Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä

Kir­joitin kevääl­lä joukon postauk­sia koronas­ta. Niiden pää­sisältö oli pes­simis­mi. Korona tuot­taa joko paljon ihmisuhre­ja tai tuhoaa talouden tai tekee molempia.

Perusväit­teeni oli, ettei taud­ista pääse eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voidaan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toimia höl­lätään, virus alkaa lev­itä uud­estaan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­tamista. Jos tukah­du­tat huoneistopalon sulke­mal­la ovet ja ikku­nat, kytevä palo roi­hah­taa uud­estaan liekkei­hin heti, kun ovi avataan.

Lop­ullis­es­ti nor­maali­in elämään voidaan pala­ta vas­ta, kun on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sairas­ta­mal­la. Nyt odote­taan rokotet­ta, joka voi olla käytet­tävis­sä ensi kesän alus­sa. Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa odote­taan sairas­ta­mal­la saat­ua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Int­ian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennustin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kansan kyl­lästymiseen ja ennen kaikkea siihen, että nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen.

Helsin­ki huhtiku­us­sa 2020

En mitään niin toivoisi kuin että voisin nyt myön­tää olleeni väärässä, mut­ta valitet­tavasti en voi. Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uud­estaan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliarvioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehokkaasti yhteiskun­ta sulke­mal­la pystytään epi­demi­aa jarruttamaan.

Helsin­ki eloku­us­sa 2020

Jostain syys­tä suo­ma­laiset halu­a­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­ti­ikalla on päästy parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­täjämme eivät tätä ymmär­rä. Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

Ensin ihailti­in Sin­ga­porea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­teessa väk­iluku­un jo kuusi ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa – tosin tau­ti­in kuollei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mallia Hongkongista, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti päästä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lanne on Nor­jas­sa selvästi pahempi kuin Suomes­sa. Islannis­sa toinen aal­to on suh­teessa väk­iluku­un yhdessä Ruotsin kanssa voimakkain kaik­ista pohjoismaista.

Etelä-Kore­as­sa virus on säästöliekil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­meniä päivit­täin, joten nor­maalin ei voi­da pala­ta siel­läkään. Uusi See­lan­ti on pitänyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kärsinyt sulus­ta val­tavasti. Tur­is­mielinkeino on tapettu.

Oheises­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen määrä viikos­sa miljoon­aa asukas­ta kohden. Käytän liuku­vaa seit­semän päivän summaa.

Ruotsin heinäkuu alun tar­tun­tamäärät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeasti ne ovat tulleet alas – ja kään­tyneet taas nousu­un siel­läkin. Heinäku­un 1. päivän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaikkien muiden pohjo­is­maid­en ja Viron tar­tun­tamäärät ylit­tävät sen tason, jon­ka hal­li­tus on julkises­ti ilmoit­tanut perus­teek­si ava­ta ja sulkea rajo­ja, 40 tar­tun­taa miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den viikon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kahdessa viikos­sa. Suo­mi on nyt ain­oa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­tavu­us­lu­vun R nousseen Suomes­sa taas maagisen luvun yksi yli. En tosin tiedä, miten ne sen luvun laske­vat, kos­ka toisaal­ta rapor­toidaan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista on saatu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vai sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomes­sa. Ulko­maisia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la koulut Suomes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilanne Suomes­sa on vielä aika hyvä – tosin huonone­mas­sa nopeasti – Euroopas­sa epi­demia jyl­lää voimal­la. Se tarkoit­taa, että yhteiskun­tia pitää alkaa taas sulkea ja tur­is­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurol­la. Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-down­ista ei tulisi yhtä kallista kuin kevääl­lä, pitäisi tietää enem­män siitä, mis­sä olo­suhteis­sa virus lev­iää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yritetään jäljit­tää, pitäisi niitä myös analysoida.

 

87 vastausta artikkeliin “Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä”

  1. Taloudel­lis­es­ti ja inhimil­lis­es­ti on kestämätön­tä, mikäli emme mis­sään vai­heessa lakkaa tui­jot­ta­mas­ta yksi­no­maan tar­tu­namäärien kehi­tys­tä ja siir­rä huomioi­ta sairaalas­sa ole­vien ja kuolemien määrään (samal­la määrit­telemäl­lä tarkasti, mikä on tai ei ole ”koron­akuole­ma”).

    Tavoite nol­las­ta tar­tun­nas­ta ei ole yhteiskun­nan kestävyy­den kannal­ta kestävä tavoite. Se voi onnis­tua poli­isi­val­tiomaisil­la hallinta­toimen­piteil­lä ja jatkua vain vesi­ti­ivil­lä rajakon­trol­lil­la, joi­hin Suomel­la ei tietääk­seni ole mitenkään varaa.

    Näin ollen, ”(läh­es) nol­la koronatar­tun­taa TAI uudet lock­down­it kunnes nol­la tar­tun­taa” ovat väärä ja inhimil­lis­es­ti ajatellen vaar­alli­nen diko­to­mia, jos­ta olisi syytä päästä uuteen tavoiteasen­tan­ta­an mah­dol­lisim­man pian.

  2. Aikamoista pes­simis­miä rokot­teen aikataulu.
    Faucin mukaan mas­saroko­tuk­set voidaan aloit­taa lokaku­us­sa tai viimeistään mar­rasku­us­sa. Oxfordin Yliopis­toon perus­tu­vaa rokotet­ta tuote­taan jo täyt­tä häkää, mil­jardin rokot­teen vuo­si­vauh­tia. Tosin kun kaik­ki pitää rokot­taa kak­si ker­taa, kestää koko maail­man rokot­ta­mi­nen tuol­la yhdel­lä läh­es vuosikymme­nen. Onnek­si on neljä muu­takin rokotet­ta jo kol­man­nes­sa vaiheessa

    1. Pekka Kyl­liäi­nen:
      Faucin mukaan mas­saroko­tuk­set voidaan aloit­taa lokaku­us­sa tai viimeistään mar­rasku­us­sa. Oxfordin Yliopis­toon perus­tu­vaa rokotet­ta tuote­taan jo täyt­tä häkää, mil­jardin rokot­teen vuo­si­vauh­tia. Tosin kun kaik­ki pitää rokot­taa kak­si ker­taa, kestää koko maail­man rokot­ta­mi­nen tuol­la yhdel­lä läh­es vuosikymme­nen. Onnek­si on neljä muu­takin rokotet­ta jo kol­man­nes­sa vaiheessa

      Ensim­mäiset mas­saroko­tuk­set tehtäneen niin, että muo­dos­tuu joidenkin tuhan­sien ihmis­ten koe­joukko, jos­sa vaiku­tuk­sia sit­ten seu­rataan, siihen tapaan kuin vai­heen 3 lääke­tutkimuk­set yleen­säkin tehdään — ennen kuin rokotet­ta ale­taan jakaa vielä isom­malle joukolle. Pitkäaikaisvaiku­tuk­set ilmenevät yleen­sä vas­ta tässä vai­heessa. Koronarokot­teen kohdal­la iso kysymys on, että miten pitkäaikainen suo­ja rokot­teesta muo­dos­tuu: onko suo­ja esimerkik­si vain joidenkin kuukausien mit­tainen ennen kuin se jo las­kee olen­nais­es­ti suh­teessa muut­tuvaan tau­tikan­taan, vai onko suo­ja elinikäi­nen, vai jotain siltä väliltä.

  3. Itse olen vähän samoista lähtöko­hdista poht­in­ut että miten Suomen lain­säädän­tö suh­tau­tu­isi “right-to-try”-henkiseen roko­tus­poli­ti­ikkaan koro­nan kanssa. Ihmiset voisi­vat oma­l­la vas­tu­ul­laan rokot­taa itsen­sä kakkos­vai­heen testin läpäis­seel­lä rokotteella.

    Voisi hyvin nos­taa immu­ni­teetin omaavien määrää, mut­ta lakia suurem­pi este olisi tietysti alku­un rokot­teen saatavuus.

  4. Talouden tuho voi olla muu­tok­sen aiheut­ta­maa tai väli­aikaista tuhoa jos­ta palataan entiseen. 

    Anthro­polo­gi David Grae­ber kir­joit­ti 2018 kir­jan “Bull­shit Jobs: A The­o­ry”. Grae­berin teo­ria on, että noin puo­let työ­paikoista on merk­i­tyk­set­tömiä työ­paikko­ja jot­ka tuot­ta­vat sosi­aal­ista harmia. Kun merk­i­tyk­set­tömät työt yhdis­tyvät puri­taaniseen työeti­ikkaan jos­sa ihmis­ar­vo määräy­tyy työn mukaan se aiheut­taa psykol­o­gista harmia. 

    Grae­ber keskit­tyi byrokra­ti­aan mut­ta mielestäni tämän voi yleistää myös moni­in palveluammatteihin. 

    Äiti­ni kuu­lui sukupolveen joka syn­tyi ennen sotaa. Kun lähdimme matkalle hän lait­toi eväät ja söimme ne puis­ton­penkil­lä. Kahvi oli termok­ses­sa. Tätä ei tehty rahan takia, vaan sik­si että se nähti­in järkeväk­si elämän­tavak­si. Kävimme kyl­lä kahvi­las­sa tai rav­in­to­las­sa kun oli joku hyvä syy juh­lia, mut­ta mik­si istua ark­isin kahvi­las­sa kun voi istua puis­tossa, kir­jas­tossa tai kadul­la penkil­lä ja kat­sel­la maail­man menoa. Matkus­timme lähin­nä koti­mas­sa. Ehkä ker­ran 10-vuodessa pitkä mat­ka johonkin. 

    Olen siir­tynyt yhä enem­män takaisin lap­suuteni elämän­ta­paan. Lep­pois­te­taan ja tehdään ruo­ka itse, ote­taan omat eväät ja kestävät muka­vat vaat­teet. Matkuste­taan vähem­män. Tämä van­ha ja järkevä elämän­ta­pa muut­taisi jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan viihde- ja vapaa-aikasek­torin yhtä täy­del­lis­es­ti kuin pan­demia. Ensik­si tulisi tuhoa, sit­ten yhteiskun­ta muuttuisi.

  5. Roko­ter­in­ta­mal­la on jotakin toivoa. Maail­man määräl­lis­es­ti suurin rokote­valmis­ta­ja intialainen Serum Insti­tute of India on juuri tehnyt sopimuk­sen han­kkeesta, jol­la tuote­taan edullista rokotet­ta köy­hi­in ja keski­t­u­loisi­in maihin:

    ”India, 7th August 2020 – Serum Insti­tute of India (SII), the world’s largest vac­cine man­u­fac­tur­er by vol­ume, has entered into a new land­mark part­ner­ship with Gavi, The Vac­cine Alliance and the Bill & Melin­da Gates Foun­da­tion, to accel­er­ate the man­u­fac­ture and deliv­ery of up to 100 mil­lion dos­es of COVID-19 vac­cines for India and low- and mid­dle-income coun­tries (LMICs).”
    https://www.seruminstitute.com/news_gavip_partnership_annoucement.php

    Oxford-AstaZeneca ‑rokot­teen pitäisi tul­la saataville Euroopas­sa loppuvuodesta;

    ”AstraZeneca has reached an agree­ment with Europe’s Inclu­sive Vac­cines Alliance (IVA), spear­head­ed by Ger­many, France, Italy and the Nether­lands, to sup­ply up to 400 mil­lion dos­es of the Uni­ver­si­ty of Oxford’s COVID-19 vac­cine, with deliv­er­ies start­ing by the end of 2020.”
    https://www.astrazeneca.com/media-centre/press-releases/2020/astrazeneca-to-supply-europe-with-up-to-400-million-doses-of-oxford-universitys-vaccine-at-no-profit.html

    Selvää lie­nee, että klubeil­ta ja vas­taav­ista aktivi­teeteista on vas­tu­un­tun­toista pysyä pois­sa siihek­si kunnes rokote saadaan. Tätä odotel­lessa moni yri­tys yhteisö kaatunee.

  6. Vaik­ka Euroopas­sa joudut­taisi­in uudelleen sulke­maan yhteiskun­tia kuten kevääl­lä niin toden­näköis­es­ti tämä tehdään alueel­lis­es­ti yhden maan sisäl­lä. Esimerkik­si Espan­jan kohdal­la se on toden­näköis­es­ti Kat­alo­nia ja Suomen kohdal­la Uusi­maa mut­ta etenkin Yhdys­val­lois­sa tilanne on paljon pahempi kos­ka osaval­tioiden rajo­ja ei ole koskaan sul­jet­tu maan his­to­ri­as­sa. Yhdys­val­tain tilan­net­ta pahen­taa sekin että moni amerikkalainen on hyvin rokote skepti­nen. THL:n mukaan Suomes­sa 70 pros­ent­tia ottaisi rokot­teen kun se on käytössä viral­lis­es­ti. Yhdys­val­lois­sa rokote kri­it­tis­ten kansalais­ten osu­us on jos­sain 30% luokkaa. Jopa Anto­nio Fau­ci on toden­nut että valmis käyt­tökelpoinen rokote ei olisi jopa Yhdys­val­lois­sa laa­jalti käytössä kos­ka moni amerikkalainen on rokote skepti­nen. Euroopan tilanne on kuitenkin julkisen ter­vey­den­huol­lon takia parem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa. Toki Osmo Soin­in­vaara on sinän­sä oike­as­sa taloudel­lis­es­ti tilanne on surkea Euroopas­sa mut­ta Yhdys­val­lois­sa se tulee ole­maan vielä surkeampi kos­ka siel­lä ei ole mitään kansal­lista eläke­jär­jelmää ja sosi­aal­i­tur­vaa eikä terveydenhuoltoa

  7. Onko­han muuten tutkit­tu käteisen käytön isu­ut­ta rahali­iken­teessä suh­teessa tar­tun­to­jen lev­iämisnopeu­teen? Suomes­sa kort­ti­mak­sami­nen on hyvin yleistä ja tau­tien kasvu vähäistä? E. Kore­as­sa ihmuset pesevät ja lait­ta­vat käteiset mikroaal­tou­unei­hin tar­tun­tariskin takia.

  8. Korona on hyvä. Päästään eroon matkustelus­ta ja turhista “elinkeinoista” Linkolan malli­in. Johonkin van­ha ihmi­nen joka tapauk­ses­sa kuolee. Yli­ti­heä pop­u­laa­tio, ihmiskun­ta, kokee jos­sakin vai­heessa harventajansa.

    1. Nuoru­us on sairaus jos­ta paranee.
      Van­hu­us on tau­ti joka johtaa kuolemaan.

  9. > nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen

    > Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uudestaan.

    Ja Suo­mi on keven­tänyt matkus­tus­ra­joituk­sia. Nämä tek­i­jät yhdessä ovat saat­ta­neet (en tunne tilas­to­ja tarkasti) olla pääsyy Suomen tar­tun­to­jen uuteen nousu­un. Yksi ongel­ma voi siis tul­la siitä, että innokkaim­mat ja vähiten tar­tun­to­ja vält­televät ihmiset lähtevät liikku­maan ensim­mäis­inä, eivätkä tietenkään nou­da­ta huolel­lis­es­ti varo­toimia ulko­mail­la, eivätkä myöskään Suomeen palat­tuaan. Tätä ilmiötä (“ensim­mäis­ten huo­let­tomien ongel­ma”) on vaikea kor­ja­ta mil­lään ohjeilla.

    > Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

    Suomes­sa on ollut varsin vähän tau­tia ja kuole­man­ta­pauk­sia. Suo­mi on toisaal­ta kärsinyt taloudel­lis­es­ti enem­män kuin esimerkik­si Ruot­si, kos­ka Suo­mi on ottanut käyt­töön enem­män (talouteenkin vaikut­tavia) rajoituk­sia. Taloudel­lises­sa mielessä Suo­mi on siis voin­ut kär­siä enem­mänkin kuin ne maat, jois­sa kuolemia on eniten.

    Ne maat, jois­sa tur­is­mi on eri­tyisen merkit­tävä elinkeino, ovat kuitenkin selvästi kärsi­neet, sil­lä muut maat ovat aset­ta­neet liikku­miselle rajoituk­sia, vaik­ka nuo maat itse eivät olisi rajoituk­sia aset­ta­neetkaan. Suomes­sa ulko­mais­ten tur­istien katoami­nen on paikalli­nen ongel­ma, mut­ta ei vält­tämät­tä ongel­ma Suomen taloudelle kokon­aisu­udessaan (hie­man pidem­mäl­lä per­spek­ti­ivil­lä), sil­lä suo­ma­laiset var­maankin kan­ta­vat enem­män rahaa maas­ta ulos mui­hin tur­is­tiko­hteisi­in, kuin muut tuo­vat rahaa Suomeen. Koti­maan matkailu, retkeily ja mökkeily paikkaa­vat myös osin tuo­ta ulkomaalaiskatoa.

    > Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vain sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomessa.

    Kai voi ajatel­la, että “ulko­maan­tu­li­aiset” ker­to­vat jotain Suomen har­joit­ta­mas­ta matkustuspolitiikasta.

    > Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurolla.

    Äh, tuo nyt on aivan eri asia. Var­masti elvytetään enem­mänkin, val­tioiden itsen­sä toimes­ta, ja se on tässä epärel­e­vant­ti kysymys elvyt­tääkö EU vai maat itse. Tuo 750 mil­jar­dia menee myös paljolti aiem­man huonon talouden­pidon hoitoon, eikä koro­nan tor­jun­taan (virus oli vain yksi kor­si, jol­la paket­tia perustelti­in, ja noiden maid­en talousongelmien syyt paljolti tuo­ta syvem­mäl­lä). Eikä voi sanoa niin, että Suomes­sa korona-aal­to olisi aiheut­tanut tarpeen vähen­tää Suomen talouden elvyt­tämistä 3,4 miljardilla.

    > Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

    > Ja niin on Suomenkin.

    Olet turhan pes­simisti­nen. Ei tau­ti ja sen hoito mitenkään eri­tyisen paljon mak­sa. Jos tau­ti jää pysyväk­si, tuo tarkoit­taa sitä, että vapaa-ajal­la pitää har­ras­taa jotain muu­ta kuin huo­le­ton­ta ulko­mail­la matkustelua ja Kata­janokan teras­seil­la pyörim­istä. Taloudelle tuo on vain muu­tos yhden tyylis­es­tä tar­jon­nas­ta toisen tyyliseen. Tuo muu­tos aiheut­taa talouteen tilapäisen häir­iön, mut­ta ei pysyvää ongel­maa. Voi olla, että jo toises­sa aal­los­sa epi­demia osa­taan hoitaa ensim­mäistä aal­toa huo­mat­tavasti taloudel­lisem­min ja tehokkaam­min. Toivon että koulutkin voidaan pitää aiem­paa parem­min auki. Eniten kär­sii ehkä matkailu yli maan rajo­jen, ja se lie­neekin net­to­tu­lok­seltaan Suomelle tappiollista.

    On siis pien­tä mah­dol­lisu­ut­ta myös siihen, että pysyvä tau­ti­vaara paran­taisi Suomen talout­ta (pidem­mässä juok­sus­sa). Yleistä kuolleisu­ut­ta koron­aepi­demia taisi jo (ainakin jos­sain välis­sä) jonkin ver­ran vähen­tää. Se on ikävä asia, jos ulko­maan reis­su­ja pitää vähen­tää, mut­ta talouden ja ter­vey­den kannal­ta tuo ei siis ole vält­tämät­tä mikään paha asia pidem­mässä juoksussa.

