Kategoria: _

Avioliittolaki jakoi eduskuntaa alueellisesti

Ään­ten jakau­tu­mista eilisessä Tah­don –äänestyk­sessä on selitet­ty poli­it­tisel­la jaol­la ja kansane­dus­ta­jien iällä.

Maanti­eteel­liset erot ovat myös suuret. Vaalipi­ire­it­täin äänestys meni näin. Ensin puoles­ta, sit­ten vas­taan äänestäneet:

 Ahve­nan­maa                     1–0      100%
Helsin­ki                              15–5       75 %
Uusi­maa                           25–10      71 %
Varsi­nais-Suo­mi               12–5      71 %
Pirkan­maa                         11–6       65 %
Häme                                    7–7       50 %
Kymi                                    6–6        50 %
Etelä-Savo                          3–3        50 % 
Satakun­ta                           4–5        44 %
Oulu                                    7–10       41 %
Pohjois-Savo                      3–6        33 %
Kes­ki-Suo­mi                       3–7       30 %
Vaasa                                  5–12     29 % 
Lap­pi                                   2–5      29 %
Pohjois-Kar­jala                 1–4      20 %
 

Maantiede jakaa Suomea henkisesti.

Valtuustolta tuki investointikaton nettouttamiselle.

Tein val­tu­us­tossa pon­nen käsiteltäessä aloitet­tani investoin­ti­taka­ton osit­taisek­si muut­tamis­es­ta net­tomääräisek­si. Pon­si kuu­lui näin:

Kvs­to edel­lyt­tää, että khs selvit­tää vai­h­toe­hdot kor­ja­ta investoin­tika­ton sään­nöt aloit­teen hen­gen mukaises­ti siten, että selvi­tyk­set ovat poli­it­tis­ten ryh­mien käytet­tävis­sä val­tu­us­ton strate­gian puo­liväl­i­tarkas­tuk­seen mennessä.

Pon­si meni läpi äänin 54–31 (jälkim­mäiseen luku­un kuu­lu­vat myös tyhjää äänestäneet ja pois­saol­e­vat, kos­ka pon­nen läpi­menoon tarvi­taan 43 JAA-ääntä.)

Tarkoi­tus ei ole höl­len­tää investoin­tikat­toa, vaan saa­da se toim­i­maan järkeväm­min suh­teessa asun­to­tuotan­toon. Juuri kaavoitet­ti­in Kalasa­ta­mas­sa kort­teli, jon­ka saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa 32 miljoon­aa euroa. Syn­tyvien tont­tien arvo on arvioitu 65 miljoon­aksi euroksi. On vaikea ymmärtää, mik­si tämän ton­tin kun­nos­tamisen takia pitäisi vähen­tää investoin­te­ja home­k­oulu­jen kor­jaamiseen 32 miljoon­al­la, kun han­ke tuot­taa voit­toa.  Itse asi­as­ta olen kir­joit­tanut tässä.

Val­tu­us­to kokoon­tuu strate­giasem­i­naari­in tam­miku­un lop­ulle. Täl­lä tähdätään val­tu­us­tostrate­gian päivittämiseen.

Helsinki vuokraa maat satamalle pilkkahinnalla

Helsin­gin kaupun­ki vuokraa sata­malleen yhdek­sän hehtaaria maa­ta vuokral­la, joka perus­tuu alle 300 euron maan hin­taan. Jokin aika sit­ten kaupun­ki myi vier­estä – kauem­paa mer­estä – ton­tin Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­selle vuokra-asun­to­ja varten noin kym­menker­taisel­la neliöhin­nal­la. Mik­si kaupun­ki vuokraa maa­ta sata­malle pilkkahin­nal­la ja samanaikaises­ti valit­taa, että joutuu mak­samaan veroa sata­man voitos­ta? Jat­ka lukemista “Helsin­ki vuokraa maat sata­malle pilkkahinnalla”

Pieni huomautus terveydenhuollon neuvontapuhelimesta

Seu­raa­va tek­sti perus­tuu muistin­varaiseen tietoon ja voi olla väärinkäsitys.

