Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2013

En pääse eduskun­tatöi­den vuok­si kok­ouk­seen, johon menee puolestani Mikko Särelä. Esi­tys­listal­la on pelkkiä b‑asioita! Mikol­la on niistä virk­istäviä kom­ment­te­ja.

Helsin­gin kaivu­umaid­en hyö­dyn­tämisen kehittämisohjelma

Lau­takun­ta antaa lausun­non asi­aa koskev­as­ta raportista sitä puoltaen. Minä pain­ot­taisin varovais­es­ti yli­jäämä­mas­so­jen kip­paamista mereen asun­tomaan val­taamisek­si. Kyl­lä siitä Koivusaarestakin saadaan vielä toteut­tamiskelpoinen kaava.

Kaa­va Oulunkylässä

Liik­er­aken­nuk­sen tilalle asuin­ta­lo. Run­saat 50 asukas­ta lisää Oulunkylään. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.9.2013”

Investointiraami oli loistojuttu

Tiuk­ka investoin­ti­raa­mi, jos­ta sovit­ti­in Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mien välil­lä kevääl­lä, osoit­tau­tui poli­it­tisen kult­tuurin kannal­ta lois­to­ju­tuk­si. Poli­ti­ik­ka tuli takaisin poli­ti­ikkaan ja joudut­ti­in tekemään aito­ja val­in­to­ja ja priorisointeja.

Neu­vot­teluis­sa tapah­tui merkit­tävä käänne liiken­nepoli­ti­ikas­sa, kun suuri määrä kalli­ita autoli­iken­teen investoin­te­ja pan­ti­in hyl­lylle: Hakamäen­tien jat­keet, Her­man­nin tun­neli, Kehä II:n jatke, Kivikon tun­neli ja keskus­tatun­neli puut­tuvat listal­ta kokon­aan. Sörnäis­ten tun­nelia myöhen­netään, Hakaniemen tori­parkkia ei tehdä ja niin edelleen. Ei tule myöskään Hert­toniemeen nykynäkymin yli sadan miljoo­nan eri­ta­soli­it­tymää. Sen sijaan pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen edis­tämiseen löy­tyy rahaa. Kat­so tarkem­min Otso Kivekkään blogilta. Jat­ka lukemista “Investoin­ti­raa­mi oli loistojuttu”

Investoinneista sopu Helsingissä

Helsingis­sä käyti­in parin viikon ajan neu­vot­telu­ja seu­raa­van kymme­nen vuo­den (sic!) investoin­ti­raamista. Viime keväänä oli päätet­ty, että investoin­nit rajoite­taan 435 miljoon­aan euroon vuodessa. Päätet­ti­in siis 4,35 mil­jardin investoin­neista. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että Espoos­sa investoidaan 500 miljoon­aa euroa vuodessa. Olen jo aiem­min kir­joit­tanut, että tämä investoin­tikat­to brut­tomääräisenä on vähän hölmö, kos­ka karsin­tal­in­jalle voi joutua myös hyvin kan­nat­tavia investointeja.

Sopu saati­in ja vihreät ovat omi­in saavu­tuk­si­in­sa enem­män kuin tyy­tyväisiä. Meni paljon parem­min kuin ajatelti­in. Kos­ka muutkin ovat tyy­tyväisiä, suun­nan­muu­tos ker­too enem­män aiko­jen ja ajat­te­lu­ta­van muu­tok­ses­ta kuin vihre­it­ten jyräämis­es­tä neuvotteluissa.

Käsit­te­len neu­vot­te­lu­tu­losta vain liiken­nein­vestoin­tien osalta. Niiden osalta tapah­tui merkit­tävä suun­nan­muu­tos. Jat­ka lukemista “Investoin­neista sopu Helsingissä”

Vantaan lentoaseman laajennus

Hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­valmis­teluis­sa jäi vähem­mäl­lä huomi­olle vähän puskas­ta tul­lut esi­tys pääomit­taa Finavi­aa 200 miljoon­al­la, jot­ta se voisi investoi­da 1,2 mil­jar­dia Van­taan ken­tän laa­jen­nuk­si­in. Laa­jen­nus­ta tarvi­taan, jot­ta Helsin­ki voisi kohen­taa ase­maansa Euroopan yhteytenä Aasi­aan. Pal­lokar­tal­ta näkee, että Helsin­gin sijain­ti on läh­es ihanteelli­nen. Vain Riial­la ja Pietar­il­la on yhtä hyvä sijain­ti. Ajatuk­se­na on kehit­tää Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tästä hubi, johon eri puo­lil­ta Euroop­paa lennetään keskisu­uril­la koneil­la ja jos­sa matkus­ta­jat las­tataan laa­jarunk­okoneisi­in ja kul­jete­taan Aasi­aan. Ja päinvastoin. 

