Pessimismiä Suomen politiikasta (3): ulospääsyä etsimässä

113 vastausta artikkeliin “Pessimismiä Suomen politiikasta (3): ulospääsyä etsimässä”

1. Soin­in­vaaran visio että Orpon hal­li­tus hajoaisi mut­ta hitaasti edel­lyt­tää sen että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa kir­jatut tärkeät uud­is­tuk­set saadaan nopeasti lain­säädän­nön kaut­ta läpi. Myös eri­laiset tekniset muu­tok­set joi­hin ei tarvitse lain­säädän­nön muu­tos­ta on myös hyvä saa­da läpi. Tässä voisi men­nä 2 vuot­ta. Jon­ka jäl­keen hal­li­tus voi hajota.

   Vastaa

   1. Se joka toivoo yhteiskun­ta­rauhan säi­lyvän ja ettei Aldo Moron kohta­lo toteudu Suomes­sa, luulisi toivo­van edes kohtu­ullista elinikää Orpon hal­li­tuk­selle. Jos RKP nyt kip­paa hal­li­tuk­sen nurin, niin se syn­nyt­täisi pahaa ver­ta ja aivan aiheel­lista katkeru­ut­ta persuissa.

      On vas­ta saatu hal­li­tus kasaan ja eduskun­ta jäänyt kesälo­ma­lle, kun RKP jo kipuilee. Onko niin että Adler Adler­creutz kump­panei­neen on ollut viimeiset kuusi vuot­ta jos­sain kivenkolos­sa ja heille on tul­lut täytenä yllä­tyk­senä mitä Purran per­sut ajat­telee asioista.

      Näin poli­ti­ikan ulkop­uolise­na tarkkail­i­jana ja liikku­vana äänestäjänä, ihmette­len RKPn toim­intaa. Yhdek­sän edus­ta­jan voimin ovat kaata­mas­sa hal­li­tus­ta, jon­ka ovat juuri itse siunanneet.

      Epäilen hal­li­tuk­sen kaatu­van, mut­ta toivon että se tapah­tuu per­su­jen aloit­teesta ja vas­ta myöhemmin.

      Tässä kohtaa RKPn aloit­teesta, ilman että mitään konkreet­tista on tehty, seu­raa­muk­set voivat olla arvaamattomat.

      Vastaa

      1. Ymmär­rän RKP:tä hyvin tässä tilanteessa. Sil­lä ei ollut help­poa edes hal­li­tus­neu­vot­telu­iden aikana. RKP ja perus­suo­ma­laiset jou­tu­i­v­at neu­vot­tele­maan keskenään Orpon tuke­m­ana maa­han­muu­tos­ta erik­seen jos­sa molem­mat osa­puo­let jou­tu­i­v­at anta­maan periksi.

         Jos RKP läh­tee hal­li­tuk­ses­ta niin hal­li­tus voi jatkaa vähem­mistöhal­li­tuk­se­na. Jos Perus­suo­ma­laiset taas kaata­vat hal­li­tuk­sen sil­loin hal­li­tus voi jatkaa vähem­mistöhal­li­tuk­se­na Keskus­tan tukemana.

         Jo hal­li­tus­neu­vot­telu­iden alus­sa RKP oli saata­va mukaan neu­vot­telui­hin kos­ka sil­lä on ratkai­se­vat 9 kansane­dus­ta­jaa jot­ka muo­dosta­vat hal­li­tuk­sen enem­mistön. Vaal­i­t­u­los oli vain sel­l­ainen että Kokoomus ei saanut yli 50 paikkaa jot­ta sil­lä olisi ollut tuo 9 kansane­dus­ta­jan enemmistö

      2. RKP on jakau­tunut puolue, etelä suomen poruk­ka ja län­sir­an­nikon äänestäjät. Jos­sa KD:n kanssa kova tais­to. Hen­riks­son halu­aa ajaa rantaruot­salaisen asi­aa etelässä ajatel­laan toisin. Nyt puolueen pitää päät­tää itse mitä tekee. Turha siirtää vas­tu­u­ta Orpolle. Hän ei sitä tule ratkaise­maan. Puolueen itse pitää tehdä päätök­set ja näin var­masti tekevät. Type­r­yyt­tä oli alun­perin lähteä mukaan, Tuo­hon hal­li­tuk­seen, jos­sa arvot eivät kohtaa. Kyl­lä vielä kut­su käy uuteenkin hal­li­tuk­seen jos pysyy arvo­jen­sa takana

      3. Se joka toivoo yhteiskun­ta­rauhan säi­lyvän ja ettei Aldo Moron kohta­lo toteudu Suomes­sa, luulisi toivo­van edes kohtu­ullista elinikää Orpon hal­li­tuk­selle. Jos RKP nyt kip­paa hal­li­tuk­sen nurin, niin se syn­nyt­täisi pahaa ver­ta ja aivan aiheel­lista katkeru­ut­ta persuissa.
         …
         Epäilen hal­li­tuk­sen kaatu­van, mut­ta toivon että se tapah­tuu per­su­jen aloit­teesta ja vas­ta myöhemmin. 

         Moti­ivi mik­si linkitin ‘riikan’ koko tuotan­non Scrip­tan vieraskir­jas­sa oli juuri tämä, sen mainit­se­mani Paasikivi-syyn lisäksi. 

         Tek­i­jä joka saa RKPn (ynnä Kokoomuk­sen ja KDn mahd. lib­er­aalit lip­su­jat) pois vas­ta hyväksy­tyn hal­li­tu­so­hjel­man takaa, jos saa, on isol­ta osin nuoreen ‘riikkaan’ liitynyt kohu. Ydinkysymys kuu­luu: onko nykyi­nen Purra kelvolli­nen min­is­terik­si? Jos hän raivoa­va ase­hul­lu joka ei pysty hillit­semään itseään, niin ei ole kelvolli­nen. Jos Purra on (tietyssä mielessä) rasis­tis­es­ti ajat­tel­e­va poli­itikko, mut­ta toimii per­in­teisen par­la­men­taarisen demokra­t­ian viiteke­hyk­sessä, min­un on hyväksyt­tävä että hän on saanut ensin vaaleis­sa ja sit­ten hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa man­daatin hal­li­ta, vaik­ka itse reaa­lo-Vihreänä pitäisin hänen poli­ti­ikkaansa haitallise­na tai vastenmielisenä. 

         Jos hal­li­tus kaatuu asi­akysymyk­si­in, per­su­jen äänestäjäkun­ta nielee asian. Mut­ta jos hal­li­tus kaatuu sik­si että HS työn­tää mieliku­van Purras­ta rasis­tis­es­ti ajat­tel­e­vana par­la­men­taarikkona yli rajan niin että hänestä tulee raivoa­va ase­hul­lu, per­su­jen äänestäjäkun­ta oikeutetusti sydäm­mistyy ja hei­hin liit­tyy lisää niitä jot­ka katso­vat HSn käyt­täneen väärin mielipi­de­vaikut­ta­jalle kuu­lu­vaa luot­ta­mus­ta. Pahin­ta mikä voisi tapah­tua — mut­ta mikä on Suomen jär­jestelmässä onnek­si kaukana — on että Per­su­jen äärisi­ipi saisi vaaleis­sa niin suuren enem­mistön että se voisi Unkarin Fidez:in tapaan muut­taa Perustuslakia.

         Mielestäni HS ei ole tässä kohus­sa toimin­ut neljän­nelle val­tiom­ahdille arvol­lisel­la huolel­lisu­udel­la, tosin myös ‘riik­ka’ itse on viestinyt [39 että HSn taso vai­htelee mm. sen mukaan kuka on mil­loinkin toimit­ta­jana ja kuka uutispäällikkönä.

         Pahoit­telu­ni että kier­rän kehää tämän Purra-kohun äärel­lä, vaik­ka agen­dal­la on blo­gistin mainit­semia, maan pelas­tamiseen tarvit­tavia paljon tärkeämpiä toimia. Mut­ta Purra-kohu on kri­it­ti­nen tuk­ki siinä demokra­t­ian tukkisumas­sa, jon­ka purkami­nen helpot­taisi näi­hin tärkeämpi­in toimi­in tarttumista.

2. Soin­in­vaaran ennus­tus että perus­suo­ma­laiset radikaal­isoitu­vat 1970-luvun uus­vasem­mis­ton mallin mukaises­ti voi tapah­tua pian . Jo nyt perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on laskus­sa. Täy­tyy muis­taa että nämä viime aikaiset kohut kos­ket­ta­vat vain muu­tamia kansane­dus­ta­jia jot­ka ovat ja oli­vat min­is­tere­itä. Vaik­ka Soin­in­vaara näkee perus­suo­ma­lais­ten kehi­tyk­sen negati­ivis­es­ti se voi vielä muut­tua niin että Perus­suo­ma­lai­siss­sa alkaa sisäi­nen keskustelu jon­ka aloit­taa maltil­lisem­pi siipi julkises­sa keskustelus­sa jatkos­ta näin ollen osa perus­suo­ma­lai­sista loikkaa kesken vaa­likau­den mui­hin puoluei­hin tai perus­taa omia eduskun­taryh­miä ja osa siir­tyy Vapau­den­li­it­toon jos­ta muo­dos­tuu se radikaalisem­pi puolue jon­ka jäl­keen puolueen nykyi­nen johdon on itse mietit­tävä mitä se tekee jatkossa.

   Vastaa

   1. tai https://sinimustaliike.fi/ tähän puolueeseen.

      sin­imustali­ike tai vapau­den­li­it­to, niin en kan­na­ta niitä.

      Vastaa

3. Suurki­itos.

   Vastaa

4. Oden ana­lyysi per­su­ista on hyvin eri­lainen kuin omani. Selvyy­den vuok­si totean, että en ole lähel­lä puoluet­ta. Ihmette­len tässäkin ter­ve­järk­isten ihmis­ten kyvyt­tömyyt­tä läh­estyä asi­aa ana­lyyt­tisem­min. Per­suille on tosi­aan tärkeää hal­li­ta maa­han­muut­toa, eikö siihen ole tarvetta?

   Ilmas­toa­siois­sa ihmette­len miten hän kuvit­telee suo­ma­lais­ten mah­dol­lisuuk­sia pelas­taa maail­ma. Olemme tehneet enem­mänkin kuin vajaa promillemme maa­pal­lon väkimäärästä velvoit­taa. Meil­lä ei ole kusi­ais­ten val­tuuk­sia enem­pää vaikut­taa ja ne olemme täyt­täneet ja täyt­täkäämme jatkossakin.

   Maamme suurin ongel­ma on ja tullee lähi­aikoina ole­maan hal­li­tusten kapeat har­tia. Ehkä tilanne ei ole kovin paha, kun laa­jem­pia enem­mistöhal­li­tuk­sia ei saa­da kokoon. 

   Ja mik­si ei saa­da sitä voi jokainen miet­tiä tykönään. Kuten jo aiem­min näis­sä viesteis­sä totesin demar­it ja per­sut tule­vat vielä löytämään toisen­sa. Se olisi kansalais­ten tahto.

   Vastaa

   1. Suomen co2 päästöt per henkilö ovat maail­man huip­pu­lu­okkaa. On itsepetos­ta selitel­lä itselleen että me olemme tehneet tarpeeksi.

      Tietenkään Suomen 5 miljoo­nan ihmisen joukko ei yksin voi ratkaista ilmas­ton­muu­tos­ta, mut­ta ei voi mikään muukaan 5 miljoo­nan ihmisen joukko. Edes maail­man väkirikkaim­mat maat kuten Intia tai Kiina eivät voi ongel­maa yksin ratkaista. Sen ratkaisemisek­si tarvi­taan kaikkia. Myös Suomea.

      Vastaa

      1. Suo­mi on ain­oa napa-alueen maa klopaal­isti. Lie­nee selvää, että ener­giaa kuluu ja CO2 syn­tyy, jos tääl­lä halu­taan elää ja asua. Nor­ja, Ruot­si jne. ovat pain­opis­teeltään kuitenkin sekä väestöl­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti huo­mat­tavasti eteläisempiä.

      2. Real­isti kirjoitti:“energiaa kuluu ja CO2 syn­tyy,”. Täl­lä het­kel­lä kyl­lä ja ihan liikaa mut­ta suun­ta on ymmärtääk­seni oleel­lis­es­ti muut­tumas­sa jo lähivu­osi­na eli kyl­lä me olemme saa­mas­sa oma hiil­i­jalan­jälkeämme alas ainakin läm­mi­tyk­sen suh­teen ihan merkit­tävästi ja liikku­mi­nenkin on menos­sa kovaa vauh­tia päästöttömäksi(pl. lentämi­nen). On tässä siis etun­sakin asua har­vak­seltaan näil­lä pohjoisil­la raukoil­la rajoil­la, ydin­voimaloille riit­tää raikas­ta jäähdy­tysvet­tä ja tilaa on tuulimyl­ly­ille ja aurinkopa­neeleille ja hyvää kalliop­erää maalämmölle.

   2. Suomes­sa on hal­lit­tu tiukasti maa­han­muut­toa käytän­nössä koko ole­mas­saolon­sa ajan. Outo olk­iukko että se olisi vain per­su­jen harteilla.

      Suomen osu­us väestön­sä ulko­maalais­taus­taisen määrässä on selkeästi pohjo­is­maid­en pienin. Kaikissa muis­sa on käytän­nössä tuplamäärä tai enem­män ulko­maalais­taus­taisia suh­teessa väestöön. Meil­lä on myös huonoin huolto­suhde aivan reip­paasti, käytän­nössä meil­lä on Euroopan huonoin huolto­suhde yhdessä Ital­ian kanssa. Paljon van­huk­sia, vähän työssäkäyviä ikäluokkia.

      Jos mietit mik­si Suo­mi kur­jis­tuu, niin siinä se syy. Rahamme menevät van­hus­ten hoitoon ja hoivaan, ja aina vain kas­vavasti meneekin.

      Se että PS:n johdol­la halu­taan vielä vähen­tää maa­han­muut­toa tulee vain pahen­ta­maan ongel­maa. Ikuis­es­ti kur­jis­tu­va ja kui­h­tu­va Suo­mi on vis­si­inkin se tavoite. Vähän kuin äärim­mäisen maa­han­muut­tokri­it­ti­nen ja rasisti­nen surkean huolto­suh­teen Japani jos­sa talouskasvua ei ole nähty sit­ten 90-luvun ja val­tion­vel­ka taitaa olla jo yli 200% BKT:stä (Suomes­sa olaan nyt pani­ikissa velas­ta kun se on n. 70% BKT:stä). Japanin tie on per­su­jen poli­ti­ikan loogi­nen lopputulema.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että olet oike­as­sa että Suomes­sa ulko­maalais­taus­taisen määrässä on selkeästi pohjo­is­maid­en pienin mut­ta on hyvä muis­taa että ulko­maalaisen väestön pain­opiste on Uuden­maan ja Varsi­nais-Suomen alueel­la. Jopa Pirkan­maan alueel­la asuu vähem­män ulko­maalais­taus­taisia kuin pääkaupunkiseudul­la vaik­ka Tam­pere on Suomen 2. suurin kaupun­ki. Juuri tämän takia var­maan ulko­maalaiskri­it­tisyys näkyy enem­män niis­sä maakun­nis­sa jos­sa ulko­maalais­taus­taisia on vähem­män. Poh­jan­maan ruotsinkieliset ran­nikkokun­nat ja Poh­jan­maan sisä­maankun­nat ovat esimerk­sik­si hyvä esimerk­ki kuin­ka eri­lainen poli­it­ti­nen ilmapi­iri voi vaikut­taa saman maakun­nan sisäl­lä eri­laisi­in kehi­tyk­si­in. Olen aina miet­tinyt kuin­ka Suomen kehi­tys näyt­täisi jos Viipuri olisi edelleen osa Suomea.

      2. Olen Gilgo­ren kanssa täs­mälleen samaa mieltä. Nuo ovat ne oleelset fak­tat tule­vaisu­u­den kannalta.

         Kaik­ki muut eduskun­ta­puolueet nuo fak­tat tun­nus­ta­vat lähtöko­hdak­si, mut­ta perus­suo­ma­laiset eivät. Perus­suo­ma­lais­ten nui­va, usein rasisti­nenkin, suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­toon tarkoit­taa sitä että työikäisen väestön supistues­sa Suo­mi taan­tuu. Per­su­jen ilmas­to­de­nial­is­mi taas sitä että Suo­mi menet­tää mah­dol­lisu­u­den lisätä vien­tiään vihreäl­lä teknolo­gial­la ja että samal­la jatkamme koko maa­pal­lon tuhoamista, eikä vain Suomen.

      3. Jo ilmas­tol­li­sista ja siten CO2-syistä johtuen ei ole järkeä haalia Suomeen mamu­ja eteläisem­miltä lev­eysasteil­ta. On ihan perustel­tua supis­taa Suomea tuom­moi­sek­si 3–4 miljoo­nan kansak­si kulu­val­la vuosisadalla.

