Elblag – Bartoszyce

Aamuyöstä oli kova ukko­nen. Sel­l­aista sääen­nuste oli pari päivää sit­ten lupail­lutkin. Aamul­la sade oli tauon­nut, mut­ta Fore­can ennuste ker­toi jatku­vas­ta ja kovas­ta sateesta, 20 mm päivän aikana. Pohdin hotel­li­in jäämistä, mut­ta kun rajum­man sateen piti alkaa vas­ta puolelta päivin eikä kova sade yleen­sä kestä kovin kauan, päätin yrit­tää lounasa­jak­si johonkin hyvään paikkaan. Kohtu­ullises­sa sateessa voi ajaa, ellei ole kovinkylmä. Jat­ka lukemista “Elblag – Bartoszyce”

Gdansk — Elblag

 

Aamul­la kat­selin vähän Gdan­skia ennen kuin lähdin sit­ten polke­maan. Auto­jen ikkunois­sa näkyi yhä pieniä Puolan lip­pu­ja. Kysyin tähän seli­tys­tä hotel­lis­sa. Kyse oli jalka­pal­losta. Puo­la nyt ei finaali­in saak­ka ihan päässyt, mut­ta eilen ken­ties juh­lit­ti­in sitä, että puo­lalais­ten mielestä Puolan olisi pitänyt päästä. Nyt var­maankin juh­lit­ti­in Puo­laa kiso­jen moraalise­na voit­ta­jana. Oikeasti kuulem­ma juh­lit­ti­in jaet­tua kisaisän­nyyt­tä. Jat­ka lukemista “Gdan­sk — Elblag”

Gdynia-Gdansk

Lai­va tuli per­ille jopa vähän etuajassa.
Reit­ti kohti Gdan­skia oli aluk­si hyvin hidas ajaa. Jatku­vasti liiken­neval­ois­sa. Pyöräil­i­jät ohjat­ti­in välil­lä ajo­radalle, välil­lä pyörätielle. Useim­mat ajoi­vat jalka­käytävää, jos pyöräti­etä ei ollut. Lop­ul­ta oli edessä pyöräl­lä ajo kiel­let­ty ‑merk­ki, joten oli pakko käyt­tää melko hitaasti ajet­tavaa pie­nil­lä laa­toil­la päällystet­tyä pyöräti­etä. Kun mah­dol­lisu­us tuli, erkanin pääti­estä ran­nas­sa kulke­valle pikku­tielle. Se oli tietysti rantalo­ma-aluet­ta. Olisi sitä tietysti voin­ut tän­nekin jäädä, mut­ta halusin nähdä Gdan­skin. Jat­ka lukemista “Gdy­nia-Gdan­sk”

Onko Itämerellä Islantilainen tukiasema?

Laivas­sa joku ker­toi, että hänen tutulleen oli tul­lut tolkut­toman suuri, 80 euron lasku laivas­sa puhutus­ta lyhyehköstä puhelus­ta. Kun asi­aa oli selvitet­ty Elisalta, kävi ilmi, että jokin islanti­lainen oper­aat­tori oli onnis­tunut tar­joa­maan aivan tolkut­toman kallista yhteyt­tä. Pidin väitet­tä täysin mah­dot­tomana, mut­ta: Jat­ka lukemista “Onko Itämerel­lä Islanti­lainen tukiasema?”

Gdynia — Tallinna pyöräily

Mat­ka alkoi vaa­ti­mat­toma­l­la siir­tymäa­jol­la Kata­janokalta Vuosaa­reen ja laivaan, 19 km. Lai­va vie min­ut Puo­laan Gdan­skin lähelle Gdy­ni­aan, jos­ta on tarkoi­tus polkea takaisin. Pyörä­matkailua main­os­taak­seni yritän rapor­toi­da matkan kulus­ta, kun se yhteyk­sien puoles­ta on mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Gdy­nia — Tallinna pyöräily”

Huippukokous teki oikeita linjanvetoja

Oppo­si­tio voi olla oike­as­sa siinä, että päämin­is­teri Katainen on suos­tunut EU-huip­pukok­ouk­ses­sa sel­l­aiseen, mihin eduskun­ta ei ollut antanut lupaa, mut­ta minus­ta päätök­set oli­vat hyviä, siltä osin kuin niistä saa selvää. Sen sijaan, että kiis­teltäisi­in, kuka saa ajaa tuhoon ensim­mäisessä luokas­sa ja kuka joutuu tekemään matkan kol­man­nen luokan härkä­vaunus­sa, on edes vähän kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, miten tuho voitaisi­in välttää.

