Maanpuolustus remonttiin

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan maan­puo­lus­tuk­sen meno­ja alen­netaan 200 miljoon­aa euroa vuosi­ta­sol­la. Tämä merk­it­see reservi­a­jan vahvu­u­den alen­tamista radikaal­isti. Täs­mäl­listä reservin kokoa ei näköjään maini­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, mut­ta se on taustal­la menosäästöis­sä. Yleinen asevelvol­lisu­us säi­lyy eikä siis siir­ry­tä valikoivaan, mut­ta kuu­den kuukau­den koulu­tus kor­vataan neljän kuukau­den koulu­tuk­sel­la. Se on ohjel­mas­sa piilotet­tu kood­is­anan ”Siilas­maan raport­ti” taakse.

Kos­ka palveluk­seenas­tu­mis­er­iä tulee ole­maan kolme, varuskun­tien määrää tul­laan vähen­tämään. Tämä on iso alue­poli­it­ti­nen kysymys. Helsin­ki voisi tar­jo­ta sovin­nol­lis­es­ti Santahaminaa.

Täl­laista olen esit­tänyt täl­lä blogilla kauan sit­ten ja mon­een ker­taan. Vas­taan­ot­to on vai­hdel­lut tyr­määvästä ilkkuvaan.

141 vastausta artikkeliin “Maanpuolustus remonttiin”

  1. San­ta­ham­i­nan vapaut­ta­mi­nen kaupunki­rak­en­tamiseen ja virk­istyskäyt­töön on kan­natet­ta­va idea.

  2. Van­han vas­takom­ment­tin “sit­ten maan pääkaupun­gin puo­lus­tus alkaa Kaup­pa­torin ran­nas­ta” esit­täjiltä kysyn että mitä sit­ten oikein teemme Hor­neteil­la, ohjusvenelaivueel­la, it-ohjuk­sil­la ym kun Helsinkiä puo­lus­te­taan Santiksesta.

  3. Tämä on hyvä askel matkalla valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen joka taas tuot­taa ammat­tiarmei­jan jol­la on tiuk­ka kytkös EU:n yhteiseen puolustukseen.

    San­ta­ham­i­nas­ta voisi luop­ua, Paro­la ja Upin­nie­mi ovat aivan tarpeek­si lähel­lä pääkaupunkiseu­tu­laisia asevelvol­lisia varten, mik­sei Vekarajärvikin.

  4. Lääkärit määrätään reputtamaan haluttomat? sanoo:

    Miten miehiä vähen­netään? Lääkärit määrätään reput­ta­maan muut kuin halukkaim­mat ja hyväkun­toisim­mat? Kut­sun­ta­lau­takun­ta valikoi?

    Paras olisi, kun jokainen saisi vali­ta itse. Korote­taan päivära­haa sen ver­ran, että tarpeek­si moni tarpeek­si pätevä pyrkii int­ti­in, ja val­i­taan sovel­tuvim­mat kuten kadet­tik­oulu­un ja poliisikouluun.

  5. Hyvä että yleinen asevelvol­lisu­us säi­lyy. Pelkään vähän, että vihreät voisi­vat hel­posti lip­sah­taa viemään meitä valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen, sitä kaut­ta ammat­tiarmei­jaan ja edelleen kan­sain­välisi­i­in kon­flik­tei­hin akti­ivisek­si osa­puolek­si, rauhan tur­vaamisen sijaan.

  6. Yleinen asevelvol­lisu­us pitää säi­lyt­tää ja puolustuskyky!

    Natoon liit­tymi­nen han­kalaa kos­ka nato toimii alueil­la joi­hin sil­lä ei oikeasti ole mitään asiaa.

    Toki Natoko­rt­ti kan­nat­taa aina pitää hias­sa, Venäjän varalta.

  7. Tarkoititko Juho että nyt voidaan tur­va­ta rauhaa hienos­ti koti­so­hval­la kun ollaan “reserviläisiä” kat­so­ma­l­la tele­vi­sios­ta ja myhäillä?

    Oli muo­to mikä tahansa, pitäisi resurssien käyt­tö olla edes jol­lakin tasol­la saatu­un hyö­tyyn nähden.

    Onnis­tu­mises­sa paras moot­tori on motivaatio.

  8. Valikoi­va asevelvol­lisu­us vie Suomea kohti ammat­tiarmei­jaa ja sitä kaut­ta siir­rymme Natoon. Tämä on Kokoomuk­sen mis­sio, jota vihreät tuke­vat luul­lessaan, että puo­lus­tus­menot tätä kaut­ta pienenevät.

    Menot eivät vähene, kos­ka ammat­tiarmei­ja on teknolo­giaori­en­toitunut­ta ja se mak­saa. Tulevas­sa Nato-mallis­sa tulee nykyisen puo­lus­tuskyvyn lisäk­si hyökkäy­su­lott­tuvu­us. Euroop­pa-armei­ja- unel­mat ovat hutun­pup­pua ja toteutues­saan sel­l­ainen menoau­tomaaatii ettei parem­mas­ta väliä.

    Halu­am­meko todel­la siirtää suo­ma­laista rahaa amerikkalaisen val­ta- ja ener­giapoli­ti­ikan käyt­töön? Pitääkö suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan tukea amerikkalaista elämänmuotoa ? 

    Venäjäuhal­la pelot­telu on men­nyt­tä aikaa. Nyt on varus­taudut­ta­va kaup­pa­poli­ti­ikan sektorilla.

  9. Yleen­sä vaadin aina stadi­lais­poli­itikoil­ta tiukkaa pääkaupun­gin etu­jen puo­lus­tamista, mut­ta ehkä tuon San­ta­ham­i­nan kohdal­la voisimme uhrautua isän­maan muiden osien hyväk­si. Niin ikävää kuin hienon soti­las­saaren redu­soimi­nen pelkäk­si taval­lisek­si asuinalueek­si tai virk­isty­s­paikak­si onkin.

  10. Miro Rei­jo­nen,

    Suo­mi on tur­van­nut rauhaa hyvin a) koti­maas­sa, b) osal­lis­tu­mal­la rauhan­tur­va­toim­intaan, c) ole­mal­la osal­lis­tu­mat­ta osa­puole­na kon­flik­tei­hin, d) diplo­ma­t­ian keinoin. Yksit­täiset kansalaiset koti­so­hvil­laan tur­vaa­vat rauhaa omil­la ter­veil­lä asenteillaan.

    Jos yleiseen palvelu­velvol­lisu­u­teen menevien resurssien määrää pide­tään liian suure­na, kan­nat­taisin palvelu­velvol­lis­ten toimin­nan aiem­paa vahvem­paa suun­taamista yleishyödyl­lisi­in suun­ti­in, vaikka­pa hätä­palvelui­hin, mui­hin yleishyödyl­lisi­in kri­isi­ti­lateisi­inkin valmis­tavi­in töi­hin ja kehi­tys­a­pu­unkin (sen sijaan, että supis­tet­taisi­in rahoi­tus nol­li­in, pidet­täisi­in palvelu­velvol­liset vain viru­mas­sa kasarmeil­la, valikoitaisi­in tai palkat­taisi­in osal­lis­tu­jat ja eroteltaisi­in hei­dät porukkaan kuulumattomista).

  11. “Natoko­r­tilla” ei ole oikeasti mitään arvoa. Jos jotain todel­lista rähinää tapah­tu­isi, Suo­mi olisi pelkkä vähäpätöi­nen peli­nap­pu­la joka voitaisi­in hel­posti hylätä Äiti Venäjän syli­in että kaa­su­toim­i­tuk­set jatkuisi­vat. Sama pätee kaikki­naisi­in kuvitelmi­in pohjo­is­mais­es­ta puolustusliitosta.

    Jos jonkin­laista diplo­ma­ti­aa konkreet­tisem­paa puo­lus­tus­ta Suomelle toiv­otaan (sen sijaan että luovutet­taisi­in ole­tusar­vois­es­ti), se on jär­jestet­tävä omin avuin. Tämä ei mil­lään muo­toa ole taloudel­lis­es­ti tehokas­ta, mut­ta muut vai­h­toe­hdot ovat vain houkut­tele­via illusioita.

  12. Tuo neljän kuukau­den asevelvol­lisu­us on hyvä idea. Ihan­neti­lanteessa val­tion kestävyys­va­jeesta huolestuneet tule­vaisu­u­den toiv­ot voisi­vat vält­tää välivuo­den ja men­nä armei­jaan heti kir­joi­tusten jäl­keen, ja jatkaa sieltä suo­raan opin­toi­hin. Toki neljän kuukau­den asevelvol­lisu­u­den rin­nalle kai­vat­taisi­in vas­taavaa sivi­ili­palvelus­ta myös naisille. Jos ei nainen tai mies halua lähteä met­sään ryynäämään, niin van­hainkodeis­sa ja vas­taavis­sa riit­tää jatkos­sa tekemistä. Sivi­ili­palvelusjär­jestelmää pitää myös kehit­tää ja ulot­taa se koske­maan myös naisia!

  13. Jos alue­poli­ti­ikkaa tehdään, niin San­ta­ham­i­nan varus­miesk­oulu­tus­toim­into­jen siirtämi­nen mui­hin toimip­is­teisi­in lie­nee hyvä päätös. 

    Eikös San­ta­ham­i­nas­sa sijaitse toisaal­ta myös maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulu? Tarvit­seeko mpkk varus­miestoim­into­ja kyl­keen­sä vai onko mpkk:n muutet­ta­va myös, jos San­ta­ham­i­na sat­tuisi kuu­lumaan lakkautet­tavien varuskun­tien listalle?

  14. Hyvä askel kohti täysin vapaae­htoista sys­teemiä. Poli­it­tis­es­ti lie­nee mah­do­ton­ta siir­tyä sel­l­aiseen yhdel­lä rysäyk­sel­lä, joten täl­lainen hivu­tus­tak­ti­ik­ka on varsin fik­su. Jos­sain vai­heessa sit­ten vaan kylmästi tode­taan, että niil­lä 4 kuukaut­ta koulute­tu­il­la reserviläisil­lä ei tee sodas­sa mitään, joten eiköhän lopete­ta koko pelleily.

  15. Niklas Vainio:

    “Lyhe­neekö myös sivari vas­taavasti? Pitäisi.”

    Ei int­tii ja sivarii oo mitään jär­kee ver­ra­ta suo­raan kokon­aiske­ston mukaan. Intis­sä työai­ka on peri­aat­teessa 24h/vrk ja tehään iltaa, yötä ja ylip­itk­iä “vuoro­ja”. Sivaris­sa tehään duu­nia joku perus 7h/päivä.

    En siis kan­na­ta ihmis­ten pakot­tamista kumpaankaan, mut silti…

  16. Nykyi­nen valikoi­va asevelvol­lisu­us lie­nee pahin tasa-arvo-ongel­ma. Pitäisikö pyrk­iä kohti yleistä asevelvol­lisu­ut­ta vai täyt­tä vapaae­htoisu­ut­ta? Siihen olisi odot­tanut vas­taus­ta sana­m­a­gian sijaan.

  17. Tämä on yksi syy, mik­si olen vihre­itä usein (en aina) äänestänyt. Nyky­muo­toinen asevelvol­lisu­us on aivan pos­ke­ton­ta tuh­laus­ta. Kaik­ki tun­tenevat tavanomaiset argu­men­tit puoles­ta ja vas­taan, joten en mene nyt niihin.

    Toiv­ot­tavasti myös sivari lyhe­nee. Toisaal­ta nyky­muo­toisen sivarin pitu­us on vähän niin kuin sivarien oma syy. Jos poruk­ka viit­sisi organ­isoi­da totaa­likieltäy­tymiskam­pan­jan, jär­jestelmä olisi kri­i­sis­sä muu­ta­mas­sa kuukaudessa.

    Min­ut vapautettiin. 🙂

  18. Meil­lä ilmeis­es­ti tul­laan koulut­ta­maan erik­seen kesä- ja talvi­tais­teli­jat, vai onko niin jo tehty?

  19. Onko armei­jan kan­ta­henkilökun­nal­la oikeus asua pääkaupunkiseudul­la? Lakkau­tus­ta on help­po esit­tää kun ei itse joudu muut­ta­maan muualle. Pääkaupunkiseudun elinkeino­rakenne on jo entis­es­tään vinoutunut. San­ta­ham­i­nan varuskun­ta on vält­tämätön pääkaupunkiseudun puo­lus­tuk­sen järjestämiseen.

  20. Säästöjä toki kohden­netaan myös maan­puo­lus­tuk­seen. Tosin ei se nyt niin iso erä suh­teessa ver­rokei­hin ole, Ruotsin puo­lus­tus­menot on n. 45 % suurem­mat kuin Suomen, ja kyseessä on Suomen lail­la puoluee­ton pohjo­is­maa; Nor­jas­sa on vielä isom­pi puo­lus­tus­bud­jet­ti, mut­ta öljy­mail­la nyt on oman­laisen­sa resurssit. Mut­ta ei tuo viit­taus Siilas­maan raport­ti­in sinän­sä tarkoi­ta automaat­tista palvelusa­jan lyhen­nys­tä. Jos asi­as­ta on jotakin muu­ta kabi­netis­sa sovit­tu, niin se on tietysti eri asia, mut­ta ei se hal­li­tu­so­hjel­man kaltaista Her­ran sanaa ole. Siilas­maan raport­ti­in­han vois siis pere­htyä täällä:
    http://www.defmin.fi/index.phtml?s=538

    Rel­e­vant­ti koh­ta raportin toimen­pidesu­osi­tuk­sis­sa kuuluu:
    Selvitetään mah­dol­lisu­udet siir­tyä osin neljän kuukau­den palvelu­saikaan taloudel­lisen liikku­mavaran saavuttamiseksi.

    Mie­lenki­in­toista on, että tuo 4 kk palvelu­sai­ka on noista kohdista se, jos­sa puhutaan siitä että selvitetään mah­dol­lisu­udet. Muut suosi­tuk­set ovat tyyppiä:
    Lyhen­netään varus­mies­palveluk­sen kestoa noin kahdel­la viikol­la siten, että kotiutumispäivät
    ovat ennen juhan­nus­ta ja joulua.

    Näp­pitun­tu­mal­ta sanois­in, että 4 kk riit­täisi tuol­laisen Sveitsin tyyp­pisen armei­jan perus­taito­jen antamiseen, mut­ta siihen tulisi täl­löin yhdis­tää Sveitsin mallin mukaan paljon nyky­istä akti­ivisem­mat ker­taushar­joituk­set, jot­ka kyl­lä söisi sen nettohyödyn.

  21. Siilas­maa-viit­taus on kyl­lä kir­joitet­tu hal­li­tu­so­hjel­maan tosi ympäripyöreästi. Jos tuos­ta tekee sen johtopäätök­sen, että armei­jan suorit­tami­sai­ka lyhe­nee (mikä tietysti olisi hieno suun­ta), voi samal­la tehdä sen johtopäätök­sen, että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa olisi sovit­tu abort­tioikeu­den rajoit­tamis­es­ta. Voisitko, Osmo, ker­toa, puhut­ti­inko tästä asi­as­ta todel­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, vai oliko tämä sin­ul­ta pelkkä speku­lati­ivi­nen heitto?

  22. Jos yleinen asevelvol­lisu­us säi­lyy, mut­ta reserviä pienen­netään samal­la 100–150 tuhanteen (?) niin tämä tarkoit­taa aika radikaalia lyhen­nys­tä siihen aikaan, jol­loin tosi­asi­as­sa ollaan sodan ajan vahvu­udessa. Vuosit­tain kotiu­tunei­ta oli pari vuot­ta sit­ten 22 tuhatta.

    Eikö olisi järkev­in­tä vain ottaa käyt­töön valikoi­va asevelvol­lisu­us? Rahaa säästy­isi (työurien myöhen­tymi­nen ja puo­lus­tusvoimien kus­tan­nuk­set), reservis­sä ole­vat oli­si­vat keskimäärin kyvykkäämpiä ja parem­min motivoitunei­ta ja inhimilli­nen kär­simys vähen­ty­isi, kun huonos­ti motivoituneet eivät enää jou­tu­isi kitu­ut­ta­maan armei­jas­sa vähin­tään niitä 180 vuorokautta.

  23. San­ta­ham­i­nas­sa on kyl­lä kyse muus­takin kuin vain pääkaupunkiseudun varus­mi­esten lyhyet loma­matkat. On selvää ettei se voi olla ain­oa Helsin­gin puo­lus­tuslin­ja, eikä se sitä tietysti olekaan. Mut­ta jos mietitään mitkä uhkaku­vat voivat olla real­is­tisim­mat siinä epä­to­den­näköisessä ske­naar­ios­sa että soti­laal­lista voimaa Suomea vas­taan käytetään:

    Suomen pain­os­t­a­mi­nen hyväksymään joku vier­aan val­tion vaa­timus joka rajoit­taa itsemääräämisoikeut­tamme ja tekee seu­raavas­ta vaa­timuk­ses­ta helpom­man, kuten laivas­to­tukiko­h­ta Suomen alueelle huole­hti­maan “strate­gi­sista intres­seistä” tms. 

    Vier­aan val­tion sisäpoli­it­ti­sista syistä aloit­ta­ma pienehkö soti­laalli­nen kam­pan­ja, jolle kek­sitään joku peruste, jota rum­mute­taan oman maan tiedo­tusvä­lineis­sä niin että kansa uno­htaa että kau­pas­sa saa jonot­taa leipää tun­tikau­pal­la. Uhrik­si val­i­taan soti­lasli­it­to­jen ulkop­uolel­la ole­vana Suo­mi, kos­ka usko­taan että siitä selvitään rajoite­tu­il­la resurs­seil­la ja lop­putu­lok­se­na vaa­di­taan se vaik­ka hal­li­tuk­sen vai­h­to, jonkun ko. hyökkääjälle epämiel­lyt­tävän henkilön tuomitseminen/luovuttaminen tms.

    Tot­ta kai se laa­ja-alainen hyökkäyskin on aina mah­dolli­nen, mut­ta liit­ty­isi melkoisen var­masti johonkin laa­jem­paan yleiseu­roop­palaiseen kriisiin. 

    Täl­lainen val­tio­jo­hdon pain­os­tamiseen käytet­täisi­in tyyp­il­lis­es­ti strate­gista iskua, eli val­tion avainko­htei­den val­taus­ta maahanlasku/maihinnousu joukoil­la yhdis­tet­tynä voimakkaaseen tuli-isku­un. Suomes­sa tämä tarkoit­taisi käytän­nössä Helsin­gin keskus­taa, Pasi­laa ja Hki-Van­taa­ta. Tähän nyt ei mon­taakaan pataljoon­aa tarvi­ta. Toki ilma- ja meripuo­lus­tus aiheut­taa tap­pi­oi­ta, mut­ta jos vihol­lisel­la olisi vah­va ilma-ase ja kyky hyväksyä kovi­akin omia tap­pi­oi­ta, niin kyl­lä sieltä riit­tävästi voisi läpi päästä, ellei maas­sa ole ketään. 

    Jos valmi­ut­ta kohote­taan niin tankkien ajami­nen eduskun­tat­alon edustalle olisi niin kova sisä- ja ulkopoli­it­ti­nen sig­naali että siihen ei vält­tämät­tä hel­posti ryhdyt­täisi. Sen sijaan valmi­u­den kohot­ta­mi­nen varuskun­nan sisäl­lä nyt ei ole eri­tyisen provosoivaa. Eli ylläpitämäl­lä tuhan­sia soti­lai­ta pääkaupun­gin yti­men läheisyy­dessä mah­dolli­nen hyökkääjän kyn­nys edes aloit­taa tuol­lainen isku nousee merkit­tävästi, mikä taas antaa val­tio­jo­hdolle (paljon) lisää pelimerkke­jä neu­vot­telui­hin. Kan­nat­taa muis­taa että Puo­lus­tusvoimien tärkein tehtävä ei ole voit­taa sotia, vaan tehdä niiden aloit­ta­mi­nen poten­ti­aaliselle vihol­liselle kannattamattomaksi.

    Kun Suomen ylivoimais­es­ti tärkein kohde nyt vain on Helsin­ki (ja soti­laal­lisia suori­tuskykyjä maail­mas­ta löy­tyy, joil­la siihen voidaan hyökätä), niin maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta sen puo­lus­tamisen laimin­lyön­ti nyt vain on resurssien täy­del­listä väärinkäyt­töä. Se, pide­täänkö Pohjois-Kar­jalan ja Kain­u­un met­sät on tois­si­jaista. Ja ei niiden takia kukaan hyökkääkään…

  24. tuo 4 kuukau­den tynkäasepa­lvelus ja nykyi­nen ase­lak­i­häröelmä on täysin toim­i­ma­ton yhdis­telmä: Lop­putu­lok­se­na on pikak­oulutet­tu reservi jol­la ei tee yhtikäs mitään, varsinkaann kun vapaae­htois­po­h­jal­ta har­joit­telu­akin vaikeutetaan.

  25. Kyl­lähän se neljän kuukau­den kurssi­tus on vähän sel­l­aista, että kan­nat­taisi siir­tyä suo­raan vapaae­htoisu­u­teen. Päästäisi­in samal­la pois Amnestyn poli­it­tiset van­git ‑listal­ta. Asepa­lveluk­seen menevil­lä olisi parem­pi motivaatio.

    Armei­jas­ta voisi tul­la lisäpis­teitä jatkok­oulu­tuk­seen, ajo-ope­tus ja mui­ta ei rahaa kulut­tavia bonuk­sia päivära­hako­ro­tusten sijaan.

  26. Oli meil­lä sit­ten lyhyem­pi miehille pakkoarmei­ja, tai palk­ka-armei­ja, en ymmär­rä miten se vaikut­taisi kykyymme toimia diplomaatteina.

    Kan­natan neu­vot­telu- ja sovit­te­lu­taito­jen koulu­tus­ta laajemmaltikin.

  27. Miesten syr­jäy­tymi­nen on se aito ongel­ma. Asevelvol­lisu­us on yhteiskun­nan mah­dol­lisu­us saa­da ihmis­ten elämä raiteilleen ja halvem­mal­la kuin oikeuslaitok­sen toimesta. 

    Ketä armei­jaan sit­ten valikoidaan? Hyvä ratkaisu olisi ensik­si antaa 4 kk palvelus niille, jot­ka saa­vat yliopis­ton opiskelu­paikan. Välivu­osi intis­sä on parem­pi asia kuin viet­tää aikaa kotona. Kiin­nos­tuneille toki mah­dol­lisu­us täy­den­tää auk/ruk seu­raa­vana kesänä ja mon­imuo­to-opin­toina, nalkki­in on ole­mas­sa. Virossa toim­i­taan suun­nilleen näin. 

    Valikoin­ti — kansakun­nan parhaat 4 kk, normi­ai­ka 6 kk ja johtajakoulutus/erikoistehtävät 12 kk. 

    San­ta­ham­i­nas­ta — puo­lus­tusvoimat onnek­si sääs­tivät Helsin­gin lähisaaret rak­en­tamiselta, sama saisi jatkua, ei ihan kaikkea tarvitse tiivisterakentaa.