Tämä esi­tys tuoti­in läpi ilman yhteistä valmis­telua äkkiryn­näköl­lä VM:n esi­tyk­senä. En pidä tätä kult­tuuria hyvänä. Jos asia kestää päivä­val­on, se voidaan valmis­tel­la koko hal­li­tuk­sen tieten kunnolla. 

Voi olla, että han­ke on ihan hyvä. En voi tietää, kun asi­aa ei päässyt käsit­telemään. Jos olisi päässyt, olisin tehnyt esimerkik­si täl­laisia kysymyk­siä: Jat­ka lukemista “Van­taan lentoase­man laajennus”

Iltalehdessä isot kiukaat.

EU kaavailee uusia ympäristökri­teere­jä yli 2,5 MW:n biovoimaloiden polt­toaineille. Ily­tale­hti rapor­toi, että tämä merk­it­sisi kiel­toa käyt­tää koivuhalko­ja saunaa läm­mitet­täessä. Mis­sä on näin iso­ja kiukai­ta. Täl­läkin väärän tiedon levit­tämisel­lä lisät­ti­in lehden levikkiä.

Kaivoslain korjaamisella on kiire

Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta

Kävin tiis­taina MTV3:n lähetyk­sessä Markku Vei­jalaisen haas­tatelta­vana Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta. Panen omat pää­point­ti­ni tähän.

Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, joka on julis­tanut min­er­aali­varansa koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si niin, ettei suo­ma­laisil­la ole niihin mitään sel­l­aista oikeut­ta, jota ei vaikka­pa kanadalaisil­la olisi ja niin, ettei kai­vok­sista per­itä mitään eril­listä kaivosveroa. Päin­vas­toin, tääl­lä val­tio rak­en­taa vielä tietkin kai­vok­sille ilmaisek­si. Jos joku saudi­ara­bi­alainen tulee Suomeen ja löytää täältä kul­taa, se on hänen kul­taansa löytäjä saa pitää peri­aat­teel­la, mut­ta jos minä menen Sau­di-Ara­bi­aan ja löy­dän sieltä öljyä, se ei jostain syys­tä kuu­lukaan minulle.

Min­er­aali­varo­jen lahjoit­ta­mi­nen koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si on hyvin epäit­sekäs teko, sil­lä Aasian talouskasvun myötä maa­pal­lo on käymässä rajal­lisek­si ja malmi­varo­jen hin­to­jen olete­taan nou­se­van. Hin­nan­nousua odoteltaes­sa maail­mal­la on pan­tu ole­via kai­vok­sia kiin­ni. Jat­ka lukemista “Kaivoslain kor­jaamisel­la on kiire”

Fillariparkit suojeteiden viereen autoilta kielletylle alueelle?

Kun­han saamme pyöräi­lyn suo­sio­ta vähän lisä­tyk­si, voi pyörien pysäköin­nistä tul­la ongel­ma. Tässä muuten syy tuo­da lainat­ta­vat city-pyörät takaisin Helsinkiin!pyöräparkit

Yksi ratkaisu voisi olla sijoit­taa fil­lar­i­park­it suo­jatei­den eteen sille viiden metrin matkalle, johon autoa ei saa pysäköin. Siihen mah­tu­isi kymme­nen fil­lar­ia eli taval­lista risteystä kohden neljäkym­men­tä. Jat­ka lukemista “Fil­lar­i­park­it suo­jetei­den viereen autoil­ta kiel­letylle alueelle?”

Kasvurahasto

Kysymys kasvu­ra­has­ton tarpeel­lisu­ud­es­ta on toki olen­naisem­pi kuin se, miten se rahoitetaan.

Aja­tus on, että pankkien ja eri­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen rin­nalle tulisi val­ti­olli­nen rahas­to, joka rahoit­taisi kasvuyri­tyk­siä joko lain­oil­la tai osakepääo­ma­l­la. Min­ulle ei itse asi­as­sa ole selvin­nyt se, miten tuo kasvu­ra­has­to toimii, mut­ta voi olla viisaut­ta olla lyömät­tä yksi­tyisko­htia kiin­ni.  Sik­si min­un on kek­sit­tävä sil­lä sisältö ihan itse.

