Euroalueen kriisinhoitoon on esitetty eurobondeja ja yhteisiä vastuista pankkien maksukyvystä. Noihin toimiin ei pidä ryhtyä ennen kuin alueelle on saatu reaalitaloudellinen tasapaino. Muuten ne vain rahoittavat vääristymiä.
Euromaiden välitä puuttuu valuuttakurssi eroja tasapainottamassa. Niinpä tasapaino pitää löytää käsisäädöllä. Euroa laadittaessa kuviteltiin, että käsisäädöksi riittäisi valtion talouden alijäämäkriteeri, mutta väitän, ettei se olisi riittänyt vaikka sitä olisi noudatettu, koska se perustui väärään talousteoreettiseen ajatteluun. Tuon alijäämäkriteerin muuten rikkoi ensimmäisenä virallisesti Saksa (Kreikka ehkä tosiasiallisesti) ja heti perään Saksan esimerkkiä noudattaen Ranska. Saksan osalta yhdistymisestä koituneiden ongelmien hoito alijäämällä oli aivan perusteltua. Tämäkin osoittaa koko alijäämäkriteerin ongelmalliseksi. Onneksi Tsunamin kouriin joutuneella Japanilla ei sellaista ollut taakkanaan viime vuonna.
Se talousteoreettinen virhe oli unohtaa vaihtotase. Nyt ymmärretään, että vaihtotaseen alijäämä kääntyy lopulta lähes varmasti julkisen talouden alijäämäksi ja/tai pankkikriisiksi. Näin siinä juuri kävi. Kreikkaa lukuun ottamatta kriisimaiden valtiot eivät eläneet yli varojensa.
Käsisäätö edellyttäisi talouspolitiikan ja ennen kaikkea palkkatasojen koordinointia, mikä on poliittisesti mahdotonta, koska se ei sovi alijäämämaiden ammattiyhdistyksille (palkkoja pitäisi alentaa) eikä ylijäämämaiden oikeistopuolueille (palkkoja pitäisi korottaa).
Nyt Saksassa on lopultakin herätty ajatukseen, että heidän ehkä kannattaisi korottaa vähän palkkoja, mutta aivan liian vähän. Saksa on vetänyt läpi rajun sisäisen devalvaation alentamalla reaalipalkkoja samalla kun maan tuottavuus koheni olennaisesti. Tasapaino olisi edellyttänyt, että muut maat olisivat alentaneet vielä enemmän ja koko maanosa olisi ajautunut deflaation kautta lamaan. Euroalueen ulkoinen kilpailukyky ei olisi siitä parantunut vaan heikentynyt, koska tuo deflaatio olisi kapitalisoitunut enemmän kuin kokonaan valuuttakurssiin. Valuuttakurssissa ei oteta huomioon vain sen hetkistä valuutan ostovoimaa vaan ennustetaan inflaatiovauhteja eteenpäin.
Jotta euroalue olisi tasapainossa, Kreikan euron pitäisi maksaa jotain 80 senttiä ja Saksan euron jotain 1,70. Tästä näkee, että Kreikassa palkkoja pitäisi alentaa yli 30 prosenttia ja Saksassa korottaa yli 30 prosenttia. Tällainen on mahdotonta, mutta saman tekeminen 10 vuodessa olisi ollut mahdollista. Kreikan kohdalla se olisi tarkoittanut, että kun palkkoja nostettiin 100% kymmenessä vuodessa, olisi pitänyt nostaa vain 30 % ja vastaavasti Saksassa olisi pitänyt vuosittain olla kolme prosenttia suuremmat.
Jos talouspolitiikkaa koordinoitaisiin, yksi keskeisistä mittareista olisi vaihtotase, ja sitä annettaisiin anteeksi vain siltä osin, kuin lainanotto suuntautuisi tuottaviin investointeihin.
Jos löytyisi mekanismi pitämään huolta reaalitalouden tasapainosta, silloin voisi olla perusteltua ottaa käyttöön eurobondit vakauttajana. Mutta tästä jossain seuraavassa postauksessa. Seuraaviin postauksiin jää myös huomautus, että koko tämä sotku on lähtöisin pankkimaailmasta – ilman holtittomasti rahaa levittäviä pankkeja ei näin jättimäisiä alijäämiä olisi voinut syntyä.
Olen erittäin pessimistinen sen suhteen, että tällaista käsisäätöä saataisiin koskaan aikaan. Vastaan panee esimerkiksi Suomi. Siksi ennusteeni euron tulevaisuudesta käy yhä vain pessimistisemmäksi.
Soininvaarahan on kohta soinimpi kuin Soini. Vielä kun tämä näkyisi jossain käytännössäkin…
Osmo Soininvaara:
”Tästä näkee, että Kreikassa palkkoja pitäisi alentaa yli 30 prosenttia ja Saksassa korottaa yli 30 prosenttia. Tällainen on mahdotonta, mutta saman tekeminen 10 vuodessa olisi ollut mahdollista. Kreikan kohdalla se olisi tarkoittanut, että kun palkkoja nostettiin 100% kymmenessä vuodessa, olisi pitänyt nostaa vain 30 % ja vastaavasti Saksassa olisi pitänyt vuosittain olla kolme prosenttia suuremmat.”
Ihanko totta Euroopan onni ja autuus olisi, että saksalaisen (ja suomalaisen?) työn kilpailukyky maailmanmarkkinoilla olisi 30 % nykyistä huonompi?
Valuuttateoreettisesti Eurossa on myös sellainen ongelma, että (riskitön) nimelliskorko ei oikein voi olla eri Euromaissa eri suuruinen. Hintataso voi, koska transaktiokustannuksia on jonkin verran, joten jos jossain päin euroaluetta on inflaatiota enemmän, niin siellä on alhaisempi reaalikorko. Tämän vuoksi nämä alueet imaisevat herkästi rahaa matalan inflaation alueilta, mikä lisää epätasapainoa.
Se, mikä meni minusta aivan ratkaisevalla tavalla pieleen, oli riskin hinta. Sitä ei leivottu nimelliskorkoon, vaan mentiin eteenpäin sillä oletuksella, että riskikorjatut korot ovat samat etelässä ja pohjoisessa. Eivät ole, ja kun kaikki uskovat pitkään että ovat, niin sitten jossain vaiheessa lävähtää.
Minun nähdäkseni tämä ja vain tämä selittää myös euroalueen sisäisen epätasapainon. Jos korko olisi ollut korkeampi etelässä, niin palkat eivät olisi nousseet.
Tämä kuulostaa moralismilta, mutta markkinat toimivat niin, että ihmiset ja instituutiot oppivat. Bailoutin vastustaminen ja etelän ”kurittaminen” on minusta perusteltua siksi, että jos ja kun tämä juttu saadaan korjattua, pitää tajuta että etelässä pitää periä korkeampaa korkoa ja että riskin pitää ottaa se, joka sen rahan lainaa.
Se, mihin näissä neuvotteluissa päädytään, ratkaisee sen, mikä opetus tässä on. Jos EKP painaa rahat homman korjaamiseen, niin on riski että kukaan ei opi mitään. Aiemmin olen puhunut rankkaa kieltä pankkiireista (tervaa ja höyheniä, ja vähän ikävämpiäkin mielikuvia), olennaista on siis se, että systeemi, jossa toisten ihmisten rahalla otetaan riskejä luottaen että valtio maksaa, nyt vaan ei voi toimia. Tavallaan setelirahoituksen moral hazard voidaan korjata vain laittamalla pankkiirit linnaan, leikkaamalla ihmisten säästöjä, nollaamalla velkoja, laittamalla velalliset ahtaalle jne.
Vaihtoehtona on rikkoa Euro. Se voi olla vähäisempi riesa nyt, mutta prosessi on melko todennäköisesti melko hallitsematon. Minulla on koko ajan sormi liipasimella, siirränkö rahat kaukoitään. Riskinsä siinäkin siirrossa tietty on, jos Euro vaikka kimpoaakin.
Eli Osmo myöntää, että Persut on täysin oikeassa. Olin tosin Oras Tynkkysen kommenteista välikysymyskeskustelussa jotain tän suuntaista aistivinakin. Kannattaa tosiaankin lukea se Persujen välikysymys ja Talousvaliokunnassa EVM:stä jättämä eriävä mielipide, sillä osoittaa ettei Persut ole johtopäätöksiään ilman analyysiä tehneet. Nyt tuhannen taalan kysymys onkin, että kun Euroalueen korjaamisen vaatima syvempi talousunioni näyttää ainakin tarvittavalla aikataululla olevan poliittisesti ellei myös käytännönsyistä mahdoton, niin eikö se sitten kannattaisi hajoittaa? Tällöin sen voisi tehdä edes jotenkin hallitusti, kun taas nykyisen politiikan päässä odottaa täysi kaaos.
Minun johtopäätökseni ovat jokseenkin täysin erilaisia kuin persujen. Tosin suosituksista ei voi olla eri mieltä, koska persut eivät ole sanoneet, mitä pitäisi tehdä.
Persujen toitottaminen, mitä tämä maksaa tukirahoina Suomelle on aivan väärä. Valitettavasti he ovat pakottaneet muutkin tähän väärään kysymyksenasetteluun. Kun kysymys on väärä, ei vastauskaan voi olla oikein.
Mitä tuolla pessimismillä tarkoitat. Sitä ettei ole olemassa vai että joku tai jotkut lähtevät.
Eikös Kreikan lähdön todennäköisyyttä ole pidetty yli 50%:ssa.
Eihän nämä vaalit mitään muutosta tuoneet. On vain hukattua tärkeitä viikkoja.
Lähteekö muita jää nähtäväksi.
Kysynkin toisinpäin.