    1. Juho Laatu:
      > nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen

      > Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uudestaan.

      Ja Suo­mi on keven­tänyt matkus­tus­ra­joituk­sia. Nämä tek­i­jät yhdessä ovat saat­ta­neet (en tunne tilas­to­ja tarkasti) olla pääsyy Suomen tar­tun­to­jen uuteen nousu­un. Yksi ongel­ma voi siis tul­la siitä, että innokkaim­mat ja vähiten tar­tun­to­ja vält­televät ihmiset lähtevät liikku­maan ensim­mäis­inä, eivätkä tietenkään nou­da­ta huolel­lis­es­ti varo­toimia ulko­mail­la, eivätkä myöskään Suomeen palat­tuaan. Tätä ilmiötä (”ensim­mäis­ten huo­let­tomien ongel­ma”) on vaikea kor­ja­ta mil­lään ohjeilla.

      > Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

      Suomes­sa on ollut varsin vähän tau­tia ja kuole­man­ta­pauk­sia. Suo­mi on toisaal­ta kärsinyt taloudel­lis­es­ti enem­män kuin esimerkik­si Ruot­si, kos­ka Suo­mi on ottanut käyt­töön enem­män (talouteenkin vaikut­tavia) rajoituk­sia. Taloudel­lises­sa mielessä Suo­mi on siis voin­ut kär­siä enem­mänkin kuin ne maat, jois­sa kuolemia on eniten.

      Ne maat, jois­sa tur­is­mi on eri­tyisen merkit­tävä elinkeino, ovat kuitenkin selvästi kärsi­neet, sil­lä muut maat ovat aset­ta­neet liikku­miselle rajoituk­sia, vaik­ka nuo maat itse eivät olisi rajoituk­sia aset­ta­neetkaan. Suomes­sa ulko­mais­ten tur­istien katoami­nen on paikalli­nen ongel­ma, mut­ta ei vält­tämät­tä ongel­ma Suomen taloudelle kokon­aisu­udessaan (hie­man pidem­mäl­lä per­spek­ti­ivil­lä), sil­lä suo­ma­laiset var­maankin kan­ta­vat enem­män rahaa maas­ta ulos mui­hin tur­is­tiko­hteisi­in, kuin muut tuo­vat rahaa Suomeen. Koti­maan matkailu, retkeily ja mökkeily paikkaa­vat myös osin tuo­ta ulkomaalaiskatoa.

      > Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vain sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomessa.

      Kai voi ajatel­la, että ”ulko­maan­tu­li­aiset” ker­to­vat jotain Suomen har­joit­ta­mas­ta matkustuspolitiikasta.

      > Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurolla.

      Äh, tuo nyt on aivan eri asia. Var­masti elvytetään enem­mänkin, val­tioiden itsen­sä toimes­ta, ja se on tässä epärel­e­vant­ti kysymys elvyt­tääkö EU vai maat itse. Tuo 750 mil­jar­dia menee myös paljolti aiem­man huonon talouden­pidon hoitoon, eikä koro­nan tor­jun­taan (virus oli vain yksi kor­si, jol­la paket­tia perustelti­in, ja noiden maid­en talousongelmien syyt paljolti tuo­ta syvem­mäl­lä). Eikä voi sanoa niin, että Suomes­sa korona-aal­to olisi aiheut­tanut tarpeen vähen­tää Suomen talouden elvyt­tämistä 3,4 miljardilla.

      > Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

      > Ja niin on Suomenkin.

      Olet turhan pes­simisti­nen. Ei tau­ti ja sen hoito mitenkään eri­tyisen paljon mak­sa. Jos tau­ti jää pysyväk­si, tuo tarkoit­taa sitä, että vapaa-ajal­la pitää har­ras­taa jotain muu­ta kuin huo­le­ton­ta ulko­mail­la matkustelua ja Kata­janokan teras­seil­la pyörim­istä. Taloudelle tuo on vain muu­tos yhden tyylis­es­tä tar­jon­nas­ta toisen tyyliseen. Tuo muu­tos aiheut­taa talouteen tilapäisen häir­iön, mut­ta ei pysyvää ongel­maa. Voi olla, että jo toises­sa aal­los­sa epi­demia osa­taan hoitaa ensim­mäistä aal­toa huo­mat­tavasti taloudel­lisem­min ja tehokkaam­min. Toivon että koulutkin voidaan pitää aiem­paa parem­min auki. Eniten kär­sii ehkä matkailu yli maan rajo­jen, ja se lie­neekin net­to­tu­lok­seltaan Suomelle tappiollista.

      On siis pien­tä mah­dol­lisu­ut­ta myös siihen, että pysyvä tau­ti­vaara paran­taisi Suomen talout­ta (pidem­mässä juok­sus­sa). Yleistä kuolleisu­ut­ta koron­aepi­demia taisi jo (ainakin jos­sain välis­sä) jonkin ver­ran vähen­tää. Se on ikävä asia, jos ulko­maan reis­su­ja pitää vähen­tää, mut­ta talouden ja ter­vey­den kannal­ta tuo ei siis ole vält­tämät­tä mikään paha asia pidem­mässä juoksussa.

      Kun­nioit­tavasti olen eri mieltä rajali­iken­teen vaiku­tuk­ses­ta Suomen taloudel­liseen tilanteeseen. Välil­li­sine vaiku­tuksi­neen KV-lentoli­iken­teeseen (huom, ei sisäl­lä laivali­iken­net­tä!) liit­tyvä taloudelli­nen toimeli­aisu­us muo­dosti jo vuon­na 2012 n. 3–4% Suomen BKT:stä. Tähän vielä tosi­aan päälle koti­mainen Hore­ca-kysyn­nän kyykky, niin puhutaan jos sel­l­ai­sista lyhyen ajan hyv­in­voin­timene­tyk­sistä ettei toivo­masi ”muu­tos parem­paan” suinkaan itses­tään­selvästi pääse tapah­tu­maan ilman sel­l­aisen mit­takaa­van yhteiskun­nal­lisia ongelmia, joi­ta ei Suomes­sa ole ken­tien sisäl­lis­so­dan jäl­keen nähty.

      Muis­takaamme että nuo alan kaiken lisäk­si ovat varsin nuoriso­val­taisia. Yhdis­tet­tynä muiden alo­jen nuoriso­työt­tömyy­teen tämä alkaa ole­maan sel­l­ainen cock­taili, ettei käsis­sä ole vält­tämät­tä vain menetet­ty sukupolvi, vaan jopa hyvin vihainen sel­l­ainen. Maail­man­his­to­ri­as­ta löy­tyy paljon esimerkke­jä, jois­sa pitkit­tynyt nuoriso­työt­tömyys on johtanut kaiken­näköisi­in ongelmi­in, aina val­lan­vai­h­dok­si­in asti.

      Toivoisin, että me ”uut­ta nor­maalia” etä­työku­plas­samme visioi­vat tieto­työläiset muis­taisimme tämän ja suh­teut­taisimme ne koro­nan aiheut­tami­in terveysriskeihin.

      1. Markku Tan­ni: Muis­takaamme että nuo alan kaiken lisäk­si ovat varsin nuoriso­val­taisia. Yhdis­tet­tynä muiden alo­jen nuoriso­työt­tömyy­teen tämä alkaa ole­maan sel­l­ainen cock­taili, ettei käsis­sä ole vält­tämät­tä vain menetet­ty sukupolvi, vaan jopa hyvin vihainen sel­l­ainen. Maail­man­his­to­ri­as­ta löy­tyy paljon esimerkke­jä, jois­sa pitkit­tynyt nuoriso­työt­tömyys on johtanut kaiken­näköisi­in ongelmi­in, aina val­lan­vai­h­dok­si­in asti.

        Toivoisin, että me ”uut­ta nor­maalia” etä­työku­plas­samme visioi­vat tieto­työläiset muis­taisimme tämän ja suh­teut­taisimme ne koro­nan aiheut­tami­in terveysriskeihin.

        Itsekin kaipaisin ana­lyysia koro­nan ja poli­it­tis­ten toimen­pitei­den kohtaan­nos­ta. Tau­ti itsessään iskee kovim­min eläkeikäiseen väestönosaan, kun taas tor­jun­ta­toimien talous­vaiku­tuk­set osu­vat pahiten nuori­in, eivätkä oikeas­t­aan lainkaan eläkeläisi­in. Eli koro­nan­tor­jun­tapoli­ti­ik­ka on läh­es väistämät­tä aivan val­ta­van suuri tulon­si­ir­to nuo­ril­ta eläkeläisille.

      2. arkkite­hti: kun taas tor­jun­ta­toimien talous­vaiku­tuk­set osu­vat pahiten nuori­in, eivätkä oikeas­t­aan lainkaan eläkeläisiin. 

        Eläkeläiset käs­ket­ti­in (suositelti­in) jäämään kotia. Vaik­ka tuo ei varsi­nais­es­ti näy euroina, niin onhan se kyl­lä hyvin masen­tavaa istua yksin kotona ja sit­ten vaan täy­tyy välil­lä riskeer­a­ta henkikul­ta käymäl­lä kaupassa.

      3. Sylt­ty: Eläkeläiset käs­ket­ti­in (suositelti­in) jäämään kotia. Vaik­ka tuo ei varsi­nais­es­ti näy euroina, niin onhan se kyl­lä hyvin masen­tavaa istua yksin kotona ja sit­ten vaan täy­tyy välil­lä riskeer­a­ta henkikul­ta käymäl­lä kaupassa.

        Mie­len­ter­vey­del­liset ongel­mat ovatkin kokon­aan oma laskun­sa jon­ka suu­ru­ud­es­ta ei tai­da vielä olla minkään­laisia arvioi­ta. Esimerkik­si opiske­li­joil­la on ollut tutk­i­tusti mon­en­laisia masennus‑, ahdis­tus- ja stres­sioire­i­ta jo aiem­minkin, ja on vaikea kuvitel­la että eristäy­tymi­nen koti­in on aut­tanut siinä. Siihen vielä kiristyvän talousti­lanteen (kesätöitä ei ole ollut juuri keneläkään, ja kesäopin­to­jenkin tar­jon­ta aika heikkoa) aiheut­ta­mat huo­let päälle.

      4. Suomen rajo­jen yli kulke­van lentoli­iken­teen voi jakaa eri komponentteihin.

        Tur­is­min osalta voi ajatel­la, että Suomen talous on tässä häviävänä osa­puole­na. Ulko­mail­ta tuo­tavien fos­si­ilien polt­ta­mi­nen vapaa-ajan tarpeisi­in ei ole kovin kan­nat­tavaa. Ja lentokoneet vienevät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomailumai­hin kuin tuo­vat ulko­maalais­ten euro­ja Suomeen. Jos lomailu on (kaikissa mais­sa) jatkos­sa aiem­paa enem­män koti­maan matkailua, tämä on Suomen taloudelle hyvä asia.

        Liike-elämän tarpeisi­in liit­tyvää lentämistä rajoitet­taisi­in var­maankin vähem­män kuin vapaa-ajan lentämistä. Tässä mielessä liike-elämä kär­sisi vähem­män. Suomelle hyvien yhteyk­sien jär­jestämi­nen on tärkeäm­pää kuin suurille, suuret sisä­markki­nat omaav­ille val­tioille, kuten vaikka­pa Yhdys­val­loille. Pieni koko ei ole tässä kuitenkaan ongel­ma siinä mielessä, että Euroopan sisäiset lennot voi jär­jestää suun­nilleen samalle tasolle kuin Yhdys­val­to­jen sisäiset lennot.

        > Välil­li­sine vaiku­tuksi­neen KV-lentoli­iken­teeseen (huom, ei sisäl­lä laivali­iken­net­tä!) liit­tyvä taloudelli­nen toimeli­aisu­us muo­dosti jo vuon­na 2012 n. 3–4% Suomen BKT:stä.

        En pidä lyhyen tähtäi­men muu­tok­sia BKT:ssa kovin keskeisenä (pidem­män tähtäi­men) mit­ta­ri­na. Eri­tyis­es­ti vapaa-ajan osu­u­den tuos­ta toimin­nas­ta voisi kään­tää (pitkässä juok­sus­sa) enem­män vaikka­pa koti­maan matkailuk­si, mikä olisi var­maankin Suomelle edullista. Matkailun vähen­e­m­i­nenkään ei olisi vält­tämät­tä kovin paha asia. Kansalais­ten ylimääräiset rahat kulutet­taisi­in vain johonkin muuhun (ehkä enem­män suo­ma­laisi­in tuot­teisi­in). Oleel­lisem­paa Suomen talouden kannal­ta on se, tuote­taanko Suomes­sa jotain sel­l­aista, mikä käy kau­pak­si ulkomaillekin.

        Hore­ca-ala menee aika paljon saman­lais­ten sään­tö­jen mukaan. Koti­maan matkailu voi lisään­tyä, mukaan otet­ta­van ruoan määrä voi lisään­tyä, eikä ruoan tekem­i­nen koton­akaan ole paha asia (ruokakaup­po­jen myyn­ti­hän on lisään­tynyt). Muu­tos on tässäkin ongel­ma, mut­ta pitkässä juok­sus­sa kyse on enem­mänkin alan muu­tok­ses­ta kuin kuolemasta.

        Näköjään uskon vähän sin­ua ja Osmo Soin­in­vaaraa enem­män siihen, että taloutemme osaa myös sopeu­tua uuteen tilanteeseen. En usko, että tämä suis­taisi kokon­aisia sukupolvia raiteil­taan. Ole­tan että uudet sukupol­vet vain ottaisi­vat uuden tyylin annet­tuna, vähän samaan tapaan kuin uudet sukupol­vet ovat otta­neet uuden digi­maail­man annettuna.

        Ymmär­rän kyl­lä, että nopeat muu­tok­set hait­taa­vat suuresti lentoalaa ja hore­ca-alaa, mut­ta puhuin pääasas­sa siitä, pahe­neeko vai helpot­tuuko talouden tilanne pidem­mäl­lä tähtäimel­lä (toises­sa korona-aal­los­sa ver­rat­tuna ensim­mäiseen, tai taudin jäädessä pysyväksi).

      5. Ja lentokoneet vienevät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomailumai­hin kuin tuo­vat ulko­maalais­ten euro­ja Suomeen. Jos lomailu on (kaikissa mais­sa) jatkos­sa aiem­paa enem­män koti­maan matkailua, tämä on Suomen taloudelle hyvä asia.

        Kos­keeko tuo koko ulko­maankaup­paa? Jos Suo­mi tuo enem­män kuin vie, maa vauras­tuu sil­lä, että ulko­maankaup­pa kiel­letään kokonaan?
        Matkus­tamisen ideana on nähdä jotain muu­ta kuin kotip­i­haansa. Sik­si kaik­ki maat hyö­tyvät matk­lus­tamis­es­ta mukavam­pana alämänä.

      6. Kaik­ki eivät suinkaan hyödy matkus­tamis­es­ta. Todel­la mon­es­sa tur­is­tiko­hteessa iso osa paikalli­sista vas­tus­taa matkailua, kos­ka se tuo mukanaan korkeat hin­nat, sotkun ja muut hai­tat. Kun oli vielä maakun­tako­htaiset auton­rekkar­it, meil­läkin yksi auto rek­isteröi­ti­in uudelleen, ettei vain tur­is­teik­si luul­la ja tehdä vahinkoa autolle.

      7. Barcelonas­sa on inhot­tu tur­is­te­ja todel­la paljon ja ehkä syys­tä. Nyt kun ne ovat pois­sa, niitä kai­vataan kovasti takaisin.

      8. Ulko­maankaup­pa on paljon vaikeampi analysoita­va kuin vapaa-ajan palve­lut, sil­lä on myös asioi­ta, joi­ta on jok­seenkin pakko tuo­da, kuten nykyään vaikka­pa fos­si­il­isia polt­toainei­ta, auto­ja, tietokonei­ta ja hedelmiä, ja asioi­ta joi­ta tarvi­taan joidenkin muiden tuot­tei­den tuottamiseen.

        Ulko­maankau­pan kan­nat­tavu­ut­ta voi laskea jonkin ver­ran merkan­tilis­tis­es­ti niin, että on parem­pi jos vie enem­män ja tuo vähem­män. Mut­ta tämä on siis yksinker­tais­tus, joka ei ota huomioon kan­sain­välisen työn­jaon ja erikois­tu­misen joskus mukanaan tuo­mia rationalisointihyötyjä.

        Jos ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aista (eris­tet­tyä) tapaus­ta, jos­sa Suo­mi tuo ulko­mail­ta miljoon­al­la raa­ka-ainet­ta, jon­ka jalostaa tuot­teik­si, joista saa vien­ti­t­u­lo­ja vajaan miljoo­nan, tuol­lainen ulko­maankaup­pa ei ole ehkä järkevää. Nor­maali vaa­timus on, että tuol­laises­sa tarkastelus­sa vien­ti­t­u­lo­jen tulisi olla suurem­pia kuin tuon­ti­menot (tai vaa­di­taan mui­ta lisäseli­tyk­siä tuol­laiselle tap­pi­ol­liselle kaupankäynnille).

        > Matkus­tamisen ideana on nähdä jotain muu­ta kuin kotip­i­haansa. Sik­si kaik­ki maat hyö­tyvät matk­lus­tamis­es­ta mukavam­pana alämänä.

        Viihdear­vo­ja (mukavam­paa elämää) en ottanut laskelmi­i­ni mukaan lainkaan, vaan oletin, että puhut­ti­in taloudel­lis­es­ta hyödys­tä, ja keski­tyin sik­si vain Suomen talouden kan­nat­tavu­u­teen. Matkustelus­ta voi tietenkin olla jonkin ver­ran hyö­tyä taloudellekin, esimerkik­si ulko­mail­ta saadun uuden ymmär­ryk­sen ja rentou­tu­misen (vastapain­ona työlle) vuok­si. Noitakaan en ottanut huomioon vapaa-ajan lente­lyä koskevas­sa laskelmassani.

        Suomen talouden ja ihmis­ten henkisen hyv­in­voin­nin voi siis erot­taa toi­sis­taan. Hyv­in­voin­nin kannal­ta matkailu voi olla monille tärkeääkin. Ja toisille vähem­män tärkeää, tai voisi hyvin kor­vau­tua matkailul­la koti­maas­sa. Tässä “Suomen talous” tarkoit­taa yksinker­tais­es­ti sitä, paljonko euro­ja ja mui­ta arvokkai­ta resursse­ja kulute­taan ja paljonko niitä ansaitaan tai tuotetaan.

      9. Juho Laatu:

        Ulko­maankaup­pa on paljon vaikeampi analysoita­va kuin vapaa-ajan palve­lut, sil­lä on myös asioi­ta, joi­ta on jok­seenkin pakko tuo­da, kuten nykyään vaikka­pa fos­si­il­isia polt­toainei­ta, auto­ja, tietokonei­ta ja hedelmiä, ja asioi­ta joi­ta tarvi­taan joidenkin muiden tuot­tei­den tuottamiseen.
        Ulko­maankau­pan kan­nat­tavu­ut­ta voi laskea jonkin ver­ran merkan­tilis­tis­es­ti niin, että on parem­pi jos vie enem­män ja tuo vähem­män. Mut­ta tämä on siis yksinker­tais­tus, joka ei ota huomioon kan­sain­välisen työn­jaon ja erikois­tu­misen joskus mukanaan tuo­mia rationalisointihyötyjä.