      4. Japani on ekologi­nen mallies­imerk­ki tavoiteltavas­ta, supis­tu­vas­ta väestöstä. Ei pienen saaren väestä voi jatku­vasti kas­vaa. Supis­tu­mi­nen edis­tää ja mah­dol­lis­taa luon­non toipumisen

      5. Nim­im. Real­is­tille: Olen samaa mieltä, väestö ei voi lop­ut­tomi­in kas­vaa. Sopi­van määrän arvioimi­nen onkin sit­ten jo haas­tavampi tehtävä. Esimerkkinä vain todet­takoon, että Pent­ti Linkolan mielestä Suomen väestön pitäisi olla joitakin kym­meniä tuhan­sia. Siitä neljään miljoon­aan saadaankin jo ihan komea vai­htelu­väli. Ongel­mak­si muo­dos­tuu myös talouskasvu, jota on han­kala saa­da aikaisek­si väestön samanaikaises­ti supistues­sa. Jos toisaal­ta talouskasvu kytkey­tyy väestönkasvu­un, tulee aika selväk­si että lop­ut­toman kasvun tavoit­telu on aika mieletön­tä. En ole tältä osin näh­nyt oikein mis­sään suun­nas­sa aja­tus­ta siitä, miten tämä peru­songel­ma ratkaistaisi­in. Niin­pä jatke­taan täl­lä tiel­lä, kos­ka ei osa­ta muutakaan.

   3. Se on var­masti kaikille selvää että per­sut halu­a­vat hal­li­ta maa­han­muut­toa, mut­ta viimeistään nyt kaikille pitäisi olla selvää että se tarkoit­taa samal­la myös rasis­mia. Kyl­lä muutkin halu­a­vat että maa­han­muut­to on hal­lit­tua, mut­ta niin ettei siihen liity rasis­mia. Eikö se sit­ten ole analyyttistä?

      Perus­suo­ma­laiset on ilmoit­tanut ole­vansa etnona­tion­al­isti­nen puolue, mut­ta ei kykene määrit­telemään edes sitä kuka on suo­ma­lainen. Ketkä per­sut hyväksyvät suo­ma­laisik­si ja Suomeen, kun haukku­vat työtäteke­viäkin maa­han­muut­ta­jia jätesäkeik­si, kuten Purra ja muut rasis­tiper­sut tekevät.

      Ihmette­len edelleenkin sitä kuin­ka ihmiset eivät tun­nu ymmärtävän edes sitä mitä Suomen ilmas­to­toimet oikeasti tarkoit­ta­vat. Ne tarkoit­ta­vat lyhyesti sitä että Suomen ja suo­ma­lais­ten päästöt eivät tule­vaisu­udessa aiheuta ilmas­ton­muu­tos­ta. Ja jos kyken­emme kehit­tämään jotain mikä aut­taa mui­ta mai­ta pääsemään samaan tavoit­teeseen, niin käymme sit­ten kaup­paa sil­lä. Kun jokainen tekee vähin­täänkin oman osansa niin se riit­tää. Suo­mi on nyt tekemässä oman osansa. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärrettäväksi?

      Taitaa olla enem­mänkin niin että niiltä per­suil­ta puut­tuu sitä ter­vet­tä järkeä ja varsinkin analyyttisyyttä.

      Vastaa

5. Tilanne säi­lyy kireänä vuo­den 2025 kun­tavaalei­hin asti, keskus­ta tais­telee niis­sä ole­mas­saolostaan. Vaaleista tulee rajut. Ei Per­sut ole varsi­nais­es­ti ole radikalisoi­tu­mas­sa, vaan tais­tele­maan maakun­tien val­las­ta. Kokoomus saa siihen asti varsin vapaasti pyrk­iä toteut­ta­maan iki­aikaisia tavot­teitaan niin paljon kuin ehtii. Sit­ten voi tapah­tua mitä tahansa.
   Mut­ta seu­raa­vat kun­tavaalit ratkaisee Suomen poli­it­tisen ilmapi­irin pitkäk­si aikaa ja enem­män kuin seu­raa­vat eduskun­tavaalit. Ja isoil­la kaupungeil­la on tähän vähän merk­i­tys­tä, surullista sinänsä.

   Vastaa

6. En usko etteikö jär­ki vielä voita ja Suomes­sakin vielä pala­ta rak­en­tavam­malle tielle. Sille tielle ei kuitenkaan pala­ta mikäli hal­li­tus ei jaa hyv­in­voin­ti­val­tion arvo­ja. Orpon hal­li­tus ei niitä nyt jaa, vaan kyseenalais­taa jopa demokra­t­ian ja yhden­ver­taisu­u­den lähin­nä perus­suo­ma­lais­ten toimes­ta. Sen lisäk­si Orpon hal­li­tu­so­hjel­mass­sa on uno­hdet­tu se hyv­in­voin­ti­val­tioon kuu­lu­va arvo­val­in­ta että hyv­in­voin­ti­val­tio tas­apain­ot­taa vahvo­jen ja heikko­jen ase­maa ja kaven­taa hyv­in­voin­tiero­ja. Nyt Orpon hal­li­tus toimii mon­elta osin hyv­in­voin­ti­val­tion arvo­val­in­to­ja vas­taan vaik­ka vaku­ut­teleekin muu­ta. Mikäli aiomme jatkos­sakin nou­dat­taa niitä arvo­ja joiden varaan Suomea on tähän saak­ka raken­net­tu, niin nykyi­nen hal­li­tus ei voi jatkaa vaan Suomeen on saata­va hal­li­tus joka kun­nioit­taa hyv­in­voin­ti­val­tion arvo­ja ja ihmiskäsitystä.

   https://vnk.fi/toimi/ilmiot/arvot-ja-ihmiskasitys#:~:text=Arvot%20ja%20ihmisk%C3%A4sitys.%20Keskeisi%C3%A4%20hyv%C3%A4n%20yhteiskunnan%20arvoja%20ovat,psyykkiset%20ja%20sosiaaliset%20olosuhteet%20ja%20mahdollisuus%20vaikuttaa%20el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4.

   Vastaa

7. Outoa olisi jos näinä aikoina sosi­aalilib­er­aali puolue ei olisi tolkun ihmisil­lä edes kaavailu­jen asteel­la, tilaa on ollut siitä asti kun reaalot työn­net­ti­in vihreis­sä lop­ullis­es­ti sivu­raiteelle, ja tehti­in tietä kum­malliselle fun­da­men­tal­is­min ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan hybridille naimalakkoineen.

   Lib­er­aalipuolue on (taas) hyvää vauh­tia matkalla puoluerek­isteri­in. Kan­nat­ta­jako­rtin voi allekir­joit­taa tääl­lä. En usko hei­dän pahas­tu­van jos poli­it­tis­es­ti kodit­tomak­si jääneet lib­er­aalit (joi­ta toivon ole­van paljon) loikkaa­vat val­taa­maan ole­mas­saol­e­van liberaalipuolueen.

   Vastaa

   1. Lib­er­aalipuolue on tosi­aan var­teenotet­tavin nyky­i­sistä pien­puolueista, joskin aja­vat liian kovaa talous­poli­ti­ikkaa omaan maku­u­ni. Mie­lenki­in­toista on myös, ettei Piraat­tipuolue koskaan men­estynyt Suomes­sa, vaik­ka jois­sain Euroopan mais­sa (mm. Tsek­it) se on jo vaki­in­nut­tanut paikkansa. Ovat myös kohtu­ullisen vaiku­tus­val­taisia EU:ssa. Muut Suomen pien­puolueet ovatkin sit­ten enim­mäk­seen sitä niin kut­su­tun syvän pää­dyn osastoa.

      Vastaa

8. Toiv­otan sosi­aalilib­er­aalin puolueen ehdot­tomasti ter­ve­tulleek­si. Oma toive on, että ainakin kohtu­us, luon­to ja per­heet on poli­ti­ikan keskiössä. Koulu­tus­ta unohtamatta.

   Ei tarvitse olla Linko­la ymmärtääk­seen, että kaa­su poh­jas­sa kohti seinää men­nään. Län­si­mainen kulu­tuk­seen perus­tu­va elämän­ta­pa alkaa tule­maan tien­sä päähän.

   Halu­aisin nähdä että yhä use­ampi tek­isi esimerkik­si 80% työaikaa, sitä vas­taaval­la pal­ka­lla. Eikä niin että lyhyem­pi työai­ka täy­del­lä pal­ka­lla, kuten vasem­mal­la toiv­ot­tu. Lisään­tynyt vapaa-aika menisi kulut­tamiseen, joka ei toivottavaa.

   Tulon­si­ir­to­ja mata­la­palk­ka-aloille ehdot­tomasti lisää. Mak­samal­la osan työn­tek­i­jän palka­s­ta, tulisi var­masti säästöjä. Nyt mak­samme itsemme kipeäk­si siitä ettei ihmiset menisi töihin.

   Tulon­si­ir­roil­la mata­la­palk­ka-aloille työl­listämisen plus­sa on myös se, että ihmiset pää­si­sivät työter­vey­den piiri­in. Läh­es lot­tovoit­to työt­tömälle ja taas säästyy rahaa vähempänä ja myöhäisem­pänä sairastelu­na. Tätä ei usein mainita.

   Koulu­tuk­ses­ta on pakko sanoa se, ettei val­tio ole vain syylli­nen nykyti­laan. Kyl­lä van­hempi­en pitää myös kat­soa peili­in. Heil­lä on vas­tuu siitä että lapsen­sa on koulukun­toinen ja koulunkäyn­nistä ollaan kiinnostuneita.

   Ikälu­okat on vuosi vuodelta myös pienem­piä, eli samal­la rahal­la pitäisi peri­aat­teessa saa­da enem­män per oppi­las. Meil­lä han­ke­hump­pa tain­nut men­nä paikoin jär­jen edelle.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Ex-demar­ille tiedok­si että kulu­tuk­seen perus­tu­va taloudelli­nen kehi­tys on siir­tymässä län­si­maista etenkin Euroopas­ta Aasi­aan. Pohjois-Amerik­ka on vielä onnis­tunut ylläpitämään taloudel­lista kasvua. Tämä on Euroopalle pitkä aikaisel­la aikavälil­lä huono asia kos­ka en oikein tiedä ovatko euroop­palaiset valmi­ita tin­kimään elin­ta­sos­ta pohjoisamerikkalais­ten hyväk­si. Yhtä hyvin ei pohjoisamerikkalaiset ole valmi­ita tin­kimään elin­ta­sos­ta aasialais­ten hyväksi

      Vastaa

   2. Ex-demari sanoi näin, “Koulu­tuk­ses­ta on pakko sanoa se, ettei val­tio ole vain syylli­nen nykyti­laan. Kyl­lä van­hempi­en pitää myös kat­soa peili­in. Heil­lä on vas­tuu siitä että lapsen­sa on koulukun­toinen ja koulunkäyn­nistä ollaan kiinnostuneita.”

      Pakko olla vähän eri mieltä. Tämän kuun alus­sa tulleis­sa yhteishaun tulok­sis­sa yli 50% hak­eneista ei saanut opiskelu­paikkaa, ainakin uutis­ten mukaan. Eli jokin sitä koulu­tus­ta­son nousua rajoit­taa, ja tämän tiedon perus­teel­la se ei ole van­hem­mat. Kokoomus kai halu­aa lisää osaavia ammat­tik­oul­u­laisia tehtaisi­in töi­hin, kun alan­vai­h­toa ja lisäk­oulut­tau­tu­mista pyritään ehkäisemään. Toki on se has­sua että hyvis­sä töis­sä ole­va mais­teri suorit­taa toisen mais­terin tutkin­non, mut­ta nämä esimerk­it ovat vähän huono syy estää ammat­tik­oul­u­laisia koulu­tus­ta­son nos­toon. Suur­ta osaa tutkin­noista ei voi suorit­taa jous­tavasti työn ohes­sa, jälleen ker­ran yhteiskun­ta toimii binäärisenä, olet joko opiske­li­ja, työn­tek­i­jä, työtön, alaikäi­nen tai eläkeläi­nen. Hal­li­tu­so­hjel­ma pyrkii jopa lisäämään tätä piir­ret­tä heiken­tämäl­lä osa-aikaisten saamia tulon­si­ir­to­ja. Yksinker­tais­es­ti hal­li­tus ei selvästi näe mitään ongelmia koulu­tus­ta­sos­sa vaan on laser­foku­soitunut ajatuk­seen että työt­tömät ja osa-aikaiset ovat laisko­ja vätyk­siä ja kaik­ki toimet osu­vatkin näi­hin keppinä.

      Vastaa

9. Me Lib­er­aalipuolueessa halu­amme pitää myös heikoim­mista huolen, tuemme joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja, perus­tu­loa, peruster­vey­den­hoitoa, koulu­tus­ta ja halu­amme tais­tel­la köy­hyyt­tä vas­taan — ilman että se täy­tyy tehdä ympäristöä tai luon­toa uhraa­mal­la. Olen itse juurikin tätä sosi­aali- ja jopa vasem­mis­tolib­er­aali edus­ta­jakun­taa. Ilman aitoa yhteisen edun tavoit­telua ja toi­sis­tamme huolen­pitoa, emme jak­sa pitkälle.
   Lyhyelle huonokin hal­li­tus kan­taa, mut­ta hyvä ei jää puolitiehen.

   Halu­an lisätä, että mei­dän puolueemme on hyvin suvait­se­va ja todel­lis­es­ti arvolib­er­aali, niinkuin talous­lib­er­aali. Meil­lä saa olla eri mieltä ja tutkia eri­laisia läh­estymistapo­ja aat­teemme eri näkökul­mia tutkies­sa. Tässä näkyy keskustel­e­van sosi­aal­isu­u­den ja yhteistyön voima puolueessamme.

   Toivon kovasti että Vihrei­den lib­er­aalit ottaisi­vat enem­män roo­lia puolueenne sisäl­lä, Lib­er­al­is­min puoles­ta. Täl­löin saat­taisimme yhdessä nos­taa lib­er­al­is­min aat­teen entistä vahvem­paan lois­toon vai­h­toe­htona ääri­oikeis­ton ja kor­po­ratistien hyväveli-suuryri­tys-rahan­jako sekä syr­jin­täk­er­hoille, jot­ka välit­tävät enem­män imagostaan kuin ihmi­sistä joi­ta hei­dän kuu­luisi edustaa.

   Vastaa

10. Kuin­ka mon­ta puoluet­ta oikein tarvi­taan, että niistä nousisi edes joku joka uskaltaisi tehdä jotakin järkevää suun­nitel­mallis­es­ti? Joko jär­ki ei riitä tai sit­ten uskallus puut­tuu. On mon­ta asi­aa, jot­ka ovat neu­traalille seu­raa­jalle itses­tään selvää, mut­ta poli­itikoille aivan mah­do­ton­ta sanoa suo­raan. Esimerkik­si väestön ikärak­en­teen ter­ve­hdyt­tämi­nen aut­taisi kaik­keen, mut­ta kaik­ki tehdään ettei se onnis­tu. Tuskin tässä on takana degrowth-ajat­telu, vaan help­po­jen äänien kalastelu niiltä jot­ka halu­a­vat pila­ta kaiken muil­takin kun menee itsel­lä huonos­ti. Lop­ul­ta siltäkin joka lähti täl­laiselle sokealle kos­toretkelle äänestyskopis­sa menee vielä entistäkin huonom­min kun taloudelta menee poh­ja ja kaikesta leikataan. Tätä type­r­yy­den kier­ret­tä pitäisi tul­la katkaise­maan rohkeat poli­itikot jot­ka selit­tävät mitä tästä on syn­tymässä ja mikä on parem­pi suun­ta. Mut­ta mikään ei näköjään saa ketään heräämään. Ei vihreil­läkään voi men­nä enää huonom­min, joten mik­si eläkeläisvihreä sanoo nämä perusasi­at blo­gis­saan eikä vihrei­den johto? Maas­ta puut­tuu kokon­aan toivoa herät­tävä poli­it­ti­nen taho joka osaisi näyt­tää maalle parem­pia polku­ja ja ker­toa syyt mik­si niille pitäisi lähteä käppäilemään.

    Vastaa

    1. Useim­mat puolueet kan­nat­ta­vat merkit­tävää maa­han­muu­ton lisäämistä, eli sitä ain­oaa ihmisoikeuk­sia kun­nioit­tavaa ikärak­en­teen tervehdyttämiskeinoa.

       Vastaa

       1. Muis­tuu mieleen opiskelu­a­jat, kun kaveri selit­ti innois­saan, miten hän kaataa yhteen pul­loon kak­si pul­loa 38 voltin koskenko­r­vaa, niin saa 76 voltin viinaa! Helppoa!

          Maa­han­muut­to paran­taa huolto­suhdet­ta vain, jos maa­han­muut­ta­jien huolto­suhde on parem­pi kuin muiden asukkaiden. Onko maa­han­muut­ta­jien huolto­suhde parempi?

       2. Maa­han­muut­ta­jien huolto­suhde on yleen­sä parem­pi, kos­ka tule­vat tänne aikuisi­na eivätkä ole vielä eläkkeellä.

11. ” Korvi­i­ni on kan­tau­tunut huhu­ja han­kkeista perus­taa kun­non sosi­aalilib­er­aali puolue Suomeen.”
    Olisi­pa mah­tavaa, jos näin tapahtuisi.

    Vastaa

12. Osmo­han ihan innos­tuu, tuliku­umat näppäimet.

    Vastaa

13. Tämä sar­ja saakin paisua, kos­ka aihe on erit­täin tärkeä.

    Min­ua kiin­nos­taisi Oden näke­mys siitä, mitä sit­ten tapah­tuu, jos perus­suo­ma­lais­ten kehi­tyskulku ete­nee tässä ker­ro­tun ennus­teen mukaises­ti. Niin kauan kuin per­suil­la on käytän­nössä monop­o­li poli­it­tises­sa maa­han­muut­tokri­ti­ikissä ja se näin pro­filoituen kerää 20 % äänistä, niin puolue on aika merkit­tävä tekijä.

