Häätö asunnosta jos menee töihin?

Hong Kongis­sa ennen Kiinaan liit­tämistä oli sään­tö, että edullisi­in yhteiskun­nan ylläpitämi­in vuokrat­aloi­hin oli tulo­ra­ja, muis­taak­seni 750 paikallista dol­lar­ia kuus­sa. Häätö oli edessä, jos tulot ylit­tivät tämän. Oli työ­nan­ta­jien help­po neu­votel­la palkoista.

Vähän täl­laista val­tio­varain­min­is­ter­iö esit­tää ara­va-vuokrat­aloi­hin. Vuokra­sopimusten tulisi olla määräaikaisia – esimerkik­si viisivuo­tisia. Jos vuokra-ajan päät­tyessä asukas ei ole enää tarpeek­si köy­hä, on muut­to edessä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vuokra-asun­non voi saa­da vain jos on työtön tai muuten vail­la ansio­tu­lo­ja. Jos onnis­tuu saa­maan työ­paikan, joutuu muut­ta­maan pois viiden vuo­den kuluttua.

Tähän ehdo­tuk­seen johtanut ongel­ma valkeni VM: lle (Het­emäelle) ilmeis­es­ti SATA-komite­as­sa. Kasvukeskuk­sis­sa huonos­ti koulute­tut työt­tömät ovat toiv­ot­ta­mas­sa köy­hyys­loukus­sa. Yhteiskun­ta tukee toimeen­tu­lotuen kaut­ta köy­himpi­en asum­is­meno­ja avokä­tis­es­ti, mut­ta ei tue pieni­palkkaisia. Niin­pä töi­hin meno ei tuo­ta juuri mitään lisä­tu­lo­ja. Kan­nus­timet ovat kun­nos­sa niiden osalta, jot­ka ovat onnis­tuneet samaan edullisen kaupun­gin vuokra-asun­non. Hei­dän kan­nat­taa men­nä töihin.

Kovin moni köy­hä asuu kovan­ra­han vuokra-asun­nos­sa kaupun­gin rahoil­la. Toisaal­ta melkein joka neljäs koti­talous asuu kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa. Osa näistä on selvästi yli­t­u­loisia. He ovat saa­neet vuokra-asun­non joskus kauan sit­ten, mut­ta sen jäl­keen tulot ovat nousseet, mut­ta vuokra-oikeus on pysynyt. VM:n mielestä väärät ihmiset saa­vat yhteiskun­nan jär­jestämän edullisen asun­non ja väärät ihmiset mak­sa­vat kallista kovan­ra­han vuokraa – tai mak­sat­ta­vat sen kaupungilla.

Jos työtön asu­isi edullis­es­ti, hän ei olisi toimeen­tu­lotuen syn­nyt­tämässä kan­nustin­loukus­sa, vaan työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi. Tai siis het­ki­nen? Sil­loin­han menet­täisi sen asun­non. Siinä vas­ta kan­nustin­loukko olisi.

Hyvä. Asun­toa ei menet­täisi heti vaan ehkä vas­ta joskus viiden vuo­den päästä. Köy­häthän ovat lyhytjän­nit­teisiä? Jos tuo jär­jestet­täisi­in todel­la määräaikaisten, viisivuo­tis­ten vuokra­sopimusten mukaan, Neljän vuo­den kulut­tua ei ainakaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka häätö tulisi melkein heti. Itse asi­as­sa neljän vuo­den kulut­tua kan­nat­taa luop­ua työ­paikas­ta, jos sel­l­aisen on aiem­min saanut.

Jotkut ovat valmi­ita melkoisi­in manööverei­hin päästäk­seen edulliseen vuokra-asun­toon. Sil­loin, kun sovel­let­ti­in tulo­rajo­ja, lääketi­eteenopiske­li­japariskun­nan kan­nat­ti jät­tää kesä­työt väli­in ja matkus­taa vaik­ka Inti­aan. Vuosi­t­u­lot jäivät hyväksyt­tävän pieniksi. Äärim­mäisiä tapauk­sia oli­vat sel­l­aiset, jois­sa isä käs­ki las­taan varas­ta­maan val­in­tamyymälästä ja jäämään kiin­ni, kos­ka las­ten­suo­jelu­per­heil­lä on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kaupun­gin vuokra-asun­toon. Näitä ei var­maankaan ollut kovin monia.

Vakavampi asia on, että VM:n ehdo­tus kur­jis­taisi vuokrat­alo­val­taiset kaupungi­nosat lop­ullis­es­ti. Yhtäältä yritetään seg­re­gaa­tio­ta tor­jua suurinkin uhrauksin, ja sit­ten toisaal­ta se aiheutet­taisi­in tarkoituk­sel­lis­es­ti.   Ajatuk­se­nakin mahdoton.

Tältä seg­re­gaa­tio-ongel­mal­ta väl­tyt­täisi­in, jos luovut­taisi­in koko vuokrat­alopoli­ti­ikas­ta. Mik­si Möt­tösen saa­ma tuki asumiseen­sa on sidot­tu seini­in? Mik­si sitä ei sido­ta Möt­töseen? Ei olisi erik­seen hal­van vuokrata­son asun­to­ja vaan henkilöko­htainen asum­is­tu­ki? Sil­loin ei tarvit­sisi tukea yli­t­u­loisia mut­ta ei toisaal­ta tarvit­sisi pakot­taa heitä muut­ta­maan ja asut­taa köy­hiä samoi­hin taloi­hin keskenään.

Näin ei voi tehdä bud­jet­ti­taloudel­li­sista syistä. Ara­vat­alo­jen hal­vat vuokrat eivät johdu siitä, että yhteiskun­ta tuk­isi niitä suo­raan. Täl­laista tukierää ei löy­dy val­tion eikä kun­tien bud­jeteista. Tuki on piilotet­tu tulop­uolelle. Yhteiskun­ta luop­uu tuloista antaes­saan asun­not ja ton­tit alle markki­nahin­nan. Tulo­jen mene­tys on muuten aivan sama asia kuin meno­jen lisäys, pait­si, että menot pitää ahtaa bud­jet­ti­raami­in, mut­ta tulo­jen mene­tyk­siä raami­in mah­tuu rajattomasti.

Luku­unot­ta­mat­ta tuo­ta määräaikaiseen vuokra­sopimuk­seen liit­tyvää viimeis­ten vuosien ongel­maa, VM näyt­tää keksi­neen ihan näp­pärän sosi­aali­avus­tuk­sen peri­aat­teen. Kan­nusti­non­gel­maa lievit­täisi huo­mat­tavasti se, jos omat ansio­tu­lot eivät leikkaisi tulon­si­ir­to­ja heti vaan joskus paljon myöhem­min. Tämä on kokeilemisen arvoinen aja­tus. Tosin SATA-komite­as­sa VM vas­tusti sitä, että peri­aatet­ta olisi kokeil­tu työttömyysturvassa.

77 vastausta artikkeliin “Häätö asunnosta jos menee töihin?”

  1. Yksi peru­songel­ma on, kuten tästäkin blogikir­ji­tuk­ses­ta käy ilmi, sään­tö­jen mon­imutkaisu­us. Yksi yksinker­tainen sään­tö on parem­pi kuin kymme­nen mon­imutkaista, sil­lä sään­tövi­idakko pääsään­töis­es­ti vain rak­en­taa por­saan­reik­iä ja kannustinloukkuja.

    Pitäisi kai jälleen ker­ran ottaa perus­tu­lo keskustelu­un, sil­lä sen kaltaisil­la ratkaisuil­la työt­tömyy­den ja työl­lisyy­den rajal­ta voidaan pois­taa mon­ta taloudel­lis­ten kan­nus­timien epäjatkuvuuskohtaa.

    Ongelmia tulee siitä, että monien mielestä perus­tu­lo on sama kuin laisku­us­palk­ka. Pitää toteut­taa niin, ettei ole. Toinen ongel­ma on virkami­esten ja poli­itikko­jen innokku­us, mikä johtaa aina uusi­in ja uusi­in säädök­si­in, ja paikkoi­hin paikko­jen päälle. Har­voin näkee ehdo­tuk­sia, jot­ka pois­taisi­vat enem­män byrokra­ti­aa kuin luo­vat lisää.

  2. …isä käs­ki las­taan varas­ta­maan val­in­tamyymälästä ja jäämään kiin­ni, kos­ka las­ten­suo­jelu­per­heil­lä on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kaupun­gin vuokra-asuntoon.

    Ainakin Espoos­sa, las­ten huostaan­otot ovat lisään­tyneet viime vuosina.
    Onko tämä ilmiö jotenkin kytkök­sis­sä val­tion har­joit­ta­maan asuntopolitiikkaan?

  3. Entäpä, jos kaupun­gin asun­toon ei edelleenkään pää­sisi kuin vähä­varainen, mut­ta vuokra olisikin tiet­ty osa net­topalka­s­ta, esimerkik­si 50%. Kun tien­aa enem­män, saa tietenkin enem­män rahaa mut­ta vuokra vas­taavasti nousee.