Olin joskus kauan sit­ten HUS:in hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa päät­tämässä ter­vey­den­huol­lon puhe­lin­neu­von­ta­palvelun han­kkimis­es­ta. Asia oli kil­pailutet­tu ja siinä pain­otet­ti­in hin­taa ja laat­ua niin, että hin­ta vaikut­ti enem­män kuin laatu. Kil­pailu­un osal­lis­tui eräs, muis­taak­seni Sitran piiris­sä kehitet­ty palvelu, joka oli hinnal­taan selvästi kalli­impi mut­ta laadul­taan ylivoimainen. Hin­taero oli niin suuri, että vaik­ka palve­lu­ta­sos­sa olisi ollut mak­si­maa­li­nen ero, olisi pitänyt vali­ta halvem­pi ja valit­ti­in, vaik­ka kaik­ki oli­vat sitä mieltä, että tuo parem­pi palvelu olisi ollut HUS:lle ja kaupungeille kokon­aistaloudel­lis­es­ti parem­pi. Kun soit­ta­ja saa puhelus­ta enem­män irti, säästyy paljon rahaa, kun lääkäriä ei tarvitse vai­va­ta. Olisi kan­nat­tanut mak­saa enem­män, kos­ka parem­pi puhe­lin­neu­von­ta olisi säästänyt selvää rahaa. Ei kuitenkaan halut­tu men­nä markki­natuomiois­tu­imeen ja mak­saa kor­vauk­sia. Olin sil­loin tästä päätök­ses­tä eri mieltä. Jat­ka lukemista “Pieni huo­mau­tus ter­vey­den­huol­lon neuvontapuhelimesta”

Soten hallinto solmussa

Esitin aikanaan vaalio­hjel­mas­sani, että ter­vey­den­huolto otet­taisi­in pois kun­nil­ta ja annet­taisi­in maakun­nille. Sil­loin ei olisi myöskään niin suur­ta tarvet­ta lakkaut­taa pieniä maalaiskun­tia, jot­ka eivät nyky­i­sistä tehtävistä oikein selviä, mut­ta jot­ka hoita­vat hyvin, tehokkaasti ja joskus demokraat­tis­es­tikin ne tehtävät, jot­ka ovat niille luontaisia.

Ennus­tan, että tähän vielä päädytään.

Mut­ta nyt ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­vas­tuu annetaan viidelle miljoon­api­ir­ille, joiden tehtävänä on ker­ran neljässä vuodessa tila­ta alueen­sa ter­vey­den­huolto kolmelta 3–5 alueel­liselta tuot­ta­jakun­tay­htymältä. Tehtävä ei sisäl­lä kovinkaan mit­tavaa val­lankäyt­töä, kos­ka on pakko tila­ta noi­ta alueil­ta ja vain niiltä. Jat­ka lukemista “Soten hallinto solmussa”

Mistä rahat kasvurahastoon?

Juha Sip­ilä halu­aa Suomen nousu­un kasvu­ra­has­tol­la, jos­sa val­tio jol­lakin tavoin lähtisi mukaan uusi­in suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in. Tässä on use­ampiakin ongelmia.

  • Mik­si val­tio myisi tuot­tavia yri­tyk­siä, kun se saa lainaa korol­la, joka alit­taa selvästi myytävien osakkei­den olete­tun tuo­ton? Lainan otta­mi­nen ja omaisu­u­den myyn­ti vaikut­ta­vat val­tion taseeseen yhtä negati­ivis­es­ti. Val­tion on syytä myy­dä yri­tyk­siään vain, jos on syytä olet­taa, että uusi omis­ta­ja on yri­tyk­sen kannal­ta parem­pi kuin van­ha eli että val­tio on taita­m­a­ton omis­ta­ja. Pörssiy­htiöi­den toimi­in se ei kuitenkaan voi omis­ta­jana juuri vaikuttaa.
  • Maail­mas­sa ei ole pulaa pääo­mas­ta osaavas­sa omis­tuk­ses­sa olev­as­ta riskinot­tokykyis­es­tä pääo­mas­ta. Jos val­tio myy yri­tyk­siään, joku ne var­maankin ostaa, eli samal­la vede­tään markki­noil­ta sijoi­tuskyky­istä pääomaa.
  • Kuin­ka hyvä sijoit­ta­ja val­tio sit­ten on sijoit­ta­maan lupaavi­in uusin yri­tyk­si­in (ja kuka lupaa­va yrit­täjä halu­aa val­tion osaomis­ta­jak­si?) Val­tion pitäisi olla sijoit­ta­jana parem­pi kuin ovat ne osta­jat, jot­ka ostaisi­vat niitä val­tio myymiä osakkeita.

Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankki­tileil­lä. Moni voisi osin aat­teel­lises­sakin hengessä sijoit­taa rahas­toon, johon hän luot­taa ja joka hänen ja tuhan­sien muiden puoles­ta etsisi lupaavia kasvuyri­tyk­siä ja riskil­lä, mut­ta hajaute­tul­la, investoisi niihin.