    Esimerkik­si Tan­skas­sa demar­it ovat haukan­neet merkit­tävän osan sen maan maa­han­muut­tokri­ti­ik­istä ja myös maa­han­muut­tokri­it­ti­sistä äänistä. Meil­lä ei ole nähtävis­sä vas­taavaa kehi­tyskulkua ainakaan vielä, mut­ta entä jatkossa?

    Vastaa

14. twit­ter alkaa olla uppoa­va lai­va, suosit­te­len että tämä uppo­va lai­va hylätään. vih­je meta:n threads on toinen eri taval­la ole­va uppoa­va lai­va. en suosit­tele liit­tymään vielä tässä vai­heessa, mut­ta kan­nat­taa kat­soa https://joinmastodon.org/ .

    yksi ehdo­tus olisi pakkoäänestys, tai äänestämät­tä jät­tämi­nen olisi vaikeaa. poli­ti­ikas­sa tun­tuu että akti­ivi­jäsenet äänestää ja se näkyy. pakkoäänestys ei kor­jaa kaikkia ongelmia. äänestäjiän pitäisi pere­htyä enem­män asioi­hin, eikä vain media lööp­pi tasol­la. vink­ki, myös vaalien välis­sä, esim tun­ti viikossa.

    tun­tuu että ollaan “aiv­ot­toma­l­la” ajal­la, eli jotenkin äänestetään mitä kaver­it tai suku­laiset. joku tässä on että ei kyseenalais­te­ta kavere­i­ta. täl­lainen seu­raa siihen että äänestetään omia instresse­jä vas­taan. onhan niitä tyh­miä ollut ennenkin mut­ta jäi olo että tyh­mätkin käyt­ti sitä vähiä aivojaan.

    Vastaa

    1. “twit­ter alkaa olla uppoa­va lai­va, suosit­te­len että tämä uppo­va lai­va hylätään. vih­je meta:n threads on toinen eri taval­la ole­va uppoa­va laiva.”

       Toiv­ot­tavasti sosi­aalis­es­ta medi­as­ta päästään jos­sain vai­heessa kokon­aan eroon poli­ti­ikan teossa. Tutk­i­jay­hteisössä alkaa olla jonkin­lainen kon­sen­sus sen suh­teen, että sosi­aalisel­la medi­al­la on ollut tuhoisa vaiku­tus demokra­ti­aan maailmanlaajuisesti. 

       Tekoä­ly tulee vauhdit­ta­maan kehi­tys­tä. Jo nyt alkaa olla epä­selvää, “keskustel­e­vatko” suo­ma­laiset itse asi­as­sa ihmis­ten vai konei­den kanssa. Usei­den ennustei­den mukaan gen­eroi­va tekoä­ly tulee täyt­tämään jopa 90–95%:ia koko Inter­netistä “roskalla” eli tiedon luotet­tavu­us tulee yleis­es­ti rom­ah­ta­maan. Mon­et tutk­i­jat ovatkin kir­joit­ta­neet siihen suun­taan, että todel­li­nen “post-truth” on vas­ta edessäpäin.

       Vastaa

15. Kuumakalle­ja ja vihan­li­et­so­jia, jot­ka pitäisi hiljen­tää mainit­semil­lasi Koi­järvili­ik­keen tavoil­la, esi­in­tyy tässä meneil­lään olevas­sa someko­hus­sa myös muis­sa puolueis­sa kuin perus­suo­ma­lai­sis­sa. Hil­jaisem­pi­en ja vähem­män riidan­haluis­ten vetäy­tymistä tapah­tuu joka puolel­la ja vain räävä­su­isim­mat jatka­vat ja saa­vat lisää elin­ti­laa (ja val­taa) eri puolueissa.

    Vastaa

16. tääl­lä on kaivail­tu sosi­aalilib­er­aale­ja niin annan­pa seu­raa­van kommnetin.

    oli­pa sit­ten sosi­aalilib­er­aalit, oikeis­tolib­er­aalit, fem­i­nis­tit, eläin­puolue, piraatit tai ehkä jokin muu. suomen pienehköt vaalipi­ir­it suosii iso­ja puoluei­ta. eli karkeasti jos kan­na­tus on 0–5% niin NOLLA paikkaa, jos kan­na­tus 5–15% niin paikko­ja vähem­män kuin kan­na­tus, jos yli 15% niin enem­män paikko­ja kuin kannatus.

    edel­li­sis­sä vaaleis­sa jotkin … nimeltä mainit­se­mat­tomat menivät äänestää iso­ja pamp­pu­ja tak­tikoin­ti syistä, siis sdp, peruss ja kokoomus­ta, suuri HAPAN kiitos tästä. tästä johtuen on tilanne pikkupuolueil­la tukala, varsinkin jos edus­tus­ta ei ole. jos halu­aa protestoi­da pamp­pu­ja niin pros­ent­ti puolueet voi olla vai­h­toe­hto, mut­ta jos halu­aa samal­la jotain muu­tosval­taa niin vai­h­toe­hdot käy vähiin.

    min­ulle tulee help­po­ja val­in­to­ja tule­vis­sa vaaleis­sa. tiesinkö ali­ta­juis­es­ti jopa ennen vaaleja.

    Vastaa

    1. suomen pienehköt vaalipi­ir­it suosii iso­ja puoluei­ta. eli karkeasti jos kan­na­tus on 0–5% niin NOLLA paikkaa, jos kan­na­tus 5–15% niin paikko­ja vähem­män kuin kan­na­tus, jos yli 15% niin enem­män paikko­ja kuin kan­na­tus … pros­ent­ti puolueet voi olla vai­h­toe­hto, mut­ta jos halu­aa samal­la jotain muu­tosval­taa niin vai­h­toe­hdot käy vähiin.

       Tämä vih­jaisi että kan­nat­taa aktivoitua esim. Vihreis­sä, ja yrit­tää ohja­ta poli­ti­ikkaa reaa­lo-suun­taan puolueen sisältä käsin. Uusi puheen­jo­hta­ja tar­joaa suun­tauk­selle lupaa­van mahdollisuuden.

       Vastaa

17. Vaik­ka nyky­hal­li­tus kaa­tu­isi mitä se muut­taisi? Marinin demar­it ja Vasem­mis­toli­it­to eivät lähde mihinkään muuhun kuin vasem­mistopoli­ti­ikkaa tekevään hal­li­tuk­seen, keskus­ta ei mihinkään, kokoomus vain oikeistopo­h­jaista poli­ti­ikkaa tekevään hal­li­tuk­seen, per­sut eivät kel­paa kenellekään. Raken­na siitä sit­ten enemmistöhallitus.

    Veikkaan että Kokoomus odot­taa josko Marinin tilalle tulee joku järkevämpi johta­ja SDP:lle ja joku yhteinen lin­ja löy­ty­isi sinipunalle.

    Vastaa

18. Olen val­tiosään­töoikeud­es­ta jotain tietävä ja siitä kiin­nos­tunut juristi. Nyt kuitenkin ihan fiil­ispo­h­jal­ta tun­tuu, että hal­li­tus ei toivu tai ei oikeas­t­aan ole aloit­tanutkaan mis­sään vai­heessa toim­intakykyisenä. Se vain hiipuu pois (RKP toden­nee tilanteen) jos­sain vai­heessa alkusyksystä. 

    Olen samaa mieltä arviostasi perussuomalaisista

    Vastaa

    1. Oli­han se jo tiedos­sa että RKP:lle koko hal­li­tus­neu­vot­te­lut oli­vat vaikeat. Hal­li­tuk­sen toim­intakyky mitataan Eduskun­nas­sa. Yleen­sä hal­li­tus­puolueet tuke­vat toisi­aan. Suomes­sa on viimek­si enem­mistöhal­li­tus kaatunut 1982. Sitä ennen kaik­ki muut hal­li­tuk­set jot­ka ovat kaatuneet oli­vat vähemmmistöhallituksia

       Vastaa

19. Eikä kyse ole vain per­su­ista. Kokoomus sai hienon tulok­sen vaaleis­sa joka oikeut­ti 10 lisä­paikkaan. Myös siel­lä hal­li­tuk­sen nopea kaa­tu­mi­nen otet­taisi­in tyr­mistyk­sel­lä vas­taan. Varsinkin kun eili­nen gallup oli heille myön­teinen. Kokoomuk­sen äänestäjät ovat tyy­tyväisiä hal­li­tuk­seen ja tätä he halu­a­vat, vaik­ka ne kovim­mat vas­tus­ta­jat omista saa­vat pal­sta­ti­laa eniten.

    Per­su­jen pudo­tus 1,1% ja toinen paik­ka gallupis­sa yllät­ti itseni. Odotin 3–4 pros­entin laskua. Syksyl­lä kun ale­taan nui­ji­in lake­ja läpi ja muu­tok­set konkreti­soituu, niin ehkä sit­ten tip­puu enem­män. Jätän tähän silti varauk­sen, kos­ka per­su­jen kan­natuk­sen syitä yritetään usein selit­tää muu­ta­mal­la ran­skalaisel­la viival­la ja niin se ei mene. ABC-baarien katkeru­us ei sitä selitä kuin pieneltä osalta. Niin vah­vaa per­su­jen kan­na­tus on kaut­ta maan Helsinkiä lukuunottamatta.

    Mat­ti Arposelta hyvä kom­ment­ti. Some on saanut aikaan sen että leikki­in läh­tee vain ne jot­ka kuvit­tel­e­vat tietävän­sä totu­u­den asioista ja ovat valmi­ita ris­ti­in­naulit­se­maan toisi­na­jat­teli­jat. Epä­var­mat ja ne joil­la ei ole tar­jo­ta ehdot­to­mia totuuk­sia, seu­raa­vat sirkus­ta sivus­ta päätän­sä pyöritellen.

    Ihmisille tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta myön­tää että kaik­ki ovat joskus oike­as­sa, ja taas toisi­naan väärässä. Totu­ut­ta on vaikea usein edes löytää ja ain­oa mitä voimme tehdä on kuun­nel­la toisi­amme ja epä­var­moina kulkea kohti tulevaa.

    Vastaa

    1. Ex-Demar­ille kom­ment­ti­na että Kokoomuk­sen suurin osa äänestäjistä ja kan­nat­ta­jista näkevät nämä kohut perus­suo­ma­lais­ten aiheut­ta­m­i­na kohuina johon oppo­si­tio vielä heit­tää löy­tyä. Kokoomus sai hyvän vaal­i­t­u­lok­sen eteläisessä Suomes­sa ja Perus­suo­ma­laiset alueel­la jos­sa Keskus­ta oli vah­va. Var­maan asia on niin että Keskus­tan kan­nat­ta­jis­sa on enem­män näke­myk­siä täl­läisille perus­suo­ma­lais­ten ajamille mielip­iteille kuin Kokoomuksen .

       Vastaa

20. “Reak­tionääri­nen sen­tristi kuitenkin kri­ti­soi ani­har­voin jos koskaan suo­raan viha­puhet­ta suoltavia, mut­ta useinkin viha­puhu­jista puhu­via. Tämä tois­puoleisu­us on käytän­nössä viha­puhu­jien puolelle aset­tumista, oli tois­puoleisu­u­den syy mikä hyvänsä.”
    tässä on nykyisen PS:n ja sen yti­men Suomen Sisun nerokku­us — he esit­tävät ole­vansa nor­maali puolue, jon­ka mielip­i­teet ovat nor­maale­ja. Sama tar­tun­ta on tul­lut Kokoouk­seen, joka tulee joko val­latuk­si kokon­aan tai hajoaa.

    Kepu taiteli PS:n kanssa per­in­teisil­lä keinoil­laan ja hävisi. Näemme radikaal­im­man Kepun.

    SDP:n sukupol­ven­vai­h­dos on kesken ja se aiheut­taa suurten ikälu­okkien ajatuk­sia edus­ta­neelle puolueelle ongelmia. Vasem­mis­toli­iton joukko on jo vai­h­tunut kokon­aan ja on rel­e­vant­ti nuorisop­uolue. Toki PS hur­tilla huumo­ril­laan ja viihdyt­täväl­lä julk­isu­udel­laan myös vetoaa nuori­in enem­män kuin muut puolueet yhteen­sä. Vihrei­den nuoriso-osas­to hoitaa lap­si­aan, mikä näkyy poli­ti­ikan painotuksissa.

    Vielä vuosikym­men Suomes­saeletään kon­er­vati­ivis­ten suurtenikälu­okkien äänestrysin­non varas­sa. Mitä sen jäl­keen tapah­tuukin on jän­nää. Suuret ikäluiokat 70-luvun alus­sa muut­ti­vat Suomea paljon ja niil­lä idoil­la niin Kokoomus, Kepu ja SDP ovat tähän saak­ka men­neet eteen­päin. Nämä van­hat val­tion­hoita­japuolueet voivat kado­ta kokonaan.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki JTS:lle kom­ment­ti­na että Kokoomuk­sen sisäl­lä on paljon ihmisiä jot­ka ajat­tel­e­vat mon­es­ta asi­as­ta kon­ser­vati­ivisem­min kuin yleen­sä annte­taan ymmärtää. Olen itsekin sitä mieltä että maa­han­muut­ta­jien tilanteesta ja muista ongelmista esim EU:n kehi­tyk­ses­tä kohti fed­er­al­is­mia on syytä kat­soa kri­it­tisem­min. Kokoomuk­ses­sa on havait­tu myös että eurofed­er­al­is­mi ja maa­han­muu­ton lieve ilmiöt kuten eri­laiset kult­tuuril­liset kii­s­tat kuten islami­laiset pukeu­tu­miskood­is­to län­si­maises­sa yhteiskun­nas­sa olisi syytä kat­soa kri­it­tisem­min. Kokoomuk­sen muut­timi­nen sisältäpäin on ollut jo nähtävis­sä. Se on päin­vas­toinen hyväk­si kun yhteiskun­nal­lisia asioi­ta kuten eurofed­er­al­is­mi ja maa­han­muut­ton lieve ilmiöt tule­vat väistämät­tä näkyvi­in etenkin pääkaupunkiseudul­la ja maaseudul­la jos­sa Kokoomus­ta äänestetään myös

       Vastaa

21. En ole ennus­ta­ja, ja sik­si ennus­tan että mitä nopeam­min hal­li­tus kaatuu, sitä toden­näköisem­min kevään pres­san­vaaleis­sa Jus­si Hal­la-aho on toisel­la kier­roksel­la — ja ken­ties Suomen tule­va pres­i­dent­ti kuudek­si vuodek­si. Eikä pres­i­dent­tiä sit­ten kaade­ta viras­ta somevi­hal­la eikä iltapäiväle­htien juoruil­la eikä edes par­la­mentin pölinällä.

    En tiedä onko pes­simistisem­pää toivoa hal­li­tuk­sen kaa­tu­mista ja uuden perus­tamista vasem­mis­ton ja vihrei­den varaan (tekopy­hä RKP toki on aina matkas­sa) vai toivoa että Orpon hal­li­tus jatkaa joulu­un asti.

    On myös vaikea ennus­taa vähem­mistöhal­li­tuk­sen mah­dol­lisuuk­sia. Se kaade­taan ensim­mäisenä maanan­taina perus­tamisen­sa jälkeen.

    Ennus­taa voi kaikenlaista. 

    Mut­ta voisi­vatko edes uudet vaalit tuo­da ratkaisua umpiku­jaan, johon, niin väitän, dog­maat­ti­nen arvokeskustelu on poli­ti­ikan vienyt. Tämä jääräpäi­nen arvokeskustelu on kum­mallista, kun kaik­ki, melkein kaik­ki viisaat tietävät ettei ole ole­mas­sa mitään yhtä arvos­fääriä, joka on luon­non­ti­eteel­lisessä mielessä ain­oa oikea. Mod­erni yhteiskun­ta on tul­vil­laan eri­laisia arvo­jen mielenmaisemia.

    Jos eri­laisia arvo­ja edus­ta­vat poli­itikot — puolueet — eivät pysty toim­i­maan yhteisessä hal­li­tuk­ses­sa, hal­li­tu­songel­ma ja suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka “ratkeaa” vas­ta kun joku puolue saa ehdot­toman enem­mistön vaaleis­sa (jon­ka jäl­keen vaalit voidaan lopet­taa, niin kuin total­i­taari­sis­sa sys­teemeis­sä on tapana). Tämä lie­nee pahin tulevaisuudenkuva.

    Joten epäilevän ennus­ta­jan val­taa ali­ta­juinen pelko: ei kai tämä arvokeskustelun ehdot­to­muus joh­da todel­la pahaan tule­vaisu­u­teen, total­i­taariseen Suomeen.

    Vastaa

    1. “Joten epäilevän ennus­ta­jan val­taa ali­ta­juinen pelko: ei kai tämä arvokeskustelun ehdot­to­muus joh­da todel­la pahaan tule­vaisu­u­teen, total­i­taariseen Suomeen.”

       Ei kuu­losta lainkaan real­is­tiselta. Kun kat­soo monien muiden Euroopan maid­en lähi­his­to­ri­aa, eivät hal­li­tusten kaa­tu­miset tai uudet vaalit ole mitään poikkeuk­sia. Esimerkik­si Bul­gar­i­as­sa jär­jestet­ti­in peräti viidet peräkkäiset vaalit parin vuo­den sisään, mut­ta kyl­lä siel­läkin onnis­tut­ti­in silti hal­lit­se­maan. Alanko­mais­sa myös kaa­tui juuri hil­jat­tain hal­li­tus. Bel­gia taas on varsin kuu­luisa vähem­mistöhal­li­tuk­sis­taan ja ajoit­tain on men­ty vuosi­akin ilman toimi­vaa hal­li­tus­ta, mut­ta niin vaan siel­läkin on hyvin onnis­tut­tu hallitsemaan.

