Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus

Huomiotani on herät­tänyt, että, että kuolleisu­us koron­aan tun­tuu laske­neen paljon nopeam­min kuin tar­tun­to­jen määrä – tai nous­sut hitaam­min, maas­ta riip­puen. Päätin piirtää tästä sum­mit­taisen kuvan. Laskin liuku­van kah­den viikon sum­man kuolleista ja jaoin sen liuku­val­la kah­den viikon sum­mal­la rek­isteröidy­istä tar­tun­noista kak­si viikkoa aiem­min. Siis esimerkik­si toukoku­un 15.–28. päivän kuolemat jaet­tuna toukoku­un 1.–14. päivän tar­tun­noil­la.  Perus­teena tässä oli, että kuole­ma seu­raa keskimäärin kol­men viikon kulut­tua tar­tun­nan saamis­es­ta ja tar­tun­nan saamis­es­ta menee viikko sen havait­semiseen ja rek­isteröin­ti­in. Ihan näin tätä ei pitäisi tehdä, mut­ta tehdäk­seen tämän oikein, pitäisi tietää kuolleista, mil­loin hei­dän tar­tun­tansa on rekisteröity.

Jouduin jät­tämään maalisku­un pois kokon­aan. Sar­jan alus­sa esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa näin mitat­tu tapauskuolleisu­us olisi ollut 66 %. Tuol­loin rek­isteröi­ti­in vain kuole­maisil­laan ole­vat potilaat.

Aika jyrkkä on lasku ollut. Yhdys­val­lois­sa run­saas­ta 12 pros­en­tista alle kah­teen pros­ent­ti­in, Ital­ias­sa 12 pros­en­tista  noin kolmeen pros­ent­ti­in, Sak­sas­sa noin kuud­es­ta pros­en­tista noin pros­ent­ti­in, Tukhol­mas­sa noin 14 pros­en­tista 0,3 pros­ent­ti­in (!) ja Suomes­sa noin seit­semästä pros­en­tista välil­lä nol­laan. Nyt Suomen luku on hypähtänyt neljän kuole­man­ta­pauk­sen vuok­si neljään pros­ent­ti­in. Heinäku­us­sa tar­tun­to­ja oli hyvin vähän, sik­si arvio heit­tele­htii noin kovasti. Koh­ta se tasoit­tuu, kun kas­va­vat tar­tun­tamäärät tule­vat näkyviin.

Mik­si tapauskuolleisu­us on laskenut näin paljon?

Pääsyy on siinä, että nyt tes­tataan enem­män ja vähäoireisem­pia. Kun tes­tat­ti­in vain vakavia oire­i­ta saanei­ta, näi­den kesku­udessa kuolleisu­us tietysti on suurem­pi. Eri­tyis­es­ti tämä näkyy Tukhol­mas­sa. Jos tämä olisi ain­oa seli­tys ja jos nyt havait­taisi­in kaik­ki tar­tun­nat, kevääl­lä olisi havait­tu vain noin joka 50. tartunta.

On myös opit­tu hoita­maan sairaut­ta. Alus­sa moni kuoli verenkier­ron tukkeu­tu­miseen sisäe­limis­sä, mut­ta tätä ymmär­retään nyt lääk­itä. Van­huk­sia on opit­tu suo­jaa­maan taudilta.

Joku väit­tää, että val­in­ta­paine on muun­tanut virus­ta vähem­män tap­pavak­si. Tämä olisi loogista, sil­lä virus lev­iää parem­min, jos se ei tapa isäntäänsä.

Käyt­täy­tymisen muu­tos on saanut aikaan sen, että tar­tun­nan saa­neet ovat nyt nuorempia.

Maid­en väliset erot tapauskuolleisu­udessa ovat niin suuria, että seli­tys­tä on etsit­tävä tes­tauskäytän­tö­jen eroista. Toki antibioot­tire­sistenssil­läkin on merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti Italiassa.

65 vastausta artikkeliin “Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus”

    1. Olavi:
      Ihmiset ovat myös kehit­täneet vastustuskykyä

      https://sebastianrushworth.com/2020/08/08/what-is-the-best-way-to-measure-rates-of-covid-immunity/

      Kiitos! Oli­pa mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Koska­han täl­laiset näkökul­mat ylit­tävät mei­dän medi­an uutiskynnyksen?

      Tapausten rapor­toin­nista:

      Var­men­net­tu­jen tar­tun­to­jen määrä on edelleen aika epälu­otet­ta­va luku, eikä ver­tailukelpoinen aiem­pi­in lukui­hin, kos­ka tes­tausten määrä ja kri­teer­it on muut­tuneet. Olisiko mis­tään saatavis­sa tes­taus­määri­in suh­teutet­tu­ja tartuntamääriä? 

      Vakavien tapausten vähentäminen:

      Kun meil­lä on myös risti-immu­ni­teet­tia muista koron­avirus­in­fek­tioista, niin eikös tur­valli­nen tapa vähen­tää vakavien covid-19 ‑tapausten määrää olisi altistaa ihmisiä noille muille, har­mit­tomam­mille koron­aviruk­sille? Ote­taan nämä neljä virus­ta, heiken­netään niitä vähän ja annetaan nenätip­poina etenkin niille, jot­ka eivät ole altistuneet vuosi­in las­ten nuhaku­umeille. Osit­tainenkin immu­ni­teet­ti olisi parem­pi kuin ei immu­ni­teet­tia ollenkaan, kuten joku infek­tion­lääkäri medi­as­sa tote­si. How about? 

      Toisek­si, D‑vitamiinitasojen yhteys tämän uuden taudin vakavi­in kom­p­likaa­tioi­hin (ARDS) on jo osoitet­tu, ja lisäk­si on ole­mas­sa aiem­paa doku­men­toitua tutkimus­ta veren D‑vitamiinitason vaiku­tuk­sista T‑soluimmuniteettiin, eikö olisi kansakun­nan etu nos­taa D‑vitamiinisuositusta 50–100 mikro­gram­maan / vrk? 

      Epi­demi­ara­joi­tusten uhates­sa koko yhteiskun­nan tule­vaisu­ut­ta, voitaisi­inko nyt olla vähän inno­vati­ivisem­pia ja agi­ilimpia tässä asi­as­sa ja käyt­tää kaik­ki niksit sen pohjim­maisen ongel­man ratkaisuun?

      Sehän ei ole viruk­sen lev­iämi­nen sinän­sä (jota emme voi kuitenkaan estää — kuten Uusi See­lan­ti juuri osoit­ti), vaan ain­oas­taan ne vaka­vat tau­timuodot, joille pienen pieni osa kansas­ta on altis.

  1. Olen tehnyt saman huomion ja poht­in­ut myös samo­ja mah­dol­lisia seli­tyk­siä noil­la parametreilla.
    — testausmäärät
    — oire­htivien ikä
    — viruk­sen muta­toi­tu­mi­nen vähem­män vaaralliseksi

    Kos­ka dataa ei ole käytet­tävis­sä, niin seli­tyk­set jäävät vain hypo­teesin asteelle. THL varsinkaan ei kun­nos­taudu jaka­mal­la kun­nol­lista informaatiota.

    Seu­raa­va asia sit­ten on, että kiin­nos­taako tuo jyrkästi laske­va tapauskuolleisu­us tässä vai­heessa ketään. Ainakaan lehdis­töä tämä ilmiö ei ole kiin­nos­tanut. Enem­män revitel­lään otsikoi­ta mask­ien käyt­tö­su­osi­tuk­sista ja pakoista, karan­teeni­pakoista jne jne.
    Toisaal­ta lehdis­töstä viis. Päätök­sen­tek­i­jät ja hei­dän neu­vo­nan­ta­jansa sen sijaan voisi­vat huomioi­da tämän olen­naisen muu­tok­sen. Ehkä yhteiskun­nan sulkem­i­nen ei ole kovin kan­nat­tavaa, jos taudin tapauskuolleisu­us vas­taa rankkaa influ­enssaa. Voisiko ajatel­la myös, että ihmis­ten pelot­telu pitäisi lopettaa.

    1. Jep. Suo­ma­laisen roska­me­di­an hys­teer­i­nen koronaul­von­ta on ollut nau­ret­tavu­udessaan kaikkien aiko­jen poh­jan­oteer­aus, mut­ta vielä vakavampi moka oli min­is­teri Kiu­run aivoflat­u­laa­tio bulkkipäätöksinä annet­tavista pakkokaran­teeneista. Tar­tun­tatau­ti­lak­i­han ei nimit­täin moko­mia mah­dol­lista, vaan karan­teenipäätök­sen täy­tyy aina perus­tua lääkärin tekemään henkilö- ja tapausko­htaiseen analyysiin.

      Kiu­run möläy­tyk­ses­tä onkin jo tehty lukuisia kan­telui­ta oikeusasi­amiehelle. Ja hyvä niin, kos­ka aihet­ta todel­lakin on.

  2. Todel­la merkit­tävä osa tau­ti­in kuolleista oli kevääl­lä ja alkukesästä yli 80-vuo­ti­ai­ta. Mut­ta ei heitäkään määrään­sä enem­pää ole, joten tok­i­han kuolleisu­us­lu­vut pienenevät. Näin minä sen ajattelisin.

    1. Jos Suomes­sa noin 200 000 kokois­es­ta ikälu­okas­ta parisa­taa kuolee, niin kyl­lä sinne aika lail­la porukkaa jäl­jelle jää.

      Se että, jos kuolleisu­us piene­nee, ei tarkoi­ta korona olisi vain pikkuisen kausi­flun­ssaa pahempi tau­ti. Korona voi olla todel­la paha läh­es kenelle tahansa. Turun Sanomis­sa oli keskivi­ikkona 42-vuo­ti­aan peruster­veen naisen tari­na. Ensin viikko kotona, ambu­lanssil­la sairaalaan, siel­lä teho-osas­tolle, koti­in päästyä vielä 2,5 viikkoa heikkona sairaslo­ma­l­la. Vielä nytkin reilun 2 kk:n päästä vaivana kova väsymys. Äiti kuoli, sis­ar sairasti lievänä, sis­aren mies jou­tui teholle. Koron­aan pitää suh­tau­tua vakavasti ja siitä on syytä varoitella. 

      Kevään hyvään tulok­seen Suomes­sa päästi­in nou­dat­ta­mal­la hyvin rajoituk­sia ja ohjei­ta kuten tur­vaetäisyyk­siä, mas­sati­laisuuk­sien peru­u­tuk­sia, käsi­hy­gien­i­aa jne. Ei kukaan halua sulkea yhteiskun­taa, mut­ta varovaisia mei­dän pitää olla.