        Jos ajatel­laan vaikka­pa sel­l­aista (eris­tet­tyä) tapaus­ta, jos­sa Suo­mi tuo ulko­mail­ta miljoon­al­la raa­ka-ainet­ta, jon­ka jalostaa tuot­teik­si, joista saa vien­ti­t­u­lo­ja vajaan miljoo­nan, tuol­lainen ulko­maankaup­pa ei ole ehkä järkevää. Nor­maali vaa­timus on, että tuol­laises­sa tarkastelus­sa vien­ti­t­u­lo­jen tulisi olla suurem­pia kuin tuon­ti­menot (tai vaa­di­taan mui­ta lisäseli­tyk­siä tuol­laiselle tap­pi­ol­liselle kaupankäynnille).

        Eikös puun tuon­ti Venäjältä ole esimerkik­si tämän mainit­se­masi esimerkin kohdal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­takin takaa ole juuri hyvä esimerk­ki siitä että täl­lainen ulko­maankaup­pa tai oikeas­t­aan tuon­ti ei ole kovinkaan järkevää mut­ta syy mik­si Venäjältä tuo­daan paljon puu­ta on Suomen korkeat kan­to hin­nat. Raa­ka-öljyn tuon­ti on kyl­lä ihan mon­enkin ulko­maankaup­paa vas­tus­ta­van tahon kohdal­la poikkeus. Heiltä kun kysyy miten kuitaat raa­ka-öljyn kau­pat niin hei­dän vas­taus on kyl­lä sama kuin nytkin vaik­ka suh­tau­tu­vat kiel­teis­es­ti koko ulko­maankaup­paan . Todel­lisu­udessa mitään vai­h­toe­hto­ja ei pait­si taloudelli­nen autarkia tai avoin vapaakaup­pa. Merkan­til­is­mi säästeli myös hyvin paljon sisä­markki­noi­ta kuin ulko­maankaup­paa. Se on valitet­tavasti myös uno­hdet­tu että aja­tus vapaakau­pas­ta ei ain­oas­taan koskenut ulko­maankaup­paa vaan myös sisä­markki­noi­ta. Tämä oli nykyisen klas­sisen vapaakau­pan luo­jan Adam Smithin näke­mys alus­ta alka­en että vapaakaup­pa on toimivien sisä­markki­noiden paras mah­dolli­nen vai­h­toe­hto. Myös Antti Chy­de­niuk­sen ajat­telu oli saman­laista kuin Adam Smithin. Sisä­markki­noiden kehi­tys on askel vapaalle kau­palle myös ulko­maankau­pan kohdalla

      10. Rahul Somani:
        Juho Laatu:

        Eikös puun tuon­ti Venäjältä ole esimerkik­si tämän mainit­se­masi esimerkin kohdal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­takin takaa ole juuri hyvä esimerk­ki siitä että täl­lainen ulko­maankaup­pa tai oikeas­t­aan tuon­ti ei ole kovinkaan järkevää mut­ta syy mik­si Venäjältä tuo­daan paljon puu­ta on Suomen korkeat kan­to hinnat.

        Jos lähde­tään sel­l­ais­es­ta ole­tuk­ses­ta, että puu­ta tuo­daan ulko­mail­ta, vaik­ka Suomes­sakin olisi yllin kyllin (ja jatku­vasti) puu­ta, ja tuo puu jää nyt käyt­tämät­tä, tuo ilmiö olisi tosi­aan (yksinker­taisel­la peruskaaval­lani lask­ien) tap­pi­olli­nen Suomen taloudelle. Tätä voisi läh­estyä Suomen sisäisenä tulon­jaol­lise­na kysymyk­senä. Se sijaan, että puu­te­ol­lisu­us mak­saisi voitois­taan suuren osan suo­ma­laisille met­sän­o­mis­ta­jille, sen kan­nat­taakin mak­saa hie­man pienem­pi osa ulko­maisille met­sän­o­mis­ta­jille. Koko yhteiskun­nan talouden näkökul­mas­ta kat­sot­tuna rahat olisi ollut hyvä pitää Suomes­sa. Suomen puu­varat jäivät nyt mätänemään met­si­in (tosin käytän­nössä aivan näin ei toden­näköis­es­ti kävisi, vaan koti­maisetkin puu­varat tuli­si­vat var­maankin käyte­tyik­si jos­sain vai­heessa jol­lain tavalla).

        Suomen korkeat kan­to­hin­nat, tai teol­lisu­u­den halu pitää kan­to­hin­nat matali­na, on var­masti yksi syy suurelle puu­tavaran tuon­nille. Muitakin syitä voi tietenkin olla, kuten vaikka­pa Suomen tehtaiden käyt­tämätön kapasiteetti.

        Todel­lisu­udessa mitään vai­h­toe­hto­ja ei pait­si taloudelli­nen autarkia tai avoin vapaakauppa. 

        Tuo on aika tiuk­ka lin­jaus. Voin hyvin kuvitel­la, että val­tiot ryhtyvät puo­lus­tau­tu­maan täysin vapaan glob­al­isaa­tion kovu­udelta otta­mal­la käyt­töön eri­laisia koti­maan tuotan­toa ja muu­ta talout­ta suo­jaavia rajoit­tei­ta. Oikeas­t­aan Yhdys­val­lat on jo vähän täl­lä ural­la. Hyö­ty tuos­ta voisi tul­la sitä kaut­ta, että oman (rikkaan) maan perustyö­paikatkin säi­lyvät, eikä vapaa kil­pailu siir­rä niitä muualle.

        Sama ilmiö tässä kuin tuos­sa puun­tuon­ties­imerkissä. Jos maa kyke­nee itsekin tuot­ta­maan jotain, ja pitämään arvon­nousun itsel­lään, ei ole vält­tämät­tä taloudel­lis­es­ti edullista, jos globaali opti­moiti siirtää tuotan­non muualle, ja omat työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, muiden työn­tek­i­jöi­den veroeu­roil­la elätettäviksi.

        Merkan­til­is­mi säästeli myös hyvin paljon sisä­markki­noi­ta kuin ulkomaankauppaa. 

        Nois­sa yksinker­tais­tavis­sa laskukaavoiss­sani koti­maan markki­noiden rajoit­ta­va sääte­ly olisi tietenkin ole­tusar­vois­es­ti haitallisen puolella.

        Sisä­markki­noiden kehi­tys on askel vapaalle kau­palle myös ulko­maankau­pan kohdalla 

        Nuo yksinker­tais­ta­vat laskukaa­vani on kai lähin­nä tarkoitet­tu, ja toimi­vat parhait­en täy­den vapaakau­pan tilanteessa. Johtopäätös noiden kaavo­jen tulosten pohtimis­es­ta voi kuitenkin olla se, että kan­nat­taa suosia koti­maista, ja hie­man varoa rahan val­u­mista ulkomaille.

      11. Juho Laatu:
        Voin hyvin kuvitel­la, että val­tiot ryhtyvät puo­lus­tau­tu­maan täysin vapaan glob­al­isaa­tion kovu­udelta otta­mal­la käyt­töön eri­laisia koti­maan tuotan­toa ja muu­ta talout­ta suo­jaavia rajoit­tei­ta. Oikeas­t­aan Yhdys­val­lat on jo vähän täl­lä ural­la. Hyö­ty tuos­ta voisi tul­la sitä kaut­ta, että oman (rikkaan) maan perustyö­paikatkin säi­lyvät, eikä vapaa kil­pailu siir­rä niitä muualle. 

        Yhdys­val­lat on yrit­tänyt kyl­lä suo­jel­la teol­lisu­ut­ta mut­ta ei siinä onnis­tu­mat­ta kun­nol­la. Syy on koti­maisen siis amerikkalaisen teol­lisu­u­den halut­to­muud­es­ta investoi­da esimerkik­si Yhdys­val­toi­hin teräs ja alu­mi­i­ni tuotan­toon. Teol­lisu­us työ­paikko­jen määrät ovat itse asi­as­sa laske­neet Yhdys­val­lois­sa ja se mikä kiihdyt­ti Yhdys­val­lois­sa talouskasvua ja työl­lisyyt­tä oli palvelu sek­tori. Nyt tämä kasvu ja uusien työ­paikko­jen määrä on vähen­tynyt radikaalis­es­ti. Yhdys­val­lois­sa teol­lisu­u­den investoin­te­ja ei ole lisät­ty paljonkaan esimerkik­si infra­struk­tu­uri han­kkei­den kaut­ta mitä pres­i­dent­ti Trump hehkut­ti paljon. Myös muuri on kesken Mek­sikon rajal­la. Todel­li­nen Roo­seveltiläi­nen elvyt­tävä pysyvästi työ­paikko­ja lisäävä laa­ja teol­lisu­u­den uusi­u­tu­mista edis­tävää talous­poli­ti­ikkaa ei ole kyl­lä Yhdys­val­lois­sa tehty. Tul­lit eivät olleenkaan aut­ta­neet teol­lisu­u­den työ­paikko­jen syn­tyä. Syy on ali­hank­in­ta ketjun rikkinäisyys. Tämä alkoi siis ennen Colvid-19 kri­isiä. Palvelu sek­torin kova kysyn­tä nos­ti muun muas­sa palkko­ja kos­ka siinä oli liit­to­val­tion tuloveron alen­tamisel­la suuri vaiku­tus kulu­tuk­seen. Nyt kaik­ki on syö­ty ja maan talous on pahim­mas­sa kri­i­sis­sä sit­ten 1930-luvun.

      12. Rahul Somani: Yhdys­val­lat on yrit­tänyt kyl­lä suo­jel­la teol­lisu­ut­ta mut­ta ei siinä onnis­tu­mat­ta kun­nol­la. Syy on koti­maisen siis amerikkalaisen teol­lisu­u­den halut­to­muud­es­ta investoi­da esimerkik­si Yhdys­val­toi­hin teräs ja alu­mi­i­ni tuotan­toon. Teol­lisu­us työ­paikko­jen määrät ovat itse asi­as­sa laske­neet Yhdys­val­lois­sa ja se mikä kiihdyt­ti Yhdys­val­lois­sa talouskasvua ja työl­lisyyt­tä oli palvelu sek­tori. Nyt tämä kasvu ja uusien työ­paikko­jen määrä on vähen­tynyt radikaalis­es­ti. Yhdys­val­lois­sa teol­lisu­u­den investoin­te­ja ei ole lisät­ty paljonkaan esimerkik­si infra­struk­tu­uri han­kkei­den kaut­ta mitä pres­i­dent­ti Trump hehkut­ti paljon. Myös muuri on kesken Mek­sikon rajal­la. Todel­li­nen Roo­seveltiläi­nen elvyt­tävä pysyvästi työ­paikko­ja lisäävä laa­ja teol­lisu­u­den uusi­u­tu­mista edis­tävää talous­poli­ti­ikkaa ei ole kyl­lä Yhdys­val­lois­sa tehty. Tul­lit eivät olleenkaan aut­ta­neet teol­lisu­u­den työ­paikko­jen syn­tyä. Syy on ali­hank­in­ta ketjun rikkinäisyys. Tämä alkoi siis ennen Colvid-19 kri­isiä. Palvelu sek­torin kova kysyn­tä nos­ti muun muas­sa palkko­ja kos­ka siinä oli liit­to­val­tion tuloveron alen­tamisel­la suuri vaiku­tus kulu­tuk­seen. Nyt kaik­ki on syö­ty ja maan talous on pahim­mas­sa kri­i­sis­sä sit­ten 1930-luvun. 

        Mon­et maat (mm. Yhdys­val­lat, Suo­mi) ovat yrit­täneet puo­lus­taa van­hen­tunut­ta teol­lisu­ut­taan ja toim­intat­apo­jaan, usein aika huonoin tuloksin.

        Se on mah­dol­lista, että Trump katkoo suhtei­ta Kiinaan tarkoituk­sel­la, ajatellen sen elvyt­tävän Yhdys­val­to­jen suuria koti­markki­noi­ta. Aika näyt­tää käykö noin, ja miten sit­ten käy.

      13. Juho Laatu: Mon­et maat (mm. Yhdys­val­lat, Suo­mi) ovat yrit­täneet puo­lus­taa van­hen­tunut­ta teol­lisu­ut­taan ja toim­intat­apo­jaan, usein aika huonoin tuloksin.

        Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us on tästä hyvä esimerk­ki. Van­hen­tunut­ta eikä niinkään kil­pailukyvy­istä Yhdys­val­tain ulkop­uolel­la kuten Euroopas­sa tai Aasi­as­sa. Jopa Uudenkaupun­gin autote­htaan tuotan­to on teknis­es­ti parem­pi kuin esimerkik­si Detroitissa.

      14. Juho Laatu: Jos lähde­tään sel­l­ais­es­ta ole­tuk­ses­ta, että puu­ta tuo­daan ulko­mail­ta, vaik­ka Suomes­sakin olisi yllin kyllin (ja jatku­vasti) puu­ta, ja tuo puu jää nyt käyt­tämät­tä, tuo ilmiö olisi tosi­aan (yksinker­taisel­la peruskaaval­lani lask­ien) tap­pi­olli­nen Suomen taloudelle. Tätä voisi läh­estyä Suomen sisäisenä tulon­jaol­lise­na kysymyk­senä. Se sijaan, että puu­te­ol­lisu­us mak­saisi voitois­taan suuren osan suo­ma­laisille met­sän­o­mis­ta­jille, sen kan­nat­taakin mak­saa hie­man pienem­pi osa ulko­maisille met­sän­o­mis­ta­jille. Koko yhteiskun­nan talouden näkökul­mas­ta kat­sot­tuna rahat olisi ollut hyvä pitää Suomes­sa. Suomen puu­varat jäivät nyt mätänemään met­si­in (tosin käytän­nössä aivan näin ei toden­näköis­es­ti kävisi, vaan koti­maisetkin puu­varat tuli­si­vat var­maankin käyte­tyik­si jos­sain vai­heessa jol­lain tavalla).

        Suomen korkeat kan­to­hin­nat, tai teol­lisu­u­den halu pitää kan­to­hin­nat matali­na, on var­masti yksi syy suurelle puu­tavaran tuon­nille. Muitakin syitä voi tietenkin olla, kuten vaikka­pa Suomen tehtaiden käyt­tämätön kapasiteetti.

        Jos maa kyke­nee itsekin tuot­ta­maan jotain, ja pitämään arvon­nousun itsel­lään, ei ole vält­tämät­tä taloudel­lis­es­ti edullista, jos globaali opti­moiti siirtää tuotan­non muualle, ja omat työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, muiden työn­tek­i­jöi­den veroeu­roil­la elätettäviksi. 

        Venäjältä tule­va tuon­ti puu oli yksinker­tais­es­ti edullisem­paa met­sä­te­ol­lisu­udelle kuin koti­mainen puu. Syynä on kyl­lä korkeat kan­to­hin­nat . Vielä 1980-luvul­la kan­to­jen tasaus tehti­in deval­vaa­ti­ol­la tosin sil­loin pahin kil­pail­i­ja Ruot­si teki samoin. Nyt Venäjän val­ta­va pitkään käyt­tämätön met­sä varan­not ovat suo­ma­laisen met­sä­te­ol­lisu­u­den käytössä. Venäjän oma met­sä­te­ol­lisu­us ei ole niinkään kehit­tynyt kil­paile­maan Suomen kanssa. Syynä on se että met­sän omis­t­a­mi­nen Venäjäl­lä ei ole edelleenkään yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa. Kun Venäjä aset­ti korkeat tul­lit puun vien­nille 2008 niin kyl­lä sil­lä oli negati­ivi­nen vaiku­tus met­sä­te­ol­lisu­udelle. Koti­maisen yksi­tyisen puun kan­to hin­ta nousi myös. Se siitä hyödys­tä jäi vähäisek­si ja pro­tek­tion­is­min hyödys­tä taisi jäädä lyhyeksi!

      15. Rahul Somani: Venäjältä tule­va tuon­ti puu oli yksinker­tais­es­ti edullisem­paa met­sä­te­ol­lisu­udelle kuin koti­mainen puu. Syynä on kyl­lä korkeat kan­to­hin­nat . Vielä 1980-luvul­la kan­to­jen tasaus tehti­in deval­vaa­ti­ol­la tosin sil­loin pahin kil­pail­i­ja Ruot­si teki samoin. Nyt Venäjän val­ta­va pitkäänkäyt­tämätön met­sä varan­not ovat suo­ma­laisen met­sä­te­ol­lisu­u­den käytössä. Venäjän oma met­sä­te­ol­lisu­us ei ole niinkään kehit­tynyt kil­paile­maan Suomen kanssa. Syynä on se että met­sän omis­t­a­mi­nen Venäjäl­lä ei ole edelleenkään yksi­tyisessäomis­tuk­ses­sa. Kun Venäjä aset­ti korkeat tul­lit puun viennille2008 niin kyl­lä sil­lä oli negati­ivi­nen vaiku­tus met­sä­te­ol­lisu­udelle. Koti­maisen yksi­tyisen puun kan­to hin­ta nousi myös. Se siitä hyödys­tä jäi vähäisek­si ja pro­tek­tion­is­min hyödys­tä taisi jäädä lyhyeksi!

        Deval­vaa­tio / devalvoitu­mi­nen oli tosi­aan toimi­va keino maan kil­pailukyvyn palaut­tamiseen, palkko­jen ja muiden kus­tan­nusten alas painamisen kautta.

        Venäjän tul­lit saat­toi­vat olla osin myös poli­it­ti­nen päätös (halu rajoit­taa kasvus­sa ollut­ta ulko­maid­en vaikutusvaltaa).

      16. Juho Laatu: Deval­vaa­tio / devalvoitu­mi­nen oli tosi­aan toimi­va keino maan kil­pailukyvyn palaut­tamiseen, palkko­jen ja muiden kus­tan­nusten alas painamisen kautta.

        Deval­vaa­tion idea met­sä­te­ol­lisu­udelle oli tuol­loin kyl­lä hillitä palkkakus­tan­nuk­sia ja kan­to hin­to­ja. Mut­ta kyl­lä deval­vaa­tio oli palka­nsaa­jan ostovoimalle ongel­malli­nen etenkin jid oli esimerkik­si töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la tai palvelusek­to­ril­la. Ain­oa syy deval­vaa­ti­olle oli koti­maisen met­sä­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky suh­teessa Ruotsin met­sä­te­ol­lisu­u­teen joka oli sen pahin kilpailija.

      17. Juho Laatu:
        Venäjän tul­lit saat­toi­vat olla osin myös poli­it­ti­nen päätös (halu rajoit­taa kasvus­sa ollut­ta ulko­maid­en vaikutusvaltaa). 

