Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä

Kir­joi­tin kevääl­lä jou­kon pos­tauk­sia koro­nas­ta. Nii­den pää­si­säl­tö oli pes­si­mis­mi. Koro­na tuot­taa joko pal­jon ihmi­suh­re­ja tai tuho­aa talou­den tai tekee molempia.

Perus­väit­tee­ni oli, ettei tau­dis­ta pää­se eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voi­daan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toi­mia höl­lä­tään, virus alkaa levi­tä uudes­taan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­ta­mis­ta. Jos tukah­du­tat huo­neis­to­pa­lon sul­ke­mal­la ovet ja ikku­nat, kyte­vä palo roi­hah­taa uudes­taan liek­kei­hin heti, kun ovi avataan.

Lopul­li­ses­ti nor­maa­liin elä­mään voi­daan pala­ta vas­ta, kun on saa­vu­tet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sai­ras­ta­mal­la. Nyt odo­te­taan roko­tet­ta, joka voi olla käy­tet­tä­vis­sä ensi kesän alus­sa. Mones­sa kehi­tys­maas­sa odo­te­taan sai­ras­ta­mal­la saa­tua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Intian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennus­tin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kan­san kyl­läs­ty­mi­seen ja ennen kaik­kea sii­hen, että nuo­ret ikä­luo­kat kyl­läs­ty­vät kököt­tä­mään koto­na, kos­ka tie­tä­vät, ettei tau­ti ole heil­le eri­tyi­sen vaarallinen.

Hel­sin­ki huh­ti­kuus­sa 2020

En mitään niin toi­voi­si kuin että voi­sin nyt myön­tää ollee­ni vää­räs­sä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti en voi. Kun toi­mia on höl­lät­ty Euroo­pas­sa, virus on alka­nut taas levi­tä uudes­taan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliar­vioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehok­kaas­ti yhteis­kun­ta sul­ke­mal­la pys­ty­tään epi­de­mi­aa jarruttamaan.

Hel­sin­ki elo­kuus­sa 2020

Jos­tain syys­tä suo­ma­lai­set halua­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­tii­kal­la on pääs­ty parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­tä­jäm­me eivät tätä ymmär­rä. Voi­si­ko nyt kui­ten­kin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­tai­sek­si ovat pääs­seet tau­dis­ta vähimmällä?

Ensin ihail­tiin Sin­ga­po­rea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­tees­sa väki­lu­kuun jo kuusi ker­taa niin pal­jon kuin Suo­mes­sa – tosin tau­tiin kuol­lei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mal­lia Hong­kon­gis­ta, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti pääs­tä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lan­ne on Nor­jas­sa sel­väs­ti pahem­pi kuin Suo­mes­sa. Islan­nis­sa toi­nen aal­to on suh­tees­sa väki­lu­kuun yhdes­sä Ruot­sin kans­sa voi­mak­kain kai­kis­ta pohjoismaista.

Ete­lä-Koreas­sa virus on sääs­tö­lie­kil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­me­niä päi­vit­täin, joten nor­maa­lin ei voi­da pala­ta siel­lä­kään. Uusi See­lan­ti on pitä­nyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kär­si­nyt sulus­ta val­ta­vas­ti. Turis­mie­lin­kei­no on tapettu.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen mää­rä vii­kos­sa mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den. Käy­tän liu­ku­vaa seit­se­män päi­vän summaa.

Ruot­sin hei­nä­kuu alun tar­tun­ta­mää­rät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeas­ti ne ovat tul­leet alas – ja kään­ty­neet taas nousuun siel­lä­kin. Hei­nä­kuun 1. päi­vän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaik­kien mui­den poh­jois­mai­den ja Viron tar­tun­ta­mää­rät ylit­tä­vät sen tason, jon­ka hal­li­tus on jul­ki­ses­ti ilmoit­ta­nut perus­teek­si ava­ta ja sul­kea rajo­ja, 40 tar­tun­taa mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den vii­kos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den vii­kon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kah­des­sa vii­kos­sa. Suo­mi on nyt ainoa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­ta­vuus­lu­vun R nous­seen Suo­mes­sa taas maa­gi­sen luvun yksi yli. En tosin tie­dä, miten ne sen luvun las­ke­vat, kos­ka toi­saal­ta rapor­toi­daan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­nois­ta on saa­tu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäi­si las­kea vain koti­mai­sis­ta tar­tun­nois­ta, jol­loin näh­dään, onko epi­de­mia Suo­mes­sa räjäh­tä­mäs­sä vai sup­pe­ne­mas­sa. Ulko­maan­tu­liai­sis­sa on kyse eri asias­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suh­teis­ta Suo­mes­sa. Ulko­mai­sia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la kou­lut Suo­mes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilan­ne Suo­mes­sa on vie­lä aika hyvä – tosin huo­no­ne­mas­sa nopeas­ti – Euroo­pas­sa epi­de­mia jyl­lää voi­mal­la. Se tar­koit­taa, että yhteis­kun­tia pitää alkaa taas sul­kea ja turis­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa tar­peen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jar­dil­la eurol­la. Seu­raa­vat kah­dek­san kuu­kaut­ta sul­kua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroo­pan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-dow­nis­ta ei tuli­si yhtä kal­lis­ta kuin kevääl­lä, pitäi­si tie­tää enem­män sii­tä, mis­sä olo­suh­teis­sa virus levi­ää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yri­te­tään jäl­jit­tää, pitäi­si nii­tä myös analysoida.

 

87 vastausta artikkeliin “Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä”

  1. Talou­del­li­ses­ti ja inhi­mil­li­ses­ti on kes­tä­mä­tön­tä, mikä­li emme mis­sään vai­hees­sa lak­kaa tui­jot­ta­mas­ta yksi­no­maan tar­tu­na­mää­rien kehi­tys­tä ja siir­rä huo­mioi­ta sai­raa­las­sa ole­vien ja kuo­le­mien mää­rään (samal­la mää­rit­te­le­mäl­lä tar­kas­ti, mikä on tai ei ole ”koro­na­kuo­le­ma”).

    Tavoi­te nol­las­ta tar­tun­nas­ta ei ole yhteis­kun­nan kes­tä­vyy­den kan­nal­ta kes­tä­vä tavoi­te. Se voi onnis­tua polii­si­val­tio­mai­sil­la hal­lin­ta­toi­men­pi­teil­lä ja jat­kua vain vesi­tii­vil­lä raja­kont­rol­lil­la, joi­hin Suo­mel­la ei tie­tääk­se­ni ole miten­kään varaa.

    Näin ollen, ”(lähes) nol­la koro­na­tar­tun­taa TAI uudet lock­dow­nit kun­nes nol­la tar­tun­taa” ovat vää­rä ja inhi­mil­li­ses­ti aja­tel­len vaa­ral­li­nen diko­to­mia, jos­ta oli­si syy­tä pääs­tä uuteen tavoi­tea­sen­tan­taan mah­dol­li­sim­man pian.

  2. Aika­mois­ta pes­si­mis­miä rokot­teen aikataulu.
    Faucin mukaan mas­sa­ro­ko­tuk­set voi­daan aloit­taa loka­kuus­sa tai vii­meis­tään mar­ras­kuus­sa. Oxfor­din Yli­opis­toon perus­tu­vaa roko­tet­ta tuo­te­taan jo täyt­tä häkää, mil­jar­din rokot­teen vuo­si­vauh­tia. Tosin kun kaik­ki pitää rokot­taa kak­si ker­taa, kes­tää koko maa­il­man rokot­ta­mi­nen tuol­la yhdel­lä lähes vuo­si­kym­me­nen. Onnek­si on nel­jä muu­ta­kin roko­tet­ta jo kol­man­nes­sa vaiheessa

    1. Pek­ka Kyl­liäi­nen:
      Faucin mukaan mas­sa­ro­ko­tuk­set voi­daan aloit­taa loka­kuus­sa tai vii­meis­tään mar­ras­kuus­sa. Oxfor­din Yli­opis­toon perus­tu­vaa roko­tet­ta tuo­te­taan jo täyt­tä häkää, mil­jar­din rokot­teen vuo­si­vauh­tia. Tosin kun kaik­ki pitää rokot­taa kak­si ker­taa, kes­tää koko maa­il­man rokot­ta­mi­nen tuol­la yhdel­lä lähes vuo­si­kym­me­nen. Onnek­si on nel­jä muu­ta­kin roko­tet­ta jo kol­man­nes­sa vaiheessa

      Ensim­mäi­set mas­sa­ro­ko­tuk­set teh­tä­neen niin, että muo­dos­tuu joi­den­kin tuhan­sien ihmis­ten koe­jouk­ko, jos­sa vai­ku­tuk­sia sit­ten seu­ra­taan, sii­hen tapaan kuin vai­heen 3 lää­ke­tut­ki­muk­set yleen­sä­kin teh­dään — ennen kuin roko­tet­ta ale­taan jakaa vie­lä isom­mal­le jou­kol­le. Pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­set ilme­ne­vät yleen­sä vas­ta täs­sä vai­hees­sa. Koro­na­ro­kot­teen koh­dal­la iso kysy­mys on, että miten pit­kä­ai­kai­nen suo­ja rokot­tees­ta muo­dos­tuu: onko suo­ja esi­mer­kik­si vain joi­den­kin kuu­kausien mit­tai­nen ennen kuin se jo las­kee olen­nai­ses­ti suh­tees­sa muut­tu­vaan tau­ti­kan­taan, vai onko suo­ja eli­ni­käi­nen, vai jotain sil­tä väliltä.

  3. Itse olen vähän samois­ta läh­tö­koh­dis­ta poh­ti­nut että miten Suo­men lain­sää­dän­tö suh­tau­tui­si “right-to-try”-henkiseen roko­tus­po­li­tiik­kaan koro­nan kans­sa. Ihmi­set voi­si­vat omal­la vas­tuul­laan rokot­taa itsen­sä kak­kos­vai­heen tes­tin läpäis­seel­lä rokotteella.

    Voi­si hyvin nos­taa immu­ni­tee­tin omaa­vien mää­rää, mut­ta lakia suu­rem­pi este oli­si tie­tys­ti alkuun rokot­teen saatavuus.

  4. Talou­den tuho voi olla muu­tok­sen aiheut­ta­maa tai väliai­kais­ta tuhoa jos­ta pala­taan entiseen. 

    Anth­ro­po­lo­gi David Grae­ber kir­joit­ti 2018 kir­jan “Bulls­hit Jobs: A Theo­ry”. Grae­be­rin teo­ria on, että noin puo­let työ­pai­kois­ta on mer­ki­tyk­set­tö­miä työ­paik­ko­ja jot­ka tuot­ta­vat sosi­aa­lis­ta har­mia. Kun mer­ki­tyk­set­tö­mät työt yhdis­ty­vät puri­taa­ni­seen työ­etiik­kaan jos­sa ihmi­sar­vo mää­räy­tyy työn mukaan se aiheut­taa psy­ko­lo­gis­ta harmia. 

    Grae­ber kes­kit­tyi byro­kra­ti­aan mut­ta mie­les­tä­ni tämän voi yleis­tää myös moniin palveluammatteihin. 

    Äiti­ni kuu­lui suku­pol­veen joka syn­tyi ennen sotaa. Kun läh­dim­me mat­kal­le hän lait­toi eväät ja söim­me ne puis­ton­pen­kil­lä. Kah­vi oli ter­mok­ses­sa. Tätä ei teh­ty rahan takia, vaan sik­si että se näh­tiin jär­ke­väk­si elä­män­ta­vak­si. Kävim­me kyl­lä kah­vi­las­sa tai ravin­to­las­sa kun oli joku hyvä syy juh­lia, mut­ta mik­si istua arki­sin kah­vi­las­sa kun voi istua puis­tos­sa, kir­jas­tos­sa tai kadul­la pen­kil­lä ja kat­sel­la maa­il­man menoa. Mat­kus­tim­me lähin­nä koti­mas­sa. Ehkä ker­ran 10-vuo­des­sa pit­kä mat­ka johonkin. 

    Olen siir­ty­nyt yhä enem­män takai­sin lap­suu­te­ni elä­män­ta­paan. Lep­pois­te­taan ja teh­dään ruo­ka itse, ote­taan omat eväät ja kes­tä­vät muka­vat vaat­teet. Mat­kus­te­taan vähem­män. Tämä van­ha ja jär­ke­vä elä­män­ta­pa muut­tai­si jäl­ki­teol­li­sen yhteis­kun­nan viih­de- ja vapaa-aika­sek­to­rin yhtä täy­del­li­ses­ti kuin pan­de­mia. Ensik­si tuli­si tuhoa, sit­ten yhteis­kun­ta muuttuisi.

  5. Roko­te­rin­ta­mal­la on jota­kin toi­voa. Maa­il­man mää­räl­li­ses­ti suu­rin roko­te­val­mis­ta­ja intia­lai­nen Serum Ins­ti­tu­te of India on juu­ri teh­nyt sopi­muk­sen hank­kees­ta, jol­la tuo­te­taan edul­lis­ta roko­tet­ta köy­hiin ja kes­ki­tu­loi­siin maihin:

    ”India, 7th August 2020 – Serum Ins­ti­tu­te of India (SII), the world’s lar­gest vacci­ne manu­fac­tu­rer by volu­me, has ente­red into a new land­mark part­ners­hip with Gavi, The Vacci­ne Alliance and the Bill & Melin­da Gates Foun­da­tion, to acce­le­ra­te the manu­fac­tu­re and deli­ve­ry of up to 100 mil­lion doses of COVID-19 vacci­nes for India and low- and midd­le-inco­me count­ries (LMICs).”
    https://www.seruminstitute.com/news_gavip_partnership_annoucement.php

    Oxford-AstaZe­neca ‑rokot­teen pitäi­si tul­la saa­ta­vil­le Euroo­pas­sa loppuvuodesta;

    ”AstraZe­neca has reac­hed an agree­ment with Europe’s Inclusi­ve Vacci­nes Alliance (IVA), spear­hea­ded by Ger­ma­ny, France, Ita­ly and the Net­her­lands, to supply up to 400 mil­lion doses of the Uni­ver­si­ty of Oxford’s COVID-19 vacci­ne, with deli­ve­ries star­ting by the end of 2020.”
    https://www.astrazeneca.com/media-centre/press-releases/2020/astrazeneca-to-supply-europe-with-up-to-400-million-doses-of-oxford-universitys-vaccine-at-no-profit.html

    Sel­vää lie­nee, että klu­beil­ta ja vas­taa­vis­ta akti­vi­tee­teis­ta on vas­tuun­tun­tois­ta pysyä pois­sa sii­hek­si kun­nes roko­te saa­daan. Tätä odo­tel­les­sa moni yri­tys yhtei­sö kaatunee.

  6. Vaik­ka Euroo­pas­sa jou­dut­tai­siin uudel­leen sul­ke­maan yhteis­kun­tia kuten kevääl­lä niin toden­nä­köi­ses­ti tämä teh­dään alu­eel­li­ses­ti yhden maan sisäl­lä. Esi­mer­kik­si Espan­jan koh­dal­la se on toden­nä­köi­ses­ti Kata­lo­nia ja Suo­men koh­dal­la Uusi­maa mut­ta eten­kin Yhdys­val­lois­sa tilan­ne on pal­jon pahem­pi kos­ka osa­val­tioi­den rajo­ja ei ole kos­kaan sul­jet­tu maan his­to­rias­sa. Yhdys­val­tain tilan­net­ta pahen­taa sekin että moni ame­rik­ka­lai­nen on hyvin roko­te skep­ti­nen. THL:n mukaan Suo­mes­sa 70 pro­sent­tia ottai­si rokot­teen kun se on käy­tös­sä viral­li­ses­ti. Yhdys­val­lois­sa roko­te kriit­tis­ten kan­sa­lais­ten osuus on jos­sain 30% luok­kaa. Jopa Anto­nio Fauci on toden­nut että val­mis käyt­tö­kel­poi­nen roko­te ei oli­si jopa Yhdys­val­lois­sa laa­jal­ti käy­tös­sä kos­ka moni ame­rik­ka­lai­nen on roko­te skep­ti­nen. Euroo­pan tilan­ne on kui­ten­kin jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon takia parem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa. Toki Osmo Soi­nin­vaa­ra on sinän­sä oikeas­sa talou­del­li­ses­ti tilan­ne on sur­kea Euroo­pas­sa mut­ta Yhdys­val­lois­sa se tulee ole­maan vie­lä sur­keam­pi kos­ka siel­lä ei ole mitään kan­sal­lis­ta elä­ke­jär­jel­mää ja sosi­aa­li­tur­vaa eikä terveydenhuoltoa

  7. Onko­han muu­ten tut­kit­tu kätei­sen käy­tön isuut­ta raha­lii­ken­tees­sä suh­tees­sa tar­tun­to­jen leviä­mis­no­peu­teen? Suo­mes­sa kort­ti­mak­sa­mi­nen on hyvin yleis­tä ja tau­tien kas­vu vähäis­tä? E. Koreas­sa ihmuset pese­vät ja lait­ta­vat kätei­set mik­ro­aal­to­uu­nei­hin tar­tun­ta­ris­kin takia.

  8. Koro­na on hyvä. Pääs­tään eroon mat­kus­te­lus­ta ja tur­his­ta “elin­kei­nois­ta” Lin­ko­lan mal­liin. Johon­kin van­ha ihmi­nen joka tapauk­ses­sa kuo­lee. Yli­ti­heä popu­laa­tio, ihmis­kun­ta, kokee jos­sa­kin vai­hees­sa harventajansa.

    1. Nuo­ruus on sai­raus jos­ta paranee.
      Van­huus on tau­ti joka joh­taa kuolemaan.

  9. > nuo­ret ikä­luo­kat kyl­läs­ty­vät kököt­tä­mään koto­na, kos­ka tie­tä­vät, ettei tau­ti ole heil­le eri­tyi­sen vaarallinen

    > Kun toi­mia on höl­lät­ty Euroo­pas­sa, virus on alka­nut taas levi­tä uudestaan.

    Ja Suo­mi on keven­tä­nyt mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sia. Nämä teki­jät yhdes­sä ovat saat­ta­neet (en tun­ne tilas­to­ja tar­kas­ti) olla pää­syy Suo­men tar­tun­to­jen uuteen nousuun. Yksi ongel­ma voi siis tul­la sii­tä, että innok­kaim­mat ja vähi­ten tar­tun­to­ja vält­te­le­vät ihmi­set läh­te­vät liik­ku­maan ensim­mäi­si­nä, eivät­kä tie­ten­kään nou­da­ta huo­lel­li­ses­ti varo­toi­mia ulko­mail­la, eivät­kä myös­kään Suo­meen palat­tu­aan. Tätä ilmiö­tä (“ensim­mäis­ten huo­let­to­mien ongel­ma”) on vai­kea kor­ja­ta mil­lään ohjeilla.

    > Voi­si­ko nyt kui­ten­kin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­tai­sek­si ovat pääs­seet tau­dis­ta vähimmällä?

    Suo­mes­sa on ollut var­sin vähän tau­tia ja kuo­le­man­ta­pauk­sia. Suo­mi on toi­saal­ta kär­si­nyt talou­del­li­ses­ti enem­män kuin esi­mer­kik­si Ruot­si, kos­ka Suo­mi on otta­nut käyt­töön enem­män (talou­teen­kin vai­kut­ta­via) rajoi­tuk­sia. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä Suo­mi on siis voi­nut kär­siä enem­män­kin kuin ne maat, jois­sa kuo­le­mia on eniten.

    Ne maat, jois­sa turis­mi on eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä elin­kei­no, ovat kui­ten­kin sel­väs­ti kär­si­neet, sil­lä muut maat ovat aset­ta­neet liik­ku­mi­sel­le rajoi­tuk­sia, vaik­ka nuo maat itse eivät oli­si rajoi­tuk­sia aset­ta­neet­kaan. Suo­mes­sa ulko­mais­ten turis­tien katoa­mi­nen on pai­kal­li­nen ongel­ma, mut­ta ei vält­tä­mät­tä ongel­ma Suo­men talou­del­le koko­nai­suu­des­saan (hie­man pidem­mäl­lä pers­pek­tii­vil­lä), sil­lä suo­ma­lai­set var­maan­kin kan­ta­vat enem­män rahaa maas­ta ulos mui­hin turis­ti­koh­tei­siin, kuin muut tuo­vat rahaa Suo­meen. Koti­maan mat­kai­lu, ret­kei­ly ja mök­kei­ly paik­kaa­vat myös osin tuo­ta ulkomaalaiskatoa.

    > Minus­ta R pitäi­si las­kea vain koti­mai­sis­ta tar­tun­nois­ta, jol­loin näh­dään, onko epi­de­mia Suo­mes­sa räjäh­tä­mäs­sä vain sup­pe­ne­mas­sa. Ulko­maan­tu­liai­sis­sa on kyse eri asias­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suh­teis­ta Suomessa.

    Kai voi aja­tel­la, että “ulko­maan­tu­liai­set” ker­to­vat jotain Suo­men har­joit­ta­mas­ta matkustuspolitiikasta.

    > Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa tar­peen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jar­dil­la eurolla.

    Äh, tuo nyt on aivan eri asia. Var­mas­ti elvy­te­tään enem­män­kin, val­tioi­den itsen­sä toi­mes­ta, ja se on täs­sä epä­re­le­vant­ti kysy­mys elvyt­tää­kö EU vai maat itse. Tuo 750 mil­jar­dia menee myös pal­jol­ti aiem­man huo­non talou­den­pi­don hoi­toon, eikä koro­nan tor­jun­taan (virus oli vain yksi kor­si, jol­la paket­tia perus­tel­tiin, ja noi­den mai­den talous­on­gel­mien syyt pal­jol­ti tuo­ta syvem­mäl­lä). Eikä voi sanoa niin, että Suo­mes­sa koro­na-aal­to oli­si aiheut­ta­nut tar­peen vähen­tää Suo­men talou­den elvyt­tä­mis­tä 3,4 miljardilla.

    > Seu­raa­vat kah­dek­san kuu­kaut­ta sul­kua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroo­pan talous on koh­ta aivan raunioina.

    > Ja niin on Suomenkin.