  3. Lisää speku­laa­tio­ta, entäpä nyt kun varovaisu­us on lisään­tynyt ja saadaan entistä toden­näköisem­min vain lievä altistus, vähem­män viruk­sia tar­tun­nas­sa, ja se aiheut­taisi lievem­män tautimuodon?

  4. Lau­ma­suo­jae­fek­tim rajapyykin on viimeaikoina arvioitu ole­van niinkin alhainen kuin 20–35%, kiitos super­levit­täjien koros­tuneen roolin tar­tun­nan levit­tämisessä sekä T- ja B‑muistisolujen koros­tuneesta roolista infek­tioiden nopeina poisko­r­jaa­ji­na (joiden ole­mas­saoloon taas on arvioitu vaikut­ta­van ris­ti­in­in­fek­tiot muiden koron­avirusten kaut­ta). Tähän Sars-Cov2 ‑vas­ta-aineel­lis­ten osu­us päälle, a vot.

    Jos näin, niin Ruotsin pienehkö IFR-luku ei yhtäkkiä olekaan niin yllättävä.

    Noinko­han taas ker­ran Svergie vie koko muu­ta maail­maa viimeisessä erässä (kieltämät­tä mirheel­lisel­la ensi­vai­heen hin­nal­la), kun vielä huomioidaan Uuden See­lan­nin tämän­päiväiset tapah­tu­ma ja reak­tiot niihin. Kovim­mat tulah­dut­ta­ja­maat ovat kuin kui­va met­sä tulitikulle?

      1. Lau­ma­suo­jaan vaa­dit­ta­va taso riip­puu olo­suhteista. Mum­bain slum­meis­sa kon­tak­te­ja taitaa olla aika paljon.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Osmo Soin­in­vaara: Lau­ma­suo­jaan vaa­dit­ta­va taso riip­puu olo­suhteista. Mum­bain slum­meis­sa kon­tak­te­ja taitaa olla aika paljon. Myös Berg­amossa pohjoisi­tal­ias­sa yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Todel­liseen lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan ilmeis­es­ti että yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Mon­tako % sairas­tunei­ta tämä vas­taa on vaikea sanoa.   Mikael(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

        Myös Berg­amossa pohjoisi­tal­ias­sa yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Todel­liseen lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan ilmeis­es­ti että yli 50% on vas­ta-ainei­ta. Mon­tako % sairas­tunei­ta tämä vas­taa on vaikea sanoa.

      3. Kan­nat­taa huomioi­da, että BBC:n artikke­lis­sa san­o­taan, että slum­mien ulkop­uolel­la vain 16%:lla oli vas­ta-ainei­ta. Todel­li­nen luku lie­nee siis jotain haarukas­sa 25–40%. Sekin toki paljon.

  5. Aikoinaan sinäkin noteer­a­sit tilas­toti­eteel­lisen päätelmän, että Venäjän vaal­i­t­u­los ei voi olla oikea.

    Olisiko näistä korona-luvuista mitenkään mah­dol­lista tehdä vas­taavia päätelmiä, jot­ka todis­ta­vat mit­taus­tu­lok­set tilas­tol­lis­es­ti joko mah­dol­lisik­si tai mahdottomiksi?

      1. Voitko täs­men­tää mikä Espan­jan luvuis­sa mättää?

      2. G2D2:
        Voitko täs­men­tää mikä Espan­jan luvuis­sa mättää? 

        Medi­ati­eto­jen mukaan Espan­jan kuolleisu­usti­eto­ja ker­tako­r­jat­ti­in kahdesti, vähään aikaan niitä ei saatu lainkaan ja nyt epi­demi­an yli sum­mat­tuun lop­putu­lok­seen pitäisi lisätä jotain 50% jot­ta päästäisi­in tilas­toitu­un ylikuolleisu­u­teen samal­ta ajalta.

      3. spot­tu: Medi­ati­eto­jen mukaan Espan­jan kuolleisu­usti­eto­ja ker­tako­r­jat­ti­in kahdesti, vähään aikaan niitä ei saatu lainkaan ja nyt epi­demi­an yli sum­mat­tuun lop­putu­lok­seen pitäisi lisätä jotain 50% jot­ta päästäisi­in tilas­toitu­un ylikuolleisu­u­teen samal­ta ajalta. 

        Saman­tyyp­pinen luke­ma ylikuolleisu­udessa on hyvin monis­sa mais­sa, ts. kuolin­ti­las­toista näkyvä kuolleisu­u­den kasvu on selvästi suurem­pi kuin rek­isteröi­ty­jen covid-kuolemien määrä. Yhdys­val­lois­sa luokkaa kol­mannes, UK:ssa taisi olla myöskin merkit­tävä. Mosko­vas­sa oli parin kuukau­den aikana kuusi ker­taa niin korkea ylikuolleisu­us kuin mitä oli koron­akuolemik­si ilmoitettuja.

  6. Muu­tos kuolleisu­u­teen tapah­tuu myös kuole­man­syyn tulkin­nan muut­tumisen kaut­ta. Kun perus­sairaus on jo ennestään vaka­va, niin covid-19.n tuo­ma keuhkoku­ume on vain vähem­mistö­pain­oinen syy kuole­malle. Muis­te­len, että keuhkoku­ume luokitel­laan edelleen kuole­man­syyk­si ilman että aiheut­tanut­ta bak­tee­ria tai virus­ta nimeltä syytetään.

    1. Tulk­it­si­ja:
      Muu­tos kuolleisu­u­teen tapah­tuu myös kuole­man­syyn tulkin­nan muut­tumisen kaut­ta. Kun perus­sairaus on jo ennestään vaka­va, niin covid-19.n tuo­ma keuhkoku­ume on vain vähem­mistö­pain­oinen syy kuole­malle. Muis­te­len, että keuhkoku­ume luokitel­laan edelleen kuole­man­syyk­si ilman että aiheut­tanut­ta bak­tee­ria tai virus­ta nimeltä syytetään.

      Tässä on var­maankin maako­htaisia ero­ja. Esimerkik­si Ruot­sis­sa tilas­toidaan nimeno­maan tapauk­set, jois­sa kuolleel­la oli covid-tau­ti, eikä vain niitä tapauk­sia, jois­sa kuole­man pääsyy on covid. Näin ainakin uuti­soiti­in kevääl­lä ja mikään ei viit­taa siihen, että tapa olisi muuttunut.

      1. Bri­tan­nia muut­ti tilas­toin­tias niin, että jos ei kule 28 päivän sisäl­lä diag­noosista, kuolin­syyk­si ei laite­ta Covis-19:ää. Kuollei­den jmäär äaleni ker­ral­la 5700:lla

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Bri­tan­nia muut­ti tilas­toin­tias niin, että jos ei kule 28 päivän sisäl­lä diag­noosista, kuolin­syyk­si ei laite­ta Covis-19:ää. Kuollei­den jmäär äaleni ker­ral­la 5700:lla

        Bri­tan­ni­as­sa kuolleisu­us on ollut selkeästi aliarvioitua, tes­tauk­sen puuttues­sa, kun esim. koti­in sydänko­htauk­seen kuollei­ta ei las­ket­tu Covidin piikki­in. Tämä näkyy eri­lai­sista ylikuolleisu­usti­las­toista, esim. FT, vaik­ka moni muu kuolleisu­us on laskenut, kuten flun­ssista ja muista keuhkoku­umeista johtu­vat. Tuo 28 päivän diag­noosir­a­ja on myös tulkin­nan­varainen jos testiä ei ole tehty, tai jos sairaus on kestänyt pidem­pään, tai jos syynä ovat covidin aiheut­ta­mat jälkioireet, kuten sydän.

  7. Ital­ian pahin piik­ki johtunee siitä, että sairaala­jär­jestelmä ylikuor­mit­tui, jol­loin ihmisiä alkoi kuole­maan hoidon puut­teeseen. Mis­sään mis­sä ter­vey­den­huolto on pelan­nut koko ajan, ei ole näkynyt paho­ja piikkejä.

  8. Eikös 0,3 % ole aika lähel­lä ennustet­tua infek­tiokuolleisu­ut­ta? Siis joko kuolleisu­us on todel­lisu­udessa tätäkin alem­pi tai Tukhol­mas­sa kaik­ki tapauk­set jäävät tes­taa­jien haaviin.

  9. Sairas­tuneet ovat nyt nuor­ta bilekansaa ja myös matkustel­e­vaisia työikäisiä. Van­huk­set ovat eristyk­sis­sä jos­sain­määrin edelleen.

  10. Yksi syy lie­nee myös diag­nos­toitu­jen iässä. Juuri kat­selin erästä tilas­toa, jon­ka mukaan koron­aviruskuolleisu­us on kaikissa ikävu­osikym­menis­sä välil­lä 0–60 ‑vuo­ti­aat ollut globaal­isti promil­lelu­okas­sa eli alle pros­entin. Yli 80-vuo­ti­ail­la kuolleisu­us on monis­sa mais­sa ollut yli 10 %. Mah­dol­lis­es­ti sen myötä kun van­huk­sia on yritet­ty suo­jel­la koronatar­tun­noil­ta, sairas­tunei­den jakau­mas­sa on nuorem­pi­en osu­us kas­vanut, mikä alen­taa automaat­tis­es­ti tar­tun­nan saanei­den keskimääräistä kuolleisu­ut­ta. Lisäk­si toki taudin lev­iämistä on opit­tu estämään, ja sairas­tunei­ta hoita­maan paremmin.

  11. Muuten hyvä, mut­ta antibiootit ei vaiku­ta viruksiin,joten resistenssil­lä ei ole merk­i­tys­tä. Fak­tat kun­toon Ode.

    1. Muuten hyvä, mut­ta antibiootit ei vaiku­ta viruksiin,joten resistenssil­lä ei ole merkitystä.

      Viruk­sen heiken­tämä saa hel­posti bak­teeripo­h­jaisen keuhkoku­umeen ja kuolee siihen, jos sitä ei saa­da antibiooteil­la kun­toon. Tämä on todel­la yle­nen tapa kuol­la sekä influ­enssaan että COV-19:ään

      1. Ok. Hyvä point­ti, jota en tul­lut ajatelleeksi.

  12. Tämä kuolleisu­usas­teen pienen­e­m­i­nen on erit­täin tärkeä huomio. Suomes­sa riit­täisi täl­lä het­kel­lä seu­raa­vat rajoitukset:
    ‑Vähänkin kipeänä jäädään koti­in eristyk­seen ja tehdään etätyötä/koulua jos se mah­dol­lista ter­vey­den ja työte­htävän perus­teel­la. Aiem­min käytän­tönä ollut­ta pienessä flun­ssas­sa töihin/kouluun tuloa ei sal­li­ta keneltäkään. Työ­nan­ta­jal­la, kouluil­la, päiväkodeil­la vastuu
    — Ulko­mail­ta riski­maista tul­lessa testaus+karanteeni ja väl­tetään julk­isia välineitä lento­ken­tältä, sata­mas­ta tms tul­lessa karan­teeni­in. Val­tio hoitaa testauksen
    — Nou­date­taan lisä varovaisu­ut­ta riskiryh­mien kanssa toimiessa

    Kaik­ki muut toimen­piteet ovat ylim­i­toitet­tua kuolleisu­usas­teen perusteella.