  28. Tämä ei olepuo­lus­tus­poli­it­ti­nen kan­nan­ot­to vaan ihmette­ly siitä, mik­si toisaal­la ukot ihmettelee, mil­lä saataisi­in työu­rat piten­emään ja toisaal­ta siihen, että armei­ja aiheut­taa oman keston­sa (yliop­pi­lail­la pääsään­töis­es­ti 12 kk) lisäk­si usein ainakin toisenkin vuo­den lykkäyk­sen opin­to­jen alkuun.

    Oma poikani kir­joit­ti kevääl­lä yliop­pi­laak­si ja pyr­ki korkeak­oulu­un. Heinäku­us­sa hän menee armei­jaan. Jos hän ei pääse nyt opiskele­maan, hän ei taa­tusti pääse korkeak­oulu­un ensi kesän pääsykokeis­sakaan jos ja kun tulee olleek­si sen nor­mi 12 kk. Armei­i­jas­sa pääsykokeisi­in keskit­tymi­nen vaatisi vähin­tään keski­vah­van asperg­erin. Ja sit­ten armei­jan jäl­keen viete­tyn välivuo­den jäl­keen on lukios­sa opit­tu ehkä päässyt jo vähän ruos­tu­maan ja pyrkimi­nen sik­si han­kaloitunut. (No poi­ka ilmeis­es­ti on saa­mas­sa opiskelu­paikan, mut­ta ei se var­maa ollut.)

    Joskus Osmo haikailit kas­va­tusti­eteil­i­jöiltä rel­e­vant­te­ja tutkimusko­htei­ta. Tässä olisi: asepa­lveluk­sen vaiku­tus työelämän pituuten. 

    Touko Met­ti­nen
    armei­jas­sa aikoinaan tyhmistynyt

  29. Myön­nän ensik­si, etten ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta on selvää, että yleinen asevelvol­lisu­us miehille on moraalis­es­ti täysin kestämätön jär­jeste­ly. Se, että kaik­ki miehet joutu­vat asi­aa miet­timään ja sen eteen jotain tekemään (oli kyseessä sit­ten armei­jan läpikäyn­ti, sivari, hul­luk­si tai ram­mak­si tekey­tymi­nen tai vanki­la) ja yhdenkään naisen ei ole pakko on var­masti mit­takaaval­taan Suomen suurin yksit­täi­nen sukupuoliepä­tasaar­voisu­us (en ole lait­ta­mas­sa mei­hiä uhrin ase­maan tässä; mon­ethan pitävät armei­jas­ta, mut­ta mon­et myös eivät, ja toki naisia kohtaan on ole­mas­sa suuria epä­tasar­vo-ongelmia ja tämä ei ole niistä pois). Olen arkises­ti huo­man­nut, että maan­puo­lus­tus­in­toil­i­jat uno­hta­vat ihmis­ar­voa-alen­ta­van tilanteen, johon ne miehet, jot­ka eivät tästä hom­mas­ta innos­tu joutu­vat. Olen samoin myös huo­man­nut, vaik­ka en vas­takkainaset­telua kaipaa, että suo­ma­laiset naiset ovat olleet asi­as­ta todel­la hil­jaa ja aina, kun nos­tan sen esille, he ovat keksi­neet kestämät­tömiä vas­ta-argu­ment­te­ja mm. miesten mah­dol­lisu­udelle ilmaiseen esimiesk­oulu­tuk­seen, vaik­ka itse en ole kuul­lut tuon koulu­tuk­sen ketään aut­ta­van (monia var­masti on, mut­ta kuin­ka yleis­es­ti on vaikea sanoa — tuskin ainakaan oma­l­la alal­lani) ja taas toisaal­ta naiset voivat tähän koulu­tuk­seen myös hakeu­tua. Vapaas­ta tahdostaan. 

    Kyseessä ei ole kuitenkaan – tietenkään – tilanne, jos­sa naiset ’sor­taisi­vat’ miehiä; asevelvol­lisu­us ei ole nais­ten keksin­tö. Itse olen tasa-arvon kan­nat­ta­ja ja se tarkoit­taa sitä, että etu­ryh­mistä huoli­mat­ta tasa-arvoisu­us on oleel­lista. Usein naiset ovat heikom­mas­sa ase­mas­sa ja sil­loin huomio täy­tyy kiin­nit­tyä siihen, mut­ta tässä tilanteessa mon­et yksilöt joutu­vat itselleen vas­ten­mieliseen tilanteeseen ain­oas­taan oman sukupuolen­sa takia ja tässä yhtey­dessä he sat­tuvat ole­maan miehiä.

    Mikä sit­ten olisi ratkaisu – kuten sanoin, en ole asiantun­ti­ja, mut­ta yleis­es­tä ilmapi­iristä voisin kuvitel­la, että kyl­lä niitä meni­jöitä löy­ty­isi vaik­ka ei vanki­lal­la uhkail­taisikaan. Mon­elle välivu­osi on ter­ve­tul­lut ja luulisin, että jos Suo­mi on niin isän­maalli­nen, kun inter­netistä voi päätel­lä, niin kaltaiseni ihmiset, jot­ka koki­vat oikeuk­si­aan tal­lo­tuk­si oli­si­vat vähem­mistö ja kenenkään ei tarvit­sisi meistä mure­htia sen enem­pää, kuin esimerki­ki nai­sista, joil­la ei täl­laista velvol­lisu­ut­ta ole ollut koskaan. Vapaae­htoisu­ut­ta voisi lisäk­si kan­nat­taa vaik­ka sil­lä, että kaltais­teni tarpeet­tomien riip­pa-miesten päivära­hat voisi jakaa osallistujille. 

    On täysin epälo­ogista mure­htia muu­tamien miesten poisjäämis­es­tä, kun nais­ten osal­lis­tu­mista ei edes juuri nos­te­ta esille. Ja sanon muu­tamien – voihan se olla, että he oli­si­vat suuri­nosa ikälu­ok­ista, ja var­masti ajan mit­taan näin tulisikin ole­maan, mut­ta sil­loin asi­as­ta täy­ty­isi demokra­t­ian hengessä keskustel­la ihan oikeastikin. Nämä ovat argu­ment­te­ja, joi­ta en omas­sa ympäristössäni kuule koskaan. Koen, että keskustelun suun­taa domi­noi äänekäs isän­maalli­nen kansanosa, joten ilman suo­ma­lais­ten nais­ten tukea he saa­vat vapaasti määrätä julkisen keskustelun suun­nan. Täy­tyy toki maini­ta, että kyl­lähän mon­et naisetkin var­maan kan­nat­ta­vat täl­laista miesten asevelvol­lisu­ut­ta, mut­ta tasa-arvon nimis­sä, ne jot­ka eivät sel­l­aiseen jaot­telu­un usko, oli­si­vat myös ter­ve­tullei­ta otta­maan kan­taa asiaan.

  30. Venäjäuhal­la pelot­telus­ta — Niin, täl­lä viikol­la Venäjä ja Ran­s­ka sopi­vat kah­den mai­hin­nousui­hin tarkoite­tun helikopter­itukialuk­sen toim­i­tuk­sista Itämeren suo­jelu­un — hin­ta 1 000 miljoon­aa euroa!

    Voisitko Osmo kom­men­toi­da täl­laista suojelua!

  31. Hallitusohjelma: vapaaehtoisuus vai naisten pakkotyö? sanoo:

    Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa halu­taan naisille ja miehille samat velvol­lisu­udet. Tarkoite­taanko sil­lä nais­ten orju­ut­tamista vai varus­mies­palveluk­sen vapaaehtoisuutta?

  32. San­ta­ham­i­nas­ta ja sotilassaarsta:

    Nykyisel­lään tilanne on ympäristön kannal­ta hyvä. Ei kaikkea pidä tiivis­rak­en­taa. Armei­ja on puo­li­vahin­gos­sa tuot­tanut ja suo­jel­lut hieno­ja luon­to­tyyppe­jä. Samal­la maise­mas­sa on hie­man rak­en­tam­a­ton­ta rantaa ja mai­hin­nousul­ta rauhoitet­tu­ja paikkoja. 

    Jos San­tahi­nas­sa ei ole ampumarataa, mis­sä sit­ten? Vaik­ka aseista ja ammunnas­ta olisi mitä mieltä tahansa, ampumala­jien har­ras­ta­jia on ja heil­läkin soisi ole­van siihen mahdollisuuden. 

    Jotain San­ta­ham­i­naan voi ehkä lisätä — pv:n asun­to­ja? Sotako­rkeak­oulun kam­puk­seen liit­tyvää toim­im­taa? Kansal­lis­ark­iston sota-ark­iston? Pääa­sia ettei San­ta­ham­i­naa täy­den­nys­raken­neta vaan se säi­lyy vaik­ka kansal­lise­na kaupunkipuistona.

  33. Yleinen asevelvol­lisu­us on rauhan tae. On erit­täin vaar­al­lista jät­tää puo­lus­tuskyky vain siitä kiin­nos­tunei­den tehtäväk­si. Mik­si tässä asi­as­sa his­to­ri­an pitää koko ajan tois­taan itseään?

  34. Tuo neljän kuukau­den palvelu­sai­ka on ihan jär­jetön kom­pro­mis­si, johon ei tule men­nä. Neljässä kuukaudessa ei nimit­täin ehdi mil­lään koulut­taa sel­l­aisia tais­telijoi­ta, jot­ka kykeni­sivät toim­i­maan sodan ajan joukkona sodan ajan tilanteessa. Ja on han­kala eet­tis­es­ti perustel­la, että muun­laisia soti­lai­ta tarvit­taisi­in. Nimit­täin ei ole mil­lään tavoin järkevää pakot­taa ihmisiä palveluk­seen, jos­ta ei ole maan­puo­lus­tuk­sel­lista hyötyä.

    Tuo JTS:n ehdot­ta­ma valikoin­tipe­ruste “kansakun­nan parhaat” neljän kuukau­den palveluk­seen on moraalis­es­ti vielä huonom­pi. Jos ihmi­nen “kansakun­nan parhaim­mis­toon” kuu­luu, on hänel­lä varaa antaa pitem­pi aika elämästään palkat­tomaan varus­mies­palveluk­seen kuin keskiver­toyk­silöl­lä. “Parhaim­mis­toon” kuu­lu­va näet elää toden­näköis­es­ti pitem­pään ja kyke­nee lahjo­jen­sa turvin kom­pen­soimaan menetet­tämän­sä ajan parem­min kuin keskiver­toyk­silö. Itse siis kan­nat­taisin jopa pisim­män palvelusa­jan piden­tämistä 18 kuukauteen.

    1. Minä olen saanut 8 kk:n koulutuksen.
      Lähin­nä opin kiroile­maan ja työn vieroksun­taa. Olen­naisen olisin oppin­ut kuukaudessa. Ehkä nyt opete­taan enemän, tuskin kuitenkaan neljä ker­taa enemmän.

  35. Hm, armei­jan johto ja poli­isi­laitos koost­e­taan vain siitä kiin­nos­tuneista. Mik­si kadet­tik­oulu­un ei ote­ta väk­isin haluttomimpia?

  36. Jos joskus olette seu­ran­neet sivus­ta loma­l­la tai iltava­paal­la ole­vaa varus­mi­esten ryh­mää, niin olette var­masti voineet huo­ma­ta, että varus­mies­palveluk­sen suorit­ta­mi­nen on koke­muk­se­na varsin voimakas. Uskoisin, että yleisen asevelvol­lisu­u­den tärkeimpiä tehtäviä on koko yhteiskun­taan ulot­tuvan maan­puo­lus­tus­tah­don luomi­nen ja ylläpitämi­nen. Siinä Suomes­sa on mielestäni onnis­tut­tu kohtu­ullisen hyvin. 

    Jos Osmon omat koke­muk­set oli­vat voit­top­uolis­es­ti negati­ivisia, niin min­un koke­muk­seni on päin­vas­tainen. Lukios­sa pun­taroin vakavasti sivaria, mut­ta menin kuitenkin armei­jaan. Kiersin 11 kuukaudessa Suomen Ham­i­nas­ta Ival­oon ja opin paljon. En voi kuvitel­la, että olisin mis­sään muual­la joutunut koet­tele­maan itseäni samal­la taval­la tai saanut niin nuore­na niin paljoa vas­tu­u­ta niin mon­en hyv­in­voin­nista. Kiroil­la osasin jo valmiiksi.

  37. Miro Rei­jo­nen kir­joit­ti: “Oli meil­lä sit­ten lyhyem­pi miehille pakkoarmei­ja, tai palk­ka-armei­ja, en ymmär­rä miten se vaikut­taisi kykyymme toimia diplomaatteina.”

    Keskustel­luista aiheista diplo­maat­tisen toimin­nan uskot­tavu­u­den ja luotet­tavu­u­den kannal­ta tärkein­tä on, ettei ole eri kon­flik­tien osapuoli.

    Palk­ka-armei­ja ei tässä mielessä diplo­ma­ti­aa sinän­sä estä, mut­ta toden­näköisyys sille, että palk­ka-armei­jaa käytetään kan­sain­välisi­in kon­flik­tei­hin puut­tumiseen on huimasti suurem­pi kuin vas­taa­va toden­näköisyys asevelvollisarmeijalle.

  38. Suomen nuorisolle armei­ja opet­taa kaik­ki mah­dol­liset kepu­likon­stit. Työelämässä on hyö­tyä esimerkik­si siitä, miten sytkäril­lä kuumemit­taria kun suhaut­taa niin saa vapau­tus­ta palveluksesta.

    Pasin kaltaisille armei­ja on turhan kallis hiekkalaatikko.

  39. Kieltämät­tä armei­ja avasi myös min­un silmiäni: läpileikkaus Suomen miehistä. Silti — vähän kallis ja teho­ton tapa ker­toa miehille, että tällaisia(kin) me olemme.

    Kansal­lista yht­enäisyyt­tä on vaikeaa luo­da ja ylläpitää kovin eri­ar­vois­tavil­la käytän­nöil­lä: joku pääsee neljäl­lä kuukaudel­la, joku toinen saa palvel­la maataan 18 kk(Ei kai sen­tään!) ja puo­let nuorista saa itse päät­tää panoksensa. 

    Jos jotakin järkevää kom­pro­mis­sia hak­isi, niin puolen vuo­den kansalais­palvelus joka ikiselle — siinä ajas­sa kyl­lä ehtii koulut­taa upseer­itkin — ja jos ei ehdi, halukkaille kesävän­skille sit­ten ihan palkkatyötä.

    Touko Met­ti­nen
    ei mies yhtä sotaa kaipaa

  40. Soin­in­vaara: “Lähin­nä opin kiroile­maan ja työn vieroksuntaa”

    Itse opiske­lin armei­jas­sa mm. matem­ati­ik­ka ja valvon­taan liit­tyvää tekni­ikkaa. Reservis­sä olen kar­taushar­joi­tusten avul­la täy­den­tänyt tieto­ja /taitoja , joista on ollut hyö­tyä siviiliammatissakin.

    Koulu­tuk­sen hyö­ty kullekin yksilölle on kiin­ni moti­vaa­tios­ta yhteiskun­tavas­tu­un kantamisessa.

    Osmo on toki paikan­nut armei­jas­sa lus­muilu­aan osal­lis­tu­mal­la yhteiskun­nan kehit­tämiseen poli­ti­ikan saralla.

  41. Toiskan Waari:

    helikopter­itukialuk­sen toim­i­tuk­sista Itämeren suo­jelu­un – hin­ta 1 000 miljoon­aa euroa! 

    Itämeri on Venäjälle strate­gis­es­ti tärkeä mm. öljy- ja kaa­sukul­je­tusten sekä Kalin­ingradin takia. Armei­joille on aivan nor­maalia uusia välil­lä van­hen­tu­vaa kalus­toa. Kan­nat­taa muis­taa mm. tapaus Arc­tic Sea, sekä sel­l­ainen fak­ta että Valko-Venäjä rah­tasi täy­del­lä höyryl­lä asei­ta Libyaan lentok­iel­toon asti.

    Ehkä Suomenkin kan­nat­taisi kor­va­ta van­ha miinalai­va Poh­jan­maa yhdel­lä Mis­tral-luokan tukialuk­sel­la joka raken­net­taisi­in Suomen telakoil­la, ja joka voisi sit­ten toimia vaikka­pa sairaalalaivana kriisialueilla. 

    San­ta­ham­i­nan strate­gi­nen merk­i­tys on yhtä tyhjän kanssa. EU:n jäsen­maa voi joutua soti­laal­lisen hyökkäyk­sen kohteek­si käytän­nössä lähin­nä maail­man­so­taa muis­tut­tavas­sa tilanteessa. 

    Varus­mies­palveluk­sen voisi muut­taa vapaae­htoisek­si ja pal­ka­llisek­si (min­imi­palk­ka). Samal­la alle 25-vuo­ti­ail­ta nuo­ril­ta, sukupuoles­ta riip­pumat­ta, kiel­let­täisi­in työt­tömyysko­r­vaus ja muut kor­vauk­set ilman yo‑, ammatti‑, oppisopimus- tai maanpuolustuskoulutusta.

  42. Pasi — en epäile etteikö armei­ja ole mon­elle nuorelle miehelle kas­vat­ta­va ja hyödylli­nen koke­mus. Mut­ta min­un mielestäni yhteiskun­nan määräämä pakko­työ ja vapau­den­ri­is­to hyvin pien­tä kor­vaus­ta vas­taan on oikeutet­tua ain­oas­taan erit­täin painav­ista syistä. Maan­puo­lus­tuk­sen jär­jestämi­nen voi olla sel­l­ainen, mut­ta yleinen kas­vat­ta­mi­nen ei ole. Lop­pu­jen lopuk­si val­tion pitäisi kai olla ole­mas­sa yksilöitä varten eikä toisin päin. Varsinkin kun ainakin tytöistä näyt­tää tule­van ihan yhteiskun­takelpoisia naisia ihan ilman armeijaakin.

  43. Mikko Kapa­nen:

    Olen samoin myös huo­man­nut, vaik­ka en vas­takkainaset­telua kaipaa, että suo­ma­laiset naiset ovat olleet asi­as­ta todel­la hil­jaa ja aina, kun nos­tan sen esille, he ovat keksi­neet kestämät­tömiä vasta-argumentteja

    Kor­jataan­pa asi­aa ainakin sen ver­ran, mihin yksi nainen kykenee.

    Olen sitä mieltä, että asevelvol­lisu­usarmei­ja on ihmis­ar­voa alen­ta­va, kohtu­ut­toman pitkäkestoinen, huonos­ti ajoitet­tu ja psykol­o­gis­es­ti vähin­tään lyhy­taikaises­ti kuor­mit­ta­va — pahim­mil­laan pitkäkestois­es­ti haitalli­nen — jär­jeste­ly. Se, että tämä kos­kee ain­oas­taan miehiä, merk­it­see tosi­aankin järkyt­tävän epä­tasa-arvoista kohtelua, jol­laista ei 2000-luvun Suomes­sa saisi hyväksyä. 

    Pelkästään miesten velvoit­ta­mi­nen maan­puo­lus­tu­sopin­toi­hin kai perus­tuu siihen yliyksinker­tais­tuk­seen, että miehen per­soon­al­lisu­us ja fysi­ik­ka sovel­tu­vat siihen, kun taas naisen eivät. Tästä peru­so­le­tuk­ses­ta poikkea­vat miehet jätetään siis kokon­aan huomiotta, ja samal­la tul­laan imp­likoi­neek­si ettei vaikka­pa herkkä, taiteelli­nen ja fyy­sis­es­ti heikko mies ole kun­nolli­nen mies ensinkään. Ikävää, vahin­gol­lista, typerää.

    Joskus tässä armei­jan tasa-arvokysymyk­sessä vedo­taan siihen, että raskaus, syn­ny­tys ja sitä seu­raa­va tiivis­tahti­nen vau­van hoito­jak­so ovat erään­lainen naisen armei­ja. Taval­laan pystyn näkemään jär­jen tässä, mut­ta maail­ma jos­sa sotimi­nen on yhtä tärkeää kuin las­ten tekem­i­nen alkaa nähdäk­seni olla Suomen osalta takana päin. Kun sukupuolien väli­nen tasa-arvo on eden­nyt, vau­vatkaan eivät enää ole yksi­no­maan naisen vas­tu­ul­la ja raskaud­es­ta koitu­via hait­toa var­masti tasa­taan puolisoiden välil­lä eri­laisin keinoin. Sik­si miesten pakot­ta­mi­nen armei­jaan täl­lä perus­teel­la nyky­maail­mas­sa vaikut­taa idioottimaiselta.

  44. Kir­joitin Sarin blogi­i­ni seuraavaa:

    “Kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara esit­tää 18.6.2011 blo­gis­saan Maan­puo­lus­tus remont­ti­in, että hal­li­tuk­sen päät­tämät leikkauk­set puo­lus­tus­bud­jetista johta­vat reservi­a­jan vahvu­u­den alen­tamiseen radikaal­isti. Hän myös latelee var­man olois­es­ti varus­mies­palvelusa­jan lyhen­tämisen neljään kuukau­teen. San­ta­ham­i­nan hän luovut­taisi sovin­nol­la siviilikäyttöön.

    Hal­li­tu­so­hjel­man ympäripyöreät lausah­duk­set maan­puo­lus­tuk­ses­ta ovat saa­neet fak­tan luon­teen arvosta­mani Vihrei­den kansane­dus­ta­jan mielis­sä. Tässä kohtaa toki voidaan oikoa, että reservin kool­la ei säästöjä tehdä. Var­al­lao­lo ei ole ennenkään mak­sanut sen enem­pää. Varsinkin kun reservin koulu­tus on ollut perin vähäistä ja kohdis­tunut vain avain­henkilöstön ja tärkeimpi­en joukko­jen koulu­tuk­seen. Sama kos­kee sotavarus­tuk­sen sijoit­telua. Vähäis­es­ti koulute­tun ja heikohkosti varuste­tun reservin siirtämi­nen pois reservistä ei mak­sa kovinkaan mon­ta latia.

    Siir­tymi­nen neljän kuukau­den miehistök­oulu­tuk­seen johtaisi reservin suori­tuskyvyn raju­un lasku­un. Sen toteaa myös hal­li­tu­so­hjel­mas­sa mainit­tu Siilas­maan raport­tikin sivul­la 40: “Vajaan neljän kuukau­den koulu­tus ei tuo­ta sotakelpoista joukkoa. Näille varus­miehille voidaan koulut­taa vain perusasi­at ja he tarvit­se­vat merkit­tävää lisäk­oulu­tus­ta ennen taistelutehtäviä “. 

    Todet­takoon, että Siilas­maan raport­ti ei esitä neljän kuukau­den palvelu­saikaan siir­tymistä, mut­ta esit­tää sitä yht­enä mah­dol­lisuute­na tuot­taa kus­tan­nuste­hokkaam­min osaa sodan ajan joukoista. Neljän kuukau­den perusk­oulu­tuk­sen saa­neet soti­laat sijoitet­taisi­in per­in­teisi­in paikallisjoukkoi­hin, joiden joukkue- ja yksikkö­valmi­udet tuotet­taisi­in kertausharjoituksissa.

