Kategoria: _

Biokaa­su­vä­ki on harmis­tunut siitä, että val­tio­varain­min­is­ter­iö aikoo ulot­taa käyt­tövoimaveron verot­toma­l­la biokaa­sul­la kulkeville autoille. Minus­ta pääosin val­tio­varain­min­is­ter­iö on oike­as­sa, joskin pien­tä jous­tavu­ut­ta voisi harki­ta pien­imuo­toisen toimin­nan osalta.

Jos me halu­amme oikeasti hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, mei­dän on pyrit­tävä tekemään tämäkin ratio­naalis­es­ti pitäen päämääränä mah­dol­lisim­man suur­ta vähen­nys­tä kasvi­huonekaa­su­is­sa. Usein jotkin muut edut syr­jäyt­tävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleen­sä jonkin väestöryh­män taloudel­lisia etu­ja, jot­ka halu­taan viher­pestä. Varoit­ta­va esimerk­ki tästä oli Bushin maissi­etano­lio­hjel­ma, jos­sa suun­nitel­mana oli syöt­tää 200 miljoona ihmisen tarvit­se­ma vil­ja autoille ilman, että tämä san­ot­tavasti vähen­si kasvi­huonepäästöjä. Todel­li­nen moti­vaa­tio oli tukea maanvil­jeli­jöitä nos­ta­mal­la vil­jan hin­taa, mikä onnis­tuikin yli odotusten. Jat­ka lukemista “Biokaa­sun oikea kohde on sähköntuotannossa”

Tässä vas­tauk­seni HS-Raadin kysymykseen.

2) Ei

- Jos kysymyk­sel­lä tarkoite­taan, tulisiko nim­imerkil­lä kir­joit­ta­mi­nen estää kokon­aan , ei tulisi estää kokon­aan vaan vain osittain.

Pakol­lista oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista pitäisi kuitenkin lisätä. Helsin­gin Sanomat voisi nos­taa oman keskustelu­pal­stansa tasoa huo­mat­tavasti siir­tymäl­lä samaan menet­te­lyyn kuin on paper­ile­hden yleisönosas­tois­sa. Nim­imerkil­lä saa kir­joit­taa vain perustel­luista syistä.  Tai sit­ten moderoi­jien pitäisi nos­taa rimaa. Joidenkin sanomisen oikeus loukkaa tois­t­en oikeut­ta seu­ra­ta kiin­nos­tavaa keskustelua. Sik­si sanomisen oikeudelle riit­täisi tuo Suo­mi 24-pal­s­ta eikä kaikesta net­tikeskustelus­ta pidä tehdä saman­laista. Jat­ka lukemista “Pitäisikö verkos­sa kir­joit­taa vain oma­l­la nimellä?”

Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö jyrisee Helsin­gin Sanomis­sa, että Helsin­ki menet­tää 35 miljoon­aa euroa, kun se ei kaavoit­tanut ja myynyt hotel­li­tont­tia Kata­janokalla. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja har­mit­teli, että keskustelu meni kiis­te­lyk­si hotellin sopivu­ud­es­ta kaupunkiku­vaan, kun olisi pitänyt puhua rahasta.

Puhutaan nyt sit­ten rahas­ta. Jat­ka lukemista “Hotellin mukana menete­tyt miljoonat”

Hyväl­lä korkeak­oulu­jen sisään­pääsyjär­jestelmäl­lä pitäisi olla ainakin seu­raavia ominaisuuksia

1) Se ei saisi olla liian kallis menetet­ty­inä vuosi­na tai tehtynä turhana työnä. Nykyjär­jestelmää on arvostel­tu siitä, että se tuot­taa suuria kansan­taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia tah­don vas­taisi­na välivu­osi­na. Joitakin sisään­pääsykokei­ta taas on arvotel­tu siitä, että tuhan­sien opiske­li­joiden pitää pän­tätä kuukausikau­pal­la jotakin var­sain hyödytön­tä nippelitietoa.

2) Sen pitäisi ottaa huomioon opiske­li­joiden suh­teel­liset pref­er­enssit: Opiske­li­joiden tulisi mah­dol­lisim­man hyvin valikoitua aloille, jot­ka vas­taa­vat hei­dän toiveitaan.