Miksi Pohjois-Eurooppa ei jatkaisi tiivistyvässä valuuttaunionissa?
Onko muuta syytä kuin että etelä pystyy jotenkin särkemään yhteistyön?
Suomen tulisi erota itse eurosta eikä vaatia muita eromaan siitä, koska vika ei ole jäsenmaissa, vaan koko systeemissä. Eurooppaintoilijat luulevat, että liittovaltiokehitys muuttaisi ihmisten asenteita antaa aluetukia eri maihin. Toinen juttu on sitten vielä se, että voiko Troikan kaltaista johtoa huonompaa johtajuutta olla olemassa: samanaikaisesti raaka, epädemokraattinen ja korruptoitunut. EU-kannattajilla alkaa usein olla samoja piirteitä kuin Saksan tai N-liiton fanittajilla aikoinaan: mitkään tosiasiat eivät kykene muuttamaan aiemmin valittua uskoa. Elitististä paskaa kaikki tyynni.
Siltäkin osin, että oliko euro ylipäätänsä järkevä idea?
Ovatko persut myös ujuttannet torajyväuutetta Kataisen vesilasiin, kun hän vakuuttaa nykyisen linjan olevan oikean, minkä mm. kuulemma näkee Irlannin hyvästä talouskehityksestä?
Jos järjestelmä on menossa kohti luhistumistaan kuitenkin, onko yhdentekevää kuinka monta miljardia suomalaisia varoja sen tukemiseen sitä ennen ehditään upottamaan?
Sehän on tietysti täysin poissuljettua, että mañana-maat tekisivät itse jotain kilpalukyvylleen ja aloittaisivat matkan kehitysmaasarjasta normaalien läntisten teollisuusmaiden tasolle?
Puoluekannaltani sitoutumattomana on lähinnä huvittavaa seurata, miten niin Kokoomuksen ex-johto (presidentti Niinistö) kuin vihreittenkin älymystösiipi (Soininvaara yllä) lähenee johtopäätöksissään opposition (lähinnä persut, mutta nykyään myös kepun) kantoja eurosta.
Suosittelisin, että otatte vihreissäkin nyt vaan lusikan kauniiseen käteenne ja toteatte, että hallituksen nykyinen linja johtaa katastrofiin: jaamme fyrkkamme bail-outien kautta kankkulankaivoon, velkaannumme kriisimaiden tasolle ja lopuksi euro hajoaa. Parempi vaihtoehto olisi pistää stop bail-out:eille nyt ja todeta, että otamme jokin kesälauantai Uuden Suomen Markan käyttöömme. Tämä valuutta toimii aluksi euron rinnalla ja sen arvo sidotaan (tanskan kruunun tavoin) euroon. Sitten sopivan ajankohdan tullen luovumme eurosta kokonaan.
Eikös Persujen ajatusketju mene jotenkin näin: euro vaatii liittovaltion, jonka eivät katso olevan Suomen etujen mukainen, joten eivät kannata euroakaan. Ainakin minä tulkitsin tämän kirjoituksesi niin, että katsot myös euron vaativan budjettivallan keskittämistä yksiin käsiin, joka taas legitimiteettisyistä vaatisi sen liittovaltion.
Minusta on oikeampaa sanoa, että Timo Soini ei ole oikein sanonut mitä Suomen pitäisi tehdä. Tätä itseasiassa hiukan kummastelinkin esim. välikysymyskeskutelun kohdalla. Ilmeisesti Soini hiukan varoo sanomasta suoraan sen mikä paistaa läpi, kun suurin osa kansaa pitää euroa edelleen tosi kivana juttuna, vaikka vastustaa verisesti sen vaatimaa liittovaltiota. Mutta jos lukee esim. Persujen evm eriävän mielipiteen, niin siinä kyllä kerrotaan aika selvästi se, että Suomen kannattaa viimeistään siinä vaiheessa erota eurosta, jos Kreikka lähtee siitä.
Maiden, joilla on alijäämää liikaa taloudessa pitää periä veroja enemmän. Jos ei mahdollista pitää maa liittää toiseen maahan tai pilkkoa ja liittää. Niinhän kunnillakin tehdään Suomessa nyt.
Toki maiden pakkoliittäminen ja pilkkominen synnyttää isoja vähemmistöjä mutta syntyy niitä muutenkiin siirtolaisuuden myötä.
Kirjoitin täällä vuosi sitten että euroalue hajoaa. Pelkään kuitenkin ettei sen anneta tapahtua, vaan Euroopan liittovaltio muodostetaan puoliväkisin. Mikä ei ole Suomelle hyvä juttu, muttei taida olla vaihtoehtojakaan.
Jos Suomi esim. persujen johdolla ryhtyisi kapinoimaan liittovaltiokehtystä vastaan, Suomen luottoluokitusta laskettaisiin, korkoja nostettaisiin ja täältä vedettäisiin kansainvälistä pääomaa pois niin, että olisimme äkkiä oikeasti pahassa kriisissä.
Soini huutaa sutta, mutta Kokoomus ymmärtää että kannattaa ulvoa susilauman mukana ja nuoleskella alfaurosta, ettei tule syödyksi tai joudu yksin karhuaitaukseen.
”ilman holtittomasti rahaa levittäviä pankkeja ei näin jättimäisiä alijäämiä olisi voinut syntyä.”
Useasti on minullekin pankin tiskillä lainaa tyrkytetty, osakkeiden / auton / asunnon tai milloin minkin ostoon. Vastuu lainan otosta on kuitenkin yksin minun, ei pankin. Mukavahan se olisi kivat hallitukset päästää vastuustaan, eihän ne muuten olisi lainaa ottaneet mutta kun ne pankit tyrkytti…
No jos Soini sanoisi ääneen että irti eurosta, niin iltapäivälehdet revittelisi ”Muistatko 12% asuntolainakorot? Neljän lapsen perhe teltassa, katso kuvat!”, ”Eurosta irtoaminen maksavat sairaanhoitajan 25 miljoonan vuoden palkan! Arkkipiispa järkyttyi!!!”
Jos taas Urpilainen sanoisi ajavansa eurobondeja niin iltapäivälehdet revittelisi otsikoita Muistatko 12% lainakorot? Neljän lapsen perhe teltassa, katso kuvat!”, ”Eurobondit maksavat sairaanhoitajan 25 miljoonan vuoden palkan! Arkkipiispa järkyttyi!!!”
Miksiköhän poliitikot eivät tee oikein mitään? Ja sama yleiseurooppalaisesti, ei kreikkalaisetkaan halua eroon eurosta ja kyllä sekin tulisi heille kalliiksi. Suomessa, Persut on ihan puhtaita populisteja, mutta se mikä on jotenkin jäänyt vähemmällä huomiolle on että tuon menetysstrategian koeponnisti kokoomus jo ihan sitä edeltäneissa vaaleissa.
Minä en tiedä miksi tämä on mennyt tämmöiseksi. Median syyttämisessä on se ongelma että massamedia ei ole ihan tuore ilmiö. Aika kultaa muistot?
Ei ehkä pitäisi ruokkia näin lapsellisia kommentteja, mutta ihmetyttää miten moni pitää meitä suomalaisia etevyytemme ja ahkeruutemme ansiosta jotenkin imuuneina talouskriiseille.
Meillä on valtiontalous ja vaihtotase miinuksella, perinteiset metalli- ja metsäteollisuudet eivät enää oikein menesty kotimaassa ja meidät lamasta nostanut Nokia-klusteri hävinnee kokonaan parin vuoden kuluessa. Tilalle ei ole tullut juuri mitään.
Lisäksi on kiinteistökuplan merkkejä sekä rakenteellisia kilpailun esteitä ainakin työmarkkinoilla, vähittäiskaupassa, rakennusalalla ja liikenteessä. Vientituotteiden jalostusarvo on laskussa ja pörssiin ei halua listautua enää kukaan.
Tarvitaan jokin sysäys kääntämään bondimarkkinoiden huomio tännepäin, valtionlainan korot ponkaisevat nousuun ja hyvin pian ollaankin oliivimaiden kanssa samassa menoleikkausten ja kurjistumisen noidankehässä.
Toisten mollaamisen sijasta pitäisi pitää huolta ettei olla vielä itsekin hakemassa tukipaketteja.
Euro alkaa olla vähän niin kuin jengiliivi – hei me ollaan samaa porukkaa!
Viimeksi minut näkee väittämässä, että meillä olisi tehty tarpeeksi kilpalukyvyn eteen.
Kuitenkin kun katsoo melkein mitä tahansa indeksiä (kilpailukyky, markkinoiden avoimmuus, yrityksen perustamisen helppous, korruptio, lehdistönvapaus jne.), niin Suomi tuntuu lähes aina hätyyttelevän kärkisijoja, kun taas monet näistä Euroopan banaanivaltioista löytyvät jostain taulukon puolevälin tienoita Leshoton, Burkina-Fason ja Sierra-Leonen seurasta.
Vaikka näitä ideksejä voi tietysti aina kritisoida, niin kyllä ne jotain suuntaviittoja antanevat yhteiskunnan tilasta – ja siitä mitä kilpailukyvyn ja tehokkuuden eteen on tehty.
Toki. Samalla kuitenkin pitäisi huolehtia, etteivät mañana-maat pääse omimaan uhrin roolia ja jatkamaan porsastelua vanhaan malliin meidän rahoilla.
