Tekijä: Osmo Soininvaara

Yksityinen vain julkinen (2) Miksi yksityiset toimivat usein taloudellisemmin?

Varoi­tan, että kir­joi­tan nyt asi­as­ta, jos­sa en ole asiantuntija.

 

Mik­si yksi­tyiset tekevät monia asioi­ta tuot­tavam­min kuin julkinen?

Ensin­näkin ne eivät tee aina. HUS tekee monia asioi­ta paljon halvem­mal­la kuin yksi­tyiset, kos­ka sil­lä on niin suuri volyy­mi ja kos­ka siel­lä on niin hyvää väkeä.

Yksi­tyis­säkin on huonos­ti toimivia, mut­ta kil­pailus­sa ne kar­si­u­tu­vat pois. Sik­si yksi­ty­is­ten joukos­sa ei voi pitkään olla huonos­ti toimivia yksiköitä. Huonos­ti toimi­va julki­nen sen sijaan ei mene konkurssi­in. Sille annetaan lop­ut­tomasti lisää rahaa. Kun ter­vey­den­huolto oli vielä kun­nal­lista, kun­tien välil­lä oli jopa 30 pros­entin tuot­tavu­usero­ja senkin jäl­keen, kun väestön hoidon­tarve vakioiti­in. Sen sijaan, että kun­nat oli­si­vat otta­neet oppia tois­t­en­sa hyvistä koke­muk­sista, ne keskit­tyivät ker­tomaan, mik­si ver­tailu oli epäreilu. Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vain julki­nen (2) Mik­si yksi­tyiset toimi­vat usein taloudellisemmin?”

Yksityinen vai julkinen: miksi vakuutusmuotoinen terveydenhuolto tulee kalliiksi? (1/6)

Yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen rooli ter­vey­den­huol­los­sa on pahasti ide­ol­o­gisen kiihkoilun sävyt­tämää. Ratkaise­mal­la tämä oikein voitaisi­in paran­taa ter­vey­den­huoltoa merkit­tävästi.  Selvitän kuu­den jutun sar­jal­la ajatuk­siani asiasta.

Liik­keelle on paljon pölväste­jä ajatuk­sia, kuten että kos­ka työter­veyshoito selviää ter­veistä aikui­sista halvem­mal­la kuin julki­nen sairaista van­huk­sista, yksi­tyi­nen toimii tehokkaam­min. Toisel­la puolel­la taas julis­te­taan, että vaik­ka yksi­tyiset tuot­taisi­vat palvelu­ja halvem­mal­la, niitä ei tule käyt­tää, kos­ka pör­riäiset siirtävät voit­to­varo­jaan ulko­maille. Halvem­mal­la ja kuitenkin voittoa?

Ver­rat­taes­sa maid­en ter­vey­den­huol­lon BKT-osuuk­sia, ter­vey­den­huolto on laatu­un näh­den kallista mais­sa, jois­sa se perus­tuu vaku­u­tuk­si­in ja yksi­ty­isi­in palvelui­hin. Kun olin perus­palve­lu­min­is­teri (2000–2002), sain Maail­man­pankil­ta viestin, jos­sa varoitet­ti­in Pohjo­is­mai­ta siir­tymis­es­tä edullis­es­ta verora­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta kalli­iseen vaku­u­tus­muo­toiseen. Maail­man­pankkia ei ole kukaan syyt­tänyt koskaan vasemmistolaisuudesta.

Vuon­na 2020 ter­vey­den­hoit­o­meno­jen osu­us BKT:sta oli Suomes­sa 9,5 pros­ent­tia, kun se samal­la tulota­sol­la ole­vis­sa vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon mais­sa oli keskimäärin yli kak­si pros­ent­tiyk­sikköä – siis yli 20 % – suurem­pi. Ero jär­jestelmien kus­tan­nuk­sis­sa on kuitenkin hil­jak­seen supis­tunut. Meitä köy­hem­mis­sä mais­sa ter­vey­den­huoltoon luon­nol­lis­es­ti käytetään vähem­män rahaa. Link­ki OECD:n tilas­toon asi­as­ta tässä.

Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vai julki­nen: mik­si vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto tulee kalli­ik­si? (1/6)”

Entä jos asumista ei tuettaisi lainkaan?

Kuvitelka­amme, ettei asum­ista tuet­taisi lainkaan, ei ali­hin­noitel­luil­la Ara-asun­noil­la eikä asum­istuel­la. Olisiko sel­l­ainen maail­ma mahdollinen?

Siir­tymä­vai­heessa tapah­tu­isi han­kalia asioi­ta, mut­ta kuvitelka­amme uut­ta tasapainotilaa.

Perushoita­jan palkoil­la ei pysty­isi elämään pääkaupunkiseudul­la. Olisiko siis pääkaupunkiseu­tu ilman hoito­henkilökun­taa, poli­ise­ja, siivoo­jia tai tarjoilijoita?

Ei olisi. Heille vain pitäisi mak­saa korkeam­paa palkkaa. Esimerkik­si siivoo­jia olisi vähem­män, kos­ka siiv­ot­taisi­in itse.

Pien­i­t­u­loiset asu­isi­vat radan­var­silähiöis­sä. Kan­takaupungis­sa asu­isi vain hyvä­tu­loisia tai muuten rikkai­ta. Näin on esimerkik­si Pari­i­sis­sa. Seg­re­gaa­tio olisi suur­ta ja kehyskun­nat sekä Van­taa köy­hiä. Jat­ka lukemista “Entä jos asum­ista ei tuet­taisi lainkaan?”

Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa

Kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli AM-ohjel­man (asum­i­nen ja maankäyt­tö) seu­ran­tara­port­tia. Keskustelus­sa oli nous­sut sanan­vai­h­to kokoomuk­sen ja vasem­mis­ton välil­lä siitä, tuleeko suosia ARA-asum­ista vai tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista asum­istuen avul­la. Paa­vo Arhin­mä­ki oli julis­tanut, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to asun­to­ja omis­tamille pörssiy­htiöille ja ulko­maisille yhtiöille.

Oma puheen­vuoroni:

Min­un piti alun perin puhua vain tulev­as­ta asun­to­tuotan­non määrästä, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toimat­ta tätä keskustelua Ara-asumis­es­ta ja asumistuesta.

Säännöstellyt vuokrat eivät pelitä, jos kaupunki on liian vetovoimainen

Kohtu­uhin­tainen asun­topoli­ti­ik­ka toimii sil­loin, kun kaupun­ki ei ole liian vetovoimainen ja asun­to­ja riit­tää kaikille kaupunki­in muut­tavil­la, kuten vaikka­pa Wienis­sä, mut­ta hyvin huonos­ti sil­loin, kun kaupun­ki on liian vetovoimainen suh­teessa asun­to­tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in, kuten Tukhol­mas­sa. Tukhol­mas­sa asun­to on edulli­nen, mut­ta sitä joutuu jonot­ta­maan kymme­nen tai jopa 30 vuot­ta. Jos vai­h­toe­htona on kallis asun­to tai ei asun­toa lainkaan, on vaikea sanoa, mik­si ei asun­toa lainkaan olisi parem­pi. Jat­ka lukemista “Puheeni AM-seu­ran­tara­portista valtuustossa”

Miksi Yleisradiota tarvitaan

Vaik­ka kuin­ka elämme markki­na­t­aloudessa, yleis­ra­diotoimin­nalle on perus­teen­sa. Ne kumpua­vat suo­raan talous­teo­ri­as­ta. Sen lisäk­si kysymys on sivistyk­ses­tä, kult­tuurin kun­nioituk­ses­ta ja suo­jau­tu­mis­es­ta valeuutisia vastaan.

Jos min­ul­la on leipä ja annan sen toiselle, min­ul­la ei ole sen jäl­keen leipää. Jos min­ul­la on tieto ja annan sen toiselle, tieto on sen jäl­keen sekä hänel­lä että minulla.