    Siinä vai­heessa, kun tulot nou­se­vat riit­tävästi ja vuokra on tarpeek­si suuri, tulisi vuokralaiselle oikeus muut­taa vuokra­suhde kaupun­gin tai val­tion takaa­mak­si asun­to­lainaksi ja lunas­taa asun­to itselleen omis­tuk­seen, jol­loin siir­ryt­täisi­in vuokran mak­samis­es­ta asun­tove­lan mak­samiseen. Lisäk­si skeemaan tarvit­taisi­in jonkin­lainen fall­back, jos tulot putoa­vat asun­non lunas­tamisen jäl­keen: omis­tus­suhde voisi pysyä, mut­ta velkaa ja korko­ja voisi mak­saa taas 50% net­topalka­s­ta, kunnes tulot kas­va­vat. Laina siis pitenisi, mut­ta toisaal­ta tuet­tuna asum­is­muo­tona lainaa voisi mak­saa vuokra­nomais­es­ti vaik­ka koko elämän­sä ja ehkä lop­ul­ta saavut­taa yhden asun­non ver­ran var­al­lisu­ut­ta perin­nök­si. Tämä etu olisi asun­to- tai taloko­htainen, jot­ta pois­muut­to vähenisi ja alue vahvistuisi.

    Täl­löin ihmi­nen sitou­tu­isi asun­toon­sa sekä köy­hänä että rikkaana ja aluei­ta leimaa­va tulode­mografia pienenisi. Samoin pysyvät asukkaat luo­vat alueelle elävää henkeä ja he huole­hti­vat alueestaan, toisin kuin vuokraget­to pahim­mil­laan, jos­sa suuri vai­h­tu­vu­us takaa, että kukaan ei tunne aluet­ta omak­seen ja tämä ulkop­uolisu­us taas ruokkii suur­ta vai­h­tu­vu­ut­ta. Myös asukkaiden eri­laisu­us säi­ly­isi, joku voisi mak­saa koko ikän­sä pien­tä vuokraa ja asua vuokral­la, toinen ostaisi asun­non itselleen kymme­nessä vuodessa.

    Täl­löin myös vuokra-asun­to­ja voisi rak­en­taa lisää uusille alueille tai yksit­täin pitkin kaupunkia, kun van­hoista muo­dos­tu­isi hil­jalleen sekaomis­tuk­ses­sa ole­via asuinaluei­ta (tai oikein suun­nitel­tu­ina jopa kaupungi­nosia). Osa asun­noista pää­ty­isi vapaille markki­noille ja osa jatkaisi kaupun­gin vuokra-asun­toina, mikä entis­es­tään syö ben­saa segregoitumiselta.

    1. vuokra olisikin tiet­ty osa net­topalka­s­ta, esimerkik­si 50%. 

      Sor­ry, Simo. Siis kun tien­aat työt­tömänä satasen, 20 euroa menee veroi­hin, 40 euroa vuokranko­ro­tuk­seen, 50 euroa työt­tömyys­tur­van yhteenso­vi­tuk­seen. Se on jo 110%.
      Vaik­ka tarkoit­taisit, että työt­tömyysko­r­vaus las­ket­taisi­in palkak­si, aikamoinen kan­nustin­loukku tuos­ta tulisi.
      SATA-komitean ehdot­tomas­sa mallis­sa asum­istuen yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti on 32, tosin brut­topalka­s­ta. Tämäkin on aivan liikaa. Ruot­sis­sa se on 20 %. 

  4. Sar­jas­samme “asioi­ta, joi­ta poli­itikot eivät koskaan tule ymmärtämään”: Ihmiset vas­taa­vat kannustimiin.

  5. Kaupun­ki voisi myös rak­en­taa rohkeam­min ja nopeam­min lisää vuokrat­alo­ja. Run­sas määrä uusia vuokrat­alo­ja korot­taa kaikkia kaupun­gin vuokra-asun­to­jen keskimääräisiä vuokria vuokratasauk­ses­ta johtuen ja siten pienen­tää sitä kan­nustin­loukkua aiheut­tavaa kuilua kaupun­gin ja yksi­ty­is­ten vuokra-asun­to­jen vuokrien välillä.

  6. Kovat asumiskus­tan­nuk­set Suomes­sa ovat osoi­tus siitä, etteivät markki­nat toi­mi. Miten ne voisi­vatkaan toimia ja tuot­taa edullista, muta samal­la laadukas­ta asum­ista, kun koko sodan jälkeisen ajan on ollut sään­te­lyä, tukia ja markkinahäiriöitä.

    Vuokrien osalta saati­in onnek­si hie­man helpo­tus­ta. Muu­ta sään­te­lyä onkin sit­ten vaik­ka muille jakaa. En vieläkään ymmär­rä, miten poli­itikko voi tietää parem­min kuin yrit­täjä, mitä ton­tille kan­nat­taa rakentaa? 😀 

    Vuokratuki­in ei kukaan ole uskaltanut edes ajatel­la puu­tut­ta­van, vaik­ka kaik­ki alal­la toimi­vat tietävät niiden val­u­van suo­raan hin­toi­hin. 🙁 Onnek­si korko­tuk­i­tun­nelin päässä näkyy valoa. 🙂

    ARAVA on yksi lukui­sista markki­nahäir­iöistä, jot­ka on tehty vain nos­ta­maan hin­to­ja (ARAVA, ASO, HITAS, jne). Tässä tiukas­sa talousti­lanteessa on perustel­tua myy­dä markki­nahäir­iöa­sun­to­ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan pois yhteiskun­nan rasit­teesta. Osmo, kyys­myk­sen aset­telusi on väärin! Pitää kyetä kyseenalais­ta­maan markkinahäiriöt.

    1. Vuokratuki­in ei kukaan ole uskaltanut edes ajatel­la puu­tut­ta­van, vaik­ka kaik­ki alal­la toimi­vat tietävät niiden val­u­van suo­raan hintoihin.

      Menevätköhän? Yksi­tyiset vuokra­markki­nat ovat pikem­minkin omis­tusasun­tomarkki­noiden resid­u­aali, eli omis­tusasun­to­jen hin­nat ja val­lit­se­va korko määräävät vuokran. Tar­jon­ta on varsin jous­tavaa, joten asum­istuen vaiku­tus vuokri­in tasoit­tuu lisätarjonnalla.
      Mik­si kaik­ki mar­mat­ta­vat asum­istuen val­u­mis­es­ta vuokri­in, vaik­ka korko­jen verovähen­nysoikeus val­uu hin­toi­hin paljon tehokkaam­min (ja sitä kaut­ta myös vuokriin)

  7. Palkkaveron kohdal­la veronkier­rosta on päästy eroon. On enää vaikea tehdä minkäälaista vero­su­un­nit­telua, kun verovärhen­nyk­set on min­i­moitu ja/tai kor­vat­tu työtulovähennyksellä.

    Verokeinot­telun sijaan meil­lä on nyt sosi­aal­i­tukien sekamel­s­ka ja sosi­aal­i­tukikeinot­telu. Kyl­lähän täl­laiselle pitää saa­da lop­pu. Muuten meil­lä on kah­den­laisia ihmisiä tukien varas­sa: rehellisiä ja keinottelijoita.

    Työvoima­hallintoa jos huiput­taa niin saa melkoiset rap­sut. Entä sosiaalitukia? 

    Paljon tilanteesta ker­too, kun MOT-ohjel­ma esit­ti tapauk­sen nais­es­ta, joka röyhkeästi huiput­ti Kelal­ta ja Helsin­gin kaupungilta 56.000 euron tuet eli 2500 euroa kuukaudessa. 

    Alem­mat oikeudet määrä­sivät ran­gais­tuk­sen, mut­ta Korkein nikeus kat­soi, ettei nainen ollut tehnyt mitään väärää.

    Ohjel­man käsikir­joi­tus löy­tyy tästä:
    http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_maahanmuuton_hinta/kasikirjoitus

  8. Evert The NeveRest:

    Alem­mat oikeudet määrä­sivät ran­gais­tuk­sen, mut­ta Korkein nikeus kat­soi, ettei nainen ollut tehnyt mitään väärää

    Ulko­maalais­lain ulkop­uo­li­nen juridi­nen kysymyshän kos­ki sitä, olisiko nainen saanut vähem­män tukia yksin­huolta­jana kuin aviop­uolisona, joksin hän esit­täy­tyi, mut­ta mitä hän ei ollut. Oikeudessa ei esitet­ty (ja yleisen koke­muk­sen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la myös uskon), että yksin­huolta­jan tuet oli­si­vat olleet pienemmät.

    Itse oleskelulu­paan liit­tyvä hui­jaus oli per­in­po­hjin härs­ki, mut­ta on ollut valit­tu­jen edus­ta­jiemme tah­don mukaista, että täl­läis­es­täkin ment­telystä palk­i­taan, ei ran­gaista (ja täl­lä aspek­til­la ei tietysti ole mitään tekemistä blo­giot­sikon kanssa)

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014

  9. Viimeisin luku, jon­ka olen näh­nyt, on että 98% tuista pää­tyy suo­raan asumisen kus­tan­nuk­si­in. Oletet­tavasti tuo 2% on mittausvirhettä.

