Hyvästit PARAS-hankkeelle

 

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kun­ta- ja hallinto­työryh­mässä. Ohes­sa sub­jek­ti­ivi­nen käsi­tyk­seni työmme tärkeim­mästä tuloksesta.

Aikanaan kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tus­ta tehtäessä Keskus­ta ajoi mallia, jos­sa sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut olisi annet­tu maakun­nille ja kun­tarakenne olisi jäänyt ennalleen, ja demar­it ajoi­vat kun­tien yhdis­tämistä vahvoik­si peruskun­niksi, jot­ka selviävät palveluista ilman yhteis­toim­intaa. Lop­putu­lok­se­na molem­mat sai­vat tor­jun­tavoiton ja sai­vat este­tyik­si tois­t­en­sa ajatuk­set. Sen sijaan, että työ olisi julis­tet­tu epäon­nis­tuneek­si, palvelu­raken­net­ta alet­ti­in sotkea mitä kum­mallisim­mil­la pakol­lisil­la yhteistoimintahimmeleillä.

Jus­si Hut­tunen sanoi aikanaan Paras-han­kkeesta, että sen paras puoli on, että lop­putu­los on niin huono, ettei se voi jäädä pysyväm­mäk­si. Vähem­män huono olisi vaarallisempi.

Nyt nämä hallinto­him­melit on tarkoi­tus purkaa.

”Hal­li­tus toteut­taa koko maan laa­juisen kun­tau­ud­is­tuk­sen, jon­ka tavoit­teena on vahvoihin peruskun­ti­in poh­jau­tu­va elin­voimainen kun­tarakenne. Vah­va peruskun­ta muo­dos­tuu luon­nol­li­sista työssäkäyn­tialueista ja on riit­tävän suuri pystyäk­seen itsenäis­es­ti vas­taa­maan perus­palveluista vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa ja vas­taavasti vaa­tivia sosi­aal­i­huol­lon palvelu­ja luku­un otta­mat­ta.  Vah­va peruskun­ta kyke­nee tulok­sel­liseen elinkei­nop­o­li­ti­ikkaan ja kehit­tämistyöhön sekä voi tehokkaasti vas­ta­ta yhdyskun­tarak­en­tei­den hajautumiskehitykseen.

Kun­tarak­en­teen ehey­tyessä ja vahvistues­sa tarve kun­tien välisille yhteis­toim­intarak­en­teille vähe­nee, mikä selkeyt­tää ja yksinker­tais­taa hallintoa, ja vahvis­taa paikallista demokratiaa.”

Tämä tarkoit­taa, että eri­tyis­es­ti kaupunkiseudut kootaan yht­enäisik­si kun­niksi ja lopete­taan kaupunke­ja heiken­tävä naa­purikun­tien kil­pailu asukkaista ja yri­tyk­sistä. Syr­jäisiä maalaiskun­tia ei oikein kan­na­ta liit­tää mihinkään, ei edes toisi­in­sa. Tässä työryh­mässä olimme sitä mieltä, että täl­laiset kun­nat osta­vat sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut keskuskunnal­ta vastuukunta(isäntäkunta) ‑peri­aat­teen mukaan. Näin esimerkik­si Padasjo­ki käyt­tää Hol­lolan tuot­tamia ter­veyspalvelu­ja. Hyv­in­voin­ti­työryh­mä halusi maini­ta poikkeustapauk­sia varten myös Sote-alueet.   Me emme niistä pitäneet, kos­ka itsenäi­nen Sote-kun­tay­htymä, jos­sa lääkäre­itä ei val­vo kuin har­vak­seltaan kokoon­tu­vat luot­ta­mus­miehet, johtaa isän­nät­tömän rahan ongelmaan.

Kansal­lisen kil­pailukyvyn ja kasvupo­ten­ti­aalin kannal­ta kun­ta- ja palvelu­raken­ner­atkaisu­jen merk­i­tys koros­tuu metropolialueella.