    Olet tur­han pes­si­mis­ti­nen. Ei tau­ti ja sen hoi­to miten­kään eri­tyi­sen pal­jon mak­sa. Jos tau­ti jää pysy­väk­si, tuo tar­koit­taa sitä, että vapaa-ajal­la pitää har­ras­taa jotain muu­ta kuin huo­le­ton­ta ulko­mail­la mat­kus­te­lua ja Kata­ja­no­kan teras­seil­la pyö­ri­mis­tä. Talou­del­le tuo on vain muu­tos yhden tyy­li­ses­tä tar­jon­nas­ta toi­sen tyy­li­seen. Tuo muu­tos aiheut­taa talou­teen tila­päi­sen häi­riön, mut­ta ei pysy­vää ongel­maa. Voi olla, että jo toi­ses­sa aal­los­sa epi­de­mia osa­taan hoi­taa ensim­mäis­tä aal­toa huo­mat­ta­vas­ti talou­del­li­sem­min ja tehok­kaam­min. Toi­von että kou­lut­kin voi­daan pitää aiem­paa parem­min auki. Eni­ten kär­sii ehkä mat­kai­lu yli maan rajo­jen, ja se lie­nee­kin net­to­tu­lok­sel­taan Suo­mel­le tappiollista.

    On siis pien­tä mah­dol­li­suut­ta myös sii­hen, että pysy­vä tau­ti­vaa­ra paran­tai­si Suo­men talout­ta (pidem­mäs­sä juok­sus­sa). Yleis­tä kuol­lei­suut­ta koro­nae­pi­de­mia tai­si jo (aina­kin jos­sain välis­sä) jon­kin ver­ran vähen­tää. Se on ikä­vä asia, jos ulko­maan reis­su­ja pitää vähen­tää, mut­ta talou­den ja ter­vey­den kan­nal­ta tuo ei siis ole vält­tä­mät­tä mikään paha asia pidem­mäs­sä juoksussa.

    1. Juho Laa­tu:
      > nuo­ret ikä­luo­kat kyl­läs­ty­vät kököt­tä­mään koto­na, kos­ka tie­tä­vät, ettei tau­ti ole heil­le eri­tyi­sen vaarallinen

      > Kun toi­mia on höl­lät­ty Euroo­pas­sa, virus on alka­nut taas levi­tä uudestaan.

      Ja Suo­mi on keven­tä­nyt mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sia. Nämä teki­jät yhdes­sä ovat saat­ta­neet (en tun­ne tilas­to­ja tar­kas­ti) olla pää­syy Suo­men tar­tun­to­jen uuteen nousuun. Yksi ongel­ma voi siis tul­la sii­tä, että innok­kaim­mat ja vähi­ten tar­tun­to­ja vält­te­le­vät ihmi­set läh­te­vät liik­ku­maan ensim­mäi­si­nä, eivät­kä tie­ten­kään nou­da­ta huo­lel­li­ses­ti varo­toi­mia ulko­mail­la, eivät­kä myös­kään Suo­meen palat­tu­aan. Tätä ilmiö­tä (”ensim­mäis­ten huo­let­to­mien ongel­ma”) on vai­kea kor­ja­ta mil­lään ohjeilla.

      > Voi­si­ko nyt kui­ten­kin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­tai­sek­si ovat pääs­seet tau­dis­ta vähimmällä?

      Suo­mes­sa on ollut var­sin vähän tau­tia ja kuo­le­man­ta­pauk­sia. Suo­mi on toi­saal­ta kär­si­nyt talou­del­li­ses­ti enem­män kuin esi­mer­kik­si Ruot­si, kos­ka Suo­mi on otta­nut käyt­töön enem­män (talou­teen­kin vai­kut­ta­via) rajoi­tuk­sia. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä Suo­mi on siis voi­nut kär­siä enem­män­kin kuin ne maat, jois­sa kuo­le­mia on eniten.

      Ne maat, jois­sa turis­mi on eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä elin­kei­no, ovat kui­ten­kin sel­väs­ti kär­si­neet, sil­lä muut maat ovat aset­ta­neet liik­ku­mi­sel­le rajoi­tuk­sia, vaik­ka nuo maat itse eivät oli­si rajoi­tuk­sia aset­ta­neet­kaan. Suo­mes­sa ulko­mais­ten turis­tien katoa­mi­nen on pai­kal­li­nen ongel­ma, mut­ta ei vält­tä­mät­tä ongel­ma Suo­men talou­del­le koko­nai­suu­des­saan (hie­man pidem­mäl­lä pers­pek­tii­vil­lä), sil­lä suo­ma­lai­set var­maan­kin kan­ta­vat enem­män rahaa maas­ta ulos mui­hin turis­ti­koh­tei­siin, kuin muut tuo­vat rahaa Suo­meen. Koti­maan mat­kai­lu, ret­kei­ly ja mök­kei­ly paik­kaa­vat myös osin tuo­ta ulkomaalaiskatoa.

      > Minus­ta R pitäi­si las­kea vain koti­mai­sis­ta tar­tun­nois­ta, jol­loin näh­dään, onko epi­de­mia Suo­mes­sa räjäh­tä­mäs­sä vain sup­pe­ne­mas­sa. Ulko­maan­tu­liai­sis­sa on kyse eri asias­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suh­teis­ta Suomessa.

      Kai voi aja­tel­la, että ”ulko­maan­tu­liai­set” ker­to­vat jotain Suo­men har­joit­ta­mas­ta matkustuspolitiikasta.

      > Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa tar­peen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jar­dil­la eurolla.

      Äh, tuo nyt on aivan eri asia. Var­mas­ti elvy­te­tään enem­män­kin, val­tioi­den itsen­sä toi­mes­ta, ja se on täs­sä epä­re­le­vant­ti kysy­mys elvyt­tää­kö EU vai maat itse. Tuo 750 mil­jar­dia menee myös pal­jol­ti aiem­man huo­non talou­den­pi­don hoi­toon, eikä koro­nan tor­jun­taan (virus oli vain yksi kor­si, jol­la paket­tia perus­tel­tiin, ja noi­den mai­den talous­on­gel­mien syyt pal­jol­ti tuo­ta syvem­mäl­lä). Eikä voi sanoa niin, että Suo­mes­sa koro­na-aal­to oli­si aiheut­ta­nut tar­peen vähen­tää Suo­men talou­den elvyt­tä­mis­tä 3,4 miljardilla.

      > Seu­raa­vat kah­dek­san kuu­kaut­ta sul­kua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroo­pan talous on koh­ta aivan raunioina.

      > Ja niin on Suomenkin.

      Olet tur­han pes­si­mis­ti­nen. Ei tau­ti ja sen hoi­to miten­kään eri­tyi­sen pal­jon mak­sa. Jos tau­ti jää pysy­väk­si, tuo tar­koit­taa sitä, että vapaa-ajal­la pitää har­ras­taa jotain muu­ta kuin huo­le­ton­ta ulko­mail­la mat­kus­te­lua ja Kata­ja­no­kan teras­seil­la pyö­ri­mis­tä. Talou­del­le tuo on vain muu­tos yhden tyy­li­ses­tä tar­jon­nas­ta toi­sen tyy­li­seen. Tuo muu­tos aiheut­taa talou­teen tila­päi­sen häi­riön, mut­ta ei pysy­vää ongel­maa. Voi olla, että jo toi­ses­sa aal­los­sa epi­de­mia osa­taan hoi­taa ensim­mäis­tä aal­toa huo­mat­ta­vas­ti talou­del­li­sem­min ja tehok­kaam­min. Toi­von että kou­lut­kin voi­daan pitää aiem­paa parem­min auki. Eni­ten kär­sii ehkä mat­kai­lu yli maan rajo­jen, ja se lie­nee­kin net­to­tu­lok­sel­taan Suo­mel­le tappiollista.

      On siis pien­tä mah­dol­li­suut­ta myös sii­hen, että pysy­vä tau­ti­vaa­ra paran­tai­si Suo­men talout­ta (pidem­mäs­sä juok­sus­sa). Yleis­tä kuol­lei­suut­ta koro­nae­pi­de­mia tai­si jo (aina­kin jos­sain välis­sä) jon­kin ver­ran vähen­tää. Se on ikä­vä asia, jos ulko­maan reis­su­ja pitää vähen­tää, mut­ta talou­den ja ter­vey­den kan­nal­ta tuo ei siis ole vält­tä­mät­tä mikään paha asia pidem­mäs­sä juoksussa.

      Kun­nioit­ta­vas­ti olen eri miel­tä raja­lii­ken­teen vai­ku­tuk­ses­ta Suo­men talou­del­li­seen tilan­tee­seen. Välil­li­si­ne vai­ku­tuk­si­neen KV-len­to­lii­ken­tee­seen (huom, ei sisäl­lä lai­va­lii­ken­net­tä!) liit­ty­vä talou­del­li­nen toi­me­liai­suus muo­dos­ti jo vuon­na 2012 n. 3–4% Suo­men BKT:stä. Tähän vie­lä tosi­aan pääl­le koti­mai­nen Horeca-kysyn­nän kyyk­ky, niin puhu­taan jos sel­lai­sis­ta lyhyen ajan hyvin­voin­ti­me­ne­tyk­sis­tä ettei toi­vo­ma­si ”muu­tos parem­paan” suin­kaan itses­tään­sel­väs­ti pää­se tapah­tu­maan ilman sel­lai­sen mit­ta­kaa­van yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia, joi­ta ei Suo­mes­sa ole ken­tien sisäl­lis­so­dan jäl­keen nähty.

      Muis­ta­kaam­me että nuo alan kai­ken lisäk­si ovat var­sin nuo­ri­so­val­tai­sia. Yhdis­tet­ty­nä mui­den alo­jen nuo­ri­so­työt­tö­myy­teen tämä alkaa ole­maan sel­lai­nen cock­tai­li, ettei käsis­sä ole vält­tä­mät­tä vain mene­tet­ty suku­pol­vi, vaan jopa hyvin vihai­nen sel­lai­nen. Maa­il­man­his­to­rias­ta löy­tyy pal­jon esi­merk­ke­jä, jois­sa pit­kit­ty­nyt nuo­ri­so­työt­tö­myys on joh­ta­nut kai­ken­nä­köi­siin ongel­miin, aina val­lan­vaih­dok­siin asti.

      Toi­voi­sin, että me ”uut­ta nor­maa­lia” etä­työ­kuplas­sam­me visioi­vat tie­to­työ­läi­set muis­tai­sim­me tämän ja suh­teut­tai­sim­me ne koro­nan aiheut­ta­miin terveysriskeihin.

      1. Mark­ku Tan­ni: Muis­ta­kaam­me että nuo alan kai­ken lisäk­si ovat var­sin nuo­ri­so­val­tai­sia. Yhdis­tet­ty­nä mui­den alo­jen nuo­ri­so­työt­tö­myy­teen tämä alkaa ole­maan sel­lai­nen cock­tai­li, ettei käsis­sä ole vält­tä­mät­tä vain mene­tet­ty suku­pol­vi, vaan jopa hyvin vihai­nen sel­lai­nen. Maa­il­man­his­to­rias­ta löy­tyy pal­jon esi­merk­ke­jä, jois­sa pit­kit­ty­nyt nuo­ri­so­työt­tö­myys on joh­ta­nut kai­ken­nä­köi­siin ongel­miin, aina val­lan­vaih­dok­siin asti.

        Toi­voi­sin, että me ”uut­ta nor­maa­lia” etä­työ­kuplas­sam­me visioi­vat tie­to­työ­läi­set muis­tai­sim­me tämän ja suh­teut­tai­sim­me ne koro­nan aiheut­ta­miin terveysriskeihin.

        Itse­kin kai­pai­sin ana­lyy­sia koro­nan ja poliit­tis­ten toi­men­pi­tei­den koh­taan­nos­ta. Tau­ti itses­sään iskee kovim­min elä­kei­käi­seen väes­tön­osaan, kun taas tor­jun­ta­toi­mien talous­vai­ku­tuk­set osu­vat pahi­ten nuo­riin, eivät­kä oikeas­taan lain­kaan elä­ke­läi­siin. Eli koron­an­tor­jun­ta­po­li­tiik­ka on lähes väis­tä­mät­tä aivan val­ta­van suu­ri tulon­siir­to nuo­ril­ta eläkeläisille.

      2. ark­ki­teh­ti: kun taas tor­jun­ta­toi­mien talous­vai­ku­tuk­set osu­vat pahi­ten nuo­riin, eivät­kä oikeas­taan lain­kaan eläkeläisiin. 

        Elä­ke­läi­set käs­ket­tiin (suo­si­tel­tiin) jää­mään kotia. Vaik­ka tuo ei var­si­nai­ses­ti näy euroi­na, niin onhan se kyl­lä hyvin masen­ta­vaa istua yksin koto­na ja sit­ten vaan täy­tyy välil­lä ris­kee­ra­ta hen­ki­kul­ta käy­mäl­lä kaupassa.

      3. Sylt­ty: Elä­ke­läi­set käs­ket­tiin (suo­si­tel­tiin) jää­mään kotia. Vaik­ka tuo ei var­si­nai­ses­ti näy euroi­na, niin onhan se kyl­lä hyvin masen­ta­vaa istua yksin koto­na ja sit­ten vaan täy­tyy välil­lä ris­kee­ra­ta hen­ki­kul­ta käy­mäl­lä kaupassa.

        Mie­len­ter­vey­del­li­set ongel­mat ovat­kin koko­naan oma las­kun­sa jon­ka suu­ruu­des­ta ei tai­da vie­lä olla min­kään­lai­sia arvioi­ta. Esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­la on ollut tut­ki­tus­ti monen­lai­sia masennus‑, ahdis­tus- ja stres­sioi­rei­ta jo aiem­min­kin, ja on vai­kea kuvi­tel­la että eris­täy­ty­mi­nen kotiin on aut­ta­nut sii­nä. Sii­hen vie­lä kiris­ty­vän talous­ti­lan­teen (kesä­töi­tä ei ole ollut juu­ri kene­lä­kään, ja kesä­opin­to­jen­kin tar­jon­ta aika heik­koa) aiheut­ta­mat huo­let päälle.

      4. Suo­men rajo­jen yli kul­ke­van len­to­lii­ken­teen voi jakaa eri komponentteihin.

        Turis­min osal­ta voi aja­tel­la, että Suo­men talous on täs­sä häviä­vä­nä osa­puo­le­na. Ulko­mail­ta tuo­ta­vien fos­sii­lien polt­ta­mi­nen vapaa-ajan tar­pei­siin ei ole kovin kan­nat­ta­vaa. Ja len­to­ko­neet vie­ne­vät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomai­lu­mai­hin kuin tuo­vat ulko­maa­lais­ten euro­ja Suo­meen. Jos lomai­lu on (kai­kis­sa mais­sa) jat­kos­sa aiem­paa enem­män koti­maan mat­kai­lua, tämä on Suo­men talou­del­le hyvä asia.

        Lii­ke-elä­män tar­pei­siin liit­ty­vää len­tä­mis­tä rajoi­tet­tai­siin var­maan­kin vähem­män kuin vapaa-ajan len­tä­mis­tä. Täs­sä mie­les­sä lii­ke-elä­mä kär­si­si vähem­män. Suo­mel­le hyvien yhteyk­sien jär­jes­tä­mi­nen on tär­keäm­pää kuin suu­ril­le, suu­ret sisä­mark­ki­nat omaa­vil­le val­tioil­le, kuten vaik­ka­pa Yhdys­val­loil­le. Pie­ni koko ei ole täs­sä kui­ten­kaan ongel­ma sii­nä mie­les­sä, että Euroo­pan sisäi­set len­not voi jär­jes­tää suun­nil­leen samal­le tasol­le kuin Yhdys­val­to­jen sisäi­set lennot.

        > Välil­li­si­ne vai­ku­tuk­si­neen KV-len­to­lii­ken­tee­seen (huom, ei sisäl­lä lai­va­lii­ken­net­tä!) liit­ty­vä talou­del­li­nen toi­me­liai­suus muo­dos­ti jo vuon­na 2012 n. 3–4% Suo­men BKT:stä.

        En pidä lyhyen täh­täi­men muu­tok­sia BKT:ssa kovin kes­kei­se­nä (pidem­män täh­täi­men) mit­ta­ri­na. Eri­tyi­ses­ti vapaa-ajan osuu­den tuos­ta toi­min­nas­ta voi­si kään­tää (pit­käs­sä juok­sus­sa) enem­män vaik­ka­pa koti­maan mat­kai­luk­si, mikä oli­si var­maan­kin Suo­mel­le edul­lis­ta. Mat­kai­lun vähe­ne­mi­nen­kään ei oli­si vält­tä­mät­tä kovin paha asia. Kan­sa­lais­ten yli­mää­räi­set rahat kulu­tet­tai­siin vain johon­kin muu­hun (ehkä enem­män suo­ma­lai­siin tuot­tei­siin). Oleel­li­sem­paa Suo­men talou­den kan­nal­ta on se, tuo­te­taan­ko Suo­mes­sa jotain sel­lais­ta, mikä käy kau­pak­si ulkomaillekin.

        Horeca-ala menee aika pal­jon saman­lais­ten sään­tö­jen mukaan. Koti­maan mat­kai­lu voi lisään­tyä, mukaan otet­ta­van ruo­an mää­rä voi lisään­tyä, eikä ruo­an teke­mi­nen koto­na­kaan ole paha asia (ruo­ka­kaup­po­jen myyn­ti­hän on lisään­ty­nyt). Muu­tos on täs­sä­kin ongel­ma, mut­ta pit­käs­sä juok­sus­sa kyse on enem­män­kin alan muu­tok­ses­ta kuin kuolemasta.

        Näkö­jään uskon vähän sinua ja Osmo Soi­nin­vaa­raa enem­män sii­hen, että talou­tem­me osaa myös sopeu­tua uuteen tilan­tee­seen. En usko, että tämä suis­tai­si koko­nai­sia suku­pol­via rai­teil­taan. Ole­tan että uudet suku­pol­vet vain ottai­si­vat uuden tyy­lin annet­tu­na, vähän samaan tapaan kuin uudet suku­pol­vet ovat otta­neet uuden digi­maa­il­man annettuna.

        Ymmär­rän kyl­lä, että nopeat muu­tok­set hait­taa­vat suu­res­ti len­toa­laa ja horeca-alaa, mut­ta puhuin pää­asas­sa sii­tä, pahe­nee­ko vai hel­pot­tuu­ko talou­den tilan­ne pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä (toi­ses­sa koro­na-aal­los­sa ver­rat­tu­na ensim­mäi­seen, tai tau­din jää­des­sä pysyväksi).

      5. Ja len­to­ko­neet vie­ne­vät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomai­lu­mai­hin kuin tuo­vat ulko­maa­lais­ten euro­ja Suo­meen. Jos lomai­lu on (kai­kis­sa mais­sa) jat­kos­sa aiem­paa enem­män koti­maan mat­kai­lua, tämä on Suo­men talou­del­le hyvä asia.

        Kos­kee­ko tuo koko ulko­maan­kaup­paa? Jos Suo­mi tuo enem­män kuin vie, maa vau­ras­tuu sil­lä, että ulko­maan­kaup­pa kiel­le­tään kokonaan?
        Mat­kus­ta­mi­sen idea­na on näh­dä jotain muu­ta kuin koti­pi­haan­sa. Sik­si kaik­ki maat hyö­ty­vät matklus­ta­mi­ses­ta muka­vam­pa­na alämänä.

      6. Kaik­ki eivät suin­kaan hyö­dy mat­kus­ta­mi­ses­ta. Todel­la mones­sa turis­ti­koh­tees­sa iso osa pai­kal­li­sis­ta vas­tus­taa mat­kai­lua, kos­ka se tuo muka­naan kor­keat hin­nat, sot­kun ja muut hai­tat. Kun oli vie­lä maa­kun­ta­koh­tai­set auton­rek­ka­rit, meil­lä­kin yksi auto rekis­te­röi­tiin uudel­leen, ettei vain turis­teik­si luul­la ja teh­dä vahin­koa autolle.

      7. Barce­lo­nas­sa on inhot­tu turis­te­ja todel­la pal­jon ja ehkä syys­tä. Nyt kun ne ovat pois­sa, nii­tä kai­va­taan kovas­ti takaisin.

      8. Ulko­maan­kaup­pa on pal­jon vai­keam­pi ana­ly­soi­ta­va kuin vapaa-ajan pal­ve­lut, sil­lä on myös asioi­ta, joi­ta on jok­seen­kin pak­ko tuo­da, kuten nyky­ään vaik­ka­pa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, auto­ja, tie­to­ko­nei­ta ja hedel­miä, ja asioi­ta joi­ta tar­vi­taan joi­den­kin mui­den tuot­tei­den tuottamiseen.

        Ulko­maan­kau­pan kan­nat­ta­vuut­ta voi las­kea jon­kin ver­ran mer­kan­ti­lis­ti­ses­ti niin, että on parem­pi jos vie enem­män ja tuo vähem­män. Mut­ta tämä on siis yksin­ker­tais­tus, joka ei ota huo­mioon kan­sain­vä­li­sen työn­jaon ja eri­kois­tu­mi­sen jos­kus muka­naan tuo­mia rationalisointihyötyjä.

        Jos aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lais­ta (eris­tet­tyä) tapaus­ta, jos­sa Suo­mi tuo ulko­mail­ta mil­joo­nal­la raa­ka-ainet­ta, jon­ka jalos­taa tuot­teik­si, jois­ta saa vien­ti­tu­lo­ja vajaan mil­joo­nan, tuol­lai­nen ulko­maan­kaup­pa ei ole ehkä jär­ke­vää. Nor­maa­li vaa­ti­mus on, että tuol­lai­ses­sa tar­kas­te­lus­sa vien­ti­tu­lo­jen tuli­si olla suu­rem­pia kuin tuon­ti­me­not (tai vaa­di­taan mui­ta lisä­se­li­tyk­siä tuol­lai­sel­le tap­piol­li­sel­le kaupankäynnille).

        > Mat­kus­ta­mi­sen idea­na on näh­dä jotain muu­ta kuin koti­pi­haan­sa. Sik­si kaik­ki maat hyö­ty­vät matklus­ta­mi­ses­ta muka­vam­pa­na alämänä.