        Kyl­lä syy oli Venäjän heikko met­sä­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky ja raa­ka puun myyn­nin rajoit­ta­mi­nen ulko­mail­lle. Venäjäl­lä on val­ta­va met­sä varat. Ongel­ma on vain siinä että met­sän­hoito poli­ti­ik­ka on hyvin alueel­lisel­la tasol­la Venäjäl­lä. Venäjäl­lä ei esimerkik­si venäläi­nen met­sä­te­ol­lisu­us voi edelleenkään omista met­sää vaan vuokra­ta mut­ta tuo vuokra aika on 50 vuot­ta. Lyhyt aika met­sän uusi­u­tu­miselle. Venäjän puu­tul­lit oli­vat kyl­lä ihan poli­it­tisia. Suo­mi vei kyl­lä asian EU:n komis­sion kan­teel­la WTO:hon jos­sa Venäjä hävisi kiistan.

      18. Rahul Somani:
        Juho Laatu:

        Eikös puun tuon­ti Venäjältä ole esimerkik­si tämän mainit­se­masi esimerkin kohdal­la jos­sa raa­ka-ainet­ta mitä on jo omas­takin takaa ole juuri hyvä esimerk­ki siitä että täl­lainen ulko­maankaup­pa tai oikeas­t­aan tuon­ti ei ole kovinkaan järkevää mut­ta syy mik­si Venäjältä tuo­daan paljon puu­ta on Suomen korkeat kan­to hinnat. 

        Ei raaka­pu­u­ta tuo­da sen halpu­u­den vuok­si. Tuon­tipu­un (etenkin kuitupu­un) hin­ta rajal­la on kaiken aikaa korkeampi kuin koti­maisen puun han­k­in­tahin­ta (= puu on hakat­tu ja kul­jetet­tu tien varteen).

        Moti­iv­ina tälle täy­tyy olla yli­tar­jon­tati­lanteen ylläpitämi­nen raaka­pu­umarkki­noille, jol­la voidaan perustel­la mata­laa kantohintaa.

        Län­sir­an­nikol­ta raaka­pu­u­ta viedään myös Ruotsin suuntaan.

        Kuitupu­umarkki­nahäir­iöti­lanteen viimeis­telee kol­men yri­tyk­sen lail­lis­tet­tu ostokartel­li. Upm pal­jasti laa­jasti tun­netun käytän­nön, mut­ta nyt meil­lä on oikeuslaitok­sen päätök­set, jon­ka mukaan Suomes­sa on kartel­li, mut­ta se ei ole vaikut­tanut puun hin­to­ja alen­tavasti (sic!)

      19. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Ei raaka­pu­u­ta tuo­da sen halpu­u­den vuok­si. Tuon­tipu­un (etenkin kuitupu­un) hin­ta rajal­la on kaiken aikaa korkeampi kuin koti­maisen puun han­k­in­tahin­ta (= puu on hakat­tu ja kul­jetet­tu tien varteen).

        Moti­iv­ina tälle täy­tyy olla yli­tar­jon­tati­lanteen ylläpitämi­nen raaka­pu­umarkki­noille, jol­la voidaan perustel­la mata­laa kantohintaa.

        Län­sir­an­nikol­ta raaka­pu­u­ta viedään myös Ruotsin suuntaan.

        Kuitupu­umarkki­nahäir­iöti­lanteen viimeis­telee kol­men yri­tyk­sen lail­lis­tet­tu ostokartel­li. Upm pal­jasti laa­jasti tun­netun käytän­nön, mut­ta nyt meil­lä on oikeuslaitok­sen päätök­set, jon­ka mukaan Suomes­sa on kartel­li, mut­ta se ei ole vaikut­tanut puun hin­to­ja alen­tavasti (sic!)

        Suomen puu­te­ol­lisu­u­den jätit var­masti tun­te­vat pelin ja siihen vaikut­tamisen. Niil­lä on myös varaa pyörit­tää tap­pi­ol­lis­takin toim­intaa jonkin aikaa, pidem­män tähtäi­men etu­jen varmis­tamisek­si (kuten vaikka­pa alhais­ten hankintahintojen).

      20. Juho Laatu:
        Suomen rajo­jen yli kulke­van lentoli­iken­teen voi jakaa eri komponentteihin.

        Tur­is­min osalta voi ajatel­la, että Suomen talous on tässä häviävänä osa­puole­na. Ulko­mail­ta tuo­tavien fos­si­ilien polt­ta­mi­nen vapaa-ajan tarpeisi­in ei ole kovin kan­nat­tavaa. Ja lentokoneet vienevät enem­män suo­ma­lais­ten euro­ja lomailumai­hin kuin tuo­vat ulko­maalais­ten euro­ja Suomeen. Jos lomailu on (kaikissa mais­sa) jatkos­sa aiem­paa enem­män koti­maan matkailua, tämä on Suomen taloudelle hyvä asia.

        Liike-elämän tarpeisi­in liit­tyvää lentämistä rajoitet­taisi­in var­maankin vähem­män kuin vapaa-ajan lentämistä. Tässä mielessä liike-elämä kär­sisi vähem­män. Suomelle hyvien yhteyk­sien jär­jestämi­nen on tärkeäm­pää kuin suurille, suuret sisä­markki­nat omaav­ille val­tioille, kuten vaikka­pa Yhdys­val­loille. Pieni koko ei ole tässä kuitenkaan ongel­ma siinä mielessä, että Euroopan sisäiset lennot voi jär­jestää suun­nilleen samalle tasolle kuin Yhdys­val­to­jen sisäiset lennot.

        Etc

        Juho, mielestäni sinäkin yliarvioit elinkeino­rak­en­teen kyvyn mukau­tua muu­tok­si­in nimeno­maan koro­nan ”vaa­timis­sa” aikaikkunois­sa. Luo­va tuho on ok, mut­ta nyt puhutaan kuukausien aikaikkunoista, jois­sa mainit­tu­jen alo­jen työn­tek­i­jät (joi­ta on enem­män kuin ehkä kuvit­telet!) uhkaa­vat jäädä vail­la elinkeinoa yhteiskun­nas­sa, joka ei hyv­in­voin­tikoneis­ton­sa laa­ju­ud­es­ta huoli­mat­ta pysty tai halua huole­htia heistä (tämän osoit­ti kevät kaikkine yri­tys­tu­ki- ja ansiosi­don­nais­ten mak­sa­t­ussekoiluineen). Veikkaan, että mon­elta kevääl­lä kohtu­ullis­es­ti selvin­neistä palvelu­alan työn­tek­i­jöistä on säästöt syö­ty eikä seu­raa­va lock­down mene ollenkaan näin kivuttomasti.

        Ana­ly­y­sis­sasi tur­is­mielinkeinos­ta sor­rut mielestäni merkan­til­is­mi­in; tietenkään ulko­mainen matkailu ei ole koti­maisin Solif­er-reis­sun paikat­tavis­sa edes kohta­laisil­ta osin. Tästä pitää kansalli­nen ostovoimamme kon­tra koti­maan­matkailun kus­tan­nus­rakenne huolen.

        Myöskään ”tur­is­mi” ja liike­matkailu ei ole rajat ylit­tävässä liiken­teessä mitenkään taloudel­lis­es­ti rajat­ta­va erilleen toi­sis­taan, merkit­täviltä osin samoil­la lentokoneil­la vien­timyyjät ja muut reit­ti­len­täjät matkus­ta­vat. Mallisi tekee käytän­nössä kan­sain­välis­es­tä face2­face-myyn­nistä taloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta kansal­lises­sa mittakaavassa.

        Tämä on toki ihan mah­dolli­nen ske­naario, mikäli ter­veystur­val­lisu­u­teen liit­tyvä koro­nan­pelko pysyy jatku­vasti laske­vista IFR-luvuista ja sairaan­hoitoon­jou­tu­mi­sis­taan huoli­mat­ta saman­laisi­na kuin kevääl­lä ja näinä aikoina, mut­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti sen hin­ta tulee nähdäk­seni ole­maan sel­l­ainen, että sit­tem­min tulee kiivaim­paakin tukah­dut­ta­jaa kaduttamaan.

      21. Markku Tan­ni: … mainit­tu­jen alo­jen työn­tek­i­jät (joi­ta on enem­män kuin ehkä kuvit­telet!) uhkaa­vat jäädä vail­la elinkeinoa yhteiskunnassa … 

        Suomes­sa moni ala jou­tui vaikeuk­si­in rajoi­tusten astues­sa voimaan. Val­tion tulee pitää huoli siitä, että isku ei ole liian kova.

        Mikä on tilanne nyt? Ensim­mäisenä tule­vat mieleen rav­in­to­lat. Ne ovat osin siir­tyneet myymään mukaan otet­tavia annok­sia. Myös rajoituk­sia on jo helpotet­tu. Tilanne on jo paran­tunut. En tosin tiedä onko moni ehtinyt men­nä konkurssi­in (tuo olisi hyödyl­listä tietoa).

        Par­tureil­la vähän sama tilanne — paran­tu­maan päin. Matkailu toipuu jo vähän koti­maan matkailun avit­ta­mana. Yleinen suun­ta näyt­tää ole­van ongelmien hitaan vähen­e­misen ja uuden nor­maalin löy­tymisen suun­taan. Vakavis­sa vaikeuk­sis­sa on yhä Finnair. En kek­si tässä heti mui­ta alo­ja, jot­ka oli­si­vat selvässä syöksykier­teessä koti konkurssia. Tai ehkä ulko­maan laivali­ikenne kär­sii myös aika paljon (lähin­nä Ruot­si­in menevä). Vaik­ka korona jäisi pysyväk­si, en näe yhteiskun­nan menevän siitä välit­tömästi polvilleen, vaan vain joidenkin joutu­van kär­sivän ilman omaa syytään, ja tilanteen nor­mal­isoitu­van jos­sain vai­heessa. Sille ei voi oikein mitään, että muu­tok­sen myötä joitain työ­paikko­ja menee, ja työn­tek­i­jöi­den pitää etsiä itselleen uusi työpaikka.

        (https://www.stat.fi/til/tyti/2020/06/tyti_2020_06_2020-07–21_tie_001_fi.html)

        Ana­ly­y­sis­sasi tur­is­mielinkeinos­ta sor­rut mielestäni merkantilismiin 

        Puh­das merkan­tilisti­nen mit­taustapa on tietenkin yksinker­tais­ta­va, mut­ta osuu monis­sa tapauk­sis­sa kohdalleenkin. Yritin jo hah­motel­la “merkan­tilis­tisen” mit­taus­ta­van ja enem­män para­me­tre­ja huomio­van mit­taus­ta­van ero­ja edel­lä olevas­sa vas­tauk­ses­sani Osmo Soininvaaralle.

        Mielestäni vapaa-ajan matko­ja Suomeen ja Suomes­ta voi tarkastel­la aika hyvin myös yksinker­tais­es­ti Suomeen tule­vaa ja Suomes­ta menevää rahaa ver­taile­mal­la (siis “merkan­tilis­tis­es­ti”). Tuo tietenkin jät­tää henkiset arvot yms. pois, mut­ta Suomen talouden tilaa­han tässä yritetään haarukoi­da, joten tässä mielessä eurot ratkaisevat.

        merkit­täviltä osin samoil­la lentokoneil­la vien­timyyjät ja muut reit­ti­len­täjät matkustavat 

        Hah­motan tilanteen niin, että ulko­maille lentävät tur­is­tit kulut­ta­vat rahaa asioi­hin (= lähin­nä mieli­hyvään), jot­ka eivät näy kansan­talouden laskukaavois­sa voit­tona. Toki tuos­ta “viih­teel­lis­es­tä” toimin­nas­ta jää Suomeen Finnairin kaut­ta vero­ja ja palkko­ja, mut­ta se ei vielä tee kokon­aisu­ud­es­ta Suomen talouden kannal­ta kan­nat­tavaa. Liike­matkail­i­jat tuke­vat matkailul­laan jotain kan­nat­tavaa suo­ma­laista bisnestä, ja tuo­vat sik­si voit­toa Suomen taloudelle. Finnairia en osaa nähdä Suomen talouden kannal­ta tuot­ta­vana yksikkönä muuten kuin niin, että se 1) aut­taa noi­ta suo­ma­laisia liike­matkail­i­joi­ta hei­dän Suomen talouden kannal­ta tuot­tavas­sa työssään, ja 2) tuo jonkin ver­ran tulo­ja Suomeen lennät­tämäl­lä muiden maid­en tur­is­te­ja (lähin­nä kaukoidästä Euroop­paan). Suo­ma­lais­ten loma­len­not menevät tässä laskel­mas­sa siis tap­pi­oiden joukkoon. Tässä mielessä erot­telun voi tehdä, vaik­ka samoil­la koneil­la lennetäänkin.

        … kiivaim­paakin tukah­dut­ta­jaa kaduttamaan. 

        Minus­ta koronalu­vut kan­nat­taisi pitää jo saavute­tul­la hyväl­lä tasol­la, eikä päästää niitä nouse­maan, niin kuin nyt uhkaa vähän käy­dä. Finnair kär­sii, mut­ta Suomen talouden kannal­ta ei ole mitään pakot­tavaa tarvet­ta pala­ta esimerkik­si aikaisem­malle tasolle loma­len­nois­sa ulko­maille. Kyse on tietenkin sopi­van tas­apain­on löytämisessä kah­den tarpeen välil­lä (toimi­va talous vs. taudin tor­jun­ta). Toises­sa korona-aal­los­sa osaamme toden­näköis­es­ti opti­moi­da sään­nöt jo ensim­mäistä aal­toa paremmin.

    2. Ei ole mitenkään selvää, ovatko Suomen rajoituk­set enem­män talout­ta rajoit­tavia kuin Ruotsin. Suo­mi aloit­ti kyl­lä aikaisem­min, sul­ki Uuden­maan rajan jok­sikin aikaa, ja sai epi­demi­an kuri­in, ja saat­toi sik­si myös löysätä näitä rajoituk­sia. Ruot­si on tais­tel­lut tähän asti.

      Ruo­tis­sa on edelleen kiel­let­ty yli 50 hen­gen julkiset kok­ouk­set. [1] Suomes­sa saa jär­jestää kon­sert­te­ja. Ruot­sis­sa Grö­na Lund ja Lise­berg ovat kiin­ni. Suomes­sa Lin­nan­mä­ki ja Särkän­nie­mi ovat auki. Ruot­sis­sa on edelleen kiel­let­ty yleiset urheiluk­il­pailut, jot­ka on Suomes­sa nyt sal­lit­tu. Jne. 

      EU:n ennusteis­sa Suomen ja Ruotsin talouden kär­simisessä tänä vuon­na ei ole suur­ta eroa: Suo­mi ‑6,3 %, Ruot­si ‑5,3 %. [2] EU-maid­en väliset erot yleen­sä ovat paljon suurem­pia kuin Suomen ja Ruotsin erot, ja Suomen ja Ruotsin välil­lä ero tuskin on koronara­joi­tusten syy, vaan tulee maid­en elinkei­noelämän eri­lais­es­ta rak­en­teesta, ja myös siitä että Ruot­sil­la on oma val­u­ut­ta jol­la sopeu­tua paremmin.

      1. https://www.krisinformation.se/detta-kan-handa/handelser-och-storningar/20192/myndigheterna-om-det-nya-coronaviruset/restriktioner-och-forbud

      2. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/ip132_en.pdf

      1. Pekka Taipale:
        Ei ole mitenkään selvää, ovatko Suomen rajoituk­set enem­män talout­ta rajoit­tavia kuin Ruotsin. 

        Tuo yhtälö on vähän liian vaikea kom­men­toitavak­si kovin vaku­ut­tavasti. Ver­tailin Ruot­sia ja Suomea, kos­ka ne ovat kak­si muuten melko saman­laista maa­ta, mut­ta toinen val­it­si tak­ti­ikak­seen “ei rajoituk­sia, antaa lev­itä, immu­ni­teet­ti syn­tyy”, ja toinen pain­oi jarrupoljinta.

        Voi olet­taa, että Ruot­si on menos­sa nyt huonom­paan suun­taan, kos­ka se ei ole saanut koron­aa kuri­in. Ja voi olet­taa, että kri­isin alus­sa sil­lä taas pyyh­ki parem­min, kos­ka se ei aset­tanut Suomen tapaan rajoituk­sia. Oma val­u­ut­ta ja sen pitkäaikaiset vaiku­tuk­set ovat jo oma jut­tun­sa, eivätkä oikeas­t­aan ole niinkään viruk­ses­ta johtu­via kär­simyk­siä, vaan liit­tyvät enem­män yleiseen kykyyn toipua talouden heilahteluista (kuten esim. viruk­sen aiheuttamista).

        Halu­aisin nähdä tilas­to­ja (Ruot­si vs. Suo­mi) koro­nan alus­ta tähän päivään esimerkik­si siitä, paljonko väkeä on ollut lomautet­tuna tai etätöis­sä, ja kuin­ka rav­in­toloiden, par­turei­den ja muidenkin yri­tys­ten liike­vai­h­to on kehit­tynyt. Ehkä myös sairaaloiden kulu­ja olisi muka­va tutkailla.

        Sekin voisi olla oma keskustelu­nai­heen­sa, kuin­ka paljon korona on hai­tan­nut vapaa-aikaa vs. varsi­naisia val­tioiden leipäla­je­ja kuten teol­lisu­ut­ta ja ulko­maankaup­paa. Näis­sä leipäla­jeis­sa Suo­mi ei ole ehkä jäänyt Ruot­sista niin paljon jäl­keen (tuol­la maini­t­ul­la kaudel­la koro­nan alus­ta tähän päivään) kuin vapaa-ajan toimin­nois­sa. Ja oma talous­matem­ati­ikkani ei lai­ta yhtä paljon pain­oa noille vapaa-ajan jutu­ille, jos puhutaan puh­taasti talouden kil­pailukyvys­tä suh­teessa mui­hin mai­hin. Tuos­sa kaavas­sa ei siis las­ke­ta hyö­ty­i­hin mukaan ihmis­ten viihtymistä eikä koti­maan markki­noiden viihdealan yri­tys­ten huono­ja aiko­ja. Se voi siis peri­aat­teessa olla kansan­taloudelle (vaikkakaan ei BKT:lle) eduk­sikin, jos ihmiset vain tekevät noi­ta “leipätöitä” ja nukku­vat, eivätkä kulu­ta raho­jaan vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in (blo­gi-isän­tä voi kyl­lä olla eri mieltä tästä palvelusek­to­ria dis­saavas­ta laskutavasta 🙂 ).

        Poikkesin jo vähän aiheesta, mut­ta perusa­ja­tus oli siis se, että voi epäil­lä, että Ruot­si on koro­nan alku­taipaleel­la selvin­nyt aika hyvin, vaik­ka sen talous saat­taakin kär­siä jatkos­sa pidem­pään, vähän siitä riip­puen, saako se koro­nan kuriin.

        P.S. Sel­l­ainenkin ikävä tas­apain­ot­ta­va tek­i­jä tulee tässä vielä mieleen, että jos joku maa antaa van­hus­ten­sa kuol­la hoitokodeis­sa vapaasti, tuo voi säästää hoitoku­lu­ja, ja ainakin säästää eläke­meno­ja jatkos­sa. Tuo vaatisi kyl­lä jo ainakin Suomea huo­mat­tavasti suurem­pia kuolleisu­us­luku­ja ollak­seen kansan­taloudel­listi merkit­tävä tek­i­jä. Suomes­sa yleiset kuolleisu­us­lu­vut ovat muuten tain­neet laskea koro­nan aikana, joten myös epi­demi­an hyvä hoito, tai oikeam­min kansalais­ten yleis­es­ti paran­tuneet elämän­ta­vat ja kaikkien tau­tien ja riskien vält­te­ly, voi tuot­taa suo­ria rahal­lisia tap­pi­oi­ta tuos­sa eläkekulumielessä 🙂 .

