval­la teos­ta ylei­sön saa­ta­viin saat­taes­saan on teok­sen suo­jak­si aset­ta­nut, ei saa kiertää.

    Tehok­kaal­la tek­ni­sel­lä toi­men­pi­teel­lä tar­koi­te­taan tek­niik­kaa, lai­tet­ta tai osaa, joka on suun­ni­tel­tu tavan­omai­ses­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa estä­mään tai rajoit­ta­maan teok­siin ilman teki­jän tai oikeuk­sien muun hal­ti­jan lupaa koh­dis­tu­via teko­ja ja jol­la tavoi­tel­tu suo­ja saavutetaan. 

    DVD:n suo­jaus on lain tar­koit­ta­ma teho­kas tek­ni­nen toimenpide.

    Lais­sa sano­taan myös:

    Tehok­kaan tek­ni­sen toi­men­pi­teen kier­tä­mi­sen mah­dol­lis­ta­via tai kier­tä­mis­tä hel­pot­ta­via lait­tei­ta, tuot­tei­ta tai osia ei saa val­mis­taa tai tuo­da maa­han ylei­söl­le levit­tä­mis­tä var­ten tai Suo­men alu­eel­le kol­man­teen maa­han kul­je­tet­ta­vak­si, levit­tää ylei­söl­le, myy­dä, vuo­kra­ta, mai­nos­taa myy­tä­väk­si tai vuo­krat­ta­vak­si eikä pitää hal­lus­sa kau­pal­li­ses­sa tar­koi­tuk­ses­sa. Tehok­kaan tek­ni­sen toi­men­pi­teen kier­tä­mi­sen mah­dol­lis­ta­via tai sitä hel­pot­ta­via pal­ve­lu­ja ei lii­oin saa tarjota. 

    Tie­tääk­se­ni tämä seu­raa­va perl-koo­din pät­kä pur­kaa sen kopiosuojauksen:
    [Oops! En ollut luke­nut Karin vires­tiä lop­puun. Pois­tin koodin/OS]

    Jään odot­te­le­maan polii­sin yhteydenottoa.

    Ja joo, ei ole hir­veäs­ti jär­keä täs­sä, ei.

    Kari

    *) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/1961040

  114. Ehkä DVD:n val­mis­ta­ja voi­si peri­aat­tees­sa syyt­tää kopioi­jaa sopi­mus­rik­ko­muk­ses­ta, mut­ta enpä ole kuul­lut että sel­lai­ses­ta oli­si ketään haas­tet­tu oikeuteen.

    Sopi­museh­dot päte­vät vain sil­loin, kun ne on hyväk­syt­ty kau­pan vah­vis­ta­mi­sen yhtey­des­sä. Toki on myös (lain lisäk­si) jotain impli­siit­ti­siä ehto­ja (ylei­nen kaup­pa­ta­pa, alan ylei­set sopi­museh­dot, jne.), joi­hin ole­te­taan osta­jan hyväksyntä.

    Omai­suu­den suo­ja on perus-/ih­mi­soi­keus ja se on aika pal­jon vah­vem­pi kuin mikään teki­jä­noi­keus tai muu, jon­ka avul­la enti­nen omis­ta­ja sai­si jäl­ki­kä­teen sanel­la ehtojaan.

  115. Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aan­kin mah­dol­li­suu­des­ta kopioi­da *lail­li­ses­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musiik­kia, vaik­ka et niin teki­si­kään. Onhan se niin vää­rin! Mut­ta jos haluat vas­tus­taa hyvi­tys­mak­sua, niin kan­nat­tai­si­ko vas­tus­taa sitä sit­ten mie­luum­min kun­non argumenteilla?

    Voi­tai­siin vaik­ka läh­teä sii­tä, että täm­möi­nen oikeus minul­la oli jo ennen kaset­ti­mak­su­ja ja on jat­kos­sa­kin riip­pu­mat­ta sii­tä, onko mak­sua ole­mas­sa vai ei. Mak­san siis tyhjästä.