        Viih­dear­vo­ja (muka­vam­paa elä­mää) en otta­nut las­kel­mii­ni mukaan lain­kaan, vaan ole­tin, että puhut­tiin talou­del­li­ses­ta hyö­dys­tä, ja kes­ki­tyin sik­si vain Suo­men talou­den kan­nat­ta­vuu­teen. Mat­kus­te­lus­ta voi tie­ten­kin olla jon­kin ver­ran hyö­tyä talou­del­le­kin, esi­mer­kik­si ulko­mail­ta saa­dun uuden ymmär­ryk­sen ja ren­tou­tu­mi­sen (vas­ta­pai­no­na työl­le) vuok­si. Noi­ta­kaan en otta­nut huo­mioon vapaa-ajan len­te­lyä kos­ke­vas­sa laskelmassani.

        Suo­men talou­den ja ihmis­ten hen­ki­sen hyvin­voin­nin voi siis erot­taa toi­sis­taan. Hyvin­voin­nin kan­nal­ta mat­kai­lu voi olla monil­le tär­ke­ää­kin. Ja toi­sil­le vähem­män tär­ke­ää, tai voi­si hyvin kor­vau­tua mat­kai­lul­la koti­maas­sa. Täs­sä “Suo­men talous” tar­koit­taa yksin­ker­tai­ses­ti sitä, pal­jon­ko euro­ja ja mui­ta arvok­kai­ta resurs­se­ja kulu­te­taan ja pal­jon­ko nii­tä ansai­taan tai tuotetaan.

      9. Juho Laa­tu:

        Ulko­maan­kaup­pa on pal­jon vai­keam­pi ana­ly­soi­ta­va kuin vapaa-ajan pal­ve­lut, sil­lä on myös asioi­ta, joi­ta on jok­seen­kin pak­ko tuo­da, kuten nyky­ään vaik­ka­pa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, auto­ja, tie­to­ko­nei­ta ja hedel­miä, ja asioi­ta joi­ta tar­vi­taan joi­den­kin mui­den tuot­tei­den tuottamiseen.
        Ulko­maan­kau­pan kan­nat­ta­vuut­ta voi las­kea jon­kin ver­ran mer­kan­ti­lis­ti­ses­ti niin, että on parem­pi jos vie enem­män ja tuo vähem­män. Mut­ta tämä on siis yksin­ker­tais­tus, joka ei ota huo­mioon kan­sain­vä­li­sen työn­jaon ja eri­kois­tu­mi­sen jos­kus muka­naan tuo­mia rationalisointihyötyjä.

        Jos aja­tel­laan vaik­ka­pa sel­lais­ta (eris­tet­tyä) tapaus­ta, jos­sa Suo­mi tuo ulko­mail­ta mil­joo­nal­la raa­ka-ainet­ta, jon­ka jalos­taa tuot­teik­si, jois­ta saa vien­ti­tu­lo­ja vajaan mil­joo­nan, tuol­lai­nen ulko­maan­kaup­pa ei ole ehkä jär­ke­vää. Nor­maa­li vaa­ti­mus on, että tuol­lai­ses­sa tar­kas­te­lus­sa vien­ti­tu­lo­jen tuli­si olla suu­rem­pia kuin tuon­ti­me­not (tai vaa­di­taan mui­ta lisä­se­li­tyk­siä tuol­lai­sel­le tap­piol­li­sel­le kaupankäynnille).

        Eikös puun tuon­ti Venä­jäl­tä ole esi­mer­kik­si tämän mai­nit­se­ma­si esi­mer­kin koh­dal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­ta­kin takaa ole juu­ri hyvä esi­merk­ki sii­tä että täl­lai­nen ulko­maan­kaup­pa tai oikeas­taan tuon­ti ei ole kovin­kaan jär­ke­vää mut­ta syy mik­si Venä­jäl­tä tuo­daan pal­jon puu­ta on Suo­men kor­keat kan­to hin­nat. Raa­ka-öljyn tuon­ti on kyl­lä ihan monen­kin ulko­maan­kaup­paa vas­tus­ta­van tahon koh­dal­la poik­keus. Heil­tä kun kysyy miten kui­taat raa­ka-öljyn kau­pat niin hei­dän vas­taus on kyl­lä sama kuin nyt­kin vaik­ka suh­tau­tu­vat kiel­tei­ses­ti koko ulko­maan­kaup­paan . Todel­li­suu­des­sa mitään vaih­toeh­to­ja ei pait­si talou­del­li­nen autar­kia tai avoin vapaa­kaup­pa. Mer­kan­ti­lis­mi sääs­te­li myös hyvin pal­jon sisä­mark­ki­noi­ta kuin ulko­maan­kaup­paa. Se on vali­tet­ta­vas­ti myös unoh­det­tu että aja­tus vapaa­kau­pas­ta ei ainoas­taan kos­ke­nut ulko­maan­kaup­paa vaan myös sisä­mark­ki­noi­ta. Tämä oli nykyi­sen klas­si­sen vapaa­kau­pan luo­jan Adam Smit­hin näke­mys alus­ta alkaen että vapaa­kaup­pa on toi­mi­vien sisä­mark­ki­noi­den paras mah­dol­li­nen vaih­toeh­to. Myös Ant­ti Chy­de­niuk­sen ajat­te­lu oli saman­lais­ta kuin Adam Smit­hin. Sisä­mark­ki­noi­den kehi­tys on askel vapaal­le kau­pal­le myös ulko­maan­kau­pan kohdalla

      10. Rahul Soma­ni:
        Juho Laa­tu:

        Eikös puun tuon­ti Venä­jäl­tä ole esi­mer­kik­si tämän mai­nit­se­ma­si esi­mer­kin koh­dal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­ta­kin takaa ole juu­ri hyvä esi­merk­ki sii­tä että täl­lai­nen ulko­maan­kaup­pa tai oikeas­taan tuon­ti ei ole kovin­kaan jär­ke­vää mut­ta syy mik­si Venä­jäl­tä tuo­daan pal­jon puu­ta on Suo­men kor­keat kan­to hinnat.

        Jos läh­de­tään sel­lai­ses­ta ole­tuk­ses­ta, että puu­ta tuo­daan ulko­mail­ta, vaik­ka Suo­mes­sa­kin oli­si yllin kyl­lin (ja jat­ku­vas­ti) puu­ta, ja tuo puu jää nyt käyt­tä­mät­tä, tuo ilmiö oli­si tosi­aan (yksin­ker­tai­sel­la perus­kaa­val­la­ni las­kien) tap­piol­li­nen Suo­men talou­del­le. Tätä voi­si lähes­tyä Suo­men sisäi­se­nä tulon­jaol­li­se­na kysy­myk­se­nä. Se sijaan, että puu­teol­li­suus mak­sai­si voi­tois­taan suu­ren osan suo­ma­lai­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le, sen kan­nat­taa­kin mak­saa hie­man pie­nem­pi osa ulko­mai­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le. Koko yhteis­kun­nan talou­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na rahat oli­si ollut hyvä pitää Suo­mes­sa. Suo­men puu­va­rat jäi­vät nyt mätä­ne­mään met­siin (tosin käy­tän­nös­sä aivan näin ei toden­nä­köi­ses­ti kävi­si, vaan koti­mai­set­kin puu­va­rat tuli­si­vat var­maan­kin käy­te­tyik­si jos­sain vai­hees­sa jol­lain tavalla).

        Suo­men kor­keat kan­to­hin­nat, tai teol­li­suu­den halu pitää kan­to­hin­nat mata­li­na, on var­mas­ti yksi syy suu­rel­le puu­ta­va­ran tuon­nil­le. Mui­ta­kin syi­tä voi tie­ten­kin olla, kuten vaik­ka­pa Suo­men teh­tai­den käyt­tä­mä­tön kapasiteetti.

        Todel­li­suu­des­sa mitään vaih­toeh­to­ja ei pait­si talou­del­li­nen autar­kia tai avoin vapaakauppa. 

        Tuo on aika tiuk­ka lin­jaus. Voin hyvin kuvi­tel­la, että val­tiot ryh­ty­vät puo­lus­tau­tu­maan täy­sin vapaan glo­ba­li­saa­tion kovuu­del­ta otta­mal­la käyt­töön eri­lai­sia koti­maan tuo­tan­toa ja muu­ta talout­ta suo­jaa­via rajoit­tei­ta. Oikeas­taan Yhdys­val­lat on jo vähän täl­lä ural­la. Hyö­ty tuos­ta voi­si tul­la sitä kaut­ta, että oman (rik­kaan) maan perus­työ­pai­kat­kin säi­ly­vät, eikä vapaa kil­pai­lu siir­rä nii­tä muualle.

        Sama ilmiö täs­sä kuin tuos­sa puun­tuon­tie­si­mer­kis­sä. Jos maa kyke­nee itse­kin tuot­ta­maan jotain, ja pitä­mään arvon­nousun itsel­lään, ei ole vält­tä­mät­tä talou­del­li­ses­ti edul­lis­ta, jos glo­baa­li opti­moi­ti siir­tää tuo­tan­non muu­al­le, ja omat työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, mui­den työn­te­ki­jöi­den veroeu­roil­la elätettäviksi.

        Mer­kan­ti­lis­mi sääs­te­li myös hyvin pal­jon sisä­mark­ki­noi­ta kuin ulkomaankauppaa. 

        Nois­sa yksin­ker­tais­ta­vis­sa las­ku­kaa­voiss­sa­ni koti­maan mark­ki­noi­den rajoit­ta­va sää­te­ly oli­si tie­ten­kin ole­tusar­voi­ses­ti hai­tal­li­sen puolella.

        Sisä­mark­ki­noi­den kehi­tys on askel vapaal­le kau­pal­le myös ulko­maan­kau­pan kohdalla 

        Nuo yksin­ker­tais­ta­vat las­ku­kaa­va­ni on kai lähin­nä tar­koi­tet­tu, ja toi­mi­vat par­hai­ten täy­den vapaa­kau­pan tilan­tees­sa. Joh­to­pää­tös noi­den kaa­vo­jen tulos­ten poh­ti­mi­ses­ta voi kui­ten­kin olla se, että kan­nat­taa suo­sia koti­mais­ta, ja hie­man varoa rahan valu­mis­ta ulkomaille.

      11. Juho Laa­tu:
        Voin hyvin kuvi­tel­la, että val­tiot ryh­ty­vät puo­lus­tau­tu­maan täy­sin vapaan glo­ba­li­saa­tion kovuu­del­ta otta­mal­la käyt­töön eri­lai­sia koti­maan tuo­tan­toa ja muu­ta talout­ta suo­jaa­via rajoit­tei­ta. Oikeas­taan Yhdys­val­lat on jo vähän täl­lä ural­la. Hyö­ty tuos­ta voi­si tul­la sitä kaut­ta, että oman (rik­kaan) maan perus­työ­pai­kat­kin säi­ly­vät, eikä vapaa kil­pai­lu siir­rä nii­tä muualle. 

        Yhdys­val­lat on yrit­tä­nyt kyl­lä suo­jel­la teol­li­suut­ta mut­ta ei sii­nä onnis­tu­mat­ta kun­nol­la. Syy on koti­mai­sen siis ame­rik­ka­lai­sen teol­li­suu­den halut­to­muu­des­ta inves­toi­da esi­mer­kik­si Yhdys­val­toi­hin teräs ja alu­mii­ni tuo­tan­toon. Teol­li­suus työ­paik­ko­jen mää­rät ovat itse asias­sa las­ke­neet Yhdys­val­lois­sa ja se mikä kiih­dyt­ti Yhdys­val­lois­sa talous­kas­vua ja työl­li­syyt­tä oli pal­ve­lu sek­to­ri. Nyt tämä kas­vu ja uusien työ­paik­ko­jen mää­rä on vähen­ty­nyt radi­kaa­li­ses­ti. Yhdys­val­lois­sa teol­li­suu­den inves­toin­te­ja ei ole lisät­ty pal­jon­kaan esi­mer­kik­si infra­struk­tuu­ri hank­kei­den kaut­ta mitä pre­si­dent­ti Trump heh­kut­ti pal­jon. Myös muu­ri on kes­ken Mek­si­kon rajal­la. Todel­li­nen Roo­se­vel­ti­läi­nen elvyt­tä­vä pysy­väs­ti työ­paik­ko­ja lisää­vä laa­ja teol­li­suu­den uusiu­tu­mis­ta edis­tä­vää talous­po­li­tiik­kaa ei ole kyl­lä Yhdys­val­lois­sa teh­ty. Tul­lit eivät olleen­kaan aut­ta­neet teol­li­suu­den työ­paik­ko­jen syn­tyä. Syy on ali­han­kin­ta ket­jun rik­ki­näi­syys. Tämä alkoi siis ennen Col­vid-19 krii­siä. Pal­ve­lu sek­to­rin kova kysyn­tä nos­ti muun muas­sa palk­ko­ja kos­ka sii­nä oli liit­to­val­tion tulo­ve­ron alen­ta­mi­sel­la suu­ri vai­ku­tus kulu­tuk­seen. Nyt kaik­ki on syö­ty ja maan talous on pahim­mas­sa krii­sis­sä sit­ten 1930-luvun.

      12. Rahul Soma­ni: Yhdys­val­lat on yrit­tä­nyt kyl­lä suo­jel­la teol­li­suut­ta mut­ta ei sii­nä onnis­tu­mat­ta kun­nol­la. Syy on koti­mai­sen siis ame­rik­ka­lai­sen teol­li­suu­den halut­to­muu­des­ta inves­toi­da esi­mer­kik­si Yhdys­val­toi­hin teräs ja alu­mii­ni tuo­tan­toon. Teol­li­suus työ­paik­ko­jen mää­rät ovat itse asias­sa las­ke­neet Yhdys­val­lois­sa ja se mikä kiih­dyt­ti Yhdys­val­lois­sa talous­kas­vua ja työl­li­syyt­tä oli pal­ve­lu sek­to­ri. Nyt tämä kas­vu ja uusien työ­paik­ko­jen mää­rä on vähen­ty­nyt radi­kaa­li­ses­ti. Yhdys­val­lois­sa teol­li­suu­den inves­toin­te­ja ei ole lisät­ty pal­jon­kaan esi­mer­kik­si infra­struk­tuu­ri hank­kei­den kaut­ta mitä pre­si­dent­ti Trump heh­kut­ti pal­jon. Myös muu­ri on kes­ken Mek­si­kon rajal­la. Todel­li­nen Roo­se­vel­ti­läi­nen elvyt­tä­vä pysy­väs­ti työ­paik­ko­ja lisää­vä laa­ja teol­li­suu­den uusiu­tu­mis­ta edis­tä­vää talous­po­li­tiik­kaa ei ole kyl­lä Yhdys­val­lois­sa teh­ty. Tul­lit eivät olleen­kaan aut­ta­neet teol­li­suu­den työ­paik­ko­jen syn­tyä. Syy on ali­han­kin­ta ket­jun rik­ki­näi­syys. Tämä alkoi siis ennen Col­vid-19 krii­siä. Pal­ve­lu sek­to­rin kova kysyn­tä nos­ti muun muas­sa palk­ko­ja kos­ka sii­nä oli liit­to­val­tion tulo­ve­ron alen­ta­mi­sel­la suu­ri vai­ku­tus kulu­tuk­seen. Nyt kaik­ki on syö­ty ja maan talous on pahim­mas­sa krii­sis­sä sit­ten 1930-luvun. 

        Monet maat (mm. Yhdys­val­lat, Suo­mi) ovat yrit­tä­neet puo­lus­taa van­hen­tu­nut­ta teol­li­suut­taan ja toi­min­ta­ta­po­jaan, usein aika huo­noin tuloksin.

        Se on mah­dol­lis­ta, että Trump kat­koo suh­tei­ta Kii­naan tar­koi­tuk­sel­la, aja­tel­len sen elvyt­tä­vän Yhdys­val­to­jen suu­ria koti­mark­ki­noi­ta. Aika näyt­tää käy­kö noin, ja miten sit­ten käy.

      13. Juho Laa­tu: Monet maat (mm. Yhdys­val­lat, Suo­mi) ovat yrit­tä­neet puo­lus­taa van­hen­tu­nut­ta teol­li­suut­taan ja toi­min­ta­ta­po­jaan, usein aika huo­noin tuloksin.

        Yhdys­val­tain auto­teol­li­suus on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Van­hen­tu­nut­ta eikä niin­kään kil­pai­lu­ky­vyis­tä Yhdys­val­tain ulko­puo­lel­la kuten Euroo­pas­sa tai Aasias­sa. Jopa Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taan tuo­tan­to on tek­ni­ses­ti parem­pi kuin esi­mer­kik­si Detroitissa.

      14. Juho Laa­tu: Jos läh­de­tään sel­lai­ses­ta ole­tuk­ses­ta, että puu­ta tuo­daan ulko­mail­ta, vaik­ka Suo­mes­sa­kin oli­si yllin kyl­lin (ja jat­ku­vas­ti) puu­ta, ja tuo puu jää nyt käyt­tä­mät­tä, tuo ilmiö oli­si tosi­aan (yksin­ker­tai­sel­la perus­kaa­val­la­ni las­kien) tap­piol­li­nen Suo­men talou­del­le. Tätä voi­si lähes­tyä Suo­men sisäi­se­nä tulon­jaol­li­se­na kysy­myk­se­nä. Se sijaan, että puu­teol­li­suus mak­sai­si voi­tois­taan suu­ren osan suo­ma­lai­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le, sen kan­nat­taa­kin mak­saa hie­man pie­nem­pi osa ulko­mai­sil­le met­sä­no­mis­ta­jil­le. Koko yhteis­kun­nan talou­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na rahat oli­si ollut hyvä pitää Suo­mes­sa. Suo­men puu­va­rat jäi­vät nyt mätä­ne­mään met­siin (tosin käy­tän­nös­sä aivan näin ei toden­nä­köi­ses­ti kävi­si, vaan koti­mai­set­kin puu­va­rat tuli­si­vat var­maan­kin käy­te­tyik­si jos­sain vai­hees­sa jol­lain tavalla).

        Suo­men kor­keat kan­to­hin­nat, tai teol­li­suu­den halu pitää kan­to­hin­nat mata­li­na, on var­mas­ti yksi syy suu­rel­le puu­ta­va­ran tuon­nil­le. Mui­ta­kin syi­tä voi tie­ten­kin olla, kuten vaik­ka­pa Suo­men teh­tai­den käyt­tä­mä­tön kapasiteetti.

        Jos maa kyke­nee itse­kin tuot­ta­maan jotain, ja pitä­mään arvon­nousun itsel­lään, ei ole vält­tä­mät­tä talou­del­li­ses­ti edul­lis­ta, jos glo­baa­li opti­moi­ti siir­tää tuo­tan­non muu­al­le, ja omat työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, mui­den työn­te­ki­jöi­den veroeu­roil­la elätettäviksi. 

        Venä­jäl­tä tule­va tuon­ti puu oli yksin­ker­tai­ses­ti edul­li­sem­paa met­sä­teol­li­suu­del­le kuin koti­mai­nen puu. Syy­nä on kyl­lä kor­keat kan­to­hin­nat . Vie­lä 1980-luvul­la kan­to­jen tasaus teh­tiin deval­vaa­tiol­la tosin sil­loin pahin kil­pai­li­ja Ruot­si teki samoin. Nyt Venä­jän val­ta­va pit­kään käyt­tä­mä­tön met­sä varan­not ovat suo­ma­lai­sen met­sä­teol­li­suu­den käy­tös­sä. Venä­jän oma met­sä­teol­li­suus ei ole niin­kään kehit­ty­nyt kil­pai­le­maan Suo­men kans­sa. Syy­nä on se että met­sän omis­ta­mi­nen Venä­jäl­lä ei ole edel­leen­kään yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa. Kun Venä­jä aset­ti kor­keat tul­lit puun vien­nil­le 2008 niin kyl­lä sil­lä oli nega­tii­vi­nen vai­ku­tus met­sä­teol­li­suu­del­le. Koti­mai­sen yksi­tyi­sen puun kan­to hin­ta nousi myös. Se sii­tä hyö­dys­tä jäi vähäi­sek­si ja pro­tek­tio­nis­min hyö­dys­tä tai­si jää­dä lyhyeksi!

      15. Rahul Soma­ni: Venä­jäl­tä tule­va tuon­ti puu oli yksin­ker­tai­ses­ti edul­li­sem­paa met­sä­teol­li­suu­del­le kuin koti­mai­nen puu. Syy­nä on kyl­lä kor­keat kan­to­hin­nat . Vie­lä 1980-luvul­la kan­to­jen tasaus teh­tiin deval­vaa­tiol­la tosin sil­loin pahin kil­pai­li­ja Ruot­si teki samoin. Nyt Venä­jän val­ta­va pit­kään­käyt­tä­mä­tön met­sä varan­not ovat suo­ma­lai­sen met­sä­teol­li­suu­den käy­tös­sä. Venä­jän oma met­sä­teol­li­suus ei ole niin­kään kehit­ty­nyt kil­pai­le­maan Suo­men kans­sa. Syy­nä on se että met­sän omis­ta­mi­nen Venä­jäl­lä ei ole edel­leen­kään yksi­tyi­ses­sä­omis­tuk­ses­sa. Kun Venä­jä aset­ti kor­keat tul­lit puun viennille2008 niin kyl­lä sil­lä oli nega­tii­vi­nen vai­ku­tus met­sä­teol­li­suu­del­le. Koti­mai­sen yksi­tyi­sen puun kan­to hin­ta nousi myös. Se sii­tä hyö­dys­tä jäi vähäi­sek­si ja pro­tek­tio­nis­min hyö­dys­tä tai­si jää­dä lyhyeksi!

        Deval­vaa­tio / deval­voi­tu­mi­nen oli tosi­aan toi­mi­va kei­no maan kil­pai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seen, palk­ko­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten alas pai­na­mi­sen kautta.

        Venä­jän tul­lit saat­toi­vat olla osin myös poliit­ti­nen pää­tös (halu rajoit­taa kas­vus­sa ollut­ta ulko­mai­den vaikutusvaltaa).

      16. Juho Laa­tu: Deval­vaa­tio / deval­voi­tu­mi­nen oli tosi­aan toi­mi­va kei­no maan kil­pai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seen, palk­ko­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten alas pai­na­mi­sen kautta.