  10. Kyl­lä kai tuon saman ajatuk­sen (kuin VVM esit­ti) voisi toteut­taa hie­man inhimil­lisem­minkin. Sosi­aa­li­nen vuokra-asun­to annetaan tiety­il­lä ehdoil­la; jatkos­sa vuokralaisen pitää todis­taa, että edel­ly­tyk­set sosi­aaliselle asumiselle täyt­tyvät, tai muuten vuokraa nos­te­taan maltil­lis­es­ti (esim. niin, että 10 vuodessa päästäisi­in markki­navuokraan). Toimeen­tu­lo­tukea saavien osalta voisi tieto men­nä automaat­tis­es­ti, mut­ta oma­l­la pal­ka­llaan elävät voisi­vat itse päät­tää näyt­tävätkö tilin­auho­jaan vai eivät.

    1. Villen esi­tys on ihan hyvä, mut­ta sekin perus­tuu siihen, että tuki asumiselle on henkilöko­htainen eikä seinäko­htainen. Tuo vuokran kohoami­nen tarkoit­taisi, että vuokrat­aloy­htiö alka­isi tehdä voit­toa ja sitä ne eivät saa tehdä. Vuokrata­so on määritel­ty omakus­tan­taisek­si. Asian ratkaisem­i­nen on kaupunki­laisjär­jel­lä ajatellen help­poa, mut­ta juris­tille mahdotonta.

  11. Sar­jas­samme “asioi­ta, joi­ta poli­itikot eivät koskaan tule ymmärtämään”: Ihmiset vas­taa­vat kannustimiin. 

    Niin­pä. Kuinka­han paljon maail­ma paranisi, jos päät­täjät ymmärtäi­sivät “köy­hien” ole­van ihan saman­laisia ihmisiä kuin muutkin, vain pienem­pit­u­loisia? Siinä mis­sä “rikas” har­ras­taa vero­su­un­nit­telua, “köy­hä” opti­moi tuken­sa. Saman ilmiön kak­si puol­ta: “köy­hä” pahek­suu vero­su­un­nit­telua moraalit­tomak­si ja “rikas” tukien opti­moin­tia moraalittomaksi.

    Kuinka­han paljon opiske­li­jat lykkäävät valmis­tu­mista säi­lyt­tääk­seen edullisen opiske­li­ja-asun­non? Eikös tässä ollut joku pari vuot­ta valmis­tu­mis­es­ta — sään­tö, vai muis­tanko väärin?

    Olisiko joku keskimääräiset vuosi­t­u­lot viiden vuo­den ajan rajan x yläpuolel­la syy menet­tää vuokra-asun­to ja vas­taavasti tulo­jen tipah­t­a­mi­nen rajan y ala­puolelle oikeus saa­da se asun­to? Ja luon­nol­lis­es­ti x » y, jot­tei tuo oikeus ala oskilloida.

  12. On monel­la tapaa hyvä että kaupun­gin vuokrat­alois­sa asuu mon­en­laisia ihmisiä ja asuinalueet eivät tästä syys­tä seg­re­goidu. Tämä san­o­taan hyvin selväsanais­es­ti myös hallitusohjelmassa.

  13. Itse oleskelulu­paan liit­tyvä hui­jaus oli per­in­po­hjin härski 

    Asian voi nähdä monel­la taval­la. Tari­nan nainen osoit­ti oma-aloit­teisu­ut­ta ja sin­nikkyyt­tä, pyrkimys­tä elämässään eteen­päin. Hän on sit­tem­min työl­listynyt ja kas­vat­taa seu­raa­van sukupol­ven veron­mak­sajia. Täl­laisia ihmisiä tässä maas­sa tarvi­taan, ei niitä, jot­ka vain odot­ta­vat, että joku tulisi ja pelastaisi.

  14. Entäpä vuokrat­alo­ja ylläpitävät “yleishyödyl­liset” yhtiöt? Yhtiöi­den liikevoit­to- ja oman pääo­man tuot­to­ta­sot ovat sitä luokkaa, että pörssis­sä ei ole mon­taa vas­taavaa. Kyseiset yhtiöt hyö­dyn­tävät val­tion ja kun­tien avokätisyy­den tont­ti­jaos­sa, korko­tuis­sa ja pyytävät markki­natasovuokraa 70-luvun asun­noista, joiden varuste­lut ja rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on kuo­letet­tu mon­een ker­taan. Lopuk­si yhtälö täy­den­netään kor­jausavus­tuk­sel­la ja myyn­nil­lä vapaille markkinoille.

  15. Mitä jos — her­ra paratkoon — annet­taisi­in markki­noiden hoitaa asun­to­tuotan­to, eikä pumpat­taisi hin­to­ja ylös asum­is­tu­il­la ja muil­la vas­taav­il­la kap­i­tal­istin tasku­ja tois­t­en rahoil­la täyt­tävil­lä tempauksilla? 

    Jos val­tio on sitä mieltä, että asun­to­ja tehdään markki­noil­la liian vähän, niin las­ke­taan sit­ten asun­non rak­en­tamis­es­ta koitu­via veroja. 

    Mik­si tähänkin ehdote­taan yllä kom­menteis­sa kor­jauksi­na lisää sään­te­lyä, esimerkik­si min­imi­palkko­ja? Tämä alkaa kuu­lostaa siltä Lemin kir­jal­ta, jos­sa lap­sille syötetään lääkkeitä, jot­ka opet­ta­vat luke­maan, mut­ta kas­vat­ta­vat hän­nän ja sit­ten toisia, jot­ka estävät heitä näkemästä häntää.

    1. Paras tapa todel­la tukea asum­ista olisi tukea vaikka­pa arvon­lisäverot­to­muudel­la uus­tuotan­toa. Se vaikut­taisi myös van­ho­jen asun­to­jen hintoihin.

  16. Mik­si Möt­tösen saa­ma tuki asumiseen­sa on sidot­tu seini­in? Mik­si sitä ei sido­ta Möt­töseen? Ei olisi erik­seen hal­van vuokrata­son asun­to­ja vaan henkilöko­htainen asum­is­tu­ki? Sil­loin ei tarvit­sisi tukea yli­t­u­loisia mut­ta ei toisaal­ta tarvit­sisi pakot­taa heitä muut­ta­maan ja asut­taa köy­hiä samoi­hin taloi­hin keskenään. 

    Parem­pi kysymys on, että mik­si Möt­tösen saa­ma tuki on sidot­tu asumiseen eikä siihen, että Möt­tö­nen on köy­hä? Voidaan noi­ta asuemistuen sys­teemeitä aina sor­vail­la, mut­ta peru­songel­ma on siinä, että yksi kulu­tuk­sen muo­to on otet­tu eri­tyisen tukemisen kohteek­si ja tämä tulee johta­maan siihen, että sen suh­teen kikkail­laan tehti­in se tukem­i­nen sit­ten ihan miten tahansa. Tämän lisäk­si, kos­ka kyse on rajal­lis­es­ta hyödykkseestä, asumisen tukem­i­nen vaikut­taa myös niiden kulu­tuk­seen, jot­ka eivät edes tukea saa nos­ta­mal­la asumisen hintaa.

    Yli­t­u­loisia ei tarvitse tukea, jos ihmisen saa­ma tuen määrä on sidot­tu hei­dän tulota­soon­sa, eikä asum­istapaansa. Kun­han huole­hdi­taan, ettei tuos­ta seu­raa­va efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero ole lähel­läkään 100%:a, työn tekem­i­nen kan­nat­taa aina.

    1. Möt­tösen saa­ma tuki on sidot­tu asumiseen eikä siihen, että Möt­tö­nen on köy­hä, kos­ka asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ei las­ke­ta tulok­si. Jos las­ket­taisi­in, ei tarvit­sisi tukea erik­seen Möt­tösen asum­ista vaan hänen köy­hyyt­tään. On kai selvä, että kahdes­ta henkilöstä, joiden palk­ka on 1400 euroa kuus­sa, enem­män vähem­män tuen tarpeessa on se, joka asuu ilmaisek­si per­i­tyssä omis­tus­da­sun­nos­sa kuin se, joka asuu vuokralla.
      Asian voisi tietysti ratkaista niin, että olisi yleinen pien­i­t­u­loisu­u­den tuki, joka perus­tu­isi vain tulo­jen pienu­u­teen ja jos­sa asun­to­tu­lo las­ket­taisi­in tuloksi.

  17. Osmo
    “Tuo vuokranko­hoami­nen tarkoit­taisi, että vuokrat­aloy­htiö alka­isi tehdä voit­toa ja sitä ne eivät saa tehdä. Vuokrata­so on määritel­ty omakustantaiseksi.”

    Eikö tuon voisi tehdä niin, että kaupun­gin asun­non­vuokrausy­htiö kokon­aisu­udessaan olisi omakus­tan­teinen siten, että kunkin asukkaan vuokra määrit­ty­isi sekä tulo­jen, että asun­non omi­naisuuk­sien mukaises­ti? Täl­löin talon parhait­en ansait­se­vat asukkaat mak­saisi­vat osan huonoiten ansait­se­vien asumiskus­tan­nuk­sista, jol­loin muun yhteiskun­nan mak­sur­a­situs helpot­tuisi ja omakus­tan­teisia vuokrat­alo­ja voitaisi­in rak­en­taa lisää kunnes tarve olisi tyydytetty?

