Kiinteistövero pois verotulojen tasauksesta

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat tilaisu­us, jos­sa ihan yllät­täen voi men­nä läpi asioi­ta, joiden edis­tämi­nen muu­toin on mah­do­ton­ta. Nyt meni puoli­huoli­mat­tomasti läpi peri­aate, että kiin­teistövero irrote­taan vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Tätä olen täl­lä blogilla vaat­in­ut pari­inkin otteeseen.

Vero­tu­lo­jen tasaus tarkoit­taa, että jokaiselle kun­nalle taataan vero­tu­lo­ja (keskimääräisel­lä vero­pros­en­til­la) noin 3000 euroa asukas­ta kohden ja tämä rahoite­taan leikkaa­mal­la varakkaam­mil­ta kun­nil­ta vero­tu­loista noin 37 % siltä osin kuin ne ylit­tävät tuon noin 3000 euroa asukas­ta kohden. Köy­hät kun­nat eivät siis hyödy vero­tu­lois­taan mitään (pait­si siltä osin kuin niiden vero­pros­ent­ti ylit­tää maan keskiarvon). 

On perustel­tua, että varakkaat kun­nat luovut­ta­vat osan tuloverois­taan köy­hem­mille kun­nille, mut­ta kiin­teistövero ei ole perustel­tua. Jos tulovero­ja on paljon, se tarkoit­taa, että asukkail­la on korkeat tulot ja siis paljon veron­mak­sukykyä. Jos kiin­teistövero­ja on paljon, se tarkoit­taa, että asum­i­nen on kallista. Jälkim­mäi­nen ei mitenkään lisää veronmaksukykyä.

Osa kiin­teistöveroista on jo nyt verontasauk­sen ulkop­uolel­la: voimalaitosten mak­samat verot. Toisaal­ta ne juuri paran­ta­vat kun­ta­lais­ten taloudel­lista tilan­net­ta, mut­ta jos ne oli­si­vat verontasauk­sen piiris­sä, voimalaitoskun­ta ei saisi mitään kor­vaus­ta vesivoimas­ta, jon­ka “etelän her­rat ryöstävät etelään”.

Nyt joka tapauk­ses­sa kaik­ki kiin­teistöverot menevät tasauk­sen ulkop­uolelle. Hurraa!

 

16 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero pois verotulojen tasauksesta”

  1. “Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat tilaisu­us, jos­sa ihan yllät­täen voi men­nä läpi asioi­ta, joiden edis­tämi­nen muu­toin on mahdotonta”

    Kuvas­taa hyvin nyt syn­tynyt­tä neu­vot­te­lu­tu­losta. Siel­lä meni läpi aika paljon yllät­täen puoli­huoli­mat­tomasti asioita.

    Suo­mi on kyykyssä jos kaik­ki laite­taan toimeen.

  2. Mik­si vero­tu­lo­ja kun­tien välil­lä pitää tasa­ta? Vas­taus: val­tio vaatii kun­tia tuot­ta­maan tietyt palvelut.

    Mik­si val­tio ei sit­ten mak­sa suo­raan kun­nille sen “tilaamien” palvelu­iden tuot­tamis­es­ta per palvelu sen sijaan, että määritetään min­imivero­tu­lo 3000e/asukas? Min­imivero­tu­lo kan­nus­ta keräämään lisävero­tu­lo­ja kuten mainit­sit jos tulot jäävät alle rajan. Lisäk­si kun­tia, jois­sa käytetään paljon palvelu­ja (vis­si­in esim kun­nat jos­sa on paljon van­huk­sia) sor­si­taan, kos­ka tasaus ei ota huomioon tuotet­tu­jen palvelu­iden määrää.

    1. Val­tio mak­saa palvelu9sta peri­aat­teessa niiden keskimääräisen hin­nan mukaan val­tiono­suuk­sia. Osuuk­sista vähen­netään kuitenkin kun­tien omavas­tu­u­o­su­us, joka on suun­nilleen muo­toa euroa/asukas; yhtä suuri van­hus­val­taisil­la kuin muil­la kunnilla.

    1. Tasaus tehdään keskimääräisil­lä vero­pros­en­teil­la, joten vero­jen nos­tamisen kan­nat­tavu­u­teen tasauk­sel­la ei ole merk­i­tys­tä kuin mar­gin­aalis­es­ti tuon keskiar­von kautta.