        Deval­vaa­tion idea met­sä­teol­li­suu­del­le oli tuol­loin kyl­lä hil­li­tä palk­ka­kus­tan­nuk­sia ja kan­to hin­to­ja. Mut­ta kyl­lä deval­vaa­tio oli pal­kan­saa­jan osto­voi­mal­le ongel­mal­li­nen eten­kin jid oli esi­mer­kik­si töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai pal­ve­lusek­to­ril­la. Ainoa syy deval­vaa­tiol­le oli koti­mai­sen met­sä­teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky suh­tees­sa Ruot­sin met­sä­teol­li­suu­teen joka oli sen pahin kilpailija.

      17. Juho Laa­tu:
        Venä­jän tul­lit saat­toi­vat olla osin myös poliit­ti­nen pää­tös (halu rajoit­taa kas­vus­sa ollut­ta ulko­mai­den vaikutusvaltaa). 

        Kyl­lä syy oli Venä­jän heik­ko met­sä­teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky ja raa­ka puun myyn­nin rajoit­ta­mi­nen ulko­maill­le. Venä­jäl­lä on val­ta­va met­sä varat. Ongel­ma on vain sii­nä että met­sän­hoi­to poli­tiik­ka on hyvin alu­eel­li­sel­la tasol­la Venä­jäl­lä. Venä­jäl­lä ei esi­mer­kik­si venä­läi­nen met­sä­teol­li­suus voi edel­leen­kään omis­ta met­sää vaan vuo­kra­ta mut­ta tuo vuo­kra aika on 50 vuot­ta. Lyhyt aika met­sän uusiu­tu­mi­sel­le. Venä­jän puu­tul­lit oli­vat kyl­lä ihan poliit­ti­sia. Suo­mi vei kyl­lä asian EU:n komis­sion kan­teel­la WTO:hon jos­sa Venä­jä hävi­si kiistan.

      18. Rahul Soma­ni:
        Juho Laa­tu:

        Eikös puun tuon­ti Venä­jäl­tä ole esi­mer­kik­si tämän mai­nit­se­ma­si esi­mer­kin koh­dal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­ta­kin takaa ole juu­ri hyvä esi­merk­ki sii­tä että täl­lai­nen ulko­maan­kaup­pa tai oikeas­taan tuon­ti ei ole kovin­kaan jär­ke­vää mut­ta syy mik­si Venä­jäl­tä tuo­daan pal­jon puu­ta on Suo­men kor­keat kan­to hinnat. 

        Ei raa­ka­puu­ta tuo­da sen hal­puu­den vuok­si. Tuon­ti­puun (eten­kin kui­tu­puun) hin­ta rajal­la on kai­ken aikaa kor­keam­pi kuin koti­mai­sen puun han­kin­ta­hin­ta (= puu on hakat­tu ja kul­je­tet­tu tien varteen).

        Motii­vi­na täl­le täy­tyy olla yli­tar­jon­ta­ti­lan­teen yllä­pi­tä­mi­nen raa­ka­puu­mark­ki­noil­le, jol­la voi­daan perus­tel­la mata­laa kantohintaa.

        Län­si­ran­ni­kol­ta raa­ka­puu­ta vie­dään myös Ruot­sin suuntaan.

        Kui­tu­puu­mark­ki­na­häi­riö­ti­lan­teen vii­meis­te­lee kol­men yri­tyk­sen lail­lis­tet­tu osto­kar­tel­li. Upm pal­jas­ti laa­jas­ti tun­ne­tun käy­tän­nön, mut­ta nyt meil­lä on oikeus­lai­tok­sen pää­tök­set, jon­ka mukaan Suo­mes­sa on kar­tel­li, mut­ta se ei ole vai­kut­ta­nut puun hin­to­ja alen­ta­vas­ti (sic!)

      19. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Ei raa­ka­puu­ta tuo­da sen hal­puu­den vuok­si. Tuon­ti­puun (eten­kin kui­tu­puun) hin­ta rajal­la on kai­ken aikaa kor­keam­pi kuin koti­mai­sen puun han­kin­ta­hin­ta (= puu on hakat­tu ja kul­je­tet­tu tien varteen).

        Motii­vi­na täl­le täy­tyy olla yli­tar­jon­ta­ti­lan­teen yllä­pi­tä­mi­nen raa­ka­puu­mark­ki­noil­le, jol­la voi­daan perus­tel­la mata­laa kantohintaa.

        Län­si­ran­ni­kol­ta raa­ka­puu­ta vie­dään myös Ruot­sin suuntaan.

        Kui­tu­puu­mark­ki­na­häi­riö­ti­lan­teen vii­meis­te­lee kol­men yri­tyk­sen lail­lis­tet­tu osto­kar­tel­li. Upm pal­jas­ti laa­jas­ti tun­ne­tun käy­tän­nön, mut­ta nyt meil­lä on oikeus­lai­tok­sen pää­tök­set, jon­ka mukaan Suo­mes­sa on kar­tel­li, mut­ta se ei ole vai­kut­ta­nut puun hin­to­ja alen­ta­vas­ti (sic!)

        Suo­men puu­teol­li­suu­den jätit var­mas­ti tun­te­vat pelin ja sii­hen vai­kut­ta­mi­sen. Niil­lä on myös varaa pyö­rit­tää tap­piol­lis­ta­kin toi­min­taa jon­kin aikaa, pidem­män täh­täi­men etu­jen var­mis­ta­mi­sek­si (kuten vaik­ka­pa alhais­ten hankintahintojen).

      20. Juho Laa­tu:
        Suo­men rajo­jen yli kul­ke­van len­to­lii­ken­teen voi jakaa eri komponentteihin.

        Turis­min osal­ta voi aja­tel­la, että Suo­men talous on täs­sä häviä­vä­nä osa­puo­le­na. Ulko­mail­ta tuo­ta­vien fos­sii­lien polt­ta­mi­nen vapaa-ajan tar­pei­siin ei ole kovin kan­nat­ta­vaa. Ja len­to­ko­neet vie­ne­vät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomai­lu­mai­hin kuin tuo­vat ulko­maa­lais­ten euro­ja Suo­meen. Jos lomai­lu on (kai­kis­sa mais­sa) jat­kos­sa aiem­paa enem­män koti­maan mat­kai­lua, tämä on Suo­men talou­del­le hyvä asia.

        Lii­ke-elä­män tar­pei­siin liit­ty­vää len­tä­mis­tä rajoi­tet­tai­siin var­maan­kin vähem­män kuin vapaa-ajan len­tä­mis­tä. Täs­sä mie­les­sä lii­ke-elä­mä kär­si­si vähem­män. Suo­mel­le hyvien yhteyk­sien jär­jes­tä­mi­nen on tär­keäm­pää kuin suu­ril­le, suu­ret sisä­mark­ki­nat omaa­vil­le val­tioil­le, kuten vaik­ka­pa Yhdys­val­loil­le. Pie­ni koko ei ole täs­sä kui­ten­kaan ongel­ma sii­nä mie­les­sä, että Euroo­pan sisäi­set len­not voi jär­jes­tää suun­nil­leen samal­le tasol­le kuin Yhdys­val­to­jen sisäi­set lennot.

        Etc

        Juho, mie­les­tä­ni sinä­kin yliar­vioit elin­kei­no­ra­ken­teen kyvyn mukau­tua muu­tok­siin nime­no­maan koro­nan ”vaa­ti­mis­sa” aikaik­ku­nois­sa. Luo­va tuho on ok, mut­ta nyt puhu­taan kuu­kausien aikaik­ku­nois­ta, jois­sa mai­nit­tu­jen alo­jen työn­te­ki­jät (joi­ta on enem­män kuin ehkä kuvit­te­let!) uhkaa­vat jää­dä vail­la elin­kei­noa yhteis­kun­nas­sa, joka ei hyvin­voin­ti­ko­neis­ton­sa laa­juu­des­ta huo­li­mat­ta pys­ty tai halua huo­leh­tia heis­tä (tämän osoit­ti kevät kaik­ki­ne yri­tys­tu­ki- ja ansio­si­don­nais­ten mak­sa­tus­se­koi­lui­neen). Veik­kaan, että monel­ta kevääl­lä koh­tuul­li­ses­ti sel­vin­neis­tä pal­ve­lua­lan työn­te­ki­jöis­tä on sääs­töt syö­ty eikä seu­raa­va lock­down mene ollen­kaan näin kivuttomasti.

        Ana­lyy­sis­sa­si turis­mie­lin­kei­nos­ta sor­rut mie­les­tä­ni mer­kan­ti­lis­miin; tie­ten­kään ulko­mai­nen mat­kai­lu ei ole koti­mai­sin Soli­fer-reis­sun pai­kat­ta­vis­sa edes koh­ta­lai­sil­ta osin. Täs­tä pitää kan­sal­li­nen osto­voi­mam­me kont­ra koti­maan­mat­kai­lun kus­tan­nus­ra­ken­ne huolen.

        Myös­kään ”turis­mi” ja lii­ke­mat­kai­lu ei ole rajat ylit­tä­väs­sä lii­ken­tees­sä miten­kään talou­del­li­ses­ti rajat­ta­va eril­leen toi­sis­taan, mer­kit­tä­vil­tä osin samoil­la len­to­ko­neil­la vien­ti­myy­jät ja muut reit­ti­len­tä­jät mat­kus­ta­vat. Mal­li­si tekee käy­tän­nös­sä kan­sain­vä­li­ses­tä face2­face-myyn­nis­tä talou­del­li­ses­ti mah­do­ton­ta kan­sal­li­ses­sa mittakaavassa.

        Tämä on toki ihan mah­dol­li­nen ske­naa­rio, mikä­li ter­veys­tur­val­li­suu­teen liit­ty­vä koro­nan­pel­ko pysyy jat­ku­vas­ti las­ke­vis­ta IFR-luvuis­ta ja sai­raan­hoi­toon­jou­tu­mi­sis­taan huo­li­mat­ta saman­lai­si­na kuin kevääl­lä ja näi­nä aikoi­na, mut­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ti sen hin­ta tulee näh­däk­se­ni ole­maan sel­lai­nen, että sit­tem­min tulee kii­vaim­paa­kin tukah­dut­ta­jaa kaduttamaan.

      21. Mark­ku Tan­ni: … mai­nit­tu­jen alo­jen työn­te­ki­jät (joi­ta on enem­män kuin ehkä kuvit­te­let!) uhkaa­vat jää­dä vail­la elin­kei­noa yhteiskunnassa … 

        Suo­mes­sa moni ala jou­tui vai­keuk­siin rajoi­tus­ten astues­sa voi­maan. Val­tion tulee pitää huo­li sii­tä, että isku ei ole lii­an kova.

        Mikä on tilan­ne nyt? Ensim­mäi­se­nä tule­vat mie­leen ravin­to­lat. Ne ovat osin siir­ty­neet myy­mään mukaan otet­ta­via annok­sia. Myös rajoi­tuk­sia on jo hel­po­tet­tu. Tilan­ne on jo paran­tu­nut. En tosin tie­dä onko moni ehti­nyt men­nä kon­kurs­siin (tuo oli­si hyö­dyl­lis­tä tietoa).

        Par­tu­reil­la vähän sama tilan­ne — paran­tu­maan päin. Mat­kai­lu toi­puu jo vähän koti­maan mat­kai­lun avit­ta­ma­na. Ylei­nen suun­ta näyt­tää ole­van ongel­mien hitaan vähe­ne­mi­sen ja uuden nor­maa­lin löy­ty­mi­sen suun­taan. Vaka­vis­sa vai­keuk­sis­sa on yhä Fin­nair. En kek­si täs­sä heti mui­ta alo­ja, jot­ka oli­si­vat sel­väs­sä syök­sy­kier­tees­sä koti kon­kurs­sia. Tai ehkä ulko­maan lai­va­lii­ken­ne kär­sii myös aika pal­jon (lähin­nä Ruot­siin mene­vä). Vaik­ka koro­na jäi­si pysy­väk­si, en näe yhteis­kun­nan mene­vän sii­tä välit­tö­mäs­ti pol­vil­leen, vaan vain joi­den­kin jou­tu­van kär­si­vän ilman omaa syy­tään, ja tilan­teen nor­ma­li­soi­tu­van jos­sain vai­hees­sa. Sil­le ei voi oikein mitään, että muu­tok­sen myö­tä joi­tain työ­paik­ko­ja menee, ja työn­te­ki­jöi­den pitää etsiä itsel­leen uusi työpaikka.

        (https://www.stat.fi/til/tyti/2020/06/tyti_2020_06_2020-07–21_tie_001_fi.html)

        Ana­lyy­sis­sa­si turis­mie­lin­kei­nos­ta sor­rut mie­les­tä­ni merkantilismiin 

        Puh­das mer­kan­ti­lis­ti­nen mit­taus­ta­pa on tie­ten­kin yksin­ker­tais­ta­va, mut­ta osuu monis­sa tapauk­sis­sa koh­dal­leen­kin. Yri­tin jo hah­mo­tel­la “mer­kan­ti­lis­ti­sen” mit­taus­ta­van ja enem­män para­met­re­ja huo­mio­van mit­taus­ta­van ero­ja edel­lä ole­vas­sa vas­tauk­ses­sa­ni Osmo Soininvaaralle.

        Mie­les­tä­ni vapaa-ajan mat­ko­ja Suo­meen ja Suo­mes­ta voi tar­kas­tel­la aika hyvin myös yksin­ker­tai­ses­ti Suo­meen tule­vaa ja Suo­mes­ta mene­vää rahaa ver­tai­le­mal­la (siis “mer­kan­ti­lis­ti­ses­ti”). Tuo tie­ten­kin jät­tää hen­ki­set arvot yms. pois, mut­ta Suo­men talou­den tilaa­han täs­sä yri­te­tään haa­ru­koi­da, joten täs­sä mie­les­sä eurot ratkaisevat.

        mer­kit­tä­vil­tä osin samoil­la len­to­ko­neil­la vien­ti­myy­jät ja muut reit­ti­len­tä­jät matkustavat 

        Hah­mo­tan tilan­teen niin, että ulko­mail­le len­tä­vät turis­tit kulut­ta­vat rahaa asioi­hin (= lähin­nä mie­li­hy­vään), jot­ka eivät näy kan­san­ta­lou­den las­ku­kaa­vois­sa voit­to­na. Toki tuos­ta “viih­teel­li­ses­tä” toi­min­nas­ta jää Suo­meen Fin­nai­rin kaut­ta vero­ja ja palk­ko­ja, mut­ta se ei vie­lä tee koko­nai­suu­des­ta Suo­men talou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa. Lii­ke­mat­kai­li­jat tuke­vat mat­kai­lul­laan jotain kan­nat­ta­vaa suo­ma­lais­ta bis­nes­tä, ja tuo­vat sik­si voit­toa Suo­men talou­del­le. Fin­nai­ria en osaa näh­dä Suo­men talou­den kan­nal­ta tuot­ta­va­na yksik­kö­nä muu­ten kuin niin, että se 1) aut­taa noi­ta suo­ma­lai­sia lii­ke­mat­kai­li­joi­ta hei­dän Suo­men talou­den kan­nal­ta tuot­ta­vas­sa työs­sään, ja 2) tuo jon­kin ver­ran tulo­ja Suo­meen len­nät­tä­mäl­lä mui­den mai­den turis­te­ja (lähin­nä kau­koi­däs­tä Euroop­paan). Suo­ma­lais­ten loma­len­not mene­vät täs­sä las­kel­mas­sa siis tap­pioi­den jouk­koon. Täs­sä mie­les­sä erot­te­lun voi teh­dä, vaik­ka samoil­la koneil­la lennetäänkin.

        … kii­vaim­paa­kin tukah­dut­ta­jaa kaduttamaan. 

        Minus­ta koro­na­lu­vut kan­nat­tai­si pitää jo saa­vu­te­tul­la hyväl­lä tasol­la, eikä pääs­tää nii­tä nouse­maan, niin kuin nyt uhkaa vähän käy­dä. Fin­nair kär­sii, mut­ta Suo­men talou­den kan­nal­ta ei ole mitään pakot­ta­vaa tar­vet­ta pala­ta esi­mer­kik­si aikai­sem­mal­le tasol­le loma­len­nois­sa ulko­mail­le. Kyse on tie­ten­kin sopi­van tasa­pai­non löy­tä­mi­ses­sä kah­den tar­peen välil­lä (toi­mi­va talous vs. tau­din tor­jun­ta). Toi­ses­sa koro­na-aal­los­sa osaam­me toden­nä­köi­ses­ti opti­moi­da sään­nöt jo ensim­mäis­tä aal­toa paremmin.

    2. Ei ole miten­kään sel­vää, ovat­ko Suo­men rajoi­tuk­set enem­män talout­ta rajoit­ta­via kuin Ruot­sin. Suo­mi aloit­ti kyl­lä aikai­sem­min, sul­ki Uuden­maan rajan jok­si­kin aikaa, ja sai epi­de­mian kuriin, ja saat­toi sik­si myös löy­sä­tä näi­tä rajoi­tuk­sia. Ruot­si on tais­tel­lut tähän asti.

      Ruo­tis­sa on edel­leen kiel­let­ty yli 50 hen­gen jul­ki­set kokouk­set. [1] Suo­mes­sa saa jär­jes­tää kon­sert­te­ja. Ruot­sis­sa Grö­na Lund ja Lise­berg ovat kiin­ni. Suo­mes­sa Lin­nan­mä­ki ja Sär­kän­nie­mi ovat auki. Ruot­sis­sa on edel­leen kiel­let­ty ylei­set urhei­lu­kil­pai­lut, jot­ka on Suo­mes­sa nyt sal­lit­tu. Jne. 

      EU:n ennus­teis­sa Suo­men ja Ruot­sin talou­den kär­si­mi­ses­sä tänä vuon­na ei ole suur­ta eroa: Suo­mi ‑6,3 %, Ruot­si ‑5,3 %. [2] EU-mai­den väli­set erot yleen­sä ovat pal­jon suu­rem­pia kuin Suo­men ja Ruot­sin erot, ja Suo­men ja Ruot­sin välil­lä ero tus­kin on koro­na­ra­joi­tus­ten syy, vaan tulee mai­den elin­kei­noe­lä­män eri­lai­ses­ta raken­tees­ta, ja myös sii­tä että Ruot­sil­la on oma valuut­ta jol­la sopeu­tua paremmin.

      1. https://www.krisinformation.se/detta-kan-handa/handelser-och-storningar/20192/myndigheterna-om-det-nya-coronaviruset/restriktioner-och-forbud

      2. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/ip132_en.pdf

      1. Pek­ka Tai­pa­le:
        Ei ole miten­kään sel­vää, ovat­ko Suo­men rajoi­tuk­set enem­män talout­ta rajoit­ta­via kuin Ruotsin. 

        Tuo yhtä­lö on vähän lii­an vai­kea kom­men­toi­ta­vak­si kovin vakuut­ta­vas­ti. Ver­tai­lin Ruot­sia ja Suo­mea, kos­ka ne ovat kak­si muu­ten mel­ko saman­lais­ta maa­ta, mut­ta toi­nen valit­si tak­tii­kak­seen “ei rajoi­tuk­sia, antaa levi­tä, immu­ni­teet­ti syn­tyy”, ja toi­nen pai­noi jarrupoljinta.

        Voi olet­taa, että Ruot­si on menos­sa nyt huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se ei ole saa­nut koro­naa kuriin. Ja voi olet­taa, että krii­sin alus­sa sil­lä taas pyyh­ki parem­min, kos­ka se ei aset­ta­nut Suo­men tapaan rajoi­tuk­sia. Oma valuut­ta ja sen pit­kä­ai­kai­set vai­ku­tuk­set ovat jo oma jut­tun­sa, eivät­kä oikeas­taan ole niin­kään viruk­ses­ta joh­tu­via kär­si­myk­siä, vaan liit­ty­vät enem­män ylei­seen kykyyn toi­pua talou­den hei­lah­te­luis­ta (kuten esim. viruk­sen aiheuttamista).

        Haluai­sin näh­dä tilas­to­ja (Ruot­si vs. Suo­mi) koro­nan alus­ta tähän päi­vään esi­mer­kik­si sii­tä, pal­jon­ko väkeä on ollut lomau­tet­tu­na tai etä­töis­sä, ja kuin­ka ravin­to­loi­den, par­tu­rei­den ja mui­den­kin yri­tys­ten lii­ke­vaih­to on kehit­ty­nyt. Ehkä myös sai­raa­loi­den kulu­ja oli­si muka­va tutkailla.

        Sekin voi­si olla oma kes­kus­te­lu­nai­heen­sa, kuin­ka pal­jon koro­na on hai­tan­nut vapaa-aikaa vs. var­si­nai­sia val­tioi­den lei­pä­la­je­ja kuten teol­li­suut­ta ja ulko­maan­kaup­paa. Näis­sä lei­pä­la­jeis­sa Suo­mi ei ole ehkä jää­nyt Ruot­sis­ta niin pal­jon jäl­keen (tuol­la mai­ni­tul­la kau­del­la koro­nan alus­ta tähän päi­vään) kuin vapaa-ajan toi­min­nois­sa. Ja oma talous­ma­te­ma­tiik­ka­ni ei lai­ta yhtä pal­jon pai­noa noil­le vapaa-ajan jutuil­le, jos puhu­taan puh­taas­ti talou­den kil­pai­lu­ky­vys­tä suh­tees­sa mui­hin mai­hin. Tuos­sa kaa­vas­sa ei siis las­ke­ta hyö­tyi­hin mukaan ihmis­ten viih­ty­mis­tä eikä koti­maan mark­ki­noi­den viih­dea­lan yri­tys­ten huo­no­ja aiko­ja. Se voi siis peri­aat­tees­sa olla kan­san­ta­lou­del­le (vaik­ka­kaan ei BKT:lle) eduk­si­kin, jos ihmi­set vain teke­vät noi­ta “lei­pä­töi­tä” ja nuk­ku­vat, eivät­kä kulu­ta raho­jaan vapaa-ajan har­ras­tuk­siin (blo­gi-isän­tä voi kyl­lä olla eri miel­tä täs­tä pal­ve­lusek­to­ria dis­saa­vas­ta laskutavasta 🙂 ).