    Mitä tuo­hon San­ta­ham­i­naan tulee, niin melko yksin on Soin­in­vaara omien­sakin riveis­sä Helsin­gin keskeisim­män varuskun­nan osalta. San­ta­ham­i­naan perustet­tu korkeak­oulu, val­tioneu­vos­ton määräämä saaren kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen suo­jelus­ta­tus ja luon­toar­vot huole­hti­vat alueen tule­vaisu­ud­es­ta siinä, mis­sä soti­laal­liset tekijätkin.

    Onkin mukavaa valmis­tau­tua taas ker­ran Vihrei­den eduskun­taryh­män kesäpäivien luon­toretken oppaak­si. Var­maan arvaat­tekin, mis­sä ret­ki pidetään :)”

  45. Ne, jot­ka ovat oppi­neet armei­jas­sa paljon, saat­ta­vat uno­htaa, että nuori, joka on ensim­mäistä ker­taa pois kotoa pidem­piä aiko­ja, oppii väk­isinkin paljon. 

    Tiedä sit­ten, tarvit­seeko päiväkoti vielä täl­laisenkin jat­keen. Jos siis ide­ol­o­gis­es­ti ohjat­tu miehu­u­den löytämi­nen ei ole armie­jan ensisi­jainen funktio.

  46. En ymmär­rä argu­ment­te­ja, jois­sa asevelvol­lisu­ut­ta puo­lus­te­taan omil­la armei­jakoke­muk­sil­la. Ei kai oma posi­ti­ivi­nen koke­mus asi­as­ta X voi vapaas­sa yhteiskun­nas­sa olla mikään perustelu pakot­taa mui­ta ihmisiä samaan? Kaikkien pitää kokeil­la vuoris­torataa, kos­ka min­ul­la oli hauskaa? 

    Osmon tapaan minäkin olen ollut armei­jas­sa 8kk. En saanut asepa­lveluk­ses­ta mitään hyödyl­listä irti, se aika meni täysin hukkaan ja viivästyt­ti opin­to­jani vuodel­la täysin tarpeet­tomasti. En silti käytä tätä tosi­asi­aa perustelu­na sille, mik­si asevelvol­lisu­us on huono, jos koh­ta se kel­paisi argu­men­tik­si jo sik­si, että ihmisiä ei nyt yleen­sä sivistys­val­tiois­sa pakote­ta tekemään asioita. 

    Asevelvol­lisu­us on kallis tapa hoitaa asia, aivan eri­tyisen kallis se on sik­si, että siitä on niin suuri osa turhaa ja demo­tivoivaa loju­mista kasarmeil­la. Yli 80 pros­ent­tia ajas­ta ei tehdä mitään, mikä edes läheis­es­ti liit­tyy maan­puo­lus­tuk­seen, ellei tosi­aan kasarmil­la loju­mista (tai teltas­sa makaamista) pide­tä sellaisena.

  47. Miro Rei­jo­nen:
    “Oli meil­lä sit­ten lyhyem­pi miehille pakkoarmei­ja, tai palk­ka-armei­ja, en ymmär­rä miten se vaikut­taisi kykyymme toimia diplomaatteina.”

    puhut vähän, mut­ta asi­aa. Ja itseasi­as­sa juurikin uskot­ta­van puo­lus­tuskyvyn ole­mas­sao­lo ylipäätään _mahdollistaa_ diplo­ma­t­ian ja antaa sille mahdollisuuden.

  48. “Yleinen asevelvol­lisu­us on rauhan tae.”

    Mut­ta Suomes­sa ei ole yleistä asevelvol­lisu­ut­ta. Israelis­sa on yleinen asevelvol­lisu­us. Siel­lä sekä naiset että miehet sen suorit­ta­vat. Suomes­sa on — riip­pumat­ta siitä, mik­sikä sitä kut­su­taan — sukupuolen perus­teel­la päätet­ty asevelvol­lisu­us. Kuten aiem­mas­sa kom­men­tis­sani mainitsin, monille armei­ja on var­masti hieno koke­mus. Itsel­leni se ei ollut. Se oli todel­la negati­ivi­nen koke­mus, ja arvot, joi­ta sen aikana epävi­ral­lis­es­ti pus­ket­ti­in sisäl­sivät muukalaisvi­haa, rasis­mia (mm. tum­mai­hoisia varus­miehiä kohtaan), hipit­te­lyä ja äärim­mäistä sovin­is­mia. Tietenkään puo­lus­tusvoimat eivät tämän­laista kan­taa viral­lis­es­ti ota, mut­ta ei se näyt­tänyt pysäyt­tävän usei­ta yksilöistä muo­dos­tunei­ta ryh­miä. Tietenkin tämä on vain oma koke­muk­seni — monille armei­ja on ollut hieno kasvukoke­mus, mut­ta kysymys ei ole yksilön koke­muk­sista vaan yksilön oikeuk­sista. Todel­la mon­et ovat naut­ti­neet armei­jas­ta ja siihen perus­tan olet­ta­muk­seni, että samal­la taval­la, kun se, että homosek­suaal­isu­u­den lail­lisu­us ei tee ken­estäkään homosek­suaalia, ei myöskään armei­jan vapaae­htoisu­us pois­taisi sinne halu­avien mah­dol­lisu­ut­ta sinne men­nä. Vai­h­toe­htois­es­ti täy­ty­isi sit­ten miet­tiä juuri tuol­laista Israelin mallia, mut­ta sitä tuskin kukaan halu­aa. En ainakaan minä.

  49. Mikko Kapasen kir­joi­tus oli mie­lenki­in­toista luet­tavaa sel­l­aisen naisen silmin, jon­ka mies ei näe mitään ongel­maa nykyisessä sukupuoli­jaos­sa. Miestä korkein­taan huvit­taa armei­jan syr­jivästä luon­teesta ker­to­vat artikkelit.

    Olen sen­tään saanut miehen usko­maan, ettei armei­jan mies­lukumäärä ja “met­sässä hiihtämi­nen” ole enää nyky­isin se olen­naisin jut­tu maanpuolustuksessa.

  50. Pelkästään miehi­in rajoit­tu­va maan­puo­lus­tusvelvoite on toki lähtöko­htana aina epä­tasa-arvoinen. Itse olen mieltänyt sen naisi­in kohdis­tu­vana posi­ti­ivise­na eri­tyisko­htelu­na (mitä kai nykyään pitää kut­sua syr­jin­näk­si tms.) Jos maan­puo­lus­tuk­seen tarvi­taan X henkilön suu­ru­inen määrä koulutet­tavia, niin että reservi saadaan riit­täväk­si, niin jol­lakin taval­la se pitää vali­ta. Suomes­sa (kuten val­tavas­sa enem­mistössä muitakin maail­man mai­ta) val­in­ta on tehty sukupuolen perus­teel­la. Jos hyväksytään väite, että yhteiskun­nas­samme on vielä malle­ja ja rak­en­tei­ta, jot­ka sor­ta­vat naisia; selit­tämätön­tä palkkaeroa, heikom­mat mah­dol­lisu­udet ede­tä elinkei­noelämässä, ja (osin tähän liit­tyen) las­ten syn­tymästä naisille use­am­min aiheutu­va pitkä urakatko, niin voidaan perustel­la, ja nimeno­maan keskimäärin, että usei­den kuukausien rasitus kohdis­te­taan miehi­in. Kuten kaikessa eri­tyisko­htelus­sa tämä ampuu hehtaaripys­syl­lä, ja ilman muu­ta on miespuolisia henkilöitä, joille asepa­lvelus sopii huonom­min kuin monille naisille. Tämä on väistämätön seu­ran­nais­vaiku­tus siitä, että käsitel­lään vuosit­tain usei­den kym­me­nien tuhan­sien joukko­ja. Tätä on lieven­nyt­ty käytän­nössä lib­er­aalil­la vapaut­tamis­menet­te­lyl­lä viimeis­ten parin vuosikymme­nen aikana, ja toisaal­ta nais­ten mah­dol­lisu­udel­la vapaae­htoiseen palvelukseen. 

    Mainit­takoon nyt vielä, että maail­man eri­laiset ihmisoikeustoimie­limet eivät tiet­tävästi ole koskaan tuomin­neet asevelvol­lisu­ut­ta, joka kohdis­tuu vain miehi­in, ja asevelvol­lisu­us noin muu­toinkin on sinän­sä hyväksyt­ty. Edes Amnesty (joka siis ei ole mikään ihmisoikeustuomiois­tu­in) ei tuomitse asevelvol­lisu­ut­ta sinän­sä, vaan kat­soo että nyky­isin sivi­ili­palveluk­sen ja varus­mies­palveluk­sen kesto­jen välil­lä on epä­suh­taa. Ja edes tätä kan­taa ei tiet­tävästi ole vahvis­tanut sen enem­pää Euroopan Ihmisoikeustuomiois­tu­in kuin YK:n ihmisoikeuskomiteakaan. Amnesty on kansalaisjär­jestöistä siitä luotet­tavim­mas­ta päästä, mut­ta kuitenkin jär­jestö jol­la on oma agen­dansa. Tot­ta kai voidaan vaa­tia asevelvol­lisu­u­den lopet­tamista, mut­ta täl­löin täy­ty­isi kyetä tekemään se uhka-ana­lyysi, mihin Puo­lus­tusvoimia tarvi­taan ja mitä se saa mak­saa. KV-toim­intaan riit­tänee ammat­ti­joukkokin, mut­ta kun tois­taisek­si tehtävänä on kuitenkin Suomen puolustaminen. 

    Niin, ja Osmolle tiedok­si, toki varus­mies­palveluk­ses­sa on tehot­to­muut­ta (joskaan tuskin enem­pää kuin tyyp­il­lisessä val­tion toimin­nois­sa), mut­ta on se nyt ihan muu­ta kuin 70-luvul­la. Kai päätök­set voisi perus­taa tutkit­tuun tietoon eikä päät­täjien omaan mutu­un kol­men neljän vuosikymme­nen takaa. Sitä tutkimusti­etoakin kun on, ja sieltä löy­tyy argu­ment­te­ja pro et contra.

    1. Maltil­la:
      Minä en osal­lis­tunut tuon työryh­män toim­intaan, joten min­un armei­jakoke­muk­si­lani ei ollut mitään vaiku­tus­ta päätökseen.

  51. Kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaaran blogikir­joi­tus vaikut­taa harhau­tuk­selta tai sit­ten OS ei ole pere­htynyt Siilas­maan raporttiin 

    Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa san­o­taan ko. raportista: “Yleistä asevelvol­lisu­ut­ta kehitetään Siilas­maan raport­ti­in tukeutuen.”

    Itse rapor­tis­sa sanotaan:

    [S]elvitetään mah­dol­lisu­udet siir­tyä osin neljän kuukau­den palvelusaikaan[.]

    Päätelmä ja väite siitä, että Siilas­maan työryh­män raport­ti jotenkin esit­täisi kuu­den kuukau­den palvelusa­jan kor­vaamista neljäl­lä kuukaudel­la, on kri­it­tistä tarkastelua kestämätön.

    Koko ns. Siilas­maan raport­ti on tääl­lä (3,6 MB):

    http://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf

  52. “Tiedä sit­ten, tarvit­seeko päiväkoti vielä täl­laisenkin jat­keen. Jos siis ide­ol­o­gis­es­ti ohjat­tu miehu­u­den löytämi­nen ei ole armei­jan ensisi­jainen funktio.”

    No kum­masti niistä pojista läh­es kaikissa muis­sa Euroopan mais­sa tulee miehiä ihan ilman armei­jaakin. Onko suo­ma­lainen mies sit­ten niin paljon muun maalaisia miehiä heikom­pi, että tarvit­see väk­isin armei­jan käyn­nin päästäk­seen edes samalle tasolle muiden kanssa 😀

    Toki on hie­man riskialtista pistää maan­puo­lus­tus kokon­aan pois, mut­ta vapaae­htoisek­si sen tulisi tul­la ilman painavia perustei­ta. Muut Euroopan maat pääosin ovat hoi­ta­neet asian liit­tou­tu­mal­la, mut­ta tässä sit­ten suuri osa suo­ma­laisia näkee peikko­ja. Rohke­nen väit­tää että jos Suomen sijain­ti olisi keskel­lä Euroop­paa, niin armei­japalvelus olisi jo vapaae­htoinen. Itse asi­as­sa tuo on lähel­lä faktaa.

  53. Asevelvol­lisu­u­den alasajo johtaa väistämät­tä jonkin­laiseen palk­ka-armei­jaan. Yksilölib­er­aalis­sa mielessä tämä olisi var­maan ihan hyvä ratkaisu, ja ymmär­rän kyl­lä argu­men­tit. Mut­ta tässäkin yksilön hyvän opti­moimi­nen saat­taa johtaa kokon­aisu­u­den ja kaikkien kannal­ta huonom­paan lopputulokseen.

    Kansas­ta koos­t­u­van, ehkä ammat­tiarmei­jaa huonom­min Kurskin panssar­i­tais­telun tai Irakin val­tauk­sen tois­in­toon sopi­van kansa­n­armei­jan tilalle saisimme lähin­nä alkua­sukkaiden kurit­tamiseen ja akti­ivisi­in (joskin enem­män näytös­lu­on­teisi­in) sota­toimi­in kelvol­lisen (puoli)ammattiarmeijan. Maail­mankolka­s­sa, jos­sa toden­näköisin katas­trofi­uh­ka lie­nee jonkin­lainen human­i­taari­nen hätäti­la tai merkit­tävä ympäristökatas­trofi, täl­läi­nen “viimeinen keino” istu­isi lähin­nä kasarmeil­la vaik­ka yhteiskun­ta ympäril­lä kamp­pail­isi ole­mas­saolostaan. Tai ikäväm­mässä tapauk­ses­sa osal­lis­tu­isi kur­in­palaut­tamiseen val­lan­pitäjien laskuun.

    Kau­pan päälle, joka ikisessä Yhdys­val­to­ja pienem­mässä maas­sa rekry­toin­nis­sa on ollut suuria han­kaluuk­sia. Kyse­lyis­sä maini­tus­ta puo­lus­tus­tah­dos­ta on vielä paljon matkaa värväytymiseen.

    Palk­ka-armei­ja johtaa myös NATOon, ja soti­laal­lisi­in seikkailui­hin ulko­mail­la. Sotaval­tion leivis­sä ulko­mail­la olleena koke­muk­sek­si jäi, että nuorem­mil­la ammat­tiupseereil­la on ihan jonkin ver­ran hinkua päästä oikeasti teroit­ta­maan kyn­siään. Ymmär­rän tätä hinkua oikein hyvin — kuka­pa ei halu­aisi joskus kokeil­la oppimi­aan taito­ja — vaikkei se mielestäni olekaan kovin fiksua. 

    NATOs­ta taas ei meille suo­ma­laisille ole käytän­nössä mitään hyö­tyä. Jos Venäjän joku tule­va hal­lit­si­ja olisi oikeasti niin kahe­li, että Suomen nöyryy­tys­tä yrit­täisi, sopi­vasti ajoitet­tu kaa­su­toim­i­tusten “huoltokatko” kyl­lä pitäisi län­sili­iton avun kaukana ja luon­teeltaan moraalise­na. Voisi pistää huip­puteknisen, ulkop­uolis­es­ta avus­ta hyvin riip­pu­vaisen ammat­tiarmei­jan pas­mat pahem­man ker­ran sekaisin.

    Sum­ma sum­marum, kehitet­täköön varus­mies­palvelus­ta ker­naasti parem­min kohti yhteiskun­nan kokon­ais­puo­lus­tus­ta. Mut­ta nähdäk­seni on parem­pi, että yhteiskun­nal­la on jonkin­lainen “viimeinen keino” ja että se on kansan käsis­sä, kuin että sitä ei ole, tai että se koos­t­uu palkallisista.

  54. Kokoomuk­sen kan­nat­taisi ajaa yleistä asevelvol­lisu­ut­ta Suomeen. Olen nimit­täin var­ma, että aika mon­en äänestäjän NATO-kan­ta muut­tuisi siinä kohdas­sa, kun naisille määrät­täisi­in vaik­ka vuo­den pitu­inen met­sässäryömimisk­oulu­tus. Jos siis vai­h­toe­hdok­si esitet­täisi­in EU-maid­en perus­ratkaisu eli liit­tou­tu­mi­nen ja palk­ka-armei­ja. “Siis, ihan tot­ta, ette te kai vakavis­sanne esitä, että on järkevää ryömiä met­sässä, kun voisi opiskel­la tai viet­tää välivuot­ta ulkomailla.”

  55. Sijain­ti­amme ei voi muut­taa, ja sik­si kan­nat­taisi kysyä, että mik­si suurin osa suo­ma­lai­sista näkee liit­tou­tu­mises­sa peikko­ja. Mik­si Suomes­sa ei saa avoimesti puhua liit­tou­tu­misen eduista tulemat­ta leimatuk­si sotahulluksi? 

    Toinen jut­tu on että vaik­ka liit­tou­tusimme niin jonkin­lainen asevelvol­lisu­us pitää säi­lyt­tää. Nor­ja ja Tan­skakaan eivät ole siitä luopuneet.

  56. ‘Israelis­sa on yleinen asevelvol­lisu­us. Siel­lä sekä naiset että miehet sen suorit­ta­vat.’ (Mikko Kapanen)
    Asia ei ole ihan noin yksinker­tainen. Ortodok­si­ju­u­ta­laiset naiset on vapautet­tu palveluk­ses­ta, eikä uskon­nol­lisen vakau­muk­sen tark­istamises­sa olla kauhean tiukko­ja. Myös ortodok­si­ju­u­ta­laiset miehet voivat vält­tää palveluk­sen men­emäl­lä opiske­li­joik­si yeshiv­aan (sil­lä saa lykkäyk­sen, jos­ta tulee käytän­nössä vapau­tus), ja ei-juu­ta­laisille ryh­mille on vielä omat sään­tön­sä. Käytän­nössä tasa-arvo saa väistyä jär­jenkäytön tieltä.

  57. Mikäli asevelvol­lisu­ud­es­ta luovut­taisi­in kokon­aan (mihin siis hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ei vähääkään viita­ta), olisi seu­rauk­se­na suuria rekry­toi­tu­mis­vaikeuk­sia miehistöte­htävis­sä. Tästä on jo selvää näyt­töä Ruot­sista, mis­sä asevelvol­lisu­us lop­pui 2010. On vaikea nähdä että tilanne Suomes­sa olisi olen­nais­es­ti erilainen.
    http://www.svd.se/nyheter/inrikes/3000-soldater-fattas-till-nya-forsvaret_5869401.svd

    Saman havain­non on voin­ut tehdä KV-oper­aa­tiois­sa palk­ka-armei­joiden osalta. Upseeris­to on kyl­lä hyvin koulutet­tua, samoin tietyt tekniset erikoisosaa­jat. Sen sijaan se perusjääkäri, no, vähem­män. Suomes­sa suurin osa nuorten miesten parem­mas­ta puoliskos­ta käy intin, ja sen jäl­keen voi olla help­po hakeu­tua vaik­ka vuodek­si KV-tehtävi­in, jos­sa Suomen reserviläiset pär­jää eri­no­mais­es­ti. On aivan toisen tason ratkaisu värväy­tyä suori­tus­ta­son hom­mi­in pysyvänä ammat­ti­na varsin vaa­ti­mat­toma­l­la pal­ka­lla. Nykyisel­lään rekry­toin­ti­valt­ti­na ali­upseerin tehtävi­in kuulem­ma on, että sitä ihan perusäk­si­isiä ei ole niin paljon, ja ennen kaikkea hom­maa on tul­lut nähtyä jo intis­sä, jos­ta on voin­ut saa­da kip­inän. Valitet­ta­va fak­ta on, että palk­ka-armei­joi­hin hakeu­tuu turhan paljon miehistöä jot­ka a) ei pääse muuallekaan tai b) ammen­taa oppin­sa videopeleistä. Tämän harhaku­vitel­man asevelvol­lisu­u­sai­ka kar­sii tehokkaasti. 

    Lisäk­si reservi pienenisi tässä mallis­sa aivan radikaal­isti. Ruotsin viralli­nen tavoite on 50.000 hen­gen sodana­jan vahvu­us, johon siis siihenkään ei päästä täl­lä rekry­toin­ti­vauhdil­la. Tuo joukko sovel­tuu lähin­nä vir­ka-apute­htävi­in ja KV-oper­aa­tioi­hin. Jälleen ker­ran: jos halu­taan puo­lus­taa Suomea, niin tarvi­taan joko riit­tävän reservin tuot­ta­va asevelvol­lisu­usarmei­ja tai tur­val­lisu­usjär­jeste­lyt on han­kit­ta­va liit­tou­tu­mal­la. Mainit­takoon, että toisin kuin aiem­min on vih­jat­tu, Kes­ki- Euroopan maista kaik­ki eivät suinkaan ole asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­uneet. Asevelvol­lisu­us on voimas­sa Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa. Jätetään kotite­htäväk­si miet­tiä mikä erot­taa näitä mai­ta naa­pureis­taan ja yhdis­tää Suomeen. 

    Tai aina­han on se kol­mas vai­h­toe­hto, sääde­tään eduskun­nas­sa laki, että hyökkäys Suomeen on kielletty…

  58. ”Asia ei ole ihan noin yksinker­tainen. Ortodok­si­ju­u­ta­laiset naiset on vapautet­tu palveluk­ses­ta, eikä uskon­nol­lisen vakau­muk­sen tark­istamises­sa olla kauhean tiukko­ja. Myös ortodok­si­ju­u­ta­laiset miehet voivat vält­tää palveluk­sen men­emäl­lä opiske­li­joik­si yeshiv­aan (sil­lä saa lykkäyk­sen, jos­ta tulee käytän­nössä vapau­tus), ja ei-juu­ta­laisille ryh­mille on vielä omat sään­tön­sä. Käytän­nössä tasa-arvo saa väistyä jär­jenkäytön tieltä.”

    Eivät kai asi­at juuri koskaan kauhean yksinker­taisia ole, eikä se ollut se keskeinen asia, jos­ta puhuin. Mielestäni on oleel­lista, että kansalaiskeskustelumme on kuitenkin real­is­tista, ja jos yleisen hyvän nimis­sä sukupuolen perus­teel­la joudu­taan osaa kansas­ta pakot­ta­maan val­in­taan armei­jas­ta, sivarista, joko fyy­sis­ten tai psyykkisten ongelmien teesken­telystä (siis sil­loin, kun ne eivät ole aito­ja) tai vanki­latuomios­ta, niin sil­loin mielestäni se asia kuu­luu sanoa niin. Sil­loin yhteiskun­tamme täy­tyy ottaa vas­tuu siitä, että tämän­laisia olemme. Ei kukaan tai mikään ole täy­delli­nen, mut­ta olisi ter­veem­pää, että olisimme real­is­tisia. En ole itse kovin innokas NATO-fani; en näe sitä jeng­inä, johon olisi hyvä liit­tyä, ja kuten aikaisem­min olen sanonut, ei min­ul­la ole mitään älyt­tömän hyviä, nopei­ta tai halpo­ja ratkaisu­ja ongel­maan. Näyt­tää kuitenkin jok­seenkin selvältä, että yhteiskun­tana olemme niin kauan valmi­ita teesken­telemään, että suuri isän­maalli­nen enem­mistömme halu­aa telt­tail­la val­tion piikki­in, kunnes joku ehdot­taa, että mitä jos annet­taisi­in sit­ten sen häviävän pienen koural­lisen, joka hom­mas­ta ei tykkää, tehdä jotain muu­ta. Hehän voisi­vat vaik­ka tehdä sitä samaa, mitä kaik­ki ne naiset, jot­ka eivät koskaan syn­nytä, jos tämä hyvin erikoinen ver­taus ote­taan käyt­töön. Sil­loin argu­men­tit muut­tuvat nopeam­min, kun moti­iv­it Irakin sotaan. Yht’äkkiä maamme puo­lus­tus ja itsenäisyys olisi uhat­tuna muu­ta­man ‘tykin ruoan’ puuttues­sa. Kyseessä on enem­män kuin yksi kaksi­nais­moral­is­mi, ja sik­si avoimem­pi kansalaiskeskustelu olisi tervetullutta.