       Suomes­sa näitä pelätään mielestäni aivan turhaan. Jos ei mil­lään tavoin onnnis­tu nykyisel­lä kokoon­panol­la, siitä vaan uudet vaalit käyn­ti­in! Vaik­ka tulos saat­taisi olla läh­es sama, mielestäni tämänkaltaisil­la rohkeil­la ratkaisuil­la paran­net­taisi­in yleis­es­ti demokra­t­ian tasoa ja kansalais­ten luot­ta­mus­ta poli­it­tiseen järjestelmään.

       Vastaa

22. Osmo taas tuol­la vaati noi­ta ilmas­to­toimia. Ensik­si pitäisi kuitenkin asi­at esit­tää totuuspohjaisesti.
    Tuol­la toises­sa Osmon blog­itek­stis­sä puhut­ti­in soista ja metaanista. Min­ua jäi tuo metaa­ni­a­sia kaivele­maan. Jos­sain välis­sä kerkesin kokoa­maan ajatuk­seni ja sain selville, että metaanin ilmake­hä hajoami­nen nou­dat­taa täl­lä het­kel­lä kaavaa 0,92^x . Youtubista löy­tyy sen integraalifunktio.
    Se on (0,92^x)/ln 0,92. Ekvi­va­lent­tik­er­roin co2 varten tuo­hon eteen pitää lait­taa ja se lie­nee 160. Jos ymmärtää jotain matem­ati­ikas­ta niin ymmärtää myös, että Suomen ilmastopa­neel­in väit­teet suo­ma­laisen kar­jat­alouden ilmas­to­vaiku­tuk­sista on täyt­tä huuhaata.
    Olen vah­vasti sitä mieltä, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on niin vaka­va asia, että se ei saa sisältää poli­it­tis­ten tarkoi­tus­pe­rien ujut­tamista ilmas­toväit­teisi­in. Vihreät ovat oikein kun­nos­tau­tuneet tässä. Perus­suo­ma­laiset eivät ilneis­es­ti ymmär­rä ilmas­to­te­o­ri­oista mitään, mut­ta heil­lä tulee ”selkäran­gas­ta” tuo tieto, että meille valehdellaan.
    Nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la on sen­tään jonkin­lainen jär­ki ilmastoasioissa.

    Vastaa

    1. Ei kar­jat­alouden vaiku­tus ilmas­toon ole pelkästään suo­ma­lais­ten ongel­ma eikä mikään Suomen ilmastopa­neel­in keksin­tö. Se on tieteel­lis­es­ti osoitet­tu fakta.

       Siltä tosi­aan vaikut­taa etteivät perus­suo­ma­laiset ymmär­rä imas­to­te­o­ri­oista mitään tai ovat peräti denial­is­te­ja. Aika use­al­la epäi­ly vale­htelus­ta tulee vieläpä ihan sieltä “selkäran­gan” alapäästä.

       Jos tiede­tään var­masti että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö kiihdyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta, niin kovin vähän nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la sitä ymmär­rystä on, jos se lisää tukea fos­si­ilisen liiken­nepolt­toainei­den käytölle ja alen­taa uusi­u­tu­vien polt­toainei­den jakelu­velvoitet­ta. Vaikut­taa aivan siltä ettei ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ole nykyiselle hal­li­tuk­selle niin vaka­va asia että se suh­tau­tu­isi siihen vas­tu­ullis­es­ti. Omat poli­it­tiset tarkoi­tus­perät näyt­tävät ole­van tärkeämpiä kuin ilmas­to ja ympäristö. Valitet­tavasti tule­vat sukupol­vet joutu­vat mak­samaan siitä vielä kohtu­ut­toman kovan hinnan! 

       Mut­ta mitäs teet kun per­su uskoo mielu­um­min per­stun­tu­maa kuin tiedet­tä ja kokoomus peesaa per­su­ja, KD uskoo että taivaan isä var­jelee ja RKP elää kuin ikuises­sa Strömsössa.

       Vastaa

       1. AKK sanoo aivan oikein, että on tieteelli­nen fak­ta, että kar­jat­alous läm­mit­tää ilmas­toa. Sitä se ilmastopa­nee­likin toitottaa.
          IPCC on luo­tu ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kat­to­jär­jestök­si. Tässä kar­jat­alouden tapauk­ses­sa meuhkaa­vat kuitenkin läm­mi­tys­vaiku­tuk­ses­ta. Kar­jat­alous ei Suomes­sa lisää yhtään hiiltä ilmake­hään metaanin kaut­ta. Se ei siis aiheuta ilmake­hän lisäläm­pen­e­mistä. Se on tieteelli­nen fak­ta. Tuo hajoam­is­funk­tio 0,92^x antaa suo­raan ilmas­toa läm­mit­tävän vaiku­tuk­sen ajan het­kel­lä x tapauk­ses­sa, että ilmaan päästetään koko tuon ajan x yhden yksikön suu­ru­inen metaan­imäärä. Aika pieni on vaiku­tus esim 100 vuo­den kohdal­la. Suomes­sa nau­takar­ja on ollut suun­nilleen vakio viimeiset 100 vuotta.
          Sen myönnnän, että tuos­sa hajoamiskaavas­sa on perus­lu­vus­sa pien­tä heilun­taa, välil­lä 0,92…0,95 se kuitenkin on.

       2. Halu­at sis sanoa, että kar­jat­alous ei läm­mitä ilmas­toa lisä van yläpitää sitä lisäläm­pöä, jon­ka se on jo aiheut­tanut. Jos kar­jat­alous lopetet­taisi­in tai sitä olen­nais­es­ti vähen­netäisi­in, tuo van­ha syn­ti hai­h­tu­isi hil­jak­seen pois

       3. Metaani on häviävän pieni hait­ta ver­rat­tuna kar­jat­alouden aiheut­ta­maan suolistoflooran epä­tas­apain­oon ja siitä seu­raavi­in sairauk­si­in kuten lihavuuteen.

       4. Ei kar­jat­alouden vaiku­tus ilmas­toon ole pelkästään suo­ma­lais­ten ongel­ma eikä mikään Suomen ilmastopa­neel­in keksin­tö. Se on tieteel­lis­es­ti osoitet­tu fakta.

          Ihan viime vuosi­na on käy­ty tieteel­listä keskustelua, että mikä olisi oikeampi tapa ilmaista lyhyen elin­iän kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tus­ta, sil­lä niiden kon­ver­toimi­nen hiil­i­siok­sidik­si joka on pitkän elin­iän kasvi­huonekaa­su, ei anna oikeaa kuvaa.

          https://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/reports/ClimateMetricsforRuminentLivestock_Brief_July2022_FINAL.pdf

          https://cabiagbio.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43170-021–00041‑y

          https://www.nature.com/articles/s41612-018‑0026‑8

    2. Osmo on näköjään päässyt jyvälle min­un metaaniväittämistäni.
       Yhteen­ve­t­ona toteaisin, että jos kar­jat­alous lopete­taan niin siitä tulisi 12 vuodek­si nielu 12x2 milj tn co2ekv yhteen­sä 24 milj tn.
       Aika vähän, kun ilmastopa­neeli ilmoit­taa kar­jat­alouden päästök­si viimeisiltä 30 vuodelta 30x2 milj tn co2 ekv yhteen­sä 60 milj tn.
       Sanois­in, että on aika onneton­ta Suomen kannal­ta, kun ilmastopäätösten poh­jana on ollut laskelmia, jois­sa sotke­taan nielut ja päästöt.
       En kaipaa yhtään edel­lisen hal­li­tuk­sen ilmastopolitiikkaa.

       Vastaa

       1. Fak­ta on kuitenkin se että kan­nat­taa pyrk­iä tilanteeseen jos­sa nielut ovat vähin­tään yhtä suuret kuin päästöt.
          Ja siihen aut­ta­vat kaik­ki toimet jot­ka lisäävät nielu­ja ja vähen­tävät päästöjä! 

          Kun pide­tään tuo kirkkaana mielessä, niin hyvä. En kyl­lä ymmär­rä mitenkä nielut ja päästöt olisi voitu sotkea. Sotkemis­tan ei ole se että molem­pia tarkastel­laan yhtäaikaa.

       2. AKK se jak­saa puo­lus­tel­la Suomen ilmastopa­neel­in linjauksia.
          Ote­taan esi­in taas metaani. Se on siitä ihmeelli­nen ilmas­ton­muu­tos­ta aiheut­ta­va kaa­su, että sen päästön pienen­tämi­nen viilen­tää heti ilmas­toa. Tosin vain muu­ta­man vuo­den. Lasken­nal­lis­es­ti 12 vuot­ta enin­tään. Metaa­nipäästön pienen­e­m­i­nen on siis nielu. Nielu tarkoit­taa, että ilmake­hästä pois­tuu hiiltä. Mut­ta miten Suomen ilmastopa­neeli kohtelee metaa­nia. Hei­dän mielestään metaa­nipäästön pienen­e­m­i­nen on päästön pienen­e­m­i­nen. Hei­dän mielestään ilmas­to läm­pe­nee tuon pois­te­tun päästön ver­ran vähem­män. Tarkoit­taa, että hiiltä ei pois­te­ta ilmake­hästä yhtään. Vah­vasti olen sitä mieltä, että Ollikaisen porukalla on ajatuk­set nieluista ja päästöistä vähin­täänkin epäsovinnaisia.

       3. Minä kir­joitin illal­la vas­tauk­sen AKK lle metaanista. Muuten näyt­tää teo­reet­tis­es­ti oikeal­ta, mut­ta metaanin nielu on väärin määritetty.
          Nielu tulee metaanin vähen­tymis­es­tä. Kar­jat­alouden metaanin hiili on bio­geenistä eikä vaiku­ta mitään ilmake­hän hiilimääriin.

23. “ABC-baarien katkeru­u­teen on monia syitä, mut­ta keskeisenä pidän, että mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta kohtelee jul­masti vähem­män mer­i­toitunei­ta. Tois­t­en osaamis­es­ta kil­pail­laan kymp­pi­ton­nien kuukausi­palkoil­la, tois­t­en työ­panok­ses­ta ei mak­se­ta edes palkkaa, jol­la tulisi toimeen.”

    Korostan nyt, että tämän asian tila on ennen kaikkea poli­it­ti­nen val­in­ta. Toki EUn ja glob­al­isaa­tion myötä kyseessä on ylikansalli­nen poli­it­ti­nen val­in­ta, jota ei voi­da noin vain kansal­lisel­la tasol­la kor­ja­ta. Sit­ten jos asialle ei saa­da mitään aikaisek­si EU-tasol­la, niin kenen vika asia on, maail­man, EUn, vai nyky­mallisen meritokratian. 

    Tois­tan vielä että tämä asian tila on 100% poli­it­ti­nen val­in­ta, ei minkään markki­na- tai mer­i­tokra­ti­a­ju­malan päätös. Tätä korostan sen vuok­si kun talous’ti­etäjiltä’ saa paljon Thatch­er ja Merkel-henkisiä There Is No Alter­na­tive (TINA), ei ole vai­h­toe­htoa, henkisiä totea­muk­sia asioi­hin, ikään kuin olisi joku absolu­ut­ti­nen totu­us ja oikea ratkaisu ja hävitetään poli­it­ti­nen val­in­ta taustalle. Näin se mer­i­toitunut eli­it­ti sanelee meille miten maail­ma makaa ja kuin­ka sen kuu­luu maata.

    Vastaa

    1. Tuo­hon nim­imerk­ki Stadis­tin vai­h­toe­htoisi­in näkökul­mi­in globaal­isaa­tios­ta ja ylikansal­lis­es­ta päätök­sen­teosta on kak­si vai­h­toe­hto­ja joko Euroopan union­ista muo­dos­tuu liit­to­val­tio tai Euroopan unioni hajoaa. Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto ei palvele Euroopan mai­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Kiina, Intia ja Yhdys­val­lat alka­vat sil­loin luo­maan poli­it­tista taloudel­lista vaiku­tus­val­taa bilat­er­aal­is­ten suhtei­den kaut­ta. Suomelle olisi hyvin tärkeää että mul­ti­lat­er­aaliset suh­teet toimi­vat kos­ka muuten Kiina ja Intia alka­vat sanel­la myös Euroopan puoles­ta miten maail­ma makaa.

       Vastaa

       1. “Tuo­hon nim­imerk­ki Stadis­tin vai­h­toe­htoisi­in näkökul­mi­in globaal­isaa­tios­ta ja ylikansal­lis­es­ta päätök­sen­teosta on kak­si vai­h­toe­hto­ja joko Euroopan union­ista muo­dos­tuu liit­to­val­tio tai Euroopan unioni hajoaa.”

          Tuskin kumpikaan ske­naario toteu­tuu. Ainakin hajoami­nen vaikut­taa erit­täin epä­to­den­näköiseltä, vaik­ka sitä tietyis­sä piireis­sä yritetäänkin rum­mut­taa var­teenotet­ta­vana ske­naar­i­ona. Luot­ta­mus Euroopan unioni­in on ennä­tysko­rkeal­la ja union­il­ta odote­taan entistä enem­män kansalais­ten silmis­sä. Mielestäni nykyi­nen komis­sio on ollut myös harv­inaisen onnis­tunut edel­lisi­in ver­rat­tuna. Mie­lenki­in­toista tulee myös ole­maan, mikäli perus­sopimuk­set todel­la avataan. Toiv­ot­tavasti päästään demokraat­tisem­paan suuntaan.

          “Suomelle olisi hyvin tärkeää että mul­ti­lat­er­aaliset suh­teet toimi­vat kos­ka muuten Kiina ja Intia alka­vat sanel­la myös Euroopan puoles­ta miten maail­ma makaa.”

          Mielip­i­teeni on sama, mut­ta mul­ti­lat­er­al­is­mi on nähdäk­seni heikken­emään päin.

24. ” Mekanis­mi menee niin, että porukas­sa kukaan ei uskalla arvostel­la joukon kuumapäisimpiä, kos­ka pelkää tule­vansa leimatuk­si luo­piok­si. Täysjärkiset vain jät­täy­tyvät pois ja lop­ul­ta joukko on pelkkiä höyrypäitä. Aika moni on jo jät­täy­tynyt, osa näkyvästi lehtien pal­stoil­la, mut­ta suuri osa hiljaisesti.”

    Tämä muuten on aivan tot­ta. Sama nähti­in koko kansakun­nan tasol­la pari vuot­ta koron­apoli­ti­ikas­sa. Kaik­ki muu pait­si täysi mak­si­mal­is­mi koronatalkois­sa halut­ti­in nähdä hirviömäisenä, joten ääneen jäivät vain etä­työrälssi­in kuu­luneet fanaat­tisim­mat tukah­dut­ta­jat, sun muut ulkon­ali­ikku­miskieltäjät ja maskikiihkoilijat.

    Ja nyt samat puhu­vat kau­ni­isti vapaud­es­ta, yhden­ver­taisu­ud­es­ta ja demokra­t­ian moniäänisyydestä.

    Vastaa

    1. Markku Tan­nille kom­ment­ti­na että COVID pan­demi­an aikana nuo tukah­dut­ta­jat eivät kuitenkaan onnis­tuneet saa­maan läpi nol­la COVID poli­ti­ikalle tukea edes omil­ta kol­le­goil­ta. Viimeistään Kiinan pitkään jatkunut nol­la COVID poli­ti­ik­ka oli osoi­tus että roko­tuk­set ratkai­se­vat pan­demi­an lop­putu­lok­sen. Tuo poruk­ka joka vaati nol­la COVID lin­jaa oli vähem­mistö ja hei­dänkin näke­myk­set hajo­si­vat sen jäl­keen kun mas­sa roko­tuk­set alkoi­vat tehota.

       Vastaa

    2. Markku Tan­ni
       ” Kaik­ki muu pait­si täysi mak­si­mal­is­mi koronatalkois­sa halut­ti­in nähdä hirviömäisenä, joten ääneen jäivät vain etä­työrälssi­in kuu­luneet fanaat­tisim­mat tukah­dut­ta­jat, sun muut ulkon­ali­ikku­miskieltäjät ja maskikiihkoilijat.”

       Nyt sin­ul­la kyl­lä muisti pätkii. 

       Kyl­lä Väestö ottaa viruk­sen vas­taan eikä maske­ja tarvi­ta, niiden pitämi­nen­hän voi olla suo­ras­taan haitallista!

       https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nyt-vastaa-thl-n-tervahauta-paaministeri-on-oikeassa/7955476#gs.39wqmy

       Vastaa

       1. En pidä tätä linkkaa­masi esimerkkiä poli­ti­soituneesta arvo­val­tamiekkailus­ta kovin todis­tusvoimaise­na siitä mil­lainen koronadiskurssi Suomes­sa kokon­aisu­udessaan vallitsi.

          Asian voi kuka tahansa palaut­taa mieli­in­sä selaa­mal­la mitä tahansa sen aikaista twit­ter-keskustelua, riv­ipoli­itikko­jen kan­nan­ot­to­ja tai medi­an uuti­soin­tia. Pääasi­as­sa käyti­in kil­palaulan­taa siitä kuka kehtaa vaa­tia kiinalais­in­ta poli­ti­ikkaa pakkoi­neen, kiel­toi­neen ja rajoituksi­neen. Ulkon­ali­ikku­miskiel­toakin fanit­ti­vat jotakuinkin kaik­ki, jäi vain PeVin kitkaan jumi­in ja lock­down-fanien ikäväk­si tar­tun­tati­lanne ehti kään­tyä lasku­un ennen kuin tämä tät­tähäärien unelmien täyt­tymis ehti käytän­töön asti.