  18. Paras tapa todel­la tukea asum­ista olisi tukea vaikka­pa arvon­lisäverot­to­muudel­la uus­tuotan­toa. Se vaikut­taisi myös van­ho­jen asun­to­jen hintoihin. 

    Kuu­lostaa parhaal­ta taval­ta tukea Van­taan kaupung­in­jo­hta­jaa (sdp).

  19. Entä jos asun­to ei ole perit­ty, vaan oma­l­la työl­lä mak­set­tu (kuten val­taos­al­la omis­tusasu­jista)? Onko edelleen selvää, että sen, joka kitu­ut­teli työu­ransa alku­vai­heessa ja lyhen­teli asun­to­lainaansa, pitää olla oikeutet­tu pienem­pään yhteiskun­nan tukeen pudotes­saan työt­tömäk­si kuin sen, joka eleli lev­eästi ja asui vuokral­la (tai vaik­ka vain myi asun­ton­sa työt­tömäk­si pudotes­saan ja pani rahat pat­jan alle)? 

    Jo toimeen­tu­lotuen kohdal­la on niin, että yhteiskun­ta ehdoin tah­doin kan­nus­taa ihmisiä itseään ole­maan varautu­mat­ta pahan päivän varaan (jos säästää toimeen­tu­lotues­ta pankki­tililleen, niin sit­ten rap­sais­taan seu­raavien kuukausien tukea pienem­mäk­si). Onko tätä ajat­telua ihan pakko jatkaa mui­hinkin tuki­in? Minus­ta kansakun­nan var­al­lisu­us paranisi ennem­minkin sil­lä, että ihmisiä kan­nustet­taisi­in säästämään ja sit­ten investoimaan ne rahat. 

    Kan­natan sitä, että omis­tusasumiselta pois­te­taan korko­jen veron­vähen­nyk­set, mut­ta en ymmär­rä, mik­si omaan asun­toon­sa säästäneitä (tai yleen­säkin säästäneitä) pitää olla monot­ta­mas­sa yhteiskun­nan tukia jaet­taes­sa. Mikä siinä säästeliäästi elämisessä on niin pahaa, että siitä pitää ran­gaista ja suosia kädestä suuhun elämistä?

    1. Samuli,
      Entä, jos ei ole säästänyt omaan asuntoon,vaan vaikka­pa pörssiosakkeisi­in. Pitääkö myös pääo­mat­u­lot jät­tää huomiotta?

  20. Paljonko­han näitä korkeim­man oikeu­den lail­lis­tamia tapauk­sia ja sen kotoisia sovel­luk­sia on tämän absur­din ennakko­ta­pauk­sen jäl­keen ollut? KO:n logi­ikkaa voi soveltaa mon­een muuhunkin asiaan.

  21. Asum­is­tukea saa myös omis­tusasun­nos­sa asumiseen, joten ainakin voi epäil­lä, että joku onnis­tuu asum­istuel­la vaurastumaan 😉

    Osmo:

    Tuo vuokranko­hoami­nen tarkoit­taisi, että vuokrat­aloy­htiö alka­isi tehdä voit­toa ja sitä ne eivät saa tehdä. Vuokrata­so on määritel­ty omakustantaiseksi.

    Omakus­tan­nush­in­ta ja erisu­u­ruiset vuokrat samas­sa talos­sa eivät ole ris­tiri­idas­sa: asia hoituu esim. niin, että enem­män vuokraa mak­sa­vat asun­not remon­toidaan isom­mal­la rahal­la. Ei tai­da onnistua?

  22. Niin, jos on säästänyt, oli se sit­ten omaan asun­toon tai pörssiosakkeisi­in, niin yhteiskun­ta rankaisee, jos jää työt­tömäk­si. Etkö näe mitään ongel­maa siinä, että yhteiskun­nan tukien insen­ti­iv­it kan­nus­ta­vat ole­maan itse varautu­mat­ta pahan päivän var­alle ja elämään kädestä suuhun läpi elämän? 

    Olen Tiedemiehen kanssa samaa mieltä, että jos nyt jostain syys­tä juuri asum­i­nen on sel­l­ainen asia, johon yhteiskun­ta toivoo lisää panos­tus­ta, niin keven­net­täköön uusien asun­to­jen rak­en­tamisen vero­tus­ta ja kaavoitet­takoon lisää maa­ta asunnoille. 

    Itse olisin tosin hie­man toisel­la mielel­lä ja toivoisin ennem­minkin kiin­teistöveron nos­tamista, jot­ta maan kallis­tu­miseen liit­tyvä ansioton arvon­nousu saadaan kupat­tua kun­nalle. Täl­lä rahal­la voidaan sit­ten vaik­ka laskea kun­nal­lisveroa ja siten aut­taa juuri niitä pieni­palkkaisia selviytymään.

    1. Uusi hal­li­tus pyrkii toteut­ta­maan Samulin toiveen kiin­teistöveron nos­tos­ta. Asia on tosin demareille vaikea. Hal­li­tus kuitenkin motivoi kiin­teistöveron nos­toon viemäl­lä kun­nil­ta muu­ta rahoi­tus­ta. Minus­d­ta kiin­teistöveron nos­ton pitäisi talous­te­o­reet­ti­sista syistä kohdis­tua vaan ja ain­oas­taan maan hin­taan, ei raken­nuk­si­in, mut­ta tätä ei lop­ul­ta saatu kir­jatuk­si hallitusohjelmaan. 

    2. Samuli,
      Ymmär­rän argu­ment­tisi sen suh­teen, että on ITSE säästänyt omaisu­ut­taan. Suurin osa omaisu­us­mas­sas­ta on kuitenkin perit­tyä. Hyväksy­isitkö sen, että per­i­tyn omaisu­u­den tuot­to leikat­taisi­in sosiaalituista?
      Olet nimit­täin tekemässä todel­la kallista jär­jestelmää. Voidak­seen asua Helsingis­sä on saata­va ruokaan ja asun­toon vähin­tään yli 1000 euroa kuus­sa (Normin mukaan 650 € asun­toon ja 417 euroa kuluihin)
      Jos isuk­il­ta asun­non yliop­pi­laslah­jak­si saanut saa tuon 1067 €/kk, vaik­ka asuu ilmaisek­si, niin… Siis sitäkö todel­la tarkoi­tat? Vakavissasi?

  23. Saarel­ma, joka on tuol­la mil­i­tant­tiketjus­sa vedos­sa, haikailee säästämisen ja kansankap­i­tal­is­min perään. Ja minus­ta ampuu ohi.

    Säästämisas­teen tulee olla sopi­va, eli ei ole selvää että sen nousu tai lasku on hyvä asia sinän­sä. Sijoit­ta­mi­nen taas on työlästä ja osaamista vaa­ti­vaa, kovin hajau­tuneessa omis­tuk­ses­sa on vähän sama ongel­ma kuin verovarois­sa eli sen perään ei kat­sos­ta tarpeek­si. Vähän samoista syistä olen sitä mieltä että kiin­teistö­jen omis­t­a­mi­nen olisi parem­paa jät­tää ammattiilaisille.

  24. Samuli Saarel­ma (et al.):

    Eikö kuitenkin oma vak­i­tu­inen asun­to ole tässäkin suh­teessa lain­säätäjän eri­tyis­suo­jelus­sa? Pienikin määrä käteistä rahaa tilil­lä tai osakkei­ta estää toimeen­tu­lotuen saan­nin, ja vähän suurem­mat määrät leikkaa­vat myös erinäis­ten Kelan tukien ulkop­uolelle — sen sijaan paljon suurem­pi omaisu­us­mas­sa velat­toman asun­non muo­dos­sa ei ole este(?)

  25. Osmo “Entä, jos ei ole säästänyt omaan asuntoon,vaan vaikka­pa pörssiosakkeisi­in. Pitääkö myös pääo­mat­u­lot jät­tää huomiotta?”

    Kos­ka yhteiskun­ta on muu­takin kuin monop­oly-peliä, yhteiskun­ta on myös hyv­in­voin­nin ja tur­val­lisu­u­den luomista sen jäse­nille. Oma asun­to lisää tur­val­lisu­ut­ta ja sen tunnetta. 

    Vuo­den 2007 lopus­sa omx indek­si kävi yli 12000 pis­teen, vuo­den 2008 lopus­sa se oli alle 6000. Mitä jos vaikka­pa puo­let omis­tusasu­jista olisikin ollut vuokral­la ja sen sijaan sijoit­ta­neet pörssi­in, halu­atko sinä sel­l­aista epä­vakaut­ta, saataisi­in tääl­läkin autot pala­maan, tulis kasvua kun kävis uudet taas kaupaksi…

    Yhteiskun­ta antaa jo nyt liikaa tukia kaiken­maail­man eläke­vaku­u­tuk­sille joi­ta myy­dään vain tyh­mille, muut älyää olla ostamatta.

