Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tiedä, ymmärtävätkö kaik­ki, kuin­ka huono uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV­‑2 ‑viruk­sen vas­ta-ainetestin tulos. Sen mukaan espan­jalai­sista taudin oli sairas­tanut vas­ta 5 pros­ent­tia. Luku on vain vähän yli kahdek­san ker­taa suurem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä. ”Vain”, kos­ka on oletet­tu, että lieväoireisia tai muuten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin paljon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madridis­sakin posi­ti­ivisia vas­ta-ainetesti­t­u­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tieto on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pavampi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sairaste­taan pitkään – niin pitkään, että joskus saadaan rokote, jos saadaan.

Jos tätä tulosta ei saa­da hor­jute­tuk­si, minä esimerkik­si joudun nos­ta­maan arvioni taudin tap­pavu­ud­es­ta neljästä promilles­ta liki prosenttiin

Tästä voi tul­la meille pysyvä seu­ralainen. On nimit­täin esitet­ty var­teenotet­tavia epäi­lyjä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pitkäaikaista immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sairas­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­lakaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-ainereak­tio­ta kuin sairas­t­a­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uud­estaan ja sairas­tut­taa niitäkin, jot­ka ovat taudin jo sairas­ta­neet, se pystyy sairas­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­si­in liit­tyy kuitenkin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kieliv­ät (ehkä) siitä, että vas­ta-ainetesti aiheut­taa vääriä negati­ivisia tuloksia.

Niiden kesku­udessa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-testil­lä (joka sekin tuot­taa run­saasti vääriä negati­ivisia) vas­ta-ainetesti oli kuitenkin negati­ivi­nen 17 pros­en­til­la tapauksista.

Yht­enä COVID-19:n oireista on pidet­ty maku- ja hajuaistin menet­tämistä. Näyt­täisi ole­van liik­keel­lä toinenkin samo­ja oire­i­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka tässä joukos­sa vas­ta-ainetesti oli posi­ti­ivi­nen vain 43,3 pros­en­til­la tutkituista.

Kum­mallisin on kuitenkin ikä­jakau­ma. Sen mukaan taudin sairas­taneis­sa on ikään­tyneitä paljon enem­män kuin nuo­ria. Voisi kuvitel­la, että nuoret aikuiset elävät sosi­aalis­es­ti vilkkaam­paa elämää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän out­oon ikäri­ip­pu­vu­u­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­tyneil­lä on enem­män sel­l­aisia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tiedämme aivan vähän siitä, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa virus tart­tuu, joten en pysty kom­men­toimaan tätä mah­dol­lisu­ut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja taudin lievänä sairas­taneil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei testi huo­maa niitä. Pienikin määrä vas­ta-ainei­ta saa kuitenkin aikaan vas­tus­tuskyvyn, kos­ka elim­istö muo­dostaa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niille on tarvet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blogi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet min­ulle, että ihmisel­lä on itse asi­as­sa kak­si immuu­nipuo­lus­tus­mekanis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kolme)  joista T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy testis­sä näkyviä vas­ta-ainei­ta. Ilmeis­es­ti täl­läkin puo­lus­tusjär­jestelmäl­lä on kuitenkin muisti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää toista ker­taa ihan heti uud­estaan. Näin ainakin jotkut kom­men­toi­jista ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muista koron­aviruk­sista ja tämä antaa joillekin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­lisu­u­teen tör­mää aika usein. Jos tästä on kyse, se muut­taa tämän huonon uutisen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jalle kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin taudin tap­pavu­u­teen se ei vaiku­ta mitään henkilö­ta­sol­la, mut­ta väestö­ta­sol­la tietysti vaikut­taa, kos­ka pienem­pi määrä ihmisiä voi taudin saa­da. Esimerkik­si nim­imerk­ki Olli S kir­joit­ti tästä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muokkaa

Joitakin tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koron­aviruk­si­in perus­tu­vaan risti-immu­ni­teet­ti­in SARS-kakkos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Tässä vielä toinen

Hyviä uutisia, jos totta!

 

Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja!

 

Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olemme viikko viikol­ta viisaampia koronas­ta. Min­un näke­myk­seni ei ole muut­tunut kuukaudessa yhtään opti­mistisem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja.

Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoi­tus­toimet ja ihmis­ten muut­tumi­nen pelokkaam­mik­si on ollut paljon tehokkaam­paa kuin luulin. Nyt on mah­dol­lista pityää virus säästöliekil­lä siihen saak­ka, että rokote on saatavil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suuri epä­var­muus. On väit­teitä, että rokote saisi myyn­tilu­van jo tam­miku­us­sa. Sen ver­ran tot­tunut olen kuun­tele­maan eri­lais­ten start up ‑porukoiden myyn­tipuhei­ta, että suh­taudun näi­hinkin tietoi­hin vähän epäillen, mut­ta on mah­dol­lista, että epi­demia talt­tuisi rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kuitenkaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niinkin, että rokotet­ta ei tule lainkaan. Yhteenkään koron­aviruk­seen ei tietääk­seni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­tamisel­la” ei päästä nor­maali­in elämään

Haave, että tuti voidaan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maali­in elämään on min­un silmis­säni yhä pelkkää haave-ajat­telua. Tar­tut­tavu­us­luku on pidet­tävä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas lev­itä eksponentiaalisesti.

Yksilö­ta­sol­la on loogista alkaa käyt­täy­tyä rohkeam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka rav­in­to­las­sa on pieni, mut­ta viruk­sen kannal­ta kat­sot­tuna viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kiin­ni siitä, paljonko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on lev­itä. Jos siis ihmiset vaaran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­demi­an nopean lev­iämisen vai­heessa ja koko jut­tu aloite­taan alus­ta. Ekspo­nent­ti­funk­ti­ol­la on veikeitä ominaisuuksia.

Niin­pä tässä men­nään vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka tiukko­jen rajoi­tus­toimien val­lites­sa. Ehkä sit­ten on käytössä rokote tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­tavu­us­luku alle yhden. Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­tavu­usker­roin taitaa kuitenkin antaa asi­as­ta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tart­tumaan, mut­ta näyt­tää ole­van tilantei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la riehakkaasti. Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.

Suurin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­tati­las­tot ovat olev­inaan tarkko­ja, val­taisa epäti­etopisu­us liit­tyy siihen, kuin­ka moni on taudin sairas­tunut ja kuin­ka moni on sairas­tut­tuaan tul­lut sille immuu­niksi. Jos vain toden­netut tapauk­set oli­si­vat havaitut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta olisi, taudin tap­pavu­us olisi Ital­ias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille ja Islannis­sakin vain viisi promil­lea. Kaik­ki riip­puu siitä, paljonko on lieviä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jotkut väit­tävät niitä ole­van kolmekym­menker­tainen määrä ja joidenkin mukaan korkein­taan toinen moko­ma. Arvioin kuukausi sit­ten, että taudin tap­pavu­us on neljä promil­lea enkä ole tätä arviotani muut­tanut, mut­ta on san­ot­ta­va, että olen tul­lut siitä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat häm­men­täviä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta myös vääriä negati­ivisia. THL:n varmis­tuk­seen käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti ei tuo­ta vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta tuot­taako se vääriä negati­ivisia? On lievän muodon sairas­ta­neel­la ver­essään niin paljon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neu­tral­isoimaan viruk­sen? Oli miten oli, Suomes­sa, jopa Helsingis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä. Tukhol­ma on mie­lenki­in­toisem­pi tapaus.

Hoivako­tien asukkaiden eristäminen

Hoivako­tien osalta on pakko harki­ta uud­estaan. Niiden asukkaat elävät siel­lä elämän­sä kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tau­ti pääsee lev­iämään niihin, noin joka kol­mas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mut­ta erist6äminen merk­it­see, että val­ta osa nyky­i­sistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaa­maan omaisi­aan. Hyväkun­toinen voi keskustel­la omais­ten­sa kanssa puhe­limel­la ja vilkutel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­heessa kädestä pitämi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ain­oa tapa saa­da kon­tak­ti; tästä min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta. Onko yksiselit­teis­es­ti hyvä aja­tus eristää hei­dät omai­sis­taan kuole­maansa asti vain, jot­ta kuole­maa voidaan pitkit­tää? Saisiko van­hus itse vali­ta – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Sil­loin samaan yksikköön pitäisi lait­taa tietysti samoin valinneita.