  13. Ehdotan pitämään mielessä koro­nan vaar­al­liset piiiteet:
    Tart­tumisväli on supis­tunut jopa kolmeen päivään (siis miten pian tar­tun­nan saanut voi tar­tut­taa seu­raaven). varsi­naisi­in oireisi­in voi men­nä 13 päivää. Niin­pä tau­ti voi lev­itä salakavalasti ja kovin nopeasti. Vaka­vatkaan oireet eivät estä lev­iämistä. Luon­nolli­nen immu­ni­teet­ti kestää ehkä 6kk. Vaitet­tavasti tämä taitaa koskea myös rokot­tei­ta. Nopea syk­le maah­dol­lis­taa run­saan muta­toi­tu­misen ja voi tuot­taa ikävämpiä ver­sioi­ta. Virus saat­taakin jäädä ihmiseen pysyvästi piiloon ja alkaa myöhem­min tehdä tuhoa jossain.
    Eikö pitäisi pohtia mik­si kiinalaiset pär­jäävät koro­nan kanssa aika hyvin.

    1. erk­ki nii­ni:
      Ehdotan pitämään mielessä koro­nan vaar­al­liset piiiteet:
      Tart­tumisväli on supis­tunut jopa kolmeen päivään (siis miten pian tar­tun­nan saanut voi tar­tut­taa seu­raaven). varsi­naisi­in oireisi­in voi men­nä 13 päivää. Niin­pä tau­ti voi lev­itä salakavalasti ja kovin nopeasti. Vaka­vatkaanoireet eivät estä lev­iämistä. Luon­nolli­nen immu­ni­teet­ti kestää ehkä 6kk. Vaitet­tavasti tämä taitaa koskea myös rokot­tei­ta. Nopea syk­le maah­dol­lis­taa run­saan muta­toi­tu­misen ja voi tuot­taa ikävämpiä ver­sioi­ta. Virus saat­taakin jäädä ihmiseen pysyvästi piiloon ja alkaa myöhem­min tehdä tuhoa jossain.
      Eikö pitäisi pohtia mik­si kiinalaiset pär­jäävät koro­nan kanssa aika hyvin.

      Ehkä… taitaa… voipi… saattaa…

      Vuo­den 2003 SARS-CoV­‑1 jäljiltä löy­tyy edelleen immuu­ni­vastet­ta — mik­si SARS-CoV­‑2 käyt­täy­ty­isi aivan eri­lail­la? Kum­mallista, että osa tutk­i­joista jak­saa edelleenkin jankut­taa mantraa “ei ole vielä riit­tävästi todis­tei­ta pysyvästä immu­ni­teetista” vaivau­tu­mat­ta perustele­maan epäi­lyjään — media tietysti revit­telee tästä ilomielin “me kuol­laan kaik­ki” otsikoita.

      Mon­et tes­tauk­sis­sa eden­neet rokotekan­di­daatit ovat tuot­ta­neet voimakkaan immuunivasteen.

      Tutkimuk­sis­sa ei ole havait­tu, että koron­avirus muta­toi­tu­isi nopeasti — päin vas­toin muta­toi­tu­mi­nen on ollut hidas­ta, mikä antaa toivoa tehokkaiden rokot­tei­den aikaansaamisesta.

      Min­neköhän se virus oikein jäisi piiloon? Folio­hatun ja pääkopan väliin?

      Ehkä koron­ap­sykoosi on todel­li­nen ilmiö ja ehkä ter­vey­den­hoidon pitäisi alakaa vakavasti miet­tiä siitä miten elämän hallinnan menet­täneitä poti­lai­ta voitaisi­in ohja­ta fobiansa parista kohti normaalia?

      1. ksee: Kum­mallista, että osa tutk­i­joista jak­saa edelleenkin jankut­taa mantraa ”ei ole vielä riit­tävästi todis­tei­ta pysyvästä immu­ni­teetista” vaivau­tu­mat­ta perustele­maan epäi­lyjään – media tietysti revit­telee tästä ilomielin ”me kuol­laan kaik­ki” otsikoita.

        Höp­sistä. Tuo arvio perus­tuu mui­hin koron­aviruk­si­in ja tarkoit­taa, vain että ruot­salaisit­tain sairas­ta­mal­la taud­ista ei pääse ikinä eroon, se jää pyörimään maail­malle kuin flun­ssat ja että sik­si saate­taan joutua vuosit­taiseen rokotuskierteeseen.

        ”Me kuol­laan kaikki”-otsikoita ei ole tästä aihep­i­iristä kyl­lä näkynyt, enem­mänkin pähkäiltäessä siitä, kuin­ka paljon elämä muut­tuu, jos rokotet­ta ei löy­dy eikä viruk­selle tule pysyvää suo­jaa. Tur­is­mi ainakin vähe­nee radikaal­isti. Ehkä se on maail­man­lop­pu joillekin?

      2. Ehkä se on maail­man­lop­pu joillekin?

        Ainakin Etelä- ja Kes­ki-Euroopan maille se on juuri sitä.

        Jos koron­aan ei löy­dy rokotet­ta ja se jää kiertämään maail­maa kausi-influ­ensso­jen tapaan, ruve­taan siihen myös suh­tau­tu­maan samal­la taval­la. Min­is­teri Lin­tilä vaatii jo nyt Suomen jär­jet­tömän tiukko­jen esi­in­tyvyys­tur­vara­jo­jen nos­tamista lähem­mäs EU-suosi­tus­ta — mikä oikein onkin — eikä hän tule ajan kulues­sa var­masti ole­maan vaa­timuksi­neen yksin.

        Eli ei se tur­is­mi pidem­mäl­lä aikavälil­lä mihinkään kuole. Onko­han sekin maail­man­lop­pu joillekin?

      3. “Jos koron­aan ei löy­dy rokotet­ta ja se jää kiertämään maail­maa kausi-influ­ensso­jen tapaan, ruve­taan siihen myös suh­tau­tu­maan samal­la tavalla”

        Infek­tio­tau­tien emer­i­tus­pro­fes­sori Heik­ki Pel­to­la tote­si HS:n haas­tat­telus­sa, että his­to­ri­al­lis­es­ti tarkastel­tuna yksikään pan­demia ei ole jäänyt maail­malle pyörimään ikuisik­si ajoik­si. Virus­in­fek­tiot sam­mu­vat itses­tään jos­sain vai­heessa, kuten kävi Espan­jan taudillekin. Heikil­lä on mie­lenki­in­toisia ajatuksia!

      4. Mau­r­izio: Jos koron­aan ei löy­dy rokotet­ta ja se jää kiertämään maail­maa kausi-influ­ensso­jen tapaan, ruve­taan siihen myös suh­tau­tu­maan samal­la tavalla. 

        Tuskin ale­taan, kos­ka korona on yhtä vaar­alli­nen aikuiselle mitä kausi-influ­enssa on vanhukselle. 

        Tiet­ty mallis­sa “kausi-infllu­enssa” ainakin eläkkei­den tk-meno­jen kovin kasvu tait­tunee ihan itsek­seen muu­ta­mas­sa vuodessa kun korona leikkaa ihmis­ten kalleim­mat vuodet pois.

      5. Tuskin ale­taan, kos­ka korona on yhtä vaar­alli­nen aikuiselle mitä kausi-influ­enssa on vanhukselle.

        Jos tuo Oden tässäkin auk­i­laske­ma tapauskuolleisu­u­den jyrkkä lasku on tot­ta ja pysyvää, niin aivan var­masti ale­taan. Tai jos ei, niin joku jos­sain on menet­tänyt järkensä.

      6. Mau­r­izio: Jos tuo Oden tässäkin auk­i­laske­ma tapauskuolleisu­u­den jyrkkä lasku on tot­ta ja pysyvää, niin aivan var­masti ale­taan. Tai jos ei, niin joku jos­sain on menet­tänyt järkensä.

        Niin pitkään kun emme oikeas­t­aan tiedä mis­tä tapauskuolleisu­u­den lasku ja/tai sairau­den vakavien ilmen­tymien vähen­e­m­i­nen johtuu, ei ole järkevää kaivaa ver­ta nenästään olet­ta­mal­la muu­tos pysyväk­si ja toim­i­mal­la sen mukaises­ti. Itse olen hyvin skepti­nen sen suh­teen että ihmisen tietoinen toim­inta osoit­tau­tu­isi edes merkit­tävim­mäk­si saati sit­ten ain­oak­si näi­den ilmiöi­den selittäjäksi.

      7. olet­ta­mal­la muu­tos pysyväksi

        Pysyvyys selviää myöhem­min. Mut­ta se on selvää jo nyt, ettei vapaa
        yhteiskun­ta kestä jatku­via peru­soikeuk­sien rajoituk­sia (eikä EU Schengen-lockdownia).

      8. Mau­r­izio: Mut­ta se on selvää jo nyt, ettei vapaa
        yhteiskun­ta kestä jatku­via peru­soikeuk­sien rajoituk­sia (eikä EU Schengen-lockdownia).

        Tästä olemme var­masti samaa mieltä. On ollut häm­men­tävää seu­ra­ta kuin­ka innokkaasti poli­itikot nyt rikko­vat sekä hyvää hallinto­ta­paa että perus­tus­lain henkeä. Demareille tilanne on otolli­nen, samanaikaises­ti voi sekä olla hal­li­tuk­ses­sa että har­joit­taa pop­ulis­tista poli­ti­ikkaa joka nor­maal­isti kuu­luu vain oppo­si­ti­olle. Oikeusmin­is­terin olisi aika ero­ta protesti­na. Vaik­ka RKP:stä ei eri­tyis­es­ti pitäisikään, alkaa oikeusmin­is­terin näytös­lu­on­teinen ylikäve­ly olla jo vaivaan­nut­tavaa seurattavaa.

    2. erk­ki nii­ni:
      Eikö pitäisi pohtia mik­si kiinalaiset pär­jäävät koro­nan kanssa aika hyvin. 