  116. Kari Kos­ki­nen kirjoitti:
    DVD:n suo­jaus on lain tar­koit­ta­ma teho­kas tek­ni­nen toimenpide.”

    Enpä ole huo­man­nut että oli­si. DVD:ltä vain kopioi­daan sen sisäl­tä­mät tie­dos­tot omal­le kova­le­vyl­le ja joko kat­so­taan tie­to­ko­neen dee­vee­deen­pyö­ri­tys­oh­jel­mal­la tai pol­te­taan tyh­jäl­le DVD:lle. Eri asia on sit­ten jos halu­taan mut­taa DVD:llä ole­va video vaik­ka­pa You­tu­been sopi­vak­si tie­dos­tok­si, mut­ta se onkin sit­ten jo tosi­aan eri asia.

  117. OP:

    Enpä ole huo­man­nut että olisi. 

    Tuo nime­no­maan alle­vii­vaa sen pointtini 🙂

    Kari

  118. Siis yhteen­ve­to­na, DVD:t on suo­jat­tu nau­ret­ta­van hel­pos­ti puret­ta­val­la suo­jauk­sel­la (jon­ka ole­mas­sao­loa käyt­tä­jä ei aina edes tie­dos­ta) ja tämä lain mukaan kat­so­taan “tehok­kaak­si tek­ni­sek­si toi­men­pi­teek­si” kopioin­nin estämiseksi.

    Mitä sopi­muk­siin tulee, niin aina­kin DVD-vuo­krauk­ses­sa kyl­lä käsit­tääk­se­ni aina jou­tuu alle­kir­joit­ta­maan jon­kun sopi­muk­sen, jos­sa on hir­vit­tä­vä mää­rä pik­ku­teks­tiä ja siel­lä var­maan jou­kos­sa on myös se, että lupau­tuu ole­mat­ta teke­mät­tä kopioi­ta vuo­kraa­mis­taan levyis­tä. Kir­jas­tos­ta vuo­kraa­mi­ses­sa ei täl­lais­ta sopi­mus­ta var­maan jou­du alle­kir­joit­ta­maan ja tie­ten­kin, jos ostaa levyn, niin ei mitään sopi­muk­sia alle­kir­joi­te­ta. Sopi­muk­sel­la kiel­tä­mi­nen ei siis aina­kaan oste­tun DVD:n kopioin­tia estä. Tuo Karin lai­naa­ma lain­pät­kä kai kui­ten­kin kat­taa senkin. 

    DVD-Elo­ku­vien koh­dal­la ei siis ole ole­mas­sa saman­lais­ta lail­lis­ta kopioin­tia kuin musii­kin. Tera­luo­kan kova­le­vyis­tä hyvi­tys­mak­su­jen rahas­tuk­sel­le ei siis ole mitään perus­te­lui­ta. Oli­si­ko Han­nu Oska­lal­la, joka tuol­la ylem­pä­nä viit­ta­si tut­kit­tuun ulkois­ten kova­le­vy­jen kapa­si­tee­tin käyt­töön tähän jotain kommentoitavaa? 

    Itse uskon, että niil­lä kova­le­vyil­lä voi olla pal­jon­kin lait­to­mas­ti sin­ne kopioi­tua (joko DVD:ltä tai netis­tä), mut­ta täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä hyvi­tys­mak­su­jen kans­sa, jon­ka perus­te­lu on se oikeus lail­li­seen kopiointiin.

  119. @Kari

    Tie­tääk­se­ni tämä seu­raa­va perl-koo­din pät­kä pur­kaa sen kopiosuojauksen:
    [Kii­tos varoi­tuk­ses­ta, minul­ta oli jää­nyt Karin vies­ti luke­mart­ta lop­puun. Pois­tin koo­din nyt myös tästä/OS]
    Jään odot­te­le­maan polii­sin yhteydenottoa.

    Roh­keut­ta ei niin­kään kysy­tä Karil­ta, vaan Osmol­ta, joka nyt siis yllä­pi­tää kes­kus­te­lu­foo­ru­mia, jos­sa kes­kus­tel­laan ja neu­vo­taan kier­tä­mään lais­sa tar­koi­tet­tu teho­kas­ta tek­nis­tä toi­men­pi­det­tä. Tark­kaan ottaen, hyväk­sy­mäl­lä tuon pos­ti­tuk­sen, Osmo on var­sin vapaa­ta riis­taa tekijäinoikeusjärjestöille.