Työmme sujui erit­täin hyvässä hengessä. Jos sama hen­ki olisi vallinnut koko hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, valmista olisi tul­lut alle viikos­sa.  Ain­oa asia, joka hier­si, oli metropoli­hallinto Helsin­gin seudul­la. Siinäkin olti­in asi­as­ta jok­seenkin samaa mieltä, mut­ta erim­ielisiä olti­in siitä, miten se san­o­taan. Yksimielisiä olti­in siitä, etteivät kun­nat pysty tätä omin voimin ratkaise­maan, vaan val­tion puut­tumista asi­aan tarvi­taan. Yksimielisiä olti­in myös siitä, että pääkaupunkiseudun kun­tien kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista ja kalli­ista asukkaista tulee viheltää poik­ki ja nopeasti.

Demar­it oli­si­vat halun­neet puhua metropo­lilaista ja kokoomus ei halun­nut maini­ta koko asi­aa, kos­ka se veisi terän kun­tali­itosten tavoit­telul­ta – eikä vain pääkaupunkiseudul­la vaan muuallakin.

Lop­ul­ta todet­ti­in, että mitä on kir­joitet­tu koko maas­ta, kos­kee myös metropo­lialuet­ta. Niin­pä kirjoitettiin:

”Kansal­lisen kil­pailukyvyn ja kasvupo­ten­ti­aalin kannal­ta kun­ta- ja palvelu­raken­ner­atkaisu­jen merk­i­tys koros­tuu metropolialueella.”

Ja myöhem­min:

”Selvitetään tarve metropo­lialuet­ta koske­valle eril­liselle laille.”

Pelkästään tätä varten kan­nat­ti käyt­tää kolme viikkoa Säätytalolla.

Kun­t­a­min­is­terin paik­ka on menos­sa Kokoomuk­selle. Toiv­otan min­is­ter­ille onnea, kuka hän sit­ten onkin.

23 vastausta artikkeliin “Hyvästit PARAS-hankkeelle”

  1. Hyvä jut­tu — nyt alka­akin kova määrit­te­ly työssäkäyn­tialueesta. Onko sitä myöskin ns. kol­mosvyöhyke, esim. Tam­pereen naa­pu­ruskun­tien naapurikunnat. 

    Tutkimusten mukaan ne kuu­lu­vat Tam­pereen työssäkäyn­tialueeseen, mut­ta ovatko kun­nan työn­tek­i­jät ja poli­itikot samaa mieltä?

    Jos määrit­te­ly, ei perus­tu aidosti työssäkäyn­tialueeseen, ongel­ma säi­lyy ja ottaa vain yhden askeleen seu­raavalle vyöhykkeelle.

  2. Siis Padasjo­ki käyt­tää Hol­lolan tuot­tamia ter­veyspalvelu­ja jo nyt. Mut­ta onko nyt siis tarkoi­tus liitää Hol­lo­la Lah­teen? Miten se tapah­tuu kun se ei vapaah­tois­es­ti tapah­du? Pakol­la kai sit­ten. Kaik­ki kyl­lä lupa­si­vat ennen vaale­ja, että pakol­la ei liitetä.

  3. Tämä nyt on ehkä tois­ar­voinen ja kos­meet­ti­nen seik­ka, mut­ta jos niitä kun­tau­ud­is­tuk­sia tehdään, niin voisiko sinne ujut­taa sekaan sel­l­aisen pikku­ju­tun, että kun­taa kut­sut­taisi­in kun­naksi, ja kun­nan isom­mat taa­ja­mat voisi­vat olla halutes­saan kaupunkeja?

    Nykyään hämää, kun ties mitä maan ääri­in jatku­via suo- ja erä­maa-aluei­ta kul­kee kaupunk­in­imik­keen alla.

  4. Tek­stis­sä tode­taan: “Hal­li­tus toteut­taa koko maan laa­juisen kun­tau­ud­is­tuk­sen”. Toiv­ot­tavasti ei nyt sen­tään joka kunnassa.

    Perus­tuuko­han tämä vapaae­htoisu­u­teen, pakkoon vai porkkanoihin?