3) Kullekin alalle pitäisi valikoi­da niitä, joil­la on parhaat men­estymisen edel­ly­tyk­set alal­la. Esimerkik­si siis lääkäreik­si sel­l­aisia, joista tulee hyviä lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Sisään­pääsy korkeakouluihin”

Tilas­tokeskuk­sen eläk­keel­lä jäänyt palk­ka-asiantun­ti­ja Pauli Suma­nen kir­joit­taa, että miesten net­topalk­ka on tosi­asi­as­sa pienem­pi kuin naista. Päät­te­ly menee näin:

Vaik­ka miesten vuosi­palk­ka on suurem­pi kuin nais­ten vuosi­palk­ka, ero selit­tyy enem­män kuin kokon­aan työ­tun­tien määräl­lä. Miesten ja nais­ten tun­tipalk­ka on suun­nilleen sama, nais­ten itse asi­as­sa muu­ta­ma sent­ti enem­män kuin miesten.  Kos­ka miehet tekevät enem­män työtä, heitä myös verote­taan enem­män. Vero­tuk­sen jäl­keen miesten net­to­tun­tipak­ka on pienem­pi kuin nais­ten. Ero kas­vaa, jos mukaan ote­taan sosi­aali­vaku­u­tus, sairaus­päivära­hat ja etenkin eläk­keet. Kos­ka naiset elävät paljon pidem­pään, eläke­mak­su­is­sa miehet sub­ven­toi­vat naisia. Jat­ka lukemista “Naisen euro lie­nee 95 senttiä”

Liikemies Arto Merisa­lo ker­too, että hänel­lä on hal­lus­saan val­ta­va määrä nauhoituk­sia poli­itikko­jen kanssa käymistään keskusteluista. Ne ovat hänen henki­vaku­u­tuk­sen­sa siltä var­al­ta, että hän itse jou­tu­isi vaikeuk­si­in. Merisa­lo tuskin tarkoit­taa vaikeuk­sil­la, että hänen maineen­sa nuh­teet­tomana kansalaise­na tahri­in­tu­isi. Min­un korvis­sani tuo kuu­lostaa siltä, että Merisa­lol­la on nauhoil­la todis­tuk­sia poli­itikko­jen rötök­sistä. Ensim­mäisek­si mieleen tule­va aja­tus ovat lahjus­rikok­set, siis vaali­ra­hoituk­sen kytkem­i­nen johonkin päätök­seen. Poli­isia kiin­nos­tavi­in asioi­hin viit­taa se, että Merisa­lo sanoi, ettei poli­isil­la ole ollut näitä nauho­ja käytet­tävis­sään mis­sään esitutkinta-aineistossa.

On siis on ole­mas­sa Merisa­lon henki­vaku­u­tuk­se­na nauho­ja, jot­ka ker­to­vat poli­itikko­jen rikok­sista? Kun en ole juristi, en tiedä, mitä mah­dol­lisuuk­sia poli­isil­la ja syyt­täjäl­lä on vaa­tia noi­ta nauho­ja itselleen. Jos olisin itse saanut vaali­ra­hoi­tus­ta Merisa­lol­ta, vaatisin nauhat heti julk­isu­u­teen, sil­lä aset­taa­han tämä aika ikävän varjon.

Minus­ta nämä nauhat olisi tärkeämpi saa­da julk­isu­u­teen – tai ainakin vira­nomais­ten tutkit­taviksi – kuin Tiitisen lista DDR:n hyväk­si ehkä vakoilleista. DDR:ää ei enää ole, mut­ta rahaa vas­taan annetut lupauk­set voivat olla yhä voimas­sa. Ei myöskään ole mikään mieltä rauhoit­ta­va uuti­nen, jos meil­lä on päät­tävis­sä ase­mis­sa poli­itikko­ja, jot­ka ovat alt­ti­ita kiristykselle.

Merisa­lo on nyt ymm­rätänyt alkaa perua sanomisi­aan. Onko kaver­il­la todel­lakaan kant­tia arvostel­la ketään, edes Mar­ja Tiu­raa, hark­it­se­mat­tomista sanomisista.