Kesä­tauko?

Yksi ske­naario on, että virus menee kesä­tauolle, kuten muutkin koron­aviruk­set tekevät – tai siis siir­tyy eteläisen pal­lon­puoliskon murheek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­ti­in turhaan.

Joskus mar­rasku­us­sa se tulee siinä tapauk­ses­sa takaisin. Suo­mi, joka on päässyt pan­demi­as­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sista maaperää viruk­sel­la. Vaik­ka olemme ehkä voineet vähän höl­lätä alkusyksys­tä, rajoituk­set tule­vat uud­estaan voimaan.

Jos kesä ei karko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­demia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että koulut avat­ti­in vaan kos­ka ihmis­ten pelokku­us on vähen­tynyt. Met­rossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enem­män on ihmisiä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmisiä mon­en hen­gen joukkoina. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaako virus muuntuneena?

Muut koron­aviruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tävät näin immu­ni­teetin. Nähtäväk­si jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sairas­tut­taa uud­estaan (joskin toden­näköis­es­ti lievem­min) taidin jo sairas­tanei­ta. Sil­loin myös rokot­teen valmis­t­a­mi­nen vaikeu­tuu. Rokote saat­taa olla jo van­hen­tunut, kun se on saanut myyntiluvan.

Toden­näköis­es­ti muuntues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pavak­si, mut­ta var­muut­ta tästä ei ole. Virus men­estyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan päästää tämän levit­tämään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaataa tämän sänkyyn vas­ta seu­raaval­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaar­al­lise­na ikäih­misille, siitä tulee vak­i­tu­inen seu­ralaisemme ja tulemme näkemään eli­na­jan odot­teen jyrkän laskun jon­nekin 1970-luvun tasolle.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­demia ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa. Siitä ei pääse eroon, vaik­ka pois­taisi kaik­ki rajoituk­set. Kukaan ei ole kieltänyt ketään men­emästä ostok­sille Stock­alle, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositel­la!) Suomen vien­ti sakkaa joka tapauk­ses­sa. Koko Varsi­nais-Suo­mi voi joutua vaikeuk­si­in, kos­ka lois­toris­teil­i­jöitä ei taide­ta tila­ta enää täl­lä vuosikymmenel­lä. Jos sak­salaiset joutu­vat lakkaut­ta­maan yhden autote­htaan kysyn­nän heikken­e­misen vuosi, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­telijöistä voi muuten tul­la Finnver­alle todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jatkos­sakin kansan­taloudelle 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa, vuo­den 2021 lop­pu­un men­nessä laskua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kansan­talous on aivan kural­la eikä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edessä on aivan järkyt­tävä meno­jen ja etuuk­sien karsin­ta. Ysikään taloustyöryh­mä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka jatku­va epi­demia tulee mak­samaan. Vihriälän työryh­mäkin pehmoili ja puhui muu­ta­man mil­jardin euron kipupaketista.

Jokaista suo­ma­laista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulon­saa­jaa kohden 36 000 euroa.

Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

Tietysti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voidaan pienen­tää pois­ta­mal­la turhia mut­ta kalli­ita rajoituk­sia ja kehit­tämäl­lä tehokkaampia. Koulut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Olisi taloudel­lis­es­ti todel­la arvokas­ta tietää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Helsingis­säkin on kym­meniä tar­tun­taketju­jen jäljit­täjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tar­tun­tati­lanteista. Ainakaan ruokakaup­po­jen työn­tek­i­jät eivät näytä ole­van suures­sa riskissä. Tuskin sil­loin myöskään asi­akkaat ovat.

Mitä tehokkaam­min pystytään uudet tar­tun­nat jäljit­tämään, sitä vähem­män tarvi­taan mui­ta rajoi­tus­toimia. Jos tar­tun­to­ja on päivässä 20, jäljit­tämi­nen on toki helpom­paa kuin jos niitä olisi 500.

Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.

Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sel­l­ainen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karan­tee­nille. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta.  Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.

Etelä-Kore­as­sa se kyl­lä toimii, mut­ta sil­lä in hin­tansa. Nyt siel­lä on tuhat ihmistä alit­stunut homobaaris­sa. Vira­nomaiset otta­vat hei­hin kaikki­in “diskreetisti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jalle ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homobaaris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viikkoon töi­hin. Kaik­ki tietävät, mis­sä se suuri altistu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työu­ralle Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­si­ivil­la lisä­tyt tek­stit huo­mat­tuani, että ne oli­vat jääneet pois suun­nit­tele­mas­tani tekstistä.

 

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eet­tiset valin­nat kuu­lu­vat tunne-elämän piiri­in eikä niitä sik­si pidä pun­taroi­da logi­ikan sään­tö­jen tai matem­ati­ikan keinoin, sin­un ei kan­na­ta pahoit­taa mieltäsi luke­mal­la pidemmälle.

Helsin­gin sanomis­sa oli tänään pitkä artikke­li siitä, että Paul Lill­rankin mukaan tor­jumme Cov-19 ‑kuolemia aivan suh­teet­tomil­la taloudel­lisil­la uhrauk­sil­la. Tästä samas­ta asi­as­ta minäkin olen kir­joit­tanut (Koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuste­hokku­us).

Lill­rank käyt­tää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muual­la yhteiskun­nas­sa tor­ju kuolemia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­sisimme eroon jok­seenkin kaik­ista liiken­nekuolemista määräämäl­lä koko maa­han kat­tonopeu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraamme siis tietois­es­ti 200 ihmishenkeä joka vuosi.

Mut­ta onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?

Nuoren ja van­han kuolema

Jokainen kuole­ma tarkoit­taa vain kuole­man aikaistu­mista, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuolemme joskus. Jos kuole­maa aikaistuu, onko siis sama­nar­voista, aikaistuuko se paljon vai vähän? Jos saisit päät­tää, kuoleeko laps­esi 20-vuo­ti­aana vai 75 vuo­ti­aana, onko se sinus­ta sama, jos hän kuitenkin kuolee ennenaikaises­ti, siis ennen kuin kuolee ”van­hu­u­teen”?

Päädymme todel­la kum­mallisi­in johtopäätök­si­in, jos ole­tamme, että on saman tekevää, minkä ikäisenä ihmi­nen kuolee, jos hän kuitenkin joskus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuolem­i­nen 95-vuo­ti­aana on pienem­pi mene­tys kuin auton alle kuolem­i­nen 18-vuotiaana.

Elämä ter­veenä tai sairaana

Onko elämä ter­veenä arvokkaampi asia kuin elämä sairaana?

Ajat­tele taas oma­l­ta kohdal­tasi. Saat 70-vuo­ti­aana taudin, joka on paran­net­tavis­sa 10 000€ mak­saval­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esimerkik­si)  Paran­ta­mat­tomana se ei sin­ua tapa, mut­ta kaataa sin­ut lop­puiäk­sesi sänkyyn. Kan­nat­taako sitä paran­taa vai olisiko se ter­vey­den­huol­lon rahan haaskaamista, kos­ka elämä ter­veenä ja sairaana on samanarvoista?

Suuri osa ter­vey­den­huol­losta aut­taa ihmisiä vaivois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta tekevät elämästä ikävää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huolto pitää arvioi­da uud­estaan, jos elämä sairaana ja ter­veenä on samanarvoista.

Minä ainakin toivon, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuoteni reip­paana ja ter­veenä. Uskon kuu­lu­vani tässä asi­as­sa enemmistöön.

Minä korona kuole­man vält­tämi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä maini­tus­sa postauk­ses­sani. Minä laskin sen BKT:n lasku­na, ja Lill­rank val­tion velka­an­tu­mise­na. Sik­si minä sain vielä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la tässä köy­htyvät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaikkea yksi­tyiset kansalaiset.