    Tuo laki­ko­ko­nai­suus on muu­ten aika ver­taan­sa vail­la Suo­men lais­sa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/1961040 Pit­kä kuin näl­kä­vuo­si ja teks­ti muis­tut­taa enem­män jotain teki­jäi­noi­keus­jär­jes­tön sisäis­tä muis­tio­ta kuin tyy­pil­lis­tä lakia. Tie­lii­ken­ne­la­kin on yli puo­let lyhyem­pi ja var­mas­ti 10 ker­taa selkeämpi.

  120. Siis yhteen­ve­to­na, DVD:t on suo­jat­tu nau­ret­ta­van hel­pos­ti puret­ta­val­la suo­jauk­sel­la (jon­ka ole­mas­sao­loa käyt­tä­jä ei aina edes tie­dos­ta) ja tämä lain mukaan kat­so­taan “tehok­kaak­si tek­ni­sek­si toi­men­pi­teek­si” kopioin­nin estämiseksi.”

    Mis­tä hel­pos­ti puret­ta­vas­ta suo­jauk­ses­ta täs­sä nyt puhu­taan? En minä aina­kaan ole mitään suo­jauk­sia, help­po­ja tai vai­kei­ta, jou­tu­nut pur­ka­maan kopioi­des­sa­ni (lai­nat­tu­ja tai ostet­tu­ja, vuo­kra­le­vyis­tä ei ole koke­mus­ta) DVD-levy­jä tie­to­ko­neen kova­le­vyl­le. Mitään nor­maa­lia tie­dos­to­ko­pioin­tia vaa­ti­vam­paa tek­nis­tä toi­men­pi­det­tä ei ole tar­vit­tu. DVD:n kopioin­ti on siis lain mukaan luvallista.

  121. Lisäyk­se­nä edel­li­seen kommenttiini:
    Tein jou­lusii­vouk­sen lomas­sa pie­nen pis­to­ko­keen. Kop­sa­sin vii­si DVD:tä hyl­lys­tä­ni tie­to­ko­neen kova­le­vyl­le. Kol­me kopioi­duis­ta VIDEO_TS-kan­sios­ta avau­tui muki­se­mat­ta DVD Player ‑ohjel­maan, kak­si tuot­ti kopioin­ti­suo­jauk­sen aiheut­ta­man vikail­moi­tuk­sen. Osa DVD-levyis­tä siis on kopio­suo­jat­tu­ja, osa ei. Mie­len­kiin­tois­ta sinän­sä, että kaik­ki kol­me suo­jaa­ma­ton­ta levyä oli­vat kon­sert­ti­tal­tioin­te­ja. Täs­tä mini­maa­li­ses­ta otan­nas­ta pää­tel­len musaa saa ilmei­ses­ti kopioi­da myös videoi­na DVD:ltä vapaas­ti, lef­fo­ja taas ei (jos ovat kopiosuojattuja.)

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    [Oops! En ollut luke­nut Karin vires­tiä lop­puun. Pois­tin koodin/OS]

    Minun moka­ni. En löy­tä­nyt puhe­li­mes­ta­ni Osmon nume­roa “per heti”, enkä sit­ten alka­nut sel­vit­tä­mään­kään, kun oli täs­sä jou­lu­lah­ja­rum­baa sun muuta.

    Jos oli­sin löy­tä­nyt, oli­sin ker­to­nut, että minä olen kyl­lä tuos­ta kes­kus­tel­lut lai­nop­pi­nei­den kans­sa, ja on epä­to­den­nä­köis­tä, että tuo ete­ni­si. Ja vaik­ka ete­ni­si­kin (sii­hen on perus­tei­ta), niin ei tuo kes­tä EIT:ssä sanan­va­pau­den perusteella. 

    Ja Osmol­le ris­ki oli­si ollut pyö­reä nol­la, kos­ka minä oli­sin mak­sa­nut mah­dol­li­set kulut ihan itse (ja muu­ten tuol­lai­nen jul­ki­suus oli­si polii­ti­kol­le lähin­nä etu, imho). Minul­le­han täl­lai­nen on ilmais­ta, kos­ka voin vähen­tää tuol­lai­set kulut ihan suo­raan nettopalkastani…

    Mut­ta sama­han se nyt enää on. Loh­du­tuk­se­na voi­sin sanoa, että sen koo­din löy­tää kyl­lä aika vähäi­sel­lä vai­val­la Inter­ne­tis­tä, tai siis voi­sin sanoa, jos se ei oli­si lai­ton­ta. No kid­ding: se on ihan yhtä lai­ton­ta kuin sen koo­din kir­joit­ta­mi­nen tähän blogiin!