       2. Asia on minus­takin niin kuin Tam­mi sanoo. Saimme koronas­sa näyt­teen siitä, mil­lainen olisi tiet­ty­jen ihmis­ryh­mien ihan­ney­hteiskun­ta, jos he saisi­vat päät­tää. Aika koske­mat­tomik­si luul­lut oikeudet sai­vat men­nä, ja minus­ta se hurmio oikein näkyi joidenkin poli­itikko­jen ole­muk­ses­sa. Tarkoi­tus pyhit­ti keinot.

          Asi­aa­han ei ole Suomes­sa käy­ty läpi, ja Soin­in­vaaran postaus­ta odotel­lessa pari huomio­ta: ter­vey­den­huol­lon kan­tokykyä käytet­ti­in pitkään rajoi­tusten perus­teena. Mitä asialle tehti­in a) koro­nan aikana ja b) sen jälkeen?

          Nor­jalai­sis­sa lehdis­sä näkyi saman­ta­paisia numeroti­eto­ja kuin tääl­läkin. Sairaalas­sa ole­vien määrä ja teho­hoi­dos­sa ole­vien määrä. Mut­ta oli kol­maskin ryh­mä: pelkästään hen­gi­tyskoneessa ole­vien määrä. Ilmeis­es­ti teho­hoitoa kevyem­pi ratkaisu. En ihmettelisi, jos Suomes­sa Tes tai jokin muu kiemu­ra tek­isi täl­laisen mahdottomaksi.

          Ver­tailu Ruot­si­in olisi taa­tusti hedelmäl­listä, ovathan yhteiskun­nat niin saman­laiset. Mitä sulut mak­soi­vat taloudelle, ketkä rikas­tu­i­v­at Euroopan kalleim­mil­la testeil­lä ja niin edelleen. Mut­ta ennen kaikkea, ketkä hävi­sivät aineet­toma­l­la puolel­la kun koulut sul­jet­ti­in ja van­huk­set eristettiin?

          Itse en täl­laista leikkiä las­ten ter­vey­del­lä enää halu­aisi nähdä.

25. En ole huo­man­nut, että tässä kähinässä tai aikaisem­minkaan edes ennen vaale­ja olisi rauhal­lis­es­ti ja kohtu­ullisen myötä­sukaises­ti tutk­i­jan otteel­la pohdit­tu sitä, mil­lai­sista tun­teista ja koke­muk­sista per­su­us kumpuaa. Minkä säi­lyt­tämis­es­tä maa­han­muu­ton vas­tus­tamises­sa keskeisim­min on kysymys. Täl­lainen rauhalli­nen ja per­su­u­den lähtöko­h­dat hyväksyvä julki­nen ana­lyysi myös osaltaan saat­taisi hidas­taa keskustelun radikalisoi­tu­mista. Sääli, ettei Yle pysty tomit­ta­jien­sa asen­nemaail­man vuok­si täl­laista arvioin­tia meille tarjoamaan.

    Vastaa

26. Mikko Kivi­ran­nalle sanois­in että toivoisin poli­ti­ikko­ja arvostelta­van samal­la perus­teel­la kuin muitakin ihmisiä. Teko­jen, ei puhei­den perus­teel­la. Kat­sokaa hänen käsiään, älkää suutansa.

    Suomes­sa ei ole säädet­ty rotu­lake­ja tai tehty jotain muu­ta tosi tyh­mää. Ollaan loma­l­la ja täl­lainen show saatu aikaisek­si van­hoista kir­joituk­sista, joi­ta pyy­det­ty anteek­si. Osalle sekään ei vaan riitä.

    Sosi­aalilib­er­aalille puolueelle on kysyn­tää Suomes­sa, mut­ta jotain ajan hengessä pitää muut­tua. Maltill­i­nen keski­tienkulk­i­ja jää aut­ta­mat­ta jalkoi­hin tässä huutokilpailussa.

    Vastaa

    1. 1) “Teko­jen, ei puhei­den perusteella.”
       Meinaat, että jos joku on puheis­saan jäätävä rasisti, hän­tä saa pitää rasisti­na vas­ta sit­ten, kun siel­lä lähi­ju­nan lat­tial­la on oikeasti niitä ruumi­ita? Kun joku avau­tuu ja pal­jas­taa syvim­mät tun­ton­sa, kan­nat­taa uskoa. En minä Suomen noin viiden mao­laisenkaan kohdal­la odota sitä, että pää­sevät tekemään Suuren harp­pauk­sen ennen kuin arvioin hei­dän aatet­taan ja sen kan­natet­tavu­ut­ta, ja olisiko suo­tavaa nos­taa joku heistä eduskun­nan puhemiehek­si (ei olisi).
       2) “kir­joituk­sista, joi­ta pyy­det­ty anteek­si. Osalle sekään ei vaan riitä.”
       Kukaan ei ota vas­ten­tah­tois­es­ti esitet­tyjä non­pol­o­gy­ja (‘olen pahoil­lani, jos joku loukkaan­tui’ EI ole mikään anteek­sipyyn­tö) tosis­saan. Purra ajat­telee täl­lä het­kel­lä aivan samoin kuin sil­loin, kuin kir­joit­ti ne jutut.
       3) “Maltill­i­nen keski­tienkulk­i­ja jää aut­ta­mat­ta jalkoi­hin tässä huutokilpailussa.”
       Sem­moinen maltill­i­nen, joka ei rasis­min ja anti­ra­sis­min välisessä kiis­tas­sa halua aset­tua kum­mallekaan puolelle? Maltil­lisu­u­den ja selkäran­gat­to­muu­den välil­lä on ero.

       Vastaa

       1. Nimi.…

          1) “Teko­jen, ei puhei­den perusteella”
          Sei­son tämän peri­aat­teen takana. Neljä hal­li­tus­puoluet­ta ovat sopi­neet hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, ja jos sitä kaik­ki nou­dat­taa, ei pitäisi olla ongel­maa. Jos joku alkaa sooloileen niin siinä kohtaa vihel­letään peli poi­ki. Lop­pu­osa on sin­ul­ta olkiukko.

          2) “kir­joituk­sista, joi­ta pyy­det­ty anteek­si. Osalle sekään ei vaan riitä”
          Elämästä tulee sietämätön­tä jos ei voi luot­taa tois­t­en anta­van anteek­si, eikä osaa itse antaa toiselle, vaan epäilee pyyn­nön aitout­ta. Ihan elämän perusasioi­ta. Purra on pyytänyt kir­joituk­si­aan anteek­si ja eteen­päin. Jos jatkaa rasis­tisia lausun­to­jaan, niin hal­li­tus nurin ja kaik­ki hyvin.

          3) “Maltill­i­nen keski­tienkulk­i­ja jää aut­ta­mat­ta jalkoi­hin tässä huutokilpailussa”
          Kom­men­tisi tähän on kokon­aan omas­ta päästäsi kek­simää. Viit­taan täl­lä siihen joka ei kan­na­ta Kokoomuk­sen epäoikeu­den­mukaista ja väärin kohdis­tet­tua leikkaamista. Toisaal­ta ei kan­na­ta vasem­mis­ton holti­ton­ta talouden­pitoa ja men­neisyy­teen takertumista.

          Maltill­i­nen keski­tienkulk­i­ja kan­nat­taa viisas­ta talouden­pitoa niin, että vel­ka pysyy kohtu­udessa ja samal­la hyv­in­voin­ti yhteiskun­nas­sa kas­vaa, ei laske. Oikeudet ja velvol­lisu­udet on tas­apain­os­sa. Eletään kohtu­udel­la niin ettei luon­toa tärvel­lä vaan se kukoistaa.

          Maltil­liset on alakyn­nessä vielä niin pitkään kuin poli­ti­ikkaa tehdään somes­sa algo­rit­mien määräämässä tahdis­sa. Maltil­lisel­la ei ole tar­jo­ta someen ehdot­to­mia totuuksia.

          Vält­te­len net­tikeskustelu­ja, kos­ka aina joku tulee lait­ta­maan suuhu­ni jotain sel­l­aista mitä en ole sanonut.

          Täl­lä ker­taa se oli Nimi…

       2. On tosi­aan mie­lenki­in­toista kuin­ka ihmiset eivät ymmär­rä puhei­den merk­i­tys­tä ja kuin­ka vaikea joidenkin on vas­ta­ta siihen onko itse rasisti vai ei tai tuomit­seeko rasis­min. Moni kiemurtelee kuin mato koukus­sa, tai kuin Hal­la-aho, kun hänen pitäisi vas­ta­ta kysymyk­seen; tuomit­setko rasis­min tai vaikka­pa Purran kirjoitukset.

          Näiltä selkära­gat­tomil­ta kiemurtelijoil­ta kuulee sit­ten mitä ihmeel­lisimpiä seli­tyk­siä ja kysymyk­siä että mitä tarkoite­taan rasis­mil­la. Googlet­ta­mal­la kyl­lä selviää näille kiemurtelijoillekin mitä rasis­mil­la tarkoite­taan, mut­ta hehän halu­a­vat näytel­lä tietämätön­tä kuin Orpo konsanaan.

          Kun hel­marei­den paidas­sa lukee: Rasis­mi on rumaa, ja per­su vas­taa Tynkky­sen suul­la että hel­mar­it hyökkäävät per­su­ja vas­taan, niin ovatko perut sil­loin omas­takin mielestään rasis­te­ja. No ovathan ne!

27. Osmo Soin­in­vaaran pes­simisti­nen ana­lyysi sisäpoli­ti­ikas­ta on oikeaan osu­va, ja lisää vaikeuk­sia on luvas­sa. Jopa umpiku­ja ja syvenevä hal­li­tuskri­isi voi tul­la vas­taan ja saate­taan nähdä lyhytikäisiä hal­li­tuk­sia 70-luvun tyyli­in. 2000-luvul­la Suo­mi on moni­ar­vois­tunut hur­jasti ja siihen näh­den tämä kaksi­na­paisu­us on varsin keinotekoinen asetel­ma. Jotenkin se vain onnis­tu­taan kiertämään maa­han­muut­tokysymyk­sen ympärille, vaik­ka se ei kos­ke­ta suur­in­ta osaa suo­ma­lai­sista mil­lään taval­la. Per­su­ja kan­nate­taan alueil­la, joiden ongel­ma on maal­ta­muut­to eikä maa­han­muut­to, ja ilmiön taustal­la on juuri jotain kil­pailus­sa pudon­nei­den miesten ja pien­i­t­u­lois­t­en nais­tenkin huonos­ti kohden­net­tua kap­inaa. Lisäk­si paljon ääniä ääri­oikealle tulee etuoikeute­tu­il­ta kaupunki­laisil­ta, jot­ka pitävät puoluekan­tansa piilos­sa. Hal­la-aho on eiralais­ten arro­gant­ti arvo­mag­neet­ti vaik­ka osalle koulute­tus­ta väestä onkin lähin­nä kampamaneetti.
    Itse kaipaan takaisin kon­sen­sus­poli­ti­ikkaa ja laa­jaa poli­ti­ikan keskikaistaa. Tarvi­taan kun­nolli­nen demarkaa­ti­olin­ja ja sen yli käytävät neu­vot­te­lut. Huono väestöke­hi­tys, hidas talouskasvu ja huoli ympäristöstä ovat asioi­ta, joiden pitäisi syn­nyt­tää tarve laa­jaan yhteistyöhön. Vähitellen lisään­tyvä ja hal­lit­tu maa­han­muut­to on ollut tot­ta jo pian 30 vuot­ta, ja se jatkuu, halut­ti­in tai ei.
    Keskikaistal­la on tilaa pait­si sosi­aalilib­er­aaleille myös hie­man kon­ser­vati­ivisem­malle vasem­mis­tolle, jos­sa vieraste­taan nyky­istä mar­gin­al­isoi­tu­mista ja sateenkaarikarnevaalia, joka on ajanut työläis­miehet äänestämään persuja.
    Tässä blo­gis­sa käy­dään nyt hyvää ja tarpeel­lista keskustelua, joten blo­gisti kir­joit­taa tärkeistä asioista.

    Vastaa

28. Perus­suo­ma­lais­ten ydin­tä on kan­nan­ot­to maa­han­muut­toon. Nim­imerk­ki siivoo­jatäti avasi mielestäni aika kuvaavasti sitä, miten nk. tavan tal­laa­ja luul­tavim­min suh­tau­tuu tähän, poli­it­tis­es­ti akti­iviset tai ide­ol­o­gisia pohd­in­to­ja har­ras­ta­vat ovat eri asia. Hänen näkökul­mas­taan asia oli selvä, se (maa­han­muut­to) uhkaa hänen omaa etu­aan. Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat maa­han­muut­toa eli suo­jel­e­vat hän­tä. Tämä on täysin ymmär­ret­tävää ja loogista. Itse ide­ol­o­gisia pohd­in­to­ja har­ras­ta­vana näen että tämä kuitenkin tuot­taa aikamoi­sen moraalisen ongel­man. Maa­han­muut­ta­ja nimit­täin ajat­telee täs­mälleen samal­la taval­la. Hänkin tavoit­telee omaa etu­aan. Jos oikeu­tamme itsellemme omat ratkaisumme kylmästi sil­lä, että tämä on mei­dän etumme, on peri­aat­teessa kovin vaikea tuomi­ta mui­ta ihmisiä sil­lä perus­teel­la että he tavoit­tel­e­vat omaa etu­aan. Miten ris­tiri­ita ratkaistaan, kos­ka halu­amme tietenkin kuvitel­la ole­vamme moraalil­tamme ylem­pänä kuin muut ‑mik­si muuten olisi edes tarvet­ta suo­jel­la eri­tyis­es­ti tätä maa­ta, jos se ei olisi mielestämme jotenkin parem­pi? Viha­puheel­la­han se oikeutetaan, vieraiden kult­tuurien vaar­al­lisil­la ja tuhoav­il­la piirteil­lä jne. Mut­ta se on silmän­lumet­ta, itsepetos­ta. Tosi­asialli­nen syy on se, että olemme vain huolis­samme omas­ta lom­pakostamme. Tämän peit­tämi­nen muukalaisvi­hal­la nos­taa koko ajan sitä kon­flik­tin riskiä, kos­ka ne aju­rit jot­ka maa­han­muut­toon kan­nus­ta­vat ovat taustal­la ole­mas­sa eivätkä katoa mihinkään sil­lä, että uhoamme tääl­lä kuin­ka rajat on saata­va kiin­ni ja luulemme, että sil­lä me pysymme turvassa.

    Vastaa

    1. Viha­puheel­la­han se oikeutetaan, vieraiden kult­tuurien vaar­al­lisil­la ja tuhoav­il­la piirteil­lä jne. Mut­ta se on silmän­lumet­ta, itsepetos­ta. Tosi­asialli­nen syy on se, että olemme vain huolis­samme omas­ta lompakostamme.

       Crom! I’ve nev­er prayed to you before. I have no tongue for it.

       No-one remem­bers if we were good or bad… why we fought or why we died. No! All that mat­ters is that two stood against many. That’s what’s important!

       Olen samaa mieltä. Mitä väliä sil­lä on, minkälaisia maa­han­muut­ta­jat ovat? Tämä on mei­dän maamme yhtä kaik­ki. Kon­flik­ti? Mikä ettei. Mon­esti tekee mieli sanoa rikos­ti­las­to­ja tois­televille, että lope­ta, “you’re scar­ing the hoes”.

       Vastaa

       1. Kuvit­telet olevasi Conan bar­baari? Kamoon, se oli elokuva.

       2. Vain eloku­va? Halu­atko että selitän taiteen arvoituk­sen sin­ulle, poi­ka? Se on vähin­tä mitä voin tehdä.

          Taiteel­la ei ole omaa arvoa. Eloku­va ei ole vain tari­na. Se on aina alle­go­ria. Mitä ovat nätit kuvat ja äänen pauhu ver­rat­tuna mieleen, joka arvailee luo­jan tarkoitusta?

          Osu­va alle­go­ria tule­vaisu­ud­es­ta on pro­fe­tia, ja taide­teos on sil­loin uskon­nol­lisen auk­tori­teetin omaa­va teos. 70-luvul­la kukkaiskansan kesku­udessa oli paljon hyväk­sikäyt­töä ja kult­te­ja. Mut­ta kuka olisi edes 80-luvun alus­sa arvan­nut, että hip­pi­moraalin patol­o­gisim­mista osista tulisi jälleen uusi savu­ver­ho todel­liselle val­lalle, joka on viime kädessä raakaa väki­val­taa? Talouseli­itin, tiedustelu­palvelu­jen ja sotaväen yhdis­tämi­nen sateenkaarikansaan olisi ollut nau­run asia eloku­van ilmestymisen aikaan.

          Mil­ius kuitenkin muisti, miten oli käynyt kristi­nuskon kanssa ker­ta toisen­sa jäl­keen. Ja nyt me näemme, miten omaa etu­aan aja­vat ja eli­it­tiä vas­tus­ta­vat – jot­ka eivät suinkaan putoa ikku­nas­ta kuten idässä, olem­me­han sivistyneessä län­nessä – ns. can­celoidaan uskon­nol­lis-moral­is­tisin tekosyin, kiihot­ta­mal­la usko­vaiset kap­inal­lista vas­taan. Infi­del!