Apua tuon sisäl­lön kehit­tämiseen tuli Tan­skas­ta, jos­sa Finnver­an hallintoneu­vos­to vieraili. Tan­skas­sa nimit­täin täl­lainen kasvu­ra­has­toin nimeä kan­ta­va jär­jestelmä on ja voi ainakin tois­taisek­si hyvin Jat­ka lukemista “Kasvu­ra­has­to”

Juha Sipilän hyvä puheenvuoro sisälsi yhden limbon

Keskus­tan Juha Sip­ilä piti eduskun­nas­sa keskivi­ikkona erit­täin hyvän ja asial­lisen puheen­vuoron, kun eduskun­ta keskusteli päämin­is­terin ilmoituk­ses­ta hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta. Puheen asi­a­sisältö koros­tui, kos­ka Timo Soi­ni piti kovin eri­laisen puheen­vuoron. Ker­ran kuitenkin Sip­iläkin tur­vau­tui epä-älyl­liseen pop­ulis­mi­in – tai oikeas­t­aan kak­si ker­taa, kos­ka hän teki saman kahdesti.

Juha Sip­ilä esit­ti, että val­tio myisi osuuten­sa Telia-Son­eras­ta ja perus­taisi sil­lä kasvu­ra­has­ton tuke­maan suo­ma­laista työtä. Demarien Jouni Back­man teki kysymyk­sen, jon­ka minäkin olisin tehnyt, jos olisin saanut puheen­vuoron. Jos osak­keet myymäl­lä saa 1,4 mil­jar­dia euroa ja menet­tää 84 miljoon­aa osinko­tu­lo­ja vuodessa, mik­si ei jät­täisi osakkei­ta myymät­tä ja ottaisi 1,4 mil­jar­dia lainaa, jos­ta korkomenot ovat 20 miljoon­aa euroa. Ero­tus­ta on yli 60 miljoon­aa vuodessa. Jos hyvät ajat joskus koit­ta­vat ja korot nou­se­vat, sil­loin voi myy­dä ne osak­keet. Yleen­sä hyvät ajat nos­ta­vat osakkei­den arvoa. Jat­ka lukemista “Juha Sip­ilän hyvä puheen­vuoro sisäl­si yhden limbon”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.9.2013

Lausun­to kaupung­in­hal­li­tuk­sel­la aloit­teesta toim­i­tilo­jen muut­tamis­es­ta asunnoiksi

Björn Mån­sonin (rkp) aloit­teessa esitetään, että kaupun­ki suh­tau­tu­isi suo­peam­min toim­i­tilo­jen muut­tamisek­si asun­noik­si, kos­ka toim­i­tiloista on yli­tar­jon­taa ja asun­noista pulaa. Tämä on b‑asiana, eli valmis­teli­ja ei ole paikalla. Kan­nat­taisi melkein olla, sil­lä asia on peri­aat­teel­lis­es­ti tärkeä. Olen puhunut tästä mon­een kertaan.

Asun­to­jen ja toimis­to­jen suh­teel­liset hin­nat ker­to­vat sijain­nin suh­teel­lis­es­ta halut­tavu­ud­es­ta. Asun­noista mak­se­taan enem­män siel­lä, mis­sä on hyvä asua ja toimis­toista enem­män siel­lä, mis­sä toimis­ton toim­intaedel­ly­tyk­set ovat hyvät. Nämä ovat viime vuosi­na muut­tuneet merkit­tävästi. Toimis­tot eivät viihdy Etelä-Helsin­gin sumpuis­sa, jos­sa taas asukkaat viihtyvät oikein hyvin. Kan­nat­taisi hyväksyä muu­tok­sen suun­ta, jos­sa asum­i­nen kan­takaupungis­sa lisään­tyy ja toimis­toti­la vähe­nee tai lisään­tyy selvästi hitaam­min. Suun­nit­teli­jan pöy­däl­lä taas toimis­tot on kätevät sirotel­la pieniksi yksiköik­si pitkin lähiöitä, niin kaikil­la asukkail­la on työ­paik­ka käve­lyetäisyy­del­lä. Har­mi vaan, että se on jonkun muu työ­paik­ka. Työ­paikat taas hyö­tyvät työ­paikkakeskit­tymistä (vrt. Keilanie­mi). Jos toimis­tot eivät halua tul­la ripotel­luik­si hajalleen pitkin lähiöitä, niitä ei kan­na­ta ripotel­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.9.2013”