  26. Osmo:

    Ymmär­rän argu­ment­tisi sen suh­teen, että on ITSE säästänyt omaisu­ut­taan. Suurin osa omaisu­us­mas­sas­ta on kuitenkin perittyä.

    ja perit­ty omaisu­us tulee seinästä? Vai olisko se sit­tenkin niin, että joku senkin on ansain­nut ja säästänyt?

    (Mikä ei tarkoi­ta sitä etteikö säästämis­es­tä vois olla järkevää ran­gaista. Tämä oli vaan huo­mau­tuk­seks, että vaik­ka on perinyt, niin tämän perin­nön ulos­mit­taami­nen on kyl­lä säästämis­es­tä rankaisemista.)

    Sen lisäks sä siis väität, että suuri osa poten­ti­aal­i­sista toimeen­tu­lotuen saa­jista olis periny omaisuuten­sa. Lähde?

    1. Toimeen­tu­lotuen saa­jat eivät ole per­i­neet juuri mitään, kos­ka myytävis­sä ole­va omaisu­us on este toimeen­tultuen saan­nille. Kom­men­toin ehdo­tuk­sia, että hyväo­saisu­us ei saisi olla este huono-osaisille tarkoitet­tu­jern tukien saamiselle. 

  27. Osmo: “Asian (perit­ty omis­tusasun­to) voisi tietysti ratkaista niin, että olisi yleinen pien­i­t­u­loisu­u­den tuki, joka perus­tu­isi vain tulo­jen pienu­u­teen ja jos­sa asun­to­tu­lo las­ket­taisi­in tuloksi.”

    Mik­si taas yksi lisäpykälä byrokra­ti­aan, mik­sei vain tode­tä simp­pelisti että Möt­tö­nen ei ole köy­hä kos­ka hänel­lä on omis­tusasun­to Eirassa?

  28. Osmo:

    Toimeen­tu­lotuen saa­jat eivät ole per­i­neet juuri mitään, kos­ka myytävis­sä ole­va omaisu­us on este toimeen­tultuen saannille. 

    Joo… sä väi­tit, että siitä joukos­ta, jot­ka saa vähän palkkaa ja ei saa nykyään toimeen­tu­lo­tukea suuren osan omaisu­us on perit­tyä. Mil­lä perusteella?

    1. Väitin, että suo­ma­lais­ten var­al­lisu­ud­es­ta suurin osa on perit­tyä. Jos jokainen olisi oikeutet­tu ton­nin toimeen­tu­lo­tu­keen, vaik­ka omis­taisi miljoonao­maisu­u­den, tulisi vähän kalli­ik­si ja houkut­telisi loiselämään. Tätä joku vaati; siis, ettei oma asun­to tai mikään muukaan omaisu­us ei saisi leika­ta oikeuttya tulonsiirtoihin.

  29. Uusi hal­li­tus pyrkii toteut­ta­maan Samulin toiveen kiin­teistöveron nos­tos­ta. Asia on tosin demareille vaikea. Hal­li­tus kuitenkin motivoi kiin­teistöveron nos­toon viemäl­lä kun­nil­ta muu­ta rahoi­tus­ta. Minus­d­ta kiin­teistöveron nos­ton pitäisi talous­te­o­reet­ti­sista syistä kohdis­tua vaan ja ain­oas­taan maan hin­taan, ei raken­nuk­si­in, mut­ta tätä ei lop­ul­ta saatu kir­jatuk­si hallitusohjelmaan.

    Ehdo­ta demareille, että kiin­teistöveron nos­to voitaisi­in (osit­tain) kom­pen­soi­da henkilöko­htaisel­la tuloverovähen­nyk­sel­lä esimerkik­si kymmenek­si vuodek­si eteen­päin. Eli jos pariskun­nan ton­tin kiin­teistöveroa nos­te­taan 1000 eurol­la vuodessa, kumpikin saa 500 (tai vaik­ka 300) euron ylimääräisen vähen­nyk­sen esimerkik­si kun­nal­lisverostaan kymmenek­si vuodek­si, riip­pumat­ta siitä myykö ton­tin joskus vai ei ja tuleeko avio­ero vai ei.

  30. Osmo, ei ole hyvää tapaa tukea asun­to­tuotan­toa. On vain eri­laisia huono­ja ja hyödyt­tömiä, jot­ka nos­ta­vat asumiskustannuksia.

  31. Ton­tin vero on har­mit­tomampi kuin raken­nuk­sen vero. Mut­ta tämä ei oikeas­t­aan ole riit­tävä argu­ment­ti raken­nuk­sen veroa vastaan.

  32. tpyy­lu­o­ma, intertem­po­raalisen insen­ti­ivin ongel­ma ei liity siihen, että säästämisas­teen pitäisi yhteiskun­nas­sa olla tämä tai tuo, vaan että sen pitäisi olla yksilön elinkaaren yli osa­puilleen tasapainossa. 

    Sosi­aal­i­tur­van ongel­ma on siinä, että se vähen­tää säästämisen insen­ti­ive­jä ja pakot­taa kor­vaa­maan säästämisen veroil­la. Val­tio ja kun­nat taas eivät ole oikein hyviä pitämään talout­taan tas­apain­os­sa, vaan tup­paa­vat aina elämään yli varo­jen­sa. Tämä johtaa pitem­mäl­lä aikavälil­lä riskei­hin, jot­ka liit­tyvät julkisen talouden velka­an­tu­miseen kuten nyt vaik­ka Kreikassa. 

    Krug­mani­lainen aja­tus siitä, että täl­laiset ongel­mat kuu­luu hoitaa paina­mal­la rahaa, ei ole tietenkään täysin väärin, mut­ta se(kin) siirtää säästämisen insen­ti­iviä edelleen alaspäin. Jos ei säästetä riit­tävästi, niin velka­an­nu­taan. Eri­tyisen epäreilua on se, että velka­an­nu­taan niin, että jälkipol­vet joutu­vat maksamaan.

  33. Osmo, sanoit hyväksyväsi argu­mentin, jos on itse säästänyt omaisu­ut­taan. Jos siis meil­lä olisi 100%:n per­in­tövero, niin sinus­ta ei olisi ongel­maa toteut­taa sys­teemiä, jos­sa yhteiskun­nan tuki liit­ty­isi todel­lakin tuloista, ei varallisuudesta?

    Entä sit­ten per­im­i­nen. Kat­so­taan tätä esimerkkiäsi:
    “Jos isuk­il­ta asun­non yliop­pi­laslah­jak­si saanut saa tuon 1067 €/kk, vaik­ka asuu ilmaisek­si, niin…”

    Ensin­näkin tähän sopii se Art­turin argu­ment­ti, eli onko se edel­lisen sukupol­ven säästämi­nen sit­ten sel­l­ainen syn­ti, että siitä pitää vielä per­in­töveron lisäk­si rangaista? 

    Toisek­si, mitäpä jos tuos­sa junail­laan niin, että asun­to oste­taan isän asun­to­lainal­la ja vuokrataan (vuokrata­so asete­taan niin, että opti­moidaan tuk­isys­teemiltä kupat­ta­va raha ja mak­set­ta­va pääo­mavero) tälle työt­tömälle jälkeläiselle ja sit­ten lahjoit­taa lah­javeron sal­li­ma mak­sim­imäärä vuosit­tain jälkeläiselle puh­taana rahana? Toisin kuin toimeen­tu­lo­tu­keen, työ­markki­natu­keen ja asum­is­tu­keen eivät käsit­tääk­seni nuo lahjoituk­set vaiku­ta mitään. 

    Ok, asun­to tuos­sa pysyy sen isän omis­tuk­ses­sa, mut­ta käytän­nössä tilanne on kyl­lä aika lail­la sama kuin tuos­sa sin­unkin tapauk­ses­sa. Omaisu­ut­ta siir­tyy jälkeläiselle ja hän nos­taa pien­i­t­u­loisuuten­sa vuok­si yhteiskun­nan tukia.

  34. tpyy­lu­o­ma:

    Säästämisas­teen tulee olla sopi­va, eli ei ole selvää että sen nousu tai lasku on hyvä asia sinänsä. 

    Ok, olet tämän suh­teen oike­as­sa. Point­ti­ni oli kuitenkin siinä, että nykysys­tee­mi kan­nus­taa vähempään säästämiseen kuin täysin säästämis­neu­traali sys­tee­mi. Pahiten tämä näkyy tietenkin toimeen­tu­lotuen kohdal­la, mut­ta tuo asum­is­tu­ki, joka rankaisee omaan asun­toon säästäneitä sekä perintö/lahjavero, joka rankaisee jälkeläisiä varten säästäneitä, ovat molem­mat siihen samaan suun­taan. Jopa pääo­mat­ulovero kan­nus­taa vähempään säästämiseen. Peri­aat­teessa, jos saa säästöistään inflaa­tion ver­ran tuot­toa, eli säästö­jen reaaliar­vo ei kas­va lainkaan, joutuu mak­samaan veroa siitä, että halu­aa kulut­taa tule­vaisu­udessa, eikä nyt. 