        Poik­ke­sin jo vähän aihees­ta, mut­ta perus­a­ja­tus oli siis se, että voi epäil­lä, että Ruot­si on koro­nan alku­tai­pa­leel­la sel­vin­nyt aika hyvin, vaik­ka sen talous saat­taa­kin kär­siä jat­kos­sa pidem­pään, vähän sii­tä riip­puen, saa­ko se koro­nan kuriin.

        P.S. Sel­lai­nen­kin ikä­vä tasa­pai­not­ta­va teki­jä tulee täs­sä vie­lä mie­leen, että jos joku maa antaa van­hus­ten­sa kuol­la hoi­to­ko­deis­sa vapaas­ti, tuo voi sääs­tää hoi­to­ku­lu­ja, ja aina­kin sääs­tää elä­ke­me­no­ja jat­kos­sa. Tuo vaa­ti­si kyl­lä jo aina­kin Suo­mea huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia kuol­lei­suus­lu­ku­ja ollak­seen kan­san­ta­lou­del­lis­ti mer­kit­tä­vä teki­jä. Suo­mes­sa ylei­set kuol­lei­suus­lu­vut ovat muu­ten tain­neet las­kea koro­nan aika­na, joten myös epi­de­mian hyvä hoi­to, tai oikeam­min kan­sa­lais­ten ylei­ses­ti paran­tu­neet elä­män­ta­vat ja kaik­kien tau­tien ja ris­kien vält­te­ly, voi tuot­taa suo­ria rahal­li­sia tap­pioi­ta tuos­sa eläkekulumielessä 🙂 .

      2. P.S. Sel­lai­nen­kin ikä­vä tasa­pai­not­ta­va teki­jä tulee täs­sä vie­lä mie­leen, että jos joku maa antaa van­hus­ten­sa kuol­la hoi­to­ko­deis­sa vapaas­ti, tuo voi sääs­tää hoi­to­ku­lu­ja, ja aina­kin sääs­tää elä­ke­me­no­ja jatkossa. 

        Muu­ta­mat toi­si­na­jat­te­li­jat Ruot­sis­sa ovat toki muis­tut­ta­neet esi­his­to­rial­li­ses­ta legen­das­ta “ättes­tu­pa”, surmakallio.

        https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ttestupa

        Hiu­kan sel­lai­sia kai­ku­ja toi­min­nas­sa on ollut. Jot­kut van­huk­set ovat olleet tri­aa­gis­sa “kuo­lee kui­ten­kin, ei kan­na­ta vie­dä sai­raa­laan”, jol­loin anne­taan mor­fii­nia, ei vet­tä. Lap­set ovat pakot­ta­neet nes­teyt­tä­mään van­hus­ta, joka on toi­pu­nut ja on nyt sit­ten kun­nos­sa elä­mään vie­lä mon­ta vuotta.

      3. Pek­ka Tai­pa­le: Muu­ta­mat toi­si­na­jat­te­li­jat Ruot­sis­sa ovat toki muis­tut­ta­neet esi­his­to­rial­li­ses­ta legen­das­ta ”ättes­tu­pa”, surmakallio.

        https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ttestupa

        Hiu­kan sel­lai­sia kai­ku­ja toi­min­nas­sa on ollut. Jot­kut van­huk­set ovat olleet tri­aa­gis­sa ”kuo­lee kui­ten­kin, ei kan­na­ta vie­dä sai­raa­laan”, jol­loin anne­taan mor­fii­nia, ei vet­tä. Lap­set ovat pakot­ta­neet nes­teyt­tä­mään van­hus­ta, joka on toi­pu­nut ja on nyt sit­ten kun­nos­sa elä­mään vie­lä mon­ta vuotta.

        Sil­loin täl­löin näyt­tää vähän sil­tä, että tuol­lais­ta ajat­te­lua oli­si jon­kin ver­ran Suo­mes­sa­kin. Antaa aihet­ta kes­kus­te­luun, ja van­hus­ten hoi­don tavoit­tei­den tarkasteluun.

  10. Yhdys­val­lois­sa se tulee ole­maan vie­lä sur­keam­pi kos­ka siel­lä ei ole mitään kan­sal­lis­ta elä­ke­jär­jel­mää ja sosi­aa­li­tur­vaa eikä terveydenhuoltoa”

    Onhan Yhdys­val­lois­sa jul­kis­ra­hoit­teis­ta­kin terveydenhuoltoa.

    1. Tähän men­nes­sä Yhdys­val­tain ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä on onnis­tu­nut sel­viä­mään koro­nas­ta monia Euroo­pan mai­ta pie­nem­mäl­lä tapaus­kuol­lei­suu­del­la, vaik­ka tar­tun­ta­ta­paus­ten mää­rä on tavat­to­man suu­ri (suh­tees­sa väestöön).

      Ja tämä ei seli­ty sil­lä, että siel­lä ei tes­tat­tai­si; tes­taus­mää­rät ovat (edel­leen, suh­tees­sa väes­töön) kor­keam­pia kuin EU:ssa.

      Hyvin epäin­tui­tii­vi­sel­ta tun­tuu myös se tosia­sia, että kuol­lei­suus on huo­mat­ta­van kor­kea niis­sä osa­val­tiois­sa, joi­ta yleen­sä pide­tään “euroop­pa­lai­sim­pi­na” eli eni­ten jul­kis­ta hyvin­voin­ti­jär­jes­tel­mää kehit­tä­nei­nä (esim. New York, New Jer­sey, Mas­sac­husetts, Connecticut).

      Lähes kaik­ki ns. Trump-val­tio­ta ovat Yhdys­val­tain kes­ki­mää­räi­sen kuol­lei­suu­den ala­puo­lel­la, ja tämä tilan­ne on säi­ly­nyt sit­keäs­ti, vaik­ka sen on arvel­tu muut­tu­van nopeasti.

      1. Pek­ka Tai­pa­le:
        Tähän men­nes­sä Yhdys­val­tain ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä on onnis­tu­nut sel­viä­mään koro­nas­ta monia Euroo­pan mai­ta pie­nem­mäl­lä tapaus­kuol­lei­suu­del­la, vaik­ka tar­tun­ta­ta­paus­ten mää­rä on tavat­to­man suu­ri (suh­tees­sa väestöön).

        Hyvin epäin­tui­tii­vi­sel­ta tun­tuu myös se tosia­sia, että kuol­lei­suus on huo­mat­ta­van kor­kea niis­sä osa­val­tiois­sa, joi­ta yleen­sä pide­tään ”euroop­pa­lai­sim­pi­na” eli eni­ten jul­kis­ta hyvin­voin­ti­jär­jes­tel­mää kehit­tä­nei­nä (esim. New York, New Jer­sey, Mas­sac­husetts, Connecticut).

        Lähes kaik­ki ns. Trump-val­tio­ta ovat Yhdys­val­tain kes­ki­mää­räi­sen kuol­lei­suu­den ala­puo­lel­la, ja tämä tilan­ne on säi­ly­nyt sit­keäs­ti, vaik­ka sen on arvel­tu muut­tu­van nopeasti. 

        Kir­joit­ta­jal­ta menee täy­sin ohi, ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tuk­sel­la, että jokai­nen republi­kaa­nien hal­lit­se­ma osa­val­tio härs­kis­ti vää­ren­tää ja pimit­tää luku­ja. Kun kuol­lei­ta ei voi hävit­tää koko­naan niin kuo­lin­syyk­si ilmes­tyy veri­tulp­pa tai keuhkokuume.

        Näi­den luku­mää­rä onkin lisään­ty­nyt >500% mut­ta sitä­hän kir­joit­ta­ja ei tie­dä. Eikä tai­da välit­tää­kään tie­tää, sen ver­ran huo­lel­li­ses­ti se on uutisoitu.

        Ainoa “tosia­sia” on se, että tilas­to on niin­kuin se teh­dään ja ero todel­li­suu­des­sa on koko­naan rapor­toin­nis­sa, ei tapaus­ten mää­räs­sä. Tapaus­ten mää­rä jat­kaa kas­vu­aan aivan kuten ennen­kin kos­ka sil­le ei ole teh­ty mitään. Vie­lä kun kou­lut käyn­nis­tyi­vät täy­sin nor­maa­lis­ti rei­lu viik­ko sit­ten, niin uusi eks­pon­ti­aa­li­nen kas­vu on hyväs­sä vauh­dis­sa, vaik­ka viral­li­nen tilas­to ei sitä näytäkään.

        USA myös ilmoit­taa tapaus­ten koko­nais­mää­rän kään­ty­neen las­kuun sama­na päi­vä­nä kun rapor­toin­ti siir­ret­tiin CDC:ltä Trum­pin hal­lin­noi­mal­le HHS:lle. Kas kun sattuikin. 

        Täy­sin sel­vää on, että jokai­nen joka uskoo USA:n viral­li­sia raport­te­ja, ei tie­dä todel­li­ses­ta tilan­tees­ta yhtään mitään. 

        Toden­nä­köis­tä on että demo­kraat­tio­sa­val­tioi­den kas­vu­käy­rät pitää korot­taa toi­seen potens­siin että saa­daan pahim­pien republi­kaa­nio­sa­val­tioi­den todel­li­set kas­vu­käy­rät ja se, mitä he itse ilmoit­ta­vat, on puh­das­ta vessapaperia.

        Tämä myös sai­raa­la­läh­teis­tä ilme­nee: Tapauk­set lisään­ty­vät niin pal­jon että sai­raa­lat ovat täyn­nä ja poti­lai­ta lähe­tään kotiin­sa kuo­le­maan, kos­ka ei vain mah­du. Rea­li­teet­ti, joka on täy­sin ris­ti­rii­das­sa viral­lis­ten luku­jen kanssa.

      2. Kau­hea räntti:

        Tho­mas: Kir­joit­ta­jal­ta menee täy­sin ohi, ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tuk­sel­la, että jokai­nen republi­kaa­nien hal­lit­se­ma osa­val­tio härs­kis­ti vää­ren­tää ja pimit­tää luku­ja. Kun kuol­lei­ta ei voi hävit­tää koko­naan niin kuo­lin­syyk­si ilmes­tyy veri­tulp­pa tai keuhkokuume.

        Nimi­merk­ki siis esit­tää mel­ko kovia väit­tei­tä vää­ren­ne­tyis­tä tilas­tois­ta — ilman mitään lähteistystä.

        Jos väi­te pitäi­si paik­kan­sa, se näkyi­si koko­nais­kuol­lei­suu­des­sa. Mut­ta se ei näy väi­te­tyl­lä taval­la. Kaik­kia koro­na­kuo­le­mia ei kir­ja­ta koro­nak­si, mikä on ns. nor­maa­li vir­he eli sitä tapah­tuu jos­sain mää­rin kaik­kial­la, myös Euroo­pan mais­sa. Mut­ta USA:n yli­kuol­lei­suus ei ole monin­ker­tais­ta ilmoi­tet­tui­hin koro­na­kuo­le­miin verrattuna.

        Ks. https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2767980

        Yhdys­val­lois­sa kuo­li maa­lis-tou­ko­kuun aika­na kaik­ki­aan 781 000 ihmis­tä. Tämä on 122 000 kuo­le­maa enem­män kuin yleen­sä tänä vuo­den­ai­ka­na. Koro­na­kuo­le­mia oli kir­jat­tu 95 000. Toi­sin sanoen kir­jaa­mat­to­mia tapauk­sia oli noin kol­man­nes sen pääl­le, mitä oli ilmoi­tet­tu koro­naan kuolleiksi. 

        Vas­taa­via tie­to­ja on saa­ta­vil­la myös CDC:ltä.

        https://www.cdc.gov/nchs/nvss/vsrr/covid19/excess_deaths.htm

  11. Tois­tai­sek­si tar­tun­ta­mää­rät ovat niin mata­lia, että tilan­ne on hoi­det­ta­vis­sa tur­va­vä­lein, tehos­te­tul­la käsi­hy­gie­nial­la, mas­keil­la jul­ki­sis­sa kul­ku­vä­li­neis­sä ja tehok­kaal­la tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­jit­tä­mi­sel­lä. Ris­ki­mais­ta palaa­vien karan­tee­nien pitää olla pakollisia.

  12. Mie­les­tä­ni täs­sä nyt yliar­vioi­daan syn­ty­vää talou­del­lis­ta tuhoa. Kaik­ki työ­pai­kat eivät ole sama­nar­voi­sia. Nurin men­neen yöker­hon tilal­le nousee uusi heti kun tilan­ne on sel­lai­nen että toi­min­taa voi­daan taas jär­ke­väs­ti jat­kaa. Samoin turis­mi nousee het­kes­sä kun tilan­ne on sel­lai­nen että mat­kus­ta­mi­nen ympä­ri maa­il­maa on tur­val­lis­ta. Väit­täi­sin jopa että turis­mi tulee toi­pu­maan lii­an­kin nopeas­ti maa­pal­lon kes­tä­vyy­den kannalta.

    Pysy­väs­tä tuhos­ta voi­daan puhua sil­loin jos kyse on osaa­mi­ses­ta joka mene­te­tään. Yleen­sä kyse sil­loin­kin on osaa­mi­sen siir­ty­ni­ses­tä muu­al­le maa­il­maan, usein Kii­naan, esi­mer­kik­si telakkateollisuus.

    Jois­sa­kin har­vois­sa tapauk­sis­sa voi­daan puhua mene­te­tys­tä osaa­mi­ses­ta. Jos tuho syn­nyt­tää mono­po­lin joka kyke­nee tukah­dut­ta­maan uuden syn­ty­mi­sen niin täs­sä on kyse todel­li­ses­ta mene­tyk­ses­tä. Nokian mat­ka­pu­he­li­mien tuho, tar­koi­tan täl­lä omaa ohjel­mis­to­ke­hi­tys­tä, kym­me­nen vuot­ta sit­ten jät­ti mark­ki­noil­le pel­käs­tään Googlen ilman kil­pai­lua. Se on aiheut­ta­nut stag­naa­tio­ta, Android pol­kee pai­kal­laan ilman kirittäjää.

    Yöker­ho­ja, fes­ta­rei­ta tai turis­mia ei kan­na­ta sur­ra. Ne palaa­vat itses­tään kun aika on. Ja jos eivät palaa niin ne oli­vat tarpeettomia.

    1. K.k.:
      Pysy­väs­tä tuhos­ta voi­daan puhua sil­loin jos kyse on osaa­mi­ses­ta joka menetetään.Yleensä kyse sil­loin­kin on osaa­mi­sen siir­ty­ni­ses­tä muu­al­le maa­il­maan, usein Kii­naan, esi­mer­kik­si telakkateollisuus.

      Jois­sa­kin har­vois­sa tapauk­sis­sa voi­daan puhua mene­te­tys­tä osaa­mi­ses­ta. Jos tuho syn­nyt­tää mono­po­lin joka kyke­nee tukah­dut­ta­maan uuden syn­ty­mi­sen niin täs­sä on kyse todel­li­ses­ta mene­tyk­ses­tä. Nokian mat­ka­pu­he­li­mien tuho, tar­koi­tan täl­lä omaa ohjel­mis­to­ke­hi­tys­tä, kym­me­nen vuot­ta sit­ten jät­ti mark­ki­noil­le pel­käs­tään Googlen ilman kil­pai­lua. Se on aiheut­ta­nut stag­naa­tio­ta, Android pol­kee pai­kal­laan ilman kirittäjää. 

      Pel­käs­tään Google jäl­jel­lä markkinoilla? 

      Applen mark­ki­nao­suus kehit­ty­neis­sä teol­li­suus­mais­sa on maas­ta riip­puen 15–50+%, lähes mil­jar­di iPho­ne-käyt­tä­jää ja mark­ki­nao­suu­det ovat olleet jo vuo­sia aika vakaat. Ei Google nyt nyt ihan laa­ke­reil­la voi lepäil­lä, eikä Applekaan.

      Nokian tuhon myö­tä ei mene­tet­ty mitään ohjel­mis­to-osaa­mis­ta. Apple ja Google teki­vät kai­ken sata ker­taa paremmin.

      Mut­ta asi­aan: kuten joku jo tote­si, mas­sa­työt­tö­myys joh­taa pit­kit­tyes­sään pysy­vään pit­kä­ai­kai­seen työt­tö­myy­teen ja kukaan ei tie­dä mil­lai­seen kaa­ok­seen se voi pahim­mil­laan johtaa. 

      Sik­si esim. pal­ve­lua­lo­jen ja eten­kin ete­läi­sen Euroo­pan turis­min romah­duk­seen ei voi suh­tau­tua kevyesti.

      Miet­ti­kää Kreik­kaa kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten ja aja­tel­kaa saman leviä­mi­nen mui­hin­kin alu­een maihin.

      1. Ilmai­sin itseä­ni ilmei­ses­ti huonosti.

        Tuos­sa kol­man­nes­sa kate­go­rias­sa ei ole niin­kääm kysy­mys että mene­tet­täi­siin ohjel­mis­to-osaa­mis­ta. Kyse on sii­tä että sii­nä mene­tet­tiin Googlen ainoa kil­pai­li­ja mat­ka­pu­he­li­mien osal­ta. Tämä tilan­ne ei kor­jaan­nu itses­tään mark­ki­na­ta­lou­des­sa kos­ka bar­rier of ent­ry on lii­an suuri.

        Apple ja Google eivät kil­pai­le kes­ke­nään omi­nai­suuk­sil­la. Mono­po­li­kä­sit­te­lys­sä mel­kein 20 vuot­ta sit­ten Mic­ro­soft veto­si vas­taa­vas­ti myös Appleen Win­dow­sin kil­pai­li­ja­na kun mää­ri­tet­tiin PC:n rele­vant mar­ke­tia. Mic­ro­sof­tin väi­te menes­tyi sil­loin huo­nos­ti ja yhtä hyväl­lä syyl­lä Googlen vetoa­mi­nen Appleen kil­pai­li­ja­na on huono.

        Kuin­ka moni ver­tai­lee vaka­vis­saan Androi­din uusim­man ver­sion omi­nai­suuk­sia uusim­paan Ipho­neen ja valit­see sen perus­teel­la. Minä en tie­dä ketään. Kysy­myk­ses­sä on kak­si eri markkinaa.

      2. K.k.: Kuin­ka moni ver­tai­lee vaka­vis­saan Androi­din uusim­man ver­sion omi­nai­suuk­sia uusim­paan Ipho­neen ja valit­see sen perus­teel­la. Minä en tie­dä ketään. Kysy­myk­ses­sä on kak­si eri markkinaa.

        Kyl­lä aina­kin meil­lä ver­tail­tiin : Android on muu­ten per­sees­tä, mut­ta iPho­ne sam­muu pak­ka­sel­la. Sii­tä valit­se­maan kum­pi on tärkeämpi 😂

      3. Veik­ko: Nokian tuhon myö­tä ei mene­tet­ty mitään ohjel­mis­to-osaa­mis­ta. Apple ja Google teki­vät kai­ken sata ker­taa paremmin.

        Näen että kir­joit­ta­jal­la ei ole mitään käsi­tys­tä aihees­ta vaan lau­koo täy­del­li­sen tie­tä­mät­tö­myy­den suo­mal­la var­muu­del­la. Apple tai Google eivät ole kum­pi­kaan yhtään sen parem­pia, ennem­min päin­vas­toin: Näi­den bis­nes *ei* ole myy­dä puhe­li­mia vaan käyt­tä­jien henkilötietoja.

        Nokial­la oli ongel­mia ohjel­mis­to­jen laa­dus­sa mut­ta se oli joh­don vika eikä ohjel­mien teki­jöi­den: Kun piti saa­da tava­raa kii­reel­lä mark­ki­noil­le niin laa­dun­var­mis­tus jätet­tiin välis­tä. Sitä ongel­maa­han ei Applel­la tai Googlel­la ole: Käy­tän­nös­sä nämä eivät kil­pai­le kes­ke­nään ja ohjel­mis­to­päi­vi­tyk­siä voi­daan vii­vyt­tää puo­li­kin vuot­ta kos­ka tahansa.

        Sii­nä mis­sä Nokian bis­nes ei ollut myy­dä käyt­tä­jien hen­ki­lö­tie­to­ja vaan puhe­li­mia ja se oli siis sata ker­taa parem­pi yri­tys käyt­tä­jän kan­nal­ta kuin kum­pi­kaan näis­tä muista.

    2. Tämä on tär­keä asia, kun mie­ti­tään, mitä yri­tys­toi­min­taa kan­nat­taa tukea ja mitä ei.

      Osaa­mi­nen myy­dä suo­ma­lai­sil­le vii­naa ei tule katoa­maan, vaik­ka yöker­ho­ja meni­si kon­kurs­siin. Sen sijaan teol­li­suus ja pal­ve­lu­vien­ti voi­vat kär­siä pysy­viä menetyksiä.

  13. Kai täs­sä voi­si suo­raan sanoa, että EU-vis­kaa­lien ja samal­la myös Suo­men joh­don kesäi­nen visio sii­tä, että tär­ke­ää oli­si saa­da EU:ssa rajat taas auki ja turis­mi pyö­ri­mään oli eep­pi­nen vir­hear­vio jota nyt pyri­tään hans­kaa­maan pis­tä­mäl­lä jut­tu­ja taas kiinni. 

    Ehkä jo kol­man­nel­la ker­ral­la ymmär­re­tään, että turis­mi pan­de­mian aikaan ei ole se talou­den muo­to jot­ka kan­nat­taa yrit­tää pelas­taa vaan ottaa lusik­ka kau­nii­seen käteen ja sat­sa­ta sel­lai­siin jut­tui­hin mit­kä on mahdollista. 

    Nyt var­maan kan­nat­tai­si pis­tää pauk­ku­ja esi­mer­kik­si etä­ope­tuk­seen ja etä­työ­muo­toi­hin, kos­ka joka tapauk­ses­sa mark­ki­nat niil­le on globaalit.

    1. Zac­he:
      Kai täs­sä voi­si suo­raan sanoa, että EU-vis­kaa­lien ja samal­la myös Suo­men joh­don kesäi­nen visio sii­tä, että tär­ke­ää oli­si saa­da EU:ssa rajat taas auki ja turis­mi pyö­ri­mään oli eep­pi­nen vir­hear­vio jota nyt pyri­tään hans­kaa­maan pis­tä­mäl­lä jut­tu­ja taas kiinni. 