  59. Mikko Kapa­nen: Vapaae­htoisu­us ei ole ihan niin yksinker­tainen asia kuin miltä sinus­ta tun­tuu. On eri asia men­nä armei­jaan, jonne on kaikkien “pakko” men­nä, kuin vali­ta asepa­lvelus vapaae­htois­es­ti: pakol­lises­sa armei­jas­sa voi olet­taa ase­toverei­den ole­van nor­maale­ja ihmisiä, mut­ta vapaae­htoises­sa armei­jas­sa muut ovat vapaae­htoisia, eikä kyseessä ole sama joukko. 

    Enpä usko, että menisin armei­jaan, jos­sa ase­tover­it oli­si­vat vapaae­htoise­na sen valin­neet. Ihan jo sik­si, että on mielestäni vähän outoa halu­ta niihin hom­mi­in vapaaehtoisesti.

  60. Point­ti­ni taisi jäädä hämäräk­si, eli yritetään uudelleen:

    Yleisen asevelvol­lisu­u­den vuok­si soti­laalli­nen maan­puo­lus­tus tulee tutuk­si monille, jot­ka eivät koskaan olisi men­neet vapaae­htoiseen asepa­lveluk­seen. Soti­laal­lis­ten taito­jen ja tieto­jen har­joit­ta­mi­nen vaikut­taa myös maan­puo­lus­tus­ta koske­vi­in asen­teisi­in. Tässä ja vain tässä tarkoituk­ses­sa toin esille omat koke­muk­seni: 11 kk + ker­taushar­joituk­set tekivät minus­ta muu­tamik­si vuosik­si kent­täkelpoisen soti­laan, mut­ta vaiku­tuk­set asen­teisi­in jäivät pysyviksi. Näin asevelvol­lisu­u­den on uskoak­seni ajatel­tukin toimivan.

  61. Mis­tral-luok­ka on vain hyökkäys­tarkoituk­si­in kehitet­tyä aseis­tus­ta — ei sovel­lu Suomen puo­lus­tuk­seen! Pait­si, jos osal­lis­tu­taan Nato:n “akti­iviseen” puolustukseen.

    Sairaalalai­va lie­nee tyh­mä vitsi.

  62. On jo aikakin, lopus­ta pystyy hel­posti tiivistämään juuri sen kuukausi-pari pois.

  63. IJ: Nyt en ole näem­mä onnis­tunut kom­mu­nikoimaan sin­ulle viestiäni kovin hyvin. Aloitin edel­lisen kom­ment­ti­ni sanom­al­la, että näke­myk­seni mukaan asi­at eivät juuri koskaan ole yksinker­taisia. Tämä pätee myös vapaae­htoisu­u­teen. En miel­lä sitä mil­lään tasol­la yksinker­taisek­si asi­ak­si, mut­ta mielestäni perusteluil­lasi ei ole mitään tekemistä pakon oikeu­tuk­sen kanssa, jos ne siihen oli­vat tarkoitet­tu. Edelli­nen kom­ment­ti­ni myös hiukan sarkas­tis­es­ti käsit­teli arvelu­ni mukaan hyvin epäre­al­is­tista läh­estymistä maan­puo­lus­tushalukku­u­teen, joka on val­lal­la Suomes­sa var­maan aika pitkälti samas­ta syys­tä, kun esimerkik­si val­tion kirkko; niin se nyt vaan on aina ollut, joten mik­si kyseenalaistaa.

    Ymmär­rän myös pakon käsit­teen. Joitakin asioi­ta on pakko tehdä — verot yms. ja mielel­läni vero­ja mak­sankin, kun niin mak­sa­vat muutkin omil­la tasoil­laan (pait­si niitä kiertävät, mut­ta se lie­nee eri asia). Mut­ta jos san­ot­taisi­in, että val­tiomme tarvit­see tietyn määrän rahaa, joten vero­tamme sen ain­oas­taan miehiltä tai ain­oas­taan naisil­ta, kun siitä tulee sopi­va sum­ma, niin mielip­i­teemme oli­si­vat toiset. Ja pain­o­tan nyt edelleen, että en koe miehiä minään uhreina, mut­ta moraalis­es­ti ain­oas­taan miehiä koske­va asevelvol­lisu­us on kestämätön. Se, että osa kansalai­sista joutuu vanki­laan sel­l­ai­sista näke­myk­sistä, joista osa kansaa ei jou­tu­isi, kun ei heitä armeijaan/sivariin käs­ketä, on asia, jota Mat­ti Van­hasen spin­mas­ter ei saisi näyt­tämään rehdiltä. Se on mielestäni tämän koko aiheen ain­ut kohtu­ullisen yksinker­tainen asia.

    Mielestäni maas­samme käytetään tämän asian suh­teen hirvit­tävä määrä ener­giaa ole­mas­sa ole­van sys­teemin selit­te­lyyn kaikil­la lat­teuk­sil­la. Yritämme nähdä tilanteen sille edullis­es­ta kul­mas­ta, mut­ta se ei itse asi­aa muu­ta. Valitettavasti.

  64. “Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan maan­puo­lus­tuk­sen meno­ja alen­netaan 200 miljoon­aa euroa vuositasolla.”

    Palvelin 1970-luvun lop­pupuolel­la 11 kuukaut­ta kestävän varus­mies­palveluk­sen aikana viestikomp­pa­ni­as­sa radiosähköt­täjänä. 3 kuukaut­ta palvel­tuani suoritin radiosähköt­täjän II-luokan tutkin­non ja kan­tavääpeli tote­si tutkin­non suoritet­tuani, että “min­un mielestä vies­timies se ja se voisitte lähteä sivi­il­li­in vaik­ka heti. Sil­lä olette suorit­tanut 3 kuukaudessa sen, mihin aikaa on varat­tu 11 kuukautta.”

    Eli aivan hyvin voidaan kar­sia puo­lus­tus­laitok­sen menoista 75%.

  65. Ode taas ker­ran oike­as­sa, kun San­tis otet­taisi­in asu­tuskäyt­töön ja Kata­jan­nokalta raken­net­taisi kun­non sil­ta Laa­jasa­loon niin siinä lievit­täisi Helsingis­sä mukavasti asumisen hintapaine.

    Kyl­lä euroopan muutkin pääkaupun­git pär­jää ilman kasarmia viiden kil­san päässä ydinkeskustasta.

  66. Jaa­has,

    taas tätä pakkomiel­teistä San­ta­ham­i­nan val­loi­tusvim­maa. San­ta­ham­i­nan luon­toar­vot eivät Oden hiekkalaatikos­sa paina pätkääkään, mikä tun­tuu ole­van yleinen lin­ja. Ydin­voiman ja luon­nonkaa­su­jen ris­ti­paineis­sa sekoilu kiin­nos­taa enem­män kuin oman koti­maan luon­to, jolle voisi tehdä jotain konkreet­tista viime hal­li­tuk­sen aikana suoritet­tuun huo­mat­tavaan luon­non­suo­jelun rak­en­tei­den alasajoon ympäristökeskusten hävit­tämisen myötä. 

    Onkos Oden tarkoituk­se­na ajaa Vihreän puolueen piiristä kaik­ki omil­la aivoil­laan ajat­tel­e­vat ihmiset, jot­ka tajua­vat yhtään mitään luon­nos­ta ja sen suo­jelus­ta? Tuskas­ta tätä on seu­ra­ta, kun ikää karttuu. 

    Mun mielestä kan­nat­tais harki­ta puolueen nimen vai­h­toa ellei sitä tarkoitet­tu pelkästään värisokeille. San­ta­ham­i­na-keskustelu Helsingis­sä jatkuu vuodes­ta toiseen samal­la tyylil­lä kuin Vuo­tos-hori­nat pohjoises­sa. Kuinka­han mon­ta luon­toih­mistä ja biolo­gia on jo jät­tänyt puolueen täm­möis­ten igno­rant­tien nor­sun­lu­u­torni­laukausten johdosta?

    Puo­lus­tusvoimat on tehnyt tämän maan luon­non­suo­jelulle enem­män konkreet­tista hyö­tyä kuin vihreät tähän saak­ka ovat piiperöi­neet ja olisi kyl­lä irvokas­ta, jos San­ta­ham­i­nan puo­lus­tus pet­täisi joku päivä ja “kansa” saisi alueen. 

    Noh, tiedän, että kaik­ki Vihreät eivät ajat­tele kuin Ode, mut­ta kyl­lä tän vihreän herneen kaivami­nen nenästä joka toinen vuosi alkaa jo otta­maan aivoon — jät­täisit sen saaren jo rauhaan ja lakkaisit vahin­goit­ta­mas­ta puoluet­tasi pop­ulis­tisel­la jankutuksella.

  67. Asi­a­han on niin että niin kauan kuin puo­lus­tusvoimien tehtäväk­si on määritel­ty maan puo­lus­t­a­mi­nen soti­laal­lista hyökkäys­tä vas­taan, niin nyky­isil­lä määrära­hoil­la ain­oa mah­dol­lisu­us on asevelvol­lisu­usarmei­ja. Jos poli­it­tisel­la tasol­la päätetään että Suo­mi liit­toutuu, tai puo­lus­tusvoimien tehtävä on jokin muu kuin maan puo­lus­tus, niin sit­ten asevelvol­lisu­ud­es­ta voidaan luop­ua. Mut­ta muuten ei. Käytän­nössä asevelvol­lisu­us on parem­pi ehkäi­sevä pelote maa­han­hyökkäys­tä vas­taan kuin ammat­tiarmei­ja, sil­lä väestö jos­ta suurehko osa on saanut soti­lask­oulu­tuk­sen on huo­mat­tavasti kykenevämpi vas­tar­in­taan vaik­ka tavanomai­sis­sa tais­teluis­sa tulisikin tappio.

    Ne argu­men­tit että “muut Euroopan maat eivät tarvitse asevelvol­lisu­ut­ta” ovat kestämät­tömiä, sil­lä muut Euroopan maat eivät ole Suomi.

  68. Nau­ret­tavaa­han tuo on.

    Palk­ka-armei­ja tai joku jär­ki nyt tähän. 4 kuukau­den miehistök­oulu­tus, jos­ta jo nyt on 2 viikkoa “pehmeää laskua” ja toiset 2 vielä totutel­laan kasarmin oloi­hin. Sen jäl­keen kuukausi perus­soti­lask­oulu­tus­ta, ja muu­ta­ma kuukausi koulu­tushaarak­oulu­tus­ta ja näit­ten kaikkien taito­jen hiomista ja taisteluharjoituksia.

    Samal­la voidaan pitää vaan asevelvol­lisu­us, mut­ta se käy­dään inter­netis­sä oma­toimise­na etäopetuk­se­na kuukau­den aikana. Johan säästyy määrära­ho­ja. RK-ammunnat ulkois­te­taan ampumaseu­roille, jos­sa ne käy­dään suorit­ta­mas­sa lähet­teen kanssa.

    NATO ei myöskään ole tosi­aan ratkaisu. Kos­ka se “pääasialli­nen maan­puo­lus­tusko­h­ta” eli 5. artik­la, joka lupaa sodan julis­tuk­sen kaik­il­ta jäse­niltä yhtä vas­taan hyökätessä, ei nykyään ole niinkään mus­tavalkoinen. Nato voi olla kyl­lä hyödyk­si maan­puo­lus­tus­sun­nitel­mas­sa, jos jäsen­val­tio olisimme, mut­ta ei se itsessään ole mikään ratkaisu hur­ji­in säästö­toimi­in puo­lus­tusvoimis­sa. Ja jenkkien lento­tukialuk­sia on turha odot­taa Suomenlahdelle.

    Valikoi­va asevelvol­lisu­uskin olisi parem­pi vai­h­toe­hto, kuin kokon­ais­val­tainen nau­ret­tavil­la bud­jeteil­la, mis­sä se ns. “uskot­ta­va maan­puo­lus­tus” on pelkkä vitsi.

  69. Kolme kom­ment­tia keskusteluun:

    1. On kum­mallista, että asevelvol­lisu­u­teen yhdis­tetään työurien piden­tämi­nen samaan aikaan kun nuoriso­työt­tömyys on hui­pus­saan Suomessa.

    2. Ammat­tiarmei­jaan siir­tymi­nen saat­taa hel­posti johtaa tilanteeseen, jos­sa työtömälle nuorelle osoite­taan työ­paik­ka armei­jas­ta ja kieltäy­tymi­nen johtaa tukien menetykseen.

    3. Asevelvol­lisu­us tulisi tasa-arvon takia olla yleinen ja yhtäläi­nen. Sitähän se ei ole, sil­lä naiset ja jotkut usko­tokun­ti­in kuu­lu­vat ovat siitä vapautet­tu. Mitä tulee Israelin asevelvol­lisu­u­teen, niin se ei koskaan ole koskenut Isralin kris­tit­tyjä eikä mus­lime­ja. Tiet­tävästi yksi Israelin kris­tit­ty on saanut pitkän oikeustais­ton jäl­keen suorit­taa asevelvol­lisu­u­den, mut­ta yksikään mus­li­mi ei vielä ole saanut.

    NES

  70. Päivära­hak­si pitää välit­tömästi tänään määrätä suo­ma­lainen keskipalk­ka eli noin 2700 euroa kuukaudessa.

    Eiköhän porukat sit­ten viimein tajua, että nykyi­nen armei­ja on samanaikaises­ti sekä äärim­mäisen kallis että tehoton.

    On jo vuosikym­meniä ollut itses­tään selvää, että tarvit­semme hyvin varustel­lun ammat­tiarmei­jan. Kansa kuitenkin edelleen elää edel­listä sotaa. 

    Jos nyt sit­ten aivan vält­tämät­tä halu­amme käy­dä alavireistä sis­siso­taa nykyisen mallin mukaan ja olemme valmi­it esimerkik­si parin miljoo­nan hen­gen tap­pi­oi­hin, niin eiköhän jae­ta ryn­näkkökiväärit ja panok­set kaikille kansalaisille jo syn­ny­tys­laitok­sel­la. Ja parin viikon ampumiskurssit perusk­oulun yhdeksännellä.

  71. Onko­han Soini­vaara miet­tinyt niitä tulo­ja mitkä jäävät myös saa­mat­ta val­ti­ol­ta kun toteuteteaan palvelusa­jan lyhen­tämistä ja varuskun­tien lakkaut­tamista? Varuskun­nas­sa suo­raan työsken­tele­vien ihmis­ten ostovoima piene­nee sekä paikkakun­nal­la ole­vien anniskelu­rav­in­toloiden tulot pienenevät myös mah­dol­lis­es­ti joutu­vat lopet­ta­maan kokon­aan toimin­nan. Val­ti­ol­ta jää taasen vero­tu­lot saamatta.

    Aika lyhytjän­teistä ajat­te­lu­ta­paa tämä val­tion­toimen säästö­toimet pitää sisäl­lään. Hyvänä lisäes­imerkkinä VR:n yksityistäminen.

  72. En osaa ottaa mitään kan­taa asevelvol­lisu­us vs. ammat­tiarmei­ja ‑keskustelu­un, mut­ta esitän ensin mainit­tuun liit­tyen villin ehdotuksen:

    Jak­sote­taan tuo 4kk koulu­tus 2 x 2kk, ajoite­taan se koulu­jen kesälo­ma-aikaan ja tar­jo­taan tätä ensisi­jaise­na vai­h­toe­htona kaikille asevelvol­lisille. Lisäk­si hyväksytään suoritet­tu asevelvol­lisu­us opiskelu­un liit­tyväk­si työkoke­muk­sek­si opin­toalas­ta riip­pumat­ta. Pidem­mät ali­upseerikurssit ja tekniset erikoisk­oulu­tuk­set muute­taan täysin vapaae­htoisik­si ja hoide­taan niihin riit­tävä osal­lis­tu­jamäärä porkkanoil­la (kun­non päivära­ha perus­jak­son jäl­keen + parem­mat hyvi­tyk­set opiskeluun).

    Tämä pakot­taisi pain­ot­ta­maan koulu­tuk­sen ns. perusjut­tui­hin ja teknisi­in asioi­hin (selviy­tymi­nen ulkoil­mas­sa, ryh­mässä toim­imi­nen, asei­den käsit­te­ly ym). Toisaal­ta lyhy­il­lä koulu­tus­jak­soil­la ei ehkä olisi nykyisen kaltaista mah­dol­lisu­ut­ta porukan henkiseen yht­enäistämiseen ja “tot­tel­e­vaisu­usk­oulu­tuk­seen”, mut­ta henkilöko­htainen mielip­i­teeni on että se olisi pelkästään posi­ti­ivi­nen asia. Jos armei­jan koulu­tuk­sen pohjim­mainen tarkoi­tus on kuitenkin val­men­taa porukkaa ns. tosi­paikan var­alle, niin ehkä voitaisi­in luot­taa siihen että tosi­paikan tullen moti­vaa­tio omien puoles­ta tekemiseen löy­tyy vaikkei siihen armei­jas­sa olisikaan ehdollistettu.

    Pienenä ongel­mana olisi ehkä talvi­a­jan koke­muk­sen jäämi­nen kokon­aan pois, mut­ta tätä voitaisi­in paika­ta talvel­la hiih­tolo­mavi­ikoil­la asevelvol­lisille jär­jestet­tävil­lä “selviy­tymis­leireil­lä”.

    Tämä malli ratkai­sisi nykyisen käytän­nön tasa-arvo-ongel­mankin suurelta osin ja toise­na merkit­tävänä etu­na olisi tietysti poikien nopeampi siir­tymi­nen työelämään.

  73. Mielestäni asevelvol­lisu­u­teen perus­tu­va mas­sa-armei­ja on varautu­mista edel­liseen sotaan. Nykyaikaiset uhat ovat jotain aivan muu­ta, kuten nim­im Maltil­la hyvin yllä esit­ti. Alue­puo­lu­tusksen ja sis­siso­dan haikail­i­jat voivat men­nä tutus­tu­mis­matkalle Iraki­ni tai Afganistaniin.
    Lisäk­si kansalais­ten yhden­ver­taisen kohtelun perus­teel­la nyky­muo­toinen asevelvol­lisu­us pitäisi lakkauttaa.

    Mut­ta onko 4kk asepa­lvelus kom­pro­mis­si joka ei sovi mihinkään? Syr­jivä ja teho­ton asevelvol­lisu­us on edelleen voimas­sa, mut­ta toim­intakykyi­nen reservi menetetään?

    Jos asevelvol­lisu­ut­ta kar­si­taan puo­lus­tus­määrära­ho­ja tulisi nos­taa eikä laskea, kun kansalaisia vapau­tuu tuot­tavaan työhön.

  74. Yleisessä keskustelus­sa San­ta­ham­i­naa pide­tään jonkin­laise­na reli­ikkinä, jol­la ei oikeas­t­aan ole mitään kum­mem­paa virkaa kuin pönöt­tää Helsin­gin edustal­la mur­ta­mas­sa aal­to­ja ja tur­vaa­mas­sa liito-oravien ja jäkälän olemassaoloa.

    Helsin­gin puo­lus­tamiseen tarvi­taan paljon kaupunki­tais­telijoi­ta, jot­ka käytän­nössä ovat paseil­la ja paket­ti­au­toil­la liikku­vaa, raskaasti aseis­tet­tua jalka­väkeä. Paku­jen ja rynkky­jen lisäk­si näi­den varus­mi­esten täy­tyy lisäk­si saa­da koulu­tus­ta sotimiseen kaupunkiym­päristössä. Nur­mi­po­ran koulu­tuk­sen kannal­ta met­sä on met­sä on met­sä, mut­ta asfalt­ti­so­turia on turha juok­sut­taa Utin rantakallioil­la tai Vekara­jär­ven kuusimet­sässä, jos pitäis oppia vyöryt­tämään kerrostaloja.

    “San­ti­cas­ta” löy­tyy infra sekä Uuden­maan pusikoiden että Kampin metroase­man puo­lus­ta­jien koulu­tuk­seen. Sijain­ti myös mah­dol­lis­taa har­joit­telun ihan niil­lä oikeil­la toim­inta-alueil­la, mitä sit­ten puolustettaisiin.

  75. Todel­lisu­udessa armei­jan säästöis­sä ratkaistaan onko Suomel­la imavoimia ja laivastoa.
    Jos Suo­mi liit­ty­isi Natoon, ilmavoimia voitaisi­in pienen­tää kol­man­nek­sel­la ja laivas­toa myös hieman.

    Ilmavoimien Hor­ne­tien käyt­töai­ka lop­puu noin 15 vuo­den kulut­tua ja niiden seu­raa­jien han­k­in­ta käyn­nistyy seu­raa­van hal­li­tuk­sen aikana.

    Kum­matkin tarvit­se­vat pait­si kallista kalus­toa myös paljon kan­ta­henkilökun­taa toimintaansa.

    Laivas­ton ain­oat Itämeren ulkop­uolel­la liikku­maan pystyvät aluk­set Poh­jan­maa ja Hämeen­maa ovat elinkaaren­sa lopussa.

    Rajavar­tios­tolle tuskin tulee lisää reusrsse­ja, joten kan­nat­taa muis­taa, että Ilmavoimat huole­hti­vat ilma-alueen valvon­nas­ta ja Laivas­to puolestaan on iso osa ölyntorjuntakapasiteettia.

    Käsitääk­seni rahat Ilmavoimille ja Laivas­tolle löy­tyvät aikanaan, joten säästöhin jää aika vähän mahdollisuuksia. 

    Parin viikon lyhen­nys palvelu­a­jois­sa on fik­sua järkevöit­tämistä. Keu­ru­un varuskun­ta lopetet­ta­neen ja Suo­jeluk­oulu siir­tynee Niin­isa­loon, jota taas tarvi­taan Etelä-Suomen harjoitusalueena. 

    Mut­ta — ihmiset, joi­ta aikaanaan tarvi­taan sivi­ilis­säkin — lääkärit, ham­maslääkärit, sairaan­hoita­jat ja näi­den alo­jen opiske­li­jat sekä huip­pu­urheil­i­jat… eikö juuri heille riit­täisi se neljä kuukaut­ta Lahdessa?

    Jok­senkin kaikissa opiskelu­paikois­sa opin­not nykyään voi aloit­taa myös tammikuussa. 