    Ehkä sit­ten todel­lakin ihmi­sistä on oikein se, että ne, jot­ka pitävät huol­ta siitä, että ovat itse varautunei­ta pahan päivän var­alle, pakote­taan myös osal­lis­tu­maan niiden talousongelmien ratkaisu­un, jot­ka ovat pan­neet rahat men­emään sitä mukaa, kuin sitä on tullut.

  35. Kuin­ka moni miljoonao­maisu­u­den omis­ta­va olisi kiin­nos­tunut jostain ton­nin tues­ta ryhtyäk­seen toimet­tomak­si? 5%:n reaal­i­tuo­tol­la (mikä ei liene mitenkään kohtu­u­ton aja­tus pitkän aikavälin pörssisi­joituk­sille) tuol­la miljoon­al­la tek­isi sel­l­aiset 50 000 vuodessa. Enpä siis oikein usko sen yhteiskun­nan tuen, jos tuol­lainen henkilö sitä tulot­tomana saisi, vaikut­ta­van siihen, ryhtyykö hän toimet­tomak­si vai ei. Ja jos nykysys­tee­mi säi­lytetään, eli pitää ilmoit­tau­tua työt­tömäk­si ja sit­ten ottaa vas­taan työtä, jos sitä osoite­taan, niin ei var­masti noista rikkaista kukaan suos­tu­isi tällaiseen.

  36. Osmo:

    Väitin, että suo­ma­lais­ten var­al­lisu­ud­es­ta suurin osa on perit­tyä. Jos jokainen olisi oikeutet­tu ton­nin toimeen­tu­lo­tu­keen, vaik­ka omis­taisi miljoonao­maisu­u­den, tulisi vähän kalli­ik­si ja houkut­telisi loiselämään. Tätä joku vaati; siis, ettei oma asun­to tai mikään muukaan omaisu­us ei saisi leika­ta oikeuttya tulonsiirtoihin.

    Vedät nyt vähän liikaa mutkia suoriks. Siitä, että suurin osa Suo­ma­lais­ten omaisu­ud­es­ta on perit­tyä ei seu­raa sitä, että suurin osa niiden omaisu­ud­es­ta joil­la on pienet palkkat­u­lot on perit­tyä. (Tai joil­la olis pienet palkkat­u­lot, jos toimeen­tu­lo­tukea sais kuka tahansa jol­la on pienet tulot.)

    Sen lisäks tota Samulin mallia vois vähän “paran­nel­la” sit­o­ma­l­la toimeen­tu­lo­tu­ki elinkaarituloihin.

    Mun mielestä tässä ollaan nyt suun­nilleen siinä ytimessä, mikä aiheut­taa ongelmia nykysuomessa.

    Me ollaan täysin rys­sit­ty kan­nus­timet tehdä mitään järkevää, kun menee “tarpeeks huonos­ti”. Ei kan­na­ta säästää, ei kan­na­ta men­nä töi­hin, ei kan­na­ta pitää huol­ta ter­vey­destään, ei kan­na­ta pitää huol­ta vuokra-asun­nos­taan, ympäristöstään jne. Ain­oo mikä kan­nat­taa on: “Ihan sama, antaa mennä.”

  37. TM, toimeen­tu­lotues­sa elinkaari on kieltämät­tä ongel­ma, aika tyyp­illi­nen toimeen­tu­lotuen saa­ja näin kesäisin on opiske­li­ja jol­la toden­näköis­es­ti olisi hel­posti myöhem­min varaa mak­sa se takaisin. Tuo­hon tar­jo­taan ratkaisuk­si yleen­sä sosi­aal­ista luo­to­tus­ta. Enkä ole Saarel­man kanssa sinän­sä eri mieltä siitä että sääsötö­jen tulk­it­sem­i­nen tulok­si on type­r­ää, kun­han tar­tu­in tuo­hon säästämisasteeseen.

    Kesäisen kepeästi peruste­lut on täl­lä ker­taa olemat­tomat, mut­ta väit­täisin että luon­tainen säästämisas­te eli se mitä se olisi ilman sosi­aal­i­tur­vaa, julk­ista ter­vey­den­hoitoa, tms. olisi liian suuri ja johtaisi alikysyn­tään. Kat­soo nyt vaik­ka Kiinaa. Tai niin että ihmis­ten riski­aver­sio on tun­netusti ylisu­uri, suomek­si keskimäärin ihmiset on vähän vain­o­harhaisia. Ja tältä poh­jal­ta väitän ihan pokkana että eril­laiset tur­vaverkot ovat lisän­neet talouskasvua, ja tämän takia korkean vero­tuk­sen mais­sa menee keskimäärin taloudel­lis­es­ti paremmin.

  38. Vielä siihen tule­vien sukupolvien mak­su­taakkaan. Siitä miten las­ten­las­ten hyv­in­voin­ti tulisi arvot­taa oli mie­lenki­in­toista keskustelua Stern­in raportin aikaan. Stern käyt­ti diskon­toko­rkona nol­laa, eli tule­vien sukupolvien euro on saman arvoinen kuin nyky­is­ten euro. Mie­lenki­in­toinen vas­ta-argu­ment­ti tähän on että tuo on tulon­jaon kannal­ta regres­si­ivistä, kos­ka tule­vat sukupol­vet ovat (olet­taen että talous kas­vaa) varakkaampia niin tuo on käytän­nössä tulon­si­ir­toa köy­hem­miltä rikkaammille.

    (Mar­tin Wolf tosin ampui tuon koko keskustelun Stern­in raport­ti­in liit­tyen vaku­ut­tavasti alas, point­ti­na että sopi­val­la diskon­toko­rol­la mei­dän ei kan­na­ta käyt­tää nyt edes pros­ent­tia tuloista siihen että esimerkik­si 50 vuo­den päästä on ylipään­sä ole­mas­sa maa­pal­lo. Asi­aa voi ajatel­la niin että tuon mukaan sen pros­entin voisi sijoit­taa tuottavammmin. 🙂 )

  39. Samuli, kuvit­tele, että sin­ul­la pitää olla tule­vaisu­udessa jokin jok­seenkin kiin­teä rahamäärä käytet­tävis­sä. Tässä tapauk­ses­sa korkea pääo­mat­ulovero ja mata­la korko saa sin­ut säästämään tänään enemmän.

    Tämä siis yht­enä teo­reet­tise­na ääripäänä. Käytän­nössä korot ja verot eivät näytä hirveästi vaikut­ta­van säästämis- ja kulutusvalintoihin.

  40. tpyy­lu­o­ma:

    Kat­soo nyt vaik­ka Kiinaa.

    Mil­lä perus­teel­la Kiina säästää liikaa? Mil­lä perus­teel­la tämä Kiinan liika säästämi­nen ei johdu siitä, että Kiinan val­tio säästää ihan hul­lu­na kansalais­ten puoles­ta? (Ota huomioon Kiinan “eläke­pom­mi”.)

    Tai niin että ihmis­ten riski­aver­sio on tun­netusti ylisu­uri, suomek­si keskimäärin ihmiset on vähän vainoharhaisia.

    Voi olla, mut­ta voi myös olla, että jos jen­gi meinaa säästää liikaa, niin asi­aa ei auta, että pakote­taan ne säästämään vielä lisää…

    Turk­ka Louekari:

    Käytän­nössä korot ja verot eivät näytä hirveästi vaikut­ta­van säästämis- ja kulutusvalintoihin.

    Link­ki? Ainakin mun kulu­tus- ja säästämis­val­in­toi­hin hin­nat (=verot ja korot) vaikut­taa paljonkin.

  41. Per­i­tyn var­al­lisu­u­den ongel­ma on kak­si­jakoinen. Toisaal­ta se vähen­tää julkisen asum­istuen tarvet­ta, mah­dol­lis­taa ehkä lep­pois­tu­misen ja voi kan­nus­taa perin­nön­jät­täjää säästämään sen sijaan, että päät­tää että min­ul­ta ei jäl­keen jää muu­ta kuin velkaa… Toisaal­ta se ei kan­nus­ta tekemään töitä niin paljon kuin mah­dol­lista ja asun­tomarkki­noil­la jää liike­vai­h­toa syn­tymät­tä; siitä en ole ihan var­ma, voisiko asun­to­jen per­im­isen syyt­tää tekevän asumis­es­ta kalliimpaa…
    Se on tietenkin epäreilua, että yksi saa ison perin­nön ja toinen ei mitään, mut­ta mik­si asun­to olisi jotenkin erikois­laa­tu­inen tässä suhteessa?