          Sinä kat­sot, mut­ta et kuitenkaan ymmär­rä. Olet pahempi kuin per­sut: Et edes odota, että jokin loukkaus tai epäko­h­ta viimeinkin oikeut­taisi sin­ut pitämään omaa puoltasi, sanomaan että tämä on min­un maani ja tämä on min­un etuni.

          Olet sisäistänyt val­taapitävien kehyk­sen niin totaalis­es­ti, ettet voi edes kuvitel­la ajavasi omaa asi­aasi. Sehän olisi jotain pikku por­var­il­lista, lom­pakos­ta mure­htimista. Kat­so peili­in, sin­ul­la on valkoinen kaa­pu ja pidät kädessäsi soi­h­tua, yht­enä monista.

          Pohdiskele tätä Tuskan Puus­sa… Ris­ti­in­naulitkaa hänet!

       3. Hohhoi­jaa. Conan bar­baari las­ke­taan sankar­i­fan­tasian kat­e­go­ri­aan. Pysyt­täisi­inkö nyt tässä maail­mas­sa kuitenkin, eikä jos­sain kuvitel­mas­sa. Ymmär­rän toki halun eskapis­mi­in, jos nyky­meno ei miel­lytä, mut­ta sil­lä ei yleen­sä kuitenkaan sit­ten ratkaista niitä reaal­i­maail­man ongelmia. Väki­val­ta yleen­sä nimit­täin on reaal­i­maail­mas­sa se ongel­ma, ei ratkaisu — kuten elokuvissa.

       4. Huo­maan että sanom­al­la Cona­nia vain “eloku­vak­si” et ymmär­rä sen suurem­paa kult­tuuri­his­to­ri­al­lista merkitystä.

          Conanin esit­telemä elämän­filosofia on itseasi­as­sa luonut henkisen tilan myös Hal­la-ahon perus­suo­ma­laisille. Perus­suo­ma­lais­ten syvän ontol­o­gisen yti­men voi tiivistää täysin Conaniin:

          - Jus­si! What is best in life?

          - To crush viher­vas­sar­it, see them dri­ven before you, and to hear the lamen­ta­tions of maahanmuuttajat.

          https://www.youtube.com/watch?v=Oo9buo9Mtos

       5. Tässä nyt liiku­taan jo aika kaukana alku­peräis­es­tä aiheesta, mut­ta jos ihan vain lef­foista puhutaan niin ohjaa­ja John Mil­ius on kun­nos­tau­tunut muutenkin kuu­luisien repli­ikkien käsikir­joit­ta­jana. Likaisen Har­ryn “I know what you’re think­ing, punk” — monolo­gi on tietääk­seni hänen käsialaansa. Sat­tumoisin kyseistä lef­faa arvostelti­in aikanaan fasis­tisek­si. Clint East­wood tuskin oli kovin syväl­lis­es­ti asi­aa poht­in­ut vaan pyr­ki luul­tavim­min vain tekemään yleisöön menevän filmin. Mil­iuk­sen ajatuk­sista en ole ihan var­ma. Hänel­lä on kai aika radikaale­ja näke­myk­siä, mikä ehkä tuos­ta Conanista on tulkit­tavis­sa. Aika kan­ta­va teema tun­tu­isi ole­van erään­lainen dar­win­is­mi, vain vah­vat jäävät eloon ja näin sen pitää ollakin. Cromin rukoilem­i­nen on itse asi­as­sa riskinot­toa, kos­ka Crom vihaa heikkout­ta. Se kohtaus eloku­vas­sa on kyl­lä hieno.

       6. Conan Kime­ri­alainen ‑tar­i­nat ovat men­nei­den aiko­jen kioskikir­jal­lisu­u­den helmiä ja sinän­sä viihdyt­täviä, jos moinen miek­ka-ja-magia ‑fan­ta­sia kiehtoo vähäi­sis­säkään määrin.

          Kuitenkin Conanin ja Robert E. Howardin nos­t­a­mi­nen jonkin­laisek­si esiku­vak­si lie­nee näin noin 90 vuot­ta tari­noiden ilmestymisen jäl­keen ehkä hie­man arve­lut­taval­ta. Löy­tyy­hän sieltä vaik­ka täl­laisia lainauksia:

          The ancient empires fall, the dark-skinned peo­ples fade and even the demons of antiq­ui­ty gasp their last, but over all stands the Aryan bar­bar­ian, white-skinned, cold-eyed, dom­i­nant, the supreme fight­ing man of the earth.

          Tietysti riip­puu siitä, mitä on hakemassa…

          No, en minä ole lähdössä polt­ta­maan kir­jahyllystäni löy­tyviä Howardin, Love­craftin jne. pokkare­i­ta, vaik­ka hei­dät kuin­ka tänäpäivänä leimait­taisi­inkin anti­ra­sis­min vas­taisik­si. Samal­la en kuitenkaan hae elämäno­hjei­ta Cromil­ta tai Cthul­hul­ta, vaan pidä ko. teok­sia lähin­nä kepeänä viihteenä.

29. Kepu­laiset kun­nat kyl­lä pär­jää kiin­teistövero­tu­loil­la mitä tulee tuulivoimas­ta ja aurinkoen­er­gias­ta. Nytkin pohjois­po­h­jan­maal­la kate­taan turvelet­to­ja paneeleil­la. Työ­paikat toki on väli­aikaisia, mut­ta niin se on aina maau­rakoin­ti­hom­mis­sa. Itä­suo­mi on tässä huonom­mas­sa ase­mas­sa. Pyhäjo­ki, Pyhän­tä, Vaasa kaik­ki kas­va­vat melkois­es­ti. Mil­lään noil­la esimerkeil­lä ei ole mitään eri­ty­isiä etu­ja vaan pelkkää pitkäjän­teistä politiikkaa.

    Vastaa

    1. Vaik­ka Län­si-Suomen kepu­laiset kun­nat saavaat lisäbu­us­tia kiin­teistöveros­ta joka tulee tuulivoimas­ta ja aurinkoen­er­gias­ta on Itä-Suo­mi tässä jäänyt niin paljon jäl­keen että sieltä voi tul­la Keskustalle haastei­ta kun itä­suo­ma­laiset kysyvät mitä Keskus­ta teki Marinin hal­li­tuk­ses­sa Itä-Suomen hyväk­si sen jäl­keen kuin covid ja Ukrainan sota sot­ki Itä-Suomen talouden taas ker­ran samal­la taval­la kuin Venäjän val­lanku­mous sot­ki Itä-Suomen talouden 1917. Venäjän kehi­tys on vain sel­l­aista että sitä ei voi ennustaa.

       Vastaa

       1. Kun­nil­la olisi nyt hyvin saumaa perus­taa poh­jan­maal­la ener­giao­su­uskun­tia maanvil­jeli­joille. Itä­suo­mi tosi­aan on ongelmis­sa työvoima­pu­lan ja muut­to­tap­pi­on kanssa.

30. Anssil­ta hyvää pohd­in­taa ja oma näke­mys myös pes­simisti­nen Suomen sisäpoli­ti­ikan tule­vaisu­ud­es­ta. Kon­ser­vati­ivisem­man vasem­mis­ton johtoon Markus Mus­ta­järvi ja use­ampi edus­ta­ja menisi heti läpi. Täl­lä liik­keel­lä heiken­net­täisi­in per­su­ja, kepua ja demareita.

    Ruot­sis­sa Jim­mie Åkesson on päästet­ty keis­arin ase­maan ja siel­lä on toimi­va hal­li­tus tasan niin kauan kuin Åkessonin peukku on ylöspäin. Tätä kehi­tys­tä pitää meil­lä välttää.

    Kokoomus voit­ti vaalit ja kut­sui ne neu­vot­telui­hin jot­ka kut­sui. Sinipuna olisi ollut paljon viisaampi ratkaisu mut­ta ahneus voit­ti. RKP neu­vot­teli seit­semän viikkoa ja halu­si­vat lähteä tähän hal­li­tuk­seen. He oli­si­vat kos­ka tahansa voineet lähteä Sää­ty­talol­ta ja tode­ta että kiitos ei. Mut­ta he päät­tivät lähteä per­su­jen kanssa samaan hal­li­tuk­seen. Sinän­sä kun­nioitet­tavaa että käyvät dialo­gia ja tuli­vat neu­vot­telui­hin Kokoomuk­sen pyyn­töä kunnioittaen.

    Tätä oman hal­li­tuk­sen kampit­tamista ja paikoin lapsel­lisia ulostu­lo­ja en ymmär­rä. Jokainen joka on edes pin­ta­puolis­es­ti seu­ran­nut koti­maan poli­ti­ik­ka, ei voi väit­tää ettei tiedä mitä nykyper­sut ajaa.

    Nyt use­ampi ammat­tik­seen poli­ti­ikkaa tekevä tätä yrittää.

    Tässä kohtaa maton vetämi­nen per­su­jen alta melko var­masti radikalisoisi puoluet­ta. Voisi­vat sanoa ettei hei­dän edes anneta hal­li­ta ja se mis­tä on juuri sovit­tu on vain tyhjä lupaus. Jenkeis­sä punaniskat eivät hyväksyneet edes vapaiden demokraat­tis­ten vaalien tulosta. Hei­dän “lait­tiver­sio” tuskin kat­soisi hyväl­lä jos hei­dät heit­et­täisi­in ulos ilman että yhtään lakialoitet­ta on edes tullut.

    Vastaa

31. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Kokoomuk­sen on hyväksyt­tävä, että hei­dän huu­ton­sa Suomen taloudel­lis­es­ta katas­trofista on vah­vasti yliampu­vaa, eikä laman aiheut­ta­mi­nen lukko­jar­ru­tuk­sel­la ole muutenkaan järkevää. Sekin kokoomuk­sen on hyväksyt­tävä, että suo­ma­lais­ten ylivoimainen enem­mistö ei hyväksy itse­tarkoituk­sel­lista köy­hien kyykyt­tämistä eikä tulo­ero­jen kas­vat­tamista. Säästöjä ei voi kohdis­taa pelkästään köyhiin.

    Muiden taas on hyväksyt­tävä, että rahan kylvämistä pitäisi rajoit­taa ja tehdä val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämis­es­tä kah­den vaa­likau­den ohjel­ma. Tästä ajat­te­len kovin samal­la tavoin kuin Six­ten Korkman.”

    Nykyisen hal­li­tuk­sen ohjel­ma ei ainakaan val­tio­varain­min­is­ter­iön arvion mukaan joh­da val­tion­talouden tas­apain­oon 4 vuo­den kaudel­la, vaan ohjel­man tahti talouden tas­apain­o­tuk­ses­sa on kah­den vaa­likau­den kestävän tas­apain­o­tus­muu­tok­sen suuruusluokkaa.

    En pidä monista nykyisen hal­li­tuk­sen leikkaus­esi­tyk­sistä. Epäilen monien toimien johta­van merkit­tävi­in lisäkus­tan­nuk­si­in toisaal­la sekä mui­hin ongelmi­in. Mut­ta suu­ru­us­lu­okkaises­ti nykyisen hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat toimet ovat sitä suu­ru­us­lu­okkaa, jon­ka mit­takaa­van toimia pitäisi tehdä, jos val­tion­talous halut­taisi­in 2 vaa­likau­den jatku­mona saa­da tasapainoon.

    Meiltä puut­tuu Suomes­ta nyt puoluer­a­jat ja hal­li­tus-oppo­si­tio­ra­jat ylit­tävä rak­en­ta­va keskustelu vai­h­toe­htoi­sista keinoista tas­apain­ot­taa val­tion talous. On help­po sanoa, että itseltä ei saa leika­ta tai että huonoim­mas­sa ase­mas­sa olevil­ta ei saa leika­ta ja että oikeas­t­aan keltään ei saa leika­ta. Mut­ta vaikeampi kuul­la ehdo­tuk­sia siitä, mis­tä sit­ten oikeasti pitäisi leika­ta tai kerätä lisää tulo­ja val­ti­olle, ja konkreet­tis­es­ti miten. Tiedos­sa on, että väestö ikään­tyy, eläke­menot ja ikään­tymiseen liit­tyvät sote-menot ovat kasvus­sa ja syn­tyvyys on alhaista. Suomen kansan ikärakenne ja sen kehi­tys ei ainakaan helpota val­tion talouden tas­apain­ot­tamista, kun huonos­sa ter­vey­den­ti­las­sa ole­via pien­i­t­u­loisia on tulos­sa tulev­ina vuosi­na paljon lisää nykyiseen nähden.

    Vastaa

    1. Ei tuo hal­li­tu­so­hjel­ma joh­da muutenkaan talouden tas­apain­ot­tumiseen. Kokoomus kuitenkin kar­si hal­li­tuskump­panei­ta vaa­timuk­sel­la sitoutua tas­apain­ot­tumiseen heti.

       Vastaa

       1. Olen Soin­in­vaaran kanssa eri mieltä mihin Kokoomus sitou­tui. Ei Kokoomus ole koskaan sanonut että val­tion talouden tas­apain­ot­tumi­nen pitäisi tehdä 4 vuodessa kos­ka muuten sopeut­tamis­va­je oli 14 mil­jar­dia 4 vuodessa.Kokoomus on sitoutunut sopet­ta­maan 8 vuo­den aikana. Siis kak­si vaalikautta. 

          Tähän SDP ei sitoutunut ennen vaale­ja ja vaalien jäl­keen. SDP näki asian 15 vuo­den päähän. Keskus­ta ja samoin per­sut oli sitoutunut 4+4 malliin. 

          Myös Six­ten Kork­man ja Vesa Vihriälä ovat olem­mat korosta­neet 4+4 sopeut­tamista. Kork­man pain­ot­taa tosin myös vero­jen koro­tuk­sia ja Vihreälä suo­ria leikkauk­sia ilman vero­jen koro­tuk­sia. Molemmpi­en näke­mys on oikea mut­ta pain­opiste on eri. Olen itse lähempänä Vesa Vihriälän näke­myk­siä kuin Korkmannin. 

          Pidän Kor­manin monia huomioi­ta hyvänä mut­ta hän analysoi niis­sä myös anglosak­sis­ten maid­en tilan­net­ta mitä siel­lä on tehty viimeiset 40 vuot­ta. Suo­mi ja muut Pohjo­is­maat eivät ole kopi­oi­neet anglosak­sis­ten maid­en talous­poli­tikkkaa suo­raan mitä tosin jotkut kom­men­taat­torit tässäkin blo­gis­sa ovat esit­täneet aiemmin

32. Vas­taus Rahul Somanille:
    Minäkin olen pitkälti samaa mieltä kuin Vihriälä ja Kork­man. Pieniä pain­opiste-ero­ja heil­lä on, mut­ta Vihriälä ei suinkaan sul­je vero­jen koro­tuk­sia pois. Esim. huhtiku­us­sa hän kir­joit­ti: “…sopeu­tuk­ses­sa pain­ote­taan enem­män meno­jen hillintää kuin vero­tuk­sen kiristämistä, vaik­ka tas­apain­oisen ratkaisun löytämi­nen edel­lyt­tää myös veronko­ro­tuk­sia”. Ja kesäku­us­sa: ‘Vaik­ka joitain vero­ja, mm. alen­net­tu­ja arvon­lisöverokan­to­ja, nos­te­taan, kokon­aisuute­na vero­tus keve­nee hie­man, kun etenkin ansio­tulovero­tus­ta keven­netään. Täl­laista lin­jaus­ta on vaikea ymmärtää muuten kuin poli­it­tise­na val­in­tana”. Omas­ta mielestäni myös maakun­taveron poisjät­tämi­nen hal­li­tu­so­hjel­mas­ta on pait­si poli­it­ti­nen myös pop­ulisti­nen val­in­ta. Jonkun­laisen oman osu­u­den hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­ses­sa pitäisi olla itses­tään selvyys. Sen kyl­lä ymmär­rän, että aloi­tus men­nään pelkäl­lä val­tion rahoituksella. 

    Meil­lä on Suomes­sa se kova taustafak­ta, että väestön ikärakenne on todel­la huono emmekä siitä eroon pääse. Vain maa­han­muut­to voi sitä jonkin ver­ran helpot­taa. Kun ikärakenne on mikä on ja kun meil­lä on pitkä itära­ja, sijain­ti Euroopan syr­jänurkas­sa ja takana “köy­hä his­to­ria” soti­neen (vrt. muut Pohjo­is­maat), on itsen­sä pet­tämistä kuvitel­la, että taloutemme ja hyv­in­voin­timme olisi samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa tässä ja nyt heti. Pitää tin­kiä sekä julkises­sa että yksi­tyisessä taloudessa, mikä tarkoit­taa noi­ta mai­ta korkeam­paa veroastetta.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki TJii:lle että olen sitä mieltä että kyl­lä Suomen talouden saami­nen muiden Pohjo­is­maid­en tasolle on tavoite joka voidaan saavut­taa Soin­in­vaara lis­taa muu­tamia esimerkke­jä; kaupungis­tu­misen vauhdit­ta­mi­nen (maaseu­tu­rakenne ei houkut­tele ihmisiä muut­ta­maan maalle pysyvästi) ja työ­markkin­au­ud­is­tuk­sen jos­sa pain­opiste ei ole teol­lisu­ud­es­ta kopi­oitu malli vaan palvelu­ala vetoinen työeläm malli mukaan lukien paikalli­nen sopimi­nen. Maa­han­muu­toss­sa pitäisi myös tehdä suuria teknisiä muu­tok­sia joi­ta on nyt kir­jat­tu hallitusohjelmaan.

