Puheenvuoroni puoluekokouksessa

Suomes­sa keski­tytään talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa liiak­si suh­dan­neke­hi­tyk­seen, kun poli­itikko­jen pitäisi kat­soa kauem­mak­si, minne olemme menos­sa ja halu­am­meko men­nä sinne. Piket­ty huomio tulo­ero­jen lisään­tymis­es­tä vas­taa sel­l­aista trendiä, jota mei­dän on syytä tarkkailla.

Suomes­sa taloudelli­nen tasa-arvo lisään­tyi tasais­es­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­tynyt uud­estaan nousu­un. Suomes­sa ei ainakaan vielä ole kyse pääomien kasaan­tu­mis­es­ta – olisi ihan kiva, jos pääo­mia olisi vähän enem­män. Suurin eri­ar­voisu­u­den lähde ei ole pääo­mas­sa vaan omas­sa päässä, siinä, että joidenkin osaamis­es­ta mak­se­taan melkein mitä hyvän­sä ja tois­t­en ei juuri mitään. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni puoluekokouksessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

En ole menos­sa kok­ouk­seen vaan Mikko Särelä menee, joten kan­nat­taa vierail­la hänen sivuil­laan. (Lis­taan tästä)

Meilah­den Huvi­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Taval­laan erikoista, että tämä tulee ennen yleiskaavaa. Onhan vai­h­toe­htona, että Paciuk­senkadun var­teen tulisi asum­ista. Se pienen­täisi puis­toa, mut­ta mitä puis­toa sel­l­ainen liiken­nemelu­alue on? Suun­nitel­ma tekee mah­dol­lisek­si siirtää alueelle lisää van­ho­ja hirsihuviloita.

Sau­di-Ara­bi­an suurlähetys­tö ja asun­to Kuu­sisaa­reen

Näi­den kaavo­jen hiil­i­ta­so on erit­täin heikko. Han­ke rahoite­taan kokon­aan myymäl­lä öljyä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.6.2014”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (4/5). Uusi maalaiskunta

Kun toimin kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä epäon­nis­tuneessa Uusi Kun­ta pro­jek­tis­sa, tutus­tu­in myös Sys­män kun­taan, joka ei ollut läht­enyt selvi­tyk­seen mukaan, eikä sitä kukaan halun­nut siihen myöskään pakot­taa. Kävin kuitenkin tapaa­mas­sa sys­mäläisiä. Voi olla, että käsi­tyk­seni kun­nas­ta on liiankin roman­ti­soitu, mut­ta siinä oli jotain sel­l­aista, jot6a ajat­telin uuden maalaiskun­nan ole­van parhaimmillaan.

Sys­mä oli enem­män kom­muu­ni kuin kun­ta – siis sanan suo­mankielisessä merk­i­tyk­sessä. Siel­lä talkootyön osu­us oli suuri eikä hallinnol­li­sista mutk­ista niin välitet­ty. Jos­sain isom­mas­sa kun­nas­sa ehkä nipotet­taisi esteel­lisyy­destä, jopa kun­nan­jo­hta­ja ja kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja oli­si­vat naimi­sis­sa keskenään, mut­ta Sys­mässä tästä asetel­mas­ta ei ollut san­ot­tavaa hait­taa kenellekään. Mon­et asi­at hoidet­ti­in siel­lä huo­mat­tavasti halvem­mal­la kuin isom­mis­sa ja byrokraat­tisem­mis­sa kun­nis­sa. Pienessä kun­nas­sa toimin­nat eivät lohkoon­tuneet, vaan kokon­aisu­us pysyi päät­täjil­lä mielessä. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (4/5). Uusi maalaiskunta”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (3/5) Jako maalaiskuntiin ja kaupunkeihin takaisin?

Jos Sote-tehtävät todel­la siir­retään kun­nil­ta ja annetaan viidelle sote-alueelle, kun­nille jää melko vähän tehtäviä. Tätä olen­naisem­paa on, että maalaiskun­nille jää kovin eri­laisia tehtäviä kuin kaupunkikunnille.

