Huomiotani on herättänyt, että, että kuolleisuus koronaan tuntuu laskeneen paljon nopeammin kuin tartuntojen määrä – tai noussut hitaammin, maasta riippuen. Päätin piirtää tästä summittaisen kuvan. Laskin liukuvan kahden viikon summan kuolleista ja jaoin sen liukuvalla kahden viikon summalla rekisteröidyistä tartunnoista kaksi viikkoa aiemmin. Siis esimerkiksi toukokuun 15.-28. päivän kuolemat jaettuna toukokuun 1.-14. päivän tartunnoilla. Perusteena tässä oli, että kuolema seuraa keskimäärin kolmen viikon kuluttua tartunnan saamisesta ja tartunnan saamisesta menee viikko sen havaitsemiseen ja rekisteröintiin. Ihan näin tätä ei pitäisi tehdä, mutta tehdäkseen tämän oikein, pitäisi tietää kuolleista, milloin heidän tartuntansa on rekisteröity.
Jouduin jättämään maaliskuun pois kokonaan. Sarjan alussa esimerkiksi Yhdysvalloissa näin mitattu tapauskuolleisuus olisi ollut 66 %. Tuolloin rekisteröitiin vain kuolemaisillaan olevat potilaat.
Aika jyrkkä on lasku ollut. Yhdysvalloissa runsaasta 12 prosentista alle kahteen prosenttiin, Italiassa 12 prosentista noin kolmeen prosenttiin, Saksassa noin kuudesta prosentista noin prosenttiin, Tukholmassa noin 14 prosentista 0,3 prosenttiin (!) ja Suomessa noin seitsemästä prosentista välillä nollaan. Nyt Suomen luku on hypähtänyt neljän kuolemantapauksen vuoksi neljään prosenttiin. Heinäkuussa tartuntoja oli hyvin vähän, siksi arvio heittelehtii noin kovasti. Kohta se tasoittuu, kun kasvavat tartuntamäärät tulevat näkyviin.
Miksi tapauskuolleisuus on laskenut näin paljon?
Pääsyy on siinä, että nyt testataan enemmän ja vähäoireisempia. Kun testattiin vain vakavia oireita saaneita, näiden keskuudessa kuolleisuus tietysti on suurempi. Erityisesti tämä näkyy Tukholmassa. Jos tämä olisi ainoa selitys ja jos nyt havaittaisiin kaikki tartunnat, keväällä olisi havaittu vain noin joka 50. tartunta.
On myös opittu hoitamaan sairautta. Alussa moni kuoli verenkierron tukkeutumiseen sisäelimissä, mutta tätä ymmärretään nyt lääkitä. Vanhuksia on opittu suojaamaan taudilta.
Joku väittää, että valintapaine on muuntanut virusta vähemmän tappavaksi. Tämä olisi loogista, sillä virus leviää paremmin, jos se ei tapa isäntäänsä.
Käyttäytymisen muutos on saanut aikaan sen, että tartunnan saaneet ovat nyt nuorempia.
Maiden väliset erot tapauskuolleisuudessa ovat niin suuria, että selitystä on etsittävä testauskäytäntöjen eroista. Toki antibioottiresistenssilläkin on merkitystä, erityisesti Italiassa.
Ihmiset ovat myös kehittäneet vastustuskykyä
https://sebastianrushworth.com/2020/08/08/what-is-the-best-way-to-measure-rates-of-covid-immunity/
Kiitos! Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Koskahan tällaiset näkökulmat ylittävät meidän median uutiskynnyksen?
Tapausten raportoinnista:
Varmennettujen tartuntojen määrä on edelleen aika epäluotettava luku, eikä vertailukelpoinen aiempiin lukuihin, koska testausten määrä ja kriteerit on muuttuneet. Olisiko mistään saatavissa testausmääriin suhteutettuja tartuntamääriä?
Vakavien tapausten vähentäminen:
Kun meillä on myös risti-immuniteettia muista koronavirusinfektioista, niin eikös turvallinen tapa vähentää vakavien covid-19 -tapausten määrää olisi altistaa ihmisiä noille muille, harmittomammille koronaviruksille? Otetaan nämä neljä virusta, heikennetään niitä vähän ja annetaan nenätippoina etenkin niille, jotka eivät ole altistuneet vuosiin lasten nuhakuumeille. Osittainenkin immuniteetti olisi parempi kuin ei immuniteettia ollenkaan, kuten joku infektionlääkäri mediassa totesi. How about?
Toiseksi, D-vitamiinitasojen yhteys tämän uuden taudin vakaviin komplikaatioihin (ARDS) on jo osoitettu, ja lisäksi on olemassa aiempaa dokumentoitua tutkimusta veren D-vitamiinitason vaikutuksista T-soluimmuniteettiin, eikö olisi kansakunnan etu nostaa D-vitamiinisuositusta 50-100 mikrogrammaan / vrk?
Epidemiarajoitusten uhatessa koko yhteiskunnan tulevaisuutta, voitaisiinko nyt olla vähän innovatiivisempia ja agiilimpia tässä asiassa ja käyttää kaikki niksit sen pohjimmaisen ongelman ratkaisuun?
Sehän ei ole viruksen leviäminen sinänsä (jota emme voi kuitenkaan estää – kuten Uusi Seelanti juuri osoitti), vaan ainoastaan ne vakavat tautimuodot, joille pienen pieni osa kansasta on altis.
Olen tehnyt saman huomion ja pohtinut myös samoja mahdollisia selityksiä noilla parametreilla.
– testausmäärät
– oirehtivien ikä
– viruksen mutatoituminen vähemmän vaaralliseksi
Koska dataa ei ole käytettävissä, niin selitykset jäävät vain hypoteesin asteelle. THL varsinkaan ei kunnostaudu jakamalla kunnollista informaatiota.
Seuraava asia sitten on, että kiinnostaako tuo jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus tässä vaiheessa ketään. Ainakaan lehdistöä tämä ilmiö ei ole kiinnostanut. Enemmän revitellään otsikoita maskien käyttösuosituksista ja pakoista, karanteenipakoista jne jne.
Toisaalta lehdistöstä viis. Päätöksentekijät ja heidän neuvonantajansa sen sijaan voisivat huomioida tämän olennaisen muutoksen. Ehkä yhteiskunnan sulkeminen ei ole kovin kannattavaa, jos taudin tapauskuolleisuus vastaa rankkaa influenssaa. Voisiko ajatella myös, että ihmisten pelottelu pitäisi lopettaa.