Kun joskus vuosikym­meniä sit­ten halut­ti­in osoit­taa, että markki­na­t­alous johtaa kaikil­la tavoin opti­maaliseen tulok­seen, yksi peru­so­le­tuk­sista on, että tieto on ilmaista — juuri sen takia, että se ei kulu jaettaessa.

Nyt kun kaikkea sitä, mikä on dig­i­taalises­sa muo­dos­sa, voidaan jakaa ilmaisek­si, olisi markki­na­t­alouden teo­ri­an mukaista, että se myös olisi ilmaista.

Vaa­timus tiedon ilmaisu­ud­es­ta on syn­nyt­tänyt Piraat­tipuolueen, jon­ka kesk­i­nen vaa­timus on, että ei saisi olla mitään tiedon jakamista rajoit­tavia tek­i­jänoikeuk­sia. Olisi het­kel­lis­es­ti opti­maal­ista, jos kaik­ki tieto olisi ilmaisek­si kaikkien saatavil­la, mut­ta tässä on tietysti se ongel­ma, että sil­loin kenenkään ei kan­nat­taisi tuot­taa tietoa, ei levyt­tää musi­ikkia, ei kir­joit­taa kir­jo­ja eikä tuot­taa tele­vi­sio-ohjelmia. Jat­ka lukemista “Mik­si Yleis­ra­dio­ta tarvitaan”

Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto

Human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta on vaikea kir­joit­taa, kos­ka öyhöt­täjät ovat omi­neet aiheen, eikä kukaan halua koskea sor­men­pääl­läänkään rasis­tisi­in keskustelui­hin pako­lai­sista alem­piro­tu­isi­na kame­likuskeina ja sosi­aalipum­meina. Jos blo­giani vas­taan organ­isoidaan taas öyhö­tyskam­pan­ja, kuten viimek­si tehti­in kun kir­joitin human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta, sul­jen kommentoinnin.

Min­un silmis­säni human­itäärisen maa­han­muu­ton pelisään­nöt ovat kri­isiy­tymässä. Ne pitäisi uusia niin kauan kun se on vielä tehtävis­sä järjestäytyneesti.

Suurin ja nopeasti kas­vavin paisum­i­nen siir­to­laisu­u­teen Euroop­paan on Afrikas­ta, jos­sa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuot­ta ellei pidem­päänkin. Kun syn­nyin, Afrikas­sa asui 230 miljoon­aa ihmistä. Maanosa oli Euroop­paan ver­rat­tuna läh­es tyhjä. Nyt väk­iluku on 1,4 mil­jar­dia ja kas­vaa 40 – 50 miljoon­al­la vuosit­tain.  Tämän vuo­sisadan lop­ul­la Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan run­sas­ta neljää mil­jar­dia, joskin luku on varsin epä­var­ma. Afrik­ka on val­ta­va maanosa, mut­ta näin isolle väestölle se ei kykene tar­joa­maan kelvol­lista elämää. Kas­va­va osa tuos­ta väestönkasvus­ta pyrkii purkau­tu­maan Afrikas­ta Eurooppaan.

Ei ole yht­enäistä Afrikkaa. Kaik­ki Afrikan maat eivät ole kaaok­ses­sa kas­va­van väestön kanssa, mut­ta riit­tää, että moni niistä on. Isos­sa kuvas­sa on olen­naista, että Afrikas­ta kohdis­tuu seu­raav­ina vuosikym­meninä Euroop­paan val­ta­va ja nopeasti kas­va­va väestöpaine.