      2. P.S. Sel­l­ainenkin ikävä tas­apain­ot­ta­va tek­i­jä tulee tässä vielä mieleen, että jos joku maa antaa van­hus­ten­sa kuol­la hoitokodeis­sa vapaasti, tuo voi säästää hoitoku­lu­ja, ja ainakin säästää eläke­meno­ja jatkossa. 

        Muu­ta­mat toisi­na­jat­teli­jat Ruot­sis­sa ovat toki muis­tut­ta­neet esi­his­to­ri­al­lis­es­ta leg­en­das­ta “ättes­tu­pa”, surmakallio.

        https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ttestupa

        Hiukan sel­l­aisia kaiku­ja toimin­nas­sa on ollut. Jotkut van­huk­set ovat olleet tri­aagis­sa “kuolee kuitenkin, ei kan­na­ta viedä sairaalaan”, jol­loin annetaan mor­fi­inia, ei vet­tä. Lapset ovat pakot­ta­neet nesteyt­tämään van­hus­ta, joka on toipunut ja on nyt sit­ten kun­nos­sa elämään vielä mon­ta vuotta.

      3. Pekka Taipale: Muu­ta­mat toisi­na­jat­teli­jat Ruot­sis­sa ovat toki muis­tut­ta­neet esi­his­to­ri­al­lis­es­ta leg­en­das­ta ”ättes­tu­pa”, surmakallio.

        https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ttestupa

        Hiukan sel­l­aisia kaiku­ja toimin­nas­sa on ollut. Jotkut van­huk­set ovat olleet tri­aagis­sa ”kuolee kuitenkin, ei kan­na­ta viedä sairaalaan”, jol­loin annetaan mor­fi­inia, ei vet­tä. Lapset ovat pakot­ta­neet nesteyt­tämään van­hus­ta, joka on toipunut ja on nyt sit­ten kun­nos­sa elämään vielä mon­ta vuotta.

        Sil­loin täl­löin näyt­tää vähän siltä, että tuol­laista ajat­telua olisi jonkin ver­ran Suomes­sakin. Antaa aihet­ta keskustelu­un, ja van­hus­ten hoidon tavoit­tei­den tarkasteluun.

  10. “Yhdys­val­lois­sa se tulee ole­maan vielä surkeampi kos­ka siel­lä ei ole mitään kansal­lista eläke­jär­jelmää ja sosi­aal­i­tur­vaa eikä terveydenhuoltoa”

    Onhan Yhdys­val­lois­sa julk­isra­hoit­teis­takin terveydenhuoltoa.

    1. Tähän men­nessä Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on onnis­tunut selviämään koronas­ta monia Euroopan mai­ta pienem­mäl­lä tapauskuolleisu­udel­la, vaik­ka tar­tun­tat­a­pausten määrä on tavat­toman suuri (suh­teessa väestöön).

      Ja tämä ei seli­ty sil­lä, että siel­lä ei tes­tat­taisi; tes­taus­määrät ovat (edelleen, suh­teessa väestöön) korkeampia kuin EU:ssa.

      Hyvin epäin­tu­iti­iviselta tun­tuu myös se tosi­a­sia, että kuolleisu­us on huo­mat­ta­van korkea niis­sä osaval­tiois­sa, joi­ta yleen­sä pide­tään “euroop­palaisimp­ina” eli eniten julk­ista hyv­in­voin­ti­jär­jestelmää kehit­täneinä (esim. New York, New Jer­sey, Mass­a­chu­setts, Connecticut).

      Läh­es kaik­ki ns. Trump-val­tio­ta ovat Yhdys­val­tain keskimääräisen kuolleisu­u­den ala­puolel­la, ja tämä tilanne on säi­lynyt sitkeästi, vaik­ka sen on arvel­tu muut­tuvan nopeasti.

      1. Pekka Taipale:
        Tähän men­nessä Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on onnis­tunut selviämään koronas­ta monia Euroopan mai­ta pienem­mäl­lä tapauskuolleisu­udel­la, vaik­ka tar­tun­tat­a­pausten määrä on tavat­toman suuri (suh­teessa väestöön).

        Hyvin epäin­tu­iti­iviselta tun­tuu myös se tosi­a­sia, että kuolleisu­us on huo­mat­ta­van korkea niis­sä osaval­tiois­sa, joi­ta yleen­sä pide­tään ”euroop­palaisimp­ina” eli eniten julk­ista hyv­in­voin­ti­jär­jestelmää kehit­täneinä (esim. New York, New Jer­sey, Mass­a­chu­setts, Connecticut).

        Läh­es kaik­ki ns. Trump-val­tio­ta ovat Yhdys­val­tain keskimääräisen kuolleisu­u­den ala­puolel­la, ja tämä tilanne on säi­lynyt sitkeästi, vaik­ka sen on arvel­tu muut­tuvan nopeasti. 

        Kir­joit­ta­jal­ta menee täysin ohi, ilmi­selvästi tarkoituk­sel­la, että jokainen repub­likaanien hal­lit­se­ma osaval­tio härskisti väären­tää ja pimit­tää luku­ja. Kun kuollei­ta ei voi hävit­tää kokon­aan niin kuolin­syyk­si ilmestyy ver­it­ulp­pa tai keuhkokuume.

        Näi­den lukumäärä onkin lisään­tynyt >500% mut­ta sitähän kir­joit­ta­ja ei tiedä. Eikä tai­da välit­tääkään tietää, sen ver­ran huolel­lis­es­ti se on uutisoitu.

        Ain­oa “tosi­a­sia” on se, että tilas­to on niinkuin se tehdään ja ero todel­lisu­udessa on kokon­aan rapor­toin­nis­sa, ei tapausten määrässä. Tapausten määrä jatkaa kasvuaan aivan kuten ennenkin kos­ka sille ei ole tehty mitään. Vielä kun koulut käyn­nistyivät täysin nor­maal­isti reilu viikko sit­ten, niin uusi ekspon­ti­aa­li­nen kasvu on hyvässä vauhdis­sa, vaik­ka viralli­nen tilas­to ei sitä näytäkään.

        USA myös ilmoit­taa tapausten kokon­ais­määrän kään­tyneen lasku­un samana päivänä kun rapor­toin­ti siir­ret­ti­in CDC:ltä Trumpin hallinnoimalle HHS:lle. Kas kun sattuikin. 

        Täysin selvää on, että jokainen joka uskoo USA:n viral­lisia raport­te­ja, ei tiedä todel­lis­es­ta tilanteesta yhtään mitään. 

        Toden­näköistä on että demokraat­tiosaval­tioiden kasvukäyrät pitää korot­taa toiseen potenssi­in että saadaan pahimpi­en repub­likaan­iosaval­tioiden todel­liset kasvukäyrät ja se, mitä he itse ilmoit­ta­vat, on puh­das­ta vessapaperia.

        Tämä myös sairaalalähteistä ilme­nee: Tapauk­set lisään­tyvät niin paljon että sairaalat ovat täyn­nä ja poti­lai­ta lähetään koti­in­sa kuole­maan, kos­ka ei vain mah­du. Reali­teet­ti, joka on täysin ris­tiri­idas­sa viral­lis­ten luku­jen kanssa.

      2. Kauhea ränt­ti:

        Thomas: Kir­joit­ta­jal­ta menee täysin ohi, ilmi­selvästi tarkoituk­sel­la, että jokainen repub­likaanien hal­lit­se­ma osaval­tio härskisti väären­tää ja pimit­tää luku­ja. Kun kuollei­ta ei voi hävit­tää kokon­aan niin kuolin­syyk­si ilmestyy ver­it­ulp­pa tai keuhkokuume.

        Nim­imerk­ki siis esit­tää melko kovia väit­teitä väären­nety­istä tilas­toista — ilman mitään lähteistystä.

        Jos väite pitäisi paikkansa, se näky­isi kokon­aiskuolleisu­udessa. Mut­ta se ei näy väitetyl­lä taval­la. Kaikkia koron­akuolemia ei kir­ja­ta koron­aksi, mikä on ns. nor­maali virhe eli sitä tapah­tuu jos­sain määrin kaikkial­la, myös Euroopan mais­sa. Mut­ta USA:n ylikuolleisu­us ei ole moninker­taista ilmoitet­tui­hin koron­akuolemi­in verrattuna.

        Ks. https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2767980

        Yhdys­val­lois­sa kuoli maalis-toukoku­un aikana kaikki­aan 781 000 ihmistä. Tämä on 122 000 kuole­maa enem­män kuin yleen­sä tänä vuo­de­naikana. Koron­akuolemia oli kir­jat­tu 95 000. Toisin sanoen kir­jaa­mat­to­mia tapauk­sia oli noin kol­mannes sen päälle, mitä oli ilmoitet­tu koron­aan kuolleiksi. 

        Vas­taavia tieto­ja on saatavil­la myös CDC:ltä.

        https://www.cdc.gov/nchs/nvss/vsrr/covid19/excess_deaths.htm

  11. Tois­taisek­si tar­tun­tamäärät ovat niin matalia, että tilanne on hoidet­tavis­sa tur­vavälein, tehoste­tul­la käsi­hy­gien­ial­la, maskeil­la julk­i­sis­sa kulku­vä­lineis­sä ja tehokkaal­la tar­tun­taketju­jen jäljit­tämisel­lä. Riski­maista palaavien karan­tee­nien pitää olla pakollisia.

  12. Mielestäni tässä nyt yliarvioidaan syn­tyvää taloudel­lista tuhoa. Kaik­ki työ­paikat eivät ole sama­nar­voisia. Nurin men­neen yök­er­hon tilalle nousee uusi heti kun tilanne on sel­l­ainen että toim­intaa voidaan taas järkevästi jatkaa. Samoin tur­is­mi nousee het­kessä kun tilanne on sel­l­ainen että matkus­t­a­mi­nen ympäri maail­maa on tur­val­lista. Väit­täisin jopa että tur­is­mi tulee toipumaan liiankin nopeasti maa­pal­lon kestävyy­den kannalta.

    Pysyvästä tuhos­ta voidaan puhua sil­loin jos kyse on osaamis­es­ta joka menetetään. Yleen­sä kyse sil­loinkin on osaamisen siir­tynis­es­tä muualle maail­maan, usein Kiinaan, esimerkik­si telakkateollisuus.

    Jois­sakin har­vois­sa tapauk­sis­sa voidaan puhua menete­tys­tä osaamis­es­ta. Jos tuho syn­nyt­tää monop­o­lin joka kyke­nee tukah­dut­ta­maan uuden syn­tymisen niin tässä on kyse todel­lis­es­ta mene­tyk­ses­tä. Nokian matka­puhe­lim­ien tuho, tarkoi­tan täl­lä omaa ohjelmis­toke­hi­tys­tä, kymme­nen vuot­ta sit­ten jät­ti markki­noille pelkästään Googlen ilman kil­pailua. Se on aiheut­tanut stag­naa­tio­ta, Android pol­kee paikallaan ilman kirittäjää.

    Yök­er­ho­ja, festare­i­ta tai tur­is­mia ei kan­na­ta sur­ra. Ne palaa­vat itses­tään kun aika on. Ja jos eivät palaa niin ne oli­vat tarpeettomia.

    1. K.k.:
      Pysyvästä tuhos­ta voidaan puhua sil­loin jos kyse on osaamis­es­ta joka menetetään.Yleensä kyse sil­loinkin on osaamisen siir­tynis­es­tä muualle maail­maan, usein Kiinaan, esimerkik­si telakkateollisuus.

      Jois­sakin har­vois­sa tapauk­sis­sa voidaan puhua menete­tys­tä osaamis­es­ta. Jos tuho syn­nyt­tää monop­o­lin joka kyke­nee tukah­dut­ta­maan uuden syn­tymisen niin tässä on kyse todel­lis­es­ta mene­tyk­ses­tä. Nokian matka­puhe­lim­ien tuho, tarkoi­tan täl­lä omaa ohjelmis­toke­hi­tys­tä, kymme­nen vuot­ta sit­ten jät­ti markki­noille pelkästään Googlen ilman kil­pailua. Se on aiheut­tanut stag­naa­tio­ta, Android pol­kee paikallaan ilman kirittäjää. 

      Pelkästään Google jäl­jel­lä markkinoilla? 

      Applen markki­nao­su­us kehit­tyneis­sä teol­lisu­us­mais­sa on maas­ta riip­puen 15–50+%, läh­es mil­jar­di iPhone-käyt­täjää ja markki­nao­su­udet ovat olleet jo vuosia aika vakaat. Ei Google nyt nyt ihan laak­ereil­la voi lep­äil­lä, eikä Applekaan.

      Nokian tuhon myötä ei menetet­ty mitään ohjelmis­to-osaamista. Apple ja Google tekivät kaiken sata ker­taa paremmin.

      Mut­ta asi­aan: kuten joku jo tote­si, mas­satyöt­tömyys johtaa pitkit­tyessään pysyvään pitkäaikaiseen työt­tömyy­teen ja kukaan ei tiedä mil­laiseen kaaok­seen se voi pahim­mil­laan johtaa. 

      Sik­si esim. palvelu­alo­jen ja etenkin eteläisen Euroopan tur­is­min rom­ah­duk­seen ei voi suh­tau­tua kevyesti.

      Miet­tikää Kreikkaa kym­menisen vuot­ta sit­ten ja ajatelkaa saman lev­iämi­nen mui­hinkin alueen maihin.

      1. Ilmaisin itseäni ilmeis­es­ti huonosti.

        Tuos­sa kol­man­nes­sa kat­e­go­ri­as­sa ei ole niinkääm kysymys että menetet­täisi­in ohjelmis­to-osaamista. Kyse on siitä että siinä menetet­ti­in Googlen ain­oa kil­pail­i­ja matka­puhe­lim­ien osalta. Tämä tilanne ei kor­jaan­nu itses­tään markki­na­t­aloudessa kos­ka bar­ri­er of entry on liian suuri.

        Apple ja Google eivät kil­paile keskenään omi­naisuuk­sil­la. Monop­o­likäsit­telyssä melkein 20 vuot­ta sit­ten Microsoft vetosi vas­taavasti myös Appleen Win­dowsin kil­pail­i­jana kun määritet­ti­in PC:n rel­e­vant mar­ke­tia. Microsoft­in väite men­estyi sil­loin huonos­ti ja yhtä hyväl­lä syyl­lä Googlen vetoami­nen Appleen kil­pail­i­jana on huono.

        Kuin­ka moni ver­tailee vakavis­saan Androidin uusim­man ver­sion omi­naisuuk­sia uusim­paan Iphoneen ja val­it­see sen perus­teel­la. Minä en tiedä ketään. Kysymyk­sessä on kak­si eri markkinaa.

      2. K.k.: Kuin­ka moni ver­tailee vakavis­saan Androidin uusim­man ver­sion omi­naisuuk­sia uusim­paan Iphoneen ja val­it­see sen perus­teel­la. Minä en tiedä ketään. Kysymyk­sessä on kak­si eri markkinaa.

        Kyl­lä ainakin meil­lä ver­tailti­in : Android on muuten perseestä, mut­ta iPhone sam­muu pakkasel­la. Siitä val­it­se­maan kumpi on tärkeämpi 😂

      3. Veikko: Nokian tuhon myötä ei menetet­ty mitään ohjelmis­to-osaamista. Apple ja Google tekivät kaiken sata ker­taa paremmin.

        Näen että kir­joit­ta­jal­la ei ole mitään käsi­tys­tä aiheesta vaan laukoo täy­del­lisen tietämät­tömyy­den suo­ma­l­la var­muudel­la. Apple tai Google eivät ole kumpikaan yhtään sen parem­pia, ennem­min päin­vas­toin: Näi­den bisnes *ei* ole myy­dä puhe­lim­ia vaan käyt­täjien henkilötietoja.

        Nokial­la oli ongelmia ohjelmis­to­jen laadus­sa mut­ta se oli johdon vika eikä ohjelmien tek­i­jöi­den: Kun piti saa­da tavaraa kiireel­lä markki­noille niin laadun­varmis­tus jätet­ti­in välistä. Sitä ongel­maa­han ei Applel­la tai Googlel­la ole: Käytän­nössä nämä eivät kil­paile keskenään ja ohjelmistopäiv­i­tyk­siä voidaan viivyt­tää puo­likin vuot­ta kos­ka tahansa.

        Siinä mis­sä Nokian bisnes ei ollut myy­dä käyt­täjien henkilöti­eto­ja vaan puhe­lim­ia ja se oli siis sata ker­taa parem­pi yri­tys käyt­täjän kannal­ta kuin kumpikaan näistä muista.

    2. Tämä on tärkeä asia, kun mietitään, mitä yri­tys­toim­intaa kan­nat­taa tukea ja mitä ei.

      Osaami­nen myy­dä suo­ma­laisille viinaa ei tule katoa­maan, vaik­ka yök­er­ho­ja menisi konkurssi­in. Sen sijaan teol­lisu­us ja palvelu­vi­en­ti voivat kär­siä pysyviä menetyksiä.

  13. Kai tässä voisi suo­raan sanoa, että EU-viskaalien ja samal­la myös Suomen johdon kesäi­nen visio siitä, että tärkeää olisi saa­da EU:ssa rajat taas auki ja tur­is­mi pyörimään oli eep­pinen vir­hearvio jota nyt pyritään han­skaa­maan pistämäl­lä jut­tu­ja taas kiinni. 

    Ehkä jo kol­man­nel­la ker­ral­la ymmär­retään, että tur­is­mi pan­demi­an aikaan ei ole se talouden muo­to jot­ka kan­nat­taa yrit­tää pelas­taa vaan ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja sat­sa­ta sel­l­aisi­in jut­tui­hin mitkä on mahdollista. 

    Nyt var­maan kan­nat­taisi pistää paukku­ja esimerkik­si etäopetuk­seen ja etä­työ­muo­toi­hin, kos­ka joka tapauk­ses­sa markki­nat niille on globaalit.

    1. Zache:
      Kai tässä voisi suo­raan sanoa, että EU-viskaalien ja samal­la myös Suomen johdon kesäi­nen visio siitä, että tärkeää olisi saa­da EU:ssa rajat taas auki ja tur­is­mi pyörimään oli eep­pinen vir­hearvio jota nyt pyritään han­skaa­maan pistämäl­lä jut­tu­ja taas kiinni. 

      Etc

      Mielestäni Sinä puolestasi yliarvioit talouden mukau­tu­miskyvyn annetul­la aikajänteellä.

      Kymmenet tuhan­net matkus­tus- ja hore­ca-alan työn­tek­i­jät, liikun­ta-ala, tapah­tu­ma­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jät, niistä riip­pu­vainen kul­je­tusala jne jne, yhtäkkiä joi­hinkin epämääräisi­in ”etä­työ­te­ol­lisu­ut­ta” tuke­vi­in tehtäviin?

