Äänestä jo tänään – vaikka Antero Vartiaa

Tänään on hyvä päivä käy­dä äänestämässä. Eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää, kos­ka yli puo­let Suomen lain­säädän­nöstä on tosi­asi­as­sa direk­ti­ivien toimeen­pane­mista. Asiois­tamme päätetään EU:ssa. Esimerkik­si ympäristöa­sioista voidaan päät­tää Euroopan tasol­la paljon luon­te­vam­min, kos­ka yhteinen poli­ti­ik­ka ei vaiku­ta maid­en keskinäiseen kilpailukykyyn.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa on Antero Vart­ian main­os. Kan­nat­taa klika­ta kuvaa ja käy­dä kat­so­mas­sa hänen koti­sivu­jaan. Mies on todel­la ilah­dut­ta­va tulokas vihrei­den pari­in. Kyvykkyy­destä ker­too, että hän on luonut men­estyk­sel­lisen yri­tyk­sen – Mat­to­lai­turi Kaivopuis­ton ran­nas­sa — kuin tyhjästä. Kaveri on aidosti kiin­nos­tunut Euroopan taloud­es­ta. Talouden ymmärtäjiä ei Suomen poli­ti­ikas­sa ole mitenkään liiak­si, ei myöskään vihreis­sä. Antero olisi hyvä voimavara vihrei­den europar­la­ment­tiryh­mässä. Jat­ka lukemista “Äänestä jo tänään – vaik­ka Antero Vartiaa”

Talous juridiikan vankina

Moni talousop­pin­ut pitää tiukkaa talouskuria Euroopas­sa jär­jet­tömänä. Talo-usno­belisti Paul Krug­manin mukaan Euroop­pa säästää itsen­sä hengiltä. Tule­vaisu­udessa talousti­eteen luen­noil­la käytetään Euroopan 2010-luvun talous-poli­ti­ikkaa varoit­ta­vana esimerkkinä samaan tapaan kuin brit­tien palaamista kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? Jokainen ymmärtää, ettei Kotkan kaupun­gin kan­na­ta yksin velka­an­tua elvyt­tääk­seen koko Suomea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pieni kuin Kot­ka Suomes-sa. Vuodes­ta 2009 Suomea on elvytet­ty toisek­si eniten EU:ssa Kyproksen jäl­keen. Rahat lop­pu­vat. Jat­ka lukemista “Talous juridi­ikan vankina”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.5.2014

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja talousarvioe­hdo­tus 2015 ja toim­inta­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2015–17

Ihan hyvänoloinen paperi, jos­ta en löytänyt mitään huo­mautet­tavaa. Olenko lukenut huolimattomasti?
Vähän outo tilanne, että liiken­neval­o­jen kor­jaus kil­pailee samoista rahoista viras­ton käyt­tö­meno­jen kanssa.

Viras­ton toim­intaa kuris­taa investoin­tikat­to, jon­ka alku­peräi­nen tavoite on ihan hyvä, mut­ta joka toimii aivan väärin niput­taes­saan kovin eri­laisia investoin­te­ja yhteen. Investoin­te­ja on sel­l­aisia, jotka

A) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta, mut­ta eivät mak­sa itseään mitenkään takaisin. Vaikka­pa järkevämpi risteysjärjestely.

B) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta ja aiheut­ta­vat samal­la käyt­tö­meno­ja. Vaikka­pa uusi sivukirjasto.

C) Investoin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin kokon­aan tai jopa enem­män. Esimerkik­si ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.5.2014”

Kaupunginosien väliset tuloerot pienentyneet Helsingissä?

Kat­selin ”suo­mi postinu­meroit­tain” tietokan­nas­ta, miten val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­ta­vat keski­t­u­lot ovat muut­tuneet Helsin­gin kaupungi­nosis­sa vuosien 2007 ja 2012 välis­sä. Oheises­sa kuvas­sa (jouduin otta­maan ne tähän han­kalasti kuvana, kos­ka word­press ei oikein toi­mi taulukois­sa) on sarakkeittain

  • Postinu­mero
  • Yli 18-vuo­ti­aiden val­tion vero­tuk­sen mukaiset tulot henkeä kohde (18 vuot­ta täyt­tänyt­tä kohden)
  • Nom­i­naal­is­ten tulo­nen absolu­ut­ti­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012
  • Tulo­jen suh­teelli­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012 suh­teessa koko maan tulo­jen kasvuun.

Jat­ka lukemista “Kaupungi­nosien väliset tulo­erot pienen­tyneet Helsingissä?”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (3): Luonto Helsingissä: ihmistä vai luontoa varten?

Luon­toko­hteil­la on arvoa toisaal­ta asukkaille, mut­ta toisaal­ta luon­toko­hteet ovat arvokkai­ta itsessään, vaik­ka niitä ei kukaan kävisi koskaan kat­so­mas­sa. Maas­sa on arko­jen bio­tyyp­pi­en suo­jelemisek­si luon­non­puis­to­ja, joi­hin toisin kuin kansal­lispuis­toi­hin, ei halu­ta liikaa kävi­jöitä luon­non rauhaa tärvelemään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (3): Luon­to Helsingis­sä: ihmistä vai luon­toa varten?”

Onko tiivistäminen huono vai hyvä asia nykyisille asukkaille?

Kun jollekin alueelle raken­netaan lisää asun­to­ja, huonona puole­na on, että ihmis­ten viher­alueik­si koke­mat tyhjät alueet peit­tyvät rak­en­tamisen alle. Hyvänä puole­na taas on, että lisää asukkai­ta tarkoit­taa parem­pia palvelu­ja, kaup­po­ja, kup­pi­loi­ta, tiheäm­pää joukkoli­iken­net­tä sekä elämää. Jat­ka lukemista “Onko tiivistämi­nen huono vai hyvä asia nyky­isille asukkaille?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.5.2014

Män­tymäen periaatteet

Lau­takun­ta kehot­ti vielä selvit­tämään, saisiko alueelle asum­ista ja että alueelle laite­taan ensisi­jais­es­ti niitä toim­into­ja, joi­ta viras­to sinne esit­ti. Hyväksyt­ti­in 6–3. Muu­tos­ta vas­taan äänes­tivät Eija Loukoila (vas), Jape Lovén (sdp) ja Mat­ti Niira­nen (kok).

Lisäk­si kehotet­ti­in tutki­maan mah­dol­lisu­ut­ta maanalaiseen päivit­täis­tavaramyymälään. Tätä vas­tus­ti­vat Eija Loukoila ja Mat­ti Niira­nen. Minä olin tästä kovin epä­var­ma, mut­ta totesin, että saa­han sitä selvit­tää, mut­ta lop­putu­loiseen en sitoudu Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 13.5.2014”

Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?

Käyn työa­siois­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa Rau­mal­la, joka telakan lakkaut­tamisen ja yleisen raken­nemuu­tok­sen vuok­si on vaikean raken­nemuu­tok­sen aluet­ta. Yllä­tyk­sek­seni keskilu­okan ja myös taval­lis­ten duu­nar­ien kulu­tus­ta­so Rau­mal­la on selvästi korkeampi kuin Helsingis­sä, joka sen­tään on maan tärkein kasvukeskus. Eri­tyis­es­ti rau­malaiset asu­vat paljon ylel­lisem­min kuin helsinkiläiset. Jat­ka lukemista “Alueel­liset palkkaerot maakun­tien etu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.5.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Guggen­heimin suunnittelukilpailu

Kaupung­in­hal­li­tus on päät­tänyt, että suun­nit­teluk­il­pailu jär­jestetään ja niin­pä se jär­jestetään. Mah­dolli­nen investoin­tipäätös on asia erik­seen.  Tont­ti on Suomen parhai­ta. Nyky­istä huonom­paan käyt­töön se ei voi joutua, kos­ka nuo kalli­it ranta-alueet ovat nyt pysäköin­tikent­tänä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.5.2014”

Jytky ylsi demareihin

Antti Rin­teen val­in­ta demarien puheen­jo­hta­jak­si oli osa samaa aal­toa, joka toi perus­suo­ma­laisille jytkyn eduskun­tavaaleis­sa. Se oli toisaal­ta ken­tän hätähu­u­to perus­suo­ma­laisille menete­tys­tä kan­natuk­ses­ta ja toisaal­ta seu­raus­ta samas­ta tyy­tymät­tömyy­destä nyky­menoon, joka nos­ti perus­suo­ma­laiset demarei­den ohi.

Taustal­la ovat teol­lisu­u­den vaikeudet, jot­ka näkyvät suo­raan teol­lisu­us­du­unarei­den työl­lisyy­dessä ja IC-teknolo­gia, joka on tuhon­nut 300 000 keski­t­u­loista työ­paikkaa, lähin­nä pääasi­as­sa demarim­i­esten työ­paikko­ja Jat­ka lukemista “Jytky ylsi demareihin”