Nyt Välimeren yli pyrkii Euroop­paan joitakin kym­meniä tuhan­sia pako­laisia vuodessa, mut­ta luku on nouse­mas­sa satoi­hin tuhan­si­in. Itse asi­as­sa miljoonat nuoret afrikkalaiset suun­nit­tel­e­vat tule­vaisu­ut­taan Euroopas­sa. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka (2/2) Human­itääri­nen maahanmuutto”

Maahanmuuttopolitiikka (1/2) työperäinen maahanmuutto

Tiedän, ettei ole poli­it­tis­es­ti viisas­ta kir­joit­ta mitään ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, mut­ta asen­teeni täl­laisia kysymyk­siä kohtaan on, että mis­tä ei pidä puhua, siitä ei voi vai­eta. Tämä puheen­vuorona on yksi­ty­isa­jat­telua, eivätkä esimerkik­si vihreät ole siitä vastuussa.

Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on val­tavien muu­to­spainei­den alaise­na, kos­ka työikäis­ten ikälu­okkien pienen­tyessä Euroop­pa ja moni muu maa tarvit­see väistämät­tä työvoimaa maan rajo­jen ulkop­uol­ta. Toisaal­ta Afrikan väestöräjähdys pakot­taa kor­jaa­maan human­itäärisen maa­han­muu­ton sääntöjä.

Tilas­tokeskus ei ole laskenut net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua viime vuodelta, mut­ta kos­ka viimeisen 12 kuukau­den syn­tynei­den määrä oli enää 44 270 net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun on olta­va jotain vähän alle 0.65. Se tarkoit­taa, että syn­tyvyy­den ollessa ikälu­okit­tain sama, sata naista syn­nyt­täisi keskimäärin 65 tyt­töä.   (Poikia ei tässä las­ke­ta, ja sik­si kai net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua ei epäko­r­rek­ti­na luku­na julk­iste­ta.) Jos tilanne jatkuu täl­laise­na, jokainen ikälu­ok­ka olisi kooltaan 65 % van­hempi­en­sa ikälu­okas­ta ja 42 % iso­van­hempi­en­sa ikäluokasta.

Työikäis­ten määrä on kään­tymässä jyrkkään lasku­un. Kos­ka van­hus­ten­hoito ja sote ylipään­sä tarvit­see paljon lisää väkeä, työvoiman määrä soten ulkop­uolel­la las­kee vielä jyrkem­min. Näi­den jälkim­mäis­ten pitäisi kuitenkin verora­hoil­la rahoit­taa esimerkik­si se paisu­va sote. Edessämme on joko talouden jyrkkä supis­tu­mi­nen ja veroas­t­een jyrkkä nousu tai voimaperäi­nen työvoiman maa­han tuon­ti. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka (1/2) työperäi­nen maahanmuutto”

Anne Applebaum: demokratian iltahämärä

Joku Panun Torikahveil­la kehot­ti min­ua tutus­tu­maan Anna Apple­bau­min kir­jaan Demokra­t­ian iltahämärä, jot­ta ymmärtäisin parem­min län­si­mais­sa nou­se­vaa anti-intellek­tuel­lia oikeis­toa. Kuun­telin kir­jan, ja se oli hyvä. Ei se kuitenkaan ääri­oikeis­ton nousua juuri selit­tänyt, vaan tar­josi ryöpyn fak­to­ja ja tapah­tu­mia, joil­ta lib­er­aali­in demokra­ti­aan usko­va voi taivastel­la maail­man menoa.

Yhden seli­tyk­sen tapah­tuneille Apple­baum esit­tää. Hänen mukaansa kol­ma­sosa ihmi­sistä on luon­teeltaan auk­tori­teet­tikaipuisia. He kaipaa­vat vah­vaa johta­jaa ja ennen kaikkea inhoa­vat maail­man mon­imutkaisu­ut­ta. Tämä ei tarkoi­ta, että he oli­si­vat liian tyh­miä käsit­telemään mon­imutkaisia asioi­ta, vaan he eivät vain pidä siitä, että ei voi uskoa yksinker­taisi­in totuuk­si­in. He usko­vat esimerkik­si, että on vain kak­si selvära­jaista sukupuol­ta, kos­ka he halu­a­vat niin olevan.