  3. Mie­lenki­in­toinen ja mon­imutkaisem­pi “ilon­ai­he” tuo “kiin­teistöverot menevät tasauk­sen ulkop­uolelle” kuin OS antaa ymmärtää. Alan miehenä voinet tarken­taa kuin­ka suuri osu­us esim. Helsin­gin kiin­teistöveroista tulee yri­tys­ten, säätiöi­den yms. omis­tamista tai ns. ansiot­toman arvon­nousun tuomista kiin­teistöverope­rusteista ja eiköhän perit­ty­jen asun­to­jen kiin­teistö­jen omis­t­a­mi­nenkin lisää veronmaksukykyä.
    Asumisen kalleu­teen tuol­la kiin­teistöveron tasauk­sen muu­tok­sel­la ei liene mitään merk­i­tys­tä. Mut­ta tähän menoon saamme var­maankin maakun­nis­sa tot­tua kun City-six­pack hal­li­tus oikoo kan­nat­ta­jien­sa vuosikym­menten aikana kär­sim­iä 🙁 vääryyksiä. 

    No, oleel­lisem­paa on tietysti “seu­ra­ta ja vah­tia” minkälaista ympäristö- ja talous­poli­ti­ikkaa hal­li­tus nou­dat­taa ja toteut­taa kuin sat­un­naiset alue­poli­it­tiset “voitot tai tappiot”.
    Ps. Toiv­otan Mukavaa ja Tur­val­lista Juhan­nus­ta itsekullekin säädylle.

    1. Helsin­ki ei itseasi­as­sa hyödy tästä paljon, kos­ka kaupun­ki omis­taa pääosan maas­ta. Se saa siis vuokrat­u­lo­ja (tasauk­sen ulkop­uolel­la nytkin) eikä kiinteistöveroja.

  4. Kun asum­i­nen on kallista, se ei lisää veron­mak­sukykyä. Kiin­teistöveroa ei siis kan­na­ta nos­taa, kos­ka kiin­teistövero ei ota huomioon veronmaksukykyä.

  5. Minus­ta reaalis­es­ti negati­ivisen pääo­mat­u­lon verot­ta­mi­nen ei sekään lisää veronmaksukykyä.

  6. Osmo, selit­täisitkö min­ulle, mik­si on perustel­tua, että varakkaam­mat kun­nat mak­sa­vat niiden lasku­ja, jot­ka eivät osaa hoitaa asioitaan? 😉

  7. Tässä kiin­teistöveron hyviä puolia:
    — ei kierrettävissä
    — sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukainen; kalli­iden kiin­teistö­jen omis­ta­jat eivät ole köyhiä
    — vero ei kohdis­tu työntekoon
    — kan­nus­taa pitämään asun­to­jen käyt­töas­teen korkealla
    — vero on sukupolvioikeu­den­mukainen (ts. kiin­teistön han­k­in­ta­hetkel­lä ei ole merkitystä)
    — vero ei kalli­is­sa paikois­sa siir­ry täysimääräis­es­ti asumiskus­tan­nuk­si­in, vaan se on isol­ta osin pois tont­tien hinnoista

    Hyvien puolien toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää kuitenkin sitä, että vero on riit­tävän kova omatak­seen ohjaus­vaiku­tus­ta, ja että vero kuvas­taa kiin­teistön markki­na-arvoa. Esimerkik­si Helsingis­sä kiin­teistövero on promille­ja vuodessa, mikä ei kovin paljon ohjaa mihinkään.

    Ei kiin­teistöverokaan tietysti har­mi­ton ole. Siihen käyte­tyt rahat ovat ihan yhtä lail­la pois kulu­tuk­ses­ta kuin muutkin verora­hat. Muu­tos­ti­lanteis­sa kiin­teistöverokin voi olla kohtu­u­ton vaikutuksiltaan.

    Silti kiin­teistövero on vero­muo­tona varsin toimi­va, ja sen käytön lisäämistä olisi syytä selvit­tää Suomessakin.

  8. mik­si on perustel­tua, että varakkaam­mat kun­nat mak­sa­vat niiden lasku­ja, jot­ka eivät osaa hoitaa asioitaan?

    Oletko niin guru, että saat Savukoskelle saman­laiset vero­tu­lot per asukas kuin Kau­ni­ainen saa? Jos olet, tästä maas­ta löy­tyy todel­la mon­ta kun­taa, joista löy­tyy sin­ulle töitä! Peru­songel­ma on se, että maanti­eteel­li­sistä ja his­to­ri­al­li­sista syistä kun­nat ovat hyvin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa tulo­jen suhteen.