Jep. Suomalaisen roskamedian hysteerinen koronaulvonta on ollut naurettavuudessaan kaikkien aikojen pohjanoteeraus, mutta vielä vakavampi moka oli ministeri Kiurun aivoflatulaatio bulkkipäätöksinä annettavista pakkokaranteeneista. Tartuntatautilakihan ei nimittäin mokomia mahdollista, vaan karanteenipäätöksen täytyy aina perustua lääkärin tekemään henkilö- ja tapauskohtaiseen analyysiin.
Kiurun möläytyksestä onkin jo tehty lukuisia kanteluita oikeusasiamiehelle. Ja hyvä niin, koska aihetta todellakin on.
Todella merkittävä osa tautiin kuolleista oli keväällä ja alkukesästä yli 80-vuotiaita. Mutta ei heitäkään määräänsä enempää ole, joten tokihan kuolleisuusluvut pienenevät. Näin minä sen ajattelisin.
Jos Suomessa noin 200 000 kokoisesta ikäluokasta parisataa kuolee, niin kyllä sinne aika lailla porukkaa jäljelle jää.
Se että, jos kuolleisuus pienenee, ei tarkoita korona olisi vain pikkuisen kausiflunssaa pahempi tauti. Korona voi olla todella paha lähes kenelle tahansa. Turun Sanomissa oli keskiviikkona 42-vuotiaan perusterveen naisen tarina. Ensin viikko kotona, ambulanssilla sairaalaan, siellä teho-osastolle, kotiin päästyä vielä 2,5 viikkoa heikkona sairaslomalla. Vielä nytkin reilun 2 kk:n päästä vaivana kova väsymys. Äiti kuoli, sisar sairasti lievänä, sisaren mies joutui teholle. Koronaan pitää suhtautua vakavasti ja siitä on syytä varoitella.
Kevään hyvään tulokseen Suomessa päästiin noudattamalla hyvin rajoituksia ja ohjeita kuten turvaetäisyyksiä, massatilaisuuksien peruutuksia, käsihygieniaa jne. Ei kukaan halua sulkea yhteiskuntaa, mutta varovaisia meidän pitää olla.
Lisää spekulaatiota, entäpä nyt kun varovaisuus on lisääntynyt ja saadaan entistä todennäköisemmin vain lievä altistus, vähemmän viruksia tartunnassa, ja se aiheuttaisi lievemmän tautimuodon?
Laumasuojaefektim rajapyykin on viimeaikoina arvioitu olevan niinkin alhainen kuin 20-35%, kiitos superlevittäjien korostuneen roolin tartunnan levittämisessä sekä T- ja B-muistisolujen korostuneesta roolista infektioiden nopeina poiskorjaajina (joiden olemassaoloon taas on arvioitu vaikuttavan ristiininfektiot muiden koronavirusten kautta). Tähän Sars-Cov2 -vasta-aineellisten osuus päälle, a vot.
Jos näin, niin Ruotsin pienehkö IFR-luku ei yhtäkkiä olekaan niin yllättävä.
Noinkohan taas kerran Svergie vie koko muuta maailmaa viimeisessä erässä (kieltämättä mirheellisella ensivaiheen hinnalla), kun vielä huomioidaan Uuden Seelannin tämänpäiväiset tapahtuma ja reaktiot niihin. Kovimmat tulahduttajamaat ovat kuin kuiva metsä tulitikulle?
Jos laumasuojaefektim rajapyykki in 20-35%, miksi 57% Mumbain asuakkaista testaa positiivisesti vasta-ainetesteissä? Ruotsissa sama luku on alle 5%. Ruotsalaisilla on pitkä matka johonkin laumasuojaan.
https://www.bbc.com/news/world-asia-india-53576653
Laumasuojaan vaadittava taso riippuu olosuhteista. Mumbain slummeissa kontakteja taitaa olla aika paljon.
Myös Bergamossa pohjoisitaliassa yli 50% on vasta-aineita. Todelliseen laumasuojaan vaaditaan ilmeisesti että yli 50% on vasta-aineita. Montako % sairastuneita tämä vastaa on vaikea sanoa.
Kannattaa huomioida, että BBC:n artikkelissa sanotaan, että slummien ulkopuolella vain 16%:lla oli vasta-aineita. Todellinen luku lienee siis jotain haarukassa 25-40%. Sekin toki paljon.
Aikoinaan sinäkin noteerasit tilastotieteellisen päätelmän, että Venäjän vaalitulos ei voi olla oikea.
Olisiko näistä korona-luvuista mitenkään mahdollista tehdä vastaavia päätelmiä, jotka todistavat mittaustulokset tilastollisesti joko mahdollisiksi tai mahdottomiksi?
Jätin tästä artikkelista pois Espanjn, koska sen kuolleisuusluvuissa on jotain tyystin mahdotonta.
Voitko täsmentää mikä Espanjan luvuissa mättää?
Mediatietojen mukaan Espanjan kuolleisuustietoja kertakorjattiin kahdesti, vähään aikaan niitä ei saatu lainkaan ja nyt epidemian yli summattuun lopputulokseen pitäisi lisätä jotain 50% jotta päästäisiin tilastoituun ylikuolleisuuteen samalta ajalta.
Samantyyppinen lukema ylikuolleisuudessa on hyvin monissa maissa, ts. kuolintilastoista näkyvä kuolleisuuden kasvu on selvästi suurempi kuin rekisteröityjen covid-kuolemien määrä. Yhdysvalloissa luokkaa kolmannes, UK:ssa taisi olla myöskin merkittävä. Moskovassa oli parin kuukauden aikana kuusi kertaa niin korkea ylikuolleisuus kuin mitä oli koronakuolemiksi ilmoitettuja.
Muutos kuolleisuuteen tapahtuu myös kuolemansyyn tulkinnan muuttumisen kautta. Kun perussairaus on jo ennestään vakava, niin covid-19.n tuoma keuhkokuume on vain vähemmistöpainoinen syy kuolemalle. Muistelen, että keuhkokuume luokitellaan edelleen kuolemansyyksi ilman että aiheuttanutta bakteeria tai virusta nimeltä syytetään.
Tässä on varmaankin maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Ruotsissa tilastoidaan nimenomaan tapaukset, joissa kuolleella oli covid-tauti, eikä vain niitä tapauksia, joissa kuoleman pääsyy on covid. Näin ainakin uutisoitiin keväällä ja mikään ei viittaa siihen, että tapa olisi muuttunut.
