Kunhan saamme pyöräilyn suosiota vähän lisätyksi, voi pyörien pysäköinnistä tulla ongelma. Tässä muuten syy tuoda lainattavat city-pyörät takaisin Helsinkiin!
Yksi ratkaisu voisi olla sijoittaa fillariparkit suojateiden eteen sille viiden metrin matkalle, johon autoa ei saa pysäköin. Siihen mahtuisi kymmenen fillaria eli tavallista risteystä kohden neljäkymmentä.
Jos aletaan nipottaa, näin ei voi tehdä, koska ajoneuvoa ei saa pysäköidä viittä metriä lähemmäs suojatietä ja jos niin on tehty, jokaisen ajoneuvon pitää pysähtyä ennen suojatietä. Jos ei nipoteta vaan käytetään järkeä, huomataan että jalankulkijoiden havaittavuus paranee eikä huonone. Fillareiden yli ja läpi näkee suojatietä kulkevan jalankulkijan, joten näkymän estyminen on vähäistä. Parannusta tulee siitä kautta, että pyöräparkki estää tehokkaasti autoja pysäköimästä tälle kielletylle alueelle.
Voi olla, että tällainen käytäntö edellyttäisi lainmuutosta. Tai sitten ei edellytä.
Eipä sitä pientä pilttiä näe sieltä aikuisen miehen polkupyörän takaa kovinkaan hyvin. Aatteleppa nähdä se taapero usean kymmenen samankaltaisen pyörän takaa. Oho hupsis! Tapoitkin lapsen. Noh, sentään on fillareille enemmän tilaa.
Sama on käynyt mielessä minullakin, esimerkiksi Kööpenhaminan keskustassa tuollaisia on enemmänkin, osa niistä on rakennettu ensin muinaisen kaupunkipyöräjärjestelmän telineiksi. (Siellä se 5 m on tosin myös joskus noin vuosikymmen sitten kasvatettu 10 metriksi.)
Ilman lainmuutosta pärjätään, jos suojatietä lyhennetään alkamaan vasta fillariparkin tasalta. Tällöin kyseinen alue ei ole ”ennen” suojatietä. Tämä tietenkin tarkoittaa reunakivilinjan siirtoa, mutta kokeiluluontoisesti sen voi varmaan toteuttaa pelkillä maalauksillakin.
Hyvä ehdotus! Fillaritelineiden järjestelyllä näkyvyys ei juurikaan heikkene. Muistaakseni nytkin on paikkoja, jossa auton p‑paikka on 5 metriä lähempänä ja ihan tietoissti tehtynä.
Otetaan autojen parkkipaikkoja pyörille ja sillä ongelma ratkaistu.
Tätä voisi kokeilla vähän liikennöidyillä ydinkeskustan kaduilla, esim. Rikhardinkadulla tai uliopisotn päärkaennuksen lähellä..
Aivan suojatien eteen parkeerattu auto haittaa myös autoilijoita eli tulevan autoliikenteen havaitsemista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisäksi.
Aivan suojatien eteen pytsäköinty auto lisää liikenneturvallisuutta huomattavasti ja käytännössä estää kaikki risteyskolarit ja suojatieonnettomuudet, sillä jokainen autoilijahan silloinhan pysäyttää ajoneubvonsa ennen suojatietä ja risteystä. 🙂
“Kunhan saamme pyöräilyn suosiota vähän lisätyksi, voi pyörien pysäköinnistä tulla ongelma.”
Pyörien tarvitsema parkkitila voidaan ottaa autojen parkkiruuduista, sillä silloinhan autoilu on alkanut myös vähentyä. Tätä kyllä tullaan vastustamaan jyrkästi, mutta yhä useampi ymmärtää, että tämä on positiivista kaupunkikehitystä — sitä, mikä erottaa kaupungin landesta!
Tasa-arvon ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista voisi tehdä aloitteen, että polkupyörän voi pysäköidä parkkiruutuun ihan niin kuin moottoripyöränkin mutta, koska kyse on vähähiilisestä teosta, pysäköinti olisi ilmasta!
Jos autopaikka ei ole “kadun varressa” vaan esim puoli senttiä korkealla graniittikiveyksellä erotettuna ja P‑merkillä pysäköintialueeksi erotettuna, se saa olla vaikka suoraan suojatien edessä. Silloin suojatie tosin alkaa sen kiveyksen tasolta eikä auton takaa (kuten Anna R ehdottikin).