    Tek­stin muo­toilu kuu­lostaa sen ver­ran väljältä, että voi tul­la vielä use­ampikin tulkinta.

  5. Hyvä jut­tu – nyt alka­akin kova määrit­te­ly työssäkäyn­tialueesta. Onko sitä myöskin ns. kol­mosvyöhyke, esim. Tam­pereen naa­pu­ruskun­tien naapurikunnat. 

    Hyvä kysymys. Jos vaik­ka Tam­pereelta län­teen men­nään, niin Nokia nyt selvästi oltaisi­in liit­tämässä Tam­pereeseen, mut­ta min­un on vaikea nähdä enää Sas­ta­malaa Tam­pereen kaupungi­nosana. Sieltä käy­dään kyl­lä Tam­pereel­lakin töis­sä, mut­ta välis­sä on jo melkois­es­ti rak­en­tam­a­ton­ta maaseutua.

    Ja etelään päin kaik­ki on yhtä suur­ta työssäkäyn­tialuet­ta… Pitäisikö Hämeen­lin­na liit­tää Tam­pereeseen vai Helsinkiin? 😉

    Olisiko suun­nit­telun poh­jak­si parem­pi ottaa ilmaku­vat, jois­sa näkyy jo ole­mas­saol­e­va yhdyskun­tarakenne eikä vähän epämääräisiä työssäkäyntialueita?

  6. Vaikut­taa äärim­mäisen hyvältä ainakin tämän perus­teel­la. Har­mi ettet pääse kuntaministeriksi.

  7. Kun­nall­ishallinto ilman elinkelpoisia peruskun­tia on kuin pil­vi­nen päivä 😉
    Ja jos isän­täkun­ta-sanas­ta päästään eroon, hyvä juttu.
    Sote-alueista voisi kyl­lä sanoa, että ei niil­lä pelkästään ter­veyskeskusten yhdis­tämistä tarkoitet­tu, vaan koko sosi­aal­i­toimen yhteistyötä — tätä ei pitäisi hukata.

  8. Tämä var­maan tietää uuden­maan kun­nille vaikeuk­sia ja meille uus­maalaisille kaiken­laisia maksuja.

    Tätä se hal­li­tus­po­h­ja tiesi.

  9. Jos tavoit­teena on hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la toimi­vat kun­nat, niin käsit­tääk­seni suuri koko ei ei merk­itse nytkään suurem­paa tehokku­ut­ta (kulutet­tua euroa per asukas, koul­u­lainen, van­hus jne.), joten ei kai uud­is­tuk­sen jäl­keenkään. Hallinnon uud­is­tuk­set taas makas­vat kun­nille uudelleen­jär­jeste­ly­inä jonkin ver­ran joka tapauk­ses­sa. Yksit­täisil­lä kun­nil­la voi olla talousongelmia, mut­ta ei niitä paran­neta koko kun­tarakenne uusik­si lait­ta­mal­la, eikä vält­tämät­tä kun­taraken­nekikoil­la ensinkään.

  10. Tek­stin mukaan tavoit­teena on paikallisen demokra­t­ian vahvis­t­a­mi­nen. Jos kak­si aiem­min keskenään kil­pail­e­vaa kun­taa laite­taan yhteen, niin en usko, että demokra­tia muut­tuu ainakaan sopuisam­mak­si. Siel­lä mis­sä kyseessä on selvä keskus — lähiö ‑suhde (kuten vaikka­pa Tam­pere — Pirkkala), hom­ma ratkeaa vähän helpom­min, kun on selvää, että yksi kun­ta vain nielaisee toisen.

  11. Jos tavoit­teena on estää kun­tien kil­pailu asukkaista, voisi olla järkeväm­pää, että val­tio tasaisi kun­tien rikkaista saa­man hyö­dyn ja köy­histä / apua tarvit­se­vista tule­van hait­tan, kuin yhdis­tel­lä kun­tia. Ei kai kil­pailu lopu muuten ennen kuin Suomes­sa on vain yksi kun­ta. Kun­nan tar­joamien palvelu­iden kuluthan ovat peri­aat­teessa vakio per asukas.