    Kari

    1. Minun perus­tee­ni oli vähän toi­nen. Olin aika­naan kan­san­edus­ta­ja, kun tuo laki sää­det­tiin. Pää­osin vas­tus­tin lakia, mut­ta sil­ti minun on kun­nioi­tet­ta­va lakia, jota olen ollut sää­tä­mäs­sä. Koi­jär­vel­lä olin aika­naan vas­tus­ta­mas­sa lakia, jota pidin vää­rä­nä, mut­ta sen jäl­keen kun siir­ryin lain­laa­ti­jak­si, oli­si joten­kin outoa toi­saal­ta vaa­tia oikeut­ta osal­lis­tua lain sisäl­lös­tä mää­rää­mi­seen ja troi­seel­ta vas­tus­taa näin syn­ty­vää lakia sitä rik­ko­mal­la. Jos­kus kan­nat­taa rik­koa­kin, mut­ta ei ehkä tässä.
      Jos muis­tan oikein, tuon lain käsit­te­lys­sä vas­tus­tin Lex Kar­pe­lan sää­tä­mis­tä taan­neh­ti­vak­si. Jos olen osta­nut cd-levyn kuvi­tel­len, että voi siir­tää sen mp3-soit­ti­mel­le­ni, ja jäl­keen­päin sää­de­tään, etten saa­kaan, minun oikeut­ta­ni on lou­kat­tu. Jos sen sijaan lain sää­tä­mi­sen jäl­keen joku kaup­paa minul­le CD/DVD-levyä ehdol­la, että sitä saa kuun­nel­la vain kysei­sil­lä soit­ti­mil­la, olen teh­nyt kau­pat tie­toi­se­na täs­tä rajoituksesta.
      Jos ostan kuu­kausi­li­pun ja joku muut­taa sen takau­tu­vas­ti ker­ta­li­puk­si, minua koh­del­laan vää­rin. Jos ostan bus­siin ker­ta­li­pun, en voi vaa­tia sen laa­jen­ta­mis­ta kuu­kausi­li­puk­si. Oma ennus­tee­ni tuol­loin oli, että aina­kin ääni­te­puo­lel­la nuo vah­vat suo­jauk­seyt mer­kit­sevfät, ettei kukaan osta levyä, jota ei voi kuun­nel­la ja näin sii­nä juu­ri tapah­tui. DVD-levyt ovat vähän eri asia, kos­ka niil­le ei ole pien­soit­ti­mia, jos­sa nii­tä voi­tai­siin kat­sel­la ilman levyä.

  123. Para­hin Tiedemies,

    yksi­kään put­ki­mies ei tee ves­sa­re­mont­te­ja ilmai­sek­si. Sävel­tä­jät, sovit­ta­jat ja usein myös muusi­kot teke­vät — hei­dän tulon­sa ovat riip­pu­vai­sia tuot­teen suo­sios­ta. Mitään “manul­le lan­kea­vaa” teki­jä­noi­keus­kor­vaus­ta ei ole eikä tule.

    Vaik­ka digi­taa­lis­ten kopioi­den “mar­gi­naa­li­kus­tan­nus” on nol­la, ei sen ensim­mäi­sen ja alku­pe­räi­sen kus­tan­nus tie­ten­kään ole. Musii­kin ja itsea­sias­sa myös mui­defn digi­taa­lis­ten pal­ve­lui­den todel­li­nen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus alkaa lähes­tyä nol­laa vas­ta val­ta­vis­sa kopio­mää­ris­sä. Tämän takia Google voi tar­jo­ta ilmais­ta säh­kö­pos­ti­pal­ve­lua kai­kil­le, mut­ta Osmo ei voi­si blo­gin­sa aktiivilukijoille.

    Täs­tä on toki jau­het­tu kyl­läs­ty­mi­seen saak­ka, mut­ta jo CD-levyn hin­nas­ta vain 1–5% on itse fyy­si­sen kopion hin­taa. Loput joh­tu­vat sisäl­lön tuot­ta­mi­ses­ta, kau­pan ket­jus­ta ja veroista.

