Kun aika moni lehti on siteer­an­nut blokikir­joi­tus­tani siitä, että asevelvol­lisu­us on tarkoi­tus lyhen­tää pien­im­mil­lään neljään kuukau­teen ja reserviä supis­taa olen­nais­es­ti, lie­nee syytä täs­men­tää asiaa.

Tulk­in­tani päätök­ses­tä on omani, mut­ta ei vain omani. Varsin moni paikalla ollut tulk­it­si epämääräis­es­ti kir­joitet­tua kom­pro­mis­sia näin, kos­ka muut vai­h­toe­hdot rajat­ti­in pois muu­ta kaut­ta. Jat­ka lukemista “Supis­tet­tu koulu­tus vai valikoi­va asevelvollisuus”

Lehdet ovat täyn­nä kir­joituk­sia siitä, että satasen koro­tus työ­markki­natu­keen ote­taan pois toimeen­tu­lotues­ta. Hui­jaus­ta koko jut­tu siis?

Toimeen­tu­lotuen normia nos­te­taan samal­la kuudel­la pros­en­til­la, eli noin 25 eurol­la kuus­sa yksin elävän kohdal­la ja lap­siper­heil­lä vas­taavasti enem­män. Jat­ka lukemista “Onko satasen koro­tus huijausta?”

Poljin viikon­lop­puna Pirkkalaan ja takaisin.  Meno­matkalla tun­nit oli­vat vähissä, joten ajoin suo­raan van­haa kol­mosti­etä, jon­ka numero nyt on 130. Reit­tinä vähän tyl­sä, mut­ta nopea, kos­ka pääti­et on raken­net­tu suorik­si, eikä niis­sä ole ylimääräisiä mäk­iä. Oikeas­t­aan tie 130 on Euroopan lev­ein pyörätie, kos­ka melkein koko liikenne on siir­tynyt moottoritielle.

Takaisin tulin Hämeen­lin­nas­ta ikälop­pua Hämeen­lin­nanti­etä, tietä 290, joka menee Turen­gin kaut­ta Hausjär­ven kirkolle ja sieltä Joke­lan kaut­ta Tuusu­laan. Reit­ti oli 20 kilo­metriä pidem­pi ja kesti kak­si tun­tia kauemmin.

Vähän urpu­tus­ta tievi­ra­nomaisille. Hämeen­lin­nan jäl­keen (pohjois­puolel­la siis) joku oli keksinyt lisätä liiken­netur­val­lisu­ut­ta karhen­ta­mal­la asfaltin pientareil­ta. Rat­ti­in nukah­tanut havah­tuu renkaista tule­vaan mökään. Ihan jees, pait­si, että mis­sä fil­lar­il­la pitäisi ajaa? Fil­lar­in on käytet­tävä pien­nar­ta jos ja vain jos se on kulkukelpoinen.

Hong Kongis­sa ennen Kiinaan liit­tämistä oli sään­tö, että edullisi­in yhteiskun­nan ylläpitämi­in vuokrat­aloi­hin oli tulo­ra­ja, muis­taak­seni 750 paikallista dol­lar­ia kuus­sa. Häätö oli edessä, jos tulot ylit­tivät tämän. Oli työ­nan­ta­jien help­po neu­votel­la palkoista.

Vähän täl­laista val­tio­varain­min­is­ter­iö esit­tää ara­va-vuokrat­aloi­hin. Vuokra­sopimusten tulisi olla määräaikaisia – esimerkik­si viisivuo­tisia. Jos vuokra-ajan päät­tyessä asukas ei ole enää tarpeek­si köy­hä, on muut­to edessä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vuokra-asun­non voi saa­da vain jos on työtön tai muuten vail­la ansio­tu­lo­ja. Jos onnis­tuu saa­maan työ­paikan, joutuu muut­ta­maan pois viiden vuo­den kulut­tua. Jat­ka lukemista “Häätö asun­nos­ta jos menee töihin?”

Tapasin eduskun­nan kup­pi­las­sa juuri työn­sä lopet­ta­neen Tapani Töllin, joka oli kovin eri mieltä uuden hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tushankkeista: eri mieltä enem­mänkin kuin vain viran puoles­ta oppo­si­tion edus­ta­jana. Hänen kor­vaansa oli tart­tunut uuden kun­t­a­min­is­teri Hen­na Virkkusen lause, jon­ka mukaan kun­tien lukumäärä tulee olen­nais­es­ti laskemaan.

Kun­tau­ud­is­tus tehdään kuten hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sovit­ti­in, mut­ta kat­son silti oikeak­si vilkuil­la vai­h­toe­hto­ja. Kun päätetään jotain, on hyvä tietää, mis­tä vai­h­toe­hdoista luovutaan.

Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tuk­sen vaihtoehtoja”

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat tilaisu­us, jos­sa ihan yllät­täen voi men­nä läpi asioi­ta, joiden edis­tämi­nen muu­toin on mah­do­ton­ta. Nyt meni puoli­huoli­mat­tomasti läpi peri­aate, että kiin­teistövero irrote­taan vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Tätä olen täl­lä blogilla vaat­in­ut pari­inkin otteeseen.

Vero­tu­lo­jen tasaus tarkoit­taa, että jokaiselle kun­nalle taataan vero­tu­lo­ja (keskimääräisel­lä vero­pros­en­til­la) noin 3000 euroa asukas­ta kohden ja tämä rahoite­taan leikkaa­mal­la varakkaam­mil­ta kun­nil­ta vero­tu­loista noin 37 % siltä osin kuin ne ylit­tävät tuon noin 3000 euroa asukas­ta kohden. Köy­hät kun­nat eivät siis hyödy vero­tu­lois­taan mitään (pait­si siltä osin kuin niiden vero­pros­ent­ti ylit­tää maan keskiar­von). Jat­ka lukemista “Kiin­teistövero pois vero­tu­lo­jen tasauksesta”

Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen suurin käden­vään­tö käyti­in talouden suures­ta lin­jas­ta. Kuin­ka paljon val­tion bud­jetin ali­jäämää tarvit­see leika­ta? Tätä jäh­nät­ti­in melkein kak­si viikkoa, kunnes neu­vot­te­lut kar­i­u­tu­i­v­at, kun demar­it eivät hyväksyneet kokoomuk­sen ”viimeistä tar­jous­ta”. Vaik­ka neu­vot­telu­jen lop­putu­los on tietysti julki­nen, kesken neu­vot­telun tehdyt tar­jouk­set eivät ole. Aika paljon julk­isu­u­teen on kuitenkin jo ker­rot­tu. Seu­raavas­sa ei ole mitään uut­ta tietoa. Ana­lyysi on tietysti omani.

Val­tio­varain­min­is­ter­iön laskelmien mukaan bud­jet­tia olisi pitänyt tas­apain­ot­taa viidel­lä mil­jardil­la, jot­ta se olisi tas­apain­os­sa vuon­na 2015 eikä uut­ta velkaa enää tarvit­taisi. Yksikään puolue ei ollut tähän valmis. Jat­ka lukemista “Talouden sopeutus”

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan maan­puo­lus­tuk­sen meno­ja alen­netaan 200 miljoon­aa euroa vuosi­ta­sol­la. Tämä merk­it­see reservi­a­jan vahvu­u­den alen­tamista radikaal­isti. Täs­mäl­listä reservin kokoa ei näköjään maini­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, mut­ta se on taustal­la menosäästöis­sä. Yleinen asevelvol­lisu­us säi­lyy eikä siis siir­ry­tä valikoivaan, mut­ta kuu­den kuukau­den koulu­tus kor­vataan neljän kuukau­den koulu­tuk­sel­la. Se on ohjel­mas­sa piilotet­tu kood­is­anan ”Siilas­maan raport­ti” taakse. Jat­ka lukemista “Maan­puo­lus­tus remonttiin”

Asun­to­lainan korkovähen­nys­tä pienen­netään vuon­na 2012 15 %:lla ja kaht­e­na seu­raa­vana vuon­na 5 pros­en­til­la. Poli­it­ti­nen matem­ati­ik­ka menee niin, että vuon­na 2014. 🙂  (+150 M€)

Olisi voitu alen­taa enem­mänkin, mut­ta hyvä näinkin. Jat­ka lukemista “Poim­into­ja hallitusohjelmasta”

 

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kun­ta- ja hallinto­työryh­mässä. Ohes­sa sub­jek­ti­ivi­nen käsi­tyk­seni työmme tärkeim­mästä tuloksesta.

Aikanaan kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tus­ta tehtäessä Keskus­ta ajoi mallia, jos­sa sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut olisi annet­tu maakun­nille ja kun­tarakenne olisi jäänyt ennalleen, ja demar­it ajoi­vat kun­tien yhdis­tämistä vahvoik­si peruskun­niksi, jot­ka selviävät palveluista ilman yhteis­toim­intaa. Lop­putu­lok­se­na molem­mat sai­vat tor­jun­tavoiton ja sai­vat este­tyik­si tois­t­en­sa ajatuk­set. Sen sijaan, että työ olisi julis­tet­tu epäon­nis­tuneek­si, palvelu­raken­net­ta alet­ti­in sotkea mitä kum­mallisim­mil­la pakol­lisil­la yhteis­toim­intahim­meleil­lä. Jat­ka lukemista “Hyvästit PARAS-hankkeelle”