    Sik­si kan­nat­taa myös muis­taa, että poikien ja miesten syr­jäy­tymi­nen se vas­ta tulee yhteiskun­nalle kalliiksi.

  76. Vesa:

    Ei VR:ää kukaan ole yksi­ty­istämässä. Sen sijaan kil­pailu on avau­tunut koti­maan tavar­ali­iken­teessä sekä muuhun EU:hun suun­tau­tu­vas­sa kan­sain­välisessä junali­iken­teessä. HSL:llä on myös oikeus tila­ta alueen­sa lähili­ikenne keneltä halu­aa. Kaik­ki tämä johtuu suo­raan tai epä­suo­raan EU:n vaatimuksista.

    Ja vielä lisähuo­mau­tuk­se­na, että VR-Yhtymä Oy ei omista Suomen rataverkkoa, vaan sen tekee liikennevirasto.

  77. Olisi aika mie­lenki­in­toista kuul­la miten “säästet­täisi­in” siir­tymäl­lä ammat­tiarmei­jaan. Kun kat­se­lee ammat­tiarmei­jaa pitävien maid­en soti­las­meno­ja, niin sel­l­aista kuvaa ei kyl­lä tule.

    Nämä puheet “edel­liseen sotaan varautu­mis­es­ta” taas kuvas­ta­vat asiantun­tem­at­to­muut­ta. Mil­lainen­han sit­ten on se uhkaku­va mihin ammat­tiarmei­ja olisi vastaus?

  78. Mielestäni on hyvä jos perusk­oulu­tus­ta lyhen­netään. Ehkä tule­vaisu­udessa saamme sveit­siläistyylisen kansal­liskaartin, ja sit­ten ammat­ti­soti­laat erikseen. 

    Olisi myös kiva tietää onko San­tik­sel­la oikeasti strate­gista merk­i­tys­tä? Luulisi että sil­lat on help­po tuho­ta, joskin sinne var­maan pääsee myös tunnelissa.

  79. Kuten Mikael sanoi, San­ta­ham­i­naa tarvi­taan Helsin­gin puo­lus­ta­jien koulut­tamiseen. Jos koulu­tus tapah­tuu muual­la, kus­tan­nuk­set nou­se­vat (eli kus­tan­nussäästöt eivät toteudu). Sitä pait­si laatu heikke­nee myös.

  80. San­ta­ham­i­na on todel­lakin aika turha paik­ka puo­lus­tusvoimille. Siisti paik­ka henkilökun­nalle asua kyl­lä. Mut­ta jokainen varus­mies­palvelun jotenkin läpäis­syt tietää, että maan­puo­lus­tus Suomes­sa perus­tuu reservin käyt­töön. Varuskun­nat ovat lähin­nä koulu­tu­sor­gan­isaa­tioi­ta ja jos­sain määrin kokeneim­mat van­hem­mat varus­miesikälu­okat muo­dosta­vat kaaderin kanssa ns. suo­ja­joukko­ja. Se tilanne, että syt­tyy kon­flik­ti aseel­lis­es­ti vier­aan val­tion kanssa on epä­to­den­näköi­nen nykyaikana. Varsinkin kun tiede­tään, että soti­lastiedustelu on Suomes­sa korkeal­la tasol­la. Yllä­tyshyökkäys voisi olla mah­dolli­nen, mut­ta sil­loin San­ta­ham­i­nan ja Helsin­gin peli on jo menetet­ty mas­si­ivises­sa ilma- tai ohjusiskussa.

    Eri­laisia valmius­portai­ta on usei­ta ja var­maan jostain toisek­si alim­mas­ta läh­tien varuskun­nat tyh­jen­netään ja joukot sijoite­taan ennal­ta määrät­ty­i­hin asemi­in. Näin tapah­tui ns. häly­tyk­sessä 2 ker­taa varus­mies­palvelu­ni aikana ja kol­manel­la ker­ral­la kasarmil­la olti­in vain odot­ta­mas­sa häly­tys­varus­tuk­ses­sa. Kun taas ede­tään uhan kanssa, niin ale­taan määrätä reserviläisiä palveluk­seen ja siihenkin menee päiviä, jos ei viikko­ja. Muu­ta­man kymme­nen tai sadankin kilo­metrin etäisyys ei ole mat­ka eikä mikään puo­lus­tau­tu­misti­lanteis­sa ja varuskun­nan läheisyys takaa­mas­sa Helsin­gin puo­lus­tus­ta on aika säälit­tävää. Jos asial­la oikeasti olisi merk­i­tys­tä, niin olisiko Hyrylän varuskun­ta lopetet­tu? Kaik­ki koulu­tus mitä annetaan San­ta­ham­i­nas­sa tai Suomen­lin­nas­sa, voidaan antaa aivan hyvin jos­sain Vihdin met­sis­sä rai­vat­ul­la auki­ol­la jonne raken­netaan kasar­mi ja har­joi­tus­maa­likaupun­ki. Perustelu kaupunki­tais­teluk­oulu­tuk­seenkin ontuu, kos­ka moni mies muut­taa muualle ja laite­taan SA-kokoon­panos­sa aivan eri joukko-osas­toon koulu­tuk­ses­ta riip­puen. Täl­laisia älyn­väläy­tyk­siä kuu­lui mm. omana varus­mie­saikani “mik­si sisä­maan kaveri on laivas­tossa” tai “miten sä olet joutunut Hämeestä rannikkotykistöön”.

    En tiedä Osmo, oletko ollut maan­puo­lus­tuskurssil­la, mut­ta kuule­mani mukaan, siel­lä käyneet ovat monin ver­roin viisaampia Suomen varuskun­ta­jär­jestelmästä ja puo­lus­tuk­ses­ta kos­ka kysymi­nen ei ole kielletty.

  81. Hih! Sain­pas kir­joitet­tua viestin joka juut­tui sensuuriin.

    Joka tapauk­ses­sa olen sitä mieltä, että asevelvol­lisu­usarmei­ja ei enää ole ajan tarpei­den mukainen. Hal­li­tus siis täl­lä alueel­la otta askelei­ta oikeaan suuntaan.

  82. Antti, ilman Hor­net­te­ja, ohjusvenelaivuei­ta ja it-ohjuk­sia ei Helsinkiäkään puo­lus­te­ta. 😉 Lop­ullis­es­ti onnis­tu­misen ratkaisee kuitenkin aina jalka­väk­i­tais­teli­ja. Niitä kaupunkialueel­la tais­tele­via jalka­väkimiehiä koulute­taan San­ta­ham­i­nas­sa. Tästä on ole­mas­sa ihan sota­te­o­reet­tisia malle­jakin, joil­la asian voi osoittaa.

    Varuskun­ta voi peri­aat­teessa sijai­ta muual­lakin kuin San­ta­ham­i­nas­sa. Sen tulee kuitenkin sijai­ta niin, että Helsingis­sä voidaan käy­dä har­joit­tele­mas­sa järkevin kus­tan­nuksin. Käytän­nössä vas­taa­van infran rak­en­t­a­mi­nen esimerkik­si Sipooseen ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, joten ehkä lopetamme jälleen haihattelun. 😀

    1. Ajatel­la. Jos Jumala ei olisi luonut San­ta­ham­i­naa, Helsin­ki olisi täysin puolustuskyvytön.
      Siis älkää nyt viit­sikö. Ei Helsin­gin puo­lus­t­a­mi­nen ole kiin­ni siitä, että soti­laat koulute­taan San­ta­ham­i­nas­sa. Kun asi­as­ta keskustelti­in jokin vuosi sit­ten, eräs eläk­keelle siir­tynyt ken­raali lähet­ti min­ulle sähkö­postin, jos­sa hän huo­maut­ti, ettei sodan ajan yksiköitä voisi mitenkään koo­ta San­ta­ham­i­nas­sa, valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan takana ja muutenkin kuin tarjottimella.
      Tääl­lä Kata­janokalla aina sil­loin täl­löin näkee näitä kaupunkiso­taa har­joit­tele­via. Ei niil­lä kaikil­la ole San­ta­ham­i­nan tun­nuk­sia. Soti­lai­ta voi tuo­da sota­har­joituk­si­in Helsinki­in ihan siinä, mis­sä heitä voi kul­jet­taa tyk­istöleir­ille Lappiin.

  83. Helsinkiä ympäröivät aiem­min lin­noi­tus­saaret, mut­ta sit­tem­min koko ran­nikko­tyk­istö on ase­la­ji­na ajet­tu alas. Nykya­jan uhkaku­vi­in suurim­it­tainen mai­hin­nousu Suomeen ei oikein sovi — ja jos sel­l­ainen tehtäisi­in, ne lin­nakkeet kyl­lä tiedet­täisi­in ja pom­mitet­taisi­in sitä ennen maan tasalle. Real­is­tis­es­ti armei­jan toden­näköisin käyt­tö­tarve kohdis­tuu kyl­lä suo­ma­laisi­in — perunan­nos­toa­puna, suuron­net­to­muusti­lanteessa tai jos vielä huonom­min käy, estämässä anark­istien tai val­lanku­mouk­sel­lis­ten häir­iökäyt­täy­tymistä, kun poli­isin voimat eivät enää riitä.

  84. “Syr­jäy­tyvät pojat vapaute­taan nytkin intistä.”

    Aikaisem­min näin ei tehty.Vielä 70-luvul­la kaik­ki pyri­ti­in pitämään joukon jat­keena, vain aivan täy­det latva‑B:t pis­tet­ti­in siviiliin .
    Vart­ti­hul­lut sai­vat palvel­la normaalisti.

  85. “Neljässä kuukaudessa ei nimit­täin ehdi mil­lään koulut­taa sel­l­aisia tais­telijoi­ta, jot­ka kykeni­sivät toim­i­maan sodan ajan joukkona sodan ajan tilanteessa.”

    Enpä usko, että armei­jas­sa mitään eri­ty­istä opitaan.
    Sain aikoinani sis­sik­oulu­tuk­sen Sodankylässä, lähin­nä se oli eloon­jäämisop­pia vaikeis­sa luonnonolosuhteissa.Maanataina lähdet­ti­in met­sään aj per­jan­ta­ian takaisin .
    Mut­ta eipä sitä taitoa enää tarvi­ta sodankäyn­ti­in, sivi­il­i­taitona se on ollut muka­va lisä osaamiseen.

    Venäjän armei­ja on saman ongel­man edessä kuin Suomenkin armei­ja eli joukko­ja supistetaan,koska ikälu­okat pienenevät ja raha ei riitä . Venäjän armei­ja on supis­tunut 3 miljoonas­ta jo n 800000.
    Tosin suurin osa on ns töpinän joukko­ja eli taitelukelpoisia joukko­ja on enää 200000–300000 ja nykyaikaises­ti varustet­tu­ja ehkä 50000.

    Esim panssari­vaunu­ja on viral­lis­es­ti n 20000, mut­ta käyn­ti­in saadaan alle 10000 ja nekin ovat vanhentuneita

    Ei sil­lä joukol­la suur­ta sotaa käydä.

    Reserviläisetkin ovat lähin­nä miinan­polku­un kelpaavia

  86. Oliko se niin, että Suomes­sa pn reserviä yli kak­si ker­taa se mitä muis­sa Pohjo­is­mais­sa yhteen­sä. Olisko­han jo aika vähen­tää. Saatais työuri­akin vähän piden­net­tyä. Min­ul­la meni vuosi noi­hin hom­mi­in ja ylenin upseerik­si, mut­ta jäestäpäin ajatellen nolot­taa nuo sotaleikin. Olisi vaik­ka mielu­um­min hoi­tanut van­huk­sia tuon ajan.

  87. Aika jän­skää, toiset halu­aa säi­lyt­tää San­tik­sen että saa­res­sa säi­lyneet luon­to­tyyp­it (sään­nöl­lis­es­ti tal­latut hiekkak­en­tät yms) pysy­i­sivät ennal­laan, tois­t­en mukaan saari on ain­oa mah­dolli­nen paik­ka koulut­taa tais­telijoi­ta kaupunkiympäristöön.

  88. Onko muil­la pohjo­is­mail­la yhteistä rajaa suur­val­lan kanssa yhtä paljon kuin Suomella?

  89. OS: “Jos Jumala ei olisi luonut San­ta­ham­i­naa, Helsin­ki olisi täysin puolustuskyvytön.”

    Kuten kir­jal­lisu­ud­es­ta tiedämme, on Jumala pait­si kaikki­val­tias myös kaukaa viisas ja on pait­si polt­tanut jatkoso­dan alla sopi­vasti met­sää Pohjois-Kar­jalas­ta luo­dak­seen paloaukion (häm­mästyt­tävän mon­elta Suomen kol­kalta kootulle) KK-komp­pa­nialle, myös luonut täy­del­lisen saaren Helsin­gin puolustamiseen:)

    Mikäli San­ta­ham­i­na olisi jääkau­den aikana jauhau­tunut tomuk­si, olisi tsaari perus­tanut varuskun­nan vaikka­pa Laut­tasaa­reen, joka nyt olisi samas­sa ase­mas­sa. Ran­nikol­la ole­vien mai­hin­nousun uhkaamien keskusten yhtey­teen nyt vain on raken­net­tu puo­lus­tus­ta. Ei se Kro­n­stadtkaan nyt ihan sat­un­nais­gen­er­aat­to­ril­la lin­nakkeen paikak­si ole valittu.

    Tot­ta kai kaupunkiso­taan sinän­sä voidaan muual­lakin koulut­taa. Rahaa siinä kyl­lä palaa, kun raken­netaan kaik­ki uudelleen ja lisäk­si kul­je­taan aina har­joituk­si­in Helsinki­in. Saarel­la on myös MPKK, jolle on raken­net­tu melko lail­la infraa, ja joka tarvit­see tietyt varuskun­nal­liset toimin­not. Jälleen, tietysti kaik­ki voidaan siirtää kun­han raken­netaan samat jär­jeste­lyt uudelleen, mut­ta kun kuulem­ma pitäisi säästää. Tässä mallis­sa armei­jan käyt­tö­menot kas­vaa ja valmius puo­lus­taa tärkein­tä kohdet­ta heikkenee. 

    Ja ettei nyt jollekin jää väärää kuvaa, niin ei se Hevos­salmen sil­lan katkaisem­i­nen todel­lakaan pysäytä Helsin­gin puo­lus­tus­ta. Ihan sil­lä tasol­la ei varautu­mis­su­un­nit­telu ole. Ja olen­naista on siis se, että valmi­ut­ta kohotet­taes­sa ei tarvitse heti lait­taa Pase­ja Senaat­in­to­rille, mitä pitäisi tehdä jos tul­laan Vekaran­järveltä. Jotenkin uskoisin että melkoinen osa poli­it­tista kent­tää huu­taisi tuos­sa tapauk­ses­sa naa­ma punaise­na pro­vokaa­tio­ta, vaik­ka se olisi soti­laal­lis­es­ti ain­oa tapa varmis­taa riit­tävän voiman keskit­tämi­nen yhteiskun­nan ydin­toim­into­jen suojaksi.

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että toises­sa vaakakupis­sa on tuon maan arvo kaupunki­maana, noin puoli mil­jar­dia euroa.
      Tsaari ei perus­tanut San­ta­ham­i­nan varuskun­taa tor­ju­maan brit­ti­laivas­ton hyökkäys­tä. Siihen tarkoituk­seen oli Suomen­lin­na. San­ta­ham­i­nan varuskun­nan tarkoituk­se­na oli pitää Helsin­gin työväestö kurissa. 

  90. Ei mitään palk­ka-armei­jaa eikä mitään valikoivaa, vaan täysin vapaasti valit­ta­va asepa­lvelus. Pitu­us olisi val­taos­alle 2kk, joka riit­täisi täy­del­lis­es­ti kun­han kaik­ki turha kar­sit­taisi­in pois. Osal­lis­tu­jia saataisi­in erinäisin etuuksin. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla maan­puo­lus­tusvero, jota ei asepa­lveluk­sen suorit­tanei­den ja ker­taushar­joituk­sis­sa käyvien tarvit­sisi maksaa. 

    Armei­jan ei ole mikään jär­ki olla kun­tok­oulu, kos­ka armei­jan metodein ei hyvää kun­toa saavute­ta. Eikä kun­nonko­ho­tus ole myöskään armei­jan tehtävä, vaan sotataidon opettaminen. 

    Eli turhat kun­toilut ja marssit voitaisi­in lait­taa min­imi­in. Tämä säästäisi huo­mat­tavasti aikaa siihen tärkeim­pään eli ampumiseen ja muuhun hyökkäyshar­joit­telu­un. Siinä lähimet­sässäkin voi hyvin har­joitel­la hyökkäys­tä leikkipanok­sil­la, ei tarvitse men­nä 20km päähän. Tuos­sa matkas­sa menee nimit­täin koko päivä hukkaan ja har­joit­telu tapah­tuu sil­loin väsyneenä (=tehot­tomasti).

    Täl­lä vapaae­htoisel­la asepa­lveluk­sel­la ei olisi mitään tekemistä palk­ka-armei­jan kanssa, vaan olisi täysin nykyiseen jär­jestelmään ver­rat­tavis­sa. Mitä nyt säästet­täisi­in jär­jetön kasa rahaa, aikaa ja ihmisil­lä ei olisi niin orju­utet­tu olo.

  91. Kuu­lostaa liian mon­imutkaiselta, että sen voisi säästö­jen tahdit­ta­mas­sa ilmapi­iris­sä mah­dol­liselta. Sit­ten kun siitä puil­la kuor­rute­tus­ta hiekkasaares­ta olisi raavit­tu ampuma­jät­teet ja muut myrkyt pois niin epäilen ettei sitä puol­ta mil­jar­dia mielel­lään lähdet­täisi sijoit­ta­maan uusi­in kasarmei­hin ja har­joi­tusalueisi­in, niitä on jo van­ho­jakin Suomen­maa väärällään.

    Ehkä voisimme perus­taa Otaniemen itäiselle vasti­neelle ja samal­la ottaa Sipoon mukaan hienoon metropolitoimintaan. 

    Raken­netaan Aal­to-Sotaopis­to Sipoon ran­nikolle. Riko­taan aiem­pia muot­te­ja, kut­su­taan mukaan Parolan peltipo­jat ja vekaran mekanisoltut, jonkin joutomaan saata­neen pitämään tykkimiehet jän­ni­tyk­sessä. Pide­tään arkkite­htik­il­pailut kam­puk­sille ja harjoitusrakennuksille.
    Maan­puo­lus­tusk­oulu­tuk­sen keskit­tämi­nen yhteen paikkaan toisi suuria säästöjä ja varmis­taisi tulosten tasalaa­tu­isu­u­den. Koko ikälu­ok­ka yhteen pöytään torstaina hernarokalle! Van­ho­jen tilo­jen myymis­es­tä kui­tat­taval­la rahal­la raken­netaan koko Euroopan kade­hti­ma keskit­tymä suo­ma­laista osaamista, mis­sä eri ase­la­jien ja koulu­tusastei­den sotaopiske­li­jat pää­si­sivät kohtaa­maan ja innovoimaan, usein on pelon­sekaisel­la uteliailu­udel­la mietit­ty sop­patyk­istön ja tulen­jo­hdon kehit­tämiä etäruokailusovel­luk­sia. Aal­to-sotaopis­to alka­isi kerätä huimia ulkop­uolisia investoin­te­ja että hom­ma lähtisi kun­nol­la käyntiin.

    Säästöjäkin tulisi:
    Soti­laspoli­ise­ja kuiten­ki koulutet­taisi­in huo­mat­tavasti vähem­män, kos­ka akti­ivis­es­ti nos­tet­tavien port­tien lukumäärä romahtaisi.

  92. Yleis­es­tikin voi kysyä, että muut­tuuko maan­puo­lus­tus vähämerk­i­tyk­sel­lisem­mäk­si yht­enäiskult­tuuri­in perus­tu­vien kansal­lis­val­tioiden hävitessä. Minus­ta kyllä.

    KÄytän­nön johtopäätös: maan­puo­lus­tuk­ses­ta voidaan karsia.

  93. Eikös Kaartin pataljoona alku­jaan äkseer­an­nut Kampin aukioil­la? Hyvä kun edes San­tik­seen asti uskalsi­vat siir­tyä ja jät­tää suur­ruhti­naskun­nan pääkaupun­gin soti­laal­lisek­si tyhjiöksi.

  94. Itäväyläl­lä varus­mi­esten rekkaletkat ovat tut­tu näky. Mik­siköhän aje­taan pois­päin jos San­ta­ham­i­nas­sa on kaik­ki tarpeelli­nen. San­ta­ham­i­nan kan­ta­henkilökunnal­takin olen kuul­lut pitkien matko­jen haittaavan. 

    Raken­netaan johonkin pääkaupunkiseudun läheisyy­teen uusi soti­lasalue. Matkat taa­ja­maan ei pitäisi olla mah­dot­tomat. San­ta­ham­i­nan saamis­es­ta asuinkäyt­töön aiheutuvil­la yhteiskun­nal­lisil­la taloudel­lisil­la hyödy­il­lä saisi var­maan rak­enet­tua kokon­aisen oikean pienen tekokaupun­gin har­joi­tuskäyt­töön . Maail­mal­la on erinäisiä har­joi­tusaluei­ta , jot­ka ovat moninker­tais­es­ti urbaan­impia kuin mitään mitä on San­ta­ham­i­nas­sa. Kaik­ki olisi tietysti hah­motel­tu suo­ma­lais­ten taa­jamien mukaan.

    Kep­piä ja porkkanaa käytet­tävä San­ta­ham­i­nan saamises­sa 2000 luvulle.

  95. Kun näitä kom­ment­te­ja lukee, tulee tunne, että mon­en mielestä Helsin­gin tur­val­lisu­us oli parhaim­mil­laan ennen 26.01.1956.

    Palaute­taan Porkkala, niin ei tarvitse tääl­lä inttää…

    Jos Suomea ei enem­mistön mielestä kan­na­ta puo­lus­taa, niin mitäs siinä, luovute­taan maa suo­sios­ta naapurille.

  96. Aika paljon on “asiantun­ti­jamielip­iteitä” ihmisil­lä, jot­ka eivät ole tutus­tuneet puo­lus­tusvoimi­in muuten, kuin amerikkalais­ten sotaeloku­vien kautta. 

    Keskustelu vel­loo edelleen asevelvol­lisu­u­den pakon ja eri­lais­ten varuskun­taratkaisu­jen ympäril­lä. On toki hyvä, että omas­ta, yhteis­es­tä puo­lus­tus­ratkais­us­ta keskustel­laan, mut­ta tup­paa uno­h­tu­maan se seik­ka, että me rahoita­mme ja ylläpidämme jär­jestelmää, jon­ka tulisi olla mah­dol­lisim­man tehokas, mah­dol­lisim­man halvalla. 

    Mitä on sit­ten tehokku­us? Tehokku­us on sitä, että puo­lus­tus on uskot­ta­va. Se on puo­lus­tusvoimien todel­li­nen määrit­tävä tek­i­jä. Sen on olta­va uskot­ta­va, jot­ta ulkopoli­ti­ik­ka voi pitää työkalu­pakissaan yhtä kv-poli­ti­ikan tärkeää kort­tia. Se on viesti yhteiskun­nan järjestyk­ses­tä ja kyvys­tä huole­htia itsestään. 