      Aika pitkälle viety ole­tus siihen, että se data jos­ta teet johtopäätök­sen olisi jol­lain määrin uskottavaa.

    3. erk­ki nii­ni:

      Eikö pitäisi pohtia mik­si kiinalaiset pär­jäävät koro­nan kanssa aika hyvin.

      /blockquote>

      Voin olla väärässä, mut­ta jostain olen saanut käsi­tyk­sen että Aasi­as­sa ihmiset pitävät mask­ia kun heil­lä on flun­ssa. Län­si­mais­sa mask­ia käytetään jot­ta ei saisi tar­tun­taa. Noam Chom­sky esit­ti saman­ta­paisen käyt­täy­tymis­eron län­si­maisen ja aasialaisen ihmisen välil­lä. Hän kir­joit­ti jos­sain, että köy­hät paikalliset (aasialaiset) kalas­ta­jat aut­toi­vat tsunamis­sa omaisuuten­sa menet­täneitä rikkai­ta län­si­maisia tur­is­te­ja anta­mal­la heille vaat­tei­ta ja rahaa koti­matkaa varten. Sen sijaan kun Yhdys­val­lois­sa pyör­re­myrsky aiheut­ti tuho­ja lähetet­ti­in paikalle ’aut­ta­maan’ aseis­tet­tu kansal­liskaar­ti estämään ryöste­lyä. Chom­sky ihmetteli mikä meis­sä län­si­mai­sis­sa ihmi­sis­sä on vikana.

    4. erk­ki nii­ni: Tart­tumisväli on supis­tunut jopa kolmeen päivään (siis miten pian tar­tun­nan saanut voi tar­tut­taa seuraaven). 

      Tämä johtuu toden­näköis­es­ri siitä, että tes­tataan, varo­taan ja pide­tään karan­teeni­in. Jos merkit­tävä osa sairas­tuneista saadaan eris­tet­tyä ajois­sa, tar­tun­taväli. on pakko laskea vaik­ka itse viruk­selle ei olisi tapah­tunut yhtään mitään. 

      Jos tar­tun­taväli oli ennen vaikka­pa keskimäärin viisi päivää ja jos nyt keskimäärin viiden­nen päivän kohdal­la sairas on eristyk­sis­sä, kun aiem­min näin kävi vas­ta 10 päivän kohdal­la, niin väli tip­puu karkeasti melkein puoleen vaik­ka tar­tun­to­jen määrä las­kee, (numerot esimerki­no­mais­es­ti hatus­ta) kos­ka niitä myöhäisem­pänä ajan tar­tun­to­ja ei tapahdu.

  14. Oikeas­t­aan tapauskuolleisu­u­den muu­tos­ta mie­lenki­in­toisem­paa on teho­hoitoon joutunei­den määrän absolu­ut­ti­nen pienen­e­m­i­nen tar­tun­to­jen määrän kas­vaes­sa. Ruot­sis­sa kuolleisu­us seu­raa teho­hoitoon joutunei­den määrää odote­tusti, mut­ta uusien teho­hoitoon joutunei­den määrä ei seu­raa uusien tar­tun­to­jen määrää. Tes­tauk­sen lisään­tymi­nenkin huomioiden tar­tun­tahuip­pu on oletet­tavasti paljon kuolleisu­us- ja teho­hoito­huip­pu­ja myöhemmin.

    Toinen mie­lenki­in­toinen piirre on tavat­toman nopea teho­hoitoon joutunei­den määrän ja vähän myöhem­min kuollei­den määrän lisään­tymi­nen heti epi­demi­an alku­vai­heessa joka voisi viita­ta siihen että virus on ollut hyvin laa­jalle levin­nyt ennen kuin se on alka­nut aiheut­taa ongelmia van­huk­sille ja riskiryh­mille yleen­säkin. Jotain samaa saat­taa olla tapah­tu­mas­sa nyt. Toinen aal­to on antanut odot­taa itseään viikko­ja rajoi­tusten pois­tamisen jälkeen. 

    Vähän pelkään että hoivakoti­tar­tun­nat pää­sevät Suomes­sa taas yllät­tämään. Ensim­mäisen aal­lon perus­teel­la pitäisi olla selvää että näyt­tävien pakko­toimen­pitei­den sijaan resurssit pitäisi nyt ohja­ta riskiryh­mien kanssa tekemi­sis­sä ole­vien tes­taamiseen ja riskiryh­mien suo­jaamiseen yleensäkin.

  15. Kan­nat­taa myös tutus­tua matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneen Michael Levit­tin mallei­hin, joil­la las­ket­tuna Ruotsin Covid-19 ‑kuolleisu­us oli ensim­mäisessä aal­los­sa ennustet­tu 6000 mene­htyneek­si. Tämä on toteu­tu­mas­sa suu­ru­us­lu­okkana. Levitt aloit­ti omil­la malleil­laan maalisku­us­sa, eikä malleis­sa ole ollut muidenkaan maid­en osalta suuria virheitä. Sen sijaan Impe­r­i­al Col­le­gen mallit ovat anta­neet vähin­tään 10-ker­taisia kuolleisuuslukuja. 

    Michael Levit­tin Twit­ter : https://twitter.com/MLevitt_NP2013

    Olen­nainen asia on taudin vakavu­ud­es­ta huoli­mat­ta nähdä se asia, että kyseinen tau­ti ei ole HIV. Sil­lä on alku ja lop­pu. Kumu­lati­ivis­es­ta seu­ran­nas­ta ei ole mitään hyö­tyä, muuten kuin pelot­te­lu­tarkoituk­ses­sa. Myöskään yksit­täiset tapauk­set vaikka­pa Kawasakin taud­ista, Guil­lan-Barre oirey­htymästä tai kroonisen väsymysoirey­htymän ja muiden oireel­lis­ten autoimuu­ni­sairauk­sien esi­in­tymis­es­tä eivät ker­ro oikeas­t­aan vielä mitään, kos­ka pan­demi­an kestoa on seu­rat­tu jo puolen vuo­den ajan, niin että taudin läpikäyneessä väestössä näitä esi­in­tyy jo ilmankin, kun aikaa kuluu.

    Sama virhe tehti­in roko­tusten ja autismin yhtey­destä, kun alet­ti­in seu­ra­ta vain samanaikaisu­ut­ta, ja päätelti­in syy- ja seu­raus­suhtei­ta siitä. Hyvin suuri osa kansas­ta oli rokotet­tu, joten yhteys autismi­in löy­tyi hel­posti, kun tutk­i­jan tavoit­teeena oli han­kkia kor­vaushyö­tyä diag­noo­seista. Sit­tem­min on ver­tail­tu rokot­ta­mat­tomien ja rokotet­tu­jen välisiä ero­ja kon­trol­loiduis­sa tutkimuk­sis­sa, eikä autismiy­hteyt­tä enää havaittu.

    Oikeas­t­aan älytön tapa tilas­toi­da on laskea pan­demi­an alus­ta asti tapauk­sia ja kuollei­ta, olet­taen, että kyseinen ihmis­ryh­mä on kuolema­ton, ilman poh­jakuolleisu­ut­ta, ja olet­taen, että ihmi­nen ei ei koskaan paran­nu koron­aviruk­ses­ta. Olisi­han tääl­lä syöpäkuollei­ta ker­tynyt pan­demi­an alus­ta jo 5000, saman ver­ran verisuoni­tautei­hin. Yksinker­taisim­mil­laan elämän tapauskuolleisu­us läh­estyy 100% , kun seu­rat­tavaa aikaväliä pidennetään.

    1. Koron­ap­sykoosi:
      Kan­nat­taa myös tutus­tua matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneen Michael Levit­tin mallei­hin, joil­la las­ket­tuna Ruotsin Covid-19 ‑kuolleisu­us oli ensim­mäisessä aal­los­sa ennustet­tu 6000 mene­htyneek­si. Tämä on toteu­tu­mas­sa suu­ru­us­lu­okkana. Levitt aloit­ti omil­la malleil­laan maalisku­us­sa, eikä malleis­sa ole ollut muidenkaan maid­en osalta suuria virheitä. Sen sijaan Impe­r­i­al Col­le­gen mallit ovat anta­neet vähin­tään 10-ker­taisia kuolleisuuslukuja. 

      Michael Levit­tin Twit­ter : https://twitter.com/MLevitt_NP2013

      Olen­nainen asia on taudin vakavu­ud­es­ta huoli­mat­ta nähdä se asia, että kyseinen tau­ti ei ole HIV. Sil­lä on alku ja lop­pu. Kumu­lati­ivis­es­ta seu­ran­nas­ta ei ole mitään hyö­tyä, muuten kuin pelottelutarkoituksessa.Myöskään yksit­täiset tapauk­set vaikka­pa Kawasakin taud­ista, Guil­lan-Barre oirey­htymästä tai kroonisen väsymysoirey­htymän ja muiden oireel­lis­ten autoimuu­ni­sairauk­sien esi­in­tymis­es­tä eivät ker­ro oikeas­t­aan vielä mitään, kos­ka pan­demi­an kestoa on seu­rat­tu jo puolen vuo­den ajan, niin että taudin läpikäyneessä väestössä näitä esi­in­tyy jo ilmankin, kun aikaa kuluu.

      Sama virhe tehti­in roko­tusten ja autismin yhtey­destä, kun alet­ti­in seu­ra­ta vain samanaikaisu­ut­ta, ja päätelti­in syy- ja seu­raus­suhtei­ta siitä. Hyvin suuri osa kansas­ta oli rokotet­tu, joten yhteys autismi­in löy­tyi hel­posti, kun tutk­i­jan tavoit­teeena oli han­kkia kor­vaushyö­tyä diag­noo­seista. Sit­tem­min on ver­tail­tu rokot­ta­mat­tomien ja rokotet­tu­jen välisiä ero­ja kon­trol­loiduis­sa tutkimuk­sis­sa, eikä autismiy­hteyt­tä enää havaittu.

      Oikeas­t­aan älytön tapa tilas­toi­da on laskea pan­demi­an alus­ta asti tapauk­sia ja kuollei­ta, olet­taen, että kyseinen ihmis­ryh­mä on kuolema­ton, ilman poh­jakuolleisu­ut­ta, ja olet­taen, että ihmi­nen ei ei koskaan paran­nu koron­aviruk­ses­ta. Olisi­han tääl­lä syöpäkuollei­ta ker­tynyt pan­demi­an alus­ta­jo 5000, saman ver­ran verisuoni­tautei­hin. Yksinker­taisim­mil­laan elämän tapauskuolleisu­us läh­estyy 100% , kun seu­rat­tavaa aikaväliä pidennetään.