  42. Mar­tin Wolf tosin ampui tuon koko keskustelun Stern­in raport­ti­in liit­tyen vaku­ut­tavasti alas, point­ti­na että sopi­val­la diskon­toko­rol­la mei­dän ei kan­na­ta käyt­tää nyt edes pros­ent­tia tuloista siihen että esimerkik­si 50 vuo­den päästä on ylipään­sä ole­mas­sa maa­pal­lo. Asi­aa voi ajatel­la niin että tuon mukaan sen pros­entin voisi sijoit­taa tuottavammmin. 🙂 

    Min­un mielestäni usei­den sukupolvien yli ulot­tuvat kysymyk­set ovat luon­teeltaan moraal­isia enem­män kuin taloudel­lisia. Taloudelli­nen ana­lyysi diskont­toko­rkoi­neen antaa täysin älyt­tömiä tulok­sia kun sitä sovel­letaan sato­jen vuosien aikaskaalal­la. Moraa­li­nen ana­lyysi sanoo, että jälkipolville olisi kohtu­ullista jät­tää jäl­keen­sä toimi­va maa­pal­lo, vaik­ka taloudelli­nen ana­lyysi olisikin jotakin muu­ta mieltä.

    1. Laskin joskus viiden pros­entin rediskont­tausko­rol­la, että jos Pähk­inäsaaren rauhaa solmit­taes­sa vastapuoli olisi tar­jon­nut vähän enem­män maa­ta sitä vastaan,m että vuon­na 2011 koko Suo­mi upote­taan veden alle. tar­jous olisi kan­nat­tanut ottaa vas­taan, jos tar­jot­tu maa-ala olisi ollut pari aaria.

  43. Osmo: “…Mik­si kaik­ki mar­mat­ta­vat asum­istuen val­u­mis­es­ta vuokri­in, vaik­ka korko­jen verovähen­nysoikeus val­uu hin­toi­hin paljon tehokkaammin…”

    Ei kai tuen muodol­la ole eroa? Kyl­lä kaik­ki asumisen tuet ovat yhtä huono­ja asu­jan kannal­ta lop­ul­ta. Kaikkien tukien, niin vuokra- kuin omis­tusasumiseen kohdis­tu­vien, pois­t­a­mi­nen on kaikkien etu.

  44. tpyy­lu­o­ma:

    Kesäisen kepeästi peruste­lut on täl­lä ker­taa olemat­tomat, mut­ta väit­täisin että luon­tainen säästämisas­te eli se mitä se olisi ilman sosi­aal­i­tur­vaa, julk­ista ter­vey­den­hoitoa, tms. olisi liian suuri ja johtaisi alikysyn­tään. Kat­soo nyt vaik­ka Kiinaa. Tai niin että ihmis­ten riski­aver­sio on tun­netusti ylisu­uri, suomek­si keskimäärin ihmiset on vähän vain­o­harhaisia. Ja tältä poh­jal­ta väitän ihan pokkana että eril­laiset tur­vaverkot ovat lisän­neet talouskasvua, ja tämän takia korkean vero­tuk­sen mais­sa menee keskimäärin taloudel­lis­es­ti paremmin. 

    Minus­ta nyt on vähän huono ver­ra­ta Kiinaan, kun juuri sen talouskasvu on ollut paljon nopeam­paa viimeiset pari vuosikym­men­tä kuin korkean vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van mais­sa. Sen talouskasvu oli hidas­ta Maon aikaan, eli sil­loin, kun peri­aat­teessa tur­vaverkko oli se, että kaikil­la oli val­tion osoit­ta­ma työpaikka. 

    Minus­ta ihmis­ten riski­aver­sion ongel­ma ei joh­da siihen, että kulute­taan liian vähän, vaan siihen, että ei niiden säästö­jen sijoit­tamises­sa uskalleta ottaa riske­jä. Jos joku tapa tuot­taa rahan 100-ker­tais­tu­misen 2%:n toden­näköisyy­del­lä ja 98%:n toden­näköisyy­del­lä menet­tää kaiken, ja toinen tapa 5%:n kasvun 100%:n toden­näköisyy­del­lä, niin ihmiset eivät uskalla pan­na säästämiään raho­jaan siihen edel­liseen, vaik­ka sen odotusar­vo on se, että raha kak­sik­er­tais­tuu ja toisen, että se kas­vaa 5%. Yhteiskun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta olisi tietenkin paras­ta, että sijoitet­taisi­in tuo­hon edelliseen.

    Mitä yleen­sä säästämiseen tulee, niin Albert Ein­stein sanoi kai, että voimakkain voima maail­mankaikkeudessa on korkoa korolle. Pitkäl­lä aikavälil­lä siis säästäväisen ja tule­vaisu­u­teen sijoit­ta­van yhteiskun­nan luulisi pesevän kädestä suuhun kuluttavan.

    1. Hyvä esimerk­ki huonon sosi­aal­i­tur­van vuok­si liikaa säästävästä kansas­ta ovat japani­laiset, jot­ka ovat saa­neet säästämisin­nol­laan maansa ei-vapaae­htoiseen nol­lakasvu­un parik­si vuosikymmeneksi.

  45. Turk­ka:

    Samuli, kuvit­tele, että sin­ul­la pitää olla tule­vaisu­udessa jokin jok­seenkin kiin­teä rahamäärä käytet­tävis­sä. Tässä tapauk­ses­sa korkea pääo­mat­ulovero ja mata­la korko saa sin­ut säästämään tänään enemmän. 

    Ihmiset harvem­min ajat­tel­e­vat noin (ehkä mah­dol­lis­es­ti omis­tusasun­non käsir­a­han suh­teen, mut­ta oikein mui­ta esimerkke­jä ei tule mieleen). Ennem­minkin pohdi­taan sitä, mikä on kulu­tuk­sen nyk­yar­vo ver­rat­tuna kulu­tuk­seen tule­vaisu­udessa. Mitä enem­män tule­vaisu­u­teen kulu­tuk­sen siirtämistä ran­gais­taan, sitä enem­män kulu­tus­ta siir­retään nykyhetkeen.

  46. Ikävä nähdä soin­in­vaaran puo­lus­tel­e­van erään­laista kor­rup­tio­ta. Nyky­is­in­hän use­ampikin kaupun­gin iso­kenkäi­nen virkamies tai kun­nal­lispoli­itikko asuu hyväl­lä paikalla olevas­sa yllät­tävän edullises­sa kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, joka on joskus aikanaan jotenkin taval­la tai toisel­la järjestetty.

    Toinen ryh­mä on sit­ten ne joil­la on edulli­nen kaupun­gin vuokra-asun­to, mut­ta jot­ka tosi­asial­lis­es­ti asu­vat itse jos­sain (omis­tusasun­nos­saan) muual­la ja vuokraa­vat kaupun­gin vuokra-asun­toa pimeästi eteen­päin hyväl­lä voitolla. 

    Kuitenkaan näitä ei tässä maini­ta ollenkaan, vaan puhutaan ain­os­taan jostain kuvit­teel­lis­es­ta köy­hästä joka töitä saadessaan muka jou­tu­isi hetiko­h­ta lähtemään asunnostaan. 

    Sen lähtöra­jan ei tarvitse olla sama kuin asun­non saan­ti­ra­ja, ja ymmär­rän kyl­lä että halu­tul­ta alueelta hitas-asun­non saa­neena halu­aa puo­lus­taa jär­jestelmää ja kol­le­go­ja jot­ka myös voivat asua edullis­es­ti, mut­ta vakivi­ras­sa neljän-viiden ton­nin kuukausi­t­u­loil­la mielestäni ei enää tarvi­ta tuet­tua vuokra-asum­ista, oli siinä sit­ten itse asumas­sa tai edelleenvuokraamassa.

    Läh­eskään kaik­ki kaupun­gin vuokra-asun­not kun eivät ole mitään itä-helsin­gin betonikuu­tioi­ta, vaan joukos­sa on myös todel­la mes­se­viä huoneis­to­ja ihan kan­takaupungis­sa. Tosin tavalli­nen asun­non­tarvit­si­ja tuskin koskaan osuu noi­hin kohteisiin.

  47. Osmo:

    Hyvä esimerk­ki huonon sosi­aal­i­tur­van vuok­si liikaa säästävästä kansas­ta ovat japani­laiset, jot­ka ovat saa­neet säästämisin­nol­laan maansa ei-vapaae­htoiseen nol­lakasvu­un parik­si vuosikymmeneksi.

    Nii noh, kyl­lä ne taitaa olla Japanin kesku­pankki­ir­it, jot­ka on innokku­udel­laan aiheut­ta­neet nol­lakasvun parik­si vuosikymmeneksi.

    Säästämi­nen ei aiheuta nol­lakasvua. Jos ei kulu­ta kulu­tushyödykkeisi­in, niin mihin ne rahat sit lait­taa? Investoin­ti­hyödykkeisi­in? Pat­jan alle?

    Tässä on Nick Rowen oiva postaus aiheesta: http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/06/the-macroeconomics-of-doing-nothing.html

  48. Osmo:

    Laskin joskus viiden pros­entin rediskont­tausko­rol­la, että jos Pähk­inäsaaren rauhaa solmit­taes­sa vastapuoli olisi tar­jon­nut vähän enem­män maa­ta sitä vastaan,m että vuon­na 2011 koko Suo­mi upote­taan veden alle. tar­jous olisi kan­nat­tanut ottaa vas­taan, jos tar­jot­tu maa-ala olisi ollut pari aaria. 

    Mein­a­sit, että menete­tyn maan arvon­nousu olisi ollut 5 % vuodessa ja sen muun Suomen samana aikana 0 %?