    On jotenkin rujoa, että kansalaiset, joil­la ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da suori­tuskyvyn osa-aluei­ta, lähtevät arvioimaan puo­lus­tuskyvyn rak­en­tei­ta. He kom­men­toi­vat varuskun­taverkos­toa ja sitä mitä San­ta­ham­i­nas­sa pitäisi olla tai ei, ymmärtämät­tä, mihin varuskun­tia käytetään. 

    Entä palvelu­sai­ka? Jos minä kom­men­toin, että kyl­lä lääkärien koulu­tuk­seen riit­tää hyvin 3 vuot­ta. Eikös siinä ajas­sa ehdi opetel­la pistämään appel­si­ini­in neu­lal­la? Kuinka­han moni ottaisi vakavasti? Kuin­ka moni näistä mielipi­deau­tomaateista pohtii panssar­i­joukkueen koulu­tus­su­un­nitel­maa tai sen kykyä käyt­tää miljoon­alait­teitaan? Mihin siis perus­tuu Osmon heit­te­lyt neljästä kuukaud­es­ta? Has­sua, että halu­amme heiken­tää yhteistä, verora­hoil­la rahoitet­tua organ­isaa­tio­ta, jol­la on yhteis­es­ti määrite­tyt tehtävät. Halu­am­meko väk­isin heiken­tää esim. ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää tai koululaitosta?

    Osmon ajat­telua leimaa vah­va lib­er­al­is­mi. Valitet­tavasti vain lib­er­al­is­mi ei ole se paras aja­tus­malli kollek­ti­ivis­ten toimien ylläpitämiseen. Kan­ti­lainen hen­ki lei­juu Osmon yllä ja hieno aja­tus siinä takana onkin. Sitä vaan ei pidä sekoit­taa niihin asioi­hin, jois­sa tarvi­taan yhteishenkeä ja joskus ikävääkin velvol­lisu­ut­ta osal­lis­tua. Kaivakaa Hegelinne takaisin esiin.

  97. Paljon on kanssa asiantun­ti­jamielip­iteitä ihmisiltä , jot­ka ovat suorit­ta­neet varus­mies­palveluk­sen ainakin täl­lä vuosi­tuhanel­la. Jokaiselle on esim. kehit­tynyt mielipi­de tämänkaltaiselta varus­miesk­oulu­tuk­ses­ta. En kyl­lä vuo­den ver­ran palvellei­ta pidä myöskään minkään­laisi­na soti­lasasiantun­ti­joina. Jos ajat­telee vain San­ta­ham­i­naa itsessään niin siel­lä ei oikein siltä näköko­hdal­ta tapah­du mitään mitä ei voisi tehdä jos­sain muual­la. Ehkä jopa paremmin.

    Tulisi sit­ten pvoimien perustel­la mik­si San­ta­ham­i­na on sijaintin­sa tai muun syyn takia kor­vaam­a­ton tämän maan puolustukselle.

    Mitä jos ulkois­t­en val­to­jen uhka tapah­tu­isi kuukaudessa? Uusi saa­pumis­erä San­ta­ham­i­nas­sa? Onko Helsin­ki nyt täysin vail­la puo­lus­tus­ta? Ei ainakaan voi olet­ta , että San­ta­ham­i­nan varus­miehet ovat ratkai­sevas­sa asemassa.

    Tai klassi­nen argu­ment­ti jos San­ta­ham­i­nan ja soti­las­saarten luon­toa men­nään pilaa­maan ja mas­sat päästetään val­loille tekemään tuho­jaan. Tarkoit­taako tämä , että vain har­voille ja val­i­tu­ille sisäpi­ir­iläisil­lä on oikeus naut­tia kysei­sistä alueista. Kun­han ei ikävät mas­sat mene alueelle. Vai onko sit­ten kri­ti­ikkinä tule­van rak­en­tamisen laatu ja mah­dol­lis­ten uusien asukkaiden tule oma­lle pihalle.Kyseiset alueet ovat luon­noltaan kau­ni­ita ja his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta , ja ihan joka tapauk­ses­sa tämä tul­laan otta­maan huomioon. Mut­ta on yksinker­tais­es­ti väärin odot­taa maan suurim­man taa­ja­man sisältä mitään aarnimet­siä. Kyl­läpä San­ta­ham­i­na herät­tää mon­es­sa maan­puo­lus­tushenkeä ja luonnonrakkautta.

  98. Olen kokoa­jan odot­tanut, mil­loin joku dor­ka oikeasti pääsee kri­ti­ikissään sille tasolle, että ehdot­taa maan­puo­lus­tuk­sen yksi­ty­istämistä ja taloudel­lis­es­ti halvim­malle tar­joa­jalle — kuka­han se mah­taa olla? Ote­taan vielä puo­mi pois, että pelas­ta­jat saa­pu­vat mah­dol­lisim­man nopeasti. Tom­mi Kan­gas­maa kiteyt­tää asiantun­te­muk­sen konkreet­tisu­u­den hyvin tuos­sa yllä. Sil­loin, kun asiantun­te­muk­ses­ta on kyse, ei demokra­tia tule sotkea liikaa päätök­si­in. Geor­gian tapah­tu­mat ovat hyvä esimerk­ki siitä, mitä voi tapah­tua, kun asevoimien uskot­tavu­us ei riitä ja poli­itikoil­ta karkaa mopo samanaikaises­ti — kallis virhe monel­la tapaa. Puo­lus­tusvoimia pitäisi muutenkin tukea tässä maas­sa enem­män — ne ovat sen­tään pitäneet tolkkun­sa sil­loin, kun muu maa ja poli­itikot ovat sekoilleet itäisen naa­purin kanssa.

  99. Kyl­lä Tom­mi minä koen ole­van aika hyvä asiantun­ti­ja siinä kuin­ka tehokkaak­si koin min­ulle annetun opetuk­sen kun pari vuot­ta sit­ten intis­sä olin. Ihan oman koke­muk­seni ja muiden armei­jan vas­ta käynei­den kom­ment­tien perus­teel­la osaan var­masti sanoa ken­raale­ja parem­min, että ajas­sa on todel­la paljon löysää. Min­ul­la lie­nee kuitenkin parem­pi kos­ke­tus­pin­ta ikäisi­i­ni ihmisiin.

    Oppi­laiden palaut­teen mukaan kaikkea tulisi kehit­tää, kos­ka oppi­maan­han sinne asepa­lveluk­seenkin tul­laan. Kaik­ki muu kuin sotataito­jen kehit­tämi­nen on toissijaista. 

    Asepa­lveluk­ses­sa oli niin paljon turhaa, että se vei kiin­nos­tuk­sen pois oikeas­t­akin tekemis­es­tä. Voin sanoa, että luen­tomaiset teo­riaopin­not ehkä jopa sivi­iliym­päristössä ja muu­ta­ma käytän­nön kokeilu armei­jaolois­sa olisi var­masti ollut huo­mat­tavasti tehokkaam­paa oppimisen kannalta. 

    Onhan se eri­laista, mut­ta halu­aisin kuul­la ne perus­teet, joiden mukaan tuo uusi tapa ei olisi tehokkaampi. Eihän siinä saa juurikaan kyykyt­tää ketään, ei voi olla tehokasta?

    1. Asepa­lveluk­seen ei tul­la vain oppi­maan. Asevelvol­liset ovat se armei­ja, jokz ensisi­jais­es­ti puo­lus­taa sitä. Sik­si on viimeiset 65 vuot­ta odoteltu.

  100. Migul kysyi: “Tarkoit­taako tämä , että vain har­voille ja val­i­tu­ille sisäpi­ir­iläisil­lä on oikeus naut­tia kysei­sistä alueista.” 

    Heh-heh, klassi­nen nat­siko­rt­ti aiheen tiimoil­ta — kyl­lä San­ta­ham­i­naan pääsee naut­ti­maan luon­nos­ta, jos halu­aa. Tässä onkin kyse tehokkaas­ta rak­en­tamis­es­ta ja siinä vai­heessa, kun se alkaa niin vapaan liikku­misen kul­ta­ham­mas­ran­nikol­la voi uno­htaa. Luon­nonar­vo­jen huomioonot­ta­mi­nen tässä ske­naar­ios­sa on vitsi. 

    San­ta­ham­i­na lähisaari­neen on eniten uhanalaisia per­hosla­je­ja elät­tävä alue Helsingis­sä — yksi tärkeim­mistä syi­istä on sen koko ja tiet­ty­jen biotoop­pi­en, kuten hietikkoaluei­den koko. Suo­ma­lais­ten arvos­tuk­sen puute avo­maid­en mon­imuo­toista luon­toa kohtaan on puut­teelli­nen ja sivistyk­sen puute on Ruot­si­in ver­rat­tuna kirku­va. Ruot­sis­sa hoide­taan suurem­paa aluet­ta kuin meil­lä on jäl­jel­lä! En usko, että kaupunki­rak­en­tamisen alueel­la suo­jel­laan avo­maid­en biotooppe­ja, kuten hietikoi­ta, keto­ja ja niittyjä. 

    Se nyt on vain niin, että PV:n alueet ovat läh­es ain­oi­ta aluei­ta, mis­sä ihmis­ten liikku­mista voidaan tehokkaasti rajoit­taa ja koituu läh­es aina luon­non hyväk­si, kos­ka osalle eliöistä ihmis­ten läs­näo­lo on haz­ardia. Luon­non kannal­ta port­tikiel­to avit­taa juuri niitä eliöitä, jot­ka eniten kär­sivät mas­so­jen liikkeistä. Se, että PV on luop­unut saarista näinkin suures­sa mit­takaavas­sa jo nyt on suuri tap­pio alueen luon­nolle ja hei­jas­tuu suuresti myös ympäröiville alueille. 

    Eniten San­ta­ham­i­nan keissin keskustelus­sa har­mit­taa tiet­ty­jen taho­jen ymmärtämät­tömyys siitä, että tuos­sa saa­res­sa on todel­lakin jotain niin ain­ut­laa­tu­ista, että se tulisi jät­tää rauhaan. Se, että hom­ma toimii alueen nykykäytän­nöl­lä monikäyt­töis­es­ti on nähtävis­sä minus­ta selvää säästöä. Esim. mon­et uhanalaiset lajit hyö­tyvät dynaamis­es­ti pienistä tuli­paloista, kranaatinkuopista ja muus­ta mel­las­tuk­ses­ta, jota vas­taa­vat luon­non­ta­pah­tu­mat (jok­ien mean­deroin­ti, met­sä­palot) sivi­il­ialueil­la minimoidaan. 

    PV ja yhteiskun­nan toim­into­ja yleen­sä tulisi suun­nitel­la niin, että niis­sä voitaisi­in kus­tan­nuste­hokkaasti yhdis­tää myös uhanalais­ten lajien suo­jelu ja säästää paljon — hyvä esimerk­ki on pujonvil­je­lyn ja niit­to­tarpeen lisäämi­nen mul­taa­mal­la tien­var­sia sen sijaan, että ne jätet­täisi­in hiekalle. Vihrei­den ohjel­mas­sa on paljon kau­ni­ita sano­ja ja asi­aa siitä, mitä luon­non hyväk­si ja bio­di­ver­si­teetin hyväk­si tulisi tehdä. San­ta­ham­i­na on hyvä esimerk­ki alueesta, jon­ka luon­teen ymmärtämi­nen on suuresti herät­tänyt ihmisiä ymmärtämään niitä luon­nonar­vo­ja, joi­ta lähiym­päristössämme piilee. On irvokas­ta takame­htien miehiä kohtaan tuho­ta arvokas­ta luon­toa keskel­lä Helsinkiä ja sit­ten men­nä taas neu­vo­maan jengiä Kehä III ulkop­uolelle. Arvokas­ta luon­to pitää suo­jel­la sen paikas­ta riip­pumat­ta ei tässä mis­sään Hol­lan­nis­sa asuta…

  101. Tom­m­mi:

    Has­sua, että halu­amme heiken­tää yhteistä, verora­hoil­la rahoitet­tua organ­isaa­tio­ta, jol­la on yhteis­es­ti määrite­tyt tehtävät. Halu­am­meko väk­isin heiken­tää esim. ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää tai koululaitosta? 

    Kukaan poli­itikko ei var­masti ehdoin tah­doin halua heiken­tää armei­jaa siinä, mis­sä ter­vey­den­huolto- tai koul­u­laitostakaan. Ensin­näkin noiden kaikkien kohdal­la on kyse rahas­ta. Kun raha on tiukil­la, on usein pakko säästää. Kun näin tehdään, ei ole kyse siitä, että “halut­taisi­in” heiken­tää, vaan tehdään vain pri­or­isoin­tia käytet­tävis­sä ole­vien raho­jen käytön suh­teen. Toisek­si toisin kuin nois­sa kahdessa muus­sa, niitä ei pyöritetä pakko­työl­lä. Jos opet­ta­jat ja lääkärit oli­si­vat saman­laisia pakko­työläisiä kuin varus­miehet, niin var­masti käytäisi­in keskustelua hei­dänkin palvelu­aiko­jen lyhentämisestä. 

    Sinäl­lään ver­tauk­sesi on hyvä. Niis­sä pyöritetään “kollek­ti­ivisia toimia” ilman, että ketään pakote­taan yhtään mihinkään. Ja hom­ma toimii ihan hyvin. Toki työn­tek­i­jöitä ei voi kohdel­la kuin pakko­työläisiä, vaan heille on pakko mak­saa käypää palkkaa. Ja juuri tähän pitäisi armei­jankin kohdal­la men­nä. Minus­ta 4kk:n palvelus on juuri askel tähän suuntaan. 

    Asevelvol­lisu­usarmei­jal­la on juuri paljon tukea sen porukan kesku­udessa, jot­ka eivät ole tutus­tuneet puo­lus­tusvoimi­in. Sitä kan­nat­ta­vat myös ne, jot­ka ovat jo pakko­työn­sä tehneet (suuri osa miehistä) tai eivät sitä edes joudu tekemään (naiset). Asevelvol­lisu­ut­ta kan­nate­taan his­to­ri­al­lise­na reli­ikkinä. Sik­si sitä ei voi ker­tarysäyk­sel­lä pois­taa. Kun palvelu­sai­ka hivute­taan 4:än kuukau­teen, vähitellen kaik­ki viimeisetkin jäärät tajua­vat, ettei touhus­sa ole mitään järkeä ja hom­ma muute­taan täysin vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta toimi­vak­si, aivan kuten koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­hoidonkin pyöritys.

  102. Tuos­sa edel­lä on ihme­tel­ty mik­si Sanatham­i­naa ei saisi kaavoit­taa muun kaupunki­rak­en­teen osak­si. Perustelu­na vaikka­pa se, että puo­lus­tusvoimat ei vält­tämät­tä aluet­ta tarvitse.

    Ainakin min­ul­la ja ehkä monel­la muul­lakin yksi syy top­puutel­la innokkaimpia on yleinen varovaisu­us­pe­ri­aate. On kovin help­po tuho­ta vuodessa sel­l­aista mitä ei voi sadois­sakaan vuo­sis­sa rak­en­taa takaisin. Poli­itikas­sa ja talouselämässä on aina sel­l­aisia mielip­iteitä, joiden mukaan keskus­puis­to pitää rak­en­taa, van­hat jouta­vat raken­nuk­set voi purkaa kan­takaupungista mod­ern­impi­en ele­ment­ti­talo­jen tieltä, puu­tarhakaupungi­nosis­sa on liikaa puu­tarhaa, Töölön­lah­den voi täyt­tää lisäti­lan saamisek­si, Vuo­tos pitää rak­en­taa kos­ka ennus­teet sanovat että ener­giaa tarvi­taan ensi vuon­na lisää jne.

    Uut­takin tarvi­taan, mut­ta rajoit­tam­a­ton mel­las­tus ja voi olla vahin­gok­si. Tämän het­ken ja yhden muodis­sa ja enem­mistönä ole­van näkökul­man arvot eivät vält­tämät­tä ole ikuisia. Joskus purku­työt voivat kadut­taakin (aika useinkin). Yritän suh­tau­tua asioi­hin niin, että hark­in­ta-aika pitäisi suh­teut­taa päätök­sen aiheut­tamien muu­tosten pitkäikäisyy­teen. Vaiku­tuk­sil­taan tuhan­nen vuo­den päähän ulot­tuvista päätök­sistä pitäisi olla kon­sen­sus kymme­nen vuo­den ajan ennen kuin lop­ulli­nen päätös muu­tok­ses­ta tehdään.

    Jaakko Kull­berg toi hyvin esille alueen luon­toar­voihin liit­tyvää prob­lemati­ikkaa (nykyisel­lä San­ta­ham­i­nal­la on toki muitakin arvo­ja). Voi tutkail­la mon­tako­han luon­non­ti­laista tai muuten jyräämät­tä jäänyt­tä vas­taavaa Etelä-Suomen ran­nikkoaluet­ta meil­lä on. Lapis­sa on suh­teel­lis­es­ti paljon luon­non­suo­jelu­aluei­ta. Kai vihrei­den poli­ti­ik­ka on lisätä suo­jelua myös etelssä. Espoos­sa on Nuuk­sio. Onko mah­do­ton­ta ajatel­la, että myös Helsin­ki osal­lis­tu­isi talkoisi­in. Vai onko kaupun­gin kas­vat­tamisen ja tiivistämisen tarve niin pakot­ta­va, että San­ta­ham­i­nan luon­to- ja muut arvot on pakko uhra­ta. Valitet­tavasti kaupun­gin retkeilyalueek­si tai luon­toa kun­nioit­tavak­si lähiök­si muut­tumi­nen ei ole luon­non kannal­ta sama asia kuin luon­non­ti­lainen tai puo­lus­tusvoimien käytössä ole­va alue.

    San­ta­ham­i­na ei ole täysin luon­non­ti­lainen kohde, eivätkä sen kult­tuuri­ar­vot täysin tuhou­tu­isi, vaik­ka sinne jotain uut­ta tulisikin. Mut­ta toisaal­ta on selvää, että jos kaik­ki tuol­laiset viimeiset ihmisen jyräyk­seltä vält­tyneet ja omia ain­utk­er­taisia luon­toar­vo­ja sisältävät kohteet kaik­ki yksi ker­ral­laan val­jaste­taan teho­talouden alt­tar­ille ja ihmisen tarpeisi­in, menetämme joka ker­ta peru­ut­ta­mat­tomasti joitain arvo­ja, joi­ta on vakea saa­da takaisin. Luon­toar­vo­ja San­ta­ham­i­nas­sa on, mut­ta toisaal­ta — mitäpä me muu­ta­mas­ta per­hoses­ta. Ihmisen vaiku­tus on nykyään jo niin kat­ta­va, että eri­tyis­es­ti kohtei­ta (usein luon­non hehkireik­iä), jot­ka eivät vielä ole tuon tehokäytön piiris­sä pitää eri­tyis­es­ti varjella.

    Ehkä se peri­aate on jo yleis­es­r­ti hyväksyt­ty, että Helsin­ki on ensisi­jas­sa tiivis ihmisy­hteisön asuin­paik­ka, ja se voi kat­taa jatku­vasti lähiym­päristöään uudel­la asfaltil­la. Mut­ta ei tuon tarvitse tarkoit­taa sitä, ettei alueel­la voisi myös säi­lyt­tä joitain kohtei­ta tuol­laisen totaalisen käyt­töno­ton ulkop­uolel­la sil­loin kun järke­viä syitä on. Maa­ta riit­tää kyl­lä muis­sakin ilman­su­un­nis­sa. Ei uud­is­raken­nusko­htei­den tarvitse vält­tämät­tä olla aina Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen sisäl­lä. Tai ehkä Helsingille pitää lohkoa uusia aluei­ta lähikun­nista jos sen raken­nusvim­maa on niin suuri, että muuten arvoko­hteet kärsivät.

    Tiet­tyä jar­rut­telua siis tarv­taan, jot­tei aina kul­loinkin val­las­sa ole­va pop­poo pistä lihoik­si niitä kohtei­ta joi­ta se ei itse (juuri täl­lä min­uu­til­la) eri­tyis­es­ti arvosta.

  103. Yleinen harha on juuri se, että puo­lus­tusjär­jestelmää arvioidaan oman varus­mies­palveluk­sen kaut­ta. Se sama, kuin arvioisi Suomen koulu­jär­jestelmää oman ala-asteen opet­ta­jan kautta. 

    Varus­mies­palvelus on mon­elle suo­ras­taan trau­maat­ti­nen repäisy yksilökeskeis­es­tä maail­mas­ta kollek­ti­ivi­in. Ensim­mäi­nen yö on masen­ta­va koke­mus. Har­va yksilö sisäistää koulu­tuk­sen tarkoituk­sen tai luon­teen. Yhteiskun­nan anta­maa tehtävää mukaellen puo­lus­tusvoimien ensim­mäi­nen tehtävä on ajatel­la jär­jestelmän tehokku­ut­ta ja toimivu­ut­ta. Siitähän veron­mak­sa­jat halu­a­vat mak­saa. Yksilön tarpei­ta on mah­do­ton huomioi­da lop­ut­tomi­in. Samoin oikeu­den­mukaisu­us ja tas­a­puolisu­us ovat niitä peri­aat­tei­ta, joi­ta on nou­datet­ta­va sil­loin, kun kaik­ista sosi­aalilu­ok­ista saa­pu­via ihmisiä sovite­taan yhteen. Soti­laak­si koulut­ta­mi­nen on se tehtävä, mitä varten ihmiset siel­lä ovat. 

    Varus­miesk­oulu­tus on myös usein teho­ton­ta. Kysymys on resurs­seista, tur­val­lisu­ustek­i­jöistä ja silka­s­ta mas­sas­ta. Nämä ongel­mat näkyvät hienos­ti pienoiskoos­sa urheilu­joukkueis­sa, jois­sa yksi val­men­ta­ja seisot­taa kym­men­tä las­ta jonos­sa ja yksi tekee. Ker­ro­taan tämä sadal­la ja saadaan se odotuk­sen ja turhau­tu­misen määrä. Kun nyt vaan ei ole yksilö­val­men­nus­ta kranaat­in­heit­in­miehelle. Jos olisi, olisi palvelu­saikakin kak­si kuukautta. 

    Johta­jak­si ei kas­va kuudessa, eikä edes kahdessatoista kuukaudessa. Mut­ta jokainen päivä sitä har­joiteltaes­sa on koti­in päin. Vaik­ka tääl­lä on kom­men­toitu, että johta­jak­oulu­tuk­ses­ta ei ollut min­ulle mitään hyö­tyä, en usko sitä lainkaan. Jo pelkästään se, että joudut joukon eteen avaa­maan suusi, koulut­taa siihen tehtävään. Toki, jos yksilö vält­tämät­tä halu­aa kartel­la vas­tu­u­ta ja vetäy­tyä johta­jas­ta asiantun­ti­jak­si tai riviyk­silök­si, ei koke­mus kar­tu kummoisesti.