      Itse olen kaikki­nen­sa talouden mukau­tu­miskyvyn, luo­van tuhon ja uusien työn muo­to­jen kan­nat­ta­ja ja näi­hin usko­va, mut­ta fak­ta on, ettei näin räjähtävän nopeal­la aika­jän­teel­lä ole mitään real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta tur­va­ta toimeen­tu­loa näin val­tavalle joukolle työn­tek­i­jöitä — varsinkin kun kyse ei ole kansal­lis­val­tios­ta nimeltä Suo­mi vaan globaal­ista muutoksesta.

      Suo­ma­lainen yhteiskun­ta on kulu­van kevään aikana osoit­tanut Euroopan mit­takaavas­sa poikkeuk­sel­lisen suuren kyvyt­tömyyten­sä ja/tai halut­to­muuten­sa näi­den ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaamiseen. Samal­la kun julk­i­sis­sa toimis­sa kiin­ni ole­vat ja tieto­työssä etätöi­hin kykenevät ovat peräänku­u­lut­ta­neet (kaikki­in mui­hin kuin itseen­sä) kohdis­tu­via elinkeino­jen kiel­to­toimen­piteitä, YTK epäon­nis­tui totaalis­es­ti velvoit­tei­den­sa hoi­dos­sa (kuin­ka paljon tästä aiheu­tui pikavip­pikierteitä jne jää nähtäväk­si), yri­tys­ten tukem­i­nen oli myöhässä ole­vaa puuhastelua ja julkisen val­lan toimen­piteet keskit­tyivät lähin­nä Tasaval­lan pres­i­dentin ja julkisen medi­an tsemppiviesteihin.

      1. Markku Tan­ni: Mielestäni Sinä puolestasi yliarvioit talouden mukau­tu­miskyvyn annetul­la aikajänteellä.

        Kymmenet tuhan­net matkus­tus- ja hore­ca-alan työn­tek­i­jät, liikun­ta-ala, tapah­tu­ma­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jät, niistä riip­pu­vainen kul­je­tusala jne jne, yhtäkkiä joi­hinkin epämääräisi­in ”etä­työ­te­ol­lisu­ut­ta” tuke­vi­in tehtäviin?

        Itse olen kaikki­nen­sa talouden mukau­tu­miskyvyn, luo­van tuhon ja uusien työn muo­to­jen kan­nat­ta­ja ja näi­hin usko­va, mut­ta fak­ta on, ettei näin räjähtävän nopeal­la aika­jän­teel­lä ole mitään real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta tur­va­ta toimeen­tu­loa näin val­tavalle joukolle työn­tek­i­jöitä – varsinkin kun kyse ei ole kansal­lis­val­tios­ta nimeltä Suo­mi vaan globaal­ista muutoksesta.

        Suo­ma­lainen yhteiskun­ta on kulu­van kevään aikana osoit­tanut Euroopan mit­takaavas­sa poikkeuk­sel­lisen suuren kyvyt­tömyyten­sä ja/tai halut­to­muuten­sa näi­den ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaamiseen. Samal­la kun julk­i­sis­sa toimis­sa kiin­ni ole­vat ja tieto­työssä etätöi­hin kykenevät ovat peräänku­u­lut­ta­neet (kaikki­in mui­hin kuin itseen­sä) kohdis­tu­via elinkeino­jen kiel­to­toimen­piteitä, YTK epäon­nis­tui totaalis­es­ti velvoit­tei­den­sa hoi­dos­sa (kuin­ka paljon tästä aiheu­tui pikavip­pikierteitä jne jää nähtäväk­si), yri­tys­ten tukem­i­nen oli myöhässä ole­vaa puuhastelua ja julkisen val­lan toimen­piteet keskit­tyivät lähin­nä Tasaval­lan pres­i­dentin ja julkisen medi­an tsemppiviesteihin.

        Ruuan ulos­myyn­tiä ei kiel­let­ty mis­sään vai­heessa. Jos jotain on syytet­tävä, niin syyl­liset ovat ne rav­in­to­la­palvelui­ta aikaisem­min kulut­ta­neet jot­ka eivät vai­h­ta­neet koti­inkul­je­tuk­si­in. Tämä osoit­taa vain sen, kuin­ka palvelu­aloil­la ole­vat ihmiset ovat todel­lisu­udessa turhia ja töis­sä ja palka­n­syr­jässä kiin­ni vain muiden armos­ta eli kulut­tamis­es­ta. Heti kun makro­ta­sol­la tapah­tuu kulu­tuk­sen kuris­t­a­mi­nen niin palvelu­alo­jen ihmiset heit­etään ensik­si junan alle.

        Tähän ongel­maan ei ole muu­ta ratkaisua kuin työt­tömyys­tur­van heiken­tämi­nen ja tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen jot­ta kaik­ki hakeu­tu­isi­vat korkeam­man osaamisen aloille pois palvelualoilta.

      2. Stadist: Tähän ongel­maan ei ole muu­ta ratkaisua kuin työt­tömyys­tur­van heiken­tämi­nen ja tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen jot­ta kaik­ki hakeu­tu­isi­vat korkeam­man osaamisen aloille pois palvelualoilta.

        Hakeu­tu­mi­nen ei vielä riitä mihinkään.

      3. Ruuan ulos­myyn­tiä ei kiel­let­ty mis­sään vai­heessa. Jos jotain on syytet­tävä, niin syyl­liset ovat ne rav­in­to­la­palvelui­ta aikaisem­min kulut­ta­neet jot­ka eivät vai­h­ta­neet kotiinkuljetuksiin. 

        Kas kun rav­in­to­las­sa syömi­nen ja rav­in­to­las­sa teh­dyn ruuan syömi­nen kul­je­tuk­sen jäl­keen kotona ovat kak­si aivan eri palvelua. Ensim­mäis­es­tä olen valmis mak­samaan (nyky­isin tosin vain teras­sil­la), jälkim­mäis­es­tä en. Ruo­ka näet ei kul­je­tuk­sen aikana parane.

  14. Kanaa rokot­taen kanan­mu­naan tuotet­ta­vat Covid-19-vas­ta-aineet oli­si­vat nopeasti valmis­tu­va suo­jaustapa. Nämä vas­ta-aineet ovat IgY-luokkaa, antaisi­vat limakalvoille keskit­tyvän coro­na­suo­jan. Tuotan­to­pros­es­si olisi nopea ja yksinker­tainen, mut­ta sen sijaan kaik­ki päätök­set ovat niin hitai­ta. Aivan kuten pis­ara- ja hengityssuojainasiassa.
    Käykää luke­mas­sa Kemia-lehden jut­tu IgY-vas­ta-aineista. Tuleen ei saa jäädä makaa­maan. Nyt täy­tyy toimia!

  15. Voisit Osmo yrit­tää takaoven kaut­ta kysyä mik­si verovaroin kus­tan­netut STM ja THL suh­tau­tu­vat niin vieroksu­vasti ihmis­ten yleis­es­tä immu­ni­teetista huole­htimiseen niin, että sil­lä olisi tässä tilanteessa merk­i­tys­tä juuri koron­aviruk­sen suh­teen. Eri­laiset ulkoiset asi­at kuten mask­it ovat mah­dol­lis­es­ti eduk­si. Samoin etäisyyk­sien pitämi­nen ja tarvit­taes­sa eristämi­nen voivat tul­la kyseeseen mut­ta nämä ovat vain asian ulkoinen puoli.

    Ihmisel­lä on myös yleinen immu­ni­teet­ti, joka voi olla vahvem­pi tai heikom­pi. Vaik­ka ei olisi rokotet­ta tai koro­nan eri­ty­istä immu­ni­teet­tia, niin yleinen immu­ni­teet­ti voi olla ihan riit­tävä suo­jaa­maan vakaval­ta sairas­tu­miselta vaik­ka tar­tun­nan saisikin.

    Koro­nan suh­teen selvästi kri­it­tisiä tek­i­jöitä ovat D‑vitamiinitaso sekä hive­naineista ainakin sinkin, seleenin ja mag­ne­siu­min taso. Jos vielä veren­sok­eri pysyy koko ajan alhaal­la, niin aina parem­pi, kun kohon­nut veren­sok­eri rom­ah­dut­taa nopeasti immuu­nipuo­lus­tuk­sen. Nämä tuli­vat esille jo heti ensim­mäi­sis­sä tutkimuk­sis­sa helmi-maaliskuussa.

    Vähän myöhem­min Indone­si­as­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan 75 nmol/l on juuri ja juuri suo­jaa­va D‑vitamiinitaso ja 100 nmol/l on D‑vitamiinin osalta riit­tävä, jos vain muuten on immuu­ni­jär­jestelmä kun­nos­sa. Suomes­sa yleinen suosi­tus ei ihan tälle tasolle yllä kuin osteo­poroosipoti­lail­la ja sik­si D‑vitamiinia kan­nat­taa syödä tästä eteen­päin läpi tal­ven vähin­täin 50 mikrogr/vr. Samal­la saa kausi-influ­enssaa vas­taan suo­jan, joka on toden­näköis­es­ti parem­pi kuin tule­va rokote, jos ei sit­ten sen kanssa onnis­tu­ta parem­min kuin kaikki­na vuosi­na aikaisemmin.

    Tämä asia olisi hyvin ollut mah­dol­lista selvit­tää Suomes­sakin ja vähän perus­teel­lisem­min otta­mal­la jo heti aluk­si koronat­estien yhtey­dessä verikoe vaik­ka tuhan­nelta ihmiseltä ja sit­ten seu­raa­mal­la koro­nan tart­tuvu­ut­ta ja oirei­den vakavu­ut­ta suh­teessa immuu­ni­jär­jestelmän perus­tana ole­via yleisiä tek­i­jöitä vas­taan ja eri­tyis­es­ti sel­l­aisia tek­i­jöitä vas­taan, joi­hin on help­po vaikut­taa kuten esim. vita­mi­i­ni- tai hivenainetasot.

    Sen sijaan, että THL olisi ohjeis­tanut miten tämä hoide­taan, niin tul­laan julk­isu­u­teen ja tode­taan, että mikä voisi vähempää kiin­nos­taa kuin ihmis­ten immuniteetti.
    https://www.talouselama.fi/uutiset/thl-perusteli-yli-70-vuotiaille-suunnattua-koronaohjetta-ja-antoi-samalla-painavan-varoituksen-emme-voi-tietaa-kenen-puolustuskyky-on-heikentynyt/490420f4-d788-40d1-8da0-f067f6e4d29e

    Teol­lisu­us­ra­hoit­teisen WHO:n vas­ta­hakoisu­u­den tukea ihmis­ten selviy­tymistä ilman rokot­tei­ta vielä saat­taaa ymmärtää mut­ta mikä on STM:n ja THL:n moti­ivi olla käyt­tämät­tä help­po­ja ja edullisia vaihtoehtoja?

  16. Valitet­tavasti tästä kri­i­sistä on tul­lut hyvä keino tien­ata joil­lakin har­voil­la toimialoilla.

    Näitä ovat mm. lääke­te­ol­lisu­us, finanssi­te­ol­lisu­us, keskus­pankki­jär­jestelmä, suuri agro­bisnes sekä aseteollisuus.

    Eli jälleen ne jot­ka ovat hyö­tyneet kaik­ista kri­i­seistä eniten.

    Taval­liset ihmiset eivät ehkä jo nyt saa lasku­jaan mak­set­tua tai ovat mak­sukyvyt­tömiä mil­loin tahansa.

    Tilanne ei parane vaan huonon­tuu. Se että itsel­lä tai läheisil­lä on edes jokin asia ok, ei tarkoi­ta että tilanne olisi sama kaikkien kohdal­la kaikkialla.

    Samaan aikaan huipen­tuu ennen­näkemätön tais­telu val­las­ta. Tämä tapah­tuu val­ti­ol­lis­ten toim­i­joiden kus­tan­nuk­sel­la ja yhä lisää val­taa siir­tyy isoille korporaatioille.

    Lop­putu­los on että lop­pukin val­ta mitä jois­sakin mais­sa on ollut demokra­t­ian nimen alla menetetään pysyvästi. Vaaleil­la tai muil­la nor­maaleina pide­ty­il­lä asioil­la ei ole lop­ul­ta mitään merkitystä.

    Monien elämän­laatu heikke­nee ilman toivoa muutoksesta.

    Jär­jestelmän pyörät ovat enää heikosti kiin­ni ja lop­ul­ta ne putoa­vat yksi ker­ral­laan, jol­loin mat­ka loppuu.

    Korona on vaka­va asia, mut­ta kuitenkin vain työkalu jol­la tavoitel­laan val­lan ja var­al­lisu­u­den uudelleen jakoa.

    1. Tot­ta, fol­low the mon­ey ‑peri­aate sopii tähänkin tapauk­seen enem­män kuin hyvin. Tähän liit­tyy myös se, että k‑virukseen olisi ole­mas­sa toimi­va hoito (hydroksik­loroki­i­ni + atsitromysi­i­ni + sink­ki aikaises­sa vai­heessa annet­tuna, tutkimuk­sen kohteena on myös iver­mek­ti­i­ni). “Ongel­ma” on vain se, että HCQ on hal­pa, sil­lä kukaan ei tien­aa, ja sik­si siitä pitää vai­eta täysin. Eikä pelkästään vai­eta, vaan sen puoles­ta puhu­jat vaien­taa sen­su­uril­la (esimerkkinä vaik­ka Mikko Pau­nion ansiokas kir­joi­tus hydroksik­loroki­in­ista, joka sen­suroiti­in Uud­es­ta Suomes­ta). Lisää tietoa aiheesta Pau­nion FB-sivuilla.

      Oma lukun­sa on ns. “vas­tu­ulli­nen” val­ta­me­dia otsikoi­neen (“Jos on vat­sakipua, mene koronat­esti­in”, “koronas­ta aiheutuu sydän­viko­ja ja aivo­vau­ri­oi­ta” yms.). Enkä kyl­lä ymmär­rä tar­tun­to­jen määrään keskit­tymistä, kos­ka posi­ti­ivisik­si tes­ta­tu­ista henkilöistä 80 % pysyy oireet­tom­i­na (ja sairaalas­sa osas­to­hoi­dos­sa täl­lä het­kel­lä 13.8. Suomes­sa alle 10 henkeä).

  17. Kevääl­lä tilanne päästet­ti­in pahak­si (ei siis heti yritet­ty puris­taa tapaus­määriä vähäisek­si ts. jälji­tyksin hal­lit­tavak­si) ja sen seu­rauk­sen tarvit­ti­in sulku­ja, jos­ta seu­raa elvy­tys­tarvet­ta. Nyt tehdään osin ihan samo­ja virheitä, esimerkik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoituk­sia ei ole merkit­tävästi enem­män kuin kevääl­lä. Kansal­la ei ole immu­ni­teet­ti­akaan, tot­ta kai tois­tuu kevään leviäminen.

    Toinen aal­to seu­raa kun ihmis­ten kon­tak­tit kas­va­vat. Tiedo­tuk­sel­lis­es­ti lehdis­töstä saa lukea otsikoi­ta pitkin kesää tyyli­in “nyt kan­nat­taa naut­tia kesästä”, “vih­doinkin voi naut­tia tur­val­lis­es­ti” tms. Samaan aikaan epi­demia ei ole hävin­nyt minnekään.

    Kansan käyt­täy­tymistä ohjataan osit­tain tiedo­tuk­sel­la. Sen sijaan, että muis­tuteltaisi­in että varovaisu­us on edel­lleen tarpeen, pure­taan lop­utkin rajoituk­set. Tätä vahvem­paa sig­naalia ei voi antaa sille, että nyt on tur­val­lista pala­ta van­haan tapaan ja uno­htaa kevään höm­pö­tyk­set. Jos rajoituk­set on puret­tu, onhan se tur­val­lista, eihän niitä muuten puret­taisi, eihän?

    Yksi merkit­tävä asia on var­masti ollut etä­työ­su­osi­tus. No sekin lakkautet­ti­in. Kansan mieliku­vaa ei muu­ta se, että yksit­täi­nen min­is­teri piipit­tää sivu­lauseessa tämän viikon STM tiedo­tusti­laisu­u­den tyyli­in “no suosi­tus puret­ti­in eikä uut­ta ole mut­ta vois silti miet­tiä onko tarpeen men­nä sinne kont­to­rille”. Samaan aikaan lehdis­tö kyl­lä muis­tut­taa “etä­työ­su­osi­tus­ta ei enää ole”.

    Kaikkein kallein tapa hal­li­ta epi­demioi­ta on päästää ne ryöp­sähtämään hal­lit­se­mat­toman isok­si ja reagoi­da vas­ta sit­ten. Kun kasvua on näkynyt jo 1kk, olisi tiedo­tuk­sen kasvuakin varovaisu­u­den tarpeesta toivonut jo viime kuun aikana. Voisi myös pohtia mitä Uusi-see­lan­ti on tehnyt eri taval­la, heil­lähän on 100pv nol­laa takana.

    1. Her­raH­ki: . Nyt tehdään osin ihan samo­ja virheitä, esimerkik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoituk­sia ei ole merkit­tävästi enem­män kuin keväällä.

      Kaikkien omi­tu­isin on se, että lento­ken­tältä voi vapaasti kävel­lä kadulle eikä minkään­laista valvon­taa tai seu­ran­taa ole. Ei edes siitä että kuka tuli/meni.

      Tätä ihme­telti­in jo sil­loin kun Uusi­maa pan­ti­in kiin­ni: Olisi riit­tänyt että pan­naan pari lento­kent­tää kiin­ni ja kaik­ki tuli­jat karan­teeni­in. Mut­ta sehän ei käynyt, Brys­selinkävi­jöille olisi tul­lut vaikeuk­sia, siis val­tion johdolle.

      Sit­ten näitä yritetään jäljit­tää *sen jäl­keen* kun nämä ovat ilmoit­tau­tuneet sairaik­si sairaalaan? Siinä kohdas­sa nämä ovat ehti­neet tar­tut­taa jo kym­meniä ihmisiä lento­ken­täl­lä, matkalla koti­in ja paikallises­sa ravintolassa.

    2. Her­raH­ki:
      Kevääl­lä tilanne päästet­ti­in pahak­si (ei siis heti yritet­ty puris­taa tapaus­määriä vähäisek­si ts. jälji­tyksin hal­lit­tavak­si) ja sen seu­rauk­sen tarvit­ti­in sulku­ja, jos­ta seu­raa elvy­tys­tarvet­ta. Nyt tehdään osin ihan samo­ja virheitä, esimerkik­si rajat vuo­taa kuin seu­la ja rajoituk­sia ei ole merkit­tävästi enem­män kuin kevääl­lä. Kansal­la ei ole immu­ni­teet­ti­akaan, tot­ta kai tois­tuu kevään leviäminen.

      etc.

      Näke­myk­sesi on täy­delli­nen ter­veystur­val­lisu­u­den man­i­festi, mut­ta niis­sä harvem­min tulee otet­tua huomioon kaikkia niitä luke­mat­to­mia inhimil­lisiä tek­i­jöitä, joi­ta täl­laiseen ter­veyste­knokraat­tiseen excel-mallintelu­un riittää.