Mikäs sen rationaalisempaa kuin kannustaa alaikäisiä, poliiseja, opettajia, palomiehiä, siivojia, kelloseppiä, tarjoilijoita, kampaajia jne. vahtimaan poliitikkoja, jotka oppivat vahtimaan pankkiireja. Kustannus-hyödyillä mitaten varma tapaus. Niin, ja olen vain analyyttinen ihminen, joka haluaa kaikille hyvää.
kenyes esitti muinoin rahamekanismia jossa ylijäämä maat joutuvat maksamaan veroa 25% ylijäämästään ja se käytetään alijäämä maiden hyväksi. Mikäli näin olisi tehty, saksa olisi mieluummin korottanut palkkoja kuin sallinut kreikkalaisten juhlia heidän rahoillaan. (muinoin valittiin devalvaatio linja. siis alijäämä maille sallitiin devalvaatio poikkeustilanteissa. esim Suomi käytti tätä monesti brenton woods systeemin aikaan jolloin valuuttakurssit olivat kiinteitä.)
Osmo Soininvaara:
“Tästä näkee, että Kreikassa palkkoja pitäisi alentaa yli 30 prosenttia..”
Kuriositeettina mainittakoon että viimeisen 12kk aikana euron kurssi on laskenut taalaan nähden jo n 15%. Missä on kreikkalaisten tuotteiden vientibuumi?
Miksi tukea ei hoideta niin että ongelmapankit myydään tukea antaville maille. Suomi voisi ostaa n-miljardilla jonkin pienen espanjalaispankin osake-enemmistön. Saksa paljon suuremman. Omistajan oikeudessa Suomen valtio voisi sitten harjoittaa pidättyväistä perinteistä pannkitoimintaa, ja potkaista keinottelijat ja omanvoitonpyyntiin keskittyneet johtajat pellolle. Mielummin taskut tyhjänä. Ei valuisi aivan täysin kankkulan kaivoon tukirahat.
En nyt kyllä ole ihan samaa mieltä. Jos Suomi nyt ilmoittaisi, että eroamme eurosta niin miksi ihmeessä se heikentäisi luottoluokitustamme? Siis lyhyellä aikavälillä saattaisi olla negatiivista vaikutusta, mutta kuten esim. VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pikkarainen on todennut eurosta eroaminen tuskin vaikuttaisi pitkällä tähtäimellä luottoluokitukseemme, sillä terve julkinen sektori ja vahva rakennepolitiikka ovat valuuttakurssipolitiikkaa tärkeämpiä tekijöitä.
Harvinaisen totta. Pitää varmaan käydä ensitilassa ostamassa haulikko ja purkkiruokaa, sillä jos kansa ei hyväksy eurosta eroa eikä fiskaaliunionia/eurobondeja niin tämä tulee päättymään katastrofiin.
Ei Suomi ole immuuni, mutta täällä on aina kuitenkin jotenkin, viimeistään selkä seinää vasten, otettu lusikka kauniiseen käteen ja tehty niitä tarvittavia uudistuksia. Olen varma että Suomessa pystytään jälleen kerran tekemään tarvittavia korjauksia kun kaikki on punaisella.
(Parempi olisi tietenkin tehdä uudistukset hyvinä aikoina, mutta ei se onnistu.)
Vihdoinkin Osmo myöntää tosiasiat. Euro on rakennettu väärin. Eurossa on valuvika. Pitää ymmärtää, että erilaiset maat tarvisevat erilaisen valuuttakursiin. Pitää ymmärtää, ettei tänään sopiva ole sopiva iankaikkisesti. Kullakin maalla pitää olla mahdollisuus vaihtaa valuuttakurssiaan ajoittain. Tämän mahdollisuuden puuttuminen on nykyisten ongelmien toinen perussyy. Toinen on se, että liki kaikki euromaat kuluttavat enemmän kuin tienaavat, eli velkaantuvat.
Euron arvo määräytyy päivittäin markkinoilla, hyvä niin. Yli- tai aliarvostus purkaantuu jatkuvasti. Euron arvo muihin valuuttoihin nähden ei ole ongelma. Yhteinen euro on kuitenkin poistanut mahdollisuuden muuttaa erillisten maiden valuutan arvoja tilanteen mukaan ja tästä pitää päästä pois.
Sovittakoon, että kaikilla euromailla on myös oma erillinen valuuttansa. Maan hinnat, palkat, verot ja muut sisäiset arvostukset määritellään tässä valuutassa. Tällä valuutalla on liki kiinteä kurssi ”euroon”. Tähän kurssiin eivät määritä markkinat. Tätä kurssia voi muuttaa vain euroryhmän yhteisellä päätöksellä, mikäli se osoittautuu jonkun valtion kannalta välttämättömäksi, esimerkiksi nykyisen laatuisen kriisin tilanteissa. Täten heikon tuottavuuden maat voisivat devalvoida ja vahvan talouden maat revalvoida tilanteen vaatiessa.
Maksuliikenteessä olisi kuitenkin käytössä sekä maan oma valuutta, että euro. Kaikki hinnat, palkat ja muut kustannukset määriteltäisiin maan omassa valuutassa, mutta muutettaisiin maksutilanteissa myös euroiksi. Maksaja voisi aina valita maksaako hän omassa valuutassa vai eutroissa. Todennäköisesti käytettäväksi rahaksi muodostuisi nopeasti valtaosin ”euro”.
Kansainvälisessä maksuliikenteessä euro olisi ainoa hyväksyttävä raha.
Etuina järjestelmässä olisi:
– maan valuutan arvoa voisi tarvittaessa muuttaa
– rahaliikenteen säilyessä pääosin euroina, rahanvaihdon tarve olisi minimoitu
– muutokset nykyiseen järjestelmään olisivat pieniä
– Kahdella eriarvoisella rahalla toiminta olisi hankalaa, mutta nykyisenä tietokoneistettuna aikana ei mahdotonta. On huomattavaa, että vaihtosuhde euroon muuttuisi hyvin harvoin, vain pakottavissa tilanteissa. Suhde opittaisiin sisäistämään pian. Ei yhtäaikainen toiminta Suomessa markalla ja eurolla mitenkään ylivoimaista ollut.
Järjestelmä auttaisi euron valuvian haittojen elimonoimisessa. Se ei kuitenkaan mitenkään poistaisi euromaiden ylikuluttamisen aiheuttamaa vääristymää. Siihen auttaa vain kulutuksen vbähentäminen tai tuotannon lisääminen.
Euro on tasapainossa kun 1 euro = 1 US dollari ja 100 Japanin jeniä.
Alueongelmat ovat eri asia, jokaisen alueen pitäisi myös miettiä oman suhteellisen kilpailukykynsä säilyttämistä joillain aloilla. Kreikan on turha kilpailla Saksan kanssa autonvalmistajana, mutta ehkä turistikohteena.
Tottakai vastuu on myös pankin. Tai siis pitäisi olla. Yksi pankin perimmäisistä olemassaolon syistä on se, että se yrittää arvioida kuka pystyy maksamaan velkansa takaisin. Lopputulos on täysin sietämätön, jos pankin ei tarvitse tuota tehtäväänsä hoitaa.
Euron kriisi on tässä vain välikappale, jolla kansallinen itsemääräämisoikeus viedään pois.
EMV mahdollistaa mm. Suomen maa-alueiden siirtämisen pois Suomen hallinnasta. Tämä on räikeästi perustuslain vastainen toimenpide. En ymmärrä miten tällaista asiaa ei ole käsitelty. Nyt keskitytään vain valuuttakriisiin.
”Olen erittäin pessimistinen sen suhteen, että tällaista käsisäätöä saataisiin koskaan aikaan. Vastaan panee esimerkiksi Suomi. Siksi ennusteeni euron tulevaisuudesta käy yhä vain pessimistisemmäksi.”
Miten siis vihreät äänestävät EVM:n osalla?
Jos ja kuten itse uskon – kun – nykyinen euro ei tule kestämään, niin minusta se tilanne kannattaa ottaa vastaan vähemmän velkaisena ja vähemmän takauksia antaneena, kuin kokonaan velkasuossa olevana.
Soinin porukoita en äänestänyt, mutta kyllähän Soini on tässä koko ajan oikeassa ollut. Nyt on viimeinen hetki hypätä junasta. EVM päätöksen jälkeen se ei ole mahdollista.
Lisään tuohon setelirahoitukseen ja Euroänkyröintiin: Minusta näyttää ilmeiseltä nyt, että Euroa ei voida pelastaa ilman että a) sen kurssi laskee ~20 prosenttia vielä nykyisestä (suhteessa dollariin, juaniin, jeniin ja muutamiin muihin) ja b) Saksan palkat nousevat vastaavasti niin, että Saksassa ostovoima pysyy osapuilleen samana.
Suomessa palkat nousisisvat jonkin verran, inflaatio söisi noususta kuitenkin todennäköisesti enemmän. Ratkaisevana erona omaan markkaan siirtymiseen nähden olisi se, että volatiliteetti pysyy pienempänä.
Bailouttien hinta muuten putoaa, jos setelirahoitukseen turvaudutaan. Jos taas Euro puretaan, niin takuiden laukeaminen voi hyvinkin tulla kallimmaksi, koska jos suomella olisi FIM, niin se olisi volatiilimpi, mikä tekisi mahdollisista Euromääräisistä (tai olisivatko ne sitten DEM vai missä mitattuja) sitoumuksista myös riskipitoisempia. Jos Euro puretaan, myös pankkisektori on vaarassa, koska Euromääräiset sitoumukset muihiin maihin pitää jotenkin selvittää. Euriboriin sidottujen asuntolainojen kohtalo nyt ainakin on vähän ongelmallinen. Jos ne mitattaisiin ”Deurossa” ja Suomessa olisi markka, niin korko muodostuisi hyvinkin korkeaksi sopeutumisvaiheessa. Lisäksi omaan rahaan siirtyminen kuivattaisi pääomamarkkinoita ainakin hetkellisesti, mikä nostaisi korkoja, ja tämä taas painaisi asuntojen jne omaisuuserien arvoja alas nopeasti.