    Kari

  49. Kuka kar­sii elin­ta­son­sa epä­mukavak­si sil­lä perus­teel­la, että säästöille saa korkeaa korkoa? Kuka kar­sii tule­van elin­ta­son­sa epä­mukavak­si sil­lä perus­teel­la, että säästöille saa mata­laa korkoa?

  50. Turk­ka Louekari:

    Kuka kar­sii elin­ta­son­sa epä­mukavak­si sil­lä perus­teel­la, että säästöille saa korkeaa korkoa? Kuka kar­sii tule­van elin­ta­son­sa epä­mukavak­si sil­lä perus­teel­la, että säästöille saa mata­laa korkoa?

    Noin yleen­sä ihmiset reagoi kan­nus­timi­in. Jos joku asia on hal­paa sitä kulute­taan enem­män kuin jos se olis kallista.

    Jos sul­la on todis­tei­ta sen puoles­ta, että ihmiset ei reagoi kan­nus­timi­in, niin nyt olis aika pistää ne tiskiin.

  51. Jos ei kulu­ta kulu­tushyödykkeisi­in, niin mihin ne rahat sit lait­taa? Investoin­ti­hyödykkeisi­in? Pat­jan alle?

    Lainaa ulko­maille sil­lä nol­lako­rol­la? Ks. car­ry trade.

  52. En ymmär­rä tuo­ta Japani-esimerkkiä. Jos siel­lä nyt on huono sosi­aal­i­tur­va, niin oliko siel­lä sit­ten jotenkin eri­tyisen hyvä sosi­aal­i­tur­va 2. maail­man­so­dan lop­pumis­es­ta 1980-luvun lop­ulle asti, kun tuona aikana siel­lä nau­tit­ti­in toden­näköis­es­ti maail­man nopeim­mas­ta talouskasvus­ta tuol­la aikavälillä? 

    En ole mikään talousasiantun­ti­ja, mut­ta min­un tun­tu­mani on se, että korkeis­sa säästämisas­teis­sa ei sinäl­lään ole mitään ongel­maa (ks. Art­turin link­ki), vaan ongel­mat tule­vat ennem­minkin sen säästämisas­teen yhtäkki­sistä muu­tok­sista, etenkin liit­tyen lam­oi­hin. Ongel­ma on, että nousukaudel­la ihmiset panevat pala­maan kaiken, mitä tien­aa­vat ja vielä enem­mänkin ja sit­ten lama-aikana säästävät. Tämä on luon­nol­lis­es­ti ymmär­ret­tävis­sä ihmis­ten psykolo­gial­la (lama-aikana oma työ­paik­ka ei tun­nukaan enää niin tur­val­liselta, joten ale­taan pan­na rahaa sukan­var­teen siltä var­al­ta, että putoaa työt­tömäk­si), mut­ta johtaa kysyn­täshokkei­hin, kun lama-aikana muutenkin pudon­neisi­in tuloi­hin yhdis­tetään se, että ihmiset lisäävät säästämisen osu­ut­ta niistä tuloista.

    Sanois­in siis (jälleen ilman mitään eri­ty­istä taloustiedon tun­te­mus­ta), että olisi hyvä, jos säästämisas­tet­ta saataisi­in korkeam­malle nousukausil­la. Tämä ainakin vähen­täisi niitä shokke­ja, joi­ta lama-aikana lisään­tyvä säästämi­nen aut­taisi. Käsit­tääk­seni tämä on myös aja­tus, jota Keynes ehdot­ti val­tioille. En näe oikein mitään syytä, mik­si hänen ajatuk­sen­sa eivät pätisi myös yksityistalouteen.

  53. Turk­ka, en ymmär­rä kysymys­täsi. Yleen­sä säästämisessä ei ole kyse mis­tään “elin­ta­son epä­mukavak­si kar­simis­es­ta”, vaan siitä, että pieni osa tuloista pan­naan säästöön. Jopa Kiinas­sa koti­talouk­sien säästämisas­te on “vain” 20% ja kehit­tyneem­mis­sä mais­sa muu­tamia prosentteja. 

    Jos kiinalaisil­la on varaa laskea elin­ta­soaan 20% parem­man tule­van elin­ta­son hyväk­si, niin luulisi, että meil­lä paljon korkeam­man elin­ta­son ihmisil­lä olisi myös varaa pan­na säästöön nyky­istä enem­män ennen kuin elin­ta­sos­ta tulee epä­muka­va. Nykyi­nen sosi­aal­i­tur­vasys­tee­mi kuitenkin kan­nus­taa ole­maan näin tekemät­tä, kos­ka se palk­it­see siitä, ettei ole han­kkin­ut sen puoleen itselleen omis­tusasun­toa kuin tehnyt muitakaan sijoituksia.

  54. Mikro­talous­teo­ri­an mukaan korko­ta­so vaikut­taa kyl­lä velak­si kulut­tamiseen juuri siten kuin intu­itiomme sanoo. Mut­ta plus-merkkisessä säästämisessä se voi vaikut­taa (eri­laisil­la melko uskot­tavil­la pref­er­ens­seil­lä) suun­taan tai toiseen.

    Klas­siset ja key­ne­siläiset ovat tulkin­neet tätä eri tavoil­la. http://en.wikipedia.org/wiki/Saving#Interest_rates

  55. Tarkoitin Kiinaa siinä mielessä kansalais­ten yliko­rkea säästämisas­te on min­un käsit­tääk­seni ihan yleis­es­ti miel­let­ty ongel­mak­si kos­ka se hait­taa Kiinan koti­markki­noiden kasvua.

  56. tcrown:

    Lainaa ulko­maille sil­lä nol­lako­rol­la? Ks. car­ry trade.

    No mitä ne ulko­maalaiset sit tekee sil­lä valuutalla?

    Ei se nyt oo mikään vas­taus siihen, että mitä jen­gi tekee rahal­la, jos ne ei kulu­ta sitä, että hei ne antaa sen rahan jollekin muulle.

  57. Samuli, Suomes­sa on EU:n korkein veroaste ja tämä on kallein Euro-maa. Meil­lä ei talous toi­mi, kos­ka rahat pyöritetään val­tion kautta. 😉

    Kun tiede­tään, että yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja (kol­mas merkit­tävä on koulu­tus) niin ymmär­retään että vain radikaalit leikkauk­set sosi­aali- ja ter­veyssek­tor­eil­la pelas­ta­vat maan. 

    Tarvi­taan raju sosi­aali- ja ter­veysa­lo­jen raken­nemuu­tos. Väitän, että alat tule­vat hel­posti toimeen 30% pienem­mäl­lä rahoituk­sel­la ilman ainakaan negati­ivista vaiku­tus­ta palvelutasoon.

  58. tpyy­lu­o­ma:

    Tarkoitin Kiinaa siinä mielessä kansalais­ten yliko­rkea säästämisas­te on min­un käsit­tääk­seni ihan yleis­es­ti miel­let­ty ongel­mak­si kos­ka se hait­taa Kiinan koti­markki­noiden kasvua.

    Säästämi­nen ei hait­taa markki­noiden kasvua. Riip­puu mitä sil­lä säästetyl­lä rahal­la tehdään. Jos kulu­tushyödykkei­den sijaan oste­taan investoin­ti­hyödykkeitä, niin sil­loin kulu­tushyödykkei­den markki­nat on pienem­mät ja vas­taavasti investoin­ti­hyödykkei­den markki­nat suuremmat.

  59. Ihan suo­raan san­ot­tuna en ymmär­rä, mik­si vuokrat­aloista halut­taisi­in ryysypro­le­taarin ja maa­han­muut­ta­jien vuokrakasarmeja. 

    Oon kaikkien etu, että vuokrat­alois­sa asuu mon­en­laisia ihmisiä: pien­i­t­u­loisia, eläkeläisiä, keski­t­u­loisia ja työt­tömiä. Har­va iso­tu­loinen niis­sä asuu. Monipuo­li­nen naa­pu­rus­to takaa, että asun­toi­hin halu­taan ja lapset saa­vat monipuolista elämisenmallia.

    Jos vuokrat­aloista ale­taan häätää 5 vuo­den jäl­keen tulo­jen noustes­sa, siitä seu­raa, että vuokrat­alois­sa asuu koh­ta enää pelkkiä työt­tömiä, mamu­ja, spur­gu­ja ja huumenis­te­jä. Tätäkö Ode halu­aa? Entä VM?

  60. Olet ymmärtänyt häädön väärin. Häätö on oikeustoi­mi ja tiukan määrä­muo­toinen ja vaatii aina oikeu­den päätök­sen ja perustel­lut syyt. Yleisim­mät syyt ovat mak­sam­ton vuokra tai häir­it­seevä käytös. Työ­paikan saami­nen ei ole mil­loinkaan häätöperuste.

    1. Ei siis häätö, myön­nän. Määräaikaista vuokra­sopimus­ta ei vain jatke­ta, kos­ka on rikkonut vuokra­sopimuk­sen sään­töjä ja men­nyt töi­hin. Jos ei muu­ta pois, tulee joku kyl­lä kan­ta­maan tavarat pihalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.