      Kumu­lati­ivi­nen seu­ran­ta on kai lähin­nä tiedo­tusvä­linei­den har­ras­tus, jon­ka tiedonväl­i­tys­mielessä ymmär­rän, mut­ta jon­ka mielekkyys on kyseenalaista, kuten tämän blo­gin eri kir­joi­tusten kom­menteis­sa on usein san­ot­tu. Ei kai sitä mikään vira­nomainen käytä suosi­tusten­sa tai määräys­ten­sä poh­jana koko pan­demi­an ajal­ta, vaan kai ne yrit­tävät tarkastel­la lyhyem­piä lähi­men­neisyy­den jak­so­ja viikkopohjalta.

  16. Quo vadis:“eikö olisi kansakun­nan etu nos­taa D‑vitamiinisuositusta 50–100 mikro­gram­maan / vrk? ”

    O.S:“Toki antibioot­tire­sistenssil­läkin on merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti Italiassa.”

    “Suomes­sa on panos­tet­tu eläin­ten hal­li­tun mikro­bilääkekäytön ohjauk­seen. Ensim­mäiset käyt­tö­su­osi­tuk­set eläin­la­jiko­htais­es­ta mikro­bilääkkei­den käytöstä annet­ti­in vuon­na 1996 ja ne oli­vat kan­sain­välis­es­ti aikaansa edel­lä.” (LUKE)

    Suomes­sa siis käytetään tuotan­toeläin­ten lääk­it­semisessä erit­täin vähän antibioot­te­ja. Sil­lä on merk­i­tys­tä suo­ma­lais­ten vähäisessä antibioot­tire­sistenssis­sä. Tietysti maltill­i­nen antibiot­ti­hoito ihmis­sairauk­sis­sa on ensiar­voista. Muual­la, teho­tuotan­tomais­sa lisätään antibioot­te­ja jopa eläimille syötet­tävi­in rehui­hin ennal­taehkäi­sevässä tarkoituksessa. 

    https://www.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/

    Mm. tämän vuok­si teho­tuotan­tomaid­en ruo­ka on suo­ma­laista halvem­paa. Toinen asia on D‑vitamiinin lisäys maitoelin­tarvikkeisi­in. “D‑vitamiini on luus­ton ja ham­paiden vahvis­ta­ja. Se edis­tää kal­si­u­min ja fos­forin imey­tymistä ja hyväk­sikäyt­töä. D‑vitamiinin paras lähde on auringonva­lo, joka muut­taa ihos­sa ole­van vita­mi­inin esi­as­teen D‑vitamiiniksi. Pohjoisen sijain­timme ja vähäisen auringonva­l­on vuok­si myös ravin­non D‑vitamiinilla on merkitystä.”

    Meil­lä suo­ma­laista ruuan­tuotan­toa vas­tus­ta­vat piir­it pro­moa­vat maid­on käyt­töä vas­taan. Muual­lakaan ei kuulem­ma juo­da maitoa, vain viine­jä ja maku­vesiä . Sivu­ute­taan fak­ta, että meiltä puut­tuu aurinko, joka muo­dostaa D_vitamiinia.

    Suo­ma­laises­sa rav­in­to­su­osi­tuk­ses­sa on usei­ta täl­laisia kohtia, joiden merk­i­tys koros­tuu kri­isien aikana, kuten nyt koronas­sa. Näi­den suosi­tusten hyvyyt­tä ei huo­ma­ta nor­maali­olois­sa, sil­lä niiden vaiku­tus näkyy vuosikym­menten kansan­ter­veysti­las­tois­sa posi­ti­ivise­na kehityksenä.

  17. El País ‑lehdessä tode­taan (15.8) mie­lenki­in­tois­es­ti, että jos asiantun­ti­jalle (joka ei tiedä koron­aepi­demi­as­ta ennal­ta mitään) esitet­täisi­in tau­tilu­vut epi­demi­an alus­ta kesäku­un 21 päivään (jol­loin hätäti­la lop­pui Espan­jas­sa) ja sit­ten siitä alka­en tähän päivään, asiantun­ti­jan olisi vaikea uskoa että kysymys on samas­ta taudista.

    Lehden tukimuk­sen mukaan 21.6 esim. kuolleisu­us oli 100 todet­tua tar­tu­naa kohden Espan­jas­sa 9,07 kun se nyt on 0,31 eli kuolleisu­us on vähen­tynyt 96 %.

    Taudin mutaa­tioku­vas­sa­han ei ole tapah­tunut muu­tok­sia, joten tilanteen muu­tos johtuu muista tek­i­jöistä; lehti luet­teleekin aika lail­la samat asi­at mitä tässä Osmon tek­stis­säkin esitetään.

  18. Kuollei­den laskem­i­nen myös vai­htelee, vaik­ka tes­tauk­sien yleisyys on paljon enem­män määräävä tek­i­jä. Ennen kaikkea Ital­ias­sa ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa viral­liset kuolleisu­usarviot jäivät taudin alku­vai­heessa pahasti jäl­keen todel­li­sista kuolleisu­us­lu­vuista. Laskem­i­nen on puut­teel­lís­ta myös Yhdys­val­lois­sa, kuten oheinen New York Times artikke­li osoittaa
    https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
    No tämä ei tietysti selitä sitä mik­si kuolleisu­us on vähen­tynyt. Covid esi­in­tyy täl­lä het­kel­lä paljon use­am­min nuores­sa liikku­vas­sa väestössä. On tosin mie­lenki­in­toista huomioi­da, että ylikuolleisu­us huomioiden, covid kuolleisu­us joil­lain yksit­täisalueil­la oli jo niin suur­ta (esim. Bronx ja Pohjois-Ital­ian jotkut kaupun­git), että elos­sa ole­vien van­hus­ten käyt­täy­tymistapa­muu­tok­set vaikut­ta­vat huo­mat­tavasti. Nem­bron kaupun­gin ana­ly­y­sistä näkee kuin­ka läh­es 2% väestöstä kuoli lyhyessä ajas­sa keväällä
    https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835

  19. Vähän aiheen vier­estä, mut­ta ajankohtaista:
    Suomen mask­isu­osi­tuk­ses­ta näkee, kuin­ka hyvin pelkät suosi­tuk­set aut­ta­vat. Pääkaupunkiseudul­la (mis­sä koron­aa oikeasti on liik­keel­lä) näp­pitun­tu­mal­ta 15 — 20% joukkoli­iken­nematkus­ta­jista käyt­tää mask­ia — ja osa käyt­ti jo ennen suosi­tus­takin, joten kaik­ki tuokaan ei ole suosi­tuk­sen ansio­ta. Ei ole syytä epäil­lä, etteikö ulko­mail­ta tule­vien omae­htois­t­en karan­tee­nien nou­dat­ta­mi­nen olisi samaa luokkaa.

    1. huolestunut ja samal­la opti­misti:
      Vähän aiheen vier­estä, mut­ta ajankohtaista:
      Suomen mask­isu­osi­tuk­ses­ta näkee, kuin­ka hyvin pelkät suosi­tuk­set aut­ta­vat. Pääkaupunkiseudul­la (mis­sä koron­aa oikeasti on liik­keel­lä) näp­pitun­tu­mal­ta 15 – 20% joukkoli­iken­nematkus­ta­jista käyt­tää mask­ia – ja osa käyt­ti jo ennen suosi­tus­takin, joten kaik­ki tuokaan ei ole suosi­tuk­sen ansio­ta. Ei ole syytä epäil­lä, etteikö ulko­mail­ta tule­vien omae­htois­t­en karan­tee­nien nou­dat­ta­mi­nen olisi samaa luokkaa.

      Oma näp­pitun­tu­ma-arvioni on aav­is­tuk­sen korkeampi, vaik­ka enem­mistö ei kyl­lä vielä julk­i­sis­sa aina kasvo­jaan suo­jaa. Täysil­lä vuoroil­la maske­ja kyl­lä silmämääräis­es­ti arvioiden näkee suh­teessa matkus­ta­jamäärään enem­män ja olen­pa ollut sel­l­aises­sakin täy­dessä bus­sis­sa, jos­sa alle kouluikäis­ten las­ten lisäk­si oli vain kak­si maski­ton­ta, ja heistäkin toinen laita­puolen kulkija.

      Suosi­tuk­sia kan­nat­taa viimeiseen asti suosia sekä peri­aat­teesta että käytän­nön syistä; sil­loin ei tarvitse miet­tiä tun­nis­tei­ta eriva­pauk­sille eikä kon­trol­likoneis­toa tarvitse kasvattaa.

      1. Tänään minus­takin mask­ia käyt­tävien matkus­ta­jien osu­us näyt­ti nousseen per­jan­taista ja lauan­taista. Toivoa sopii, että ensim­mäis­inä päiv­inä ihmiset ovat vain olleet vähän hitai­ta omak­sumaan uuden tavan ja pääkaupunkiseudul­la päästäisi­in pika­puoli­in jon­nekin 80% maskinkäytön hujakoille. Kam­pan­join­ti voisi olla paikoil­laan osu­u­den nos­tamisek­si. Mask­it ovat kuitenkin hal­pa tapa tiput­taa R‑lukua lock­down-toimen­piteisi­in ver­rat­tuna — joidenkin arvioiden (esim. https://medicalxpress.com/news/2020–06-widespread-facemask-covid-.html) mukaan mask­ienkäyt­tö yksinään riit­täisi pitämään R:n alle 1:n. Tietysti uusien tar­tun­to­jen tulo ulko­mail­ta pitää sit­ten saa­da pidet­tyä myös kurissa.

        Pelkässä suosi­tuk­ses­sa on paljon hyviä puo­lia, mut­ta jos se johtaa siihen että suosi­tus­ta ei nou­date­ta ja kyseessä on näinkin kri­it­ti­nen asia, joudu­taan pahoi­hin ongelmi­in. Jos ei pysty tekemään etä­työtä ja omae­htoinen karan­teeni tarkoit­taisi kah­den viikon ansion­mene­tys­tä, on omae­htoises­sa karan­teenis­sa kyse vähin­täänkin yhtä isos­ta asi­as­ta kuin mask­isu­osi­tuk­ses­sa ja aika selvää, että sitä riko­taan paljon.

        (Kaik­ki) suo­ma­laiset eivät siis ole niin vas­tu­ullisia, että suosi­tuk­set riittäisivät.

      2. Suosi­tuk­sia kan­nat­taa viimeiseen asti suosia sekä peri­aat­teesta että käytän­nön syistä; sil­loin ei tarvitse miet­tiä tun­nis­tei­ta eriva­pauk­sille eikä kon­trol­likoneis­toa tarvitse kasvattaa.