    Varus­miesk­oulu­tuk­sen laadus­sa on toki myös kysymys koulut­ta­jan ammat­ti­tai­dos­ta. Puo­lus­tusvoimien koulut­ta­va henkilöstö on pääsään­töis­es­ti 24–30 ‑vuo­ti­ai­ta miehiä. Äijäkult­tuuri, kehit­tyvä itse­tun­to ja varsin mon­i­naiset sosi­aaliset taus­ta vaikut­ta­vat koulu­tuk­sen laatu­un. Samoin vaikut­taa koulutet­ta­va kohderyh­mä, jon­ka sisäl­lä parikymmp­iset epä­var­mat nuoret korosta­vat tois­t­en­sa “pär­jäämistä” ja usein kovia arvo­ja. Tiedosta­vat ihmiset eivät kestä tätä kult­tuurimuu­tos­ta ympäril­lään ja turhau­tu­vat. Soti­lask­oul­tus kun on yksinker­taista “hands on” ‑tekemistä. Aka­teemisu­us on siitä kaukana. (Vaikkakin yhteiskun­tati­eteil­i­jät saisi­vat siitä lop­ut­tomasti aka­teemista innoitusta). 

    Asevelvol­lisu­usarmei­ja antaa niille paljon, jot­ka kykenevät sijoit­ta­maan itsen­sä oikeal­la taval­la siihen totaaliseen elämän­muu­tok­seen, joka heille tapah­tuu ja masen­taa ne, jot­ka halu­a­vat eristäy­tyä siitä ja suh­tau­tu­vat siihen tor­ju­vasti. En kuitenkaan puol­la sitä, että vain valikoidut ja motivoituneet ote­taan mukaan. Se tekee mon­elle sel­l­aiselle hyvää, jot­ka eristäy­tyvät omaan sosi­aalilu­okkaansa tai niille, jot­ka koke­vat arro­gant­tia älyl­listä ylem­myyt­tä mui­ta ihmisiä kohtaan. (Kuka tun­tee pis­ton sydämessään?)

  104. ” Migul kysyi: “Tarkoit­taako tämä , että vain har­voille ja val­i­tu­ille sisäpi­ir­iläisil­lä on oikeus naut­tia kysei­sistä alueista.”

    Heh-heh, klassi­nen nat­siko­rt­ti aiheen tiimoil­ta – kyl­lä San­ta­ham­i­naan pääsee naut­ti­maan luon­nos­ta, jos halu­aa. Tässä onkin kyse tehokkaas­ta rak­en­tamis­es­ta ja siinä vai­heessa, kun se alkaa niin vapaan liikku­misen kul­ta­ham­mas­ran­nikol­la voi uno­htaa. Luon­nonar­vo­jen huomioonot­ta­mi­nen tässä ske­naar­ios­sa on vitsi. ”

    Maas­sa on jotain pahasti vial­la jos luon­non­suo­jelu on kor­vaa­mat­tomasti kiin­ni soti­las­saa­res­sa. Kaupungille tuo käyt­tö on katastrofi.

  105. Kaikesta leikataan, jot­ta yksi­tyiset liikemiehet ja suur­si­joit­ta­jat saisi­vat mah­dol­lisim­man suuren voiton. Jos vasem­mis­toli­ik­keet voit­ta­vat, leikataan esim. maan­puo­lus­tuk­ses­ta. Mikäli oikeis­to niin esim. sosiaali&terveys palveluista. Tren­di on kuitenkin lib­er­al­isoi­da talout­ta elikä tuho­ta hyvinvointia.

    Pidän parem­pana maan­puo­lus­tuk­ses­ta leikkaamista, kos­ka yksi­ty­istä omaisu­ut­ta ei kuu­lukaan puo­lus­taa kansan armei­jal­la. Henkilön joka ei omista aari­akaan maa­ta tai muu­ta kiin­teää omaisu­ut­ta Suomes­sa, olisi type­rä puo­lus­taes­saan mei­dän mam­mon­aamme, joil­la on. Ellei sit­ten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta olisi niin hyvä, ettei vas­taavaa löy­ty­isi hel­posti muual­ta, kuten ainakin vielä 80-luvul­la oli.

  106. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 23.6.2011 kel­lo 8:19

    Nopean iskun joukot jätet­ti­in Meche­lininkadulle, mut­ta nyt siitäkin on luovuttu.

    Eikä olisi ikinä pitänyt luop­ua. San­ta­ham­i­na ei nyky­isin nimit­täin sovi minkään soti­laal­lisen tais­telu­muodon koulu­tu­s­paikak­si, johtuen infra­struk­tu­urin nopeas­ta muu­tok­ses­ta varuskun­tasaaren välit­tömässä läheisyy­dessä. Luul­tavam­min ei edes Pohjois-Kore­as­sa suvait­taisi Suomen pv. n nykyisen kaltaista toim­intaa aivan kaupunki­a­su­tuk­sen vier­essä. En tiedä mik­si kukaan muu ei kir­joi­ta tästä pv. n vakavas­ta ihmisoikeuk­sia loukkaavas­ta toimin­nas­ta täl­lä Helsingis­sä, jota huumorim­ielessä metropo­lik­si kut­su­taan. Tun­tuu kuin media olisi pv. n pro­pa­gan­dakoneis­ton talu­tus­nuo­ras­sa, kos­ka niin vähän kyseinen San­ta­ham­i­nan nyky­muo­toinen ammunta­toim­inta on saanut julk­isu­ut­ta tänä päivänä. Tässä joka tapauk­ses­sa hie­man fak­taa tässä blo­gis­sa asioiville henkilöille, kuin myös Osmolle. 

    Nimit­täin San­ta­ham­i­nan raskasase-ampumaradan aivan välit­tömässä läheisyy­dessä on huo­mat­ta­van paljon asukkai­ta, koulu­ja ja päiväkote­ja. Meren ympäröimän San­ta­ham­i­nan ammunto­jen äänet ovat merkit­tävästi häir­it­se­viä laa­jal­la alueel­la. Ammunto­jen äänet kan­tau­tu­vat tietyis­sä olo­suhteis­sa häir­it­sev­inä esimerkik­si Helsin­gin Ara­bi­an rantaan, Hert­toniemeen, Kivikkoon, Kulosaa­reen, Mar­janiemeen, Mel­lunkylään, Puoti­laan, Vuosaa­reen jne. (väli­mat­ka yli 10 km). Jopa kaukana Sipoos­sa ( väli­mat­ka yli 15 km ) on selvästi kuul­tavis­sa Api­las sinko­jen ja raskas sinko­jen infer­naa­li­nen jyly. ”Esteet­tömässä tilas­sa meri­alueel­la hil­jainenkin ääni kan­taa oikeis­sa olo­suhteis­sa hyvin kauas”. Lähde: Pro­barö­sund ”Suo­jel­laan Inkoo-Raase­porin saaristoa”

    Kun ver­rataan Kaartin Jääkäriryk­mentin laukaus­määräarvioi­ta 2010/1998, voidaan tode­ta raskaiden sinko­jen ja kranaatin- heit­timien laukaus­määrien kaksinker­tais­tuneen ja kevyen ker­tasin­gon laukaus­määrien ole­van läh­es 30-ker­taisia (Uuden­maan ELY-keskuk­sen laskel­ma). Mie­lenki­in­toista on, että samas­ta asi­as­ta saa aivan toisen­laisen laskel­man aikaisek­si Puo­lus­tusvoimat, he ilmoit­ta­vat laukausten lisään­tyneen ”vain” yksi­toista (11) ker­taa aikaisem­mas­ta. Riip­pumat­ta siitä, kumpi tulos on lähempänä todel­lisu­ut­ta on selvää, että molem­mis­sa tapauk­sis­sa ammunto­jen määrä ja niiden aiheut­tamien hait­to­jen raju kas­vami­nen on todel­lisu­ut­ta. Voidaan kat­soa, että Puo­lus­tusvoimien omas­sa vasti­neessa myön­netään hei­dän aiheut­tamien meluhait­to­jen merkit­tävä kasvu. Myös pv. n prikaatiken­raali Juha-Pekka Liikalan MTV3.n haas­tat­telus­sa hän myön­tää ammunto­jen hait­to­jen ole­van sel­l­ainen, että San­ta­ham­i­nan ulkop­uolisil­la alueil­la ammunto­jen vaiku­tuk­ses­ta voi asukkaiden seiniltä taulut pudo­ta lat­tialle. Täl­laisen toimin­nan lail­lisu­u­den voi hel­posti kyseenalaistaa.

    San­ta­ham­i­nan ampumaradal­la tapah­tu­va pistooli‑, kivääri- ja haulikkoam­mun­ta aiheut­taa merkit­tävää hait­taa San­ta­ham­i­nan lähistöl­lä asuville ihmisille. Esimerkik­si San­ta­ham­i­nan haulikko­radal­la laukaus­määrä on läh­es nelink­er­tais­tunut vuodes­ta 2001. Usein näis­sä ammunnois­sa ei ole kyse mil­lään taval­la maan­puo­lus­tuk­seen liit­tyvästä toimin­nas­ta. San­ta­ham­i­nas­ta on nykyisel­lään muo­dos­tunut puo­lus­tusvoimien toim­intaan kuu­lumat­toman ammunnan vah­va keskittymä. 

    Puo­lus­tusvoimat on sallinut San­ta­ham­i­nas­sa ammunnat muun muas­sa Kaartin Jääkäriryk­men­tille, Hämeen­lin­nan Panssariprikaatille, Utin Jääkäriryk­men­tille (Kou­vola), Etelä-Suomen Soti­lasläänin esikun­nalle ja sen alaisille alue­toimis­toille, Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oul­ulle, Pääe­sikun­nalle, Uuden­maan Prikaatille (Tam­misaari), Meriso­tak­oul­ulle Suomen­lah­den meripuo­lus­tusalueelle, NBG Fincoy:lle, useille vira­nomaisille kuten poli­isille, tullille, rajavar­ti­o­laitok­selle ja Tuke­sille. Lisäk­si reserviläis- ja vapaae­htois­toim­i­joille kuten Maan­puo­lus­tusk­oulu­tusy­hdis­tys MPK, Helsin­gin varuskun­nan ampu­jat HVA, Helsin­gin maan­puo­lus­tus­pi­iri, Helsin­gin reservi­upseeripi­iri, Suomen met­sästysy­hdis­tys, Helsin­gin soti­laspoli­isik­il­ta, Kaartin Jääkäriryk­mentin Kil­ta, San­ta­ham­i­nan erämiehet ry, Helsin­gin rauhan­tur­vaa­jat ry, Suomen­lin­nan eränkävi­jät ry ja Suomen­lin­nan ran­nikko­ryk­mentin erämiehet ry. 

    Puo­lus­tusvoimat ovat salli­neet San­ta­ham­i­nan käytön myös puoluei­den tuk­i­joiden vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa. Iltale­hti ker­toi 6.4.2011, että Kokoomus saunot­ti vaali­ra­hoit­ta­jia San­ta­ham­i­nas­sa, ”Viime vaalien kohu­ra­hoit­ta­jia viihdytet­ti­in San­ta­ham­i­nas­sa saunomisen ja pis­too­liammunnan merkeis­sä.”. Tämä tapah­tu­ma jo sel­l­aise­naan osoit­taa, että San­ta­ham­i­nan nykyi­nen toim­inta ja sen aiheut­ta­mat hai­tat eivät perus­tu maanpuolustukseen. 

    Eikö edel­lä­mainit­se­mat fak­tat ker­ro hyvin pv. n nykyis­es­tä taval­liseen sivi­iliväestöön kohdis­tu­vas­ta suo­jelu- ja tur­vaamishalus­ta. Mikäli nykyi­nen maan­puo­lus­tus­tah­to osoite­taan edel­lä­mainit­se­mal­lani taval­la voidaan se hyvin kyseenalais­taa ja osoit­taa sen palvel­e­van Suomes­sa vain hyvin sup­peaa kansanosaa, toisin sanoen mei­dän poli­it­tista eli­it­tiä, korkeimpia virkamiehiä, sekä — upseeris­toa ja niin san­ot­tua erit­täin vauras­ta siviili-eliittiä.

  107. Tom­mi:

    Yhteiskun­nan anta­maa tehtävää mukaellen puo­lus­tusvoimien ensim­mäi­nen tehtävä on ajatel­la jär­jestelmän tehokku­ut­ta ja toimivu­ut­ta. Siitähän veron­mak­sa­jat halu­a­vat mak­saa. Yksilön tarpei­ta on mah­do­ton huomioi­da loputtomiin. 

    Juuri asevelvol­lisu­us aiheut­taa sen, että armei­jal­la ei ole tarvet­ta ajatel­la jär­jestelmän tehokku­ut­ta. Ne varus­miehet ovat sille ilmaista työvoimaa. Jos sen pitäisi mak­saa niistä markki­nahin­tainen kor­vaus, aivan kuten kaik­ki muutkin julkiset insti­tuu­tit mak­sa­vat työn­tek­i­jöistään, sil­lä olisi enem­män halua tehostaa touhua. 

    Ongel­mana on siis se, että vaik­ka armei­jalle varus­miehet ovat ilmaisia, niin sitä ne eivät ole yhteiskun­nalle eivätkä etenkään niille ihmisille itselleen. Yhteiskun­ta menet­tää vero­tu­lo­ja työurien lyhen­e­misen vuok­si ja luon­nol­lis­es­ti yksilöt samoin ja tämän päälle yksilöt joutu­vat vielä tekemään sel­l­aista, jota eivät muuten vapaae­htois­es­ti tek­isi (tai jos tek­i­sivät, niin on vielä suurem­pi syy siir­tyä vapaae­htoiseen armeijaan). 

    Asevelvol­lisu­usarmei­ja on his­to­ri­alli­nen reli­ik­ki, jol­la ei ole mitään tekoa lib­er­aalis­sa tasa-arvoises­sa oikeusval­tios­sa. Sen voisi kor­va­ta perusk­oulun yhdek­sän­nen luokan jäl­keen suoritet­taval­la kuukau­den parin yhteiskun­ta­palveluk­sel­la, joka koskisi kaikkia sukupuoleen ja ter­vey­den­ti­laan kat­so­mat­ta. Siel­lä voisi opet­taa jotain yleis­taito­ja, joista saat­taisi maan­puo­lus­tuk­ses­sa tai muus­sa kri­isi­ti­lanteessa olla hyö­tyä. Nykyaikaisil­la teknisil­lä aseil­la sotimisen voisi sen sijaan hyväl­lä jät­tää siihen vapaae­htois­es­ti halu­aville ja antaa heille sit­ten pidem­män ja tehokkaam­man koulu­tuk­sen ja mak­saa tästä yhteiskun­nan hyväk­si tehtävästä palveluk­ses­ta kun­non palkan. 

    Min­ua aina on huvit­tanut, kun esitetään gallup-kyse­lyjä siitä, miten maan­puo­lus­tushenkisiä ihmiset ovat ja suuri enem­mistö on sit­ten nii­i­in maan­puo­lus­tushenkistä, mut­ta silti ei saa­da aikaisek­si sitä, että niille, jot­ka sen maan­puo­lus­tuk­sen oikeasti joutu­vat tuot­ta­maan (=varus­miehet) mak­set­taisi­in touhus­ta kun­non kor­vaus. Ihmis­ten maan­puo­lus­tushenkisyys on siis sitä, että he ovat valmi­ita pakot­ta­maan mui­ta tekemään uhrauk­sia maan hyväk­si, eivätkä ole valmi­ita tästä viime kädessä oman hen­gen vaar­alle alt­ti­ik­si pane­mis­es­ta edes mak­samaan nor­maalia palkkaa.

  108. Aivan, siitä juuri on kyse. Tapet­ti­in ensin mam­mu­tit, ei osa­ta elää 200 suden kanssa ja pahek­su­taan tiik­e­rien kuolemista sukupu­ut­toon ja tossa kil­san päässä tehdään älyl­lis­es­ti samaa paskaa. Vään­netään nyt rautakanges­ta. Suo­mi on niin ruvel­la, että jopa muu­ta­man millin eläimil­lä om hom­mat perseel­lään. Monil­la suurem­mil­la on asi­at ovat jo siir­tyneet korkeampi­in sfäärei­hin. Kaupungille katas­trofi vai? Suomen luon­nolle olisi irvokas­ta kyl­lä parem­pi, että jokin ydin­voimala jysähtäisi, jol­loin pitkään ja hyvään elämään tot­tuneet ihmiset karkaa­vat kohti horisont­tia ja luon­to jatkaa sit­ten siitä. Hupaisaa kyl­lä, vilkaiskaa­pa vaik­ka Tsher­nobyliä. Kaupun­ki on ihmisen luo­mus, elo­ton raken­nel­ma. Yhtä hyvin voisit täyt­tää mer­ta maal­la ja syyt­tää ves­i­mas­saa rajoit­tamis­es­ta. Toisaal­ta tyhjää lääniä piisaa 1000 km pohjoiseen — siinäpä vaikea yhtälö. Help­po­han se on sosial­isoi­da muit­ten omaa.

  109. Tuo­mas
    Henkilön joka ei omista aari­akaan maa­ta tai muu­ta kiin­teää omaisu­ut­ta Suomes­sa, olisi type­rä puo­lus­taes­saan mei­dän mam­mon­aamme, joil­la on.

    Jep ja net­toveron­mak­sa­ja on type­rä äänestäessään puoluei­ta, jot­ka holvaa­vat rahaa niille jot­ka eivät tee mitään vaan ain­os­taan kulut­ta­vat yhteiskun­nan varo­ja. Ellei vero­tus ole jo niin mata­laa, ettei muual­la ole alhaisempaa.

    Eiks niin?

  110. Oho, kyl­läpä Saarel­ma sai aikaisek­si hyvän kirjoituksen.

    Suomes­sa valitet­tavasti ajatuk­sia näi­den per­in­teis­ten ratkaisu­jen suh­teen muute­taan äärim­mäisen hitaasti. 

    Ole­tan itsek­seni, että nyky­is­ten 40–50 ‑vuo­ti­aiden poruk­ka on jo henkises­ti valmi­ita muu­tok­si­in. Johta­ju­us vain puuttuu.

  111. Sotimi­nen on joukkuelaji.

    Ajatel­laam­pa kolmea jalkapallojoukkuetta.

    Ensim­mäi­nen on har­joitel­lut asi­aa kir­jo­ja luke­mal­la ja luen­noil­la istu­mal­la. Onhan kyseessä älyl­lis­es­ti erit­täin yksinker­tainen laji. Opiskelun lopuk­si pelataan yksi viikon­lop­pu hidaste­tul­la vauhdil­la antaen pelaa­jille aikaa muis­tel­la mitä oppikir­jois­sa san­ot­ti­in. Selvää ja yksinker­taista. Mitä tätä har­joit­tele­maan tätä enempää.

    Toinen joukkue har­joit­telee neljä kuukaut­ta opiskellen alkeista kohti joukkue­toim­intaa. Käytän­nön väli­in teo­ri­aa ja eten­e­mistä tekni­sistä yksilöhar­joituk­sista kohti joukkueen yhteispeliä.

    Kol­mas joukkue har­joit­telee puoles­ta vuodes­ta vuo­teen samoil­la peri­aat­teil­la kuin toinen joukkue. Riv­ipelaa­jille ja vai­h­topenkkiläisille riit­tää puoli vuot­ta, kapteeni, maali­vahdit ja keskeiset hyökkääjät koulut­tau­tu­vat vuoden.

    Mikähän joukkue voit­taisi ja mikä tulisi hännille.

    Kuin­ka kävisi, jos joukkueille annet­taisi­in aseet kouraan ja käs­ket­täisi­in käy­dä ryöstämässä lip­pu vastapuolueen metsäkukkulalta.

    Ei jääkäri­joukkueen toim­inta sen mon­imutkaisem­paa ole, pitäisi vain osa­ta tosi­ti­lanteessa hal­li­ta pal­loa ja toimia tiim­inä. Lisänä urheilu­un toki tais­teluken­tän ja luon­non han­kalat olo­suh­teet sekä joukkueen tap­pi­ot haavoit­tuneina ja kaatuneina.

    Uskot­ta­va puo­lus­tuskin aukeaa samal­la. Ei kukaan suh­tau­tu­isi vakavasti ensim­mäiseen joukkueeseen.

    1. Jalka­pal­lok­isan voit­taisi ihan var­masti ammat­ti­laisjoukkue, johon on valikoitu pelaa­jik­si vain lah­jakkaim­mat. Kaik­ki pelaa ‑joukkueet ovat kovin demokraat­tisia ja tekevät hyvää nuoriso­työtä, mut­ta eivät pär­jää ammattilaisjoukkueille.

  112. On luon­non­la­ki, että ilmais­resursse­ja haaskataan. Jos armei­ja mak­saisi koko työvoimas­taan markki­nahin­nan eikä vain skap­pareista, se käyt­täisi sitä tehokkaammin.

    Tämän tehos­tuk­sen kansan­taloudel­liset säästöt oli­si­vat eri tutkimusten mukaan sato­ja miljoo­nia tai mil­jarde­ja. Sisäänot­to ainakin alle kymp­pi­ton­nin, päivära­ha niin suurek­si, että naisia ja miehiä riit­tää sen ver­ran ilman pakot­tamista. Varus­tus ja koulu­tus parem­mak­si. Mielel­lään Nato mut­tei välttämättä.

  113. Osmo on täysin oike­as­sa. Reservi­in perus­tu­va armei­ja voi vali­ta parhaat pelaa­jat koko kansakun­nas­ta. Tärkeim­mät paikat täytetään ykkös­ketjun pelaa­jil­la. Ammat­tiarmei­ja joutuu tyy­tymään pöy­dältä tip­pu­vi­in murui­hin, mikä näkyy kaikissa näke­mis­säni ammat­tiarmei­jois­sa. Tässä komp­paan Osmoa.

  114. OS: ”Jalka­pal­lok­isan voit­taisi ihan var­masti ammat­ti­laisjoukkue, johon on valikoitu pelaa­jik­si vain lah­jakkaim­mat. Kaik­ki pelaa ‑joukkueet ovat kovin demokraat­tisia ja tekevät hyvää nuoriso­työtä, mut­ta eivät pär­jää ammattilaisjoukkueille.”

    Niin, kos­ka jalka­pal­los­sa on määritet­ty ulkoiset sään­nöt, jot­ka rajaa pelaa­jamäärän 11:sta. Mut­ta jos toisel­la joukkueel­la on ken­täl­lä 11 ammat­ti­laista ja toisel­la 55 akti­ivis­es­ti treenat­tua amatööriä, niin kumpiko­han voittaa?

