Kategoria: _

Helsin­gin kaupun­gin liiken­nelaitok­ses­sa tutkit­ti­in joskus kauan sit­ten bus­sikuskien onnet­to­muuk­sia. Kuka tahansa voi jou­tui onnet­to­muu­teen, mut­ta kolar­it keskit­tyivät voimakkaasti pienelle kul­jet­ta­jaryh­mälle. Asia ei muut­tunut mik­sikään, jos kolar­it jaotelti­in niihin, jos­sa kul­jet­ta­ja oli syylli­nen ja niihin, jois­sa toinen osa­puoli oli syylli­nen. Tilas­toti­eteil­i­jä tulk­it­see tämän niin, että kul­jet­ta­jas­sa on vikaa sil­loinkin, kun juridis­es­ti toinen osa­puoli on syylli­nen. Jat­ka lukemista “Kul­jet­ta­jien pro­filoin­nil­la säästy­isi ihmishenkiä”

Vas­tauk­seni HS-raatiin

2) Ei pidä

Vaa­di­taan erit­täin kovia perustelu­ja sille, että koulu­opetuk­ses­sa ei lähde­tä oppi­laan omas­ta edus­ta vaan jostain abstrak­tista yhteiskun­nal­lis­es­ta tavoit­teesta. Koulus­sa pitäisi antaa ope­tus­ta oppi­laan edus­ta läh­tien, eikä oppi­laan etu suinkaan kaikkien osalta ole ruotsinkie­len opetuk­sen lisäämi­nen. Kieli­taidon merk­i­tys koros­tuu jatku­vasti. Suo­ma­laiset anta­vat muille maille kohtu­ut­toman etu­lyön­ti­ase­man  osaa­mal­la kah­ta kan­sain­väli­sis­sä yhteyk­sis­sä hyödytön­tä kieltä. Jat­ka lukemista “Pitääkö pakol­lista ruotsinkie­len ope­tus­ta lisätä”

Enon onnet­to­muudessa kuoli kuusi nuor­ta, kun hei­dän auton­sa ajoi kolmion takaa rekan eteen. Kuor­ma-autoil­i­joiden liit­to oli perin nyreis­sään, kun julk­isu­u­teen ker­rot­ti­in, että rekan kul­jet­ta­jaa tutk­i­taan epäiltynä kuu­teen kuole­man­tuot­ta­muk­seen, vaik­ka henkilöau­to tuli kolmion takaa. Epäilti­in, että rek­ka olisi ajanut lievää ylinopeut­ta. Ajopi­ir­turin mukaan tuo lievä yli nopeus oli 87 km/h kuu­den kympin alueel­la. Oli siis ajanut rajoit­in­ta vas­ten eikä ollut hiljen­tänyt risteystä edeltäneen nopeusra­joituk­sen vuok­si. Lisäk­si rekalla oli yli­pain­oa, mut­ta sil­lä ei tässä ollut onnet­to­muu­den vakavu­u­teen merkitystä.

Onko merk­i­tys­tä sil­lä, tör­määkö rek­ka henkilöau­toon 60 km/h vai 87 km/h? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa vapau­tu­va ener­giamäärä on yli kaksinker­tainen edel­liseen ver­rat­tuna. Lisäk­si rek­ka sen­tään ehti vähän jarruttaa.

Nyt siir­rymme speku­laa­tion puolelle, kos­ka uutiset eivät ker­ro, paljonko rek­ka ehti jar­rut­taa. Vede­tään hatus­ta, että sen nopeus olisi laskenut kahdel­la kymmenel­lä kilo­metril­lä tun­nis­sa eli tör­mäys olisi tapah­tunut 67 km/h. Vaik­ka nopeus olisi jar­ru­tuk­sen alka­es­sa ollut 60 km/h, pysähtyä rek­ka ei olisi ehtinyt, mut­ta ei se toisaal­ta olisi tör­män­nyt neljän kympin nopeudel­lakaan.  Tör­mäysnopeus olisi ollut 23 km/h. Sen kai jokainen myön­tää, että on jokin ero sil­lä, tuleeko rek­ka kyl­keen 67km/h vai 23 km/h.

Syy onnet­to­muu­teen oli tietysti henkilöau­ton kul­jet­ta­jan, mut­ta jos nopeusra­joituk­sia olisi nou­datet­tu, ruumi­ita olisi tul­lut ainakin vähemmän.

En halua syyt­tää rekan kul­jet­ta­jaa, kos­ka hän tulee saa­maan kohtu­ut­toman tuomion teosta, johon kymmenet tuhan­net syyl­listyvät päivit­täin. Halusin vain sanoa, että ”pie­nil­lä ylinopeuk­sil­la” on väliä ja sik­si on oikein valvoa niitä.

===Uuden Suomen mukaan rekan jar­ru­tusjäl­jet oli­vat 12 metriä. Jos renkaat ja jar­rut oli­vat kun­nos­sa, kitkak­er­roin oli noin 0,8. Tämän mukaan tör­mäys tapah­tui nopeudel­la 74 km/h. Jos alkunopeus olisi ollut 60 km/h, tör­mäysnopeus olisi ollut 39 km/h. Ener­gioiden ero on läh­es nelinkertainen.