      Etc

      Mie­les­tä­ni Sinä puo­les­ta­si yliar­vioit talou­den mukau­tu­mis­ky­vyn anne­tul­la aikajänteellä.

      Kym­me­net tuhan­net mat­kus­tus- ja horeca-alan työn­te­ki­jät, lii­kun­ta-ala, tapah­tu­ma­teol­li­suu­den työn­te­ki­jät, niis­tä riip­pu­vai­nen kul­je­tusa­la jne jne, yhtäk­kiä joi­hin­kin epä­mää­räi­siin ”etä­työ­teol­li­suut­ta” tuke­viin tehtäviin?

      Itse olen kaik­ki­nen­sa talou­den mukau­tu­mis­ky­vyn, luo­van tuhon ja uusien työn muo­to­jen kan­nat­ta­ja ja näi­hin usko­va, mut­ta fak­ta on, ettei näin räjäh­tä­vän nopeal­la aika­jän­teel­lä ole mitään rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta tur­va­ta toi­meen­tu­loa näin val­ta­val­le jou­kol­le työn­te­ki­jöi­tä — var­sin­kin kun kyse ei ole kan­sal­lis­val­tios­ta nimel­tä Suo­mi vaan glo­baa­lis­ta muutoksesta.

      Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on kulu­van kevään aika­na osoit­ta­nut Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa poik­keuk­sel­li­sen suu­ren kyvyt­tö­myy­ten­sä ja/tai halut­to­muu­ten­sa näi­den ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­seen. Samal­la kun jul­ki­sis­sa toi­mis­sa kiin­ni ole­vat ja tie­to­työs­sä etä­töi­hin kyke­ne­vät ovat perään­kuu­lut­ta­neet (kaik­kiin mui­hin kuin itseen­sä) koh­dis­tu­via elin­kei­no­jen kiel­to­toi­men­pi­tei­tä, YTK epä­on­nis­tui totaa­li­ses­ti vel­voit­tei­den­sa hoi­dos­sa (kuin­ka pal­jon täs­tä aiheu­tui pika­vip­pi­kier­tei­tä jne jää näh­tä­väk­si), yri­tys­ten tuke­mi­nen oli myö­häs­sä ole­vaa puu­has­te­lua ja jul­ki­sen val­lan toi­men­pi­teet kes­kit­tyi­vät lähin­nä Tasa­val­lan pre­si­den­tin ja jul­ki­sen median tsemppiviesteihin.

      1. Mark­ku Tan­ni: Mie­les­tä­ni Sinä puo­les­ta­si yliar­vioit talou­den mukau­tu­mis­ky­vyn anne­tul­la aikajänteellä.

        Kym­me­net tuhan­net mat­kus­tus- ja horeca-alan työn­te­ki­jät, lii­kun­ta-ala, tapah­tu­ma­teol­li­suu­den työn­te­ki­jät, niis­tä riip­pu­vai­nen kul­je­tusa­la jne jne, yhtäk­kiä joi­hin­kin epä­mää­räi­siin ”etä­työ­teol­li­suut­ta” tuke­viin tehtäviin?

        Itse olen kaik­ki­nen­sa talou­den mukau­tu­mis­ky­vyn, luo­van tuhon ja uusien työn muo­to­jen kan­nat­ta­ja ja näi­hin usko­va, mut­ta fak­ta on, ettei näin räjäh­tä­vän nopeal­la aika­jän­teel­lä ole mitään rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta tur­va­ta toi­meen­tu­loa näin val­ta­val­le jou­kol­le työn­te­ki­jöi­tä – var­sin­kin kun kyse ei ole kan­sal­lis­val­tios­ta nimel­tä Suo­mi vaan glo­baa­lis­ta muutoksesta.

        Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on kulu­van kevään aika­na osoit­ta­nut Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa poik­keuk­sel­li­sen suu­ren kyvyt­tö­myy­ten­sä ja/tai halut­to­muu­ten­sa näi­den ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­seen. Samal­la kun jul­ki­sis­sa toi­mis­sa kiin­ni ole­vat ja tie­to­työs­sä etä­töi­hin kyke­ne­vät ovat perään­kuu­lut­ta­neet (kaik­kiin mui­hin kuin itseen­sä) koh­dis­tu­via elin­kei­no­jen kiel­to­toi­men­pi­tei­tä, YTK epä­on­nis­tui totaa­li­ses­ti vel­voit­tei­den­sa hoi­dos­sa (kuin­ka pal­jon täs­tä aiheu­tui pika­vip­pi­kier­tei­tä jne jää näh­tä­väk­si), yri­tys­ten tuke­mi­nen oli myö­häs­sä ole­vaa puu­has­te­lua ja jul­ki­sen val­lan toi­men­pi­teet kes­kit­tyi­vät lähin­nä Tasa­val­lan pre­si­den­tin ja jul­ki­sen median tsemppiviesteihin.

        Ruu­an ulos­myyn­tiä ei kiel­let­ty mis­sään vai­hees­sa. Jos jotain on syy­tet­tä­vä, niin syyl­li­set ovat ne ravin­to­la­pal­ve­lui­ta aikai­sem­min kulut­ta­neet jot­ka eivät vaih­ta­neet kotiin­kul­je­tuk­siin. Tämä osoit­taa vain sen, kuin­ka pal­ve­lua­loil­la ole­vat ihmi­set ovat todel­li­suu­des­sa tur­hia ja töis­sä ja pal­kan­syr­jäs­sä kiin­ni vain mui­den armos­ta eli kulut­ta­mi­ses­ta. Heti kun mak­ro­ta­sol­la tapah­tuu kulu­tuk­sen kuris­ta­mi­nen niin pal­ve­lua­lo­jen ihmi­set hei­te­tään ensik­si junan alle.

        Tähän ongel­maan ei ole muu­ta rat­kai­sua kuin työt­tö­myys­tur­van hei­ken­tä­mi­nen ja tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen jot­ta kaik­ki hakeu­tui­si­vat kor­keam­man osaa­mi­sen aloil­le pois palvelualoilta.

      2. Sta­dist: Tähän ongel­maan ei ole muu­ta rat­kai­sua kuin työt­tö­myys­tur­van hei­ken­tä­mi­nen ja tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen jot­ta kaik­ki hakeu­tui­si­vat kor­keam­man osaa­mi­sen aloil­le pois palvelualoilta.

        Hakeu­tu­mi­nen ei vie­lä rii­tä mihinkään.

      3. Ruu­an ulos­myyn­tiä ei kiel­let­ty mis­sään vai­hees­sa. Jos jotain on syy­tet­tä­vä, niin syyl­li­set ovat ne ravin­to­la­pal­ve­lui­ta aikai­sem­min kulut­ta­neet jot­ka eivät vaih­ta­neet kotiinkuljetuksiin. 

        Kas kun ravin­to­las­sa syö­mi­nen ja ravin­to­las­sa teh­dyn ruu­an syö­mi­nen kul­je­tuk­sen jäl­keen koto­na ovat kak­si aivan eri pal­ve­lua. Ensim­mäi­ses­tä olen val­mis mak­sa­maan (nykyi­sin tosin vain teras­sil­la), jäl­kim­mäi­ses­tä en. Ruo­ka näet ei kul­je­tuk­sen aika­na parane.

  14. Kanaa rokot­taen kanan­mu­naan tuo­tet­ta­vat Covid-19-vas­ta-aineet oli­si­vat nopeas­ti val­mis­tu­va suo­jaus­ta­pa. Nämä vas­ta-aineet ovat IgY-luok­kaa, antai­si­vat lima­kal­voil­le kes­kit­ty­vän coro­na­suo­jan. Tuo­tan­to­pro­ses­si oli­si nopea ja yksin­ker­tai­nen, mut­ta sen sijaan kaik­ki pää­tök­set ovat niin hitai­ta. Aivan kuten pisa­ra- ja hengityssuojainasiassa.
    Käy­kää luke­mas­sa Kemia-leh­den jut­tu IgY-vas­ta-aineis­ta. Tuleen ei saa jää­dä makaa­maan. Nyt täy­tyy toimia!

  15. Voi­sit Osmo yrit­tää takao­ven kaut­ta kysyä mik­si vero­va­roin kus­tan­ne­tut STM ja THL suh­tau­tu­vat niin vie­rok­su­vas­ti ihmis­ten ylei­ses­tä immu­ni­tee­tis­ta huo­leh­ti­mi­seen niin, että sil­lä oli­si täs­sä tilan­tees­sa mer­ki­tys­tä juu­ri koro­na­vi­ruk­sen suh­teen. Eri­lai­set ulkoi­set asiat kuten mas­kit ovat mah­dol­li­ses­ti eduk­si. Samoin etäi­syyk­sien pitä­mi­nen ja tar­vit­taes­sa eris­tä­mi­nen voi­vat tul­la kysee­seen mut­ta nämä ovat vain asian ulkoi­nen puoli.

    Ihmi­sel­lä on myös ylei­nen immu­ni­teet­ti, joka voi olla vah­vem­pi tai hei­kom­pi. Vaik­ka ei oli­si roko­tet­ta tai koro­nan eri­tyis­tä immu­ni­teet­tia, niin ylei­nen immu­ni­teet­ti voi olla ihan riit­tä­vä suo­jaa­maan vaka­val­ta sai­ras­tu­mi­sel­ta vaik­ka tar­tun­nan saisikin.

    Koro­nan suh­teen sel­väs­ti kriit­ti­siä teki­jöi­tä ovat D‑vitamiinitaso sekä hive­nai­neis­ta aina­kin sin­kin, selee­nin ja mag­ne­siu­min taso. Jos vie­lä veren­so­ke­ri pysyy koko ajan alhaal­la, niin aina parem­pi, kun kohon­nut veren­so­ke­ri romah­dut­taa nopeas­ti immuu­ni­puo­lus­tuk­sen. Nämä tuli­vat esil­le jo heti ensim­mäi­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa helmi-maaliskuussa.

    Vähän myö­hem­min Indo­ne­sias­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan 75 nmol/l on juu­ri ja juu­ri suo­jaa­va D‑vitamiinitaso ja 100 nmol/l on D‑vitamiinin osal­ta riit­tä­vä, jos vain muu­ten on immuu­ni­jär­jes­tel­mä kun­nos­sa. Suo­mes­sa ylei­nen suo­si­tus ei ihan täl­le tasol­le yllä kuin osteo­po­roo­si­po­ti­lail­la ja sik­si D‑vitamiinia kan­nat­taa syö­dä täs­tä eteen­päin läpi tal­ven vähin­täin 50 mikrogr/vr. Samal­la saa kausi-influens­saa vas­taan suo­jan, joka on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi kuin tule­va roko­te, jos ei sit­ten sen kans­sa onnis­tu­ta parem­min kuin kaik­ki­na vuo­si­na aikaisemmin.

    Tämä asia oli­si hyvin ollut mah­dol­lis­ta sel­vit­tää Suo­mes­sa­kin ja vähän perus­teel­li­sem­min otta­mal­la jo heti aluk­si koro­na­tes­tien yhtey­des­sä veri­koe vaik­ka tuhan­nel­ta ihmi­sel­tä ja sit­ten seu­raa­mal­la koro­nan tart­tu­vuut­ta ja oirei­den vaka­vuut­ta suh­tees­sa immuu­ni­jär­jes­tel­män perus­ta­na ole­via ylei­siä teki­jöi­tä vas­taan ja eri­tyi­ses­ti sel­lai­sia teki­jöi­tä vas­taan, joi­hin on help­po vai­kut­taa kuten esim. vita­mii­ni- tai hivenainetasot.

    Sen sijaan, että THL oli­si ohjeis­ta­nut miten tämä hoi­de­taan, niin tul­laan jul­ki­suu­teen ja tode­taan, että mikä voi­si vähem­pää kiin­nos­taa kuin ihmis­ten immuniteetti.
    https://www.talouselama.fi/uutiset/thl-perusteli-yli-70-vuotiaille-suunnattua-koronaohjetta-ja-antoi-samalla-painavan-varoituksen-emme-voi-tietaa-kenen-puolustuskyky-on-heikentynyt/490420f4-d788-40d1-8da0-f067f6e4d29e

    Teol­li­suus­ra­hoit­tei­sen WHO:n vas­ta­ha­koi­suu­den tukea ihmis­ten sel­viy­ty­mis­tä ilman rokot­tei­ta vie­lä saat­taaa ymmär­tää mut­ta mikä on STM:n ja THL:n motii­vi olla käyt­tä­mät­tä help­po­ja ja edul­li­sia vaihtoehtoja?

    1. Täs­sä vie­lä link­ki kuvaan, joka liit­tyy Indo­ne­sian tut­ki­muk­sen. Kuvas­sa 30 ng/ml vas­taa Suo­mes­sa käy­tet­tä­vis­sä yksi­köis­sä 75 nmol/l.
      Tämä tus­kin on koko totuus mut­ta paras tie­to tois­tai­sek­si. Suo­men tämän het­kis­ten yleis­ten suo­si­tus­ten mukaan vain osteo­po­roo­si­po­ti­lail­le suo­si­tel­laan yli 75 nmol/l tasoja.
      https://drive.google.com/file/d/1D6XQUWxyJ5Qi15ss_TUAoJouejNs2Fs2/view?usp=drivesdk

  16. Vali­tet­ta­vas­ti täs­tä krii­sis­tä on tul­lut hyvä kei­no tie­na­ta joil­la­kin har­voil­la toimialoilla.

    Näi­tä ovat mm. lää­ke­teol­li­suus, finans­si­teol­li­suus, kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä, suu­ri agro­bis­nes sekä aseteollisuus.

    Eli jäl­leen ne jot­ka ovat hyö­ty­neet kai­kis­ta krii­seis­tä eniten.

    Taval­li­set ihmi­set eivät ehkä jo nyt saa las­ku­jaan mak­set­tua tai ovat mak­su­ky­vyt­tö­miä mil­loin tahansa.

    Tilan­ne ei para­ne vaan huo­non­tuu. Se että itsel­lä tai lähei­sil­lä on edes jokin asia ok, ei tar­koi­ta että tilan­ne oli­si sama kaik­kien koh­dal­la kaikkialla.

    Samaan aikaan hui­pen­tuu ennen­nä­ke­mä­tön tais­te­lu val­las­ta. Tämä tapah­tuu val­tiol­lis­ten toi­mi­joi­den kus­tan­nuk­sel­la ja yhä lisää val­taa siir­tyy isoil­le korporaatioille.

    Lop­pu­tu­los on että lop­pu­kin val­ta mitä jois­sa­kin mais­sa on ollut demo­kra­tian nimen alla mene­te­tään pysy­väs­ti. Vaa­leil­la tai muil­la nor­maa­lei­na pide­tyil­lä asioil­la ei ole lopul­ta mitään merkitystä.

    Monien elä­män­laa­tu heik­ke­nee ilman toi­voa muutoksesta.

    Jär­jes­tel­män pyö­rät ovat enää hei­kos­ti kiin­ni ja lopul­ta ne putoa­vat yksi ker­ral­laan, jol­loin mat­ka loppuu.

    Koro­na on vaka­va asia, mut­ta kui­ten­kin vain työ­ka­lu jol­la tavoi­tel­laan val­lan ja varal­li­suu­den uudel­leen jakoa.

    1. Tot­ta, fol­low the money ‑peri­aa­te sopii tähän­kin tapauk­seen enem­män kuin hyvin. Tähän liit­tyy myös se, että k‑virukseen oli­si ole­mas­sa toi­mi­va hoi­to (hydrok­siklo­ro­kii­ni + atsit­ro­my­sii­ni + sink­ki aikai­ses­sa vai­hees­sa annet­tu­na, tut­ki­muk­sen koh­tee­na on myös iver­mek­tii­ni). “Ongel­ma” on vain se, että HCQ on hal­pa, sil­lä kukaan ei tie­naa, ja sik­si sii­tä pitää vai­e­ta täy­sin. Eikä pel­käs­tään vai­e­ta, vaan sen puo­les­ta puhu­jat vai­en­taa sen­suu­ril­la (esi­merk­ki­nä vaik­ka Mik­ko Pau­nion ansio­kas kir­joi­tus hydrok­siklo­ro­kii­nis­ta, joka sen­su­roi­tiin Uudes­ta Suo­mes­ta). Lisää tie­toa aihees­ta Pau­nion FB-sivuilla.

      Oma lukun­sa on ns. “vas­tuul­li­nen” val­ta­me­dia otsi­koi­neen (“Jos on vat­sa­ki­pua, mene koro­na­tes­tiin”, “koro­nas­ta aiheu­tuu sydän­vi­ko­ja ja aivo­vau­rioi­ta” yms.). Enkä kyl­lä ymmär­rä tar­tun­to­jen mää­rään kes­kit­ty­mis­tä, kos­ka posi­tii­vi­sik­si tes­ta­tuis­ta hen­ki­löis­tä 80 % pysyy oireet­to­mi­na (ja sai­raa­las­sa osas­to­hoi­dos­sa täl­lä het­kel­lä 13.8. Suo­mes­sa alle 10 henkeä).

  17. Kevääl­lä tilan­ne pääs­tet­tiin pahak­si (ei siis heti yri­tet­ty puris­taa tapaus­mää­riä vähäi­sek­si ts. jäl­ji­tyk­sin hal­lit­ta­vak­si) ja sen seu­rauk­sen tar­vit­tiin sul­ku­ja, jos­ta seu­raa elvy­tys­tar­vet­ta. Nyt teh­dään osin ihan samo­ja vir­hei­tä, esi­mer­kik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoi­tuk­sia ei ole mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin kevääl­lä. Kan­sal­la ei ole immu­ni­teet­tia­kaan, tot­ta kai tois­tuu kevään leviäminen.

    Toi­nen aal­to seu­raa kun ihmis­ten kon­tak­tit kas­va­vat. Tie­do­tuk­sel­li­ses­ti leh­dis­tös­tä saa lukea otsi­koi­ta pit­kin kesää tyy­liin “nyt kan­nat­taa naut­tia kesäs­tä”, “vih­doin­kin voi naut­tia tur­val­li­ses­ti” tms. Samaan aikaan epi­de­mia ei ole hävin­nyt minnekään.

    Kan­san käyt­täy­ty­mis­tä ohja­taan osit­tain tie­do­tuk­sel­la. Sen sijaan, että muis­tu­tel­tai­siin että varo­vai­suus on edell­leen tar­peen, pure­taan loput­kin rajoi­tuk­set. Tätä vah­vem­paa sig­naa­lia ei voi antaa sil­le, että nyt on tur­val­lis­ta pala­ta van­haan tapaan ja unoh­taa kevään höm­pö­tyk­set. Jos rajoi­tuk­set on puret­tu, onhan se tur­val­lis­ta, eihän nii­tä muu­ten puret­tai­si, eihän?

    Yksi mer­kit­tä­vä asia on var­mas­ti ollut etä­työ­suo­si­tus. No sekin lak­kau­tet­tiin. Kan­san mie­li­ku­vaa ei muu­ta se, että yksit­täi­nen minis­te­ri pii­pit­tää sivu­lausees­sa tämän vii­kon STM tie­do­tus­ti­lai­suu­den tyy­liin “no suo­si­tus puret­tiin eikä uut­ta ole mut­ta vois sil­ti miet­tiä onko tar­peen men­nä sin­ne kont­to­ril­le”. Samaan aikaan leh­dis­tö kyl­lä muis­tut­taa “etä­työ­suo­si­tus­ta ei enää ole”.

    Kaik­kein kal­lein tapa hal­li­ta epi­de­mioi­ta on pääs­tää ne ryöp­säh­tä­mään hal­lit­se­mat­to­man isok­si ja rea­goi­da vas­ta sit­ten. Kun kas­vua on näky­nyt jo 1kk, oli­si tie­do­tuk­sen kas­vua­kin varo­vai­suu­den tar­pees­ta toi­vo­nut jo vii­me kuun aika­na. Voi­si myös poh­tia mitä Uusi-see­lan­ti on teh­nyt eri taval­la, heil­lä­hän on 100pv nol­laa takana.

    1. Her­raH­ki: . Nyt teh­dään osin ihan samo­ja vir­hei­tä, esi­mer­kik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoi­tuk­sia ei ole mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin keväällä.

      Kaik­kien omi­tui­sin on se, että len­to­ken­täl­tä voi vapaas­ti kävel­lä kadul­le eikä min­kään­lais­ta val­von­taa tai seu­ran­taa ole. Ei edes sii­tä että kuka tuli/meni.

      Tätä ihme­tel­tiin jo sil­loin kun Uusi­maa pan­tiin kiin­ni: Oli­si riit­tä­nyt että pan­naan pari len­to­kent­tää kiin­ni ja kaik­ki tuli­jat karan­tee­niin. Mut­ta sehän ei käy­nyt, Brys­se­lin­kä­vi­jöil­le oli­si tul­lut vai­keuk­sia, siis val­tion johdolle.

      Sit­ten näi­tä yri­te­tään jäl­jit­tää *sen jäl­keen* kun nämä ovat ilmoit­tau­tu­neet sai­raik­si sai­raa­laan? Sii­nä koh­das­sa nämä ovat ehti­neet tar­tut­taa jo kym­me­niä ihmi­siä len­to­ken­täl­lä, mat­kal­la kotiin ja pai­kal­li­ses­sa ravintolassa.

    2. Her­raH­ki:
      Kevääl­lä tilan­ne pääs­tet­tiin pahak­si (ei siis heti yri­tet­ty puris­taa tapaus­mää­riä vähäi­sek­si ts. jäl­ji­tyk­sin hal­lit­ta­vak­si) ja sen seu­rauk­sen tar­vit­tiin sul­ku­ja, jos­ta seu­raa elvy­tys­tar­vet­ta. Nyt teh­dään osin ihan samo­ja vir­hei­tä, esi­mer­kik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoi­tuk­sia ei ole mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin kevääl­lä. Kan­sal­la ei ole immu­ni­teet­tia­kaan, tot­ta kai tois­tuu kevään leviäminen.

      etc.