Olisiko niin, että lehdis­tön val­lan kor­vau­tu­mi­nen some-maail­mal­la on saanut nämä ihmiset löytämään toisen­sa ja saa­maan vahvis­tus­ta uskolleen? Jat­ka lukemista “Anne Apple­baum: demokra­t­ian iltahämärä”

Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?

Olin eilen Ruben Stil­lerin haas­tat­telus­sa. Ruben on ehdo­ton suosikki­toimit­ta­jani. Hänen rempseä tyylin­sä saa porautu­maan asioi­hin parem­min kuin tois­t­en kor­rek­timpi puheta­pa. Ruben oli lähet­tänyt min­ulle kysymys­run­gon. Val­taosa jäi sanomat­ta. Sik­si julkaisen lunttilappuni.

Ennuste­taan ensin neljä vuot­ta eteen­päin. Osmo, mitä odotat tältä hallituskaudelta?

On aika vaikea sanoa vielä. Voisin tuomi­ta hal­li­tuk­sen pelkkien ennakkolu­u­lo­jen poh­jal­ta, mut­ta kat­so­taan nyt ensin mitä ne tekevät. En ole mikään Arhinmäki.

Kun sekä MTK että SAK ovat oppo­si­tios­sa, pelkään pahoin, että nämä tule­vat tais­tele­maan yhteiskun­nal­lis­es­ta val­las­ta ja se näkyy lev­ot­to­muuksi­na työ­markki­noil­la.  Tämä on epädemokraat­tista, enkä siitä oikein pidä, kos­ka kan­natan demokra­ti­aa enkä kor­po­ra­tivis­mia, mut­ta kor­po­ra­tivis­min juuret ovat syväl­lä suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Mitä jäi sanomat­ta Ruben Stillerille?”

Hätähuuto HUS:n puolesta

Viimeinen kun­nalli­nen luot­ta­mus­toimeni on jäsenyys HUS-yhtymän hal­li­tuk­ses­sa. Se on aivan vihe­liäi­nen tehtävä.

Olen kir­joit­tanut ennenkin, että yri­tys pakot­taa sote­menot bud­jet­tikuril­la on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Siinä sivus­sa se tuot­taa paljon hait­taa, kos­ka kun rahat ovat vähissä, ei voi­da toimia järkevästi vaan joudu­taan käyt­tämään rahaa entistä enem­män. Hyvä esimerk­ki tästä on sairaalapäivystys­ten ruuhkau­tu­mi­nen. Kun ei ole varaa riit­tävään kap­a­siteet­ti­in ter­veyskeskuk­sis­sa tai van­hus­ten ympärivuorokautiseen hoitoon, poti­laat eivät katoa mihinkään, vaan pää­tyvät sairaalapäivystyk­seen. Se on jok­seenkin kallein ajateltavis­sa ole­va vai­h­toe­hto. Sen jäl­keen on entistä vähem­män varaa ter­veyskeskuska­p­a­siteet­ti­in tai van­hus­ten asial­liseen hoitoon.

HUS:n osalta rahoi­tusti­lanne on tätäkin huonom­pi. Ensin rahan­jaos­sa on vähän sor­sit­tu Uut­ta­maa­ta, jol­loin kaik­ki viisi Uuden­maan hyv­in­voin­tialuet­ta ovat rahavaikeuk­sis­sa. Tämän jäl­keen hyv­in­voin­tialueet katso­vat, paljonko ne tarvit­se­vat rahaa itse ja paljonko rahaa jää HUS:lle. Ei tietysti jää paljon.

Uuden­maan osalta val­takun­nalli­nen rahan­jako on pahasti vääristynyt­tä. On las­ket­tu, mikä on sairas­tavu­us mil­läkin alueel­la. Jos jol­lakin alueel­la esimerkik­si on tapana syödä epäter­veel­lis­es­ti ja kansa sairas­taa sen takia enem­män, val­tio jakaa tälle alueelle enem­män rahaa. Tämän kanssa on tul­ta­va toimeen. Jat­ka lukemista “Hätähu­u­to HUS:n puolesta”