        Kan­nat­taa muis­taa, että päin vas­toin kuin tääl­läkin joku val­heel­lis­es­ti väit­ti, että 1918 muka ei tiedet­ty viruk­sista mitään, eikä muka maske­ja osat­tu käyt­tää, itse asi­as­sa kaik­ki nykyiset suo­jauskeinot oli­vat hyvin käytet­tyjä ja monis­sa osaval­tiois­sa oli mask­ipakko ja ran­gais­tuk­se­na rikko­jille sakko ja vankeus. Jos antibiootit otet­taisi­in pois, nykyiset soti­laslääkärit eivät saisi puo­li­akaan 1917–1918 sodan tais­teluken­til­lä haavoit­tuneista jäämään henki­in, ver­rat­tuna sen ajan soti­laslääkärei­hin. Tietämys tau­d­i­nai­heut­ta­jista oli ver­rat­tain kyp­sää jo silloin.

        1918–1920 epi­demia kul­ki omaa tah­ti­aan, ja vaikeim­man aal­lon aikana yritet­ti­in sulkea koulu­ja, jär­jstää matkus­tuskiel­to­ja, eristää kaupungi­nosia, lisätä hygien­i­aa, har­joit­taa karan­teene­ja ja “yrit­tää tasa­ta käyrää”. Aivan turhaan, epi­demia tuli ja meni, ja jät­ti jäl­keen­sä hävitystä.

        Jopa ns. Venäjän flun­ssan aikana 1890 kir­joit­ti newyork­i­laisen Evening World — lehden kir­joit­ta­ja: “tämä flun­ssarum­mu­tus antaa eri­no­maisen mah­dol­lisu­u­den kasvoli­ino­jen (ban­danas) kaup­paa­jille päästä eroon jään­nös­varas­tois­taan !” Miten tuo sopi­ikaan tähän päivään, kun valmis­ta­jien sidos­ryh­mät nytkin aja­vat mask­ipakkoa täysin voimin.

        Mie­lenki­in­toinen löytö netin uumenista: Nykyi­nen eri­ty­is­ryh­mien eristys, ter­vei­den ihmis­ten elämän rajoit­ta­mi­nen ja “lock­down” — poli­ti­ik­ka on niinkin uusi kuin vuodelta 2006. Se on tietokones­imu­loi­jien sotapeli, jon­ka tarpeen oli esit­tänyt ja käyn­nistänyt George W. Bush, lin­tu­in­flu­enssan pelot­ta­mana. Sil­loin jo epi­demi­olog­it pitivät ter­vei­den ihmis­ten eristämisen suun­nitel­maa toim­i­mat­tomana, ja kyseisen sim­u­laa­tion perus­teel­la tehty­jen toimien vaiku­tus­ta jopa haitallisi­na, mut­ta kyseinen toim­intao­hje jäi kiertämään mon­en län­si­maan — ja kehi­tys­maid­enkin — erikois­ti­lan­neo­hjeis­tuk­si­in. Muis­tut­taa vähän Rea­ganin päähän­pint­tymää, Täh­tien Sota-ohjel­maa, joka ei sit­tenkään oikein ollut toimi­va, mut­ta jäi elämään maail­mankir­joi­hin var­maankin ikuisik­si ajoiksi.

        Koulu­jen sulkemiset ovat suo­raan sim­u­laa­tios­ta, havain­not eivät kuitenkaan tue koulu­jen tai päivähoidon muka suur­in­ta osu­ut­ta koron­aviruk­sen lev­iämisessä. Koko sosi­aalisen etään­nyt­tämisen idea oli 14 — vuo­ti­aan opiske­li­jan ( Lau­ra M. Glass) koulun tiedeprojekti ! 

        Luet­tavaa: https://www.aier.org/article/the-2006-origins-of-the-lockdown-idea/

      3. > Jos antibiootit otet­taisi­in pois, nykyiset soti­laslääkärit eivät saisi puo­li­akaan 1917–1918
        > sodan tais­teluken­til­lä haavoit­tuneista jäämään henki­in, ver­rat­tuna sen ajan
        > sotilaslääkäreihin.

        On lääketi­eteessä paljon muu­takin kehi­tys­tä ollut sadan vuo­den aikana

        > Nykyi­nen eri­ty­is­ryh­mien eristys, ter­vei­den ihmis­ten elämän rajoit­ta­mi­nen ja ”lock­down” > – poli­ti­ik­ka on niinkin uusi kuin vuodelta 2006. 

        Eiköhän tämä ole yhtä van­ha kuin sivil­isaa­tio ja taudeil­ta suojautuminen

        > Sil­loin jo epi­demi­olog­it pitivät ter­vei­den ihmis­ten eristämisen suunnitelmaa
        > toim­i­mat­tomana, ja kyseisen sim­u­laa­tion perus­teel­la tehty­jen toimien vaiku­tus­ta jopa
        > haitallisi­na, mut­ta kyseinen toim­intao­hje jäi kiertämään mon­en länsimaan

        Kuka epi­demi­olo­geista tätä pitää koron­aviruk­selle (siis ei flun­ssalle) toim­i­mat­tomana, pois­lukien jotkut virkamiehet (siis ei tutk­i­jat) kuten Teg­nell? Koko asi­as­ta ja maskeista vain valitet­tavasti on tul­lut trumpi­lainen poli­it­ti­nen kysymys.

        > havain­not eivät kuitenkaan tue koulu­jen tai päivähoidon muka suur­in­ta osuutta
        > koron­aviruk­sen leviämisessä

        Valitet­tavasti vain Ruot­si ei tehnyt mitään hyödyl­listä tutkimus­ta koulu­jen pitkästä auki­olosta, joten asia on vielä avoin, mut­ta eiköhän dataa taas pian tule kun Suomes­sakin koe alkaa. Geor­gian osaval­tion youth camp viit­tasi siihen että huo­mat­tavakin lev­iämi­nen on mahdollista.

      4. Janne:
        > Jos antibiootit otet­taisi­in pois, nykyiset soti­laslääkärit eivät saisi puo­li­akaan 1917–1918
        > sodan tais­teluken­til­lä haavoit­tuneista jäämään henki­in, ver­rat­tuna sen ajan
        > sotilaslääkäreihin.

        On lääketi­eteessä paljon muu­takin kehi­tys­tä ollut sadan vuo­den aikana

        > Nykyi­nen eri­ty­is­ryh­mien eristys, ter­vei­den ihmis­ten elämän rajoit­ta­mi­nen ja ”lock­down” > – poli­ti­ik­ka on niinkin uusi kuin vuodelta 2006. 

        Eiköhän tämä ole yhtä van­ha kuin sivil­isaa­tio ja taudeil­ta suojautuminen

        > Sil­loin jo epi­demi­olog­it pitivät ter­vei­den ihmis­ten eristämisen suunnitelmaa
        > toim­i­mat­tomana, ja kyseisen sim­u­laa­tion perus­teel­la tehty­jen toimien vaiku­tus­ta jopa
        > haitallisi­na, mut­ta kyseinen toim­intao­hje jäi kiertämään mon­en länsimaan

        Kuka epi­demi­olo­geista tätä pitää koron­aviruk­selle (siis ei flun­ssalle) toim­i­mat­tomana, pois­lukien jotkut virkamiehet (siis ei tutk­i­jat) kuten Teg­nell? Koko asi­as­ta ja maskeista vain valitet­tavasti on tul­lut trumpi­lainen poli­it­ti­nen kysymys.

        > havain­not eivät kuitenkaan tue koulu­jen tai päivähoidon muka suur­in­ta osuutta
        > koron­aviruk­sen leviämisessä

        Valitet­tavasti vain Ruot­si ei tehnyt mitään hyödyl­listä tutkimus­ta koulu­jen pitkästä auki­olosta, joten asia on vielä avoin, mut­ta eiköhän dataa taas pian tule kun Suomes­sakin koe alkaa. Geor­gian osaval­tion youth camp viit­tasi siihen että huo­mat­tavakin lev­iämi­nen on mahdollista.

        Et sit­ten lukenut viit­taa­maani artikke­lia ? No, oikea julka­isu vasti­neek­si tähän 2006 vuo­den luki­o­laisen kehit­tämään malli­in epi­demioiden pysäyt­tämisek­si löytyy

        Ingles­by, Thoma V. Nuz­zo, Jen­nifer B. O’Toole , Tara. Hen­der­son, D.A. Dis­ease Mit­i­ga­tion Mea­sures in the Con­trol of Pan­dem­ic Influen­za. Biose­cu­ri­ty and bioter­ror­ism: biode­fence strat­e­gy, prac­tice, and sci­ence. Vol­ume 4, Num­ber 4 . Mary Ann Liebert, Inc. 2006. 

        Ingles­by on epi­demi­olo­gian pro­fes­sori Johns Hopkinsissa
        Nuz­zo on apu­lais­pro­fes­sori, Johns Hop­kin­sis­sa, alana kansanterveys
        O’Toole näyt­tää ole­va epi­demi­olo­gi samas­sa yksikössä
        Edes­men­nyt Hen­der­son oli WHO:n isorokon vas­taisen ohjel­man vetäjä.

        Eli kan­nat­taa lukea ajatuk­sen kanssa hei­dän paperin­sa, joka aset­taa hie­man jopa kyseenalaisek­si nämä nykyiset koron­aviruk­sen vas­taiset globaalit toimet.

        Epi­demi­olog­it ja oppikir­jat oli­vat siis vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten yhtä mieltä siitä, että sivil­isaa­tioiden his­to­ri­as­ta asti ei ter­vet­tä ja tar­tun­tataudille erit­täin vas­tus­tuskykyky­istä kansanosaa ole lukit­tu epi­demioiden takia vangik­si, eikä kek­sit­ty jos minkälaista näen­näistä puuhaa tai suo­jain­tarviket­ta (Espan­jan­taudin aikana oli mask­ipakko­ja, kos­ka tau­ti tap­poi nuo­ria työikäisiä, ei van­ho­ja !) , vaan sairaat on pyrit­ty eristämään muus­ta yhteiskun­nas­ta. Jopa karan­teen­it ovat olleet heikosti vaikut­tavia, ne ovat viivyt­täneet, mut­ta eivät estäneet oikeas­t­aan yhtään epidemiaa.

        Sit­ten tuli luki­o­lainen, joka kek­si tehdä oman rajoit­tuneen ympäristön­sä kon­tak­teista kuvit­teel­lisen epi­demi­an tar­tun­ta­mallin, ja lop­pu onkin his­to­ri­aa tämän vuo­den osalta.