Laki ei ole niin yksityiskohtainen, etteikövätkö kaupunkien liikenneinsinöörit voisi suunnitella lain pouitteissa erialisia surmanloukkuja, mutta vastuulliset ihmiset eivät sellaisa tee.
Autot parkkihalleihin ja pyörät autoparkkien tilalle.
TAYS:n “ruumistornista” voisi ottaa mallia autojen käsittelyyn “automaattisesti”.
Auto alustalle ja robotti vie auton maan alle “narikkaan”.
Autoilijat ovat tyytyväisiä parkkihalleihin, niissä on tilaa, autot ovat hyvässä suojassa, parkkiruudut ovat tilavia eikä tarvitse ährätä ruuhkassa taskuun parkkeeraamista.
Uusien asuintalojen kellarikerrokset pitäisi tehdä autohalleiksi, maanpäälliset parkkialueet ovat tuhlausta. Ne voisi käyttää hyödyksi asukkaiden virkistykseen.
Ei sitä pyöräparkkia tarvitse suojatien viereen laittaa, otetaan yksi autopaikka pois ja pyöräparkki siihen.
Kai sinäkin tiedät, että tuo mainitsemasi pysäköinti on kielletty. Onko laissa muuten joku poikkeus polkupyörä-ajoneubvoille, kun polkupyöräilijöiden ei näköjään tarvitse välittää ko. säännöksestä?
Olet myös pahasti harhainen maastopyöräkantasi kanssa. Maastopyörä on paras mahdollinen ajoneubvo Helsingin kivikaduille. Maantiepyörät kuuluvat maantielle.
Taisin kirjoituksessa mainita, että esitykseni on tulkittavissa sellasiseksi, että se vaatii lain muutosta. Mutta kun olet lain noudattamisen takia noin tarkka, niin kysyntä sinulta. Usein näkee, että yksittäinen fillari on jätetty kadun varteen suojatien eteen. Montako kertaa olet autollasi (tai pyörällä) pysähtynyt tämän takia? Lakihan näin edeellyttää sinun tekevän.
Kyllä tuo suojatiehen saakka jatkuva sisäänvedetty autojen pysäköinti on ihan ns. oppikirjaratkaisu ainakin viistopysäköintinä.
Ja toimii ihan hyvin jonnekin 30 km/h ajonopeuksiin asti. Itämerenkadulla on muutama suojatie joiden eteen pysähtyminen rajoituksen mukaisesta 40 km/h:sta liikkuvan jalankulkijan tullessa esiin sisäänvedetylle pysäköintipaikalle pysäköidyn auton, puun ja lyhtypylvään takaa on aika teoreettista, mutta järkevät tilannenopeudet on onneksi keksitty.
Syyttäjä: “Parahin vastaaja, miksi ette pysähtynyt ennen suojatietä vaikka näitte riittävän aikaisin uhrin astuvan sille?”
Syytetty: “No ku siis mä luulin et se vaan menee ottamaan pyöräänsä siitä vierestä ja et se niinku pysähtyis sinne.”
——-
Syyttäjä: “Parahin vastaaja, miksi jarrutitte äkisti ja ennalta-arvaamattomasti tyhjällä tiellä?”
Syytetty: “No siin oli joku tyyppi joka niinku oikas siihen pyöräparkkiin silleen viistosti suojatietä pitkin, mut ei se sit tullukaan ajoradalle. Sit ton B:n auto törmäs mun perään, mut se pyöräilijä hävis johonkin.”
——-
Syyttäjä: “Parahin vastaaja, miksi ette väistänyt oikealta tullutta autoa risteyksessä?”
Syytetty: “No siis mä näin et se auto tulee sieltä, ja sit siin oli kanssa joku tyyppi joka käveli niinku suojatietä pitkin et mä perustellusti oletin et se auto pysähtyy niinku sen niinku pitäis pysähtyy, et se tuli sillain et se kyl ehtis pysähtyy. Sit mä olin siinä jo puoliks keskellä risteystä ku se pysähtyki siihen pyöräparkkiin ja se auto tuliki mun kylkeen. Ja se pyöräilijä hävis siitä johonkin ennen ku mä ehdin pyytää sitä todistamaan.”