Kun­nat jaet­ti­in ennen maalaiskun­ti­in kaup­paloi­hin ja kaupunkei­hin. Tämä jako on pois­tet­tu, vaik­ka toisia kun­tia kut­su­taan kaupungeik­si ja toisia maalaiskun­niksi. Kun­tien tehtävät ovat samat luku­un otta­mat­ta joitain aivan vähäisiä van­ho­jen kaupunkien velvoit­tei­ta, jot­ka koske­vat sel­l­aisia asioi­ta kuin maalais­ten ilmaisia myyn­tipöytiä kaup­pa­tor­eil­la. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (3/5) Jako maalaiskun­ti­in ja kaupunkei­hin takaisin?”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (2/5) Onko kunta oikeankokoinen yksikkö?

Kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto oli perustel­tu, kun ter­vey­den­huolto koos­t­ui lähin­nä kun­nan­lääkäristä – siis yleis­lääkäristä ja ter­vey­den­huol­lon menot oli­vat mur­to-osa nykyis­es­tä. Nykyi­nen ter­vey­den­huolto pain­ot­tuu erikois­sairaan­hoitoon, joka Suomes­sa onkin kan­sain­välis­es­ti perin hyväl­lä tasol­la. Kun­ta toimii siinä vaku­u­tusy­htiönä vail­la mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa meno­jen määrään. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön vaku­u­tu­sosas­to ei antaisi toim­ilu­paa niin pie­nille ja haavoit­tuville yksiköille kuin ovat suo­ma­laiset kun­nat, mut­ta kun­ta ei ole­mas­saoloon­sa tarvit­sekaan min­is­ter­iön lupaa. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (2/5) Onko kun­ta oikeankokoinen yksikkö?”

Äänestä vihreitä!

Miten eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää? Onko mitään järkeä äänestää ehdokas­ta, jol­la ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia päästä läpi? Jos vas­taa tähän kieltävästi, joutuu loogisu­u­den nimis­sä vas­taa­maan myös, ettei ole myöskään järkeä äänestää ehdokas­ta, joka menee läpi varmasti.

Ään­imääril­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä. Sekä niille, jot­ka menevät läpi var­masti, että niille, joiden tähtäin on tule­vaisu­udessa. Eurovaalit ovat hyvä tapa halutes­saan tukea myös tule­vaisu­u­den nim­iä. Ääni­hän ei mene hukkaan, kos­ka vaali on suh­teelli­nen. Se menee puolueen viimeisen läpi­meni­jän hyväksi.

Vihrei­den listal­la ei ole selkeitä läpi­meni­jöitä, vaan vaal­ista tulee jän­nit­tävä pait­si paikkamäärän, myös henkilöi­den osalta. Näistä luet­te­len seu­raa­vat viisi, joiden kesku­ud­es­ta veikkaisin vihrei­den mep­pi­en löy­tyvän, joskin lis­tan ulkop­uoleltakin voi tul­la yllät­täjiä. Eri­laiset gallupit eivät ker­ro asi­as­ta oikeas­t­aan mitään. Jat­ka lukemista “Äänestä vihreitä!”

Maailma muuttuu — muuttuuko kunta (1/6) Vanhustenhoito

Kävin puhu­mas­sa 21.5. Audi­a­torin laivasem­i­naaris­sa otsikon mukaises­ta aiheesta ja palaste­len esi­tyk­sen blogille.

Vaivaistaloista se alkoi –voisiko sen jo antaa pois?

