Pääministerin sähköpostiviestit

Kaup­pale­hti pyysi min­ua huomisek­si net­ti­sivus­to­jen­sa video­haas­tat­telu­un muun muas­sa päämin­is­terin sähkö­pos­tivi­esteistä Ylen toimit­ta­jalle. En olisi työki­irei­den vuok­si ehtinytkään, mut­ta en myöskään halun­nut. En halun­nut, kos­ka en mielel­läni osal­lis­tu yleisi­in kivittäjäisiin.

Ajat­telin kuitenkin kir­joit­taa, mitä tästä tapauk­ses­ta ajattelen.

Olen hyvin harmis­sani tästä episodista. Luulen, että päämin­is­terikin on.

Joku kir­joit­ti nerokkaasti, että meni nukku­maan Suomes­sa, mut­ta aamul­la heräsikin Puo­las­sa. Nokkela kieliku­va, mut­ta juuri niin tässä  ei tapah­tunut. Suo­ma­lainen sanan­va­paus selvisi tästä testistä lois­tavasti, mis­tä suuri kiitos Suomen Kuvale­hdelle. Sitä kukin pohtikoon, kuin­ka hyvin Yle testis­sä men­estyi. Jat­ka lukemista “Päämin­is­terin sähköpostiviestit”

Onnittelut tilastotieteen opiskelijoille

Kävin lauan­taina pitämässä juh­la­puheen Turun yoliopis­ton tilas­toti­eteen opiske­li­joiden aina­jär­jestön, Sta­tis­tikan 35-vuo­tisjuh­las­sa. Tässä ulko­muis­tista kir­joitet­tu puheen­vuoroni suun­nilleen sel­l­aise­na kuin sen pidin.

Aluk­si halu­an onnitel­la teitä hyvästä ainevalin­nas­ta. Voin koke­muk­ses­ta sanoa, että tilas­toti­eteil­i­jän elämä on mie­lenki­in­toista. Tilas­totiede aut­taa ymmärtämään ja jäsen­tämään maail­maa ja sen ilmiöitä ehkä parem­min kuin mikään muu.

Tapasin joskus koul­u­laise­na kielikurssil­la Hei­del­ber­gis­sä bel­gialaisen kaverin, Philippe van Parijs’n, jon­ka kanssa meil­lä synkkasi todel­la hyvin. Jatkoimme jonkin aikaa kir­jeen­vai­h­toa, mut­ta aikaa myöten yhteys katke­si. Tapasin hänet odot­ta­mat­ta parikym­men­tä vuot­ta myöhem­min eräässä sem­i­naaris­sa Tukhol­mas­sa. Me olimme tehneet elämässämme melkein samo­ja asioi­ta. Olimme esimerkik­si molem­mat kehit­täneet perus­tu­lo­ma­llin ja vieläpä saman­laiset mallin ja perustel­let sitä samal­la, aika poikkeuk­sel­lisel­la taval­la. Jat­ka lukemista “Onnit­te­lut tilas­toti­eteen opiskelijoille”

Miksi kannatan Guggenheimin hanketta.

Kun kehys­ri­ih­estä tuli tieto, ettei val­tio osal­lis­tu Guggen­heim-museon perus­tamiskus­tan­nuk­si­in, ehdin jo tode­ta, että se oli siinä. Min­ulle Guggen­heim ei ole niinkään kult­tuuri­hanke, vaan ennen kaikkea tur­is­min edis­tämis­hanke. Tur­is­mista taas hyö­tyy lähin­nä val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa muu­ta veroa kuin arvon­lisäveroa, ja sen taas saa valtio.
Tulee siitä tietysti myös työ­paikko­ja Helsinki­in, mut­ta niistäkin hyö­tyy val­tio, kos­ka Helsin­gin asun­tokan­ta on täyn­nä, joten yhdet työ­paikat aja­vat täältä muualle toisia työpaikkoja.

Yksi­ty­is­ten lahjoit­ta­jien merkit­tävä panos sai min­ut miet­timään asi­aa uud­estaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikut­ti sekin, että kun Timo Soi­ni kaa­toi val­tion tuen vas­tus­taak­seen perus­suo­ma­lais­ten puolueo­hjel­man vaa­timusten mukaises­ti post­mod­er­nia teko­taidet­ta, min­un on vaikea olla samaa mieltä.

Sit­ten argumenteista:

Talous. Tämä on taloudenkannal­ta epä­var­ma ja saat­taa tuot­taa kaupungille meno­ja. Jos kar­sisimme pois kaik­ki sel­l­aiset investoin­nit, jot­ka tuot­ta­vat kaupungille meno­ja, kult­tuuri kävisi tässä kaupungis­sa peräti heikosti. Minus­ta taloudelli­nen ris­ki pysyy kohtu­udessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyö­tyjä, val­tio ei osal­lis­tu. Jos las­ke­taan han­ke val­tion ja Helsin­gin kannal­ta yhteen, julki­nen sek­tori toden­näköis­es­ti hyö­tyy, eli val­tio voit­taa enem­män kuin Helsin­ki häviää. Jat­ka lukemista “Mik­si kan­natan Guggen­heimin hanketta.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Lis­tan voi kokon­aisuute­naan lukea tästä.

Omien työ­painei­deni takia en itse ehdi kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee puolestani.

Jalankulk­i­jan kantakaupunki

Oikein hyvä avaus johdon­mukaiseen jalankulkupoli­ti­ikkaan: tässä lyödään lukkoon ne yhtey­det, joil­la jalanku­lun olo­suhteisi­in kiin­nitetään eri­ty­istä huol­ta. Kestänee kuitenkin kauan, ennen kuin tulosta alkaa tul­la, kos­ka iso lai­va kään­tyy hitaasti.

Helsin­gin uuden yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnos

Nyt yleiskaa­van tul­tua pääte­tyk­si alkaa varsi­nainen vään­tö siitä, mitä yleiskaaval­la todel­la tarkoite­taan. Min­ulle jää vähän epä­selväk­si, mis­tä me päätämme, kun tämän paperin hyväksymme. Käden­vään­töä tul­laan käymään esimerkik­si siitä, mis­sä järjestyk­sessä bule­varde­ja ale­taan toteut­taa ja eri­tyis­es­ti siitä, mitä tämä keskus­puis­ton osalta tarkoit­taa – kuin­ka syvälle keskus­puis­toon men­nään vai men­näänkö lainkaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 29.11.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.2016

Ris­to Rauta­va oli matkoil­la, joten jouduin johta­maan puhet­ta tässä maratonkokouksessa.

Sokok­sen laa­jen­e­m­i­nen maan alle Ase­ma-aukion kohdalla

Tent­tasimme jalankulk­i­joiden kulkure­it­eistä. Kun nyt reit­ti metrol­ta Man­ner­heim­intien alle ja Foru­mi­in nousee tasais­es­ti, jatkos­sa siinä on liuku­por­taat. Selvä huonon­nus mielestäni, varsinkin sil­loin, kun ne eivät toi­mi. Pyörä­tuole­ja varten on luiska, joka var­maan tulee ole­maan suosit­tu ihan omin jaloin kulke­vien kesku­udessakin. Annet­ti­in kuitenkin mennä.

Hyvä sinän­sä, että kau­pal­liset palve­lut laajenevat

Jalankulk­i­jan kaupunki

Kokoomus pyysi pöy­dälle. Oikein hyvä paperi. Keskustelua herät­ti oikeas­t­aan vain ter­mi jalankulku­pain­ot­teinen katu. Man­ner­heim­intie nyt esimerkik­si jatkos­sakin lie­nee joukkoli­iken­nepain­ot­teinen. Kyse on kaduista, jot­ka ovat jalanku­lun pääre­it­te­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.11.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2016

laajasalon-bulevardi
Laa­jasa­lon motarista kaavail­laan tällaista

Sokok­sen SOK laa­je­nee ase­ma-aukion alle

Par­ituhat­ta neliötä myymäläti­laa tulee kah­teen ker­rokseen. Asi­as­sa ilah­dut­taa se, että keskus­tan kau­palli­nen tar­jon­ta para­nee. Se, mitä tässä pitäisi vah­tia on, miten käy jalankulkuy­hteyk­sille. Vaikut­taisi kuin käytävä kohti Man­ner­heim­inti­etä vähän kapenisi. Ainakin siitä pois­tuu tasainen nousu, joka kor­vau­tuu liuku­por­tail­la. Sit­ten kiin­nos­taa se, mil­laiset taloudel­liset ehdot han­kkeel­la on, mut­ta siitähän me emme saa tietää mitään, kun on tämä siiloutunut luot­ta­mus­mieshallinto. Ensi vuona tämäkin on paremmin!

(Min­ua risoo huo­mat­tavasti se, että en äkän­nyt aikanaan ase­matun­nelin piirus­tuk­sista, että han­kkeen aja­ja katkaisi ahneuk­sis­saan suo­ran yhtey­den tun­nelis­sa Alek­sil­ta metroon ja ase­malle. (Yhteys on, mut­ta siinä on väärään suun­taan menevät raput, eli pitkä kier­to.) Tämän kiu­san­teon taloudel­lista logi­ikkaa en tosin ymmärtänyt, kos­ka nyt nuo tilat ovat ihmi­sistä tyhjillään.)

Jalankulk­i­jan kan­takaupun­ki Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.11.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.11.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Kaivoskallion huvi­lat Laajasalossa

Pyysin pöy­dälle, kos­ka oli esitet­ty väite, että kaa­va katkaisee vih­ery­htey­den. Jos näin on, kymme­nen pien­taloa on aika vähän oikeut­ta­maan sel­l­aista. Selvitetään, miten on.

Vuosaaren keskus­tan suunnitteluperiaatteet

Lau­takun­ta lisäili ohjei­ta yksimielis­es­ti, äänestäen tai esit­telijän yhdyt­tyä muutoksiin:

-Han­kkeesta jär­jestetään arkkitehtikilpailu
‑Reit­ti Vuosaaren metroase­mal­ta kaup­pakeskuk­seen raken­netaan valmiiksi
‑Kiin­nitetään huomio­ta tuulisu­u­teen ja varjostukseen
‑Varaudu­taan lukion ton­tin osalta tilatarpeen kasvuun
‑Väl­tetään mas­si­ivisia muuri­maisia rakenteita.

Ida Aal­ber­gin tien opiske­li­ja-asun­not Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.11.2016”

Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuonna 1958

Michael Young ennusti Trumpin voiton vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Tai ainakin min­ulle tuon kir­jan luke­neena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllät­tävää. Kir­joitin kir­jas­ta ensim­mäisen ker­ran vuon­na 2007 otsikol­la  Mer­i­tokraat­ti­nen paina­jainen . Kir­jas­sa Young kuvaa sitä, miten luokkara­jo­jen kaa­tu­mi­nen johtaa mer­i­tokraat­tisen valikoi­tu­misen kaut­ta entistä eri­ar­voisem­paan yhteiskun­taan, jos­sa hyväo­saiset ovat lah­jakkai­ta, ter­veitä, kau­ni­ita  ja alalu­ok­ka vas­taavasti aivan muu­ta. Youn­gin kir­jas­sa kas­va­va yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us johtaa pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen vuon­na 2033. Trump tuli 17 vuot­ta etuajassa.

Trumpin voit­to oli niin vähästä kiin­ni, että sitä voi selit­tää äänestäjien ennakkolu­u­loil­la naise­hdokas­ta kohtaan, Hilary Clin­tonin sähkö­postiskan­daalil­la ja vaik­ka mil­lä. Se on selvää, että demokraatit aut­toi­vat Trumpin voit­toa huonol­la ehdokas­valin­nal­la. Tämä ei kuitenkaan ole olen­naista. Jat­ka lukemista “Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuon­na 1958”

Perässähiihtäjä-blogi loppuu

Unto Hämäläi­nen näköjään lopet­taa Perässähi­ihtäjä-blo­gin­sa.  Viimeisessä postauk­ses­saan hän kiit­tää kom­men­toi­jia, joil­ta on tul­lut vuodes­ta 2005 peräti 15 000 kom­ment­tia. Tätä blo­gia on julka­istu vuodes­ta 2007 ja kom­ment­te­ja on tul­lut 170 000.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.11.2016

Viher- ja virk­istysverkon kehittämissuunnitelma

Eli­na Moisio esit­ti neljää lisäys­tä päätös­esi­tyk­seen, jot­ka oli­si­vat toteutues­saan nos­ta­neet kehit­tämis­su­un­nitel­man pain­oar­voa yleiskaavaa toteutet­taes­sa. Läpi meni viherk­er­roin­ta puolta­va lisäys.

Työ­pa­jan­pihan asemakaava

Esitin huoleni siitä, että jos rak­en­t­a­mi­nen on näin rankkaa, seinät eivät saisi olla tum­mia, kos­ka kadut ovat muutenkin var­joisia. Kaavas­sa ei kuitenkaan seinien väriä määrätä pait­si lähel­lä suo­jeltavaa kak­sik­er­roksista taiteil­i­jat­aloa, jos­sa niiden on olta­va valkoisia, jot­ta taiteil­i­jat saisi­vat oikean väristä val­oa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.11.2016”