Britannia muutti tilastointias niin, että jos ei kule 28 päivän sisällä diagnoosista, kuolinsyyksi ei laiteta Covis-19:ää. Kuolleiden jmäär äaleni kerralla 5700:lla
Britanniassa kuolleisuus on ollut selkeästi aliarvioitua, testauksen puuttuessa, kun esim. kotiin sydänkohtaukseen kuolleita ei laskettu Covidin piikkiin. Tämä näkyy erilaisista ylikuolleisuustilastoista, esim. FT, vaikka moni muu kuolleisuus on laskenut, kuten flunssista ja muista keuhkokuumeista johtuvat. Tuo 28 päivän diagnoosiraja on myös tulkinnanvarainen jos testiä ei ole tehty, tai jos sairaus on kestänyt pidempään, tai jos syynä ovat covidin aiheuttamat jälkioireet, kuten sydän.
Italian pahin piikki johtunee siitä, että sairaalajärjestelmä ylikuormittui, jolloin ihmisiä alkoi kuolemaan hoidon puutteeseen. Missään missä terveydenhuolto on pelannut koko ajan, ei ole näkynyt pahoja piikkejä.
Eikös 0,3 % ole aika lähellä ennustettua infektiokuolleisuutta? Siis joko kuolleisuus on todellisuudessa tätäkin alempi tai Tukholmassa kaikki tapaukset jäävät testaajien haaviin.
Sairastuneet ovat nyt nuorta bilekansaa ja myös matkustelevaisia työikäisiä. Vanhukset ovat eristyksissä jossainmäärin edelleen.
Yksi syy lienee myös diagnostoitujen iässä. Juuri katselin erästä tilastoa, jonka mukaan koronaviruskuolleisuus on kaikissa ikävuosikymmenissä välillä 0-60 -vuotiaat ollut globaalisti promilleluokassa eli alle prosentin. Yli 80-vuotiailla kuolleisuus on monissa maissa ollut yli 10 %. Mahdollisesti sen myötä kun vanhuksia on yritetty suojella koronatartunnoilta, sairastuneiden jakaumassa on nuorempien osuus kasvanut, mikä alentaa automaattisesti tartunnan saaneiden keskimääräistä kuolleisuutta. Lisäksi toki taudin leviämistä on opittu estämään, ja sairastuneita hoitamaan paremmin.
Muuten hyvä, mutta antibiootit ei vaikuta viruksiin,joten resistenssillä ei ole merkitystä. Faktat kuntoon Ode.
Viruksen heikentämä saa helposti bakteeripohjaisen keuhkokuumeen ja kuolee siihen, jos sitä ei saada antibiooteilla kuntoon. Tämä on todella ylenen tapa kuolla sekä influenssaan että COV-19:ään
Ok. Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksi.
Tämä kuolleisuusasteen pieneneminen on erittäin tärkeä huomio. Suomessa riittäisi tällä hetkellä seuraavat rajoitukset:
-Vähänkin kipeänä jäädään kotiin eristykseen ja tehdään etätyötä/koulua jos se mahdollista terveyden ja työtehtävän perusteella. Aiemmin käytäntönä ollutta pienessä flunssassa töihin/kouluun tuloa ei sallita keneltäkään. Työnantajalla, kouluilla, päiväkodeilla vastuu
– Ulkomailta riskimaista tullessa testaus+karanteeni ja vältetään julkisia välineitä lentokentältä, satamasta tms tullessa karanteeniin. Valtio hoitaa testauksen
– Noudatetaan lisä varovaisuutta riskiryhmien kanssa toimiessa
Kaikki muut toimenpiteet ovat ylimitoitettua kuolleisuusasteen perusteella.
Ehdotan pitämään mielessä koronan vaaralliset piiiteet:
Tarttumisväli on supistunut jopa kolmeen päivään (siis miten pian tartunnan saanut voi tartuttaa seuraaven). varsinaisiin oireisiin voi mennä 13 päivää. Niinpä tauti voi levitä salakavalasti ja kovin nopeasti. Vakavatkaan oireet eivät estä leviämistä. Luonnollinen immuniteetti kestää ehkä 6kk. Vaitettavasti tämä taitaa koskea myös rokotteita. Nopea sykle maahdollistaa runsaan mutatoitumisen ja voi tuottaa ikävämpiä versioita. Virus saattaakin jäädä ihmiseen pysyvästi piiloon ja alkaa myöhemmin tehdä tuhoa jossain.
Eikö pitäisi pohtia miksi kiinalaiset pärjäävät koronan kanssa aika hyvin.
Ehkä… taitaa… voipi… saattaa…
Vuoden 2003 SARS-CoV-1 jäljiltä löytyy edelleen immuunivastetta – miksi SARS-CoV-2 käyttäytyisi aivan erilailla? Kummallista, että osa tutkijoista jaksaa edelleenkin jankuttaa mantraa ”ei ole vielä riittävästi todisteita pysyvästä immuniteetista” vaivautumatta perustelemaan epäilyjään – media tietysti revittelee tästä ilomielin ”me kuollaan kaikki” otsikoita.
Monet testauksissa edenneet rokotekandidaatit ovat tuottaneet voimakkaan immuunivasteen.
Tutkimuksissa ei ole havaittu, että koronavirus mutatoituisi nopeasti – päin vastoin mutatoituminen on ollut hidasta, mikä antaa toivoa tehokkaiden rokotteiden aikaansaamisesta.
Minneköhän se virus oikein jäisi piiloon? Foliohatun ja pääkopan väliin?
Ehkä koronapsykoosi on todellinen ilmiö ja ehkä terveydenhoidon pitäisi alakaa vakavasti miettiä siitä miten elämän hallinnan menettäneitä potilaita voitaisiin ohjata fobiansa parista kohti normaalia?
Höpsistä. Tuo arvio perustuu muihin koronaviruksiin ja tarkoittaa, vain että ruotsalaisittain sairastamalla taudista ei pääse ikinä eroon, se jää pyörimään maailmalle kuin flunssat ja että siksi saatetaan joutua vuosittaiseen rokotuskierteeseen.
”Me kuollaan kaikki”-otsikoita ei ole tästä aihepiiristä kyllä näkynyt, enemmänkin pähkäiltäessä siitä, kuinka paljon elämä muuttuu, jos rokotetta ei löydy eikä virukselle tule pysyvää suojaa. Turismi ainakin vähenee radikaalisti. Ehkä se on maailmanloppu joillekin?
Ainakin Etelä- ja Keski-Euroopan maille se on juuri sitä.