Olen sanonut aiem­minkin, että Espan­jan pankkien pelas­tamisek­si annet­ta­va tuki tulisi antaa osakkei­ta vas­taan suo­raan pankeille, eikä kier­rät­tää sitä val­tion kaut­ta, kos­ka EVM:n tuki Espan­jalle myrkyt­täisi Espan­jan yksi­tyiset luo­tot ja kaataisi lop­ul­ta koko Espan­jan val­tion velan EVM:n vas­tu­ulle. Jat­ka lukemista “Huip­pukok­ous teki oikei­ta linjanvetoja”

Lisääkö välilasku hiilijalanjälkeä?

Kat­selin vähän lentolip­pu­jen hin­to­ja ajatuk­sel­la pyöräil­lä jon­nekin Euroop­paan ja lentää takaisin. Suo­rat lennot ovat usein huo­mat­ta­van paljon kalli­impia kuin yhden välilaskun päässä ole­vat. Yleisen käsi­tyk­sen mukaan taas välilasku melkein kaksinker­tais­taa lentomatkus­ta­jan hiil­i­jalan­jäl­jen. Minä aidosti en tiedä, onko näin, vai peräti päinvastoin.

Nuo välilaskulliset lennot ovat niin halpo­ja, ettei lentoy­htiö sel­l­aisil­la hin­noil­la pysty lentämään, sil­lä lento­kent­täkin vie osansa hin­nas­ta. Kyse on siis siitä, että yhtiö myy paikko­ja, jot­ka jäi­sivät muuten tyhjilleen. Voisi siis ajatel­la, että noiden tyhjien paikko­jen täyt­tämi­nen on läh­es hiil­i­jalan­jäl­jetön­tä, kos­ka kone lentäisi kuitenkin. Jat­ka lukemista “Lisääkö välilasku hiilijalanjälkeä?”

Puheenvuoroni liikennepoliittisesta selonteosta 19.6.2012

Tääl­lä kaik­ki ovat pyytäneet väylära­haa omaan vaalipi­iri­in­sä. Minä halu­aisin Helsin­gin seudulle vain päätös­val­taa. Helsin­gin seu­tua kehitet­täessä rata- ja osit­tain tiey­hteyk­sien puute on aikamoinen katas­trofi. Ajatel­laan vaikka­pa His­tan aluet­ta Espoos­sa. Sen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa noin kolme mil­jar­dia euroa. Koko han­ke odot­taa 300 miljoo­nan euron hin­taista rataa. Tässä hän­tä heilut­taa koiraa. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni liiken­nepoli­it­tis­es­ta selon­teosta 19.6.2012”

Mitä eurolle pitäisi tehdä?

Euroalueen kri­is­in­hoitoon on esitet­ty eurobon­de­ja ja yhteisiä vas­tu­ista pankkien mak­sukyvys­tä. Noi­hin toimi­in ei pidä ryhtyä ennen kuin alueelle on saatu reaal­i­taloudelli­nen tas­apaino. Muuten ne vain rahoit­ta­vat vääristymiä.

Euro­maid­en väl­itä puut­tuu val­u­ut­takurssi ero­ja tas­apain­ot­ta­mas­sa. Niin­pä tas­apaino pitää löytää käsisäädöl­lä. Euroa laa­dit­taes­sa kuvitelti­in, että käsisäädök­si riit­täisi val­tion talouden ali­jäämäkri­teeri, mut­ta väitän, ettei se olisi riit­tänyt vaik­ka sitä olisi nou­datet­tu, kos­ka se perus­tui väärään talous­te­o­reet­tiseen ajat­telu­un. Tuon ali­jäämäkri­teerin muuten rikkoi ensim­mäisenä viral­lis­es­ti Sak­sa (Kreik­ka ehkä tosi­asial­lis­es­ti) ja heti perään Sak­san esimerkkiä nou­dat­taen Ran­s­ka. Sak­san osalta yhdis­tymis­es­tä koitunei­den ongelmien hoito ali­jäämäl­lä oli aivan perustel­tua. Tämäkin osoit­taa koko ali­jäämäkri­teerin ongel­mallisek­si. Onnek­si Tsunamin kouri­in joutuneel­la Japanil­la ei sel­l­aista ollut taakkanaan viime vuon­na. Jat­ka lukemista “Mitä eurolle pitäisi tehdä?”