Van­hus­ten­huolto sovel­tuu kun­nal­lisek­si palveluk­si huonos­ti, koska

  • Van­hus­ten ter­vey­serot ovat erit­täin suuria ja huonokun­toisen van­huk­sen hoito kallista. Ter­veys ei ole edes aidosti sat­un­nainen, vaan ikäväl­lä taval­la alueel­lis­es­ti kor­reloitunut, joten van­hus­ten hoi­dos­ta aiheutu­vat menot tuot­ta­vat suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta kun­tien välille.
  • Van­husvoit­toisim­mat kun­nat eivät selviä ilman ulkop­uolista apua van­hus­ten­hoi­dos­ta, vaik­ka rahaakin olisi. Perusk­oulus­ta valmis­tu­vien pitäisi kaikkien hakeu­tua vanhustenhoitoon
  • Van­hus­ten olisi luon­te­vaa päästä hoitoon lähelle lap­si­aan, kun eivät enää kotona pär­jää, mut­ta tämä olisi vas­taan otta­van kun­nan kannal­ta kohtuutonta
  • Olisi järkevää, että jotkut kun­nat voisi­vat Etelä-Englan­nin ran­nikkokaupunkien tavoin erikois­tua seniorikun­niksi. Tämä on kuitenkin aika huono bis­ness, jos uusi kotikun­ta joutuu myös mak­samaan hoidon
  • Van­huk­se­na on paljon kivem­pi olla asi­akas kuin hoidok­ki. Asi­akkaan mukana hoitokoti­in tulee rahaa, hoidokin mukana pelkkiä meno­ja. Kohtelu on tämän mukaista. Van­hus­ten kaltoinko­htelus­ta emme selviä mil­lään valvon­nal­la. Asi­akku­us ja mah­dol­lisu­us hakeu­tua rahoi­neen muualle on toimi­vampi ratkaisu
  • Niin­pä pitäisi tehdä kuten Hol­lan­nis­sa. Suomen oloi­hin kään­net­tynä tämä tarkoit­taisi, että ulkop­uo­li­nen taho määrit­telisi hoidon tarpeen rahas­sa ja Kela antaisi tätä vas­taa­van hoitosetelin ja van­hus tai hänen omaisen­sa saisi­vat itse vali­ta hoitopaikan kun­nal­lis­es­ta tai yksi­tyis­es­tä hoivakodista mis­tä päin maa­ta hyvänsä.

Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu — muut­tuuko kun­ta (1/6) Vanhustenhoito”

Miten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia?

Käyn ensi maanan­taina Varso­vas­sa levit­tämässä hyv­in­voin­ti­val­tion ilosanomaa. Yleen­sä julkaisen puheen­vuoroni vas­ta jälkikä­teen, mut­ta teen poikkeuk­sen, kos­ka blogilla on niin vähän puo­lalaisia luk­i­joi­ta. Voihan olla, että jokin kom­ment­ti vaik­ka saisi muut­ta­maan vielä tekstiä.

***

 

Halu­an ker­toa oman näke­myk­seni siitä, mik­si pohjoiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat men­estyneet ver­rat­tain hyvin, vaik­ka niiden lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan ei pitäisi men­estyä lainkaan korkean vero­tuk­sen ja vääristynei­den kan­nus­timien joh­dos­ta. Mik­si se, mikä on Lati­nalaisen Amerikan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sil­ta epäon­nis­tunut jok­seenkin aina, on onnis­tunut Pohjo­is­maille, Hol­lan­nille Kanadalle ja Sak­salle? Jat­ka lukemista “Miten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voi toimia?”

Lisää hyviä ehdokkaita: Touko Aalto

Touko Aal­to on jyväskyläläi­nen vihreä. Hänestä olisi tul­lut kansane­dus­ta­ja, jos Kes­ki-Suomen vaalipi­iri olisi vähän isom­pi. Touko oli vaalipi­iris­sä sijal­la 12, mut­ta vain kymme­nen valit­ti­in. Ensi ker­ral­la! Jat­ka lukemista “Lisää hyviä ehdokkai­ta: Touko Aalto”

Kivihiilen käyttö Suomessa

”Poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä”, kir­joit­ti nim­imerk­ki Koti-isä. Kos­ka tämä keskusta­lais­ten poli­itikko­jen akti­ivis­es­ti levit­tämä väärä tieto alkaa muut­tua ihmis­ten mielis­sä totu­udek­si, lie­nee syytä kat­soa tilas­to­ja.

Oheises­sa kuvas­sa on kivi­hi­ilen käyt­tö täl­lä vuosi­tuhan­nel­la 12 kuukau­den liuku­vana sum­mana. Se ei ole suinkaan nous­sut vuosi vuodelta, vaan tren­di on selvästi laske­va. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa huo­ma­ta, että istu­van hal­li­tuk­sen kaudel­la kivi­hi­iltä on käytet­ty vähem­män kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana.

Kivihiilen kulutus Jat­ka lukemista “Kivi­hi­ilen käyt­tö Suomessa”