Jos koronaan ei löydy rokotetta ja se jää kiertämään maailmaa kausi-influenssojen tapaan, ruvetaan siihen myös suhtautumaan samalla tavalla. Ministeri Lintilä vaatii jo nyt Suomen järjettömän tiukkojen esiintyvyysturvarajojen nostamista lähemmäs EU-suositusta – mikä oikein onkin – eikä hän tule ajan kuluessa varmasti olemaan vaatimuksineen yksin.
Eli ei se turismi pidemmällä aikavälillä mihinkään kuole. Onkohan sekin maailmanloppu joillekin?
”Jos koronaan ei löydy rokotetta ja se jää kiertämään maailmaa kausi-influenssojen tapaan, ruvetaan siihen myös suhtautumaan samalla tavalla”
Infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola totesi HS:n haastattelussa, että historiallisesti tarkasteltuna yksikään pandemia ei ole jäänyt maailmalle pyörimään ikuisiksi ajoiksi. Virusinfektiot sammuvat itsestään jossain vaiheessa, kuten kävi Espanjan taudillekin. Heikillä on mielenkiintoisia ajatuksia!
Tuskin aletaan, koska korona on yhtä vaarallinen aikuiselle mitä kausi-influenssa on vanhukselle.
Tietty mallissa ”kausi-inflluenssa” ainakin eläkkeiden tk-menojen kovin kasvu taittunee ihan itsekseen muutamassa vuodessa kun korona leikkaa ihmisten kalleimmat vuodet pois.
Jos tuo Oden tässäkin aukilaskema tapauskuolleisuuden jyrkkä lasku on totta ja pysyvää, niin aivan varmasti aletaan. Tai jos ei, niin joku jossain on menettänyt järkensä.
Niin pitkään kun emme oikeastaan tiedä mistä tapauskuolleisuuden lasku ja/tai sairauden vakavien ilmentymien väheneminen johtuu, ei ole järkevää kaivaa verta nenästään olettamalla muutos pysyväksi ja toimimalla sen mukaisesti. Itse olen hyvin skeptinen sen suhteen että ihmisen tietoinen toiminta osoittautuisi edes merkittävimmäksi saati sitten ainoaksi näiden ilmiöiden selittäjäksi.
Pysyvyys selviää myöhemmin. Mutta se on selvää jo nyt, ettei vapaa
yhteiskunta kestä jatkuvia perusoikeuksien rajoituksia (eikä EU Schengen-lockdownia).
Tästä olemme varmasti samaa mieltä. On ollut hämmentävää seurata kuinka innokkaasti poliitikot nyt rikkovat sekä hyvää hallintotapaa että perustuslain henkeä. Demareille tilanne on otollinen, samanaikaisesti voi sekä olla hallituksessa että harjoittaa populistista politiikkaa joka normaalisti kuuluu vain oppositiolle. Oikeusministerin olisi aika erota protestina. Vaikka RKP:stä ei erityisesti pitäisikään, alkaa oikeusministerin näytösluonteinen ylikävely olla jo vaivaannuttavaa seurattavaa.
Aika pitkälle viety oletus siihen, että se data josta teet johtopäätöksen olisi jollain määrin uskottavaa.
Tämä johtuu todennäköisesri siitä, että testataan, varotaan ja pidetään karanteeniin. Jos merkittävä osa sairastuneista saadaan eristettyä ajoissa, tartuntaväli. on pakko laskea vaikka itse virukselle ei olisi tapahtunut yhtään mitään.
Jos tartuntaväli oli ennen vaikkapa keskimäärin viisi päivää ja jos nyt keskimäärin viidennen päivän kohdalla sairas on eristyksissä, kun aiemmin näin kävi vasta 10 päivän kohdalla, niin väli tippuu karkeasti melkein puoleen vaikka tartuntojen määrä laskee, (numerot esimerkinomaisesti hatusta) koska niitä myöhäisempänä ajan tartuntoja ei tapahdu.
Oikeastaan tapauskuolleisuuden muutosta mielenkiintoisempaa on tehohoitoon joutuneiden määrän absoluuttinen pieneneminen tartuntojen määrän kasvaessa. Ruotsissa kuolleisuus seuraa tehohoitoon joutuneiden määrää odotetusti, mutta uusien tehohoitoon joutuneiden määrä ei seuraa uusien tartuntojen määrää. Testauksen lisääntyminenkin huomioiden tartuntahuippu on oletettavasti paljon kuolleisuus- ja tehohoitohuippuja myöhemmin.
Toinen mielenkiintoinen piirre on tavattoman nopea tehohoitoon joutuneiden määrän ja vähän myöhemmin kuolleiden määrän lisääntyminen heti epidemian alkuvaiheessa joka voisi viitata siihen että virus on ollut hyvin laajalle levinnyt ennen kuin se on alkanut aiheuttaa ongelmia vanhuksille ja riskiryhmille yleensäkin. Jotain samaa saattaa olla tapahtumassa nyt. Toinen aalto on antanut odottaa itseään viikkoja rajoitusten poistamisen jälkeen.
Vähän pelkään että hoivakotitartunnat pääsevät Suomessa taas yllättämään. Ensimmäisen aallon perusteella pitäisi olla selvää että näyttävien pakkotoimenpiteiden sijaan resurssit pitäisi nyt ohjata riskiryhmien kanssa tekemisissä olevien testaamiseen ja riskiryhmien suojaamiseen yleensäkin.
Kannattaa myös tutustua matemaattisesti suuntautuneen Michael Levittin malleihin, joilla laskettuna Ruotsin Covid-19 -kuolleisuus oli ensimmäisessä aallossa ennustettu 6000 menehtyneeksi. Tämä on toteutumassa suuruusluokkana. Levitt aloitti omilla malleillaan maaliskuussa, eikä malleissa ole ollut muidenkaan maiden osalta suuria virheitä. Sen sijaan Imperial Collegen mallit ovat antaneet vähintään 10-kertaisia kuolleisuuslukuja.
Michael Levittin Twitter : https://twitter.com/MLevitt_NP2013
Olennainen asia on taudin vakavuudesta huolimatta nähdä se asia, että kyseinen tauti ei ole HIV. Sillä on alku ja loppu. Kumulatiivisesta seurannasta ei ole mitään hyötyä, muuten kuin pelottelutarkoituksessa. Myöskään yksittäiset tapaukset vaikkapa Kawasakin taudista, Guillan-Barre oireyhtymästä tai kroonisen väsymysoireyhtymän ja muiden oireellisten autoimuunisairauksien esiintymisestä eivät kerro oikeastaan vielä mitään, koska pandemian kestoa on seurattu jo puolen vuoden ajan, niin että taudin läpikäyneessä väestössä näitä esiintyy jo ilmankin, kun aikaa kuluu.