Ei tässä sillä tavalla teoriassa mitään vikaa ole, asunnot ovat paikoin vakavasti ylihintaisia Suomessa. Mutta satunnaiset ja massiiviset omaisuuksien siirrot eivät ole oikein hyväksi kansalaisyhteiskunnalle. Jos neljännes asunnonomistajista menettää kämppänsä ja jää nettona miinukselle makselemaan velkojaan 10 vuodeksi, niin aika iso määrä yhteiskunnallista luottamuspääomaa tuhotaan kerralla. Jos tämä halutaan estää ja silti luopua eurosta, niin aika radikaaleja lakeja saadaan kyllä säätää pankkitoiminnan säätelemiseksi. Sinänsä taas kerran varmaan ihan OK useimmille, mutta rahalla on oma kylmä logiikkansa kyllä sitten. Kestää aika kauan rakentaa instituutiot terveelle pohjalle sellaisen myllerryksen jäljiltä.
Eurossa pysyminen + EKP:n setelirahoitus + pankkiireille ”linnaa” => 3-8 prosentin inflaatio seuraavan 5-10 vuoden ajalle olisi todennäköisesti pienimmän riesan tie. Saksa ei siitä nyt ainakaan tykkää. Siellä on paljon pankkiireja, joilla on tässä valtaa, ja melko oikeistolainen hallitus.
Lisäksi pitäisi jotenkin saada lainojen takuuksina oleva omaisuus myös liikuteltua kuvastamaan sitä että laskuja ei ole maksettu. Eli periaatteessa kyllä hommasta toisaalta pitää tulla ulos jotain sellaista, että espanjalaiset kartanot ja lomakylät siirtyvät saksalaisten pankkien haltuun, ja että ne porche cayennet joita Kreikassa on enemmän kuin ihmisiä jotka tienaavat tarpeeksi ne maksaakseen, pitäisi hakea sieltä pois. Jne.
Tässäkin pätee se, että ihminen on apina. Kun sillä on kädessä banaani, se ei siitä luovu, vaikka se olisi velkaa jollekin. Tätä systeemiä voi nyt verrata Jaavalaiseen apina-ansaan, jossa onton kookospähkinän sisälle laitetaan herkku. Apina laittaa kätensä sisään ja puristaa herkun nyrkkiinsä, eikä siksi saa kättään ulos. Se ei päästä siitä irti edes kun metsästäjä tulee, vaikka se pelkää kuollakseen. (Makuasia sitten, pidetäänkö tässä lainanantajia vai velallisia sinä apinana. Kumpikin näkökulma on perusteltu)
Eurosta lähteminen olisi suuri shokki globaalille taloudelle, ja sen ensimmäisenä toteuttava saisi luotua paljon badwilliä. Tuon seurauksena Suomesta lähtisi myös miljardikaupalla ulkomaanvaluttaa, sijoituksia ja yrityksiä pois. Markka devalvoituisi ja ulkomaanvelat suhteessa kasvaisivat, korkomenot tuplaantuisivat ja AAA-luottoluokitus olisi mennyttä ihan taloudellisillakin faktoilla.
Toisaalta kuten Sauli Niinistö totesi, kolmas maailmansota käydään markkinatalouden asein. Ja esim. Standard & Poor’sin luottoluokitukset ovat yksi markkinatalouden ase, joita on ennenkin käytetty poliittisiin tarkoituksiin.
Vihreät (Cronberg) käsittääkseni tukevat hallituksessa liittovaltiokehitystä ja näitä newspeak termejä kuten ”velanpurkurahastoja” joilla saadaan ”enemmän Eurooppaa”.
TM, mitä tulee tohon markkinapedagokiaan, niin kauan kun on ollut markkinoita on ollut kuplia joiden puhjetessa sijoittajat ovat ottaneet huolella takkiin joskus jopa niin ettei ole enää edes takkia, eikä niistä ole tähänkään saakka mitään pysyviä tai edes seuraavan nousukauteen kestäviä käyttäytymismuutoksia seurannut. This time it is different? 🙂
Ja säädetään. Tämä siis poliittisena tosiasiana. Siinä vaiheessa kun ruvetaan vaihtoehtona puhumaan laajamittaisista häädöistä ja jotain 30% kolkuttelevasta työttömyydestä sillä että onko kyseinen talouspolitiikka jollain teoreettisella tai ikuisuusperspektiivillä oikeaa ei ole mitään väliä, koska kansa ostaa ihan minkä tahansa vaihtoehdon. Tuota ei kannata haluta, koska se vaihtoehto voi sitten tosiaankin olla ihan mitä tahansa. Uusoikeistomme saa jopa ihan oikean sosialismin näyttämään houkuttelevalta, saavutus sinänsä.
Se että on tehty nominaalisia sitoumuksia joita ei voi noudattaa ilman inflaatiota, eli ylivelkaannuttu, tavallaan on jo rahan painamista. Alan kallistua sille kannalle että siinä miksi tämän tunnustaminen on niin kovin vaikeaa on pohjimmiltaan kysymys tästä, Felix Salmon kommentoi erästä Krugmanin kirjan kritiikkiä:
http://blogs.reuters.com/felix-salmon/2012/06/18/bishop-vs-krugman/
Pankit tyrkyttävät lainaa sellaisille ihmisille, jotka sitä eivät pyydä, koska usein asuntolainaa ehkä lukuunottamatta se, että joku itse pyytää lainaa, on huono merkki takaisinmaksun suhteen.
Se on sama syy, miksi vakuutusyhtiöt soittelevat ihmisille ja tarjoavat vakuutusta, ja miksi tällä tavalla saa helposti kymmeniä prosentteja halvemman vakuutuksen kuin menemällä konttoriin ja pyytämällä tarjousta vakuutuksesta. (Poikkeuksia on tietysti, esimerkiksi liikennevakuutus tai kotivakuutus)
Vaikka jokaisessa maassa olisi ”oikea palkkataso”, työttömyys olisi silti kohtuuttoman suurta, koska eri ihmisillä ja eri tehtävissä on eri tuottavuus.
Palkat kellumaan. Kielletään palkkakartellit tai ainakin poistetaan minimipalkkalait ja kielletään matalapalkkaisten savustaminen työpaikoilta. Hyvä työllisyys myös pakottaisi työnantajat joustamaan työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Euro on oikein hyvä asia vientitalouksille.
Mikä ääliömäinen kaipuu on niihin devalvaatioihin tai oiekastaan devalvaatio – inflaatio – pakkaindeksi -kierteisiin, joista on vain huonoja ja surkeita kokemuksia?
Eurosta eroaminen ja ns kansallinen itsemäärääminen tarkoittaa diktatuuria, jossa ulkomaanvaluuttaa saa vaihtaa esim 1000 markkaa kansalista kohti vuodessa ja suuret tuontihankkeet hyväksytään Suomen Pankissa.
Muutenhan ei hommaa saada käsisäädettyä mitenkään.
Toki Euro on nyt yluiarvostettu, on se ollut aliarvostettukin. Käytännössä enemmän asiaan vaikuttaa US dollarin heikko happi.
Enkä oikein keksi miten oikeassa yhteisvaluutassa Kreikasta pitäisi olle enemmän huolissaan kuin USA:ssa ollaan Kalifornian veloista ja säästötarpeista. USA:ssa liittovaltio huolehtii vain osasta asioita ja osavaltioilla ilman omaa valuuttaa on oma verotus ja budjetti.
Suomen maa-alueiden siirtämisen pois Suomen hallinnasta? En toki väitä, että asia ei voisi olla näin, mutta vahvasti epäilen ettäkö moinen suvereniteetin rajoitus sieltä löytyy. Esimerkkinä omalta hallinnonalaltani Puolustusvoimilla on oikeus käyttää tilapäisesti kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan tai valmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä (laki puolustusvoimista 14 §). Tyypillinen suvereenin valtion oikeus, joka on voimassa vähän kaikissa valtioissa. Jos nyt väitetään että joku alue luovutettaisiin pois Suomen hallinnasta, jolloin esim. tuo yllä mainittu oikeus lakkaa, niin näkisin kernaasti jonkun lähdeviitteen. Asiasta enempää tietämättä epäilen vahvasti, että kyse on taas jostakin aivan muusta…
USA:ssa ihmiset kiikuttivat asunnon avaimet pankkiin, kun asunnon arvo putosi alle lainojen arvon
Lainan vakuutena oli 100 % asunto, joten henkilokohtaista vastuuta ei jaanyt.
Sen jalkeen asunnon saattoi ostaa pilkkahintaan tai jos asunto oli slummiutuvalla aluella muuttaa muualle
Suomalainen lainsaadanto ei taida olla yhta suosiollinen ….
Tuo on hyvin myötäsyklinen systeemi ja jyrkentää asuntojen hintojen nousua ja laskua sekä samalla asuntokuplia. Nousukaudella köyhien kannattaa ottaa niin paljon lainaa kun saavat, koska asuntojen hintojen noustessa tulee voittoja ja laskiessa talosta voi luopua. Sitten kun tulee laskukausi, osa porukasta voi luopua talosta ja kuitarta sillä velat, jonka jälkeen asuntojen hinnat laskevat reilummin, jonka takia vielä suuremman osan kannattaa tehdä sama…
Joku järkevämpi konkurssisysteemi on mielestäni fiksumpi.
Edellisellä kerralla kyse oli siitä että korruptoituneet päättäjät yksityistivät Suomen pohjavedet monikansallisille kapitalisteille…
Tiedemies asunnoista 20.6 klo 5.24:
”Mutta satunnaiset ja massiiviset omaisuuksien siirrot eivät ole oikein hyväksi kansalaisyhteiskunnalle.”
