Minun on myönnettävä, että kun eilen klo 17 pyöräillessäni Sipoosta kohti Helsinkiä kuulin, että Oslon keskustassa on räjähtänyt pommi, olin jokseenkin varma, että kyse oli islamilaisesta terrorismista. En ollut ainoa. Samaan halpaan meni myös Ylen uutistoimitus. Hommafoorumilla otettiin tietysti tästä pelkkiin ennakkoluuloihin perustuneesta oletuksesta kaikki ilo irti, kunnes kävikin ilmi. että tekijä ei ollutkaan islamilainen terroristi vaan perusnorjalainen, paikallinen ”hommafoorumilainen”.
Jälkeenpäin tilastotieteilijä minussa kysyi, miten voin veikata noin huonosti. Ja miten kaikki muutkin voivat. Jos ajattelemme Euroopassa viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjä järjettömiä tuhotekoja, islamistien osuus niissä on aivan mitätön. Jos vastaavista teoista vähintään 95 prosenttia on ”kristittyjen” tekemiä ja korkeintaan viisi prosenttia islamistien, olisi tietysti loogista veikata ”kristittyjä”, ainakin, jos vedonlyönnissä pitää panna peliin omaa rahaa. Myös uskontokuntien välisessä lahtaamisessa kristityt johtavat islamilaisia murskaluvuin.
Islamilainen terrorismi on onnistunut tavoitteessa yli odotusten, jos se on saanut meidät noin irrationaalisten pelkojen valtaan.
Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta
Ketjussa ”Köyhäily on eri asia kuin köyhyys” nimimerkki Paju esitti merkittävän näkökohdan siitä, miksi asuntoja on tyhjillään. En ollut tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin.
Kun vanhus siirtyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, häneltä jää usein asunto tyhjäksi, joskus jopa vuosiksi. Vanhus ei halua myöntää itselleen, ettei vanhaan kotiin enää palata, eikä hänellä ole voimia myydä tai vuokrata asuntoa. Nimimerkki Paju kertoi syyn siihen, mikseivät myöskään lapset ryhdy toimiin tyhjän asunnon vuokraamiseksi.
Pitkäaikaishoidossa hoitomaksu on 82 prosenttia vanhuksen tuloista, mukaan luettuna vuokratulot. Asuntoa ei kannata vuokrata, kun vuokratulo menee lähes lyhentämättömänä kunnalle. Jatka lukemista “Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta”
Kannattaako euro pelastaa?
Maailman valuuttajärjestelmät ovat ylipäänsä epäonnistuneet. Alun perin koko touhun runkona oli kultakantaan sidottu Yhdysvaltain dollari, jossa jokaisessa setelissä luki, että ne saa vaihtaa kultaan hintaan 35 $ unssilta. Tosin tätä oikeutta ei ollut yksityishenkilöillä, vaan pelkästään muilla valtioilla. Yhdysvallat ilmoitti vuonna 1971 yksipuolisesti, ettei lupaus enää päde. Asiaa edesauttoi Ranska, joka vaihtoi kultaan jokaisen dollarin, jonka se käsiinsä sai. Eilinen kullan unssihinta oli 1600 $.
Kiinteitten valuuttakurssien järjestelmä sortui spekulaatioon 1990-luvun alussa. Tämä seikkailu tuli myös Suomelle erittäin kalliiksi. Järjestelmä ei vain voinut toimia, joten piti siirtyä uuteen, kelluvien valuuttakurssien järjestelmään. Jatka lukemista “Kannattaako euro pelastaa?”
Vapaaehtoinen pyörätie – vielä kerran
Olen useamman kerran vedonnut tällä blogilla siihen, että Suomeenkin saataisiin liikennemerkki, joka tarkoittaisi vapaaehtoista pyörätietä. Sitä pitkin saa ajaa, jos ei uskalla ajaa autojen joukossa, mutta ei tarvitse, jos ei halua tai uskalla ajaa koirantaluttajien ja satunnaisesti käyttäytyvien pikkulasten keskellä. Samaa on esittänyt moni muukin, esimerkiksi Helsingin kaupunki lausunnossaan. Kaikki pyörätiet eivät tietenkään olisi vapaaehtoisia, vaan pakollisen pyörätien merkki säilyisi entisin määräyksin. Jatka lukemista “Vapaaehtoinen pyörätie – vielä kerran”
Köyhäily on eri asia kuin köyhyys
Suhteellinen köyhyysraja – kuusikymmentä prosenttia mediaanituloista – on nyt noin 1100 euroa yksinasuvalla. 1960-luvulla hintaindeksillä korjattuna raja kulki jossain 380 euron tietämillä. Tuolloin köyhät olivat todella köyhiä. Osittain lukuja sotkee omavaraistalouden osuus, joka ei koskaan näy tällaisissa luvuissa eikä pientilan pirtistä laskettu asuntomenoja. Hintaindeksistäkin voi esittää mielipiteitä, koska sitä painaa alas erilaisen turhan rihkaman halventuminen halpatuontimaiden ansiosta. Välttämättömyyshyödykkeiden osalta hintakehitys voi olla kovin erilainen. Oli miten oli, 1960-luvun elämäntapaan riitti hyvin vähän rahaa. Jatka lukemista “Köyhäily on eri asia kuin köyhyys”
Paljonko yritysvero vuotaa ulkomaille?