Sama virhe tehtiin rokotusten ja autismin yhteydestä, kun alettiin seurata vain samanaikaisuutta, ja pääteltiin syy- ja seuraussuhteita siitä. Hyvin suuri osa kansasta oli rokotettu, joten yhteys autismiin löytyi helposti, kun tutkijan tavoitteeena oli hankkia korvaushyötyä diagnooseista. Sittemmin on vertailtu rokottamattomien ja rokotettujen välisiä eroja kontrolloiduissa tutkimuksissa, eikä autismiyhteyttä enää havaittu.
Oikeastaan älytön tapa tilastoida on laskea pandemian alusta asti tapauksia ja kuolleita, olettaen, että kyseinen ihmisryhmä on kuolematon, ilman pohjakuolleisuutta, ja olettaen, että ihminen ei ei koskaan parannu koronaviruksesta. Olisihan täällä syöpäkuolleita kertynyt pandemian alusta jo 5000, saman verran verisuonitauteihin. Yksinkertaisimmillaan elämän tapauskuolleisuus lähestyy 100% , kun seurattavaa aikaväliä pidennetään.
Kumulatiivinen seuranta on kai lähinnä tiedotusvälineiden harrastus, jonka tiedonvälitysmielessä ymmärrän, mutta jonka mielekkyys on kyseenalaista, kuten tämän blogin eri kirjoitusten kommenteissa on usein sanottu. Ei kai sitä mikään viranomainen käytä suositustensa tai määräystensä pohjana koko pandemian ajalta, vaan kai ne yrittävät tarkastella lyhyempiä lähimenneisyyden jaksoja viikkopohjalta.
Quo vadis:”eikö olisi kansakunnan etu nostaa D-vitamiinisuositusta 50-100 mikrogrammaan / vrk? ”
O.S:”Toki antibioottiresistenssilläkin on merkitystä, erityisesti Italiassa.”
”Suomessa on panostettu eläinten hallitun mikrobilääkekäytön ohjaukseen. Ensimmäiset käyttösuositukset eläinlajikohtaisesta mikrobilääkkeiden käytöstä annettiin vuonna 1996 ja ne olivat kansainvälisesti aikaansa edellä.” (LUKE)
Suomessa siis käytetään tuotantoeläinten lääkitsemisessä erittäin vähän antibiootteja. Sillä on merkitystä suomalaisten vähäisessä antibioottiresistenssissä. Tietysti maltillinen antibiottihoito ihmissairauksissa on ensiarvoista. Muualla, tehotuotantomaissa lisätään antibiootteja jopa eläimille syötettäviin rehuihin ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.
https://www.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/
Mm. tämän vuoksi tehotuotantomaiden ruoka on suomalaista halvempaa. Toinen asia on D-vitamiinin lisäys maitoelintarvikkeisiin. ”D-vitamiini on luuston ja hampaiden vahvistaja. Se edistää kalsiumin ja fosforin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. D-vitamiinin paras lähde on auringonvalo, joka muuttaa ihossa olevan vitamiinin esiasteen D-vitamiiniksi. Pohjoisen sijaintimme ja vähäisen auringonvalon vuoksi myös ravinnon D-vitamiinilla on merkitystä.”
Meillä suomalaista ruuantuotantoa vastustavat piirit promoavat maidon käyttöä vastaan. Muuallakaan ei kuulemma juoda maitoa, vain viinejä ja makuvesiä . Sivuutetaan fakta, että meiltä puuttuu aurinko, joka muodostaa D_vitamiinia.
Suomalaisessa ravintosuosituksessa on useita tällaisia kohtia, joiden merkitys korostuu kriisien aikana, kuten nyt koronassa. Näiden suositusten hyvyyttä ei huomata normaalioloissa, sillä niiden vaikutus näkyy vuosikymmenten kansanterveystilastoissa positiivisena kehityksenä.
Toinen aalto on nk. ’Casedemic’, sikainfluenssan toisinto.
https://thefatemperor.com/crucial-viewing-to-truly-understand-our-current-viral-issue-casedemic/
El País -lehdessä todetaan (15.8) mielenkiintoisesti, että jos asiantuntijalle (joka ei tiedä koronaepidemiasta ennalta mitään) esitettäisiin tautiluvut epidemian alusta kesäkuun 21 päivään (jolloin hätätila loppui Espanjassa) ja sitten siitä alkaen tähän päivään, asiantuntijan olisi vaikea uskoa että kysymys on samasta taudista.
Lehden tukimuksen mukaan 21.6 esim. kuolleisuus oli 100 todettua tartunaa kohden Espanjassa 9,07 kun se nyt on 0,31 eli kuolleisuus on vähentynyt 96 %.
Taudin mutaatiokuvassahan ei ole tapahtunut muutoksia, joten tilanteen muutos johtuu muista tekijöistä; lehti luetteleekin aika lailla samat asiat mitä tässä Osmon tekstissäkin esitetään.
Kuolleiden laskeminen myös vaihtelee, vaikka testauksien yleisyys on paljon enemmän määräävä tekijä. Ennen kaikkea Italiassa ja Iso-Britanniassa viralliset kuolleisuusarviot jäivät taudin alkuvaiheessa pahasti jälkeen todellisista kuolleisuusluvuista. Laskeminen on puutteellísta myös Yhdysvalloissa, kuten oheinen New York Times artikkeli osoittaa
https://www.nytimes.com/interactive/2020/08/12/us/covid-deaths-us.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage
No tämä ei tietysti selitä sitä miksi kuolleisuus on vähentynyt. Covid esiintyy tällä hetkellä paljon useammin nuoressa liikkuvassa väestössä. On tosin mielenkiintoista huomioida, että ylikuolleisuus huomioiden, covid kuolleisuus joillain yksittäisalueilla oli jo niin suurta (esim. Bronx ja Pohjois-Italian jotkut kaupungit), että elossa olevien vanhusten käyttäytymistapamuutokset vaikuttavat huomattavasti. Nembron kaupungin analyysistä näkee kuinka lähes 2% väestöstä kuoli lyhyessä ajassa keväällä
https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
Vähän aiheen vierestä, mutta ajankohtaista:
Suomen maskisuosituksesta näkee, kuinka hyvin pelkät suositukset auttavat. Pääkaupunkiseudulla (missä koronaa oikeasti on liikkeellä) näppituntumalta 15 – 20% joukkoliikennematkustajista käyttää maskia – ja osa käytti jo ennen suositustakin, joten kaikki tuokaan ei ole suosituksen ansiota. Ei ole syytä epäillä, etteikö ulkomailta tulevien omaehtoisten karanteenien noudattaminen olisi samaa luokkaa.