Eikös tätä tapahdu joka tapauksessa nytkin? Muuttotappiokunnista kasvukeskuksiin muuttavat kärsivät siitä, että heidän asunnoissa ja tonteissa kiinni oleva (perintö)omaisuutensa arvo on sulanut kuin lumi keväällä, kun taas onneikkaimmilla vastaava omaisuuden arvo saattaa moninkertaistua vaikka sohvalla maaten.
Ei tämäkään ole hyväksi kansalaisyhteiskunnalle, mutta se ei herätä poliitikoissa tai tiedotusvälineissä juuri minkäänlaista keskustelua.
Koyhien vaikutusta USA:n asuntokuplaan on liioiteltu.Silmiin satuui artikkellin, jonka mukaan 60 % koyhille tarkoitettujen lainojen asiakkaista oli sellaisia, etta he olisivat saaneet lainaa normaaliehdoillakin
Pohja petti kun tyottomyys kasvoi ja palkat eivat enáa kasvaneetkaan odotetusti keskiluokallakaan
Lainaehdot oli taas mitoitettu siten, etta korko ja lyhennyskulut kasvoivat ajan myota
Mielestäni olisi syytä pyrkiä suojelemaan euroa, niin paljon on hyötyä yhteisestä valuutasta.
Lomaileville oliivikansoille synninpäästö, ei ole tarkoituksenmukaista hukuttaa maailmaa tekemällä tehtyyn krääsään.
Menot ja tulot täytyy vaan laskea sen mukaan tiukasti ja tehdä vain sellaisia töitä mitä todella tarvitaan. Muut lomailkoon rauhassa. Töiden tekijöitä voidaan toki vaihtaa välillä!
Vakuudet saattavat kismittää, mutta euron ansiosta maassamme korot ovat myrskyistä huolimatta pysyneet kohtuudessa.- Ehkä tämän seikan arvoa on syytä todella arvostaa.
Eihän niitä kovia lyhennyksiä ja korkoja ollut edes suunniteltu maksettavaksi. Rulettihan pyöri asuntolainojen uusimisen varassa – kun kulut alkoivat nousta, niin asunnon hinta oli noussut siinä sivussa sen verran, että sitä vastaan sattoi ottaa uuden entistä suuremman lainan, jolla pystyi maksamaan pois vanhan lainan, ostamaan uuden katumaasturin ja viemään perheen luksusristeilylle.
Kaikkein köyhimmät tekivät jopa niin, että maksoivat matalatkin asuntolainaerät luottokorteilla ja kun limitit olivat tapissa eikä enää kahdeksatta uutta luottokorttia saanut, niin se suurempi uusi asuntolaina pelasti ja nollasi tilanteen.
Samalla lainakauppiaat ja lainapaperipankkiirit saivat omat provisionsa – poliitikot vaalirahansa.
…paitsi sitten eräänä päivänä asuntojen hinnat eivät jatkaneetkaan enää nuosuansa vaan päinvastoin romahtivat.
Lähdeviittaus on hallituksen esitys.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+34/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
”32 ARTIKLA
Oikeudellinen asema sekä erioikeudet ja -vapaudet
…
2. EVM on täysimääräinen oikeushenkilö; sillä on täysi oikeuskelpoisuus
a) hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta,
…
3. EVM sekä sen omaisuus, rahoitus ja varat, olivatpa ne missä tahansa ja kenen hallussa tahansa, nauttivat oikeudellista koskemattomuutta kaikenlaisten oikeudenkäyntienosalta
…
4. EVM:n omaisuus, rahoitus ja varat, olivatpa ne missä tahansa ja kenen hallussa tahansa, on vapautettu etsinnästä, takavarikosta, pakkoluovutuksesta ja menetetyksi julistamisesta sekä kaikenlaisesta muusta täytäntöönpano-, oikeus-, hallinto- tai lainsäädäntötoimella toteutettavasta takavarikosta, haltuunotosta tai ulosotosta.
”
Muitakin kohtia löytyy. Perustuslain mukainen yhdenvertaisuus myöskään ainakaan toteudu. Pakkolunastuksia ei tarvitse edes pohtia. Parempi myös Puolustushallinnon pysyä pois alueilta.
No voi herranen aika. Tämä eurofobiaisten vainoharhaisuus on aivan patologista.
Kenella tahansa on oikeus ostaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Jos vaikkapa Sajksan valtio ostaa huvilatontin Suomesta, sxe ei muutu osaksi Saksan valtiota.
Lisäys Artiklan 32 kohtaan. Pitää lukea se englanninkielinen teksti, niin selviää tarkemmin.
Kaikki eivät voi olla keskiarvon yläpuolella. Aloituspostauksessa käsitellään rakenteellista vikaa, ei sitä mitä mistä tuottavuuserot johtuvat. Toki erot voisivat olla pienemmät, mutta ne voisivat myös olla suuremmat.
Tiistain EVM keskustelussa Soini sanoi minusta selvästi, että tulisi tehdä Slovakiat. Ei osallistua rahoitukseen. Olen ymmärtänyt, että tuo on ollut koko ajan Soinin kanta. Voi olla että olen ymmärtänyt väärin, kun en ole pahemmin Persujen kantoja seurannut.
Minusta on ihan OK, jos etelässä otetaan rennosti, kunhan rennostiottaminen tarkoittaa, että eletään sen mukaisesti. Kreikassa on luksusautoja ja huvipursia moninkertaisesti enemmän per capita kuin Suomessa. Ei tämä kaikkea kerro, tietenkään. Mutta eläkeikä on alhaisempi, eläkkeet ovat suhteessa BKT:hen kovempia jne, joten jollain se lomailu pitää maksaa.
Eli minusta näyttää kyllä aika tavalla siltä, että siellä lomaillaan ja hukutetaan maailmaa krääsään, mutta vaan oletetaan että muut tekevät sen krääsän niille velaksi. Tämä on se monen vihreän talouskasvun vastustajan puupäisin argumentti paljaana: ikäänkuin se, että jos minä en tee duunia ja lennän goalle talveksi ja kesät juon pussikaljaa Koskipuistossa, on ympäristöystävällistä touhua, kunhan en tee töitä. Joku sen kuitenkin tekee.
Sekä väliaikainen ja pysyvä vakautusmekanismi ovat euron perussopimuksen vastaisia eli siis laittomia.
Laittomaan menettelyyn on turvauduttu kriisioloissa ajan ostamiseksi laillisen menettelyn rakentamista varten.
Saksan olisi hyvä olla tässä aloitteellinen, että millä laillisella tavalla se haluaisi Euroopan vaihtotaseiden epätasapainot purkaa.
Jos kaikki laitetaan yhtäaikaa säästämään suhteessa saman verran, epätasapaino ei muutu miksikään ja pelastuspaketteja joudutaan tekemään maailman tappiin asti.
Jos olisin Suomen pääministeri, en lähtisi mukaan enää yhteenkään laittomaan hätäratkaisuun, ennen kuin olisin kuullut Saksan ehdotuksen tämän perusongelman ratkaisemiseksi.
Kuinka paljon sitä pitää arvostaa? Ei ole lainkaan selvää, että noista lainoista saisi vakuuksista huolimatta mitään koskaan takaisin. Onko se NNN miljardin arvoista?
Voisiko omalla valuutalla oikeasti mennä tätä pahemmin miinukselle?
Ennen 90-luvun lamaahan valtionvelka olisi voitu maksaa pois koska tahansa. Velkaa käsittääkseni otettiin vain luottoluokituksen ylläpitämiseksi.
Aika hurjilta nuo Pirjo Virtasen lainaamat kohdat näyttävät. Ei tuo minulle ainakaan kelpaa.
Osmo, Olisi kiva, jos kirjoittaisit siitä miksi äänestit Euroopan vakausmekanismin puolesta.
”Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta”
Soininvaara Osmo /vihr: Jaa
Jaa: 104
Ei: 71
Kaikki vihreät Jaa, paitsi Sinnemäki ja Niinistö poissa.
Hei Osmo, käske nyt sitä EKP:tä pistämään painokoneet käyntiin!
Siirsin käteisvarat Norjan ja Ruotsin kruunuihin ja työskentelen vientisektorilla, joka vie pääasiassa EU:n ulkopuolelle. Joten kunnon devalvaatio olisi poikaa. Valuuttatili piensijoittajien suosimassa Nordnetissä ei muuten maksa mitään ja valuutanvaihtokin on halpaa.
(lainaa ei kyllä ole)
Edellyttäen että emme ole liittovaltio, jossa olisimme vain pieni osa.
Vaikken persuihin kuulukaan niin mielestäni Soini on sanonut varsin selvästi vaihtoehdon. Jokainen pääomittaa omat pankkinsa ilman Suomen tukea. Tarvitsemme nyt kuluvan laina ja takuu pääoman oman taantuman elvyttämiseksi. Suomella ei ole juuri vientiä etelään, joten ne perustelut ovat harhaisia, ellei joku sitten usko, että Saksa kaatuu ilman suomalaista subventiota.
Vihreillä on kova erottautumisen halu PS:sta, silloinkin, kun ne ovat täysin oikeassa. Seuraava ääneni menee varsin poikkeuksellisesti PS:lle järkevän talouspolitiikan vuoksi, vaikken pidäkään niiden nationalisteista, uskovaisista tahi parista yksinkertaistajasta.
Kansantaloustieteilijänä politiikan tärkeimpänä arvona pidän kansantalouden hoitoa ja voin luopua pariksikin kaudeksi muutamasta henkilökohtaisesta arvovalinnasta maan edun niin vaatiessa.