       Vastaa

    2. Sin­nit­teleekö Viro pitkää taka­matkaansa kiin­ni meitä korkeam­mal­la veroas­t­eel­la? Minus­ta siel­lä on pikem­minkin valit­tu sel­l­ainen lin­ja, että tekevälle mak­se­taan ja tekemät­tömälle ei. Maa­han­muut­ta­jia taitaa olla kol­mannes väestöstä, mut­ta eivät viro­laiset heil­lä rikastu.

       Vilka­isu maan autokan­taan pal­jas­taa usein kaiken­laista. Virossa alueel­liset erot ovat tietysti suuria. Suomes­sa Helsin­ki ei ole ihan vielä yltänyt Tallinnan asemaan.

       Erona Suomeen on tietysti se, että Viro aloit­ti taval­laan puh­taal­ta pöy­dältä yhteiskun­nan kehit­tämisen ja pystyi siivoa­maan luu­tuneet rak­en­teet. Jos Suomes­sa kaik­ki yli 30-vuo­ti­aat virkamiehet, ay-pomot ja niin edelleen yht’äkkiä katoaisi­vat, maa olisi pian toisenlainen.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Timo A. kom­ment­ti­na että Viro otti tasaveron käyt­töön ensim­mäisenä Euroopas­sa vuon­na 1994 muut Itä-Euroopan entiset sosial­is­ti­val­tiot seura­si­vat perässä. Tasavero toimii Virossa kos­ka se oli pitkään siir­tymäkau­den talous. 

          En tiedä ihan tarkkaa lukua Viron maa­han­muut­ta­jien lukumäärää mut­ta tuskin se on kol­mannes väestöstä . Jos tähän ei las­ke­ta Entisen Neu­vos­toli­iton vähem­mistöjä mukaan jot­ka ovat Virossa vuodes­ta 1944 eteenpäin.Osalla on Viron kansalaisu­us ja osal­la ei ole. Jos viro­lais­ten osu­ut­ta kat­so­taan Viron ulkop­uolel­la niin viro­laisia asuu Suomes­sa asuu entien viro­laisia Viron ulkopuolella.

33. Sana “hyber­bo­li­nen” tulee vääjäämät­tä mieleen kun lukee näitä blo­gistin ja kom­men­taat­tor­ei­den viimeaikaisia uhkaku­via Suomen tule­vaisu­udelle. Demokraat­ti­sis­sa vaaleis­sa ei tul­lut kaikkien hyväksymää tulosta, jon­ka perus­teel­la muo­dostet­ti­in demokraat­tisen pros­essin myötä enem­mistöhal­li­tus. Ei, Suo­mi “menetet­ti­in” ja nyt laa­di­taan reit­tio­hjei­ta sen “takaisin saamiseksi”. 

    Nat­sit ja fasis­tit ihan oikeasti vili­sevät mon­es­sa kom­men­tis­sa. Fasisti? Siis henkilö, joka halu­aa Suomen luop­u­van demokra­ti­as­ta ja kor­va­ta sen dik­taat­to­ril­la. Tätä joku pitää poten­ti­aalise­na ske­naar­i­ona Suomelle. Rasis­mia kyl­lä, mut­ta että nat­si. Kansal­lis­sosial­isti, jol­la on lop­ulli­nen ratkaisu vähem­mistöille ja muille roduille. Tuhatvuoti­nen val­takun­ta puh­taille roduille etc.

    Kuin­ka olema­ton täy­tyy ihmisen luot­to yhteiskun­nal­lisi­in insti­tuu­tioi­himme olla, että uhraa puo­likkaan ajatuk­sen täl­laisille kauhukuville? “No mutku 1930-luvun Euroop­pa ja niin edelleen. Pien­estä se lähti sil­loinkin lumi­pal­lo vyörymään.” 30-luvun ruu­ti­tyn­nyri, joka Euroop­pa oli, on kohtu­ullisen eri­lainen asia kuin yli sadan vuo­den demokraat­ti­nen, vakaa val­tio, jol­lainen Suo­mi on. 

    Osmo on use­assa kom­men­tis­sa ker­tonut kuin­ka per­su­jen riveistä ollaan kieltämässä Vasem­mis­toli­it­to, mah­dol­lis­es­ti muutkin vasem­mistop­uolueet. Tot­ta kai per­sut puhu­vat kaikkea mitä syl­ki suuhun tuo. Monel­la heistä on ensi ker­taa elämässään minkään­laista val­taa, joten tot­ta kai ranen mopo keulii. Mut­ta voisitko Osmo hie­man val­ot­taa mil­lainen on käytän­nössä tämä Vasem­mis­ton kieltävä pros­es­si, johon tois­tu­vasti viit­taat? Tuo­vatko per­sut eduskun­taan aloit­teen, jota enem­mistö kan­nat­taa ja perus­tus­la­ki tukee? Oikeuslaitos on kieltänyt ääripuoluei­den toimin­nan. Kaap­pa­vatko per­sut siis oikeuslaitok­sen? Oikeuslaitok­sen, jol­la on päätök­siä toimeen­pane­mas­sa ja toim­intaa tur­vaa­mas­sa sel­l­aisia insti­tuu­tioi­ta kuin poli­isi ja tarvit­taes­sa puo­lus­tusvoimat. Val­otatko miten per­su­jen met­sästys­poruk­ka tiput­taa hor­netit ja räjäyt­tää leop­ar­dit. Miten se vasem­mis­to kielletään?

    Mat­ka sanoista tekoi­hin vai­htelee suuresti. Yksit­täisen sekopään kohdal­la se on alle vaak­san mit­tainen. Sekopäät ovat tehneet hirvit­täviä asioi­ta harhais­ten kuvitelmien­sa motivoim­i­na kaut­ta ihmishis­to­ri­an. Ei tarvi muu­ta kuin kat­soa mikä tahansa Net­flix-sar­ja joukkosurmaajista. 

    Mut­ta mod­ernin län­si­maisen yhteiskun­nan muu­tok­ses­sa mat­ka sanoista tekoi­hin mitataan mer­i­maileis­sa, paikoin val­ovu­o­sis­sa. Se ei mene niin, että poli­itikko kom­men­toi alatyylis­es­ti uskon­nol­lista vaatekap­palet­ta ja “yksi asi­aa johtaa toiseen”, ja vuo­den kulut­tua Suomes­sa on nat­si­hallinto, jos­sa lib­er­aalit joutu­vat pää ajel­tuna kan­ta­maan luo­mua­voka­do-merkkiä rin­nuk­ses­saan. Vapaa demokra­tia hallinta­muo­tona on niitä har­vo­ja asioi­ta, joka päi­hit­tää pres­i­dent­ti Niin­istön ja ilmaiset ämpärit gallupeissa.

    Vastaa

    1. Olen viitan­nut perus­suo­ma­lais­ten piiristä nousseeseen ajatuk­seen kieltää Vasem­mis­toli­it­to ker­ran. Sen sijaan olen kiin­nit­tänyt use­am­man ker­ran huomio­ta hei­dän vaa­timuk­si­in­sa, joiden mukaan oppo­si­tio ei saisi arvostel­la hal­li­tus­ta, kan­sain­välisen lehdis­tön kanssa ei saisi keskustela ilman hal­li­tuk­sen lupaa ja että lehdis­tön vapaut­ta on rajoitet­ta­va voimakkaasti. Ne ovat kuin ääri­oikeis­ton oppikirjasta.

       Vastaa

       1. Jotkut yksit­täiset perus­suo­ma­laiset ovat var­masti näin sanoneet mut­ta perus­suo­ma­laisil­la ei ole edes enem­mistöä Eduskun­nas­sa joten tuon ske­naar­i­on toteut­ta­mi­nen on läh­es mah­do­ton­ta. Suomes­sa eduskun­ta ei voi kieltää rek­isteröi­tyä poli­it­tista puoluet­ta tai kansalaisjär­jestöä tai kieltää tai rajoit­taa medi­an toim­i­taa ja oppos­tion Suomes­sa. En tiedä mik­si perus­suo­ma­laiset ovat otta­neet Vasem­mis­toli­iton kohteek­si kun sen poli­it­ti­nen vaiku­tus Suomes­sa on pienem­pi kuin esimerkik­si RKP:n. Perus­suo­ma­laisil­la kestää tun­nus­taa tosi asi­at. He ovat sitoutuneet par­la­men­taaris­min mut­ta heitä puut­tuu itse kri­ti­ik­ki kos­ka hei­dän mon­et lin­jauk­set ennen vaale­ja oli ris­tiri­idas­sa hei­dän ohjel­man kanssa.

       2. Aja­tus tuli kokoomuksesta:
          “Helsin­gin kansal­lis­seu­raan liit­tyvä Bam­laamo ehdot­taa Twit­teris­sä vasem­mis­toli­iton kieltämistä. Kansal­lis­seu­ra on kokoomuk­sen van­hin helsinkiläi­nen paikallisosasto.”

          https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bd4e5ecf-ddd4-42c6-b42c-7c684e0f8895

    2. Olen samaa mieltä nim­imerk­ki Ääri­maltil­lisen kanssa että Perus­suo­ma­laiset puhu­vat kaikkea mitä syl­ki suuhun tuo ja hei­dän mopo keulii. Perus­suo­ma­lais­ten mopo keuli jo 2011 jytkyn jäl­keen. Ja vuo­den 2015 jytkyn jäl­keen Perus­suo­ma­lais­ten mopos­ta irtosi sivu­vaunu. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on oli vuo­den 2011 ja 2015 vaalien jäl­keen kak­si ryh­mit­tymää van­ha SMP:läinen ryh­mit­tymä ja sit­ten oli ns van­hoi­hin puoluei­den pet­tyneitä jäseniä. Timo Soi­ni edusti van­han SMP:n ryh­mit­tymää jos­ta nuo viimeiset main­in­ut toim­i­jat eivät tietäneet pait­si nimen. Täl­läi­nen koali­tio hajoaa heti kun se pääsee hal­li­tuk­seen ja etenkin kun puolueen puheen­jo­hta­ja otti toden­näköis­es­ti helpoim­man min­is­ter­isalkun eli ulko­min­is­terin salkun jos­sa ei tarvitse tehdä ikäviä sisäpoli­it­tisia päätök­siä. . Perus­suo­ma­laisil­la on val­tio­varain­min­is­terin salkku mut­ta ulkopoli­it­tis­es­ti heil­lä ei ole mitään sel­l­aista salkkua huomio voidaan kiinit­tää muualle kun tulee sit­ten real­is­mi eteen. 

       His­to­ria tietää paljon suuri poli­it­tisia nim­iä jot­ka lop­pu­jen lopuk­si kaa­tu­i­v­at kun sisäpoli­ti­ik­ka ei enään kiinos­tunut ja hei­dän pain­opiste siir­tyi ulkopoli­ti­ikkaan vaik­ka he tuli­vat val­taan alun­perin sisäpoli­ti­it­tis­ten syi­den takia

       Vastaa

    3. Mitenkö se voi tapah­tua, no juurikin vähät­telemäl­lä sitä uhkaa ja ole­mal­la vas­tus­ta­mat­ta sitä kehi­tys­tä juuri kuten sinä kir­joituk­ses­sasi teet. Tästä syys­tä järkevät ja kauas­näköiset ihmiset vas­tus­ta­vat kyseistä kehi­tys­tä sil­loin kun se on hel­poin­ta ja vaikut­tavin­ta, eli kehi­tyk­sen alussa.

       Ne dik­taat­tori­fa­sis­mi-ske­naar­i­ot eivät vält­tämät­tä ole super­to­den­näköisiä, mut­ta mitä enem­män niitä vähätel­lään sitä toden­näköisem­mik­si ne mut­tuvat. Moni län­si­mainen val­tio on vähätel­lyt ääri­oikeis­ton uhkaa, ja on jo paljon meitä pidem­mäl­lä liuku­mises­sa käytän­nössä pois demokra­ti­as­ta. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa uhka on hyvin konkreet­ti­nen, jos Trump val­i­taan toiselle kaudelle voivat demokra­t­ian insti­tuu­tiot oikeasti olla melkoises­sa rasitustestissä.

       “Tot­ta kai per­sut puhu­vat kaikkea mitä syl­ki suuhun tuo. Monel­la heistä on ensi ker­taa elämässään minkään­laista val­taa, joten tot­ta kai ranen mopo keulii.” 

       Ihmeel­listä aliarvioin­tia jota sys­temaat­tis­es­ti per­su­ista tehdään. Ikäänkuin he ovat jotain vajaa-äly­isiä rep­panoi­ta joiden puhei­ta ei kan­na­ta ottaa tosis­saan, vaan he vain tarvit­se­vat kuun­telua, nyökyt­te­lyä ja halauk­sia jot­ta se todel­li­nen suvait­se­vainen lib­er­aali voi kuo­ri­u­tua heistä esi­in. Mut­ta ei se todel­lisu­udel­la ole lainkaan niin. Per­su­jen johto, JH‑A ja Purra etunenässä, ovat kaiken­laisia mut­ta eivät kyl­lä mis­sään nimessä ole tyhmiä. 

       Ehkä Trump­ista ja Putin­ista kan­nat­taisi oppia sen, että radikaale­ja puhei­ta ei kan­na­ta olanko­hau­tuk­sel­la ohit­taa vaan vaa­tia niiden puhu­jia tilille ja seli­tys­tä puheille. On iso ris­ki että henkilö tarkoit­taakin juuri mitä hän tarkoit­taa, kuten Putin pitkään puhues­saan haikailus­taan Neu­vos­toli­iton rajo­jen palaut­tamiseen. Se pro­jek­ti on ihan konkreet­tis­es­ti ollut jo tovin käyn­nis­sä Ukrainas­sa, vaik­ka edes Krim­in val­tauk­sen jäl­keen hänen puheitaan ei län­nessä isos­sa kuvas­sa otet­tu tosissaan.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Klig­ore kom­ment­ti­na että perus­suo­ma­lais­ten ja Trumpin toimin­nas­sa on kak­si saman­laista piirteitä joka perus­tuu siihen usko­muk­seen että insti­tuu­tios­ta on tul­lut vas­tus­ta­jien val­taaa puolueelli­nen toim­i­ja kos­ka oma poli­it­ti­nen koke­mus on vähäistä.Trump ei voi muut­taa Yhdys­val­to­ja dik­tatu­urik­si mut­ta liit­to­val­tionn insti­tuu­tioiden auk­tori­teet­ti on mon­en Trumpin äänestäjän kohdal­la kokenut pahan luottmus­pu­lan. Samoin perus­suo­ma­lais­ten kohdal­la on käynyt näin. Koulu­tuk­sel­la on merk­i­tys­tä perus­suo­ma­lais­ten äänestäjien kohdal­la ja aka­teemis­es­ti korkeasti koulute­tut ihmiset ovat itsekin valin­neet puolison­sa aka­teemis­es­ta korkeak­oulu­tu­tus­ta piireistä. Sekä perus­suo­ma­lais­ten ja trump­pi­lais­ten äänestys käyt­täyt­misessä kyseessä on pikem­minkin yht­enäiskult­tuurin hajoami­nen. Toki trump­pi­lais­ten kohdal­l­la salali­it­to­teo­ri­at ovat iso tek­i­jä kun Trump itse niitä levit­tää. Vielä en ole kuul­lut että perus­suo­ma­lais­ten johto levitt­tää sel­l­aisia salali­it­to­te­o­ri­oi­ta jot­ka sit­ten oikeasti vahin­goit­ta­vat val­ti­ol­lisia insti­tuu­tioi­ta. Soin­in­vaara on kyl­lä sanonut että hän on huolis­saan sivistyk­sen puut­teesta kun jopa tiede on leimat­tu perus­suo­ma­lais­ten kohdal­la elit­is­tik­sek­si. Venäjää en ver­taisi Suomen tai Yhdys­val­tain kehi­tyk­seen kos­ka Venäjä on ollut poli­isi­val­tio jo 500 vuot­ta. Siel­lä on aina ollut itsevaltius.

       2. @Kilgore. Pidän täysin kohtu­ut­tomana Suomen ver­tailua Venäjään tai Yhdys­val­toi­hin. Ne ovat vaki­in­tunei­den määrit­te­ly­jen mukaan osit­taisia demokra­tioi­ta, toimivien silmien kaut­ta tarkastel­tu­ina hute­ria kort­ti­talo­ja. Kuten Rahul tuos­sa ylem­pänä sanoi, Venäjä ei koskaan ole demokra­tia ollutkaan. Yhdys­val­lat sen sijaan on kak­sipuolue­jär­jestelmän, Trumpin, somen ja jakaan­tuneen medi­ak­en­tän myötä niin huikean hajaan­nuk­sen val­las­sa, että ver­tailu stabi­ili­in pohjo­is­maa­han on absurdia.

          Purra ja Hal­la-aho epäilemät­tä ovat hyvin älykkäitä. Mut­ta per­su­is­sa on jokaista purraa kohden sata jun­nil­laa ja jokaista hal­la-ahoa kohden sata hakkaraista. Ja kun per­su­jen gallup-suo­sio läh­tee epä­su­osi­tun poli­ti­ikan myötä syöksymään, pidän jok­seenkin selvänä että jun­ni­lat ja hakkaraiset lähtevät X:n (o.s. Twit­teri­in) ja yrit­tävät miel­lyt­tää kipuil­e­vaa ydinkan­nat­ta­jien ryh­mää. “Läpän­deeroksel­la heitin vähän nazzi-het­u­laa”. Uskon että Jun­ni­lan ja Purran jäl­keen hal­li­tus kestää näitä ulostu­lo­ja tasan yhden. Toisen jäl­keen Orpo, Hen­riks­son ja/tai Purra vetävät töpselin irti.