      Social dis­tanc­ing on merkit­tävän osan ihmi­sistä mieltä todel­la kur­jaa. Mielestäni pitää olla rohkeut­ta myön­tää ja tode­ta, että ihmiset eivät määrät­tömän pitk­iä aiko­ja siedä tois­t­en­sa väis­te­lyä — val­lankin kun san­ot­tu väis­te­ly aiheut­taa merkit­täviä toimeen­tu­lo- ja ter­veysongelmia monille.

      Maail­man­laa­juis­es­tikin on huo­mat­tavis­sa (Yhdys­val­to­ja myö­den), että vaik­ka tapaus­määrät nou­se­vat, sairaan­hoitoon joutunei­den ja kuollei­den osu­us tode­tus­ta tar­tun­noista on kään­tynyt lasku­un. Tälle voidaan speku­loi­da usei­ta syitä läh­tien viruk­sen omi­naisuuk­sista, kau­si­vai­htelus­ta, sairas­tunei­den ikärak­en­teesta, paratuneista hoitokeinoista sairaan­hoitoon joutunei­den kesken jne.

      Jos­sain vai­heessa mei­dän on pakko aloit­taa vähem­män tun­teelli­nen, ratio­naalisem­pi keskustelu siitä, että minkä ver­ran olemme yhteiskun­nal­lisin rajoi­tus­toimen­pitein sään­telemässä ihmis­ten sosi­aal­ista elämää ja elinkeinon har­joit­tamista, jot­ka kuitenkin var­maan kaik­ki tun­nus­tamme tarve­hier­arkian osak­si. Varsinkin, jos taudin objek­ti­ivis­es­ti arvioitu IFR-kat­e­go­ria, sairaan­hoidon tarve jne. osoit­tau­tu­vat madal­tuviksi. Pelkkä tapaus­määrien maa­ni­nen vah­taami­nen ei tuo­ta kuin sel­l­aisen elämän­laadun menet­tämisen, ettei maail­mal­la nähtyä mel­lakoin­tia, pahoin­voin­tia ja lev­ot­to­muuk­sia kan­na­ta ihmetellä.

      Mitä tulee koro­nan mah­dol­lisi­in pitkäaikaisvaiku­tuk­si­in (joka on tämän het­ken primus motor­e­i­ta rajoi­tus­ta puoltavas­sa keskustelus­sa) mei­dän on tietenkään oikeasti liian aikaista sanoa mitään ja lisäk­si on hyvä huo­ma­ta, ettei tämä ole mikään yksi­no­maan COVIDi­in liit­tyvä ilmiö — moni esimerkik­si A‑viruksen, influ­enssan, mononuk­leoosin tai vas­taavia sairas­tanut voi todis­taa, että mon­es­ta virus­taud­ista toipumi­nen voi viedä hyvinkin kauan — tässä puhun itsekin koke­muk­sen rin­taäänel­lä. Onko tämä niin vaka­va kansallinen/globaali ongel­ma (niin ikävää kuin yksilö­ta­sol­la onkin), että sen takia tulee luop­ua pysyvästi tai määrämät­tömän pitkäk­si aikaa mon­es­ta tekemis­es­tä, joka nos­taa elämän­laat­ua? Tämä on tietysti kullekin henkilöko­htainen arvokysymys. Min­un mielestäni lop­ut­toma­l­la rajoit­tamisel­la ei voi­da eikä kan­na­ta mennä.

      Helpoista kon­tak­tien vähen­tämiskeinoista, kuten etä­työ­su­osi­tuk­ses­ta, olemme samaa mieltä.

      Uuden See­lainen “toisin tekemiset” selviävät netistä nopeasti. Sisäl­si mm. 7 viikon lock­down­in ja rajo­jen täy­del­lisen sulkemisen. Kuten Osmo kir­joit­taa, tämä on tehnyt NZ:n tur­is­mielinkeinos­ta selvää jälkeä enkä näe miten tämä voisi olla pidem­pään jatkues­saan vaikut­ta­maan myös maan vien­ti­te­ol­lisu­u­den (sekä tavara- mut­ta varsinkin palvelu­vi­en­ti) toimintakykyyn.

  18. Vii­sai­ta huomioita.

    Jot­ta R0-luvus­ta olisi hyö­tyä, tulisi siitä tosi­aan pois­taa ne tar­tun­nat, jot­ka (i) ovat var­muudel­la peräisin ulko­mail­ta sekä (ii) ne tar­tun­nat, jot­ka ovat levin­neet yksit­täisen ruokakun­nan sisäl­lä ja jot­ka ovat peräisin jonkin per­heen­jäse­nen ulko­maan­reis­sul­ta. Jos pienessä kun­nas­sa asu­va Mat­ti palaa Espan­jan-reis­sul­ta sairas­tuneena ja tar­tut­taa viisi­henkisen per­heen­sä, “rake­toi­vat” kun­nan koronatar­tun­nat tilas­tol­lis­es­ti. Jos Mat­ti per­hei­neen malt­taa pysyä koti­olois­sa, ei muiden kun­ta­lais­ten de fac­to ris­ki sairas­tua juuri kasva. 

    On myös huo­mat­ta­va, että tes­taus Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä akti­ivisem­paa kuin koskaan epi­demi­an aikana. Kun virus kiertää väestössä, mitä enem­män tes­tataan, sitä enem­män posi­ti­ivisia. Samal­la kas­va­vat tes­taus­määrät tuot­ta­vat yhä tarkem­paa kuvaa viruk­sen levin­neisyy­destä. Jos testi­in sisäl­tyy tyyp­il­listä virheel­lis­ten posi­ti­ivis­ten tulosten riskiä, alka­vat ne +10 000 testi­ta­pauk­sen määrässä jo näkyä.

    Talouden osalta keskeisin kysymys on, miten saa­da yhteiskun­ta pyörimään mah­dol­lisim­man nor­maalis­sa mood­is­sa kuitenkin siten, että ehkäistään koron­avirustapausten gen­eroima ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mit­tumi­nen. Epi­demi­an eten­e­misen ja laa­jan tutkimuk­sen myötä tähän pitäisi olla merkit­tävästi parem­pia vas­tauk­sia kuin kevääl­lä, jol­loin vähän sitä sun tätä pis­tet­ti­in noin var­muu­den vuok­si kiinni. 

    Esimerkik­si Tex­as­in Med­ical Asso­ci­a­tion­in laa­jalti viitat­tu aktivi­teet­tien riski­ta­so­ma­lli suh­teessa koron­aviruk­sen lev­iämis­po­ten­ti­aali­in tun­tuu sopi­van ihmeen huonos­ti Suomen oloi­hin. Mallin “Korkean riskin” luok­i­tuk­ses­ta löy­tyy Suomes­sa koron­aviruk­sen mas­sale­viämisti­lantei­ta (häät ja hau­ta­jaiset). Toisaal­ta “Hälyt­tävän riskin” luok­i­tuk­ses­ta löy­tyy kun­tos­ale­ja, huvipuis­to­ja ja eloku­vateat­tere­i­ta, jois­sa korona ei Suomes­sa ilmeis­es­ti ole juuri levin­nyt. Uutisvir­ran perus­teel­la Lin­nan­mäen korona-altistuskaan ei ole vielä man­i­festoitunut tartuntaketjuina.

  19. Kuten itsekin olet toden­nut, talout­ta ei tuhoa rajoituk­set vaan pelko. Pelkoa on täl­lä het­kel­lä ehkä jopa enem­män omas­ta taloudel­lis­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta kuin virus­tar­tun­nan saamis­es­ta, kos­ka tar­tun­tati­lanne Suomes­sa on viime aikaises­ta nousus­ta huoli­mat­ta aika alhainen. Nyt on ker­rot­tu, kuin­ka koti­talouk­sien tuloista jää säästöön ennä­tyk­selli­nen paljon, kun raho­ja ei uskalleta käyt­tää. Jos tar­tun­tati­lanne läh­tee nousu­un, alkaa se taas pelot­taa enemmän.

    Uuden-See­lan­nin tur­is­mi ulko­mail­ta olisi men­nyt läh­es nol­li­in, vaik­ka he eivät olisikaan sulke­neet rajo­jaan. Siinä tapauk­ses­sa korona olisi jatkanut jyl­läämistään maas­sa eikä suurin osa tur­is­teista olisi uskaltanut matkus­taa sinne.

    Suomes­sa on men­nyt koro­nan suh­teen hyvin ja monia aiem­min toiv­ot­tu­ja keino­ja ote­taan valikoimaan, mm. kasvo­mask­it ja tuoreet kokeilut ulko­mail­ta tullei­den karan­teenin kiristämisessä. Niil­lä toiv­ot­tavasti väl­tetään uusi lock­down jopa Uudel­la­maal­la. Karan­tee­ni­asi­as­sa näkyy, kuin­ka Suomes­sa on luotet­tu kansalais­ten vas­tu­ullisu­u­teen, mut­ta kuin­ka osal­la kuitenkin itsekkyys menee edelle. Kaik­ki eivät ymmär­rä, että vaik­ka heil­lä ter­vey­delli­nen ris­ki ei olisi suuri, niin koko maan (myös hei­dän) talous on vaaras­sa. Tämän koke­muk­sen perus­teel­la minä olen pakko­jen kan­nal­la, myös mask­i­asi­as­sa. Lain­säädän­tö kaivan­nee tältä osin muu­tok­sia, ainakin pakolli­nen valvot­tu karan­teeni rajoite­tu­ista maista tul­lessa (jon­ka ajal­ta val­tio ei kor­vaa toimeen­tu­loa) ja mah­dol­lisu­us määärätä alueel­lisia mask­ipakko­ja. Lisäk­si lait­taisin yök­er­hot takaisin kiin­ni ja isoi­hin yleisöti­laisuuk­si­in määräisin maskipakon.

  20. Tässä vai­heessa alkaa olla selvää ettei tar­tun­to­jen määrän min­i­moin­ti voi olla mikään ensisi­jainen tavoite, vaan kuole­man­ta­pausten ja kli­inisen sairau­den vakavi­in muo­toi­hin sairas­tunei­den määrän min­i­moin­ti. Vaikea kysymys on mil­loin tar­tun­to­jen määrää kan­nat­taa min­i­moi­da, ja mil­loin rajoit­ta­mi­nen johtaa vain huonom­paan lop­putu­lok­seen myöhem­min kun rajoituk­si­in lop­ul­ta väistämät­tä kyllästytään.

    Jos Suomes­sa ei ole keskimäärin minkään­laista immu­ni­teet­tia, mallia kan­nat­taa var­maankin ottaa Sin­ga­pores­ta, jos siel­lä on onnis­tut­tu pitämään ylikuolleisu­us aisois­sa. Siinä epä­to­den­näköisessä tapauk­ses­sa että Suomes­sa olisi keskimäärin riit­tävä immu­ni­teet­ti vähen­tämään kli­inisen taudin vakavia muo­to­ja, toimen­piteil­lä lie­nee vähem­män merk­i­tys­tä. Kon­ser­vati­ivi­nen strate­gia on toimia kuten nyt toim­i­taan. Suomen läh­estymistapa vaikut­taa nyt täysipäisem­mältä kuin kevääl­lä, vaik­ka ylim­i­toitet­tu päiväkoti­las­ten ja koul­u­lais­ten kiusaami­nen vähän häir­it­see. Lapsen vuo­ta­va nenä koti­in­jäämisen ja pahim­mil­laan koronat­estin kri­teer­inä ei ole tästä maailmasta.

    Espan­jas­ta 7.8 kuul­tua:

    The accel­er­a­tion of infec­tions does not cor­re­spond with an increase in mor­tal­i­ty. Six­teen deaths from coro­n­avirus have been reg­is­tered in the last week. Three new deaths have been report­ed in the last 24 hours. The total deaths in the pan­dem­ic ris­es to 28,503. The data excludes deaths in res­i­dences and those who had symp­toms com­pat­i­ble with Covid-19 but did not under­go a diag­nos­tic test. Spain’s mor­tal­i­ty rate has returned to nor­mal com­pared with the same peri­od over the pre­vi­ous five years, with no excess deaths since 18 May.

    Jäämme odot­ta­maan onko Espan­jas­ta puut­tu­va sairas­tunei­den määrän ja ylikuolleisu­u­den kor­re­laa­tio pysyvä ilmiö, ja miten se jakau­tuu alueel­lis­es­ti. Jos ylikuolleisu­ut­ta ei toises­sa aal­los­sa esi­in­ny, on johtopäätös: 

    Euroopas­sa epi­demia jyl­lää voimal­la. Se tarkoit­taa, että yhteiskun­tia pitää alkaa taas sulkea ja tur­is­mi lopettaa.

    on yksiselit­teis­es­ti väärä, ja ymmär­ryk­semme Covid-19 ‑epi­demi­an dynami­ikas­ta vakavasti puutteellinen.

    Espan­jas­ta vielä: ylikuolleisu­usti­las­to­jen val­os­sa Espan­ja kär­si koro­nan ensim­mäis­es­tä aal­losta paljon viral­lista Covid-19 ‑totu­ut­ta pahem­min: lasken­nalli­nen ylikuolleisu­us oli 44868 (melkein promille väestöstä) kun viralli­nen luku oli samaan aikaan 28432. Jos IFR:n ja taudin eten­e­misnopeu­den välil­lä on yhteys, olisi kum­mallista jos toisen aal­lon kuolleisu­us olisi lähel­läkään ensim­mäistä aal­toa, kos­ka ensim­mäi­nen (seu­rauk­sil­taan dra­maat­ti­nen) aal­to rippei­neen ehti pyöriä maas­sa puolisen vuot­ta ennen toisen aal­lon havaitsemista.

    1. spot­tu: Suomen läh­estymistapa vaikut­taa nyt täysipäisem­mältä kuin keväällä

      Perun puheeni. Nyt se näköjään taas alkaa, sotke­taan poli­iti­ik­ka ja lääketi­eteelli­nen hark­in­ta. Vedo­taan tar­tun­tatau­ti­lain mukaiseen virkavas­tu­ul­la tapah­tu­vaan lääkärin päätök­seen, mut­ta kri­tee­rien poh­jana ovat hal­li­tuk­sen hihavakiot jot­ka muut­ta­vat suurim­man osan maail­man maista riskimaiksi.

      Huo­maan toivo­vani että tar­tun­to­jen määrä Suomes­sa kiipeäisi pikaises­ti hal­li­tuk­sen hihas­taan rav­is­tamia rajo­ja suurem­mik­si jot­ta heille tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us perään­tyä itse rak­en­ta­mas­taan umpiku­jas­ta kasvot säi­lyt­täen vetoa­mal­la siihen etteivät rajoi­tus­toimen­piteet ole enää vaikut­tavia kos­ka Suomen tau­ti­ti­lanne. Siihen ei onnek­si kovin kum­moista tar­tun­tamäärää tarvita.

      Kuten kevääl­lä, riskiryh­mien suo­jaami­nen vaikut­taa jäävän näyt­tävämpi­en oper­aa­tioiden var­joon. Ainakin min­ua kiin­nos­taisi tietää kuin­ka hyvin riskiryh­mien kanssa työsken­tele­vien on mah­dol­lista halutes­saan päästä testei­hin, ja onko suo­javä­lineitä vih­doin riittävästi.

  21. Minä toivon, ettei kukaan kuvit­tele Suomen koronalu­vun ole­van tuo 7500 jotain. Suomes­sa on toden­näköis­es­ti kym­meniä­tuhan­sia tar­tun­nan saanei­ta, myös oireis­es­ti sairas­tanei­ta. Sairas­taneista vain mur­to-osa on päässyt testei­hin ensim­mäisessä aal­los­sa, sil­lä helmiku­us­sa ja maalisku­us­sa ja vielä huhtiku­un puolel­la har­va pääsi. Testit oli rajoitet­tu hoito­henkilökun­nalle ja ulko­maan tur­is­teille. Kesäl­lä moni on sairas­tanut kaikessa hiljaisuudessa.

    Mitä tulee rokot­teeseen, sitä ei pidä tuo­da markki­noille liian aikaisin. Kaik­ki muis­ta­vat Pan­dem­rix skan­daallin, kun liian nopeasti ja huonos­ti tes­tat­tu rokote tuli käyt­töön. Rokot­teeseen liit­tyy myös paljon avoimia kysymyksiä.

    Sopi­iko sama rokote kaikille? Veikkaan että vas­taus on, ei sovi. Pitäisi olla usei­ta vai­h­toe­hto­ja, mielel­lään myös suo­ma­laisia epäkau­pal­lisia rokot­tei­ta, jois­sa voiton­tavoit­telu ei ole tärkeintä.

    Onko rokote tur­valli­nen taudin jo sairastaneelle?
    Rokot­tei­ta ei ole tapana ottaa tautei­hin, jot­ka henkilöl­lä on jo ollut. Ongel­ma on kuitenkin siinä, että Suomes­sa ei tiede­tä, kenel­lä sairaus on jo ollut. Pitäisi olla mah­dol­lisu­us päästä vas­ta-ainetestei­hin ja tarvi­taan tarkem­pia teste­jä, jot­ka mit­taa­vat myös pieniä määriä vas­ta-ainei­ta. Nekin saat­ta­vat koro­nan tapauk­ses­sa riit­tää immuniteettiin.Toisilla voi olla koron­virus jäänyt piileväk­si kehoon. Heitäkään ei ole kaikkia tes­tat­tu. Voiko rokote aiheut­taa immuu­ni­jär­jestelmän ylireak­tion taudin jo sairas­ta­neel­la, kun elim­istö kohtaa viruk­sen uudestaan?

    Rokote olisi järkev­in­tä antaa ensim­mäisek­si riskiryh­mäläisille, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat ja arvioi­da sen jäl­keen, mihin se riit­tää. Luon­nol­lis­es­ti sen pitää olla heille myös tur­valli­nen rokote.

  22. Mur­to-osaan vähen­tyneet ennenaikaiset syn­ny­tyk­set ovat tuskin ain­ut hyvä seu­raus vähen­tyneistä tau­ti­tar­tun­noista. Siis kaik­ista tar­tun­noista eikä vain koronaviruksista.

    Mikä tahansa hal­pa, help­po ja tehokkaak­si osoit­tau­tunut hygien­i­a­toi­mi kan­nat­taa ottaa nyt pysyvästi käyt­töön, ei vain suosi­tuksin vaan lailla.

    Sairaudet ja vai­vat johtu­vat taudeista. Geen­it eivät ole kehit­tyneet tap­pa­maan isäntiään.

  23. Maail­ma ei elä pelkäl­lä turismilla.

    Kokon­aisu­udessaan (mm. ilmas­ton läm­pen­e­misen kannal­ta) on eri­no­maisen hyvä asia, että holti­ton lentomatkus­tus ja tur­is­mi ovat vähän rauhoittuneet.

    Uudessa-See­lan­nis­sa tur­is­mi on kärsinyt, mut­ta muuten elämä on nor­maalia. Ja toisaal­ta, se tur­is­mi olisi kärsinyt ihan riip­pumat­ta Uuden-See­lan­nin poli­ti­ikas­ta. Kuka matkus­taa nyt Ruot­si­in lomalle?