Oma näppituntuma-arvioni on aavistuksen korkeampi, vaikka enemmistö ei kyllä vielä julkisissa aina kasvojaan suojaa. Täysillä vuoroilla maskeja kyllä silmämääräisesti arvioiden näkee suhteessa matkustajamäärään enemmän ja olenpa ollut sellaisessakin täydessä bussissa, jossa alle kouluikäisten lasten lisäksi oli vain kaksi maskitonta, ja heistäkin toinen laitapuolen kulkija.
Suosituksia kannattaa viimeiseen asti suosia sekä periaatteesta että käytännön syistä; silloin ei tarvitse miettiä tunnisteita erivapauksille eikä kontrollikoneistoa tarvitse kasvattaa.
Tänään minustakin maskia käyttävien matkustajien osuus näytti nousseen perjantaista ja lauantaista. Toivoa sopii, että ensimmäisinä päivinä ihmiset ovat vain olleet vähän hitaita omaksumaan uuden tavan ja pääkaupunkiseudulla päästäisiin pikapuoliin jonnekin 80% maskinkäytön hujakoille. Kampanjointi voisi olla paikoillaan osuuden nostamiseksi. Maskit ovat kuitenkin halpa tapa tiputtaa R-lukua lockdown-toimenpiteisiin verrattuna – joidenkin arvioiden (esim. https://medicalxpress.com/news/2020-06-widespread-facemask-covid-.html) mukaan maskienkäyttö yksinään riittäisi pitämään R:n alle 1:n. Tietysti uusien tartuntojen tulo ulkomailta pitää sitten saada pidettyä myös kurissa.
Pelkässä suosituksessa on paljon hyviä puolia, mutta jos se johtaa siihen että suositusta ei noudateta ja kyseessä on näinkin kriittinen asia, joudutaan pahoihin ongelmiin. Jos ei pysty tekemään etätyötä ja omaehtoinen karanteeni tarkoittaisi kahden viikon ansionmenetystä, on omaehtoisessa karanteenissa kyse vähintäänkin yhtä isosta asiasta kuin maskisuosituksessa ja aika selvää, että sitä rikotaan paljon.
(Kaikki) suomalaiset eivät siis ole niin vastuullisia, että suositukset riittäisivät.
Kannattaa muistaa, että päin vastoin kuin täälläkin joku valheellisesti väitti, että 1918 muka ei tiedetty viruksista mitään, eikä muka maskeja osattu käyttää, itse asiassa kaikki nykyiset suojauskeinot olivat hyvin käytettyjä ja monissa osavaltioissa oli maskipakko ja rangaistuksena rikkojille sakko ja vankeus. Jos antibiootit otettaisiin pois, nykyiset sotilaslääkärit eivät saisi puoliakaan 1917-1918 sodan taistelukentillä haavoittuneista jäämään henkiin, verrattuna sen ajan sotilaslääkäreihin. Tietämys taudinaiheuttajista oli verrattain kypsää jo silloin.
1918-1920 epidemia kulki omaa tahtiaan, ja vaikeimman aallon aikana yritettiin sulkea kouluja, järjstää matkustuskieltoja, eristää kaupunginosia, lisätä hygieniaa, harjoittaa karanteeneja ja ”yrittää tasata käyrää”. Aivan turhaan, epidemia tuli ja meni, ja jätti jälkeensä hävitystä.
Jopa ns. Venäjän flunssan aikana 1890 kirjoitti newyorkilaisen Evening World – lehden kirjoittaja: “tämä flunssarummutus antaa erinomaisen mahdollisuuden kasvoliinojen (bandanas) kauppaajille päästä eroon jäännösvarastoistaan !” Miten tuo sopiikaan tähän päivään, kun valmistajien sidosryhmät nytkin ajavat maskipakkoa täysin voimin.
Mielenkiintoinen löytö netin uumenista: Nykyinen erityisryhmien eristys, terveiden ihmisten elämän rajoittaminen ja ”lockdown” – politiikka on niinkin uusi kuin vuodelta 2006. Se on tietokonesimuloijien sotapeli, jonka tarpeen oli esittänyt ja käynnistänyt George W. Bush, lintuinfluenssan pelottamana. Silloin jo epidemiologit pitivät terveiden ihmisten eristämisen suunnitelmaa toimimattomana, ja kyseisen simulaation perusteella tehtyjen toimien vaikutusta jopa haitallisina, mutta kyseinen toimintaohje jäi kiertämään monen länsimaan – ja kehitysmaidenkin – erikoistilanneohjeistuksiin. Muistuttaa vähän Reaganin päähänpinttymää, Tähtien Sota-ohjelmaa, joka ei sittenkään oikein ollut toimiva, mutta jäi elämään maailmankirjoihin varmaankin ikuisiksi ajoiksi.
Koulujen sulkemiset ovat suoraan simulaatiosta, havainnot eivät kuitenkaan tue koulujen tai päivähoidon muka suurinta osuutta koronaviruksen leviämisessä. Koko sosiaalisen etäännyttämisen idea oli 14 – vuotiaan opiskelijan ( Laura M. Glass) koulun tiedeprojekti !
Luettavaa: https://www.aier.org/article/the-2006-origins-of-the-lockdown-idea/
> Jos antibiootit otettaisiin pois, nykyiset sotilaslääkärit eivät saisi puoliakaan 1917-1918
> sodan taistelukentillä haavoittuneista jäämään henkiin, verrattuna sen ajan
> sotilaslääkäreihin.
On lääketieteessä paljon muutakin kehitystä ollut sadan vuoden aikana
> Nykyinen erityisryhmien eristys, terveiden ihmisten elämän rajoittaminen ja ”lockdown” > – politiikka on niinkin uusi kuin vuodelta 2006.
Eiköhän tämä ole yhtä vanha kuin sivilisaatio ja taudeilta suojautuminen
> Silloin jo epidemiologit pitivät terveiden ihmisten eristämisen suunnitelmaa
> toimimattomana, ja kyseisen simulaation perusteella tehtyjen toimien vaikutusta jopa
> haitallisina, mutta kyseinen toimintaohje jäi kiertämään monen länsimaan
Kuka epidemiologeista tätä pitää koronavirukselle (siis ei flunssalle) toimimattomana, poislukien jotkut virkamiehet (siis ei tutkijat) kuten Tegnell? Koko asiasta ja maskeista vain valitettavasti on tullut trumpilainen poliittinen kysymys.