Soini ei ole sanomut, mitä tehdään sitten, kun Kreikka ei pystykään pääomittamaan omia pankkejaan eivätkä nämä pankit pysty vastaamaan omista veloistaan muiden maiden pankeille. Annetaanko dominopalasten lähteä kaatumaan. Siinä rytinässä voi mennä nurin myuös suomalaisia pankkeja.
Kyllä ja siinä ei ole mitään pahaa, että esim. Saksan valtio voi ostaa maa-alueen Suomesta. Saksan valtion ostama alue ei kuitenkaan saa täydellistä koskemattomuutta ja ”itsemääräämisoikeutta”, kuten EVM:n omistama alue. Siinä on todella merkittävä ero.
Pirjo Virtanen
Luitko ollenkaan sitä tekstiä, jonka lähetit? Se maapala ei saa mitään itsdemääräämisoikeutta siihen tapaan kuin saavat suurlähetystöjen alueet. Sen alueella vallitsevat Suomen lait. Olennaista on, ettei tuota omaisuutta saa Suomessa ulosmitata.
Se, että KV-toimielin voi omistaa Suomessa maata tai muutakin omaisuutta, ja että nämä alueet nauttivat tiettyjä erivapauksia on kyllä vuosisatainen traditio. Ei Suomi ole sen vähemmän suvereeni maa siksi, että jos Ruotsin lähetystö omistaa täällä talon, niin taloon ei voida tehdä kotietsintää. Tai kun esimerkiksi Joensuussa on Euroopan metsäinstituutti, johon suomalaisella virkamiehellä on oikeus tulla vain kutsuttuna, niin ei tämä EVM eroa siitä yhtään mitenkään (ohessa vielä linkki kyisen byroon asemaa koskevaan lainsäädäntöön).
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+199/2006&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
EVM voi tulla kalliiksi taloudelle, mutta ajatus siitä että sen omistukset vähentäisi Suomen suvereniteettia jotenkin enemmän kuin esim. jäsenyys Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä ovat yksiselitteisesti vääriä. Ei kai voida ajatella että diplomaattisuhteiden ylläpito ja erilaisiin KV-organisaatioihin kuuluminen sinänsä olisi merkki siitä että valtio ei ole suvereeni? Tosiasiassahan asia on täysin päinvastoin, juuri suvereenit valtiot muodostavat näiden KV-organisaatioiden jäsenkunnan, ja minusta on kovin kaukaa haettua, että Suomi olisi suvereenimpi maa jos se vaikka eroaisi YK:sta…
Mikäli Kreikka, ei pysty pääomittamaan pankkejaan eikä saa Suomelta tukea on ainakin kaksi vaihtoehtoa:
1. Saksa auttaa tukemaan niitä, jotta saa mahtipontisen vientinsä etelään säilytettyä. Se on käytännössä Saksan sisäistä tulonsiirtoa veronmaksajilta vientiteollisuuteen ja rahoitukseen.
2. Markkinataloudessa huonosti hoidetut pankit kärsivät ja niiden paikan ottavat hyvin työnsä tehneet pankkiirit. Käy kuten kapitalismissa kuuluukin käydä. Seuraa omaisuuden meritokraattista uusjakoa. Se on tervehdyttävää.
EVM:n avulla Suomelta pumpataan hiljalleen mittava omaisuus Saksan hyväksi. Eurooppalainen lama on väistämätön ja parin viime hallituksen vuoksi meillä ei ole kapasiteettia elvyttää, kun sen aika tulee. Seuraavissa eduskuntavaaleissa rahoitan niitä ehdokkaita, jotka lupavat laittaa maanpetokseen syyllistyneet tiilenpäitä lukemaan.
Luin. Miksei tuossa lue sitten vain että ”ei voi ulosmitata”. Miksi pitää vapauttaa esim. etsinnästä?
Dominoketjuista puhuminen on tarkoituksellista pelottelua eli tyypillistä kansalaisten harhaanjohtamista. Vaikka koko systeemiä ei pystytä tietenkään täysin hallitsemaan, niin nyt puheena olevia ketjuja voi laukaista monella tavalla ja niitä voi katkaista monessa kohdassa. Joten koko järjestelmä ei romahda kuten dominoketju.
Etelä-Euroopan valtioista ja pankeista lähtevät dominoketjut tietenkin pääosin katkaistaisiin Saksassa ja Ranskassa. Näin kriisin kustannukset osuisivat paremmin oikeille tahoille.
Tietenkin dominoketjut vaikuttaisivat jossakin määrin myös suomalaisiin pankkeihin. Mutta meidän pankkejahan on mainostettu vakavaraisiksi ja suomalaisten pankkien osakkeenomistajat ovat oikeampi maksajaryhmä kuin suomalaiset veronmaksajat.
Ja parempi pääomittaa osakkeita vastaan suomalaisia pankkeja kuin heittää rahaa ja takauksia Euroopan pelastusrahastoihin.
Joten annetaan tappioiden lähteä kierämään hallitusti niille tahoille, joille ne kuuluvatkin mennä.
Eikö Soini jossain vaiheessa peräänkuuluttanut kansallista pankkitukea?
Syltty, alan olla samaa mieltä. Olen kyllä kaikkine velkoineni aika shorttina euroon joten painokoneratkaisu on ihan ok.
Espanjan suurimmalla pankilla Banko Santanderilla on markkinoilla noin 8,9 miljardia osaketta. Yhden osakkeen arvo on nyt vajaat 5 euroa. Eli pankin omistajilla on varallisuutta pankin osakkeissa yli 40 miljardia euroa.
Eikö olisi oikein, että Espanjan kriisin tappioita kaadettaisiin tappioketjujen kautta nykyistä enemmän kyseisen pankin omistajien niskaan eikä suomalaisille veronmaksajille?
EKP:n on taattava jäsenmaiden maksukyky, jotta korot asettuvat maksukyvyn tasolle. Seuraava vaihe on saada talous käyntiin; löysää rahaa siis liikkeelle ja ei enää verojen kiristyksiä ja julkisten menojen leikkauksia. Tämän jälkeen päätökset siitä, millainen EU/EMU halutaan. Nyt kaikki tuntuu tapahtuvan käänteisessä järjestyksessä, koska kriisillä tehdään politiikkaa. EU:n ongelmana on, että se on epädemokraattinen: jokainen vuorollaan pyrkii kiertämään demokratian hankaluutta EU:n kautta, olipa sitten kyse esim. julkisen sektorin alasajamisesta tai ympäristönsuojelusta. Ympäristönsuojelijoiden ei pitäisi hyväksyä ”tarkoitus pyhittää keinot” -ajattelua, koska se johtaa siihen, että pahikset ovat voittaneet.
Eipä ole Soininvaarakaan sanonut, mitä siinä tilanteessa tehdään – ja se näyttää olevan edessä, kun tukijoiden usko ja rahat loppuvat.
Käsittääkseni todellisuudessa yritetään pehmeää laskua, mutta lasku on edessä väistämättömästi.
Mielestäni etelä-euroopan kriisi on liian syvä, jotta tällaisilla tukipaketeilla tai pankkien pääomittamisella selvittäisiin yli kriisistä.
Oma näkemykseni:
1- rahat ei riitä pankkitukiin loputtomasti jolloin tuki lakkaa
2- pankit kaatuvat eri maissa
3- maille jäävät vaihtoehdoiksi
3.1 Palkkojen tuntuva alentaminen
3.2 Irtoaminen eurosta ja oman valuutan devalvaatio
Itse näkisin, että vaihtoehto 3.1 on suositeltava.
Jos palkat laskevat, pankit tulevat kaatumaan. Jos maa irtoaa eurosta ja devalvoi valuuttansa, tulee pankkeja kaatumaan. Ero sisäisen devalvaation ja devalvaation välillä on se, että edellinen pahentaa, jälkimmäinen parantaa potilasta. Eurohemmojen täytyy nyt vain päästä maan pinnalle, ja systematisoida itselleen mistä on kyse. Ensin pitää antaa ensiapu eli taataan kriisimaiden valtioiden velat, jolloin korot asettuvat maksukykyä vastaavalle tasolle. Tämä on EKP:n tehtävä, joka on sössinyt pahemman kerran monen vuoden ajan. Sitten hoidetaan velkaantumisongelma eli inflaatiota kiitos ja rahoitussektorin uudelleen järjestelyä. Tämän jälkeen katsotaan niitä rakenteellisiä uudistuksia eli onko järkeä maalla ylipäätään olla eurossa mukana. Liittovaltiokeskustelut ovat osa rakenteiden uudistamista, jos ihmiset niin haluavat. Kaiken vaihtoehto on nykyisenkaltainen meno, jossa maita vuoronperään ajetaan kriisiin Euroopan talouden ollessa ihmisiän pituisessa taantumassa.
Ei kriisimaiden valtioiden velkojen takaaminen vielä auta. Mailla ei nimittäin ole poliittista kykyäs tarvittaviin rakenteelliin uudistukseiin, kun ne näkevät, että ne tullaan pelastamaan. Sama meno jatkuu. Ja kohta tarvitaan taas uutta tukea. Eli sisäinen devalvaatio on ainoa vaihtoehto. Palkkojen pitää laskea.
FED:in entinen pääjohtaja Alan Greenspan antoi Bloomberg radiolle haastattelun viime viikolla, jossa hän maalaili euron hajoamista. Greenspanin visiossa euroon jäisi kulttuuriltaan samanlaiset ydinmaat: Saksa, Hollanti, Suomi, Luxemburg mahdollisesti Ranska (mutta Greenspan epäili Ranskan kulttuurin erilaisuutta). Greenspan lisäsi listaan myöhemmin unohtamansa Itävallan ja korosti vielä jäljelle jäävän ydinjoukon kulttuurien samanlaisuuta, ”germaanisuutta”.