Se on kuitenkin väärin las­ket­tu. Tämä min­un täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme olisi tehneet mitään rajoituk­sia, taloudel­liselta iskul­ta emme olisi vält­tyneet. Ei Suomen hal­li­tus ole kieltänyt Turun telakkaa rak­en­ta­mas­ta lois­toris­teil­i­jöitä, mut­ta silti piti 400 henkeä irti­sanoa (eikä se siihen lopu). Kukaan ei ole kieltänyt käymästä ostok­sil­la Stock­alla, mut­ta niin vain on tavarat­a­lo tyhjä.

Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus

Vuon­na 2018 Euroop­paa koet­teli influ­enssa-aal­to, joka tap­poi arvi­ol­ta 200 000 euroop­palaista. Tarkkaa lukua ei tiedä kuin Paul Lil­rank, jon­ka mukaan se oli 152 000. Noin tarkas­sa luvus­sa ovat ilmeis­es­ti mukana vain var­men­netut tapauk­set, mikä sul­kee pois van­hainkodeis­sa ”van­hu­u­teen” kuolleet. Samal­la taval­la var­men­net­tu­ja koron­akuolemia on Euroopas­sa 147 000 mut­ta todel­lisu­udessa myös noin 200 000. Tasois­sa siis ollaan, mut­ta Cov-19 menee kyl­lä heit­tämäl­lä ohi. Se on siis tappavampi.

Mut­ta kat­so­taan­pa näitä luku­ja ikäryh­mit­täin. Uno­hde­taan kuolin­syyti­las­tot ja kat­so­taan, paljonko ylimääräisiä kuolemia on ollut. Käytän sivus­ton euromomo.eu ‑tieto­ja. (www.euromomo.eu)

Nämä aliarvioi­vat, kos­ka influ­enssakuolleisu­us ja liiken­nekuolemat ovat vähen­tyneet korona­toimien seu­rauk­se­na. Niin­pä arvio Cov-19-kuolleisu­ud­es­ta olisi tämän mukaan Suomes­sa negati­ivi­nen, kos­ka yli 200 Cov-19 ‑kuole­mas­ta huoli­mat­ta kuolleisu­us on Suomes­sa alle normaalin.

Mut­ta kat­so­taan kuitenkin ylikuolleisu­ut­ta 24  Euro­momon jäsen­maas­sa (ei siis koko Euroop­pa eikä edes koko EU)

Aikasar­jana se näyt­tää tältä. Influ­enssa-aal­lot näkyvät siinä selvästi. Jostain syys­tä influ­enssakuolemia on eniten samoissa mais­sa kuin korona-kuolemia. Kuollei­den määrässä taudin ovat tasois­sa, mut­ta vauhti on COV-19:llä selvästi kovempi.

Samas­sa julka­isu­is­sa esitetään kumu­lati­ivi­nen ylikuolleisu­us vuo­den alus­ta eri vuosi­na. Tästä kuvas­ta olen poimin­ut tau­tukkoon ylikuolleisu­u­den ikäryh­mit­täin vuon­na 2018 ja 2020 viikkoon 18 mennessä.

* Olen jakanut ikälu­okan 15–64 vuot­ta tiedot viidel­lä, kos­ka siinä on 50 ikälu­okkaa, kun muis­sa on 10. Olisi pitänyt suh­teut­taa ikälu­okkien kokoon, mut­ta sitä tietoa min­ul­la ei ole.

Lap­si-ikälu­okkien luvut eivät ole nol­las­sa, mut­ta ne ovat alle sadan.

Kuvas­ta näkee, että molem­mat, sekä Influ­enssa että Cov-19 ovat molem­mat vaar­al­lisia lähin­nä van­huk­sille, mut­ta Cov-19 on sitä vielä voimakkaammin.

Har­mi kyl­lä, tämä tilas­to peit­tää olen­naisen, kos­ka ikälu­okas­sa 15–64 ‑vuot­ta on mukana ikälu­okat 60–64, joi­hin suurin osa kuole­man­ta­pauk­sista sijoit­tuu. Olen eri­tyisen kiin­nos­tunut alle 60-vuo­ti­aiden kuolleisuudesta.

Tan­skan Serum Insti­tuutin tutkimus

Sain linkin Tan­skan Serum insti­tuutin julka­isu­un Elidemi­ol­o­gisk trend og fokus: døde­lighet, jos­sa on ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta Cov-19 ‑tau­ti­in ja kuu­teen edel­liseen kausi-influ­enssaan. Mit­ta­ri­na on, kuin­ka moni tau­ti­in toden­ne­tu­isti sairas­tuneista on kuol­lut. Tämä “toden­netusti sairas­tunut” tekee mit­tarista vah­vasti harhaisen, kos­ka molem­mis­sa sairauk­sis­sa rek­isteröidään vain vaikeim­mat tapauk­set. Kumpi on harhaisem­pi riip­puu siitä, mil­lainen lääkärin­todis­tus influ­enssaan sairas­tuneen pitää Tan­skas­sa toimit­taa työnantajalleen.

 

Tulos on tiivis­tet­ty oheiseen kuvaan. Kos­ka mukana on kuusi kausi-inflenssaa, influ­enssa tap­pavu­us esitetään janana (Tämä ei siis ole luottamusväli.)

Yli 60-vuo­ti­ais­sa COV-19 on keskimäärin tap­pavampi. Van­hem­mis­sa ikälu­okissa ero on huo­mat­ta­van suuri. Mitä kuvas­ta ei näe ilman suuren­nus­la­sia on kuitenkin mie­lenki­in­toinen ja uusi tieto. Alle 60-vuo­ti­aiden kesku­udessa influ­enssa on tämän mukaan selvästi tap­pavampi, joskin ei sekään kovin tappava.

Tätä emme saa lukea lehdis­tä. Kyl­lä Cov-19 voi tap­paa myös nuorem­pia, mut­ta niin tekee influ­enssakin ja siis selvästi toden­näköisem­min. Influ­enssaan kuolleista ei vain tehdä iso­ja lehti­jut­tu­ja. Elämme vääristyneessä todellisuudessa.

Tähän tulok­seen kan­nat­taa suh­tau­tua varauksin ja odot­taa uusia tietoja.

Epi­demi­an tor­ju­misen kannal­ta tämä puoltaisi strate­giaa, jos­sa suo­jataan ikään­tyneet ja muut riskiryh­mi­in kuu­lu­vat, mut­ta ei säädeltäisi nuorem­pi­en kon­tak­te­ja niin tiukasti.

Mei­dän riskiryh­mäläis­ten vankeus päät­tyy sitä nopeam­min, mitä nopeam­min nuoret sairas­ta­vat taudin pois.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osal­lis­tun muil­ta kiireiltä lau­takun­nan kokoukseen.

Pyöräli­iken­teen kehittämisohjelma

Ihan hyvä paperi, jos­sa niukku­u­den olois­sa tehdään pyöräi­lyn hyväk­si mitä voidaan. Perin hitaasti raken­netaan pyöräi­lyn pääverkkoa. Tähä­nas­tisel­la vauhdil­la se ei valmis­tu­isi tämän vuo­sisadan aikana, mut­ta nyt pan­naan vähän vauhtia.

Atte Har­jan­teen aloite viherk­er­toimen käytöstä viihtyvyy­den, sopeu­tu­misen ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den edistämiseksi

Atte puut­tuu val­tu­utet­tuna olen­naisi­in ja pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin. Vas­taus on ympäripyöreän myön­teinen. Idea on, että mis­sä viherk­er­roin ei joh­da järkevään lop­putu­lok­seen, voidaan käyt­tää kaavamääräyk­siä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite korttelipihoista

Uusil­la asuinalueil­la pihat kaavoite­taan pääosin yhteisik­si eikä niiden väli­in saa rak­en­taa aito­ja tai muure­ja. Kata­janokalla taloy­htiöt halu­aisi­vat kaataa muure­ja, mut­ta niiden kaat­a­mi­nen kiel­letään, kos­ka rakennussuojelu.