  12. Minä pelkään iso­jen kun­tien byrokra­ti­aa. Mik­si ei noin 20 000 — 40 000 asukkaan kun­ta voisi olla itsenäisenä isonkin kaupun­gin kupeessa. Tämäkokoises­sa kunnassa/kaupungissa pysy­isi byrokra­tia vielä aisois­sa ja hallinto mata­lana. Silti se olisi riit­tävän suuri yksikkö tehokkaiden perus­palvelu­jen jär­jestämiseen. Ja eri­ty­is­palve­lut voisi tuot­taa maakunnallisesti.
    Jos tai kun pienet kun­nat liitetään isoon lähikaupunki­in­sa, iso kaupun­ki imaisee ne omaan koneis­toon­sa, eikä tarvi­ta mitään uud­is­tuk­sia tai pohtimista. Mut­ta kun muu­ta­ma suun­nilleen samankokoinen kun­ta menee yhteen, on hyvä tilaisu­us ja läh­es pakko miet­tiä koko kuvio uud­estaan ja saa­da aikaan todel­lisia muu­tok­sia ja kehitystä.
    Joka tapauk­ses­sa kun kun­nat kas­va­vat, täy­tyy miet­tiä demokra­t­ian ja kun­ta­lais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia uudelleen. Kun puoluei­den perus­rakenne on kui­h­tunut, on samal­la hävin­nyt yksi vaiku­tuskana­va. Tilalle pitäisi luo­da asi­akkaille ja käyt­täjille tehokas vaiku­tus­mah­dol­lisu­us. Koului­hin ja päiväkotei­hin van­hem­mista valit­tu johtokun­ta, kir­jas­toon käyt­täjäneu­vos­to jne. Hal­li­tu­so­hjel­ma jo sisältää joka kun­taan van­hus­neu­vos­ton, samaa suun­taa voisi jatkaa.
    Kun­han näistä neu­vos­toista ei tehdä kun­nal­lisen byrokra­t­ian osia, vaan niistä kehitet­täisi­in teke­viä ja omaan ympäristöön vaikut­tavia yhteisöjä eikä vain lausun­to­jen antajia.

    1. Ongel­mana on, että kil­pailu veron­mak­sajista ja tarve häätää köy­hät ja sairaat naa­purikun­ti­in, kun­nat toimi­vat kokon­aisu­u­den kannal­ta aivan pöhkösti, asun­topoli­ti­ik­ka pakot­taa epä­sosi­aalisek­si ja seg­re­gaa­tio­ta edis­täväk­si ja kun­nat kil­pail­e­vat palve­lu­tuotan­nos­saan epä­sosi­aal­isu­udel­la. Näin nurinkurisia kan­nus­timia ei kun­nil­la pidä olla.
      Vai­h­toe­hto on tietysti tasa­ta vero­tu­los ja mak­saa kalli­it sosi­aali- ja terveysmenot6 yhteis­es­tä kas­sas­ta. Sil­loin ei tarvit­sisi yhdis­tää kuntia.

  13. Koh­ta taitaa Turku men­nä Tam­pereen ja Espoon ohi maan toisek­si suurim­mak­si kaupungik­si, mikä on eet­tis­es­ti oikein, sil­lä eihän Tam­pere, kuulem­ma, edes ole kaupun­ki. Espoo taas on lentokoneesta kat­sot­tuna lähin­nä erä­maa­ta, jos­sa wan­na-be helsinkiläiset kärvis­televät susikeppe­jään teroit­taen. Jos kiin­nos­taa, miltä näyt­tää iki­aikaiseen kult­tuuri­maise­maan, muinais­es­ta kaup­pa­paikas­ta syn­tynyt oikea kaupun­ki, kantsii kat­soa Vares-lef­fa ja varsinkin alun ilmakuvat.