    Vielä ker­ran, ammat­ti­lais­armei­ja sopii hyvin malli­in, jos­sa armei­ja tehtävä on pro­jisoi­da voimaa kauas merten taa. Tämä voima on aina pienehkö suh­teessa yhteiskun­nan kokon­ais­resurs­sei­hin, ja siihen kan­nat­taa palkata ammat­ti­laisia. Tois­taisek­si Suomes­sa PV:n ykköste­htävä on puo­lus­taa Suomea. Tähän tehtävään ei yksinker­tais­es­ti riitä pieni ammat­tiarmei­ja (ja isoon ammat­tiarmei­jaan meil­lä ei voi olla varaa). Jos kat­so­taan, että koti­maan puo­lus­tus­ta ei tarvi­ta, niin asevelvol­lisu­us on ilman muu­ta lopetet­ta­va välit­tömästi, moraalis­es­ti voidaan kat­soa että yhteiskun­ta vaatii yksilöiltä osal­lis­tu­mista pakol­la, jos koko tämän yhteiskun­nan ole­mas­sao­lo on uhat­tuna, mut­ta tätä ei voi edel­lyt­tää human­i­taaris­ten inter­ven­tioiden tekoon. Jos taas kat­so­taan, että koti­maan puo­lus­tus­ta tarvi­taan, mut­ta asevelvol­lisu­ud­es­ta luovu­taan silti, niin pitäisi ker­toa miten se puo­lus­tus sit­ten jär­jestetään. Tyyp­illi­nen vas­taus muil­la Euroopan mail­la on ollut liittoutuminen. 

    Ja sik­si ne Sveit­si ja Itä­val­ta eivät ole asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­uneet, vaik­ka ei kait kukaan usko että kumpikaan maa on akuutin hyökkäy­suhan alla. Maan­puo­lus­tus­ta kun ei voi tehdä fiil­ispo­h­jal­ta niin, että kun ei viiteen vuo­teen näy uhkaa, niin aje­taan jär­jestelmä alas.

  115. Tom­mi, asevelvol­lisu­usarmei­ja voi tosi­aan vali­ta ne lah­jakkaim­mat, mut­ta ammat­tiarmei­ja voit­taa silti, kos­ka se voi koulut­taa ne soti­laansa parem­min. Jos nyt jatke­taan urheilus­ta, niin joku DDR, jos­sa var­mas­tikaan lah­jakkai­ta ei ollut yhtään enem­pää kuin muis­sa samankokoi­sis­sa mais­sa, pär­jäsi usko­mat­toman hyvin olympialai­sis­sa juuri sik­si, että treenasi pien­estä pitäen teho­val­men­nuk­sel­la urheil­i­jansa. (Ja jos joku sanoo tässä sanan dop­ing, niin sitä tekivät kaik­ki muutkin, joten se ei yksin tulosta tuottanut).

    Ja oleel­lista on ennen kaikkea se, miten armei­ja on varaa varus­taa. Suomel­la ei ker­ta kaikki­aan ole varaa varus­taa nykyaikaisil­la aseil­la kuin mak­simis­saan jotain 100 000 miestä. Tämän kokoisen reservin koulut­ta­mi­nen ei vaa­di koko miesikälu­okan pakot­tamista varusmiehiksi. 

    Asevelvol­lisu­usarmei­jat sopi­vat aikakau­teen, kun soti­laan ei tarvin­nut muu­ta kuin sitä omaa aset­taan ampua ja käs­ket­täessä ryn­niä eteen­päin. Täl­lainen sotimi­nen on nyt his­to­ri­aa. Nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä asei­den tehokku­us on kas­vanut niin paljon, että huonos­ti aseis­te­tul­la mas­sa-armei­jal­la ei tee juuri mitään sym­metrisessä sodankäynnissä.

  116. Miten Osmo ajat­teli jär­jestää sen lah­jakkaimpi­en valikoimisen armei­jaan: Nyky­isin moni tule­va lääkäri, biokemisti, diplo­mi-insinööri jne. uhraa mielel­lään vuo­den elämästä ja han­kkii parikymp­pisenä rin­tapieleen­sä lasku­var­jo­jääkärin siivet tai sukelta­jan kypärän, mut­tei edes hark­it­sisi ammat­tiarmei­jaa. Väit­täisin, että suomes­sa nuo vähän parem­mat joukot ovat niin hyvää aines­ta, että muual­la maail­mas­sa ei sel­l­ais­es­ta edes haaveilla.

  117. Jos se 11 hen­gen ammat­ti­laisjoukkue varusteltaisi­in huip­pu­lu­okan pal­lo­tykeil­lä ja tor­jun­tavä­lineistöil­lä, se voit­taisi 55 amatöörin heikosti varuste­tun ja vähän koulute­tun joukkueen men­nen tullen.

    Jos armei­ja jou­tu­isi mak­samaan täy­den markki­nahin­nan myös työvoimas­ta, sitä käytet­täisi­in vähem­män ja pääoma­panos­ta, varustelua kasvatettaisiin.

    Nyt armei­ja omii muul­ta taloudelta liikaa työvoimaa (ja nekin, jot­ka sinne sopi­vat huonos­ti) ja liian vähän pääomaa.

    1. Asi­aa on kokeil­tu käytän­nössä Bush viisaam­man aikana. Vas­takkain oli pieni Yhdys­val­tain ammat­tiarmei­ja ja lukumääräis­es­ti paljon suurem­pi Irakin asevelvol­lisu­usarmei­ja. Kyl­lä Yhdys­val­tain armei­jakin kär­si tap­pi­oi­ta, mut­ta ne joh­tu­i­v­at pääosin “ystäväl­lis­es­tä tulesta”.

  118. Ensin jalka­pal­lo ja nyt Per­sian­lah­den sota — onko tästä ketjus­ta tulos­sa huono­jen ver­tausten hautausmaa?

    Arveletko Osmo, että irak­i­lainen ammat­tiarmei­ja olisi pär­jän­nyt liit­touman joukoille parem­min tuos­sa aavikkomyrsky­tais­tossa? Jos tuol­la mit­ta­pu­ul­la mitataan, niin hyvin har­van val­tion resurs­seil­la kan­nat­taa ylläpitää minkään­laista armei­jaa. Ottelu­un kun taisi osal­lis­tua esim. noin puo­let USAF:n tais­telukoneista jne.

  119. Irak­i­laiset oli­vat kuin tar­jot­timel­la aavikol­la. Suuri osa joukoista ei ollut kovinkaan innos­tunut­ta tais­tele­maan. Ver­taa­pa tilan­net­ta Afgan­istani­in niin huo­maat kuin­ka hauskaa on miehit­tää itsepäistä kansaa, vaik­ka osa jengistä on tänään liit­touman “puolel­la.” Suomen tak­ti­ikka­han on se, että viholli­nen tietää etukä­teen saa­vansa mit­tavia tap­pi­oi­ta ja puoli val­takun­taa on valmis aseis­tau­tu­maan ham­paisi­in asti — sotien pahin rin­ta­ma nurisee kotona ja kat­too telkkarista ja netistä tunarointeja. 

    Olemme ole­mas­sa sik­si, että hin­ta­la­pus­sa oli lop­pu­jen lopuk­si liian mon­ta nol­laa ja saati­in sitkey­destä ja tak­ti­ikas­ta respek­tiä, vaik­ka osa “reaalipoli­itikoista” teki höperyy­dessään parhaansa, että hom­ma jää perseelleen alkuunsa. 

    Täy­tyy sanoa, että se käsi­tys, mikä min­ul­la on poli­itikko­jen ulkopoli­ti­ikan ja reaal­i­maail­man käsi­tyskyvys­tä sil­loin ja tänään ei rohkaise min­ua usko­maan, että täl­lä het­kel­lä asi­at oli­si­vat ns. hal­lus­sa. Suo­mi tun­tuu ole­van kiin­nos­tuneen­pi han­kki­u­tu­maan kaikkien meille kuu­lumat­tomien ongelmien keskelle. Johonkin helkkarin tur­val­lisu­us­neu­vos­toon, mis­sä ei ole juuri mitään voitet­tavaa. Sen sijaan, että olisi per­il­lä, mitä edes naa­puri­mais­sa tapah­tuu. Poikkeuk­sia tietysti löy­tyy, mut­ta välil­lä tämä maa tun­tuu ole­van joidenkin ihme amatöörien käsis­sä, eks eduskun­taan vois järkätä edes jonkin­laisia pääsykokei­ta, että edes hal­liuk­ses­ta saatais osa pelleistä veks tai varatkaa edes sille Aku Ankalle paik­ka sieltä. 

    Puo­lus­tusvoimien toimin­nas­sa on epäilemät­tä kehitet­tävää, mut­ta täl­lainen poli­it­ti­nen heit­te­ly ja soopa ei vie asi­aa mitenkään eteen­päin. Kri­itikoille, kun heit­tää hin­ta­la­pun ammat­tiarmei­jan tarvike- ja miehistökus­tan­nuk­sista, niin nikot­telu alkaa. Ok, kaver­it tulee sit EU:sta aut­taan, kun ovat ensin pari viikkoa neu­votelleet keskenään et kuka ekaks ja sät­ti­neet hyökkääjää ankarasti, kuten Kan­sain­li­iton aikaan.

  120. “Varus­miesk­oulu­tus on myös usein teho­ton­ta. Kysymys on resurs­seista, tur­val­lisu­ustek­i­jöistä ja silka­s­ta mas­sas­ta. Nämä ongel­mat näkyvät hienos­ti pienoiskoos­sa urheilu­joukkueis­sa, jois­sa yksi val­men­ta­ja seisot­taa kym­men­tä las­ta jonos­sa ja yksi tekee. Ker­ro­taan tämä sadal­la ja saadaan se odotuk­sen ja turhau­tu­misen määrä. Kun nyt vaan ei ole yksilö­val­men­nus­ta kranaat­in­heit­in­miehelle. Jos olisi, olisi palvelu­saikakin kak­si kuukautta.”

    Eikö siis olisi järkeväm­pää, että opet­tele­mas­sa olisi sopi­va määrä ihmisiä ker­ral­laan ja lop­ut odot­telisi­vat vuoroaan mielu­um­min sivi­ilis­sä kuin siel­lä kasarmin jonossa? 

    “Asevelvol­lisu­usarmei­ja antaa niille paljon, jot­ka kykenevät sijoit­ta­maan itsen­sä oikeal­la taval­la siihen totaaliseen elämän­muu­tok­seen, joka heille tapah­tuu ja masen­taa ne, jot­ka halu­a­vat eristäy­tyä siitä ja suh­tau­tu­vat siihen torjuvasti.”

    Mitä se antaa heille? Mielestäni se maan­puo­lus­tus­taito on ain­oa asia, jon­ka opet­ta­mi­nen merk­it­see, kos­ka sitä varten kyseinen laitos on. Kaik­ki muut opetuk­set ovat ohi aiheen ja näin ollen ajanhukkaa. 

    En voi käsit­tää mik­si ihmeessä armei­jan pitää ottaa päämääräk­seen nuorten kun­non paran­t­a­mi­nen ja pyrk­iä siihen aikaavievil­lä marsseilla. 

    Jos liikun­nas­ta ymmärtää edes jotain, tajuaa ettei mikään puolen vuo­den pakko­marssi­tus ole mis­sään määrin kestävää kun­nonke­hi­tys­tä. Liikun­nas­sa kiin­nos­tus pitää lähteä ihmis­es­tä itses­tään, kos­ka vain kun­non ylläpi­dol­la on merk­i­tys­tä. Ei het­kel­lisel­lä kun­non parane­misel­la saavute­ta oikeas­t­aan mitään hyö­tyjä. Sitä­pait­si pakot­ta­mi­nen usein tekee kyn­nyk­sen korkeam­mak­si ryhtyä oma­toimiseen liikkumiseen. 

    Ei riitä, että intin kun­tok­oulu­tus on teho­ton­ta, se on myös vaar­al­lista. Samat pain­ot laite­taan 120 kilo­isen ja 60 kilo­isen miehen selkään. Suk­set laite­taan jalka­an ja hiihde­tään reit­te­jä, jois­sa moni kaa­tu­ilee jatku­vasti kovis­takin vauhdeista. Moni valit­telee selkä­vaivo­jaan vielä intin jäl­keenkin, eikä ihme. 

    Kun­tos­alil­la koroste­taan sitä, että tehdään hal­li­tut liik­keet pain­oil­la, jot­ka pystyy hal­lit­se­maan. Intis­sä tehdään hal­lit­se­mat­to­mia liikkeitä hal­lit­se­mat­tomil­la pain­oil­la. Tämän tulok­sen näkee selkä­vaivoina ja tyrinä intin jälkeen.

    “Yleinen harha on juuri se, että puo­lus­tusjär­jestelmää arvioidaan oman varus­mies­palveluk­sen kaut­ta. Se sama, kuin arvioisi Suomen koulu­jär­jestelmää oman ala-asteen opet­ta­jan kautta.”

    Ei oman opet­ta­jan kaut­ta, vaan yleisen ope­tus­su­un­nitel­man kaut­ta. Tot­takai kouluis­sa ja varuskun­nis­sa on ero­ja. Se runko on kuitenkin pitkälti sama jokaises­sa paikas­sa. Kyl­lä sitä pystyy ihan hyvin arvioimaan oman koke­muk­sen kautta. 

    Esimerkik­si jokaiseen varus­mies­palveluk­seen kuu­luu löysää aikaa varsinkin lopus­sa. Jokaises­sa varus­mies­palveluk­ses­sa on turhan pitk­iä marsse­ja. Jokaises­sa varus­mies­palveluk­ses­sa on turhan paljon leire­jä. Jokaises­sa varus­mies­palveluk­ses­sa on teho­ton­ta kun­tok­oulu­tus­ta. Läh­es jokainen varus­mies­palvelus on liian pitkä.

  121. Pasi:

    Miten Osmo ajat­teli jär­jestää sen lah­jakkaimpi­en valikoimisen armei­jaan: Nyky­isin moni tule­va lääkäri, biokemisti, diplo­mi-insinööri jne. uhraa mielel­lään vuo­den elämästä ja han­kkii parikymp­pisenä rin­tapieleen­sä lasku­var­jo­jääkärin siivet tai sukelta­jan kypärän, mut­tei edes hark­it­sisi ammattiarmeijaa. 

    Kuka sanoo, että vapaae­htois­armei­jan pitäisi olla pysyvä ammat­tiarmei­ja sen sijaan, että nojau­tu­isi koulutet­tuun reservi­in ihan niin kuin nykyinenkin?

    Jos ongel­mana ei ole saa­da tarpeek­si hyvä­ta­soisia vapaae­htoisia, niin varus­mi­esten palkkaa ei tarvitse edes nos­taa eri­tyisen korkealle, jot­ta heitä saadaan tarpeek­si rivi­in ja sitä kaut­ta kus­tan­nuk­set eivät nouse edes eri­tyisen korkealle. 

    Kaik­ki hyötyvät:
    1. Ne, jot­ka tykkäävät men­nä varus­mies­palvelu­un, voivat sinne edelleen men­nä, mut­ta saa­vat touhus­ta parem­paa palkkaa kuin nykyisin.
    2. Ne, jot­ka eivät tykkää men­nä armei­jaan, eivät joudu sinne kär­simään, mut­ta luon­nol­lis­es­ti mak­sa­vat sit­ten osaltaan niitä vapaae­htois­t­en palkkoja.
    3. Armei­ja ei joudu raa­haa­maan koulu­tuk­sen läpi huonoiten motivoitunut­ta ja kaik­keen negati­ivis­es­ti suh­tau­tu­vaa porukkaa, jolle ei tosi tilanteessa edes riit­täisi kun­non nykyaikaista aseis­tus­ta. Kun rivis­sä on vain motivoitunei­ta int­ti­in vapaae­htois­es­ti men­neitä, koulu­tus on tehokkaampaa.
    4. Muu yhteiskun­ta menet­tää nuorten miesten selkä­na­has­ta pakol­la ilmaisek­si revit­tävän maan­puo­lus­tustyön ja joutuu siihen meneville mak­samaan reilua palkkaa, mut­ta toisaal­ta sit­ten kas­vat­taa veron­mak­sajien joukkoa sil­lä osal­la miehiä, jot­ka jät­tävät intin käymättä.

  122. Jaakko:

    Ver­taa­pa tilan­net­ta Afgan­istani­in niin huo­maat kuin­ka hauskaa on miehit­tää itsepäistä kansaa, vaik­ka osa jengistä on tänään liit­touman “puolel­la.”

    Kat­so todel­lakin juuri Afgan­istani­in, kuin­ka hauskaa on olla sil­lä sis­siso­taa käyväl­lä puolel­la sivi­il­inä. Nykyti­lanne ei sitä täysin ker­ro (kos­ka liit­touma ei edes käytä kaikkia likaisia menetelmiä), mut­ta 1980-luvun neukku­miehi­tys kyl­läkin (kos­ka sil­loin sil­lä NL:n puolel­la ei ollut juuri kukaan). Koko maan infra pan­ti­in paskak­si ja sivi­il­i­uhre­ja tuli aivan tolkut­tomasti. Toiseen NL:n miehit­tämään maa­han Tshekko­slo­va­ki­aan ver­rat­tuna Afgan­istanin koke­ma sekä mate­ri­aa­li­nen että inhimilli­nen tuho oli aivan toista luokkaa, vaik­ka he lop­ul­ta “voit­ti­vatkin”.

    Kum­mas­sa maas­sa asu­isit vuon­na 2011, Tshekin tasaval­las­sa vai Afgan­istanis­sa? Toisen maan kansalaiset ryhtyivät sis­siso­taan, toisen enem­män tai vähem­män alis­tu­i­v­at miehi­tyk­seen. Miehit­täjä oli molem­mil­la sama ja siel­lä vielä johta­janakin sama henkilö (Brezh­nev).

    Onko joku idioot­ti todel­lakin ehdot­ta­mas­sa Suomelle vas­taavaan ryhtymistä? Armei­jan ensisi­jainen tehtävä on suo­jel­la omaa sivi­iliväestöä. Tähän Suomes­sa varus­taudu­taan koulut­ta­mal­la ja aseis­ta­mal­la armei­ja sym­metrisen sodankäyn­nin keinoin tor­ju­maan vihol­lis­armei­ja. Sis­siso­das­ta unel­moi­vat min­un puolestani painua sinne Afgan­istani­in kat­so­maan kuin­ka hienoa on “voit­taa” sis­siso­ta. Irak 2003:n jäl­keen on toinen tutustumiskohde.

  123. Jaakko:

    Kri­itikoille, kun heit­tää hin­ta­la­pun ammat­tiarmei­jan tarvike- ja miehistökus­tan­nuk­sista, niin nikot­telu alkaa. 

    Tarkoi­tatko nyt sitä asevelvol­lisu­u­den kan­nat­ta­jien hel­limää olk­iukko­hin­ta­lap­pua, jos­sa lähde­tään siitä, että varuste­taan ja ylläpi­de­tään pysyvä ammat­tiarmei­ja peukaloi­ta pyörit­telemässä kasarmeil­la ilman mitään reserviä? 

    Mitäpä jos lask­isitte hin­ta­la­pun sille, että koulute­taan vaikka­pa 8000 varus­mi­estä vuosit­tain vuo­den koulu­tusa­jal­la ja he oli­si­vat sit­ten reservis­sä samal­la tavoin kuin nykyisetkin reserviläiset, san­o­taan keskimäärin vaikka­pa 35-vuo­ti­aak­si (osa tip­puu pois aiem­min, mut­ta toisaal­ta osa pysyy siel­lä van­hem­mak­si)? Tuol­la tavoin saisi 120 000 sodan ajan soti­las­ta, joille ehkä riit­täisi täl­lä het­kel­lä nykyaikainen aseis­tus (tai san­o­taan 100 000 ja lop­ut on sit­ten jonkin­laise­na hätä­varana). Palkkaa heille pitäisi mak­saa vaikka­pa 2500 euroa kuus­sa, eli 8000*2500*12 = 240 miljoonaa. 

    Verora­haa säästy­isi siinä, että lop­ut nyky­i­sistä varus­miehiehistä valmis­tu­isi kouluis­taan vuot­ta nuoremp­ina, tek­i­sivät siten vuot­ta pidem­män työu­ran ja mak­saisi­vat siltä vuodelta vero­ja. Samoin nuo varus­miehet mak­saisi­vat tulovero­ja palka­s­taan ja alv:tä kulu­tuk­ses­taan. Net­tokus­tan­nus val­ti­olle olisi siis selvästi tuo­ta pienempi. 

    Ehkä niille intin käyneille voisi mak­saa vielä jotain kor­vaus­ta reservis­sä olostakin, san­o­taan vaikka­pa 1000 euroa vuodessa. Tuos­ta tulisi 100 miljoo­nan lasku. Enpä sanoisi, että nuo kaik­ki yhteen las­ket­tuna nyt mihinkään val­tion­talout­ta kaataisi. 

    Ja siis oleel­lista on se, että jokainen saisi vapaasti vali­ta, meneekö sinne int­ti­in palkkaa nos­ta­maan vai jääkö net­tomak­sa­jan rooli­in. Eikö tämä ole aika lail­la reilumpi meinin­ki kuin se, että kaik­ki pakote­taan int­ti­in tekemään arvokas­ta maan­puo­lus­tustyötä täysin ilman korvausta?

  124. Irak­i­laiset oli­vat kuin tar­jot­timel­la aavikol­la. Suuri osa joukoista ei ollut kovinkaan innos­tunut­ta tais­tele­maan. Ver­taa­pa tilan­net­ta Afgan­istani­in niin huo­maat kuin­ka hauskaa on miehit­tää itsepäistä kansaa, vaik­ka osa jengistä on tänään liit­touman “puolel­la.”

    Puhuimme siis yleistä, koko miespuolista ikälu­okkaa koskev­as­ta asevelvol­lisu­ud­es­ta vas­taan valikoi­va asevelvol­lisu­us. En tunne Afgan­istanin kut­sun­ta­jär­jestelmää, mut­ta olen ymmärtänyt, ettei Tal­iban ole onnis­tunut nos­ta­maan asevelvol­lisu­ut­taa lähellekään sataa pros­ent­tia, vaan on joutunut tur­vau­tu­maan valikoivaan asevelvollisuuteen.

  125. Osmon tässä ja aiem­mis­sakin blo­gauk­sis­sa mainit­se­mas­ta San­ta­ham­i­nas­ta kir­joit­taa Kemp­pinen seuraavaa:

    Sikäli kuin tiedän, Suomen­lin­nan ja San­ta­ham­i­nan omis­tu­soikeus on edelleen epä­selvä. Asian huo­man­neet tuo­mar­it toivo­vat, ettei kysymys tulisi koskaan ratkaistavak­si. Piruko senkään tietää, kuu­lu­vatko ne val­ti­olle vai kaupungille.

    Jos tuo pitää paikkansa, niin San­ta­ham­i­nan saami­nen asuinkäyt­töön lie­nee kovin han­kalaa. Ensin pitää saa­da muutkin päät­täjät tajua­maan, miten suuri taloudelli­nen hyö­ty siitä koi­tu­isi, ja sit­ten vielä pitää riidel­lä siitä, kelle se hyö­ty kuuluu.

  126. Joo.Palkka-armeijahan on todel­la pas­seli uskot­tavaan maan­puo­lus­tuk­seen. Luul­lut et tarvit­see uskot­ta­va puo­lus­tus kuitenkin olla. Palk­ka-armei­jan mies­vahvu­us piisaa kri­isi­aikana liiken­teen valvon­taan. Jos menete­taan uskot­ta­va puo­lus­tus palk­ka-armei­jan vuoksi,niin mik­si sit­ten vaivau­tua edes mak­samaan koko palk­ka-armei­jas­ta. Aika kallista pelkkia paraate­ja varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.