Kier­to- ja jakamistalouden tiekartta

Kaupun­gin osalta pää­paino on tietysti rak­en­tamises­sa ja purkamises­sa. Betonin käyt­töä pitäisi vähen­tää. Kaupunki­lais­ten omien kier­rä­tyshankkei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi sekä tilo­ja että suopeutta.

Kru­u­nun­haas­sa alak­ouluikäi­nen tyt­tö oli pan­nut myyn­tipöy­dän pystyyn jalka­käytävälle ja myi parin päivän aikana van­ho­ja lelu­jaan tai jotain sel­l­aista. Ei tul­lut vira­nomaiset häätämään pois. Hyvään suun­taan ollaan siis menossa.

Alek­sis Kiv­en kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma

Katu kun­nos­te­taan. Alek­sis Kiv­en kadul­la pyöräi­ly­olo­suh­teet paranevat, fil­lar­it pyöräkaistoille. Fleminginkadul­la sekali­ikenne. Se toimisi muuten, mut­ta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaar­al­lista. On ikävä kaat­ua kiskoi­hin, jos lisäk­si auto tulee takaa ja ajaa päälle.

Kansal­lisen kaupunkipuis­ton esiselvitys

Virkamiehet esit­tävät, että peruste­taan kaupunkipuis­to ilman kansal­lis-liitet­tä. Halu­taan pitää kaavoitus omis­sa käsis­sä. Tästä vään­netään var­maankin kun­nol­la kät­tä. Min­ullekin on vähän epä­selvää, kuin­ka vah­va veto-oikeus kaupun­gin kaavoituk­seen ympäristömin­is­ter­iön virkamiehille tulisi. Jot­ta se ei menisi kohtu­ut­to­muuk­si­in, kansalli­nen kaupunkipuis­to pitäisi raja­ta lähin­nä vain viher­alueisi­in, mut­ta ei asuinaluei­den kaavoitukseen.

Sää­ta­lo Vuorikadun päässä nurin

Tuo van­ha harakan­pesä pure­taan ja kor­vataan nykyaikaisel­la toimis­to- liike tai hotel­li­raken­nuk­sel­lal­la. Tont­ti liit­tyy samal­la huoltotunneliin.

Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotel­li tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.

Nihdin katusu­un­nitel­mat

Nihti on autoli­iken­teen osalta puss­in­perä. Sik­si kat­u­aluei­ta on voitu suun­nitel­la suurelta osin autot­tomak­si. Siitä tulee näin paljon parem­pi. Kata­janokan kär­jessä on peri­aat­teessa sama tilanne, mut­ta 1980-luvun suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan meren­ran­tanäkymät varat­ti­in parkkipaikoille.

Jen­ny Pajusen (kk) toivo­muspon­si kevyen liiken­teen sil­las­ta Nihdis­tä Tervasaareen

Virkamiehet vas­tus­ta­vat tätä voimakkaasti. Min­ul­la on sil­taa kohtaan sym­pa­ti­aa. Se lyhen­täisi käve­ly­matkaa Nihdis­tä keskus­taan radikaal­isti. On tot­ta, että monia pur­jevene­paikko­ja menetet­täisi­in, mut­ta voihan vene­paikois­sa olla työn­jakoa niin, että moot­torive­neet ovat sil­lan sisäpuolel­la ja pur­jeve­neet ulkopuolella.

 

 

Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä

Hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka koronas­sa on ihan hyvä. Täl­lä blogilla ja twit­ter­tilil­läni olen esittänyt

  • Ulkon­ali­ikku­miskiel­toa ei pidä tehdä, kos­ka liikku­mat­to­muus tap­paa var­masti. Toteu­tui toisin kuin useim­mis­sa muis­sa rajoi­tusten tielle läht­eneis­sä maissa.
  • Vierailut van­hainkotei­hin pitää kieltää, niin epäin­himil­listä kuin tämä onkin. Toteu­tunut[1]
  • Perusk­oulut pitää ava­ta Vapun jäl­keen. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 14.5.
  • Korkeak­oulu­jen tulisi voi­da jär­jestää pääsyko­keet. Ilmeis­es­ti ei toteudu.
  • Ruokar­avin­to­lat voisi­vat ava­ta oven­sa, jos rav­in­to­las­sa on pöyti­in tar­joilu, ehkä vähän har­ven­ne­tu­il­la pöytäjär­jeste­ly­il­lä. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 1.6.
  • Viro­lais­ten raken­nus­mi­esten pitäisi saa­da käy­dä koton­aan. Toteu­tuu 14.5.
  • Ote­taan käyt­töön eteläko­re­alainen kon­tak­tien jälji­tyso­hjel­ma. Toteu­tuu vah­vasti vesitet­tynä ja siten hyvin alite­hoise­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan hyvin pitkään.
  • Nuorten kokoon­tu­misen tulisi suh­tau­tua lievem­min. Ei toteudu
  • Riskiryh­mien eristys­tä tulee tiuken­taa ja tehdä tämä myös mah­dol­lisek­si niin, että yksinäiset van­huk­set saa­vat ostok­set kotiovelleen. Toteu­tuu Helsingissä.
  • Kir­jas­to­jen lain­aus­toim­inta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos päätöstä lukee niin kuin se on kir­joitet­tu, lainaa­jia ei kuitenkaan saa päästää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaati­nee täsmennystä.)

[1] Tosin olen alka­nut epäil­lä tämän inhimil­lisyyt­tä. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että enem­mistö hoi­vokodeis­sa nyt ole­vista van­huk­sista ei saa kos­ket­taa omaisi­aan enää ennen kuolemaansa.

Covid–19:n outo käyttäytyminen

Kun jokin asia kehit­tyy eri taval­la kuin sen mallin mukaan pitäisi kehit­tyä, on se osoi­tus siitä, että on jotain, jota me emme tiedä.

Cov-19 epi­demi­as­sa on kak­si asi­aa, jot­ka minus­ta vaati­si­vat selitystä.

Lev­iämi­nen ryppäinä 

Epi­demi­aa alet­ti­in tor­jua mielessä saman­lainen lev­iämis­malli kuin on influ­enssal­la. Sik­si sitä tor­ju­taan niin kuin tor­jut­taisi­in influ­enssaa. Tämä onkin ollut tehokas­ta. Kausi-influ­enssa on nujer­ret­tu täy­del­lis­es­ti niin, että influ­enssakuolemat ovat ilmeis­es­ti vähen­tyneet Suomes­sa enem­män kuin korona-kuolemia on ollut. Ainakin kokon­aiskuolleisu­us Suomes­sa on nor­maalin alapuolella.

Influ­enssa lev­iää tasaiseen tahti­in kaikkialle. Cov-19 ‑epi­demia on levin­nyt purkauksi­na siel­lä tääl­lä. On puhut­tu super­levit­täjistä ja viruslin­go­ista. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että muuten Cov-19 tun­tuu ole­van aika huono lev­iämään. Pitäisi tietää mis­tä ja mik­si tulee yksit­täisiä purkauk­sia. Tämä ei ole vain aka­teemis­es­ti kiin­toisa kysymys. Jos voisimme selvit­tää, mik­si virus lev­iää jois­sakin tilanteis­sa niin run­saasti, voisimme keskit­tyä niihin, ja pois­taa huo­mat­tavasti turhia rajoituksia.

Super­levit­täjät? Onko ole­mas­sa ihmistyyp­pi, joka biol­o­gis­ten omi­naisuuk­sien­sa tai käyt­täy­tymisen­sä vuok­si levit­tää virus­ta tehokkaasti ympäri­in­sä. Ehkä heille virus on vain sat­tunut aset­tumaan paikkaan, jos­ta se lev­iää hel­posti. Jos näin on, tästä emme pääse eteenpäin.