      Näke­myk­se­si on täy­del­li­nen ter­veys­tur­val­li­suu­den mani­fes­ti, mut­ta niis­sä har­vem­min tulee otet­tua huo­mioon kaik­kia nii­tä luke­mat­to­mia inhi­mil­li­siä teki­jöi­tä, joi­ta täl­lai­seen ter­veys­tek­no­kraat­ti­seen excel-mal­lin­te­luun riittää.

      Social dis­tancing on mer­kit­tä­vän osan ihmi­sis­tä miel­tä todel­la kur­jaa. Mie­les­tä­ni pitää olla roh­keut­ta myön­tää ja tode­ta, että ihmi­set eivät mää­rät­tö­män pit­kiä aiko­ja sie­dä tois­ten­sa väis­te­lyä — val­lan­kin kun sanot­tu väis­te­ly aiheut­taa mer­kit­tä­viä toi­meen­tu­lo- ja ter­vey­son­gel­mia monille.

      Maa­il­man­laa­jui­ses­ti­kin on huo­mat­ta­vis­sa (Yhdys­val­to­ja myö­den), että vaik­ka tapaus­mää­rät nouse­vat, sai­raan­hoi­toon jou­tu­nei­den ja kuol­lei­den osuus tode­tus­ta tar­tun­nois­ta on kään­ty­nyt las­kuun. Täl­le voi­daan spe­ku­loi­da usei­ta syi­tä läh­tien viruk­sen omi­nai­suuk­sis­ta, kausi­vaih­te­lus­ta, sai­ras­tu­nei­den ikä­ra­ken­tees­ta, para­tu­neis­ta hoi­to­kei­nois­ta sai­raan­hoi­toon jou­tu­nei­den kes­ken jne.

      Jos­sain vai­hees­sa mei­dän on pak­ko aloit­taa vähem­män tun­teel­li­nen, ratio­naa­li­sem­pi kes­kus­te­lu sii­tä, että min­kä ver­ran olem­me yhteis­kun­nal­li­sin rajoi­tus­toi­men­pi­tein sään­te­le­mäs­sä ihmis­ten sosi­aa­lis­ta elä­mää ja elin­kei­non har­joit­ta­mis­ta, jot­ka kui­ten­kin var­maan kaik­ki tun­nus­tam­me tar­ve­hie­rar­kian osak­si. Var­sin­kin, jos tau­din objek­tii­vi­ses­ti arvioi­tu IFR-kate­go­ria, sai­raan­hoi­don tar­ve jne. osoit­tau­tu­vat madal­tu­vik­si. Pelk­kä tapaus­mää­rien maa­ni­nen vah­taa­mi­nen ei tuo­ta kuin sel­lai­sen elä­män­laa­dun menet­tä­mi­sen, ettei maa­il­mal­la näh­tyä mel­la­koin­tia, pahoin­voin­tia ja levot­to­muuk­sia kan­na­ta ihmetellä.

      Mitä tulee koro­nan mah­dol­li­siin pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­siin (joka on tämän het­ken pri­mus moto­rei­ta rajoi­tus­ta puol­ta­vas­sa kes­kus­te­lus­sa) mei­dän on tie­ten­kään oikeas­ti lii­an aikais­ta sanoa mitään ja lisäk­si on hyvä huo­ma­ta, ettei tämä ole mikään yksi­no­maan COVI­Diin liit­ty­vä ilmiö — moni esi­mer­kik­si A‑viruksen, influens­san, mono­nukleoo­sin tai vas­taa­via sai­ras­ta­nut voi todis­taa, että mones­ta virus­tau­dis­ta toi­pu­mi­nen voi vie­dä hyvin­kin kau­an — täs­sä puhun itse­kin koke­muk­sen rin­ta­ää­nel­lä. Onko tämä niin vaka­va kansallinen/globaali ongel­ma (niin ikä­vää kuin yksi­lö­ta­sol­la onkin), että sen takia tulee luo­pua pysy­väs­ti tai mää­rä­mät­tö­män pit­käk­si aikaa mones­ta teke­mi­ses­tä, joka nos­taa elä­män­laa­tua? Tämä on tie­tys­ti kul­le­kin hen­ki­lö­koh­tai­nen arvo­ky­sy­mys. Minun mie­les­tä­ni loput­to­mal­la rajoit­ta­mi­sel­la ei voi­da eikä kan­na­ta mennä.

      Hel­pois­ta kon­tak­tien vähen­tä­mis­kei­nois­ta, kuten etä­työ­suo­si­tuk­ses­ta, olem­me samaa mieltä.

      Uuden See­lai­nen “toi­sin teke­mi­set” sel­viä­vät netis­tä nopeas­ti. Sisäl­si mm. 7 vii­kon lock­dow­nin ja rajo­jen täy­del­li­sen sul­ke­mi­sen. Kuten Osmo kir­joit­taa, tämä on teh­nyt NZ:n turis­mie­lin­kei­nos­ta sel­vää jäl­keä enkä näe miten tämä voi­si olla pidem­pään jat­kues­saan vai­kut­ta­maan myös maan vien­ti­teol­li­suu­den (sekä tava­ra- mut­ta var­sin­kin pal­ve­lu­vien­ti) toimintakykyyn.

  18. Vii­sai­ta huomioita.

    Jot­ta R0-luvus­ta oli­si hyö­tyä, tuli­si sii­tä tosi­aan pois­taa ne tar­tun­nat, jot­ka (i) ovat var­muu­del­la peräi­sin ulko­mail­ta sekä (ii) ne tar­tun­nat, jot­ka ovat levin­neet yksit­täi­sen ruo­ka­kun­nan sisäl­lä ja jot­ka ovat peräi­sin jon­kin per­heen­jä­se­nen ulko­maan­reis­sul­ta. Jos pie­nes­sä kun­nas­sa asu­va Mat­ti palaa Espan­jan-reis­sul­ta sai­ras­tu­nee­na ja tar­tut­taa vii­si­hen­ki­sen per­heen­sä, “rake­toi­vat” kun­nan koro­na­tar­tun­nat tilas­tol­li­ses­ti. Jos Mat­ti per­hei­neen malt­taa pysyä kotio­lois­sa, ei mui­den kun­ta­lais­ten de fac­to ris­ki sai­ras­tua juu­ri kasva. 

    On myös huo­mat­ta­va, että tes­taus Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä aktii­vi­sem­paa kuin kos­kaan epi­de­mian aika­na. Kun virus kier­tää väes­tös­sä, mitä enem­män tes­ta­taan, sitä enem­män posi­tii­vi­sia. Samal­la kas­va­vat tes­taus­mää­rät tuot­ta­vat yhä tar­kem­paa kuvaa viruk­sen levin­nei­syy­des­tä. Jos tes­tiin sisäl­tyy tyy­pil­lis­tä vir­heel­lis­ten posi­tii­vis­ten tulos­ten ris­kiä, alka­vat ne +10 000 tes­ti­ta­pauk­sen mää­räs­sä jo näkyä.

    Talou­den osal­ta kes­kei­sin kysy­mys on, miten saa­da yhteis­kun­ta pyö­ri­mään mah­dol­li­sim­man nor­maa­lis­sa moo­dis­sa kui­ten­kin siten, että ehkäis­tään koro­na­vi­rus­ta­paus­ten gene­roi­ma ter­vey­den­huol­lon yli­kuor­mit­tu­mi­nen. Epi­de­mian ete­ne­mi­sen ja laa­jan tut­ki­muk­sen myö­tä tähän pitäi­si olla mer­kit­tä­väs­ti parem­pia vas­tauk­sia kuin kevääl­lä, jol­loin vähän sitä sun tätä pis­tet­tiin noin var­muu­den vuok­si kiinni. 

    Esi­mer­kik­si Texa­sin Medical Associa­tio­nin laa­jal­ti vii­tat­tu akti­vi­teet­tien ris­ki­ta­so­mal­li suh­tees­sa koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­po­ten­ti­aa­liin tun­tuu sopi­van ihmeen huo­nos­ti Suo­men oloi­hin. Mal­lin “Kor­kean ris­kin” luo­ki­tuk­ses­ta löy­tyy Suo­mes­sa koro­na­vi­ruk­sen mas­sa­le­viä­mis­ti­lan­tei­ta (häät ja hau­ta­jai­set). Toi­saal­ta “Hälyt­tä­vän ris­kin” luo­ki­tuk­ses­ta löy­tyy kun­to­sa­le­ja, huvi­puis­to­ja ja elo­ku­va­teat­te­rei­ta, jois­sa koro­na ei Suo­mes­sa ilmei­ses­ti ole juu­ri levin­nyt. Uutis­vir­ran perus­teel­la Lin­nan­mäen koro­na-altis­tus­kaan ei ole vie­lä mani­fes­toi­tu­nut tartuntaketjuina.

  19. Kuten itse­kin olet toden­nut, talout­ta ei tuhoa rajoi­tuk­set vaan pel­ko. Pel­koa on täl­lä het­kel­lä ehkä jopa enem­män omas­ta talou­del­li­ses­ta tule­vai­suu­des­ta kuin virus­tar­tun­nan saa­mi­ses­ta, kos­ka tar­tun­ta­ti­lan­ne Suo­mes­sa on vii­me aikai­ses­ta nousus­ta huo­li­mat­ta aika alhai­nen. Nyt on ker­rot­tu, kuin­ka koti­ta­louk­sien tulois­ta jää sääs­töön ennä­tyk­sel­li­nen pal­jon, kun raho­ja ei uskal­le­ta käyt­tää. Jos tar­tun­ta­ti­lan­ne läh­tee nousuun, alkaa se taas pelot­taa enemmän.

    Uuden-See­lan­nin turis­mi ulko­mail­ta oli­si men­nyt lähes nol­liin, vaik­ka he eivät oli­si­kaan sul­ke­neet rajo­jaan. Sii­nä tapauk­ses­sa koro­na oli­si jat­ka­nut jyl­lää­mis­tään maas­sa eikä suu­rin osa turis­teis­ta oli­si uskal­ta­nut mat­kus­taa sinne.

    Suo­mes­sa on men­nyt koro­nan suh­teen hyvin ja monia aiem­min toi­vot­tu­ja kei­no­ja ote­taan vali­koi­maan, mm. kas­vo­mas­kit ja tuo­reet kokei­lut ulko­mail­ta tul­lei­den karan­tee­nin kiris­tä­mi­ses­sä. Niil­lä toi­vot­ta­vas­ti väl­te­tään uusi lock­down jopa Uudel­la­maal­la. Karan­tee­nia­sias­sa näkyy, kuin­ka Suo­mes­sa on luo­tet­tu kan­sa­lais­ten vas­tuul­li­suu­teen, mut­ta kuin­ka osal­la kui­ten­kin itsek­kyys menee edel­le. Kaik­ki eivät ymmär­rä, että vaik­ka heil­lä ter­vey­del­li­nen ris­ki ei oli­si suu­ri, niin koko maan (myös hei­dän) talous on vaa­ras­sa. Tämän koke­muk­sen perus­teel­la minä olen pak­ko­jen kan­nal­la, myös mas­kia­sias­sa. Lain­sää­dän­tö kai­van­nee täl­tä osin muu­tok­sia, aina­kin pakol­li­nen val­vot­tu karan­tee­ni rajoi­te­tuis­ta mais­ta tul­les­sa (jon­ka ajal­ta val­tio ei kor­vaa toi­meen­tu­loa) ja mah­dol­li­suus määä­rä­tä alu­eel­li­sia mas­ki­pak­ko­ja. Lisäk­si lait­tai­sin yöker­hot takai­sin kiin­ni ja isoi­hin ylei­sö­ti­lai­suuk­siin mää­räi­sin maskipakon.

  20. Täs­sä vai­hees­sa alkaa olla sel­vää ettei tar­tun­to­jen mää­rän mini­moin­ti voi olla mikään ensi­si­jai­nen tavoi­te, vaan kuo­le­man­ta­paus­ten ja klii­ni­sen sai­rau­den vaka­viin muo­toi­hin sai­ras­tu­nei­den mää­rän mini­moin­ti. Vai­kea kysy­mys on mil­loin tar­tun­to­jen mää­rää kan­nat­taa mini­moi­da, ja mil­loin rajoit­ta­mi­nen joh­taa vain huo­nom­paan lop­pu­tu­lok­seen myö­hem­min kun rajoi­tuk­siin lopul­ta väis­tä­mät­tä kyllästytään.

    Jos Suo­mes­sa ei ole kes­ki­mää­rin min­kään­lais­ta immu­ni­teet­tia, mal­lia kan­nat­taa var­maan­kin ottaa Sin­ga­po­res­ta, jos siel­lä on onnis­tut­tu pitä­mään yli­kuol­lei­suus aisois­sa. Sii­nä epä­to­den­nä­köi­ses­sä tapauk­ses­sa että Suo­mes­sa oli­si kes­ki­mää­rin riit­tä­vä immu­ni­teet­ti vähen­tä­mään klii­ni­sen tau­din vaka­via muo­to­ja, toi­men­pi­teil­lä lie­nee vähem­män mer­ki­tys­tä. Kon­ser­va­tii­vi­nen stra­te­gia on toi­mia kuten nyt toi­mi­taan. Suo­men lähes­ty­mis­ta­pa vai­kut­taa nyt täy­si­päi­sem­mäl­tä kuin kevääl­lä, vaik­ka yli­mi­toi­tet­tu päi­vä­ko­ti­las­ten ja kou­lu­lais­ten kiusaa­mi­nen vähän häi­rit­see. Lap­sen vuo­ta­va nenä kotiin­jää­mi­sen ja pahim­mil­laan koro­na­tes­tin kri­tee­ri­nä ei ole täs­tä maailmasta.

    Espan­jas­ta 7.8 kuul­tua:

    The acce­le­ra­tion of infec­tions does not cor­res­pond with an inc­rea­se in mor­ta­li­ty. Six­teen deaths from coro­na­vi­rus have been regis­te­red in the last week. Three new deaths have been repor­ted in the last 24 hours. The total deaths in the pan­de­mic rises to 28,503. The data exclu­des deaths in resi­dences and tho­se who had symp­toms com­pa­tible with Covid-19 but did not under­go a diag­nos­tic test. Spain’s mor­ta­li­ty rate has retur­ned to nor­mal com­pa­red with the same period over the pre­vious five years, with no excess deaths since 18 May.

    Jääm­me odot­ta­maan onko Espan­jas­ta puut­tu­va sai­ras­tu­nei­den mää­rän ja yli­kuol­lei­suu­den kor­re­laa­tio pysy­vä ilmiö, ja miten se jakau­tuu alu­eel­li­ses­ti. Jos yli­kuol­lei­suut­ta ei toi­ses­sa aal­los­sa esiin­ny, on johtopäätös: 

    Euroo­pas­sa epi­de­mia jyl­lää voi­mal­la. Se tar­koit­taa, että yhteis­kun­tia pitää alkaa taas sul­kea ja turis­mi lopettaa.

    on yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rä, ja ymmär­ryk­sem­me Covid-19 ‑epi­de­mian dyna­mii­kas­ta vaka­vas­ti puutteellinen.

    Espan­jas­ta vie­lä: yli­kuol­lei­suus­ti­las­to­jen valos­sa Espan­ja kär­si koro­nan ensim­mäi­ses­tä aal­los­ta pal­jon viral­lis­ta Covid-19 ‑totuut­ta pahem­min: las­ken­nal­li­nen yli­kuol­lei­suus oli 44868 (mel­kein pro­mil­le väes­tös­tä) kun viral­li­nen luku oli samaan aikaan 28432. Jos IFR:n ja tau­din ete­ne­mis­no­peu­den välil­lä on yhteys, oli­si kum­mal­lis­ta jos toi­sen aal­lon kuol­lei­suus oli­si lähel­lä­kään ensim­mäis­tä aal­toa, kos­ka ensim­mäi­nen (seu­rauk­sil­taan dra­maat­ti­nen) aal­to rip­pei­neen ehti pyö­riä maas­sa puo­li­sen vuot­ta ennen toi­sen aal­lon havaitsemista.

    1. spot­tu: Suo­men lähes­ty­mis­ta­pa vai­kut­taa nyt täy­si­päi­sem­mäl­tä kuin keväällä

      Perun puhee­ni. Nyt se näkö­jään taas alkaa, sot­ke­taan polii­tiik­ka ja lää­ke­tie­teel­li­nen har­kin­ta. Vedo­taan tar­tun­ta­tau­ti­lain mukai­seen vir­ka­vas­tuul­la tapah­tu­vaan lää­kä­rin pää­tök­seen, mut­ta kri­tee­rien poh­ja­na ovat hal­li­tuk­sen hiha­va­kiot jot­ka muut­ta­vat suu­rim­man osan maa­il­man mais­ta riskimaiksi.

      Huo­maan toi­vo­va­ni että tar­tun­to­jen mää­rä Suo­mes­sa kii­peäi­si pikai­ses­ti hal­li­tuk­sen hihas­taan ravis­ta­mia rajo­ja suu­rem­mik­si jot­ta heil­le tar­jou­tui­si mah­dol­li­suus perään­tyä itse raken­ta­mas­taan umpi­ku­jas­ta kas­vot säi­lyt­täen vetoa­mal­la sii­hen ettei­vät rajoi­tus­toi­men­pi­teet ole enää vai­kut­ta­via kos­ka Suo­men tau­ti­ti­lan­ne. Sii­hen ei onnek­si kovin kum­mois­ta tar­tun­ta­mää­rää tarvita.

      Kuten kevääl­lä, ris­ki­ryh­mien suo­jaa­mi­nen vai­kut­taa jää­vän näyt­tä­väm­pien ope­raa­tioi­den var­joon. Aina­kin minua kiin­nos­tai­si tie­tää kuin­ka hyvin ris­ki­ryh­mien kans­sa työs­ken­te­le­vien on mah­dol­lis­ta halu­tes­saan pääs­tä tes­tei­hin, ja onko suo­ja­vä­li­nei­tä vih­doin riittävästi.

  21. Minä toi­von, ettei kukaan kuvit­te­le Suo­men koro­na­lu­vun ole­van tuo 7500 jotain. Suo­mes­sa on toden­nä­köi­ses­ti kym­me­niä­tu­han­sia tar­tun­nan saa­nei­ta, myös oirei­ses­ti sai­ras­ta­nei­ta. Sai­ras­ta­neis­ta vain mur­to-osa on pääs­syt tes­tei­hin ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa, sil­lä hel­mi­kuus­sa ja maa­lis­kuus­sa ja vie­lä huh­ti­kuun puo­lel­la har­va pää­si. Tes­tit oli rajoi­tet­tu hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le ja ulko­maan turis­teil­le. Kesäl­lä moni on sai­ras­ta­nut kai­kes­sa hiljaisuudessa.

    Mitä tulee rokot­tee­seen, sitä ei pidä tuo­da mark­ki­noil­le lii­an aikai­sin. Kaik­ki muis­ta­vat Pan­dem­rix skan­daal­lin, kun lii­an nopeas­ti ja huo­nos­ti tes­tat­tu roko­te tuli käyt­töön. Rokot­tee­seen liit­tyy myös pal­jon avoi­mia kysymyksiä.

    Sopii­ko sama roko­te kai­kil­le? Veik­kaan että vas­taus on, ei sovi. Pitäi­si olla usei­ta vaih­toeh­to­ja, mie­lel­lään myös suo­ma­lai­sia epä­kau­pal­li­sia rokot­tei­ta, jois­sa voi­ton­ta­voit­te­lu ei ole tärkeintä.

    Onko roko­te tur­val­li­nen tau­din jo sairastaneelle?
    Rokot­tei­ta ei ole tapa­na ottaa tau­tei­hin, jot­ka hen­ki­löl­lä on jo ollut. Ongel­ma on kui­ten­kin sii­nä, että Suo­mes­sa ei tie­de­tä, kenel­lä sai­raus on jo ollut. Pitäi­si olla mah­dol­li­suus pääs­tä vas­ta-aine­tes­tei­hin ja tar­vi­taan tar­kem­pia tes­te­jä, jot­ka mit­taa­vat myös pie­niä mää­riä vas­ta-ainei­ta. Nekin saat­ta­vat koro­nan tapauk­ses­sa riit­tää immuniteettiin.Toisilla voi olla koron­vi­rus jää­nyt pii­le­väk­si kehoon. Hei­tä­kään ei ole kaik­kia tes­tat­tu. Voi­ko roko­te aiheut­taa immuu­ni­jär­jes­tel­män yli­reak­tion tau­din jo sai­ras­ta­neel­la, kun eli­mis­tö koh­taa viruk­sen uudestaan?

    Roko­te oli­si jär­ke­vin­tä antaa ensim­mäi­sek­si ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat ja arvioi­da sen jäl­keen, mihin se riit­tää. Luon­nol­li­ses­ti sen pitää olla heil­le myös tur­val­li­nen rokote.

  22. Mur­to-osaan vähen­ty­neet ennen­ai­kai­set syn­ny­tyk­set ovat tus­kin ainut hyvä seu­raus vähen­ty­neis­tä tau­ti­tar­tun­nois­ta. Siis kai­kis­ta tar­tun­nois­ta eikä vain koronaviruksista.

    Mikä tahan­sa hal­pa, help­po ja tehok­kaak­si osoit­tau­tu­nut hygie­nia­toi­mi kan­nat­taa ottaa nyt pysy­väs­ti käyt­töön, ei vain suo­si­tuk­sin vaan lailla.

    Sai­rau­det ja vai­vat joh­tu­vat tau­deis­ta. Gee­nit eivät ole kehit­ty­neet tap­pa­maan isäntiään.

  23. Maa­il­ma ei elä pel­käl­lä turismilla.

    Koko­nai­suu­des­saan (mm. ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen kan­nal­ta) on erin­omai­sen hyvä asia, että hol­ti­ton len­to­mat­kus­tus ja turis­mi ovat vähän rauhoittuneet.

    Uudes­sa-See­lan­nis­sa turis­mi on kär­si­nyt, mut­ta muu­ten elä­mä on nor­maa­lia. Ja toi­saal­ta, se turis­mi oli­si kär­si­nyt ihan riip­pu­mat­ta Uuden-See­lan­nin poli­tii­kas­ta. Kuka mat­kus­taa nyt Ruot­siin lomalle?