  14. Itselle on tul­lut vas­taan koul­u­lu­okkia , yhdis­tyk­siä ja työ­paikko­ja jois­sa enem­mistö ihmi­sistä on ihan syn­type­r­äisiä espoolaisia vaik­ka toim­inta sijait­sikin helsin­gin puolel­la. Joskus viral­lises­sa nimessäkin mainit­ti­in helsin­ki jol­lakin tapaa. 

    Olen huo­man­nut , monil­la espoolaisil­la ole­van vah­va Espoo-iden­ti­teet­ti. Mon­et eivät mis­sään tapauk­ses­sa halua ole­van helsinkiläisiä. Vähän kuin helsinkiläisiä emme ole ja niin edelleen…
    En tiedä minkälaisia kun­tau­ud­is­tuk­set tule­vat ole­maan. Ihmiset kyl­lä tuli­si­vat pistämään vielä enem­män vas­taan jos paikallisiden­ti­teetin varpaille tal­lataan liian pahasti.

  15. Osmo: “Ongel­mana on, että kil­pailu veron­mak­sajista ja tarve häätää köy­hät ja sairaat naa­purikun­ti­in, kun­nat toimi­vat kokon­aisu­u­den kannal­ta aivan pöhkösti, asun­topoli­ti­ik­ka pakot­taa epä­sosi­aalisek­si ja seg­re­gaa­tio­ta edis­täväk­si ja kun­nat kil­pail­e­vat palve­lu­tuotan­nos­saan epä­sosi­aal­isu­udel­la. Näin nurinkurisia kan­nus­timia ei kun­nil­la pidä olla.”

    Ja mikähän kun­ta näin toimii? Ja miten kun­ta edes häädön järjestää?
    Täyt­tä pup­pua, pahempaa pop­ulis­mia kuin SMP:llä.

  16. Minus­ta paikallisiden­ti­teet­tien aiheut­ta­man muu­tosvas­tarin­nan kannal­ta olisi ihan hyvä tuo idea kut­sua kaikkia uud­is­tuk­sen jälkeisiä hallintoyk­siköitä kun­niksi. Niiden sisäl­lä sit­ten voi olla kaupunke­ja. Kuten Raase­porin kun­nas­sa Tam­misaaren ja Kar­jaan kaupun­git. Helsin­ki, Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen ovat Pääkaupunkiseudun kun­nan kaupunkeja.

    Utö, Suomen syr­jäisin kylä, on nyt Län­si-Turun­maan, vai onko se Parainen, kaupungi­nosa. Eihän siinä ole tolkkua. Korp­poon Utö se on, vaik­ka olisi osana jotain Län­si-Turun­parainenin kuntaa.

  17. Min­ulle on jäänyt hie­man epä­selväk­si, että riit­tääkö kun­tali­itok­sista saata­vat hyödyt kor­vaa­maan hai­tat esimerkik­si lähidemokra­t­ian heikken­e­misen ja tun­tu­vasti lisään­tyvän byrokra­t­ian. Kallik­sikin kun­tali­itok­set ja yhteistyö tun­tu­vat tule­van. Meil­lä on tääl­lä Turun suun­nal­la kaikkien palvelu­iden hin­ta nous­sut kun niitä on alet­tu tuot­taa yhteistyössä Turun kanssa. Jotenkin on jäänyt sel­l­ainen vaikutel­ma, että tääl­lä toimii negati­ivi­nen suu­ru­u­den ekono­mia. Ei hyö­tyjä eikä säästöjä, mut­ta hait­to­ja senkin edestä.

  18. Ja mikähän kun­ta näin toimii? Ja miten kun­ta edes häädön järjestää?

    Raimo K
    Keskustele nyt vaik­ka sel­l­ais­ten vam­mais­ten kanssa, joil­la pitäisi olla oikeus henkilöko­htaiseen avus­ta­jaan. Aika usein kehote­taan muut­ta­maan kehyskun­nas­ta kaupunkiin.
    Tai ajat­tele Sipoon kaavoitus­ta: ton­tille saa rak­en­taa 500 neliötä, mut­ta vain yhden asun­non. Minkähän­laiseen asu­jaimis­ton täl­lä tähdätään?