Otolli­nen tilanne? Onko tun­nis­tet­tavis­sa tilantei­ta, jois­sa virus lev­iää paljon ja siis vas­taavasti jok­seenkin tur­val­lisia tilantei­ta, jois­sa se ei lev­iä juuri lainkaan. Jos kysymys on tästä ja pysty­isimme tun­nista­maan nämä tilanteet, vält­täisimme niitä ja vain niitä.

Tutkit­ta­va hypo­teesi. Viruslinkoina on mainit­tu kuoro­laulu­ti­laisuuk­sia ja jalka­pal­lo-ottelui­ta. Musi­ikki­talos­sa oli viruk­sen alku­vai­heessa run­saasti tilaisuuk­sia, mut­ta vain nais­ten­päivän kon­sertista muo­dos­tui viruslinko. Siel­lä esi­in­tyi kuoro, mut­ta se tuskin pystyi kovin kauas hönkimään. Siel­lä oli myös yhteis­laulua.  Voisiko voimakas äänen­muo­dos­tus irrot­taa nielus­sa ole­via viruk­sia? Ehkä käsien pesemisen lisäk­si tarvit­taisi­in toinen ohje: älä metelöi.

(Mut­ta jäitä hat­tuun. uutis­ten perus­teel­la tilanteet, jois­sa on huudet­tu tai laulet­tu, ovat levit­täneet virus­ta, mut­ta uutiset eivät tuo­ta tilanteista kun­nol­lista oto­s­ta. Sik­si kyse on vain ehdo­tuk­ses­ta tutkit­tavak­si hypo­teesik­si. Tätä voi muuten tutkia kliinisesti.)

Etelä-Italia

Pohjois-Italia on pahim­min viruk­sen saas­tut­tamia aluei­ta, mut­ta Toscanan eteläpuolelle virus on levin­nyt huonos­ti. Tätä voi selit­tää sil­lä, että kun epi­demia puhke­si Lom­bar­dias­sa, mut­ta Italia eristäy­tyi, mut­ta siihen jäi pitkä aikaväli. Sil­loin kun muualle Euroop­paan tuli run­saasti tar­tun­to­ja Pohjois-Ital­ias­ta, kanssakäymi­nen Ital­ian sisäl­lä oli nor­maalia. Mik­si virus lev­isi niin hyvin muualle Euroop­paan ja niin huonos­ti muualle Italiaan?

Läm­min sää ja ultra­vi­o­let­tisäteily? Ei tun­nu uskot­taval­ta. Mik­si virus voi niin hyvin Sin­ga­pores­sa ja Equadoris­sa, jot­ka ovat molem­mat peräti päivätasaajalla?

Tässä on jotain, jota emme tiedä.

Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysynyt, mik­si kahdelle samanikäiselle ja yhtä ter­veelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minus­ta siinä ei ole mitään ihmeel­listä. Kyse on sattumasta.

Luin aikanaan lääketi­eteen Nobel-palkin­non saa­neet ran­skalaisen mikro­bi­olo­gi Jacques Mon­od’n todel­la vaikut­ta­van teok­sen Sat­tuma ja vält­tämät­tömyys. Kir­ja on ilmestynyt ran­skak­si vuon­na 1970 ja suomek­si Anto Leikolan kään­tämänä vuon­na 1973.

Vas­ta-ainei­den tuotan­nos­ta siinä san­o­taan näin:

 Pitkään oletet­ti­in, että vas­ta-aineen spe­si­fiseen liin­tyn­tärak­en­teeseen tarvit­ta­van infor­maa­tion lähde on antigeeni itse. Nykyään on kuitenkin tul­tu siihen tulok­seen, että vas­ta-aineen rakenne ei johdu ollenkaan antigeenista: elim­istöön syn­tyy suuria määriä erikois­tunei­ta solu­ja, joil­la on ain­ut­laa­tu­inen kyky ”pela­ta rulet­tia” erääl­lä täs­mälleen määrätyl­lä osal­la niistä geeni­jak­soista, jot­ka määräävät vas­ta-aineen rak­en­teen. Tämän erikois­tuneen ja äärim­mäisen nopean geneet­tisen ruletin toim­intaa ei ole vielä yksi­tyisko­htais­es­ti selvitet­ty, mut­ta toden­näköis­es­ti siinä tapah­tuu sekä rekom­bi­naa­tioi­ta että mutaa­tioi­ta, jot­ka kuitenkin kaik­ki ovat sat­tuman­varaisia ja vail­la mitään yhteyt­tä antigeenin rak­en­teeseen. Antigeeni puolestaan toimii val­it­si­jana suosien niiden solu­jen lisään­tymistä, jot­ka sat­tuvat tuot­ta­maan tätä antigee­nia tun­nistavaa vasta-ainetta. 

Tämä mikro­bi­ologi­nen seli­tys on var­maankin van­hen­tunut. Siitä tiedet­täneen paljon enem­män. Olen­naista tässä on tämä sat­un­naisu­us. Ellei sitäkin ole kumot­tu, vas­taus kysymyk­seen on yksinker­tainen: kyse on sattumasta.

Min­ua tämä malli viehät­tää, kos­ka se sopii havain­toi­hin. Havain­toi­hin sopimi­nen on tilas­toti­eteessä merk­ki siitä, että malli ei toden­näköis­es­ti ole kokon­aan väärä, vaik­ka voi tietysti olla.

Jos kyse ei olisi sat­un­nais­gen­er­aat­torista vaan insinöörimäis­es­tä suun­nit­telus­ta, jos­sa antigee­nia mitat­taisi­in ja analysoitaisi­in ja laa­dit­taisi­in sit­ten suun­nitel­ma sen nitistämisek­si, pro­jek­tille olisi jokin arvioitu aika. Olen­naista on, että kun aikaa on kulunut, tuo­ta arvioitua aikaa on jäl­jel­lä vähemmän.

Tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori taas syn­nyt­tää Pois­son-pros­essin. Jos tilas­totiede on tun­tem­aton­ta, sitä voi kuva­ta vaik­ka nopan heitol­la, jota jatke­taan niin kauan, kunnes tulee ensim­mäi­nen kuto­nen. Kuin­ka mon­ta ker­taa pitää nop­paa heit­tää? Keskimäärin kuusi ker­taa, mut­ta vain keskimäärin. Kuto­nen voi tul­la ensim­mäisel­lä ker­ral­la (se on itse asi­as­sa toden­näköisin tulos eli moo­di), mut­ta voi käy­dä niin, että kah­denkymme­nen ker­ran jäl­keen ei ole tul­lut ensim­mäistäkään kutos­ta. Olen­naista on, että pros­es­si on itsen­sä uno­hta­va. Jos ensim­mäiset kak­sikym­men­tä yri­tys­tä ei ole tuot­tanut yhtään kutos­ta, onnis­tu­mi­nen ei ole tul­lut yhtään lähem­mäs. Edelleen jäl­jel­lä on keskimäärin kuusi heit­tok­er­taa, mut­ta siis yhä vain keskimäärin.

Ident­ti­sistä kak­so­sista toinen voi saa­da kutosen ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä, toisel­la onnis­tu­mi­nen voi kestää niin kauan, että tau­ti­in ehtii kuol­la ennen sitä. Niin­pä Cov-19 tuot­taa toisille vaka­van ja toisille lievän taudin pelkän sat­tuman seu­rauk­se­na. Jos virus nitis­tetään ennen kuin se on siir­tynyt hen­gi­tys­tei­hin, selviää pienel­lä kurkkukivulla.

Sat­un­naisu­u­den lisäk­si on kyse sys­temaat­tisu­ud­es­ta. Riip­puu ihmisen yleiskun­nos­ta ja hänen syömän­sä ravin­non ter­veel­lisyy­destä, mis­sä kun­nos­sa tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori on. Hyväkun­toisel­la se suoltaa kokeilu­ja nopeam­mas­sa tahdis­sa, joten hyväkun­toinen selviä toden­näköis­es­ti paremmin.