    Sin­ga­po­ren osal­ta tilas­tois­sa lie­nee vie­ras­työ-lisää / ‑har­haa. Sama jut­tu kuin monen ara­bi­maan kohdalla

  24. Uudes­sa-See­lan­nis­sa ei tapauk­sia sataan päi­vään. Rat­kai­su­na oli tau­din pai­na­mi­nen nol­laan eris­tyk­sel­lä ja sen jäl­keen *kaik­ki* maa­han­tu­li­jat karan­tee­niin kah­dek­si vii­kok­si. Mei­dän omaeh­toi­nen karan­tee­nim­me on vit­si. En usko yhden­kään Haa­pa­ran­nan nuus­kan­ha­ki­jan ole­van karan­tee­nis­sa sen parem­min kuin Brys­se­liin suk­ku­loi­vien mep­pien ja lob­ba­rei­den. Kovin suur­ta luot­toa ei ole myös­kään Barce­lo­nan bai­laa­jien karan­tee­nin suhteen.
    PS. Vii­mei­sen nel­jän päi­vän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toi­sen aal­lon tuo­mio­pro­fee­tat jou­tu­vat vie­lä hiu­kan hil­jen­tä­mään huutoaan.

    1. Mar­ko Jalo­nen: PS. Vii­mei­sen nel­jän päi­vän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toi­sen aal­lon tuo­mio­pro­fee­tat jou­tu­vat vie­lä hiu­kan hil­jen­tä­mään huutoaan.

      Sitä ennen parin vii­kon kes­kiar­vo oli alle 10. Mut­ta sitä­hän kir­joit­ta­ja ei tun­nus­ta että tapauk­set ovat kak­sin­ker­tais­tu­neet alle vii­kos­sa. Kun kou­lut ava­taan niin eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu vas­ta pää­see alkuun.

      Koke­muk­ses­ta tie­de­tään että syk­syn fluns­sa­kausi alkaa täs­mäl­leen sii­tä kun kou­lut alka­vat. En näe mitään syy­tä olet­taa että koro­na oli­si mikään poik­keus tähän sääntöön.

    2. Mar­ko Jalo­nen:
      Uudes­sa-See­lan­nis­sa ei tapauk­sia sataan päi­vään. Rat­kai­su­na oli tau­din pai­na­mi­nen nol­laan eris­tyk­sel­lä ja sen jäl­keen *kaik­ki* maa­han­tu­li­jat karan­tee­niin kah­dek­si vii­kok­si. Mei­dän omaeh­toi­nen karan­tee­nim­me on vit­si. En usko yhden­kään Haa­pa­ran­nan nuus­kan­ha­ki­jan ole­van karan­tee­nis­sa sen parem­min kuin Brys­se­liin suk­ku­loi­vien mep­pien ja lob­ba­rei­den. Kovin suur­ta luot­toa ei ole myös­kään Barce­lo­nan bai­laa­jien karan­tee­nin suhteen.
      PS. Vii­mei­sen nel­jän päi­vän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toi­sen aal­lon tuo­mio­pro­fee­tat jou­tu­vat vie­lä hiu­kan hil­jen­tä­mään huutoaan.

      Vain pie­ni sivu­huo­mio: Brys­se­liin ei juu­ri nyt pal­jon mat­kus­te­ta lob­baa­maan. Olen itse lob­ba­ri, ja tus­kin pääsen/joudun sin­ne lähi­kuu­kausi­na. Toki suo­sit­te­len kai­kil­le Bel­gi­aan mat­kaa­vil­le viran­omais­suo­si­tus­ten ja ‑mää­räys­ten noudattamista.

  25. Jot­ta lock dow­nis­ta ei tuli­si yhtä kal­lis­ta kuin kevääl­lä, pitäi­si tie­tää enem­män sii­tä, mis­sä olo­suh­teis­sa virus levi­ää ja mis­sä ei. ”

    Kos­ka virus­ta on tut­kit­tu ennen­nä­ke­mä­tön mää­rä, niin kai­ken jär­jen mukaan nyt pitäi­si olla kevää­seen ver­rat­tu­na pal­jon enem­män tie­toa täs­mä­toi­mia var­ten. Kos­ka virus levi­ää mer­kit­tä­väs­ti super­le­viä­mi­se­nä, niin isot kokoon­tu­mi­set, yöker­hot ja mat­kai­lu pitäis iol­la koko ajan enem­män taa vähem­män rajoi­tus­ten alla.

    Mut­ta onko poliit­tis­ta tah­toa? Sel­vää on että kun tar­tun­nat kes­kit­ty­vät Uudel­le­maal­le, kaik­kien rajoi­tus toi­mien pitää myös kes­kit­tyä sin­ne, eikä men­nä soli­daa­ri­ses­ti koko Suo­men kat­ta­vil­la “one size fits fot all”-tasapäistävillä rajoituksilla. 

    Tämä pai­kal­li­suu­den lähes­tul­koon täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen ollut hal­li­tuk­sel­ta ihan käsit­tä­mä­tön käde­tys epi­de­mian tor­jun­nas­sa. Toi­saal­ta sen ker­ran kun toi­mi­taan pai­kal­li­ses­ti, ammu­taan tykil­lä kär­päs­tä (Uuden­maan eris­tys) ja sit­ten kum­min­kin vede­tään koko maas­sa yhdel­lä sapluu­nal­la alus­ta loppuun.

    1. Tämä.

      On vai­kea ymmär­tää esim. Suo­men pää­tös­tä sul­kea kaik­ki ravin­to­lat, kun ongel­ma ovat nime­no­maan yöker­hot. Suo­mes­sa­han ei mitään lock-dow­nia edes kevääl­lä ollut. Järeim­mät väli­neet oli­vat van­hem­pien kou­lu­lais­ten siir­to etä­ope­tuk­seen ja ravin­to­loi­den sul­ke­mi­nen. Molem­pien osal­ta oli­si­vat niis­sää­kin riit­tä­neet koh­dis­te­tum­mat toimet.

      Ja edel­leen on vai­kea ymmär­tää val­tion ham­paat­to­muut­ta puut­tua suo­ma­lais­ten tau­din­ha­ku-reis­sui­hin koro­na-alueil­le. Mik­si on niin vai­ke­aa teh­dä toi­mia, jot­ka esim. Sak­sas­sa ovat aivan normaaleja?

  26. Tedros /WHO varoit­taa, että hopea­luo­tia pan­de­mi­aa vas­taan ei ehkä löy­dy. Hän kehoit­taa eris­tä­mis­toi­miin. Siis luu­lak­se­ni mm Mas­kien käyt­töä, mat­kus­ta­mi­sen hil­lin­tää, vähem­män kokooon­tu­mis­ta. Ehkä täl­lä on pysy­viä vai­ku­tuk­sia elä­määm­me. Vien­tiä täy­tyy ennen kaik­kea var­jel­la, se tuo Suo­meen euroja.
    Monet ammat­tia­lat jou­tu­vat sopeu­tu­meen, sii­hen tar­vi­taan luovuutta.

  27. Toi­voa on. Hesa­ri kir­joit­ti tänään, että tut­ki­jat ovat pitä­neet mah­dol­li­se­na, että lap­sil­le oli­si kehit­ty­nyt immu­ni­teet­ti aiem­min pode­tuis­ta taval­li­sis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta, jot­ka aiheut­ta­va räkä­tau­tia. Saman­lai­nen uuti­nen oli yli 2 kuu­kaut­ta sit­ten, mut­ta pää­hu­mio on lii­an yksi­puo­li­ses­ti tar­tun­ta­lu­vuis­sa. Fak­ta on edel­leen, että Suo­mes­sa lap­sia ei ole kuol­lut koro­naan, vain lie­viä sai­ras­tu­mi­sia. Se on lap­sil­le teh­ty­jen olo­suh­tei­dem­me ansiota.

    Leh­ti kui­ten­kin ker­too, että muu­al­la on paik­ko­ja, jois­sa lap­set­kin sai­ras­tuu vaka­vas­ti. Sie­täi­si sel­vit­tää, onko sel­lai­set tapauk­set las­ten koti­hoi­don ja yksi­tyi­so­pe­tus­ta muis­tut­ta­vienn jär­jes­tel­mien seu­raus niin, ettei saa­da mon­ta ker­taa vuo­des­sa räkä­tau­ti­ko­ro­naa. Sen tuo­ma immu­ni­teet­ti hii­puu paris­sa vuo­des­sa, joten se pitää päi­vit­tää. Todis­te­kin on leh­den mukaan saa­tu. Jos­sain tut­ki­mus­ryh­mä löy­si uuden koro­nan tun­nis­ta­via vas­ta-ainei­ta 60% lap­sis­ta, mut­ta aikui­si­ta vain 6 pro­sen­til­la (tosin epä­sel­väs­ti uutisoitu).

    Kun itse sai­ras­tun, sai­rau­te­ni tulee ole­maan vaka­va. Kuten monel­la muul­la­kaan elä­ke­läi­sel­lä, ei minul­la­kaan ole enää ollut run­sai­ta kon­tak­te­ja fluns­sai­siin lap­siin, ei ole jäl­jel­lä las­ten­tau­tien tuo­maa immu­ni­teet­tiä tip­paa­kaan. Yrit­täi­sin läh­teä päi­vä­ko­tiin satuse­däk­si hank­ki­maan immu­ni­teet­tia, jos tie­täi­sin etten ensim­mäi­sek­si sai­si covid-19 virus­ta, jota lap­set­kin levit­tää. Olen huo­lis­sa­ni, että lap­set­kin ja hei­dän muka­na myös moni hoi­ta­ja ja opet­ta­ja menet­tä­vät räkä­tau­ti­suo­jan­sa, jos hei­dät pan­naan karan­tee­niin. Lau­ma­suo­ja­kin kar­kaa yhä kauemmas.

  28. Suu­rin ongel­ma on niin sanot­tu “kuol­leit­ten kus­tan­nus­ten” vai­ku­tus. Maa­lis­kuus­sa WHO ennus­ti omas­ta mie­les­tään Wuha­niin perus­tuen, että 3% viruk­sen saa­neis­ta kuo­lee ja 70% väes­tös­tä tulee saa­maan tar­tun­nan tie­dot­ti Mer­kel. Eli Suo­mes­sa kuol­lei­ta piti tul­la yli 115 000 ja maa­il­mas­sa lähes 200 miljoonaa.

    Kun nyt arvio on aivan toi­nen, eivät päät­tä­jät pys­ty myön­tä­mään mää­rä­mien­sä rajoi­tus­ten jär­jet­tö­myyt­tä kun todel­li­nen ris­ki on todel­li­suu­des­sa aika mitä­tön ja se nyt suu­rin piir­tein tie­de­tään. Mah­dol­lis­ta yikuol­lei­suut­ta tänä vuon­na koko­nai­suu­te­na en tie­dä mis­sään maas­sa tilas­toi­dun, ja sehän on tie­ten­kin kes­kei­sin mittari. 

    Vää­ri­nar­vion aiheut­ta­mia jär­jet­tö­miä rajoi­tuk­sia ja jul­kis­ta­lou­den romaut­ta­mis­ta ei tie­ten­kään voi­da myön­tää, ja vaik­ka mis­tään tämän vuo­den yli­kuol­lei­suu­des­ta ei ole ker­rot­tu, niin nyt sit­ten ollaan kau­his­te­le­vi­naan pien­tä jouk­koa koro­na­tar­tun­nan saa­nei­ta ja rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­ses­tä puhutaan.. 

    Ihmis­mie­li nyt vaan on sel­lai­nen, että omia tyh­miä pää­tök­siä ja nii­den aiheut­ta­mia kuol­lei­ta kus­tan­nuk­sia vain äärim­mäi­sen har­va myön­tää ja sen vuok­si moni, ja nyt näem­mä Län­si­maat syök­se­vät itsen­sä ojas­ta allik­koon. Sää­lit­tä­vän type­rää, mut­ta näin­hän se nyt van menee.

    1. Sera­mis: Mah­dol­lis­ta yikuol­lei­suut­ta tänä vuon­na koko­nai­suu­te­na en tie­dä mis­sään maas­sa tilas­toi­dun, ja sehän on tie­ten­kin kes­kei­sin mittari.

      Ollut täl­lä pals­tal­la useas­ti esillä:

      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/

      Erit­täin mie­len­kiin­tois­ta näkyy­kö lähi­viik­koi­na jäl­leen nousua, ja jos näkyy niin mis­sä näkyy ja mis­sä ei.

  29. Suu­rin ongel­ma on niin sanot­tu “kuol­leit­ten kus­tan­nus­ten” vai­ku­tus. Maa­lis­kuus­sa WHO ennus­ti omas­ta mie­les­tään Wuha­niin perus­tuen, että 3% viruk­sen saa­neis­ta kuo­lee ja 70% väes­tös­tä tulee saa­maan tar­tun­nan tie­dot­ti Mer­kel. Eli Suo­mes­sa kuol­lei­ta piti tul­la yli 115 000 ja maa­il­mas­sa lähes 200 miljoonaa.

    Kun nyt arvio on aivan toi­nen, eivät päät­tä­jät pys­ty myön­tä­mään mää­rä­mien­sä rajoi­tus­ten jär­jet­tö­myyt­tä kun todel­li­nen ris­ki on todel­li­suu­des­sa aika mitä­tön ja se nyt suu­rin piir­tein tie­de­tään. Mah­dol­lis­ta yikuol­lei­suut­ta tänä vuon­na koko­nai­suu­te­na en tie­dä mis­sään maas­sa tilas­toi­dun, ja sehän on tie­ten­kin kes­kei­sin mittari. 

    Vää­ri­nar­vion aiheut­ta­mia jär­jet­tö­miä rajoi­tuk­sia ja jul­kis­ta­lou­den romaut­ta­mis­ta ei tie­ten­kään voi­da myön­tää, ja vaik­ka mis­tään tämän vuo­den yli­kuol­lei­suu­des­ta ei ole ker­rot­tu, niin nyt sit­ten ollaan kau­his­te­le­vi­naan pien­tä jouk­koa koro­na­tar­tun­nan saa­nei­ta ja rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­ses­tä puhutaan.. 

    Ihmis­mie­li nyt vaan on sel­lai­nen, että omia tyh­miä pää­tök­siä ja nii­den aiheut­ta­mia kuol­lei­ta kus­tan­nuk­sia vain äärim­mäi­sen har­va myön­tää ja sen vuok­si moni, ja nyt näem­mä Län­si­maat syök­se­vät itsen­sä ojas­ta allik­koon. Sää­lit­tä­vän type­rää, mut­ta näin­hän se nyt vaan menee.

    1. Täl­lä het­kel­lä tilas­toi­tu­ja tapauk­sia on 20 mil­joo­naa ja tilas­toi­tu­ja kuo­le­mia 750 000 (sai­ras­tu­neis­ta kuol­lei­ta 3,75 %). Molem­mat luvut ovat luul­ta­vas­ti isos­ti ala­kant­tiin. Fak­ta on, että hyvin har­va on koro­naa sai­ras­ta­nut, ja sitä myö­ten hyvin har­va sii­hen kuol­lut­kaan. Kun rajoi­tus­toi­met ovat onnis­tu­neet, nii­tä on help­po moit­tia tar­peet­to­mik­si tai ylimitoitetuiksi.

      Koro­nan aiheut­ta­maa kuol­lei­suut­ta tul­laan vie­lä arvioi­maan monen tut­ki­muk­sen kanssa.

      1. Rol­le:
        Täl­lä het­kel­lä tilas­toi­tu­ja tapauk­sia on 20 mil­joo­naa ja tilas­toi­tu­ja kuo­le­mia 750 000 (sai­ras­tu­neis­ta kuol­lei­ta 3,75 %). Molem­mat luvut ovat luul­ta­vas­ti isos­ti ala­kant­tiin. Fak­ta on, että hyvin har­va on koro­naa sai­ras­ta­nut, ja sitä myö­ten hyvin har­va sii­hen kuol­lut­kaan. Kun rajoi­tus­toi­met ovat onnis­tu­neet, nii­tä on help­po moit­tia tar­peet­to­mik­si tai ylimitoitetuiksi.

        Koro­nan aiheut­ta­maa kuol­lei­suut­ta tul­laan vie­lä arvioi­maan monen tut­ki­muk­sen kanssa.

        Bra­si­lias­sa Ylen haas­tat­te­le­mat “toi­si­na­jat­te­li­jat” ker­toi­vat, että hei­dän kal­tai­si­aan tiuk­ko­ja rajoi­tus­toi­mia nou­dat­ta­via on maas­sa vain kou­ral­li­nen. Monel­le siel­lä se toki oli­si käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta­kin. Rajoi­tus­toi­mien perus­tee­na olleen arvion mukaan yli­kuol­lei­suu­ta pitäi­si Bra­si­lias­sa tul­la vii­ti­sen mil­joo­naa. Seurataan.

  30. Pitäi­sin Suo­men Covid vas­taus­ta sur­kea­na, ottaen huo­mioon kuin­ka myö­häi­ses­sä vai­hees­sa tau­ti Suo­meen tuli. Tam­mi­kuus­ta läh­tien on voi­nut lukea esim Lance­tis­ta mitä oli tulos­sa, mut­ta vie­lä hel­mi­kuun lopus­sa hal­li­tuk­sen and THLn mie­les­tä mis­tään ihmeel­li­ses­tä ei ollut kysy­mys, ja kai­ken­lai­sen lau­maim­mu­ni­teet­ti älyt­tö­myy­del­lä flirt­tai­lu jat­kui. Kaik­kea mah­dol­lis­ta kan­sain­vä­lis­tä tut­ki­mus­tie­toa tai koke­mus­ta mat­kus­tuk­sen rajoit­ta­mis­ta, tes­taa­mis­ta, kas­vo­suo­jia, viruk­sen pysäyt­tä­mis­tä, Covid-19 kuol­lei­suut­ta, jne, piti vain epäillä.

    Kan­nat­taa myös muis­taa että monet pai­kat kuten HK, Taiwan, Sin­ga­po­re, Korea, jne, ovat olleet lähes jat­ku­vas­ti aina­kin osit­tain auki, ja muu­ten­kin ovat olleet yhteis­kun­nal­li­ses­ti aika haas­ta­vis­sa tilan­teis­sa (lähei­syys viruk­sen läh­tee­seen, asu­mis­ti­heys, muut ongelmat).

    Mitä taas tulee covi­din kuris­sa­pi­tä­mi­seen ja talou­teen, tämä ei ole suin­kaan mah­do­ton­ta. Täs­tä taas asial­li­nen ana­lyy­si Berkleys­tä “Con­tain­ment efficiency and cont­rol stra­te­gies for the Coro­na pan­de­mic costs”

      1. Siis tes­tat­tu­ja posi­tii­vi­sek­si todet­tu­ja tapauk­sia on seit­se­män ker­taa enem­män, mut­ta lähes var­mas­ti ei tartuntoja. 

        En tie­dä miten siel­lä on kuol­lei­suus las­ket­tu (väes­tö on nuor­ta), mut­ta tun­nen kau­pun­kia, ja olo­suh­teet ovat aika vaa­ti­vat. Asu­kas­ti­heys on suu­ri ja ihmi­set ovat käy­tän­nös­sä sisä­ti­lois­sa ja jul­ki­sis­sa kul­ku­vä­li­neis­sä. Lii­ken­teen sol­mu­koh­ta ja jat­ku­va lii­ken­ne Kii­naan. Ei HUS testaus+jäljitys tai suo­ma­lais­ten covid-reak­tio­no­peus oli­si toiminut.

  31. Tuos­ta Suo­men covid stra­te­gian sur­keu­des­ta vie­lä, että Suo­mes­sa on myös aika suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri, joten resurs­se­ja pitäi­si olla parem­paan, kun esim. Ame­ri­kas­sa kan­san­ter­vey­del­li­nen toi­min­ta mel­kein lois­taa pois­sao­lol­laan. Mitään van­hus­ten­hoi­toa ei tun­nu­ta saa­daan Suo­mes­sa toi­mi­maan, mut­ta covi­din alus­sa vai­kut­ti sil­tä, että myös taval­li­sen maa­lais­jär­jen käyt­tö oli kateissa.

    Nyt syk­syn ja fluns­sa­kau­den lähes­tyes­sä hal­li­tus on ollut hor­rok­ses­sa testaus+jäljitys ei toi­mi, ja odot­tai­si jotain muu­ta kuin Pope­dan kon­sert­te­ja. Vai­kut­tai­si sil­tä kuin ei tie­det­täi­si mikä on eks­po­nen­ti­aa­li­nen funktio.

  32. Kuten mones­sa muus­sa kom­men­tis­sa todet­tu, “posi­tii­vi­set testitulokset”-käppyrä pitäi­si suh­teut­taa vähin­tään tes­tauk­sen mää­rään; tämä­kään ei vält­tä­mät­tä auta teke­mään luvuis­ta yhden­mu­kai­sia jos tes­tiin pää­see eri mais­sa hyvin eri­lai­sil­la kri­tee­reil­lä. Kuol­lei­suus ja teho- tai muus­sa hoi­dos­sa ole­vien mää­rä (par­haas­sa tapauk­ses­sa suh­tees­sa sai­raa­la­paik­ko­jen mää­rään) oli­si­vat luo­tet­ta­vam­pia tarkasteluun.

  33. Tie­don­sir­pa­le.

    Näyt­tää sil­tä, että sai­raa­lan ensi­tes­tis­sä todet­tu sai­ras­tu­neen virus­kuor­ma on mer­kit­tä­vä selit­tä­jä tau­din vaka­vuu­del­le: https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S2213-2600%2820%2930354–4

    Ilta-Sano­mat ehti 10.9. vetää artik­ke­lis­ta joh­to­pää­tök­sen: “Asian­tun­ti­jat arve­le­vat, että syy-yhtey­den taus­tal­la on viruk­sen ja ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tuk­sen val­ko­so­lu­jen lisään­ty­mi­nen eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Kun virus­ta on tar­tun­nas­sa vähän, eli­mis­tö saa enem­män aikaa jär­jes­tää immuu­ni­puo­lus­tuk­sen­sa kun­toon kuin tais­te­lus­sa suur­ta virus­kuor­maa vastaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.