Kokoomus halu­aa vasti­neek­si pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­entin nos­tos­ta vapaut­taa pienet pääo­mat­u­lot vero­tuk­ses­ta kokon­aan. Myös vasem­mis­toli­it­to on vaat­in­ut pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta pro­gres­si­ivista. Ajatuk­se­na on, että nyt pieniä pääo­mat­u­lo­ja verote­taan ankaram­min kuin saman­su­u­ruisia palkkatuloja.

Tulovero­tuk­semme pro­gres­si­ivi­su­us on tosi­asi­as­sa moni­por­tainen, mut­ta sitä voi kuvail­la suun­nilleen niin, että 10 000 euroa vuodessa on vero­ton­ta ja lop­ut verotet­tavaa. Kun pääo­mat­u­loil­ta puut­tuu tämä kymp­pi­ton­nin verova­paa osu­us, pelkkää pien­tä pääo­mat­u­loa verote­taan ankaram­min kuin pelkkää palkkat­u­loa saavaa. Jat­ka lukemista “Pienet pääo­mat­u­lot verottomiksi?”

Viimeaikaises­sa keskustelus­sa pako­laiset ja heistä eri­tyis­es­ti soma­lit on leimat­tu pelkik­si sosi­aal­i­tur­val­la loisiviksi kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa eläviksi yhteiskun­nan eläteik­si. Mieliku­va on kovin vääristynyt. Suvi Lin­nan­mä­ki-Koskela Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­ses­ta on tutk­in­ut vuosi­na 1989–93 maa­han tullei­den maa­han­muut­ta­jien asum­isuraa. Varsin moni on vauras­tunut mikä näkyy myös asum­isolois­sa. Noina vuosi­na Suomeen tulleista soma­leista nyt esimerkik­si 36 pros­ent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusasun­nos­sa. Iranista ja Afgan­ista tulleista omis­tusasun­nois­sa asui peräti 48 pros­ent­tia. Aika hyvin ”luku­taidot­tamil­ta kameli­na­ja­jil­ta”, sil­lä pako­laisil­la on har­voin mukanaan pääo­maa hei­dän tul­lessaan maahan.

Kat­so kalvot tästä.

Syr­jäy­tymiseen on ymmär­ret­täviä syitä, mut­ta syr­jään vetäy­tyvät liika ymmärtämi­nen ei ole tälle itselleen hyväk­si, yleen­sä. Pitäisikö takaisin kelkkaan patis­taa kepil­lä vai porkkanal­la? Ymmärtääk­seni tarpeek­si mehukas­ta porkkanaa ei ole vaan kep­piäkin tarvi­taan, muta kep­pi on teho­ton, ellei nuori koe hyö­tyvän­sä opiskelus­ta tai töi­hin menosta

Velvol­lisu­us hakeu­tua koulutukseen

Nuori menet­tää työ­markki­nat­uen, ellei hän joko ole suorit­tanut toisen asteen opin­to­ja tai ole hak­enut vähin­tään kolmeen oppi­laitok­seen. Tämä tehoa vie huo­mat­tavasti, ettei säädös koske myös toimeen­tu­lo­tukea. Fat­ta mak­saa saman kuin Kela, joten sank­tio kohdis­tuu kun­taan, ei nuoreen itseen­sä. Täysin teho­ton se ei ole, sil­lä jotkut var­man alat ovat hak­i­joiden suo­sios­sa. Teat­teriko­rkeak­oulun ohjaa­jal­in­jalle ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuodessa, mut­ta hak­i­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeasti haaveilee eloku­vao­h­jaa­jan koulu­tuk­ses­ta. Jat­ka lukemista “Nuorten syr­jäy­tymi­nen Oulus­sa (3) kep­piä vai porkkanaa?”

Jut­ta Urpi­lainen lähet­ti min­ulle viestin, jos­sa hän ker­toi tulleen­sa täysin väärin ymmär­re­tyk­si. Puheen tarkoituk­se­na oli hänen mukaansa päin­vas­toin tukea Astrid Thor­sia. Demar­it eivät ole tiuken­ta­mas­sa maa­han­muut­tolin­jaansa siten kuin tuo­ta maan taval­la slo­ga­nia on tulkit­tu. Tätähän ehdin vähän arvel­lakin joil­takin demareil­ta tulleen palaut­teen perus­teel­la.  Olen pahoil­lani, että olen reagoin­ut väärin ehkä vähän turhan raflaavaan lehtiuutiseen.