Nyt seu­raa tek­stiä, jota ei löy­dy Monodin kir­jas­ta. Olen tämän oppin­ut jostain muual­ta, toden­näköis­es­ti epi­demi­olo­gian luen­nol­la. Ja huo­mat­takoon, että tietoni ovat todel­la van­hen­tunei­ta. Vas­tuu siis siir­tyy nyt lukijalle.

Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni.

On havait­tu, että voimakas altistus COV-19-viruk­selle on vaar­al­lisem­pi kuin lievä altistus. Tämä ei ole ihan itses­tään selvää, mut­ta lop­ul­ta ymmär­ret­tävää. Mik­si on eri asia, saako viruk­sia vähän vain tuhatk­er­taisen määrän, kos­ka jos virusten määrä kaksinker­tais­tuu ajas­sa t, se on tuhatk­er­tais­tunut ajas­sa 10t, jol­loin ollaan samas­sa tilanteessa kuin jos viruk­sia olisi heti saatu tuhatk­er­tainen määrä. Mod­onin kuvaaval­la sat­un­nais­gen­er­aat­to­ril­la on kuitenkin ollut tuo 10 t enem­män aikaa. Se on tässä olennaista.

Entä immu­ni­teetin kesto?

Immu­ni­teetin osalta ei tämän ehkä van­hen­tuneen teo­ri­an mukaan ole olen­naista paljonko vas­ta-ainet­ta on. Jos sitä ylipään­sä on, sitä syn­tyy heti lisää, kun tarvi­taan. Vas­ta-aineet näyt­tävät säi­lyvän todel­la pitkään. Ker­ran sairastet­tu vesirokko suo­jaa yleen­sä koko elin­iän. Vuo­den 2009 sikain­flu­enssa säästi paljon hyvin iäkkäitä, jot­ka oli­vat lapsi­na sairas­ta­neet 90 vuot­ta aikaisem­min espan­jan­taudin. Virus voi kuitenkin tul­la uud­estaan vähän muun­tuneena, jol­loin van­ha resep­ti ei päde enää. Myös viruk­set muun­tu­vat sat­un­nais­es­ti. Kun virus kehit­tää mutaa­tion, johon van­hat keinot eivät tep­si, se alkaa taas lev­itä. Har­mit­tomat nuhaku­umet­ta tuot­ta­vat koron­aviruk­set ovat täl­laisia. Ne pyörivät las­ten kesku­udessa jatku­vasti alati vähän muuntuvina.

Uusi melkein saman­lainen antigeeni selätetään helpommin

Jostakin olen oppin­ut, joskaan en tiedä, päteekö tämä enää, että Monodin kuvaa­ma rulet­ti ei ole täysin sat­un­nainen, vaan käyt­tää lähtöko­htanaan van­ho­ja hyväk­si koet­tu­ja resepte­jä ja tekee niihin sat­un­naisia muu­tok­sia. Sik­si uusi influ­enssavirus ei ole yhtä vaar­alli­nen sille, joka on joskus sairas­tanut jonkin influ­enssan, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väestössä, jos yhtään influ­enssa ei ole sairastet­tu. Amerikan inti­aane­ja eivät tuhon­neet espan­jalais­ten aseet vaan hei­dän tuo­mansa inti­aaneille kokon­aan uuden­laiset taudit.

Tuon van­han teo­ri­an mukaan antigeenin ilmaantues­sa tuote­taan ensin vas­ta-aineit­ta van­ho­jen kaavo­jen mukaan ja jos jokin niistä toimii, sitä monis­te­taan. Tämän mukaan immu­ni­teet­ti ei edel­lytä lainkaan vas­ta-ainei­ta ver­essä. Riit­tää, että säilössä on sitä tuot­tavia solu­ja. Tämä on ilmeis­es­ti kumot­tu, kos­ka immu­ni­teet­tia ja sen heiken­tymistä koske­vat artikke­lit puhu­vat vas­ta-ainei­den määrästä ver­essä Tosin aina­han jokin sota ihmisen elim­istössä on meneil­lään, joten kaikkia vas­ta-ainei­ta, joi­ta osa­taan tuot­taa, ver­essä myös on.

Iso resep­tikir­jas­to on hyväksi

Mitä enem­män eri­laisia infek­tioi­ta ihmi­nen on elämässään läpi käynyt, sitä vahvem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­laisia sairauk­sia. Liialli­nen hygien­ia on vaaraksi.

Liialli­nen hygien­ia tekee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän vain­o­harhaisek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­l­ainen kek­sitään vaik­ka siitepölystä. Liika hygien­ia altistaa allergioille.

Seu­raa tutkimushy­po­teesi: kun lievä cov-19 infek­tio ei näytä syn­nyt­tävän vas­ta-ainei­ta, voisiko se johtua siitä, että kun tau­ti voitet­ti­in melkein heti, vas­ta-ainei­ta tarvit­ti­in todel­la vähän. ”Resep­ti” on kuitenkin immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän ”resep­tikir­jas­sa”.

= = = =

Tässä kir­joituk­ses­sa esi­in­tyvät tiedot ovat var­masti van­hen­tunei­ta. Halusin täl­lä kir­joituk­sel­la vain osoit­taa, miten omak­sut­tu tilas­tolli­nen malli aut­taa jäsen­tämään havain­to­ja. Jos­sain vai­heessa malli joutuu havain­to­jen kanssa ris­tiri­itaan. Sil­loin on aika kehit­tää uusi malli.

 

Maanantaimietteitä koronasta

Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä, ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruk­sista. Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.

Tiedän, että jotkut pahek­su­vat täl­laista mielipi­det­tä, kos­ka halu­a­vat toivoa muu­ta. Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tar­tun­nan. Se ei tarkoi­ta, että 60 % väestöstä kansankielel­lä san­ot­tuna ”sairas­tuu” tau­ti­in, jos sairas­tu­misel­la tarkoite­taan korkeaa kuumet­ta ja kah­den viikon vuodele­poa. Ilmeis­es­ti enem­mistö ihmi­sistä ”sairas­taa” taudin oireet­tomana itse sitä lainkaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähäoireise­na. Ennen san­ot­ti­in, että tau­ti ei kaikki­in tar­tu. Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysymyk­seen mil­loin kau­pan hyl­ly­iltä on ostet­tavis­sa tur­valli­nen rokote, min­un luot­ta­mani asiantun­ti­jat sanovat, että aikaisin­taan syksyl­lä 2021, jos sil­loinkaan. Min­un on vaikea uskoa, että nykyisen­laista lock down ‑poli­ti­ikkaa jatket­taisi­in syksyyn 2021 saak­ka. Se kaatuu sekä ihmis­ten kyl­lästymiseen että taloudel­liseen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen keskustelu tästä asi­as­ta on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yleinen mielipi­de tuomit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tävät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talouden ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tarkoit­taa täl­lä kielel­lä, ettei talout­ta saa julkises­ti ajatel­la. Sik­si sitä ajatel­laan ja tehdään päätök­siä julk­isu­udelta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tunne lainkaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmiselämää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tieli­iken­teessä. Kun toim­i­taan bud­jet­ti­ra­joituk­sen alaise­na – niin kun toim­i­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuolee lop­ul­ta paljon enem­män ihmisiä, kos­ka rahat haaskau­tu­vat hyvin kalli­isi­in ja jok­seenkin hyödyt­tömi­in toimi­in sen sijaan, että käytet­täisi­in edullisia ja vaikuttavia.

Nuoret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­laiset ovat nou­dat­ta­neet eristäy­tymis­poli­ti­ikkaa yllät­tävän hyvin, minkä seu­rauk­se­na epi­demia on kään­net­ty säästöliekille Helsin­gin seu­tua luku­un otta­mat­ta, jos­sa se vielä lev­iää hitaasti. Min­un on vaikea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­tymi­nen jatkuisi syksyyn 2021. Jopa riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kuulee sanovan, että jos tämä vielä pitkään jatkuu, hän ottaa mielu­um­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jestetään peräti koron­abileitä tar­tun­nan saamisek­si ja taudin sairas­tamisek­si pois alta. Kun­ni­avier­aana on joku koron­aan sairas­tunut. Tähän on pakko huo­maut­taa, että vaik­ka korona on tuhat ker­taa vaar­al­lisem­pi 80 vuot­ta täyt­täneelle kuin kolmikymp­piselle, ei se ole kolmekymp­pisillekään täysin vaara­ton. Siihen, että syn­tyykö näin immu­ni­teet­ti, palaan myöhem­min tässä kirjoituksessa.

Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että koko ter­vey­den­huolto mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien per­im­ien eri­lais­ten tulovero­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Menetet­ty sukupolvi?

Aika kevyesti ollaan uhraa­mas­sa nuoret sukupol­vet. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisään­tyy. Työt­tömyy­den nousem­i­nen pitkälti yli puolen miljoo­nan tietää sitä, että nuorten on vaikea päästä työelämään. Yhdek­sänkym­men­tälu­vun laman aikana työelämään pyrki­neet pää­sisät sisään hitaasti ja hei­dän urake­hi­tyk­sen­sä jäi pysyvästi huonom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raavien kohort­tien. Pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen korkeak­oulu­jen sisääno­to­ssa on törkeä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuolee enem­män ihmisiä kuin Suomessa 

Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhem­min. Meil­lä se jatkuisi täl­lä vauhdil­la pitkälle ensi vuo­teen. Kir­joitin aikaisem­min, että lop­ul­ta voi käy­dä niin, että Suomes­sa kuolee suh­teessa yhtä paljon ihmisiä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän taloutemme menee aivan päreik­si. Nyt tiedämme enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolonuhrien­määrä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suurem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuollei­ta olisi nyt saatu pelaste­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri ris­ki ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelastaa.

Yhdek­sänkymme­nen mil­jardin mene­tys tarkoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan täy­del­listä tuhoa. Koh­ta olemme tilanteessa, jos­sa emme puhu oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puoli­toista vuot­ta lock dow­n­ia rau­nioit­taisi tämän maan täydellisesti.

Turhat rajoituk­set pois

Nykyiset rajoituk­set mak­sa­vat viisi mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si niiden ei tarvitse mak­saa niin paljon. Maalisku­us­sa eri­laisia rajoituk­sia joudut­ti­in tekemään ilman tutkit­tua tietoa niiden vaiku­tuk­sista, kos­ka tutkit­tua tietoa ei ollut. Oli myös pop­ulisti­nen paine tehdä näyt­täviä eli mah­dol­lisim­man kalli­ita toimia, jot­ta osoitet­taisi­in, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makuinen lääke, sitä tehokkaampi se on.

Nyt on enem­män tietoa ja sik­si on mah­dol­lista purkaa kus­tan­nuste­hot­to­mia rajoituk­sia – niitä, joiden hin­ta on suuri ja hyödyt vähäisiä.

Koulut auki heti

Oli loogista sulkea koulut, kos­ka influ­enssaepi­demiois­sa koulut ovat varuskun­tien ohel­la varsi­naisia epi­demi­amoot­tor­e­i­ta. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­si­in ei oikein tiede­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toisaal­ta se, että lap­sil­ta puut­tuvat keuhkoista ne resep­torit, joi­hin virus tart­tuu ja toisaal­ta kouluis­sa vuosit­tain riehu­vat vähäisem­mät nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aepi­demi­at, jot­ka ovat ehkä koulut­ta­neet immuu­ni­jär­jestelmän tor­ju­maan kaikkia koron­aviruk­sia. Mik­si korona ei tar­tu, ei ole olen­naista, vaan olen­naista on, ettei tar­tu ja eri­tyis­es­ti, että ei lev­iä.

OAJ on esit­tänyt, että vaik­ka korona on vaara­ton lap­sille, se voi olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. Sik­si koulut on pidet­tävä sul­jet­tuina – jos OAJ on loogi­nen, se vaatii koulu­ja pidet­täväk­si sul­jet­tuina puoli­toista vuot­ta. Todet­takoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.

Koulut pitäisi ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Korkeak­oulu­jen pääsykokeet

En pysty mitenkään ymmärtämään, ettei korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta jär­jestet­täisi. Pääsykokeisi­in osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puoles­ta kuu­lu varsi­naiseen riskiryh­mään. Lisää tietysti epi­demi­an lev­iämisen vaaraa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vieri vier­essä. Vapai­ta luen­tos­ale­ja on kuitenkin run­saasti. Kaikille viiden metrin vähim­mäisetäisyys. Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.

Ulkon­ali­ikku­miskiel­to

Lehti­ti­eto­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­teli maalisku­us­sa myös ulkon­ali­ikku­miskiel­toa muiden maid­en tavoin, mut­ta luopui siitä. Käytän­tö on osoit­tanut, että päätös oli oikea. Olen­naista on, ettei men­nä sisään muualle kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulkon­ali­ikku­miskiel­to on ollut turha muual­lakin. Tosin muual­la kat­uelämä on vilkkaampaa.

Ruokar­avin­to­lat

Ymmär­rän, että baarien auki­o­lo on kiel­let­ty ja senkin, että buf­fet-rav­in­toloi­ta on syytä kart­taa, mut­ta voisiko joku virolo­gi ker­toa, mitä tapah­tu­isi, jos avaisimme ruokar­avin­to­lat, jois­sa on pöyti­in­tar­joilu. Pöytiä pitäisi ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nykkäpo­h­jainen jäljitys

Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

Tätä voisi kuitenkin kokeilla.

Hoivakodit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoivakodeis­sa. Meil­lä omais­ten vierailut on kiel­let­ty. Tämä on kuolemien tor­jun­nan kannal­ta jok­seenkin vält­tämätön­tä. Jos virus pääsee hoivakoti­in, arvi­ol­ta joka kol­mas asukas kuolee. Tämä rajoi­tus voidaan pois­taa aivan viimeisenä, vas­ta kun koko epi­demia on loppunut.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää ker­taakaan. Monil­la on elvy­tyskiel­to osoituk­se­na siitä, etteivät he halua kuole­mansa venyt­tämistä. Joku voisi ajatel­la, että on inhimil­lisem­pää hyväksyä omais­ten tapaamisi­in liit­tyvä ris­ki mielu­um­min kuin jäädä hylä­tyk­si kokon­aan yksin.

Inno­vati­ivisia ratkaisu­ja tapaamis­ten jär­jestämiseen var­maan on. Helsinkiläi­nen hoivakoti on tuonut pihalle tapaamiskon­tin, jos­sa omaista voi nähdä luukun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoitet­tu, että taudin sairas­t­a­mi­nen ei suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta. Tämä voisi johtua kahdes­ta syys­tä. Joko jostain syys­tä taudin vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeasti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tuneena takaisin ja läpäisee immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia koske­va koh­ta on herät­tänyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Rokote perus­tuu siihen, että puo­lus­tus­mekanis­mia hämätään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käytetään esimerkik­si heiken­net­tyjä bak­teere­ja elinkelpois­t­en bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pim­n­ta­ma­te­ri­aalia. Se tuot­taa saman­laisen vas­ta-ainereka­ton kuin itse viruskin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tuskaan onnis­tu (eika täud­ista parane) tai jos virus muun­tuu niin vikkelästi, ettei ker­ran sairastet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin, rokote tuot­taa yhtä lyhy­taikaisen vas­tus­tuskyvyn. Pidän tätä mah­dol­lisu­ut­ta täysin teo­reet­tise­na. Pelkään sitä yhtä vähän kuin mete­ori­itin putoamista päähän.

 

Koronapolitiikan kustannustehokkuus

Suomes­sa ter­vey­den­huol­lon tarpeisi­in ohjat­tu­ja raho­ja pyritään käyt­tämään mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti, jot­ta niistä saataisi­in suurin mah­dolli­nen hyö­ty. Rahaa ei haaska­ta hyvin kalli­isi­in hoitoi­hin, raho­jen lop­pues­sa ei joudut­taisi tin­kimään halvoista ja kustannustehokkaammista.