Noin vuosi sitten aloin kuulla yhä useammin verokonsulteista, jotka neuvovat suomalaisia perheyrityksiä välttämään veroa kansainvälisten yritysjärjestelyjen keinoin. Holding-yhtiö Viroon (yrityksen tuloksesta ei makseta veroa, ellei sitä jaeta ulos), osingot naamioidaan lainanlyhennyksiksi, jokin toinen yritys Hollantiin ja sitten vielä jokin Ruotsin yritysverotuksen porsaanreikä käyttöön. En osaa asiaa kunnolla, koska ei näitä tietoja ilmaiseksi anneta.
En tiedä, kuinka moni on näihin houkutukseen tarttunut, mutta vähän huolestuttaa on tieto, että suomalaiset omistavat Virossa 16 000 yritystä. Moni on tarjouksen kuitenkin hylännyt, koska pitää tällaista veronkiertoa eettisesti vääränä. Jatka lukemista “Paljonko yritysvero vuotaa ulkomaille?”
Onko työpaikkojen määrä vakio?
Edellisessä ketjussa tuli useaan otteeseen esille väite, että jos joku on työtön vaikka vapaaehtoisesti, hänen ansiostaan joku toinen pääsee töihin. Väite esiintyy julkisessa keskustelussa taajaan. Mielestäni se on pääasiassa virheellinen. Paljon totuudenmukaisempi on väite, että työpaikkojen määrä sopeutuu (viipeellä) työvoiman tarjontaan. Niinpä, jos sata työkykyistä ja ammattitaitoista henkilöä jättäytyy työvoiman ulkopuolelle, työllisyys alenee pienen sopeutumisvaiheen jälkeen liki sadalla. Jatka lukemista “Onko työpaikkojen määrä vakio?”
Houkutteleeko perusturva pummilla elämiseen?
Ketjussa ”Onko Satasen korotus huijausta” nimimerkki Az kirjoittaa 30.6. klo 13:55, että on koko aikuisikänsä elänyt leikatun toimeentulotuen avulla, mutta ei ole kokenut köyhyyttä. ”Se, mistä olen pitänyt kiinni, ja minkä olen aina sanonut suoraan, on, että missään tilanteessa en aio hakea palkkatyötä, en osallistua ainoallekaan kurssille enkä millään muullakaan tapaa edistää omaa palkkatyöllistymistäni.”
Olen joskus itsekin kirjoittanut, että jos elämänhallinta on kunnossa, eikä ole lamauttavia mielenterveys- ja päihdeongelmia, perusturvalla pärjää oikein hyvin. Valtaosa maailman ihmisistä tulee toimeen vähemmällä ja tulevathan opiskelijatkin. Samalla on sanottava, että suurimmalla osalla perusturvan varassa olevista eivät asiat ole näin hyvin. Jos olisivat, he eivät varmaankaan olisi perusturvan varassa. Jatka lukemista “Houkutteleeko perusturva pummilla elämiseen?”
Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?
En tunne yksityiskohtaisesti Kreikan säästöohjelmaa, mutta ne tiedot, jotka siitä ovat tihkuneet, näyttävät aika pahoilta.
1) Arvonlisävero kohoaa 13 prosentista 23 prosenttiin
2) Lämmitysöljyä aletaan verottaa kuin dieselöljyä, jottei sitä käytettäisi dieselöljyn sijasta
3) Maa pakotetaan myymään muun muassa moottoritiensä.
Kreikan tilanteessa on ymmärrettävää, että on ryhdyttävä rajuihin toimiin, vaikka ne vähän sattuisivat. Sattuminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Jatka lukemista “Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?”
Väärä tieto kiinteistöverosta
Olen aiemminkin kirjoittanut, että oli oikein poistaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä. Oma perusteluni on ollut se, että tuloverojen tasauksessa on kyse siitä, että ne kunnat, joiden asukkailla on suuret tulot, maksavat tästä niille kunnille, joiden asukkailla on pienet tulot. Kiinteistöveron osalta ne kunnat, joiden asukkailla on suuret asumismenot, maksavat niille kunnille, joissa asuminen on halpaa. On minulla toinenkin taka-ajatus. Kaupunkiseuduilla keskuskunta saa tuottamistaan työpaikoista edes sen kiinteistöveron, kun ympäröivä republikaanivyöhyke kerää vain verot palkansaajilta. Nyt on ilmaantunut uusi näkökohta, kesämökkikuntien kiinteistövero, jota kommentoin alempana.
Kantani tueksi on nyt ilmaantunut argumentti, jota lehtien pääkirjoittajat toistavat kuin kuorossa, ja onpa siihen sortunut muutama kokoomuspoliitikkokin. Kun kiinteistövero ei enää osallistu verotulojen tasaukseen, on kannattavampaa kuin ennen nostaa kiinteistöveroa.
Virheellinen argumentti on virheellinen, vaikka sillä puolustettaisiin oikeaa asiaa. Jatka lukemista “Väärä tieto kiinteistöverosta”