> havainnot eivät kuitenkaan tue koulujen tai päivähoidon muka suurinta osuutta
> koronaviruksen leviämisessä
Valitettavasti vain Ruotsi ei tehnyt mitään hyödyllistä tutkimusta koulujen pitkästä aukiolosta, joten asia on vielä avoin, mutta eiköhän dataa taas pian tule kun Suomessakin koe alkaa. Georgian osavaltion youth camp viittasi siihen että huomattavakin leviäminen on mahdollista.
Et sitten lukenut viittaamaani artikkelia ? No, oikea julkaisu vastineeksi tähän 2006 vuoden lukiolaisen kehittämään malliin epidemioiden pysäyttämiseksi löytyy
Inglesby, Thoma V. Nuzzo, Jennifer B. O’Toole , Tara. Henderson, D.A. Disease Mitigation Measures in the Control of Pandemic Influenza. Biosecurity and bioterrorism: biodefence strategy, practice, and science. Volume 4, Number 4 . Mary Ann Liebert, Inc. 2006.
Inglesby on epidemiologian professori Johns Hopkinsissa
Nuzzo on apulaisprofessori, Johns Hopkinsissa, alana kansanterveys
O’Toole näyttää oleva epidemiologi samassa yksikössä
Edesmennyt Henderson oli WHO:n isorokon vastaisen ohjelman vetäjä.
Eli kannattaa lukea ajatuksen kanssa heidän paperinsa, joka asettaa hieman jopa kyseenalaiseksi nämä nykyiset koronaviruksen vastaiset globaalit toimet.
Epidemiologit ja oppikirjat olivat siis vielä muutama vuosi sitten yhtä mieltä siitä, että sivilisaatioiden historiasta asti ei tervettä ja tartuntataudille erittäin vastustuskykykyistä kansanosaa ole lukittu epidemioiden takia vangiksi, eikä keksitty jos minkälaista näennäistä puuhaa tai suojaintarviketta (Espanjantaudin aikana oli maskipakkoja, koska tauti tappoi nuoria työikäisiä, ei vanhoja !) , vaan sairaat on pyritty eristämään muusta yhteiskunnasta. Jopa karanteenit ovat olleet heikosti vaikuttavia, ne ovat viivyttäneet, mutta eivät estäneet oikeastaan yhtään epidemiaa.
Sitten tuli lukiolainen, joka keksi tehdä oman rajoittuneen ympäristönsä kontakteista kuvitteellisen epidemian tartuntamallin, ja loppu onkin historiaa tämän vuoden osalta.
Ruotsin tilanteesta on jopa valehdeltu jonkinlaisen trolliarmeijan voimin eri medioiden yleisösivuilla. Tosiasia on, että Ruotsissa epidemian aalto on sammunut samaa tahtia kuin esimerkiksi briteissä, ilman lockdownia. Maskipakon alaiset saksalaisetkin alkavat jo luopua uskosta maskin kaikkivoipaisuuteen: Tapaukset lisääntyvät, mutta teho-osastot eivät ole vielä alkaneet täyttyä. Niin, Ruotsissa on tällä hetkellä 26 tehohoidossa (korkeimmillaan 550), mediaani-ikä 61 vuotta, kuolemia keskimäärin 2,3 päivässä (maksimissaan 115 päivässä) , teho-osastotapauksia nyt paljon vähemmän samassa suhteessa, ajanjaksolla 23.7 – 23.8. , uusia positiivisia testituloksia ollut viimeisen 45 päivän aikana tasaisesti keskimäärin 290 päivässä, keskimääräinen aikajakso teho-osastohoitoon joutumiseen oireiden alkamisesta on ollut vajaat kaksi viikkoa ( 11-12 vrk). Joten joudumme vastahakoisesti hyväksymään sen, että teho-osastohoidettavien osuus pienenee edelleen ja tapauskuolleisuus on pudonnut alle 0,8% :iin. Alkuperäiset tapauskuolleisuusennusteet ovat siis olleet pahasti pielessä. On muistettava, että epidemia on jo nyt menossa toiselle vuosipuoliskolle. Vanhimpien ikäkohorttien ”elämän tapauskuolleisuudet” ovat joka tapauksessa jo nollasta poikkeavat (noin 0,4% kuuden kuukauden ajalta) .
Olisi huomattavan erikoista, jos voisimme nyt koronapandemian aikana julistaa sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja dementian parantuneen – tai ainakin olevan täydellisessä remissiossa näissä ikäluokissa, ja koronaviruksen tappavan vain niitä, joilla ei ole mitään riskiä kuolla tällaiseen pitkäaikaissairauteen epidemian aikana. Ruotsin tilastot ainakin tukevat sitä, että koronavirus tarttuu yleisesti kaikkiin ihmisiin, myös riskiryhmäläisiin, ja yksilöiden kuolleisuus noudattaa samoja suhteita ikäluokkien ja riskiryhmien välillä, mitä ns. ”normaalitilanteessa”.
Elintasomaan väestössä valitettavasti elämän tapauskuolleisuus lähestyy 1%:n tasoa vuoden aikana. Lisäksi seuraavan kymmenvuotisjakson aikana vuosikuolleisuus edelleen nousee hitaasti, koska kuolleiden vuosittainen määrä nousee väestön yleisen ikääntymisen vuoksi.
Hetkinen, kirjoitin edellä nimenomaan lockdownista covid-19 (sars-cov-2) yhteydessä, ja painotin etten influenssan (flu). Tähänastiset hyödyt ovat covidin suhteen yleisesti nähtävillä. Sinänsä lockdown on aina hätäapu ja aikalisä, ja osoitus siitä että aikaisemmat toimet ovat jossain mielessä epäonnistuneet.
Suomen menoa katsellen en olisi yllättynyt jos kohta taas ollaan lockdownissa.
”Tosiasia on, että Ruotsissa epidemian aalto on sammunut samaa tahtia kuin esimerkiksi briteissä, ilman lockdownia.”
Ei pidä paikkaansa. Tilanne oli täysin eri näissä paikoissa maaliskuun lopulla. Briteissä lockdownin aikaistaminen 7 päivällä olisi säästänyt kymmeniä tuhansia henkiä; referensin voi hakea Neil Fergusonin sivuilta. Sinänsä Ruotsissakin on ollut jo alusta alkaen paljon rajoitteita, ja ihmisten käyttäytyminen on huomattavasti muuttunut.
Ylikuolleisuudesta. Ei kai kukaan niin hölmö ole, ettei käyttäisi jotain vertailureferenssiä.
Ei kovin montakymmentä tuhatta. Britanniassa on kuollut koronaan 41 000 henkeä.