        Ruotsin tilanteesta on jopa vale­hdel­tu jonkin­laisen trol­liarmei­jan voimin eri medioiden yleisö­sivuil­la. Tosi­a­sia on, että Ruot­sis­sa epi­demi­an aal­to on sam­munut samaa tah­tia kuin esimerkik­si briteis­sä, ilman lock­dow­n­ia. Mask­ipakon alaiset sak­salaisetkin alka­vat jo luop­ua uskos­ta maskin kaikkivoipaisu­u­teen: Tapauk­set lisään­tyvät, mut­ta teho-osas­tot eivät ole vielä alka­neet täyt­tyä. Niin, Ruot­sis­sa on täl­lä het­kel­lä 26 teho­hoi­dos­sa (korkeim­mil­laan 550), medi­aani-ikä 61 vuot­ta, kuolemia keskimäärin 2,3 päivässä (mak­simis­saan 115 päivässä) , teho-osas­to­ta­pauk­sia nyt paljon vähem­män samas­sa suh­teessa, ajan­jak­sol­la 23.7 — 23.8. , uusia posi­ti­ivisia testi­t­u­lok­sia ollut viimeisen 45 päivän aikana tasais­es­ti keskimäärin 290 päivässä, keskimääräi­nen aika­jak­so teho-osas­to­hoitoon jou­tu­miseen oirei­den alka­mis­es­ta on ollut vajaat kak­si viikkoa ( 11–12 vrk). Joten joudumme vas­ta­hakois­es­ti hyväksymään sen, että teho-osas­to­hoidet­tavien osu­us piene­nee edelleen ja tapauskuolleisu­us on pudon­nut alle 0,8% :iin. Alku­peräiset tapauskuolleisu­usen­nus­teet ovat siis olleet pahasti pielessä. On muis­tet­ta­va, että epi­demia on jo nyt menos­sa toiselle vuosipuoliskolle. Van­himpi­en ikäko­hort­tien “elämän tapauskuolleisu­udet” ovat joka tapauk­ses­sa jo nol­las­ta poikkea­vat (noin 0,4% kuu­den kuukau­den ajalta) .

        Olisi huo­mat­ta­van erikoista, jos voisimme nyt koron­a­pan­demi­an aikana julis­taa sydän- ja verisuoni­tau­tien, syöpi­en ja dement­ian paran­tuneen — tai ainakin ole­van täy­del­lisessä remis­sios­sa näis­sä ikälu­okissa, ja koron­aviruk­sen tap­pa­van vain niitä, joil­la ei ole mitään riskiä kuol­la täl­laiseen pitkäaikais­sairauteen epi­demi­an aikana. Ruotsin tilas­tot ainakin tuke­vat sitä, että koron­avirus tart­tuu yleis­es­ti kaikki­in ihmisi­in, myös riskiryh­mäläisi­in, ja yksilöi­den kuolleisu­us nou­dat­taa samo­ja suhtei­ta ikälu­okkien ja riskiryh­mien välil­lä, mitä ns. “nor­maal­i­ti­lanteessa”.

        Elin­ta­so­maan väestössä valitet­tavasti elämän tapauskuolleisu­us läh­estyy 1%:n tasoa vuo­den aikana. Lisäk­si seu­raa­van kym­men­vuo­tis­jak­son aikana vuosikuolleisu­us edelleen nousee hitaasti, kos­ka kuollei­den vuosit­tainen määrä nousee väestön yleisen ikään­tymisen vuoksi.

      5. Koron­ap­sykoosi: Et sit­ten lukenut viit­taa­maani artikke­lia ? No, oikea julka­isu vasti­neek­si tähän 2006 vuo­den luki­o­laisen kehit­tämään malli­in epi­demioiden pysäyt­tämisek­si löytyy

        Ingles­by, Thoma V. Nuz­zo, Jen­nifer B. O’Toole , Tara. Hen­der­son, D.A. Dis­ease Mit­i­ga­tion Mea­sures in the Con­trol of Pan­dem­ic Influen­za. Biose­cu­ri­ty and bioter­ror­ism: biode­fences­trat­e­gy, prac­tice, and sci­ence. Vol­ume 4, Num­ber 4 . Mary Ann Liebert, Inc. 2006. 

        Ingles­by on epi­demi­olo­gian pro­fes­sori Johns Hopkinsissa
        Nuz­zo on apu­lais­pro­fes­sori, Johns Hop­kin­sis­sa, alana kansanterveys
        O’Toole näyt­tääol­e­va epi­demi­olo­gi samas­sa yksikössä
        Edes­men­nyt Hen­der­son oli WHO:n isorokon vas­taisen ohjel­man vetäjä.

        Eli kan­nat­taa lukea ajatuk­sen kanssa hei­dän paperin­sa, joka aset­taa hie­man jopa kyseenalaisek­si nämä nykyiset koron­aviruk­sen vas­taiset globaalit toimet.

        Epi­demi­olog­it ja oppikir­jat oli­vat siis vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten yhtä mieltä siitä, että sivil­isaa­tioiden his­to­ri­as­ta asti ei ter­vet­tä ja tar­tun­tataudille erit­täin vas­tus­tuskykyky­istä kansanosaa ole lukit­tu epi­demioiden takia vangik­si, eikä kek­sit­ty jos minkälaista näen­näistä puuhaa tai suo­jain­tarviket­ta (Espan­jan­taudin aikana oli mask­ipakko­ja, kos­ka tau­ti tap­poi nuo­ria työikäisiä, ei van­ho­ja !) , vaan sairaat on pyrit­ty eristämään muus­ta yhteiskun­nas­ta. Jopa karan­teen­it ovat olleet heikosti vaikut­tavia, ne ovat viivyt­täneet, mut­ta eivät estäneet oikeas­t­aan yhtään epidemiaa.

        Sit­ten tuli luki­o­lainen, joka kek­si tehdä oman rajoit­tuneen ympäristön­sä kon­tak­teista kuvit­teel­lisen epi­demi­an tar­tun­ta­mallin, ja lop­pu onkin his­to­ri­aa tämän vuo­den osalta.

        Ruotsin tilanteesta on jopa vale­hdel­tu jonkin­laisen trol­liarmei­jan voimin eri medioiden yleisö­sivuil­la. Tosi­a­sia on, että Ruot­sis­sa epi­demi­an aal­to on sam­munut samaa tah­tia kuin esimerkik­si briteis­sä, ilman lock­dow­n­ia. Mask­ipakon alaiset sak­salaisetkin alka­vat jo luop­ua uskos­ta maskin kaikkivoipaisu­u­teen: Tapauk­set lisään­tyvät, mut­ta teho-osas­tot eivät ole vielä alka­neet täyt­tyä. Niin, Ruot­sis­sa on täl­lä het­kel­lä 26 teho­hoi­dos­sa (korkeim­mil­laan 550), medi­aani-ikä 61 vuot­ta, kuolemia keskimäärin 2,3 päivässä (mak­simis­saan 115 päivässä) , teho-osas­to­ta­pauk­sia nyt paljon vähem­män samas­sa suh­teessa, ajan­jak­sol­la 23.7 – 23.8. , uusia posi­ti­ivisia testi­t­u­lok­sia ollut viimeisen 45 päivän aikana tasais­es­ti keskimäärin 290 päivässä, keskimääräi­nen aika­jak­so teho-osas­to­hoitoon jou­tu­miseen oirei­den alka­mis­es­ta on ollut vajaat kak­si viikkoa ( 11–12 vrk). Joten joudumme vas­ta­hakois­es­ti hyväksymään sen, että teho-osas­to­hoidet­tavien osu­us piene­nee edelleen ja tapauskuolleisu­us on pudon­nut alle 0,8% :iin. Alku­peräiset tapauskuolleisu­usen­nus­teet ovat siis olleet pahasti pielessä. On muis­tet­ta­va, että epi­demia on jo nyt menos­sa toiselle vuosipuoliskolle. Van­himpi­en ikäko­hort­tien ”elämän tapauskuolleisu­udet” ovat joka tapauk­ses­sa jo nol­las­ta poikkea­vat (noin 0,4% kuu­den kuukau­den ajalta) .

        Olisi huo­mat­ta­van erikoista, jos voisimme nyt koron­a­pan­demi­an aikana julis­taa sydän- ja verisuoni­tau­tien, syöpi­en ja dement­ian paran­tuneen – tai ainakin ole­van täy­del­lisessä remis­sios­sa näis­sä ikälu­okissa, ja koron­aviruk­sen tap­pa­van vain niitä, joil­la ei ole mitään riskiä kuol­la täl­laiseen pitkäaikais­sairauteen epi­demi­an aikana. Ruotsin tilas­tot ainakin tuke­vat sitä, että koron­avirus tart­tuu yleis­es­ti kaikki­in ihmisi­in, myös riskiryh­mäläisi­in, ja yksilöi­den kuolleisu­us nou­dat­taa samo­ja suhtei­ta ikälu­okkien ja riskiryh­mien välil­lä, mitä ns. ”nor­maal­i­ti­lanteessa”.

        Elin­ta­so­maan väestössä valitet­tavasti elämän tapauskuolleisu­us läh­estyy 1%:n tasoavuo­den aikana. Lisäk­si seu­raa­van kym­men­vuo­tis­jak­son aikana vuosikuolleisu­us edelleen nousee hitaasti, kos­ka kuollei­den vuosit­tainen määrä nousee väestön yleisen ikään­tymisen vuoksi.

        Het­ki­nen, kir­joitin edel­lä nimeno­maan lock­down­ista covid-19 (sars-cov­‑2) yhtey­dessä, ja pain­otin etten influ­enssan (flu). Tähä­nas­tiset hyödyt ovat covidin suh­teen yleis­es­ti nähtävil­lä. Sinän­sä lock­down on aina hätäa­pu ja aikalisä, ja osoi­tus siitä että aikaisem­mat toimet ovat jos­sain mielessä epäonnistuneet.

        Suomen menoa kat­sellen en olisi yllät­tynyt jos koh­ta taas ollaan lockdownissa.

        “Tosi­a­sia on, että Ruot­sis­sa epi­demi­an aal­to on sam­munut samaa tah­tia kuin esimerkik­si briteis­sä, ilman lockdownia.”

        Ei pidä paikkaansa. Tilanne oli täysin eri näis­sä paikois­sa maalisku­un lop­ul­la. Briteis­sä lock­down­in aikaist­a­mi­nen 7 päiväl­lä olisi säästänyt kym­meniä tuhan­sia henkiä; ref­er­ensin voi hakea Neil Fer­gu­sonin sivuil­ta. Sinän­sä Ruot­sis­sakin on ollut jo alus­ta alka­en paljon rajoit­tei­ta, ja ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on huo­mat­tavasti muuttunut.