Mielenkiintoinen haastattelu.
Linkki: http://media.bloomberg.com/bb/avfile/vqdpd03lwCAE.mp3
Niinpä, mutta samaa pitäisi kysyä näiden nykyisten kriisipakettien tekijöiltä. Esimerkiksi Kreikan tilanne on mennyt vain koko ajan huonommaksi. Valtiolla menee entistä suurempi prosentti budjetti lainanhoitokuluihin, budjetti on yhä pahasti alijäämäinen, koko talous luisuu jatkuvasti huonommaksi, pankit ovat entistä huonommassa kunnossa, jne. Tilanne on siis kaikin puolin huonompi, siitä huolimatta, että pelastusrahaa on sinne heitetty paljon. Syykin on selvä: kun perusongelma on liikaa velkaa, pelastuspaketit, jotka ovat pohjaltaan lainapaketteja, ovat kuin alkoholistin vierotusoireiden korjaamista viinapullolla. Se kreikkalaisten pankkien kaatuminen on edessä tälläkin tavalla ihan samoin kuin Soinin ehdotuksien kautta. Jos ei muuhun, niin talletuspakoon.
Tätä koko asian ratkaisua haittaa, että kyseessä on itse asiassa kaksi päällekkäistä ongelmaa. Ensimmäinen on koko eurojärjestelmässä oleva krooninen ongelma, jonka Osmokin alkuperäisessä kirjoituksessa nosti esille. Toinen on akuutti ylivelkaantuminen monessa Euromaassa, joka johtuu tämän ensimmäisen ongelman pitkästä vaikutuksesta. Vain toisen näistä korjaaminen on totaalisen hyödytöntä ja pahimmillaan tuhoista, molemmat pitää korjata, jos Euro halutaan pelastaa – ja ne tarvitsevat ihan eri keinoja.
Tähän mennessä vain tehdyt päätökset eivät ole korjanneet mitään, ne ovat parhaimmillan vain ostaneet lisäaikaa samalla kun päättäjät ovat toivoneet, että nuo kaksi ongelmaa jotenkin itsestään korjautuisivat, jos vain romahdusta saadaan siirrettyä eteenpäin riittävästi. Jos nykytavalla jatketaan, niin lopulta ei enää pelastajien muskelit riitä seuraavaan lykkäämiseen ja se romahdus on edessä.
Jos siis asiat halutaan korjata, ensimmäisenä pitäisi hoitaa akuutti kriisi. Sen voisi aloittaa sillä, että rehellisesti katsotaan Kreikan valtion menojen ja tulojen kehitystä ja myönnetään, että se on jo liian syvällä velkaspiraalissa – vaikka se sulkisi kaikki muut valtion toiminnot paitsi velan takaisinmaksun, se ei kykene lyhentämään velkaansa. Kreikan kriisi ei vain voi loppua ennen kuin se menee velkajärjestelyyn. Myös Portugali on todennäköisesti samassa tilassa. Ja on hyvin mahdollista, että se käy Italiallekin. Valtioiden velkajärjestelyä kammotaan tällä hetkellä aivan järjettömästi. Niistä on kokemuksia vuosisatojen ajalta – ja myös siitä, että se on ainoa toimiva reitti ulos syvästä ylivelkaantumisesta, jossa Kreikka on jo.
Osmon käsittelemät tai jotkut muut vastaavat muutokset Euroliiton perusluonteenseen ovat kyllä tarvittavia, mutta ne eivät auta nykyiseen kriisiin. Niillä pystyttäisiin ehkä estämään seuraava kriisi, mutta sillä ei ole mitään väliä, jos nykyistä ei taltuteta.
Kreikka on kyllä ja pantu velkajärjestelyyn. Pitäääkö panna toisen kerran?
Kun palkat laskevat, kriisi pahenee, eikä maa tule sukupolviin pääsemään jaloilleen. Tämä teoria väestön rankaisemisesta on älyllisesti yhtä järkevää kuin pieksää naapurin koiraa siitä hyvästä, että oma koira on purrut. Kannustin ei toimi, jos se kannustaa väärää kohdetta. Kun on kuunnellut niitä, joilla on tosiasiallisesti vaikutusvaltaa, alkaa tulla siihen lopputulokseen, että euro hajoaa. Eliitillä ei ole mitään käsitystä todellisuudesta – taaskaan.
Osmo, Kreikka pitää panna velkajärjestelyyn toisen kerran.
Esimerkiksi Vesa Vihriälä totesi keväällä Suomen Kuvalehdessä, että kaikki Kreikan yksityiset velat ulkomaisille tahoille olisi pitänyt leikata, eli antaa anteeksi, mutta leikattiin vain osa.
Kyllä, riittävän suureen. Ongelmat tässä ensimmäisessä ”velkajärjestelyssä” oli, että se haluttiin pakottaa läpi ”vapaaehtoisena” ja että poliittisista syistä sillä ei haluttu leikata velkaa niin, että sen velkasuhde pienisi alle Italian velkasuhteen. Käytännössä tuloksena Kreikan velkojen määrä heti sen järjestelyn jälkeen oli noin 120-130% BKT:sta, joka on yhä noin kaksi kertaa liian suuri, jotta velkajärjestely olisi riittävä. Lisäksi käytännössä kaikissa onnistuneissa valtioiden velkajärjestelyssä siihen on liittynyt myös muutaman vuoden maksukeskeytys, joka antaa saada talouden hieman parempaan kuntoon ennen kuin jäljelle jääneitä velkoja aletaan jälleen maksaa. Tätäkään ei Kreikan kohdalla ollut. Reinhartin ja Rogoffin ’This Time Is Different’ sisältää paljon dataa tästäkin asiasta.
On täysin harhaluulo, että noilla vapaaehtoisilla velkajärjestelyillä saataisiin mitään helpotusta Kreikalle. Velkojien intresseissä on saada mahdollisimman suuri osuus rahoistaan takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että velkojat eivät koskaan suostu sen tasoisiin vapaaehtoisiin helpotuksiin, jotka korjaisivat tilanteen. Ja se on ihan ymmärrettävää, koska se aiheuttaa heille selvästi isommat tappiot kuin nykytila. Ainoa tie, jolla Kreikka pääsee ulos kurimuksestaan sisältää velkojen leikkauksen noin puoleen nykyisestä plus useamman vuoden maksukeskeytyksen – joko devalvaation, suunnitelmallisen velkajärjestelyn tai kaoottisen velkajärjestelyn kautta. Ja näiden pelastuspakettien jälkeen se tarkoittaa että joko jäljellä olevat yksityiset velkojat menettävät kaiken tai sitten EKP ja Euromaat myös menettävät 50% omistaan.
Ylläolevalle on yksi vaihtoehto: velkojen efektiivinen yhteisvastuullistaminen eli ”piilovelkajärjestely”. Eli siis muut Euromaat maksaisivat tuon puolet Kreikan veloista. Toivottavasti siihen ei koskaan jouduta.
Tuore Krugmanin blogikirjoitus sivuaa taas euron tilannetta mielenkiintoisella tavalla:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/22/the-euro-is-flat/
Minusta voidaankin myös kysyä, että onko Euroopassa kykyä ja halua rakentaa riittävän yhtenäinen kokonaisuus, jolla olisi globaalisti vaikutusvaltaa. Mielestäni tähän voisi olla edellytyksiä, sillä kokonaisuutena EU on mahtava talousalue, jonka ostovoimakorjattu BKT ylittää sekä Yhdysvallat että Kiinan ( http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP) ).
Yhtenäisen Euroopan rakennustyöhön tarvittaisiin kuitenkin poliitikkojen, talousihmisten ja hallintotieteilijöiden lisäksi muutkin yhteiskunnallisen toiminnan alat. Erityisesti tiedonvälitys olisi tärkeä. Voisiko EU:n budjetissa varata määrärahan ”Eurooppa-lehdelle”, joka jaettaisiin samansisältöisenä kaikkiin EU:n kotitalouksiin, kussakin maassa sen omalle kielelle käännettynä? Siinä voisi olla artikkeleita eri maiden ajankohtaisista asioista ja arkipäivän elämästä. EU voisi osoittaa riittävät resurssit tehdä niin hyvä ja kiinnostava lehti, että ihmiset lukisivat sitä. Lehden pitäisi toki olla riittävän riippumaton komissiosta, vähän samaan tapaan kuin YLE on eduskunnasta.
Edellä linkittämäni Krugmanin kirjoitus liittyy mielestäni samaan asiaan kuin seuraavat HS:n Vieraskynäpalstan kirjoitukset:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+tarvitsee+valtion+rajat+ylitt%C3%A4v%C3%A4n+median/a1305556983015
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+ei+voi+pitk%C3%A4%C3%A4n+pakoilla+demokratiaa/a1305560290504
Ehkä oleellinen asia onkin se, että pitkällä tähtäimellä EU:n ja euroalueen tulevaisuus määrittyy muiden kuin tiukasti taloudellisten seikkojen kautta.
Toivottavasti johtajilla on riittävästi kaukonäköisyyttä rakentaa kestävää yhtenäisyyttä myös pitkällä tähtäimellä. Itse panen toivoni nuoriin Internetin yhdistämiin sukupolviin, jotka ajattelevat usein vanhaa sukupolvea kansainvälisemmin.
Antero:
Sinun mielestäsi Kreikan yksityisten velkojen leikkaus 75% ei ollut merkittävä? (yksityisiä velkoja leikattiin alkuvuodesta 53,5% nimellisarvosta ja korkoja laskettiin ja maksuaikoja pidennettiin siten, että yksityisten lainojen net present value leikkaus oli 75%).
Julkiset velkojat (ECB, Eurovaltiot) eivät sen sijaan leikanneet nimellisarvoja ollenkaan, korkoja laskettiin kyllä.
