Perintöverosta luovutusvoiton veroon (1)

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee kaiken muun ohella:

”Per­in­töveron kor­vaamista per­in­tönä saadun omaisu­u­den luovu­tusvoit­to­jen vero­tuk­sel­la selvitetään.”

Tämä on vain yksi selvi­tys monia joukos­sa, mut­ta jos tämä toteu­tuu, se muut­taa suo­ma­laista yhteiskun­taa merkit­tävästi. Tässä ehdote­taan Suomeen uud­is­tus­ta, joka on toteutet­tu Ruot­sis­sa. Kir­joi­tan tästä aiheesta muu­ta­man jutun sar­jan, kos­ka asia on iso ja kauaskantoinen.

Taval­lisen tal­laa­jan per­in­tövero­tus saat­taisi jopa kiristyä – riip­puu suuresti toteu­tus­tavas­ta – mut­ta suurten yri­tyso­maisuuk­sien per­in­tövero­tus katoaa käytän­nössä olemattomiin.

Tavalli­nen tal­laa­ja perii yleen­sä asun­non. Joskus asun­to on myytävä ja sil­loin siitä myyn­ti­hin­nas­ta menevä vero kas­vaa merkit­tävästi suurem­mak­si kuin olisi ollut per­in­tävero nykysään­nöil­lä. Nyt per­in­tövero mak­se­taan peri­aat­teessa asun­non käyvästä arvos­ta, mut­ta se on myyn­tivoiton veroa olen­nais­es­ti pienem­pi. Jos per­i­tyn asun­non myy, myyn­tivoitostakin joutuu mak­samaan veroa, mut­ta osto­hin­naksi määrätään perunk­ir­joituk­ses­sa määrät­ty arvo. Ruotsin mallis­sa osto­hin­naksi määrätään inflaa­ti­ol­la kor­jaam­a­ton hin­ta, jol­la asun­to on ostet­tu ehkä vuosikym­meniä aiem­min. Jos asun­to on van­ha, käytän­nössä koko asun­non myyn­ti­hin­nas­ta joutuu mak­samaan myyn­tivoiton veron. Vuodes­ta 1970 raha­nar­vo on pudon­nut kymme­ne­sosaan. Tätä voidaan kohtu­ullis­taa han­k­in­ta­meno-olet­ta­mal­la, joka nyt on van­has­ta asun­nos­ta 40 %. Niin­pä myyn­ti­hin­nas­ta jou­tu­isi mak­samaan veroa 0,60 x 34 % eli 20,4 %. Se on olen­nais­es­ti enem­män kuin olisi nyt per­in­tövero asunnosta.

Asun­toa ei tietenkään tarvitse myy­dä, jos se on oikean kokoinen ja oikeal­la paikalla, mut­ta jos ei ole, on joko asut­ta­va väärän­laises­sa asun­nos­sa tai myytävä ja ostet­ta­va uusi. Siinä taas on edessä korkea myyn­tivoiton vero. Tämä vero­ma­lli tuot­taa huo­mat­ta­van han­kalan luk­i­tus­vaiku­tuk­sen asun­tomarkki­noille. Syn­tyy merkit­tävää hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, kun ihmiset käytän­nössä pakote­taan asumaan väärän­lai­sis­sa asun­nois­sa. Ruotsin asun­topoli­ti­ik­ka on muutenkin yhtä luk­i­tus­vaiku­tus­ta, joten siel­lä ei tästäkään haitas­ta niin välitetä.

Väärän­laisen asun­non voi tietysti vuokra­ta ja men­nä itse asumaan vuokralle, mut­ta sil­loin vuokras­ta saa­mas­taan vuokrat­u­losta joutuu mak­samaan veroa ja mak­samaansa ei saa vähentää.

Vähän vau­raampi perii osake­salkun, joka tietysti omis­te­taan osak­er­a­has­ton kaut­ta. Jos rahas­to omis­taa vaikka­pa neljän­nek­sen Sto­ra Ensos­ta, veroa ei per­itä vaik­ka myy osak­keet, kun­han ei myy itse osak­er­a­has­toa tai tulou­ta yhtiöstä rahaa itselleen.

Vaik­ka per­i­jä sin­nit­telisi väärässä asun­nos­sa vuosia, joskus asun­to on myytävä. Verot­ta­jal­la on kyl­lä aikaa odot­taa. Niin­pä ehdo­tus nos­taa taval­lis­ten tal­laa­jien perin­nöstä mak­set­tavaa veroa merkit­tävästi, samal­la kun se pois­taa per­in­töveron suurista yri­tyso­maisuuk­sista käytän­nössä kokonaan.

En tiedä, miten verot­ta­ja suh­tau­tu­isi siihen, että ikäih­miset alka­isi­vat har­joit­taa vero­su­un­nit­telua ja siirtäi­sivät omis­ta­mansa asun­non omis­ta­malleen asun­tosi­joi­tusy­htiölle. Per­illi­nen perisi tämän yhtiön. Yhtiö voisi myy­dä väärän­laisen asun­non ja ostaa tilalle sopi­vam­man. