2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat

Varal­li­suuse­rot ovat kään­ty­neet kas­vuun jok­seen­kin kaik­kial­la, myös Suo­mes­sa. Tuloe­rot eivät ole Suo­mes­sa kas­va­neet, tois­tai­sek­si, mut­ta on syy­tä olet­taa, että samat lai­na­lai­suu­det, jot­ka kas­vat­ta­vat nii­tä muu­al­la, tart­tu­vat myös Suomeen.

Piket­tyl­lä on oma (sinän­sä kiis­tet­ty) mal­lin­sa sii­tä, mik­si pää­omat kasau­tu­vat. Sen rin­nal­la on toi­nen eriar­voi­suut­ta lisää­vä tren­di, kou­lu­te­tun elii­tin kas­va­vat tulot.

On oikeas­taan uusi ilmiö, että kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat ruu­miil­li­sia tär­keäm­piä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kal­le oli parem­ma­sa ase­mas­sa kuin nopeas­ti oppi­va, mut­ta hin­te­lä Pek­ka. Nyt osat ovat vaih­tu­neet vie­lä­pä niin, että Pek­ka on suh­tees­sa pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kal­le aiem­min, kos­ka hänen työn­sä tulok­sia voi­daan monis­taa. Jat­ka luke­mis­ta “2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka (3) Meri­to­kra­tian voittajat”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (2) Meritokratian rumemmat kasvot

Täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa on tar­koi­tus kes­kus­tel­la uudes­ta kirjastani.

Olem­me siir­ty­neet kir­jan osaan 2, Mikä vie kehi­tys­tä vikaan?

Uhraan koko­nai­sen pos­tauk­sen tähän yhteen lyhyeen lukuun meri­to­kra­tias­ta, kos­ka se on kir­jan kan­nal­ta keskeinen.

Mic­hel Young loi ter­min meri­to­kra­tia kir­jas­saan Meri­to­kra­tian nousu 1870–2033. Kir­ja oli tar­koi­tet­tu varoi­tuk­sek­si meri­to­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan eriar­voi­suu­des­ta, joka tuli­si hänen mukaan­sa ole­maan vie­lä luok­kayh­teis­kun­taa­kin pahem­pi. Jat­ka luke­mis­ta “2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka (2) Meri­to­kra­tian rumem­mat kasvot”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan kes­kus­te­lun kir­ja­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tik­ka tee­mois­ta. Kos­ka kir­ja käsit­te­lee mel­kein kaik­kea, jaan kes­kus­te­lun osiin. Tämä kes­kus­te­lu on tar­koi­tet­tu lähin­nä niil­le, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvai­len kun­kin jak­son sisäl­töä vain yli­mal­kai­ses­ti.

Aloi­tam­me ensim­mäi­ses­tä osasta.

Joh­dan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­li­suu­den alku oli yhtä kur­juut­ta. .….….….….…… 1
Meri­to­kra­tia syr­jäyt­ti luok­kayh­teis­kun­taa.….….… 34
Muka­vuus­ta­lous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suo­men hui­kea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maa­il­man meri­to­kraat­ti­sim­pia mai­ta.… 57
Eriar­voi­suu­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyvin­voin­nin tuot­ta­ja­na ali­suo­riu­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va tee­ma on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäi­si pys­tyä pal­jon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­se­ni kuvit­te­len vuon­na 1900 elä­neen vii­saan mie­hen Väi­nön, joka saa juma­lal­li­se­na ilmoi­tuk­se­na tie­tää nyky­ajas­tam­me yhden asian, työn tuot­ta­vuu­den 17-ker­tais­tu­mi­sen. Hän ei kyke­ni­si kuvit­te­le­maan talou­del­li­sia mur­hei­ta eikä työ­pe­räis­tä stres­siä. Jat­ka luke­mis­ta “2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nyky­ai­kai­sen yhteis­kun­nan synty”

Kirjani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka tilaaminen

Muu­ta­ma luki­ja on halun­nut tila­ta kir­ja­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka samaan tapaan kuin olen myy­nyt mui­ta kir­jo­ja­ni. En ole lait­ta­nut sitä pos­ti­myyn­tiin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, ettei se mah­du pos­ti­luu­kus­ta, joten se on lähe­tet­tä­vä paket­ti­na, joka on nou­det­ta­va pos­tis­ta tai paket­ti­au­to­maa­tis­ta. Pos­ti­mak­sut ovat sen ver­ran kal­lii­ta, etten pys­ty myy­mään kir­jaa kil­pai­lu­ky­kyi­seen hin­taan, vaan keho­tan kaik­kia osta­maan sen kir­ja­kau­pas­ta. Nyt sitä on taas saatavilla.

Jos kui­ten­kin haluat sen minul­ta omis­tus­kir­joi­tuk­sel­la varus­tet­tu­na, saat sen minul­ta 35 euron hin­nal­la. Huo­mau­tan vie­lä, että kir­ja­kau­pas­ta tai ammat­ti­mai­ses­ta net­ti­kau­pas­ta kir­jan saa hal­vem­mal­la . Mut­ta jos kui­ten­kin haluat sen minul­ta, lähe­tä vies­ti otsi­kol­la KIRJATILAUS osoit­tee­seen osmo@soininvaara.fi

Vies­tis­sä pitäi­si olla täs­sä muo­dos­sa tietosi

Nimi

Katuo­soi­te
Mah­dol­li­nen lisä­osoi­te (esim c/o)
Pos­ti numero
Kaupunki/postitoimipaikka
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

Jos toi­vot lähe­tys­tä paket­ti­au­to­maat­tiin tai muu­hun nou­to­pis­tee­seen, lai­ta vies­tiin tark­ka tie­to myös sii­tä. Säh­kö­pos­tio­soi­te ja puhe­lin­nu­me­ro ovat saa­pus­mi­sil­moi­tus­ta varten.

Lähe­tän paluu­vies­ti­nä mak­suoh­jeet vii­te­nu­me­roi­neen. Kun raha on tilil­lä, panen kir­jan postiin.

Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka:

Kun työ­väen­lii­ke suo­jau­tui teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen alkuai­koi­na jouk­ko­voi­mal­la teh­taan por­tin ulko­puo­lel­la odot­ta­vien työt­tö­mien kil­pai­lul­ta, nämä myös jäi­vät por­tin ulko­puo­lel­le köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaa­mi­sek­si pitäi­si sysiä uudes­taan kas­va­va osa työ­voi­mas­ta takai­sin port­tien ulko­puo­lel­le niu­kan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tu­nut. Sitä­hän tasa­pai­no­työt­tö­myy­den yli kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen tar­koit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paik­kan­sa säi­lyt­tä­neet sil­tä tois­tai­sek­si. Tämä stra­te­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulko­puo­lel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tar­vi­taan yhteis­kun­nal­li­nen ja talou­del­li­nen uudis­tus, joka on yhtä suu­ri kuin oli hyvin­voin­ti­val­tioi­den luo­mi­nen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pie­ni­palk­kais­ten ase­maa – ei vähän vaan pal­jon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vaih­toeh­to ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke on pys­ty­nyt hyvin puo­lus­ta­maan huo­no-osai­sim­pien palk­ka­ta­soa, mitä osoit­taa, että alim­pia­kin palk­ko­ja on nos­tet­tu 30 vuo­des­sa noin 50 pro­sen­til­la huo­li­mat­ta työ­väen­luok­kai­sen työn kysyn­nän nopeas­ta vähe­ne­mi­ses­tä. Täs­sä ay-lii­ke jat­kaa kun­niak­kai­ta perin­tei­tään teol­li­suu­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nyky­ti­lan­tees­sa se pahen­taa raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä ja hei­ken­tää huo­no-osai­sim­pien ase­maa. Tämä on toi­vot­to­man vii­vy­tys­tais­te­lun tie, joka pää­tyy lopul­ta vää­jää­mät­tö­mään tap­pioon. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä kir­joi­tin pienipalkkaisista”

Mitä kirjassani sanotaan palkoista ja miksi

Eili­nen Hesa­rin jut­tu kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka on herät­tä­nyt hur­jan kes­kus­te­lun twit­te­ris­sä. Täs­tä olen toki kii­tol­li­nen ja eri­tyi­ses­ti kus­tan­ta­ja­ni var­maan­kin on, kos­ka kir­jan myyn­ti on pom­pan­nut niin, että aina­kin eilen se oli lop­pu Hel­sin­gin kes­kus­tan kir­ja­kau­pois­ta.  Ymmär­rän, että leh­tien teh­tä­vä on etsiä kär­jis­tyk­siä. En kui­ten­kaan kir­joit­ta­nut 400 sivua töl­viäk­se­ni ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä kir­jas­sa­ni sano­taan pal­kois­ta ja miksi”