Kannattaa tarkistaa mitä lukuja siteeraat. Virallinen kuolintodistusten mukaan kirjattu kuolleisuus oli viime viikolla 57200 (Office of National Statistics). Ylikuolleisuus esimerkiksi Financial Times laskujen mukaan jo toukokuussa oli yli 60000.
Syynä siihen että luvut eroavat niin paljon on se että siteeraamasi luku perustui pitkään pelkästään sairaalakuolemiin. Myös kuolintodistusten lukua on arvosteltu aliarvioksi, koska monet lääkärit kirjasivat covid kuolemia keuhkokuumeiksi ja sydänkohtauksiksi, ja vanhainkoti ja kotikuolemista on aika isojakin arvioita.
…jatkoa. Kuolleisuus on vaikeaa arvioida. Sama Office of National Statistics antaa pelkästään hoitokotien ylikuolleisuudeksi yksin Englannissa ja Walesissa 30000
Päinvastoin.
Yhdysvaloissa ne kaupungit, jotka rajoittivat nopeiten ja eniten sekä pitivät rajoitukset pisimpään voimassa, myös elpyivät taloudellisesti nopeammin.
”The data speak: Stronger pandemic response yields better economic recovery
Study of 1918 flu pandemic shows U.S. cities that responded more aggressively in health terms also had better economic rebounds. ”
https://news.mit.edu/2020/pandemic-health-response-economic-recovery-0401
Vähän epäilen kuinka paljon kaikessa covid touhussa pelkällä suosittamisella päästään. Ongelmana on se että ihmisten omaehtoinen käytös muuttuu enemmän vasta kun tapaukset ovat huomattavasti lisääntyneet, mikä on liian myöhäistä. Viruksen normaalitila ilman rajoituksia on alussa räjähdysmäinen eksponentiaalinen kasvu, mutta vaikutukset (kuoleman tapaukset jne) tulevat viiveellä.
Tämä suositustyyli on nyt Suomessa ja Ruotsissa kovin suosittua, mitä tulee karanteeneihin, maskeihin jne. UK Royal Societyn presidentti Ramakrishnan vertasi maskien pois jättämistä rattijuoppouteen – sanoen että molempien pitäisi olla samalla tavalla sosiaalisesti epähyväksyttäviä. Tämä maskiasia meni jo niin sekavaksi pitkässä keskustelussa, huippuna vielä STMn Kumpulainen tiedotustilaisuudessa laukomassa, että maskit voitaisiin jopa kieltää. En tiedä jos rattijuoppous olisi uusi asia, tulisiko siitä samanlainen keskustelu kaikkine double-blind testivaatimuksineen rattijuoppouden haittavaikutusten osoittamiseksi.
> Toki antibioottiresistenssilläkin on merkitystä, erityisesti Italiassa.
Onko tästä mitään näyttöä kuinka paljon nimenomaan antibioottiresistantit bakteeritulehdukset ovat lisänneet Covid-19 kuolemantapauksia Italiassa verrattuna esim. Suomeen? Italiassa esiintyy paljon enemmän resistanssia kuin Suomessa, mutta Covid kuolemat ovat varsin yleisiä ei-resistanttien bakteerien vaikutuksistakin.
Spekulatiivista vetää johtopäätöksiä esim. suomalaisten ekseptionalismille suhteessa italialaisten covid kuolemantapauksiin, jos tälle ei ole näyttöä.
Kovasti toivoisin, että korona-analyysit jatkuvat, muista kiireistä huolimatta.
Minusta alkaa vaikuttaa siltä, että todellinen koronatilanne Suomessa nyt elokuussa on pelotteluista huolimatta huomattavasti parempi kuin keväällä.
Luotettavin maailmanlaajuinen koronatilanteen mittari on mun nähdäkseni tehohoidossa olevien potilaiden määrä. Ja sehän vaihtelee Suomessa kohoavista tartuntatilastoista huolimatta nollasta yhteen.
Keväällä ei suostuttu testaamaan ketään, vaikka oireet täsmäsivät täysin. Nyt testataan kaikki, jotka yskäisevät kerran. Mitä enemmän testataan, sitä enemmän tapauksia myös löytyy. Mutta vaikka tapauksia saadaan tällä tavalla kirjattua tilastoihin ja lehtien otsikoihin, niin juuri kukaan ei kuole, kukaan ei ole tehohoidossa, sairaalassakin on vain hyvin harvoja yksittäistapauksia.
Lehdissä on puhuttu siitä, että tauti on myös muuntunut lievemmäksi, niin kuin virustaudeilla usein käy. Eikö nyt olisi siis aika ihan koronasta huolimatta siirtyä kohti normaalimpaa elämää ja avoimempia rajoja?
Paras mittari lienee kuolleiden määrä verrattuna asukaslukuun. Tämä siksi, että toisissa maissa testataan paljon ja toisissa vähän. Esimerkiksi Islannissa, jossa on testattu kenties eniten suhteessa väkilukuun, on kuolleita vain noin 10. Tartunnan saaneita oli noin 2000 (testeillä todettuja). Tämän perusteella näyttäisi, että kuolleisuus asettuu enintään tasolle 0,5% tai sitten islantilaiset ovat poikkeuksellisen tervettä kansaa (ehkä näin onkin).
Silloinkin yllättävän vaikeaa. Kuten kirjoitan edellä, kuolleiden laskeminen ei ole ihan yksinkertaista, esim., siksi että covid kuolemien määritelmä vaihtelee (ääriesimerkkinä Venäjän käytäntö) ja siksi että kuolemantapauksia ei tarkasti kirjata covidiksi.
Paikallisen kuolleisuuden määrittämisessä taas on se ongelma, että luku lähinnä vain riippuu siitä kuka on sairastunut. Nembro Italiassa on kai ainut esimerkki paikasta jossa huomattava osa väestöstä sairastui, ja kuolleisuus on tarkasti analysoitu
https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835
Kaupungin 11505 asukkaasta kuoli kevään koronapiikin aikaan 166, eli noin 1.4% koko väestöstä. Ylikuolleisuus suhteessa normaaliin oli yli 7-kertainen.
Jos nyt puhtaasti spekuloidaan että noin puolet Nembron asukkaista lyhyessä ajassa sai tartunnan, oltaisiin lähellä 3% kuolleisuutta.
En tosin usko että Islannissa oltaisiin päästy lähellekään tätä vaikka terveydenhoito olisi seonnut, mutta esimerkkinä siitä että koko kuolleisuusmääritelmä on aika suhteellinen