Rajak­si on vaki­in­tunut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa säästet­tyä laatu­pain­otet­tua elin­vuot­ta kohden. Tämä ter­veen elin­vuo­den hin­ta on havait­tu tar­jol­la ole­vista lasken­tatavoista parhaaksi.

Ikära­sis­mia?

Sil­loin­han lapsen elämän pelas­tamis­es­ta kan­nat­taa mak­saa enem­män kuin van­huk­sen elämän pelas­tamis­es­ta? Ikärasismia?

Tehdään­pä aja­tuskoe. Jumala ilmoit­taa sin­ulle, että on päät­tänyt laps­esi kuol­e­van syöpään, mut­ta antaa sin­un päät­tää, kuoleeko hän siihen yliop­pi­lasvuote­naan vai 65 vuot­ta myöhem­min maates­saan viimeisil­lään hoivakodis­sa sänkyyn hoidet­ta­vana. Onko vaikeuk­sia päättää?

Suomen koron­akuolemista 2/3 on tapah­tunut van­hus­ten hoito­laitok­sis­sa. Se on pieni skan­daali, mut­ta toisaal­ta menete­ty­istä elin­vu­o­sista tämän osu­us on jotain 10 – 20 pros­entin luokkaa. Nois­sa hoito­laitok­sis­sa ollaan keskimäärin kak­si viimeistä elin­vuot­ta. Ne nuoremp­ina kuolleet ovat isom­pi ongelma.

Kaikkien elin­vuodet samanarvoisia

Ammat­tieetikoil­la on vaikeuk­sia päät­tää, mitä tehdä, kun auto on tör­määmässä toiseen autoon tuhoisin seu­rauksin. Edessä olevas­sa autol­la kuolisi viisi, mut­ta voi väistää ja tör­mätä toiseen, jol­loin kuolisi vain kak­si. Jos väistät, aiheutat teol­lasi noiden kah­den kuole­man. Tosin säästät viiden ihmisen hengen.

Ter­vey­den­huol­los­sa tulee uno­htaa täl­lainen hienos­telu ja vali­ta hoitostrate­gia, joka säästää eniten elin­vu­osia. Pitäisi siis vali­ta tör­mäys siihen pienem­pään autoon.

Koron­apoli­ti­ikan taloudelli­nen hin­ta eivät ole ne sadat miljoonat, joi­ta se aiheut­taa suo­ri­na menoina ter­vey­den­huol­lolle, vaan kansan­tuot­teen lasku, siis koti­talouk­sien, yri­tys­ten, kun­tien ja val­tion menet­tämät tulot. Kuopan syvyy­destä on esitet­ty eri­laisia luku­ja, mut­ta käyt­täkäämme kahdek­saa pros­ent­tia eli 22 mil­jar­dia euroa. Tätä kestäisi kak­si vuot­ta eli lasku olisi 44 miljardia.

Jos käytämme tuo­ta laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den mak­sim­i­hin­taa, 100 000 €/vuosi, 44 mil­jardin uhrauk­sel­la pitäisi siis säästää 440 000 elin­vuot­ta. Jos laskemme kuusi [1] menetet­tyä elin­vuot­ta kuol­lut­ta poti­las­ta kohden, pitäisi siis säästää 73 000 kuole­maa. Näin suur­ta koron­akuolleisu­ut­ta ei kukaan ole ennus­tanut mis­sään skenaariossa.

Tuo kus­tan­nus ei ole kokon­aan väl­tet­tävis­sä, vaik­ka val­tio ei rajoit­taisi mitään. Kukaan ei ole kieltänyt asioimas­ta Stock­man­nil­la, mut­ta kaup­pa on tyhjä asi­akkaista. Viisas on varovainen, vaik­ka ei käskettäisi.

Koron­apoli­ti­ikkamme, eri­tyis­es­ti se, mitä julk­isu­udessa vaa­di­taan, on niin kallista, että sel­l­aiseen ylel­lisyy­teen ei muus­sa ter­vey­den­huol­los­sa ole varaa.

Niin­pä pitäisi taloudelle kalleimpia ja ihmisille han­kalimpia rajoituk­sia purkaa kus­tan­nuste­hot­to­muusjärjestyk­sessä. Tästä meil­lä ei ole kun­non tutkimusti­etoa, mut­ta pitäisi aivan ehdot­tomasti olla. Hyvin merkit­täviä päätök­siä joudu­taan tekemään mutu-pohjalla.

Niin­pä joudun minäkin arvailemaan.

Tästä eteen­päin tämä kir­joi­tus on silkkaa spekulaatiota.

Min­un lis­tani kär­jessä ovat perusk­oulun alim­mat luokat. Alalu­okkalaisille koulumat­ka on heille paljon vaar­al­lisem­pi kuin koron­avirus. Siitä, ovatko he tar­tun­nan lähteitä, on kovin eri­laisia käsi­tyk­siä. Jos ei saa taud­ista kun­non oire­i­ta, ei myöskään pärs­ki ympäri­in­sä, mut­ta lääkärit tietävät näistä asioista min­ua enem­män. Lancetis­sa julka­istu meta-ana­lyysi tuli siihen tulok­seen, että koulu­jen sulkem­i­nen on jok­seenkin hyödytön­tä. Ei täysin hyödytön­tä, mut­ta jok­seenkin hyödytön­tä. Tosin tilas­toti­eteil­i­jänä min­un on pakko sanoa, että viita­tuis­sa tutkimuk­sis­sa käyte­tyt tutkimus­menetelmät eivät min­ua täysin vaku­u­ta. Kan­nat­taisi tehdä koti­mainen tutkimus asi­as­ta. Avat­taisi­in vaik­ka yksi helsinkiläi­nen koulu kokeeksi.

Pienelle koul­u­laiselle päivä kolmis­taan isän ja isän laatikkovi­inin kanssa on las­ten­suo­jelulli­nen ris­ki. Lisäk­si on turha kuvitel­la, että vas­ta lukemista opiskel­e­vat oli­si­vat eri­tyisen tehokkai­ta etäopiske­li­joi­ta. Hin­ta koulunkäyn­nin lop­pumis­es­ta on korkea ja hyödyt vähin­täänkin epäselvät.

Etä­työstä pitäisi päästä pian taval­liseen työhön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujuakin, mut­ta tieto­jen lev­iämisen hidas­tu­mis­es­ta (ei yhteistä kahvi­tun­tia) koitu­vat ongel­mat kumu­loitu­vat. Viral­li­sis­sa etäkok­ouk­sis­sa käsitel­lään vain viral­liset asi­at, oikean kok­ouk­sen tauol­la voi nykäistä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain. Näin tieto lev­iää organ­isaa­tion sisäl­lä. Voihan siel­lä työ­paikallakin pitää vähän etäisyyttä.

Pitäisikö ruokar­avin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöyti­in. Buf­fet-rav­in­tolois­sa viruk­set tart­tuvat val­ta­van paljon tehokkaammin.

Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eristämisen, joten en sano muu­ta kuin, että varsi­naiset epi­demi­ol­o­giset perus­teet kart­taan kat­so­ma­l­la näyt­täi­sivät ole­van eristää Pohjois- ja Etelä-Kar­jala muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas log­a­r­it­mi­asteikolle niin ymmär­rät miksi.

Aasialais­ten käyt­tämien hen­gi­tys­suo­jien pitäisi olla pakol­lisia joukkoli­iken­teessä ja kaupois­sa – heti kun niitä on jostain saatavilla.

Ja vielä: koron­avet­er­aanin pas­si niille, jot­ka tutk­i­tusti ovat taudin jo sairas­ta­neet. Hei­dän määrän­sä saat­taa olla paljon suurem­pi kuin tiedämme. Pois­te­taan kaik­ki rajoituk­set nyt ainakin heiltä. Heitä kan­nat­taa sijoit­taa myös vaar­al­lisi­in asiakaspalvelutehtäviin.

 

[1] Tuon kuusi vuot­ta päät­telin epä­tarkasti kuollei­den iästä ja siitä, että sairaus iskee helpom­min huonokun­toisi­in ja perus­sairaisi­in. Suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee oikea.