Sitten vielä ihmetellään kun yksityiset luotottajat eivät enää ole halukkaita lainamaan etelän euromailla ilman kunnon korkoa.
Kun mietitään €:n ongelmia, joiltakin tuntuu unohtuvan se toinen vaihtoehto: SMK. Markka on ihan hyvä valuutta, kunhan se on DM. Suomen markka oli pelkkä banaanivaluutta, jota kukaan ei kaipaa. 😀
Euro vaatii toimiakseen tiukemman talousintegraation. Integraatio on pitkän päälle hyvä suomalaisille, koska se tarkoittaa mm. verotuksen yhtenäistämistä. Yhtenäistäminen taas Suomessa tarkoittaa veroasteen roimaa laskua, kun se esimerkiksi Kreikassa tarkoittaa veroasteen nousua.
Veroasteen lasku auttaa myös Suomen ainoaan merkittävään yhteiskunnalliseen ongelmaan, pääomaköyhyyteen. Pääomaverotusta, joka on täysin kilpailukyvytöntä tällä hetkellä, joudutaan vihdoin järkeistämään. Suomellakin on tulevaisuutta! 😉
Jos Saksa eroaisi eurosta ja tarjoaisi omaa markkaansa Suomenkin käytettäväksi, tarjoukseen ei kannattaisi suostua missään tapauksessa. Tuo markka revalvoituisi niin vahvaksi, että se tuhyoaisi Suoen teollisuuden kilpailukyvyn. Sen lisäksi tietystiu kaikki keskuspankkitulot tulisivat Saksalle kuten nyt tulevat euromaille tulot siitä, että Makedoniassa käytetään euroa vasallimaan valuuttana.
Kiina pitäisi haastaa WTO:n kautta vastuuseen työvoiman hinnan polkumyynnistä, ja saada WTO:n päätöksellä rangaistustulleja kunnes työvoiman polkumyynti lakkaa tai vähenee riittävästi. Ja Kiina pitää valuuttaansa keinotekoisesti liian alhaisena, valuutan vahvistuminen olisi sama asia rangaistustullien kanssa.
EU:n ongelma on Kiina, Kiina ja Kiina.
Entä jos Kreikka palautettaisiin takaisin ERM II järjestelmään ensin pienemmällä, ja sitten tuolla ±15 % vaihteluvälillä. Tuolla tavalla saisi jossain määrin hallitun devalvaation, mikä ei romahduttaisi valuuttaa välittömästi.
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/eurojarjestelma/pages/erm.aspx
Suomikin voisi minusta harkita tuota Tanskan vaihtoehtoa. Eurobondeja ja liittovaltiota en voi hyväksyä.
Osmo
”Jos Saksa eroaisi eurosta ja tarjoaisi omaa markkaansa Suomenkin käytettäväksi, tarjoukseen ei kannattaisi suostua missään tapauksessa. Tuo markka revalvoituisi niin vahvaksi, että se tuhyoaisi Suoen teollisuuden kilpailukyvyn. Sen lisäksi tietystiu kaikki keskuspankkitulot tulisivat Saksalle kuten nyt tulevat euromaille tulot siitä, että Makedoniassa käytetään euroa vasallimaan valuuttana.”
Entä, jos muodostettaisiin hansamarkka, jossa Suomellakin olisi päätösvaltaa, se sidottaisiin euroon sopimuksella, että se vahvistuu enintään hansamarkan ja oliivieuron 10v korkoeron verran vuodessa ja hansamarkan keskuspankki olisi valmis ostamaan Suomen vaihtotaseen alijäämän verran Suomen valtionlainoja vuodessa? Lisäksi Suomi saisi osuuden keskuspankin voitosta?
Tonny käteen,
Sorry, mutta valuutan kelluessa ei voida sopia mitään sen kurssista. Yhtä hyvin voitaisiin sopia jouluaaton säästä.
Ehkä on liian jyrkästi sanottu, ettei missään tapauksessa. Toki ehdoista tulisi neuvotella hyvin tarkasti. Euro ongelmineenkin on siis paras vaihtoehto suomalaisille. Suomen markkaa ei kukaan kaipaa. Sen takia Suomen kannattaa tukea talousintegraation syventämistä.
Samalla siitä on etua suomalaisille. 😉 Kaikki kehitystrendit joilla voidaan tukea suomalaista pääomaa ovat nykytilanteessa tervetulleita. Olemme verottamassa itsemme hengiltä.
Osmo
”Sorry, mutta valuutan kelluessa ei voida sopia mitään sen kurssista. Yhtä hyvin voitaisiin sopia jouluaaton säästä.”
Sveitsi on pysäyttänyt valuuttansa vahvistumisen 1,2 frangiin eurolta, vaikka Sveitsin frangi oli sitä ennen kelluva. Myös Kiina on hillinnyt valuuttansa vahvistumista. Tuosta on kyllä tullut sanomista Kiinalle.
Voi olla, että käytännössä kelluva valuuttakurssi ja oma markka olisi paras eli vaihtotasetta stabiloiva vaihtoehto, jos euro hajoaa.
Valuutan arvon kohoamisen voi pysäyttää sillä, etrtä kjeskuspankki laskee sitä liikkeelle rajattomasti ja vaihtaa vaikka koko maailmalla liikkuvan dollarivarannon siihen tällä hinnalla. Koeta keskustella tällaisesta rahapolitiikasta saksalaisten talousortodoksien kanssa.
Ennustan että seuraavat 10 vuotta Suomessakin puhutaan vaihtotaseesta. Öljyn hinnan kehitys (ei saa antaa viime viikkojen hintakehityksen hämätä, ollaan edelle 10 kertaa korkeammlla barrelihinnassa kuin 1999)vie myös Suomen tilanteeseen jossa öljyn tuontia on pakko rajoittaa. Emme kestä yhä kasvavaa tuontipolttoainelaskua. Emme löydä mistään niin paljon lisää vientiä. Suuri kysymys on se tehdäänkö korjaus käyttörajoituksilla vai ainoastaan litrahintaa nostamalla.
Poliitikkojen mukaan mitään ei voi kieltää. Olen ehdottanut että kielletään vaikka aluksi yli 1000 hv:n moottoriveneet, kun mitään ei olla kielletty. Ei käy poliitikoille. Teemun ja Kimin oikeuksia ei voi loukata. Siksi jää jäljelle vain litrahinnan nosto veroilla. Tulee aiheuttamaan sosiaalista katkeruutta. Pitää hylätä kaukana työpaikasta oleva koti kun ei ole varaa autoilla töihin ja naapuri pörrää moottorikelkoillaan, mönkijöillään ja veneillään vapaasti.
Meillä alkaa olla kasvava määrä sakkia joka käyttää lähes 100% tulonsa tuontitavaran hankkimiseen. Ei se vaan toimi kansantalouden kannalta.
Ei ollut, koska se jätti Kreikalle vielä niin ison velkamäärän, että se ei sitä kykene maksamaan takaisin. Käytännössä sillä on yhä ainakin kaksi kertaa liikaa velkaa. Mikään maa ei ole selvinnyt velkajärjestelyn jälkeen tällaisesta velkataakasta vaan on joutunut aina pian uuteen. Kreikalla on vain kertakaikkiaan liikaa velkaa.
Ja niinhän asian pitäisikin mennä, että jos lainoittajat antavat liikaa lainaa maalle, joka ei kykene sitä maksamaan takaisin, niiden kuuluu menettää rahansa. Sen takia niistä sijoituksista sitä korkoa maksetaan. Ja tosiaan, sen riskin pitäisikin sitten näkyä mailta vaadituista koroista. Juuri tämän mekanismin toimimattomuus osaltaan aiheutti tämän nykyisen kriisin.
Antero
Kreikan ongelma on, ettei se sitsi valtiontalouttaan taswapainoon, vaikka kaikki velat pyyhittäisiin pois. Maalla on iso perusalijäämä. Minä en näe muuta vaihtoehtoa kuin hyvin iso sisäinen tai ulkoinen devalvaatio.
Kreikan ja monen muun on saatava vaihtotaseensa kuntoon. Jos euro halutaan säilyttää, ei ole muuta keinoa kuin nykyistä suurempi inflaatio euroalueella, jolloin kriisimailta ei mene kymmeniä vuosia kilpailukykynsä palauttamiseen. Vaikea uskoa, että 20 %:n työttömyys 10+ vuotta on realistinen vaihtoehto, joten eurosta saattaa hyvinkin luopua muutama maa, kun EKP on ilmeisesti jonkun uskonlahkon miehittämä. Tosin ainahan tämä voi mielipuolisemmaksi mennä – ei yllätä enää.
En usko, että Kreikka tulee palaamaan omaan valuuttaan, koska maksukyvyttömällä maalla voi olla edessään hyperinflaatio. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset haluvat kuitenkin pitää kiinni eurosta, joka turvaa paremmin oman varallisuuden.
Kreikka samoin kuin muutkin euromaat tulevat siis pysymään mukana eurossa ja laskevat keskiluokan palkkoja hampaita kiristellen. Mutta ei pelkästään huonoja uutisia: sitä mukaa kun palkat pikkuhiljaa alenevat, alkaa taas työtäkin löytyä ja yhteiskunta lähtee nousuun. Parempi näille maille olisikin alentaa palkkoja kerralla kuin kituuttaa vuosia ja toivoa ihmettä.
Näille idealisteille, jotka ajattelevat, että etelä-europaan voi pelastaa tukipaketeilla huomautan, että tässä ajattelussa on skaalavirhe. Kriisi on niin syvä, että mitkään rahat eivät riitä. Ylivarojen on eletty liian pitkään.