          Kyl­lä nämä kom­men­tit taas osoit­ta­vat mil­laises­sa kuplien Suomes­sa elämme. Kun tulemme kadul­la vas­taan, toinen elää maas­sa, jos­sa ensim­mäiset askeleet kristal­liyötä kohden on jo otet­tu ja vain energinen kansalaisak­tivis­mi voi Suomen tuol­ta trage­di­al­ta pelas­taa. Toinen näkee pop­ulis­tipuolueen jytkyn vai­h­tu­van hal­li­tus­vas­tu­un tuh­nu­un ja taas pitää käy­dä äänestämässä.

    4. Nat­sit ja fasis­tit ihan oikeasti vili­sevät mon­es­sa kom­men­tis­sa. Fasisti? Siis henkilö, joka halu­aa Suomen luop­u­van demokra­ti­as­ta ja kor­va­ta sen diktaattorilla. 

       Samaa mieltä että Per­sui­hin liit­tyvän Gaussin käyrän huip­pu on kaikkea muu­ta kuin fasisti­nen mis­sään mielessä, ja min­ua har­mit­taa esim. HS:n tyyli maala­ta Purras­ta ja Hal­la-Ahos­ta riehu­via ase­hul­lu­ja. Mut­ta Gaussin käyrän ääripäästäpäästä alkaa meil­lä Suomes­sakin löy­tyä kaiken­laisia mör­rimöykkyjä: HS 20.7. .

       Vastaa

    5. Halu­aisin tode­ta nim­imerk­ki Ääri­maltil­liselle että totesin vain että Venäjä on ollut aina poli­isi­val­tio eli itse­valtius jos­ta puut­tuu avoimen yhteiskun­nan perus­tus­lail­liset oikeudet.Sananvapaus, mielip­i­teen­va­paus, lehdis­tön­va­paus ja tiedonva­paus. Yhdys­val­lois­sa on kir­jat­tu nuo 4 vapaut­ta maan perus­tus­laki­in. Yhdys­val­to­jen heikkous on siinä että nuo 4 vapaut­ta on kir­jat­tu aikana jol­loin se oli 13 osaval­tion kansankun­ta. Nyt 50 osaval­tio­ta vetää eri suun­ti­in. Tämä johtuu mon­es­ta tek­i­jöistä mut­ta oleelli­nen tek­i­jä on siir­to­laisu­us. Yhdys­val­lat ei ole ollut 100 vuo­teen ollut euroop­palaisen mas­sasi­ir­to­laisu­u­den kohde vaan viimeis­ten 60 vuo­den aikana siir­to­laiu­ut­ta on tul­lut pääasi­as­sa Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta ja Aasi­as­ta joka tulee muut­ta­maan Yhdys­val­tain väestöl­lisen poh­jan vuo­teen 2045. Tämä perus­tuu ihan Yhdys­val­tain väestön­lasken­tavi­ras­ton arvioihin.

       Vastaa

34. Min­ua ihme­tyt­tää suuresti tämä poli­it­ti­nen keskustelu ja perus­suo­ma­lais­ten haukku­mi­nen mil­loin mis­täkin ja vieläpä uhkaku­vien luominen.
    Olisi ehkä syytä kat­soa miten his­to­ri­as­sa on val­ta kaa­p­at­tu. Ote­taan esimerkik­si Hitler. Edel­ly­tyk­siä oli­vat 1 val­lan­hi­mo 2 kansan­su­o­sion ost­a­mi­nen velka­ra­hal­la 3 vihol­lisku­van luomi­nen 4 val­lan keskittäminen .
    Ote­taan esimerkik­si Marin.
    1 val­lan­hi­mo, SDP n puheen­jo­hta­jak­si ei pääse ilman
    2 kansan­su­o­sio, Marinil­la oli val­ta­va ja pääosin velka­ra­hal­la ostettu.
    3 vihol­lisku­van luomi­nen , Hit­ler­il­lä oli kom­mu­nis­tit, Marininil­la et myötäil­i­jöil­lä perussuomalaiset
    4 val­lankeskit­tämi­nen, Marin loi itselleen jär­jet­tömän suu­ruisen asiantun­ti­ja organ­isaa­tion ( ei tain­ut men­nä aivan demokra­t­ian perussään­tö­jen mukaan) ja kansan­su­o­sion myötä yrit­ti jopa siirtää pres­i­dentin ulkopoli­it­tista val­taa itse johta­malleen neuvonantajaryhmälle.
    Mitä teki suo­ma­lainen lehdis­tö. Ei mitään.
    Mitä teki ulko­mainen lehdis­tö. Ei mitään. Eikä etenkään sosi­aalidemokrat­ti­nen Syd­deutche Zeitung. Mik­si olisikaan arvostel­lut Marinin hal­li­tus­ta. Tuo hal­li­tushan avusti lopuk­si Sak­saa rahoit­ta­maan yhteisve­lal­la Etelä Euroopan valtioita.
    Mik­si olen pää­tynyt ylläe­sit­tämääni rin­nas­tuk­seen? Näyt­tää Marin in hal­li­tuk­sen kan­nat­ta­jat pet­tyneet kovastikin. Jopa vaal­i­t­u­los halu­taan mitätöidä. Uhkaku­via luo­ma­l­la. Vaik­ka hal­li­tus ei ole kerin­nyt tehdä vielä mitään.

    Vastaa

    1. Vastaa

    2. Marinin 2019 eduskun­tavaa­likam­pan­jan perus­teel­la oli selvää että hän halu­aa pro­filoitua “Hyvien tyyp­pi­en Trumpik­si”. Siihen aikaan oli poli­ti­ikas­sa uut­ta etukä­teen kieltäy­tyä yhteistyöstä jonkin demokraat­tis­es­ti val­i­tun ryh­män kanssa. Sit­tem­min tämä syöpä on levin­nyt. Pitää kuulem­ma vali­ta puolen­sa jos­sain juuri täl­lä het­kel­lä tärkeim­mäk­si koe­tus­sa dikotomiassa.

       Onnek­si Marinin tak­ti­ik­ka ei aivan riit­tänyt viimeisim­mis­sä vaaleis­sa. Lisää uskoa poli­it­tisen jär­jestelmän itseko­r­jaavu­u­teen. Neljä vuot­ta taitaa vain nykyaikana olla niin pitkä aika että moni halu­aisi mitätöidä viimeisimpi­en vaalien tulok­sen ennenaikaises­ti. Toiv­ot­tavasti demar­it edes ymmärtävät kat­ua. Onnek­si syvä val­tio on nykyään vahvem­pi kuin 1918, sil­loinkin yrit­tivät ajaa kansaa kah­teen leiri­in, vielä huonom­mal­la men­estyk­sel­lä kuin täl­lä kertaa.

       Paa­vo Lip­posen ajan val­tion­hoita­japuoluet­ta on ikävä. Lip­posen rap­pio alkoi vas­ta Halosen tukemis­es­ta, nykyi­nen mol­laami­nen on pääosin aiheetonta.

       Vastaa

       1. Tuo­hon SDP:n päät­tämät­tömyy­teen tehdä iso­ja työ­markki­na uud­is­tuk­sia oli myös Lip­posen häviö vuo­den 2012 pres­i­dentin­vaaleis­sa kun hän tuli sijalle 5 vaik­ka kaik­ki vaalien asiantun­ti­jat ja polti­ikan toimit­ta­jat ennus­ti­vat että Lip­po­nen nousee 2. kier­rokselle Niin­istön kanssa. Näin ei käynyt. Siitä Lip­po­nen on nyt katk­era ja samoin kaik­ki demar­it myös Tuomioja.

       2. 2012 pres­i­dentin­vaaleis­sa Lip­posen gallup-luke­mat oli­vat yksinu­meroisia. Hän kamp­paili tasaväkises­ti Paa­vo Arhin­mäen kanssa 🙂

35. Min­ul­la jäi vähän tor­sok­si tuo Marinin hal­li­tuk­sen arvostelu.
    Joku voisi väit­tää, että min­un on help­po arvostel­la, mut­ta en esitä vaihtoehtoja.
    Joskus olen kat­sel­lut sota-ajan pakkol­u­nas­tusasi­akir­jo­ja. Näyt­tivät hoi­ta­neen mak­sut val­tio-oblig­aa­tioil­la. Jos olen oikein ymmärtänyt niin niil­lä pystyi osit­tain mak­samaan vero­jaan. Muu­toin oli­vat luokkaa 20 vuo­den lainoja.
    Covid epi­demia oli tyyp­illi­nen mis­sä tuo­ta jär­jestelmää olisi voin­ut käyt­tää. Sil­lähän olisi ollut se hyvä puoli, että kun tuotan­to väheni niin myös ostovoima väheni. Epi­demi­an aikana otet­ti­in velkaa ja omaisu­usar­vot suureni­vat. Sanois­in, että vel­ka ei men­nyt kuin osit­tain talouden pyörittämiseen.
    Ukrainan sodan takia täl­laista pakko­lainaa saat­taisi olla järkevää vieläkin käyttää.

    Vastaa

    1. Häkkiselle kom­ment­ti­na ettei ostovoima vähen­tynyt Covidin aikana vaan päin­vas­toin se kasvoi kos­ka tuli säästöä .Covidin aikana tar­jon­ta supis­tui joka loi lomau­tuk­sia ja irtosanomia tosin väli­aikaise­na ilmiönä. Kun tilanne nor­mal­isoi­tui säästöjä alet­ti­in luon­nol­lis­es­ti käyt­tämään kulu­tuk­seen kos­ka tar­jon­taa oli taas. Per­in­teisessä talouskri­i­sis­sä 2008–2009oli kysyn­tä lama joka iskee kun finanssisek­tori ajau­tuu kriisiin.

       Epi­demi­an jäl­keen tuli korkea inflaa­tio kos­ka tar­jon­ta piik­ki ja ylisu­uret elvy­tys­toimet (etenkin Yhdys­val­lois­sa) laukaisi inflaa­tio +velka­kier­teen joka sit­ten huipen­tui Ukrainan sodan alet­tua joka näkyy taas ruuan hin­nan nousus­sa joka johtuu taas siitä että Venäjä ja Ukraina ovat suuria vil­jan­tuot­ta­jia joiden vil­jaa viedään pääasi­as­sa kol­man­si­in mai­hin jos­sa asuu paljon ihmisiä. 

       Olet oike­as­sa siinä ettei vel­ka ei men­nyt kuin osit­tain talouden pyörit­tämiseen. Tämä johtuu siitä että kyseessä oli tar­jon­ta lama ei kysyn­tä lama.

       Vastaa

       1. Minä en ole mikään asiantun­ti­ja kansan­taloudessa, mut­ta ymmärtäisin, että min­ul­la on saman­su­un­tainen aja­tus covid veloista Rahulin kanssa.
          Minä siis tarkoitin, että ostovoimaa olisi leikat­tu val­tio-oblig­aa­tioil­la. Pakko­lainal­la kansalaisil­ta. Minus­ta se olisi ollut parem­pi kuin ottaa val­ti­o­lainaa saksalaispankeilta.
          Ukrainan sodan takia tuotan­toa siir­tyy ase- ja ammus­te­ol­lisu­u­teen. Pöhinää on tuotan­top­uolel­la, mut­ta ei niitä yksi­tyiset osta. Kyl­lä olisi val­tio-oblig­aa­tio pakko­lainalle tarvetta.

    2. Koment­ti­na Häkkiselle tuos­ta val­tion oblig­aa­tioiden pakko­lainan jär­jestelmän nyky käytöän­nöstä mut­ta se toi­mi vain sul­je­tus­sa pääo­ma taloudessa eli sel­l­aises­sa joka oli vielä 1950-luvul­la .Ongel­ma ei ole ollut velka­an­tu­mi­nen insti­tuu­tion­al­lisille sijoit­ta­jille vaan velan korko menot jot­ka oli vielä Covid vuon­na 2020 mii­nus merkkisiä. Kolme vuot­ta myöhem­min, siis 2023, Suomen val­tion 10 vuo­den lainako­rko on 3,02%.Ukrainan jälleen­rak­en­t­a­mi­nen ja EU maid­en puo­lus­tus­tuotan­to kus­tan­netaan EU:n rauhan­ra­has­tos­ta. Se on EU:n yhteinen rahas­to ja yhteiset vastuut.

       Vastaa

36. Osmol­la oli aika pes­simisti­nen suh­tau­tu­mi­nen Suomen nykyiseen hal­li­tuk­seen. Minus­ta pahim­mat ongel­mat ovat hal­li­tuk­sen epä­sol­i­daarises­sa veropoli­ti­ikas­sa ei niinkään työmarkkinapolitiikassa.
    Tyy­tyväi­nen olen kuitenkin, että perus­suo­ma­laiset EU pes­simistis­inä ovat hallituksessa.
    Viime päiv­inä on ollut uuti­soin­tia, että Ruot­si joutuu mak­samaan sakko­ja EU lle Nord Stream metaanivuodosta.
    Jos ei nyt puu­tu­ta siihen, että onko tuol­lainen sakko oikeu­den­mukainen kun put­ki oli Sak­san projekti..
    Teo­reet­tis­es­ti kun tarkastel­laan niin yksit­täisen metaa­nipäästön vaiku­tus ilmake­hään on vain sen sisältämästä hiilestä (co2) ja läm­mi­tyspi­ikin ker­ran­nais­vaiku­tuk­ses­ta. Itse metaanista ei tule läm­mit­tävää vaiku­tus­ta. Nyt näyt­tää, että Ruot­si saat­taa joutua mak­samaan sakko­ja tästä metaanin vaiku­tuk­see­ta. Lasken­nal­lis­es­ti metaanin läm­mi­tys­vaiku­tus on 12 vuot­ta. 13. vuote­na vaiku­tus on aivankuin koko päästöä ei olisi ollutkaan. Sakko­han pitäisi tuol­loin palaut­taa co2 osu­ut­ta lukuunottamatta.
    Min­un EU vas­taisuuteni kyl­lä lisään­tyy melko lail­la täl­lais­es­ta sako­tus­men­tal­i­teetistä. Varsinkin, kun sakon peruste on täyt­tä huuhaata.

    Vastaa

    1. Tuoo on vähän yllät­tävää, että Ruot­si jou­tu­isi mak­samaan sakkoa EU:lle sab­o­taa­sista. Mut­ta metaani ei katoa 12 vuodessa ilake­hästä vaan sen puoli­in­tu­mi­sai­ka on 12–14 vuot­ta. Siitä on siis puo­let jäljellä.

       Vastaa

       1. Kyl­lä Ruotsin Naturvårdsver­ket on tarkasti tutk­in­ut ilmas­tosään­nöt (tiedote 17.11.2023). Metaa­nipäästö lue­taan sille maalle, jon­ka talousalueel­la vuo­to on tapah­tunut. Tan­s­ka näyt­tää ole­van vielä suurem­mas­sa ahdingossa.
          Oleel­lista ei kuitenkaan ole tämä sääntötulkinta.
          Oleel­lista on metaanin ilmas­to­vaiku­tuk­sen käsittely.
          Meil­lä näyt­tää Osmon kanssa ole­van eri­lainen tulk­in­ta metaanin käyt­täy­tymis­es­tä ilmakehässä.
          Minä käytän ilmas­to­datas­ta (NOAA, Coper­ni­cus) saatavaa tietoa. Sen mukaan metaanin elinikä (life time) on ollut n 12 vuot­ta, joskin nousus­sa. Elinikä las­ke­taan kaaval­la ( metaanin mas­sa ilmakehässä/vuosittainen poistuma).
          Metaanil­la on puoli­in­tu­mi­sai­ka (half life).Tällöin sen hajoamisen kuvaa­ja on muo­toa a^x. Jot­ta tästä voidaan ratkaista a, on las­ket­ta­va tämän inte­graal­i­funk­tio (a^x)/ln a sijoituk­sel­la 0 -> ääretön. Saadaan 1/ln a, joka ilmoit­taa mak­si­maalisen metaan­imäärän ilmake­hässä, kun päästö on vakio 1 yksikkö/ vuosi. Ilmas­to­da­ta ilmoit­taa metaanin määräk­si 12 x vuo­tu­inen hajon­ta. Jot­ta voidaan tehdä approksi­maa­tio niin olete­taan metaan­imäärä ilmake­hässä vakiok­si. Niin­hän se takavu­osi­na on ollutkin. Täl­lä ole­tuk­sel­la saadaan. 1/ln a = 12 ja tästä a = 0,92.
          Nyt voidaankin laskea puoli­in­tu­mi­sai­ka 0,92^x = 0,5 ja tästä x = 8. Puoli­in­tu­mi­sai­ka on siis 8 vuot­ta las­ket­tuna ilmastodatasta.
          Tästä hajoamiskaavaas­ta voi laskea paljonko metaa­nia on vielä jäl­jel­lä tuon ilmas­to­datan anta­man elin­iän kohdalla.
          Las­ke­taan 0,92^12 = 0,37. Eli 37 % on vielä tuol­loin jäl­jel­lä. Teesken­nel­lään kuitenkin, että se metaa­nipäästö on kokon­aan tuhoutunut, kun sat­tel­li­it­ti­datas­ta voi niin laskea.
          Minä taan­noin luulin, että ruot­salaiset nyt ainakin osaa­vat laskea näitä ilmas­toa­sioi­ta oikein. Mut­ta saman­laista huuhaa­ta se näyt­tää heil­läkin ole­van kuin Suomen ilmastopaneelilla.