Bri­tan­ni­as­ta tun­kee Suomeenkin sairaal­abak­teeri, johon ei mikään antibioot­ti tehoa. Tuberku­loosista on kehit­tymässä antibioot­tire­sistent­ti kan­ta. Onko niin, että antibiootit ovat vain het­ken helpo­tus, niiden run­sas käyt­tö jalostaa bak­teer­it vas­tuskyky­isik­si ja tau­dit tule­vat takaisin?

Ilman antibioot­te­ja pitää luop­ua suures­ta määrästä kirur­giaisa oper­aa­tioi­ta ja esimerkik­si monista syöpähoidoista. Jat­ka lukemista “Menetäm­mekö antibiootit?”

Suomen Pisa-men­estyk­sen takia Helsinki­in tun­kee ope­tusalan del­e­gaa­tioi­ta tutus­tu­maan koulu­tusjär­jestelmäämme ovista ja ikkunoista. Tuli­joi­ta on niin paljon, että suuri­malle osalle on pakko vas­ta­ta kieltävästi. Ope­tusvi­ras­tolle ei ole resursse­ja ottaa heitä vastaan?

Tietääkö vasen käsi kaupungilla nyt mitä oikea tekee? Poli­it­ti­nen tur­isti on parhai­ta tur­is­te­ja, kos­ka he käyt­tävät paljon rahaa (eivät omaansa). Voisiko matkailu­toimis­to järkätä ope­tusvi­ras­tolle ne resurssit? Hotel­lit ja rav­in­to­lat voisi­vat vaik­ka vähän sponssata.

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Ville Kom­si sanoi joskus kauan sit­ten vihreistä, etteivät äänestäjämme hylkää meitä, vaik­ka oli­si­vat jostain asi­as­ta hei­dän kanssaan erim­ieltä, jos voivat luot­taa vil­pit­tömyy­teemme. Äänestäjät halu­a­vat ymmär­ret­täviä perusteluja.

Muut puolueet ovat toim­i­neet toisin. Niiden käsi­tyk­sen mukaan poli­it­tisen sanoman on olta­va yksinker­tais­tet­tua. Pidän enem­män Ville Kom­sin asen­teesta, mut­ta nyky­isin vihreät ovat muut­tumas­sa muiden kaltaisek­si tässäkin. Jat­ka lukemista “Mus­tavalkois­es­ta puut­tuu vihreys”

Mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää?

Eero Heinälu­o­man Pauli Lehtimäen ja  Jus­si Pajusen keskustelu ener­giavero­tuk­ses­ta kir­voit­ti tekemään yhteenve­don siitä, mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää.

Päämäärä on hyvä. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta pitää verot­taa huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­min, jot­ta olisi kan­nustin siir­tyä uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in. Sit­ten tulee yksi­tyisko­htia, joiden vuok­si ohjaus­vaiku­tus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:

1)      Kivi­hi­iltä verote­taan voimakkaasti, jos sil­lä tuote­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuote­taan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, kos­ka kun olemme samas­sa verkos­sa muiden maid­en kanssa, sähkön verorak­en­teen pitää olla sama. Sik­si sähköä ”hiilid­iok­sidi­vero” on itse sähkön hin­nas­sa. Veron korkeus ei riipu siitä, mil­lä se on tehty, vaan kuka sitä käyt­tää. Jois­takin vähän mieli­v­al­tais­es­ti val­i­tu­ista sähkön­tuotan­to­muodoista veron saa osit­tain takaisin tuotan­non sub­ven­tiona. Jat­ka lukemista “Ener­giavero­tuk­sen sudenkuopat”

Läh­es kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, että, että sikain­flu­enssarokote on sairas­tut­tanut tois­takym­men­tä suo­ma­laista las­ta narkolep­si­aan. Oli hirvit­tävä virhe rokot­taa kansa. Mitä havain­to­ja on tämän tueksi?

Fen­noskan­di­as­sa oli lievä narkolep­sia epi­demia. Epi­demia pain­ot­tui Suomeen, mut­ta esi­in­tyi lievem­pänä myös Ruot­sis­sa. Suomes­sa tapausten määrä nousi nor­maal­ista noin viidestä viiteen­toista. Päässä lask­ien ero on Suomes­sa tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, Ruot­sis­sa ei tai­da olla. Jat­ka lukemista “Iltapäiväle­htien epidemiologiaa”

Päämin­is­teri Kivinie­mi on näköjään sanonut, että Helsin­ki pitäisi läm­mit­tää puuhak­keel­la. Ener­giamin­is­teri Mau­ri Pekkari­nen taas vaati turpeen vero­tus­ta alem­mas ja sai, kos­ka muuten turvevoimalois­sa alet­taisi­in polt­taa puu­ta ja met­sä­te­ol­lisu­u­den puun­saan­ti vaikeutuisi.

Voisi­vatko Mau­ri ja Mari keskustel­la asi­as­ta keskenään?