        Ylikuolleisu­ud­es­ta. Ei kai kukaan niin hölmö ole, ettei käyt­täisi jotain vertailureferenssiä.

      6. Siinä kohtaa vaan pitää huolel­la selvit­tää miten, ettei astu työt­tömyys­tur­van kanssa ansaan. Nythän on todel­la hyvä sys­tee­mi se, että voi tehtä työtä alle 2 viikkoa kuukaudessa säi­lyt­täen oikeuten­sa työttömyysturvaan. 

        Ei kovin mon­takym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­ni­as­sa on kuol­lut koron­aan 41 000 henkeä.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Ei kovin mon­takym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­ni­as­sa on kuol­lut koron­aan 41 000 henkeä.

        Kan­nat­taa tark­istaa mitä luku­ja siteer­aat. Viralli­nen kuolin­todis­tusten mukaan kir­jat­tu kuolleisu­us oli viime viikol­la 57200 (Office of Nation­al Sta­tis­tics). Ylikuolleisu­us esimerkik­si Finan­cial Times lasku­jen mukaan jo toukoku­us­sa oli yli 60000.

        Syynä siihen että luvut eroa­vat niin paljon on se että siteer­aa­masi luku perus­tui pitkään pelkästään sairaalakuolemi­in. Myös kuolin­todis­tusten lukua on arvostel­tu aliarviok­si, kos­ka mon­et lääkärit kir­ja­si­vat covid kuolemia keuhkoku­umeik­si ja sydänko­htauk­sik­si, ja van­hainkoti ja kotikuolemista on aika iso­jakin arvioita.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Ei kovin mon­takym­men­tä tuhat­ta. Bri­tan­ni­as­sa on kuol­lut koron­aan 41 000 henkeä.

        …jatkoa. Kuolleisu­us on vaikeaa arvioi­da. Sama Office of Nation­al Sta­tis­tics antaa pelkästään hoitoko­tien ylikuolleisu­udek­si yksin Englan­nis­sa ja Wale­sis­sa 30000

      9. Koron­ap­sykoosi: 1918–1920 epi­demia kul­ki omaa tah­ti­aan, ja vaikeim­man aal­lon aikana yritet­ti­in sulkea koulu­ja, jär­jstää matkus­tuskiel­to­ja, eristää kaupungi­nosia, lisätä hygien­i­aa, har­joit­taa karan­teene­ja ja ”yrit­tää tasa­ta käyrää”. Aivan turhaan, epi­demia tuli ja meni, ja jät­ti jäl­keen­sä hävitystä.

        Päin­vas­toin.

        Yhdys­val­ois­sa ne kaupun­git, jot­ka rajoit­ti­vat nopeit­en ja eniten sekä pitivät rajoituk­set pisim­pään voimas­sa, myös elpyivät taloudel­lis­es­ti nopeammin. 

        “The data speak: Stronger pan­dem­ic response yields bet­ter eco­nom­ic recovery

        Study of 1918 flu pan­dem­ic shows U.S. cities that respond­ed more aggres­sive­ly in health terms also had bet­ter eco­nom­ic rebounds. ”

        https://news.mit.edu/2020/pandemic-health-response-economic-recovery-0401

      10. Her­ra Hep­okat­ti:

        Suosi­tuk­sia kan­nat­taa viimeiseen asti suosia sekä peri­aat­teesta että käytän­nön syistä; sil­loin ei tarvitse miet­tiä tun­nis­tei­ta eriva­pauk­sille eikä kon­trol­likoneis­toa tarvitse kasvattaa.

        Vähän epäilen kuin­ka paljon kaikessa covid touhus­sa pelkäl­lä suosit­tamisel­la päästään. Ongel­mana on se että ihmis­ten omae­htoinen käytös muut­tuu enem­män vas­ta kun tapauk­set ovat huo­mat­tavasti lisään­tyneet, mikä on liian myöhäistä. Viruk­sen nor­maal­i­ti­la ilman rajoituk­sia on alus­sa räjähdys­mäi­nen ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu, mut­ta vaiku­tuk­set (kuole­man tapauk­set jne) tule­vat viiveellä.

        Tämä suosi­tustyyli on nyt Suomes­sa ja Ruot­sis­sa kovin suosit­tua, mitä tulee karan­teenei­hin, maskei­hin jne. UK Roy­al Soci­etyn pres­i­dent­ti Ramakr­ish­nan ver­tasi mask­ien pois jät­tämistä rat­ti­juop­pouteen — sanoen että molem­pi­en pitäisi olla samal­la taval­la sosi­aalis­es­ti epähyväksyt­täviä. Tämä mask­i­a­sia meni jo niin sekavak­si pitkässä keskustelus­sa, huip­puna vielä STMn Kumpu­lainen tiedo­tusti­laisu­udessa lauko­mas­sa, että mask­it voitaisi­in jopa kieltää. En tiedä jos rat­ti­juop­pous olisi uusi asia, tulisiko siitä saman­lainen keskustelu kaikkine dou­ble-blind tes­ti­vaa­timuksi­neen rat­ti­juop­pouden hait­tavaiku­tusten osoittamiseksi.

  20. > Toki antibioot­tire­sistenssil­läkin on merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti Italiassa.

    Onko tästä mitään näyt­töä kuin­ka paljon nimeno­maan antibioot­tire­sis­tan­tit bak­teer­it­ule­hduk­set ovat lisän­neet Covid-19 kuole­man­ta­pauk­sia Ital­ias­sa ver­rat­tuna esim. Suomeen? Ital­ias­sa esi­in­tyy paljon enem­män resis­tanssia kuin Suomes­sa, mut­ta Covid kuolemat ovat varsin yleisiä ei-resis­tant­tien bak­tee­rien vaikutuksistakin. 

    Speku­lati­ivista vetää johtopäätök­siä esim. suo­ma­lais­ten eksep­tion­al­is­mille suh­teessa ital­ialais­ten covid kuole­man­ta­pauk­si­in, jos tälle ei ole näyttöä.

  21. Kovasti toivoisin, että korona-ana­lyysit jatku­vat, muista kiireistä huolimatta.

    Minus­ta alkaa vaikut­taa siltä, että todel­li­nen koronati­lanne Suomes­sa nyt eloku­us­sa on pelot­teluista huoli­mat­ta huo­mat­tavasti parem­pi kuin keväällä.

    Luotet­tavin maail­man­laa­juinen koronati­lanteen mit­tari on mun nähdäk­seni teho­hoi­dos­sa ole­vien poti­laiden määrä. Ja sehän vai­htelee Suomes­sa kohoav­ista tar­tun­tati­las­toista huoli­mat­ta nol­las­ta yhteen.

    Kevääl­lä ei suos­tut­tu tes­taa­maan ketään, vaik­ka oireet täs­mä­sivät täysin. Nyt tes­tataan kaik­ki, jot­ka yskäi­sevät ker­ran. Mitä enem­män tes­tataan, sitä enem­män tapauk­sia myös löy­tyy. Mut­ta vaik­ka tapauk­sia saadaan täl­lä taval­la kir­jat­tua tilas­toi­hin ja lehtien otsikoi­hin, niin juuri kukaan ei kuole, kukaan ei ole teho­hoi­dos­sa, sairaalas­sakin on vain hyvin har­vo­ja yksittäistapauksia.

    Lehdis­sä on puhut­tu siitä, että tau­ti on myös muun­tunut lievem­mäk­si, niin kuin virus­taudeil­la usein käy. Eikö nyt olisi siis aika ihan koronas­ta huoli­mat­ta siir­tyä kohti nor­maalimpaa elämää ja avoimem­pia rajoja?

  22. Paras mit­tari lie­nee kuollei­den määrä ver­rat­tuna asukasluku­un. Tämä sik­si, että toi­sis­sa mais­sa tes­tataan paljon ja toi­sis­sa vähän. Esimerkik­si Islannis­sa, jos­sa on tes­tat­tu ken­ties eniten suh­teessa väk­iluku­un, on kuollei­ta vain noin 10. Tar­tun­nan saanei­ta oli noin 2000 (testeil­lä todet­tu­ja). Tämän perus­teel­la näyt­täisi, että kuolleisu­us aset­tuu enin­tään tasolle 0,5% tai sit­ten islanti­laiset ovat poikkeuk­sel­lisen ter­vet­tä kansaa (ehkä näin onkin).

    1. Coun­try­boy:
      Paras mit­tari lie­nee kuollei­den määrä ver­rat­tuna asukasluku­un. Tämä sik­si, että toi­sis­sa mais­sa tes­tataan paljon ja toi­sis­sa vähän. Esimerkik­si Islannis­sa, jos­sa on tes­tat­tu ken­ties eniten suh­teessa väk­iluku­un, on kuollei­ta vain noin 10. Tar­tun­nan saanei­ta oli noin 2000 (testeil­lä todet­tu­ja). Tämän perus­teel­la näyt­täisi, että kuolleisu­us aset­tuu enin­tään tasolle 0,5% tai sit­ten islanti­laiset ovat poikkeuk­sel­lisen ter­vet­tä kansaa (ehkä näin onkin).

      Sil­loinkin yllät­tävän vaikeaa. Kuten kir­joi­tan edel­lä, kuollei­den laskem­i­nen ei ole ihan yksinker­taista, esim., sik­si että covid kuolemien määritelmä vai­htelee (ääries­imerkkinä Venäjän käytän­tö) ja sik­si että kuole­man­ta­pauk­sia ei tarkasti kir­ja­ta covidiksi. 

      Paikallisen kuolleisu­u­den määrit­tämisessä taas on se ongel­ma, että luku lähin­nä vain riip­puu siitä kuka on sairas­tunut. Nem­bro Ital­ias­sa on kai ain­ut esimerk­ki paikas­ta jos­sa huo­mat­ta­va osa väestöstä sairas­tui, ja kuolleisu­us on tarkasti analysoitu
      https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
      Kaupun­gin 11505 asukkaas­ta kuoli kevään koron­api­ikin aikaan 166, eli noin 1.4% koko väestöstä. Ylikuolleisu­us suh­teessa nor­maali­in oli yli 7‑kertainen.

      Jos nyt puh­taasti speku­loidaan että noin puo­let Nem­bron asukkaista lyhyessä ajas­sa sai tar­tun­nan, oltaisi­in lähel­lä 3% kuolleisuutta. 

      En tosin usko että Islannis­sa oltaisi­in päästy lähellekään tätä vaik­ka ter­vey­den­hoito olisi seon­nut, mut­ta esimerkkinä siitä että koko kuolleisu­us­määritelmä on aika suhteellinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.