    Sin­ga­poren osalta tilas­tois­sa lie­nee vierastyö-lisää / ‑harhaa. Sama jut­tu kuin mon­en ara­bi­maan kohdalla

  24. Uudessa-See­lan­nis­sa ei tapauk­sia sataan päivään. Ratkaisuna oli taudin painami­nen nol­laan eristyk­sel­lä ja sen jäl­keen *kaik­ki* maa­han­tuli­jat karan­teeni­in kahdek­si viikok­si. Mei­dän omae­htoinen karan­teen­imme on vit­si. En usko yhdenkään Haa­paran­nan nuuskan­hak­i­jan ole­van karan­teenis­sa sen parem­min kuin Brys­seli­in sukku­loivien mep­pi­en ja lob­barei­den. Kovin suur­ta luot­toa ei ole myöskään Barcelo­nan bailaa­jien karan­teenin suhteen.
    PS. Viimeisen neljän päivän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toisen aal­lon tuomio­pro­fee­tat joutu­vat vielä hiukan hiljen­tämään huutoaan.

    1. Marko Jalo­nen: PS. Viimeisen neljän päivän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toisen aal­lon tuomio­pro­fee­tat joutu­vat vielä hiukan hiljen­tämään huutoaan.

      Sitä ennen parin viikon keskiar­vo oli alle 10. Mut­ta sitähän kir­joit­ta­ja ei tun­nus­ta että tapauk­set ovat kaksinker­tais­tuneet alle viikos­sa. Kun koulut avataan niin ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu vas­ta pääsee alkuun.

      Koke­muk­ses­ta tiede­tään että syksyn flun­ssakausi alkaa täs­mälleen siitä kun koulut alka­vat. En näe mitään syytä olet­taa että korona olisi mikään poikkeus tähän sääntöön.

    2. Marko Jalo­nen:
      Uudessa-See­lan­nis­sa ei tapauk­sia sataan päivään. Ratkaisuna oli taudin painami­nen nol­laan eristyk­sel­lä ja sen jäl­keen *kaik­ki* maa­han­tuli­jat karan­teeni­in kahdek­si viikok­si. Mei­dän omae­htoinen karan­teen­imme on vit­si. En usko yhdenkään Haa­paran­nan nuuskan­hak­i­jan ole­van karan­teenis­sa sen parem­min kuin Brys­seli­in sukku­loivien mep­pi­en ja lob­barei­den. Kovin suur­ta luot­toa ei ole myöskään Barcelo­nan bailaa­jien karan­teenin suhteen.
      PS. Viimeisen neljän päivän tar­tun­nat 20,22,14,16. Toisen aal­lon tuomio­pro­fee­tat joutu­vat vielä hiukan hiljen­tämään huutoaan.

      Vain pieni sivuhuomio: Brys­seli­in ei juuri nyt paljon matkuste­ta lob­baa­maan. Olen itse lob­bari, ja tuskin pääsen/joudun sinne lähikuukausi­na. Toki suosit­te­len kaikille Bel­giaan matkaav­ille vira­nomais­su­osi­tusten ja ‑määräys­ten noudattamista.

  25. “Jot­ta lock down­ista ei tulisi yhtä kallista kuin kevääl­lä, pitäisi tietää enem­män siitä, mis­sä olo­suhteis­sa virus lev­iää ja mis­sä ei. ”

    Kos­ka virus­ta on tutkit­tu ennen­näkemätön määrä, niin kaiken jär­jen mukaan nyt pitäisi olla kevääseen ver­rat­tuna paljon enem­män tietoa täs­mä­toimia varten. Kos­ka virus lev­iää merkit­tävästi super­leviämisenä, niin isot kokoon­tu­miset, yök­er­hot ja matkailu pitäis iol­la koko ajan enem­män taa vähem­män rajoi­tusten alla.

    Mut­ta onko poli­it­tista tah­toa? Selvää on että kun tar­tun­nat keskit­tyvät Uudelle­maalle, kaikkien rajoi­tus toimien pitää myös keskit­tyä sinne, eikä men­nä sol­i­daaris­es­ti koko Suomen kat­tavil­la “one size fits fot all”-tasapäistävillä rajoituksilla. 

    Tämä paikallisu­u­den läh­es­tulkoon täy­delli­nen puut­tumi­nen ollut hal­li­tuk­selta ihan käsit­tämätön käde­tys epi­demi­an tor­jun­nas­sa. Toisaal­ta sen ker­ran kun toim­i­taan paikallis­es­ti, ammu­taan tykil­lä kär­pästä (Uuden­maan eristys) ja sit­ten kum­minkin vede­tään koko maas­sa yhdel­lä saplu­u­nal­la alus­ta loppuun.

    1. Tämä.

      On vaikea ymmärtää esim. Suomen päätöstä sulkea kaik­ki rav­in­to­lat, kun ongel­ma ovat nimeno­maan yök­er­hot. Suomes­sa­han ei mitään lock-dow­n­ia edes kevääl­lä ollut. Järeim­mät väli­neet oli­vat van­hempi­en koul­u­lais­ten siir­to etäopetuk­seen ja rav­in­toloiden sulkem­i­nen. Molem­pi­en osalta oli­si­vat niis­sääkin riit­täneet kohdis­te­tum­mat toimet.

      Ja edelleen on vaikea ymmärtää val­tion ham­paat­to­muut­ta puut­tua suo­ma­lais­ten taud­in­haku-reis­sui­hin korona-alueille. Mik­si on niin vaikeaa tehdä toimia, jot­ka esim. Sak­sas­sa ovat aivan normaaleja?

  26. Tedros /WHO varoit­taa, että hopealu­o­tia pan­demi­aa vas­taan ei ehkä löy­dy. Hän kehoit­taa eristämis­toimi­in. Siis luu­lak­seni mm Mask­ien käyt­töä, matkus­tamisen hillintää, vähem­män kokooon­tu­mista. Ehkä täl­lä on pysyviä vaiku­tuk­sia elämäämme. Vien­tiä täy­tyy ennen kaikkea var­jel­la, se tuo Suomeen euroja.
    Mon­et ammat­tialat joutu­vat sopeu­tumeen, siihen tarvi­taan luovuutta.

  27. Toivoa on. Hesari kir­joit­ti tänään, että tutk­i­jat ovat pitäneet mah­dol­lise­na, että lap­sille olisi kehit­tynyt immu­ni­teet­ti aiem­min pode­tu­ista taval­li­sista koron­aviruk­sista, jot­ka aiheut­ta­va räkä­tau­tia. Saman­lainen uuti­nen oli yli 2 kuukaut­ta sit­ten, mut­ta päähu­mio on liian yksipuolis­es­ti tar­tun­talu­vuis­sa. Fak­ta on edelleen, että Suomes­sa lap­sia ei ole kuol­lut koron­aan, vain lieviä sairas­tu­misia. Se on lap­sille tehty­jen olo­suhtei­demme ansiota.

    Lehti kuitenkin ker­too, että muual­la on paikko­ja, jois­sa lapsetkin sairas­tuu vakavasti. Sietäisi selvit­tää, onko sel­l­aiset tapauk­set las­ten koti­hoidon ja yksi­ty­isope­tus­ta muis­tut­tavi­enn jär­jestelmien seu­raus niin, ettei saa­da mon­ta ker­taa vuodessa räkä­tau­tiko­ron­aa. Sen tuo­ma immu­ni­teet­ti hiipuu paris­sa vuodessa, joten se pitää päivit­tää. Todis­tekin on lehden mukaan saatu. Jos­sain tutkimus­ryh­mä löysi uuden koro­nan tun­nistavia vas­ta-ainei­ta 60% lap­sista, mut­ta aikuisi­ta vain 6 pros­en­til­la (tosin epä­selvästi uutisoitu).

    Kun itse sairas­tun, sairaut­eni tulee ole­maan vaka­va. Kuten monel­la muul­lakaan eläkeläisel­lä, ei min­ul­lakaan ole enää ollut run­sai­ta kon­tak­te­ja flun­s­saisi­in lap­si­in, ei ole jäl­jel­lä las­ten­tau­tien tuo­maa immu­ni­teet­tiä tip­paakaan. Yrit­täisin lähteä päiväkoti­in sat­usedäk­si han­kki­maan immu­ni­teet­tia, jos tietäisin etten ensim­mäisek­si saisi covid-19 virus­ta, jota lapsetkin levit­tää. Olen huolis­sani, että lapsetkin ja hei­dän mukana myös moni hoita­ja ja opet­ta­ja menet­tävät räkä­tautisuo­jansa, jos hei­dät pan­naan karan­teeni­in. Lau­ma­suo­jakin karkaa yhä kauemmas.

  28. Suurin ongel­ma on niin san­ot­tu “kuolleit­ten kus­tan­nusten” vaiku­tus. Maalisku­us­sa WHO ennusti omas­ta mielestään Wuhani­in perustuen, että 3% viruk­sen saaneista kuolee ja 70% väestöstä tulee saa­maan tar­tun­nan tiedot­ti Merkel. Eli Suomes­sa kuollei­ta piti tul­la yli 115 000 ja maail­mas­sa läh­es 200 miljoonaa.

    Kun nyt arvio on aivan toinen, eivät päät­täjät pysty myön­tämään määrämien­sä rajoi­tusten jär­jet­tömyyt­tä kun todel­li­nen ris­ki on todel­lisu­udessa aika mitätön ja se nyt suurin piirtein tiede­tään. Mah­dol­lista yikuolleisu­ut­ta tänä vuon­na kokon­aisuute­na en tiedä mis­sään maas­sa tilas­toidun, ja sehän on tietenkin keskeisin mittari. 

    Vääri­narvion aiheut­tamia jär­jet­tömiä rajoituk­sia ja julk­istalouden romaut­tamista ei tietenkään voi­da myön­tää, ja vaik­ka mis­tään tämän vuo­den ylikuolleisu­ud­es­ta ei ole ker­rot­tu, niin nyt sit­ten ollaan kauhis­telev­inaan pien­tä joukkoa koronatar­tun­nan saanei­ta ja rajoi­tusten kiristämis­es­tä puhutaan.. 

    Ihmis­mieli nyt vaan on sel­l­ainen, että omia tyh­miä päätök­siä ja niiden aiheut­tamia kuollei­ta kus­tan­nuk­sia vain äärim­mäisen har­va myön­tää ja sen vuok­si moni, ja nyt näem­mä Län­si­maat syök­sevät itsen­sä ojas­ta allikkoon. Säälit­tävän type­r­ää, mut­ta näin­hän se nyt van menee.

    1. Seramis: Mah­dol­lista yikuolleisu­ut­ta tänä vuon­na kokon­aisuute­na en tiedä mis­sään maas­sa tilas­toidun, ja sehän on tietenkin keskeisin mittari.

      Ollut täl­lä pal­stal­la use­asti esillä:

      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/

      Erit­täin mie­lenki­in­toista näkyykö lähivi­ikkoina jälleen nousua, ja jos näkyy niin mis­sä näkyy ja mis­sä ei.

  29. Suurin ongel­ma on niin san­ot­tu “kuolleit­ten kus­tan­nusten” vaiku­tus. Maalisku­us­sa WHO ennusti omas­ta mielestään Wuhani­in perustuen, että 3% viruk­sen saaneista kuolee ja 70% väestöstä tulee saa­maan tar­tun­nan tiedot­ti Merkel. Eli Suomes­sa kuollei­ta piti tul­la yli 115 000 ja maail­mas­sa läh­es 200 miljoonaa.

    Kun nyt arvio on aivan toinen, eivät päät­täjät pysty myön­tämään määrämien­sä rajoi­tusten jär­jet­tömyyt­tä kun todel­li­nen ris­ki on todel­lisu­udessa aika mitätön ja se nyt suurin piirtein tiede­tään. Mah­dol­lista yikuolleisu­ut­ta tänä vuon­na kokon­aisuute­na en tiedä mis­sään maas­sa tilas­toidun, ja sehän on tietenkin keskeisin mittari. 

    Vääri­narvion aiheut­tamia jär­jet­tömiä rajoituk­sia ja julk­istalouden romaut­tamista ei tietenkään voi­da myön­tää, ja vaik­ka mis­tään tämän vuo­den ylikuolleisu­ud­es­ta ei ole ker­rot­tu, niin nyt sit­ten ollaan kauhis­telev­inaan pien­tä joukkoa koronatar­tun­nan saanei­ta ja rajoi­tusten kiristämis­es­tä puhutaan.. 

    Ihmis­mieli nyt vaan on sel­l­ainen, että omia tyh­miä päätök­siä ja niiden aiheut­tamia kuollei­ta kus­tan­nuk­sia vain äärim­mäisen har­va myön­tää ja sen vuok­si moni, ja nyt näem­mä Län­si­maat syök­sevät itsen­sä ojas­ta allikkoon. Säälit­tävän type­r­ää, mut­ta näin­hän se nyt vaan menee.

    1. Täl­lä het­kel­lä tilas­toitu­ja tapauk­sia on 20 miljoon­aa ja tilas­toitu­ja kuolemia 750 000 (sairas­tuneista kuollei­ta 3,75 %). Molem­mat luvut ovat luul­tavasti isosti alakant­ti­in. Fak­ta on, että hyvin har­va on koron­aa sairas­tanut, ja sitä myöten hyvin har­va siihen kuol­lutkaan. Kun rajoi­tus­toimet ovat onnis­tuneet, niitä on help­po moit­tia tarpeet­tomik­si tai ylimitoitetuiksi.

      Koro­nan aiheut­ta­maa kuolleisu­ut­ta tul­laan vielä arvioimaan mon­en tutkimuk­sen kanssa.

      1. Rolle:
        Täl­lä het­kel­lä tilas­toitu­ja tapauk­sia on 20 miljoon­aa ja tilas­toitu­ja kuolemia 750 000 (sairas­tuneista kuollei­ta 3,75 %). Molem­mat luvut ovat luul­tavasti isosti alakant­ti­in. Fak­ta on, että hyvin har­va on koron­aa sairas­tanut, ja sitä myöten hyvin har­va siihen kuol­lutkaan. Kun rajoi­tus­toimet ovat onnis­tuneet, niitä on help­po moit­tia tarpeet­tomik­si tai ylimitoitetuiksi.

        Koro­nan aiheut­ta­maa kuolleisu­ut­ta tul­laan vielä arvioimaan mon­en tutkimuk­sen kanssa.

        Brasil­ias­sa Ylen haas­tat­telemat “toisi­na­jat­teli­jat” ker­toi­vat, että hei­dän kaltaisi­aan tiukko­ja rajoi­tus­toimia nou­dat­tavia on maas­sa vain kouralli­nen. Mon­elle siel­lä se toki olisi käytän­nössä mah­do­ton­takin. Rajoi­tus­toimien perus­teena olleen arvion mukaan ylikuolleisu­u­ta pitäisi Brasil­ias­sa tul­la viitisen miljoon­aa. Seurataan.

  30. Pitäisin Suomen Covid vas­taus­ta surkeana, ottaen huomioon kuin­ka myöhäisessä vai­heessa tau­ti Suomeen tuli. Tam­miku­us­ta läh­tien on voin­ut lukea esim Lancetista mitä oli tulos­sa, mut­ta vielä helmiku­un lopus­sa hal­li­tuk­sen and THLn mielestä mis­tään ihmeel­lis­es­tä ei ollut kysymys, ja kaiken­laisen lau­maim­mu­ni­teet­ti älyt­tömyy­del­lä flirt­tailu jatkui. Kaikkea mah­dol­lista kan­sain­välistä tutkimusti­etoa tai koke­mus­ta matkus­tuk­sen rajoit­tamista, tes­taamista, kasvo­suo­jia, viruk­sen pysäyt­tämistä, Covid-19 kuolleisu­ut­ta, jne, piti vain epäillä.

    Kan­nat­taa myös muis­taa että mon­et paikat kuten HK, Tai­wan, Sin­ga­pore, Korea, jne, ovat olleet läh­es jatku­vasti ainakin osit­tain auki, ja muutenkin ovat olleet yhteiskun­nal­lis­es­ti aika haas­tavis­sa tilanteis­sa (läheisyys viruk­sen läh­teeseen, asum­isti­heys, muut ongelmat).

    Mitä taas tulee covidin kuris­s­apitämiseen ja talouteen, tämä ei ole suinkaan mah­do­ton­ta. Tästä taas asialli­nen ana­lyysi Berkleystä “Con­tain­ment effi­cien­cy and con­trol strate­gies for the Coro­na pan­dem­ic costs”

      1. Siis tes­tat­tu­ja posi­ti­ivisek­si todet­tu­ja tapauk­sia on seit­semän ker­taa enem­män, mut­ta läh­es var­masti ei tartuntoja. 

        En tiedä miten siel­lä on kuolleisu­us las­ket­tu (väestö on nuor­ta), mut­ta tun­nen kaupunkia, ja olo­suh­teet ovat aika vaa­ti­vat. Asukasti­heys on suuri ja ihmiset ovat käytän­nössä sisätilois­sa ja julk­i­sis­sa kulku­vä­lineis­sä. Liiken­teen sol­muko­h­ta ja jatku­va liikenne Kiinaan. Ei HUS testaus+jäljitys tai suo­ma­lais­ten covid-reak­tionopeus olisi toiminut.

  31. Tuos­ta Suomen covid strate­gian surkeud­es­ta vielä, että Suomes­sa on myös aika suuri julki­nen sek­tori, joten resursse­ja pitäisi olla parem­paan, kun esim. Amerikas­sa kansan­ter­vey­delli­nen toim­inta melkein lois­taa pois­saolol­laan. Mitään van­hus­ten­hoitoa ei tun­nu­ta saadaan Suomes­sa toim­i­maan, mut­ta covidin alus­sa vaikut­ti siltä, että myös taval­lisen maalaisjär­jen käyt­tö oli kateissa.

    Nyt syksyn ja flun­ssakau­den läh­estyessä hal­li­tus on ollut hor­rokses­sa testaus+jäljitys ei toi­mi, ja odot­taisi jotain muu­ta kuin Pope­dan kon­sert­te­ja. Vaikut­taisi siltä kuin ei tiedet­täisi mikä on ekspo­nen­ti­aa­li­nen funktio.

  32. Kuten mon­es­sa muus­sa kom­men­tis­sa todet­tu, “posi­ti­iviset testitulokset”-käppyrä pitäisi suh­teut­taa vähin­tään tes­tauk­sen määrään; tämäkään ei vält­tämät­tä auta tekemään luvuista yhden­mukaisia jos testi­in pääsee eri mais­sa hyvin eri­laisil­la kri­teereil­lä. Kuolleisu­us ja teho- tai muus­sa hoi­dos­sa ole­vien määrä (parhaas­sa tapauk­ses­sa suh­teessa sairaala­paikko­jen määrään) oli­si­vat luotet­tavampia tarkasteluun.

  33. Tiedon­sir­pale.

    Näyt­tää siltä, että sairaalan ensitestis­sä todet­tu sairas­tuneen viruskuor­ma on merkit­tävä selit­täjä taudin vakavu­udelle: https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S2213-2600%2820%2930354–4

    Ilta-Sanomat ehti 10.9. vetää artikke­lista johtopäätök­sen: “Asiantun­ti­jat arvel­e­vat, että syy-yhtey­den taustal­la on viruk­sen ja ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­sen valkosolu­jen lisään­tymi­nen ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Kun virus­ta on tar­tun­nas­sa vähän, elim­istö saa enem­män aikaa jär­jestää immuu­nipuo­lus­tuk­sen­sa kun­toon kuin tais­telus­sa suur­ta viruskuor­maa vastaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.