  19. Suomes­sa näyt­tää tulleen tavak­si tehdä kaik­ki päätök­set kiireessä hal­li­tu­so­hjel­ma­neu­vot­teluis­sa. Nyt kun kaik­ki asi­at ovat paketis­sa, koko eduskun­ta joutaisi loma­lle lop­pu­vaa­likaudek­si. Mitä sil­lä kumileimasimel­la tekee?
    Eikö kuitenkin olisi ollut parem­pi tutkia tehty­jen kun­tara­ja- ja paras-päätösten vaiku­tuk­sia ja tehdä kor­jaa­vat toimet vas­ta sit­ten? Pääkaupunkiseu­tu on sit­ten oma lukun­sa, johon mikään hal­li­tus ei ole uskaltanut puut­tua. En usko että tämäkään. Mut­ta pääkaupunkiseudun ongelmista ei pitäisi ran­gaista koko muu­ta Suomea.

  20. Kom­ment­ti TimoT:lle 22.6.2011 kel­lo 11:49

    Oheis­es­ta kir­joituk­ses­ta kan­nat­taa lukea ainakin kap­paleet Val­tion­va­lvon­nan oikeu­tuk­sen teo­reet­tista pohd­in­taa ja Tas­apaino lail­lisu­u­den ja tarkoituk­sen­mukaisu­u­den kesken.

    http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/itsehallinto/kunnallinen-itsehallinto/

    Hyväl­lä syyl­lä voi siis sanoa päät­täjiemme tässä asi­as­sa elävän vielä henkises­ti tsaarin aikaa. 

    Ilme­nee­hän tuo myös blo­gistin tek­stistä: ”Yksimielisiä olti­in siitä, etteivät kun­nat pysty tätä omin voimin ratkaise­maan, vaan val­tion puut­tumista asi­aan tarvitaan”.

    Poli­it­tista ”kult­tuuri­amme” voi ver­ra­ta myös kir­joituk­ses­sa ole­vaan sitaat­ti­in Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti Abra­ham Lin­col­nil­ta: ”demokra­tia tarkoit­taa ensin­näkin kansan hal­lit­semista, toisek­si kansan kaut­ta ja kol­man­nek­si kansan puoles­ta”. Meil­lä tun­tuu tuo sitaatin ykkösko­h­ta ole­van vallalla. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  21. Tut­tu per­he, jol­la on vam­mainen lap­si, ei hark­itse muut­toa keskuskaupungista ympäröivi­in kehyskun­ti­in, sil­lä vam­mais­palve­lut heikkeni­sivät selvästi, toki asum­i­nen olisi halvempaa. 

    Val­tion puut­tumista kun­tarak­en­teeseen tarvi­taan kipeästi, esim. Savos­sa ei tapah­du yhtäkään kun­tali­itos­ta, mikäli val­tio tyy­tyy “tar­joa­maan porkkanoi­ta ja kep­piä”. Pakkoli­itok­sia on tehtävä, eivät liitok­set kun­tia houkut­tele­mal­la tapah­du. Kun­tali­itok­set ovat myrkkyä monil­la maaseutualueilla. 

    Ja puheet byrokra­t­ian lisään­tymis­es­tä on täyt­tä pup­pua. Kenen näkökul­mas­ta byrokra­tia muka­mas lisään­tyy? Kun­ta­lais­ten, luot­ta­mushenkilöi­den vai kun­tien henkilöstön? Ja mis­sä byrokra­t­ian lisäys näkyy? Mielestäni on jär­jetön­tä, että kun­tien henkilöstö istuu pyörit­telemässä peukaloitaan eri toimip­is­teis­sä odot­tele­mas­sa asi­akkai­ta, ja parinkymme­nen kilo­metrin päässä naa­purikun­nas­sa tehdään samoin. Tähän ei Suomel­la ole varaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.