Yksi ongel­ma on tietysti siinäkin, että osakeomis­tus­ta verote­taan raskaam­min kuin vaik­ka sijoi­tusasun­noista saatu­ja. Vuokratuo­to­s­ta menee veroa vain ker­taalleen 30 % mut­ta osinko­ja verote­taan kah­teen kah­teen ker­taan jol­loin kokon­aisveroaste menee yli 40 prosentin.

 

Onko aika kulkenut Östersundomin ohi?

(Jot­ta tämä kir­joi­tus ei herät­täisi väärinkäsi­tys­tä, ker­ron jo nyt, että olen sitä mieltä, että Öster­sun­domin yhteinen yleiskaa­va tulee lähet­tää lausun­noille eikä ainakaan vielä hylätä.)

Kun Öster­sun­dom kun­t­a­min­is­teri Hannes Man­nisen aloit­teesta liitet­ti­in Sipoos­ta Helsinki­in, olin mon­en muun mukana innos­tunut mah­dol­lisu­ud­es­ta rak­en­taa hieno pien­taloalue vastapain­ona pien­talo­jen hajarak­en­tamiselle sirotel­tu­ina pitkin Uuden­maan savipel­to­ja. Siihen aikaan Nur­mi­järvi-ilmiö oli voimakkaim­mil­laan. Kehyskun­tien osu­us Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta oli puo­let. Kos­ka niin moni halusi pien­taloon, tun­tui järkevältä rak­en­taa ekol­o­gis­es­ti vas­tu­ulli­nen pien­taloalue raideli­iken­teen var­teen ja kun­nol­la suun­nitel­tuna. Oli tarkoi­tus yhdis­tää pien­taloa­sum­i­nen niin urbaani­in elämän­ta­paan kuin se nyt pien­taloil­la on mahdollista.

Sit­ten on tapah­tunut paljon asioi­ta, joiden vuok­si han­ke ei ole enää yhtä innos­ta­va. Jat­ka lukemista “Onko aika kulkenut Öster­sun­domin ohi?”

Tutkimus ja päätöksenteko

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Tutkimuk­sen yhteys poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon on Suomes­sa selvästi heikom­pi kuin vaikka­pa Ruot­sis­sa ja Hol­lan­nis­sa. Ruotsin komitealaitos on kuu­luisa korkeata­soisu­ud­estaan ja sil­lä on kiin­teät yhtey­det tiedemaailmaan.

Suomes­sa päätök­sen­teon ja tutkimus­maail­man suhde on etäisem­pi. Min­is­ter­iöis­sä on aika vähän tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saanei­ta, joil­la olisi edel­ly­tyk­set seu­ra­ta ja ymmärtää tiede­maail­maa. Juristin tutk­in­toa arvoste­taan enem­män kuin yhteiskun­tati­eteen väitöskir­jaa. Vaik­ka tutkimu­sosaamista min­is­ter­iöis­sä olisikin, hier­arkki­nen ja siiloutunut hallinto­ta­pa rajoit­taa sen vaiku­tus­ta. Jat­ka lukemista “Tutkimus ja päätöksenteko”

Mistä rahoitus tälle blogille

Kokeilin kesäl­lä Google-main­ok­sia, mut­ta se kokeilu oli pet­tymys niin taloudel­lis­es­ti, esteet­tis­es­ti kuin main­os­ten sisäl­lönkin osalta. Se herät­ti ihme­tys­tä siitä, eikö kansane­dus­ta­jan pal­ka­lla tule toimeen. En halun­nut sil­loin vielä ker­toa, että eduskun­nan palka­n­mak­su lop­puu huhtiku­us­sa, enkä nos­ta sopeu­tu­miseläket­tä. Jat­ka lukemista “Mis­tä rahoi­tus tälle blogille”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014

Esi­tys­lis­tan näk­kee tästä

Kru­unuvuoren ratikkasil­lan asemakaava

(Pöy­dältä)

Tämä ei ole mikään investoimis­päätös, vaan tekee sen vain mah­dol­lisek­si. Ympäristövä­ki halu­aisi siirtää sil­taa, ettei se häir­it­sisi nau­ru­lokkien pes­imäsaaria. Aika kalli­ik­si tulisi. Isot päätök­set koske­vat sitä, miten ratikkay­hteys jatkuisi Som­pasaares­ta Kru­u­nun­hakaan tai Hakaniemen­to­rille ja mitä tapah­tuu Hanasaaren voimalaitokselle.

Töölönkatu 28:n kaava

(Pöy­dältä)

Sibeliusakatemi­an talo muute­taan asuinkäyt­töön ja pihalle raken­netaan pihasi­ipi, jota naa­pu­rit vas­tus­ta­vat. Satavi­isikym­men­tä uut­ta töölöläistä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.11.2014”