  124. OP, DVD:itä saa kopioi­da omaan käyt­töön, jos niis­sä ei ole kopio­suo­jaus­ta. Sen sijaan jo sii­tä kes­kus­te­le­mi­nen, miten kopio­suo­jaus kier­re­tään, on laitonta.

  125. DVD-levyt ovat vähän eri asia, kos­ka niil­le ei ole pien­soit­ti­mia, jos­sa nii­tä voi­tai­siin kat­sel­la ilman levyä. 

    Mitä tar­koi­tat?

    Kyl­lä minun kän­nyk­kä­ni (N8) näy­töl­tä voi elo­ku­vaa kat­soa. Vähän pie­ni­hän se kuva sii­nä on, mut­ta kuvan voi naka­ta HDMI-piu­haa pit­kin isom­mal­le ruudulle.

  126. Hyvää jou­lua!

    Kir­joi­tin jo pahoit­te­lu­ni, mut­ta ehkä­pä teen sen vie­lä perus­tel­lum­min uudestaan.

    Kuten aiem­min tote­sin, tuo koo­din­pät­kän kir­joit­ta­mi­nen oli ja on lai­ton­ta, niin lain­koh­din, jot­ka tän­ne lai­na­sin. Kenel­le­kään ei var­maan­kaan jää­nyt vää­ri­nym­mär­rys­tä sii­tä, että minä pidän ko. lakia type­rä­nä ja se louk­kaa syväs­ti minun oikeus­kä­si­tys­tä­ni ja näh­däk­se­ni jopa ihmi­soi­keuk­sia­ni. Kat­son oikeu­dek­se­ni — ja jopa vel­vol­li­suu­dek­se­ni — kri­ti­soi­da kyseis­tä lain­koh­taa, vaik­ka sit­ten rik­ko­mal­la sitä. Ja jos minä sii­tä saan syyt­teen, niin sit­ten­pä­hän saan. Se on minun valin­ta­ni, ja minä mak­san mah­dol­li­set sakot sii­tä; ja sano­mat­ta­kin on sel­vää, etten tule hel­pol­la luo­vut­ta­maan täs­sä asiassa.

    Se ei ollut vää­rin. Ja sil­tä osin toi­mi­sin edel­leen samoin.

    Se mis­sä men­tiin sit­ten met­sään, että pöli­nä kävi, oli sii­nä vai­hees­sa, kun minä “vedin” Osmon mukaan tähän hom­maan — yllät­täen ja pyy­tä­mät­tä. Se oli hal­jus­ti teh­ty, mut­ta minä en tul­lut sitä asi­aa aja­tel­leek­si ennen­kuin sen vies­tin olin jo kir­joit­ta­nut. Osmol­la ei minus­ta tuos­sa tilan­tees­sa ollut mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin a) pois­taa se koo­din­pät­kä ja saa­da kaik­kien teki­jä­noi­keus­kiih­koi­li­joi­den vihat pääl­len­sä tai b) olla pois­ta­mat­ta ja jou­tua sit­ten lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen alle­kir­joit­ta­neen kans­sa “sodas­sa”, johon Osmol­la tus­kin on halua tai tar­vet­ta lähteä.

    Ei ollut kovin rei­lua minul­ta pakot­taa Osmo tuon valin­nan teke­mi­seen. Olen pahoil­la­ni. Se oli epä­toi­vot­tu sivu­vai­ku­tus, jota en tul­lut ajatelleeksi.

    Minus­ta Osmon teke­mä rtkai­su oli oikein: minä sain sanoa asia­ni, mut­ta Osmon ei tar­vit­se täs­sä asias­sa läh­teä kärä­jöi­mään. Ja niil­le mah­dol­lis­ta esi­tut­kin­taa teke­vil­le kons­taa­pe­leil­le tie­dok­si: en usko, että tuon pos­tauk­sen takia yhtä­kään lai­ton­ta kopio­ta syn­tyi, eikä se ollut tar­koi­tus­kaan. Sen sijaan kat­son oikeu­dek­se­ni käyt­tää myös “vää­riä” kei­no­ja ajaak­se­ni sel­lais­ta poli­tiik­kaa, joka teki­si Suo­mes­ta vähän parem­man paikan.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.