    Usein käy niin, että jos kun­nas­sa ei ole hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia, sen pitää nos­taa kun­nal­lisveroa. Jos se nos­taa kun­nal­lisveroa, niitä hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia on vielä vähem­män. Kun­nal­lisveron opti­moin­ti on suo­ran kil­pailun vuok­si paljon vaikeam­paa kuin val­tion kan­tamien verojen.

    Kun­nan mah­dol­lisu­udet vaikut­taa menoi­hin­sa ovat aika vähäiset. Väestöpo­h­ja, maantiede ja val­tio­val­ta määräävät hyvin pitkälti sen, mis­sä haarukas­sa men­nään. Tasausjär­jestelmä vielä huole­htii lop­utkin siitä, ettei kovin paljon kan­na­ta rimpuilla.

    Suh­taudun aika skep­tis­es­ti siihen, voiko kun­tapo­h­jaises­sa jär­jestelmässä saa­da kun­tien välille mitään järkevästi toimi­vaa kan­nus­tavaa kil­pailua, jos­sa etsit­täisi­in kokon­aisu­u­den kannal­ta hyviä ja tehokkai­ta toimintatapoja.

    Toden­näköis­es­ti sys­teemin saa toim­i­maan tehokkaam­min vain ajat­tele­mal­la koko asian jotenkin toisel­la tavalla.

  9. Mik­si kun­tien pitäisi olla samas­sa ase­mas­sa vero­tu­lo­jen suh­teen noin ylipäätään? Minus­ta tämä kun­ta­jut­tu on ihan kum­malli­nen: Ensin val­tio päät­tää, että kun­tien pitää tehdä joku asia, ja sit­ten hauku­taan kun­tia siitä, että tätä ei tehdä; ne joil­la on jo valmi­ik­si huonot resurssit velvol­lisuuk­sien toteut­tamiseen, joutu­vat korot­ta­maan vero­ja ja karkot­ta­vat näin hyviä veronmaksajia. 

    Kun­tien kil­pailua ei ole mitään mieltä toteut­taa sel­l­ai­sis­sa olois­sa ja sel­l­ais­ten asioiden suh­teen, jois­sa kun­nil­la ei ole oikeut­ta vaikut­taa. Kil­pailu tuot­taa hyö­tyjä vain, jos kil­pailu­un osal­lis­tu­jat voivat erikois­tua edes jol­lain tasol­la. Ei yri­tys­tenkään kil­pailus­sa olisi mitään mieltä, eikä “markki­na­t­alous” tuot­taisi juuri mitään hyö­tyjä, jos kaikkien yri­tys­ten olisi pakko tuot­taa samo­ja tuot­tei­ta joiden hin­ta olisi vielä ulkop­uolelta määrätty.

  10. Edel­liseen vielä sen ver­ran, että jos sen, joka vaa­timuk­sen palvelun jär­jestämis­es­tä esit­tää, pitäisi kyl­lä myös se mak­saa. Loogiseen lop­pu­un asti vietynä tämä tarkoit­taisi, että asi­akkaan pitäisi mak­saa, mut­ta jos val­tio aikoo pakot­taa jonkun palvelun jär­jestämään, niin val­tion pitäisi se myös maksaa.

  11. Onpas suo­ma­lainen vero­tus melkoinen sekasotku.

    “Jos kiin­teistövero­ja on paljon, se tarkoit­taa, että asum­i­nen on kallista. Jälkim­mäi­nen ei mitenkään lisää veronmaksukykyä.”

    Asumisen hin­ta syn­tyy maksukyvystä.

  12. Uud­is­tus lie­nee taloudel­lis­es­ti hölyn­pö­lyä, mut­ta poli­it­tis­es­ti sil­lä voi olla merk­i­tys­tä. Se voi kan­nus­taa kun­tia korot­ta­maan kiin­teistövero­ja kun­nal­lisveron sijaan.

    Mut­ta kiin­teistöverokin pitäisi verot­taa maa-arvoa, muus­sa tapauk­ses­sa se on ALV ja siten “tasavero.” Suomes­sa ei edes Yhdys­val­to­jen tapaan maa-arvo­ja määritel­lä, joten miten edes vero­tusar­vot määritellään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.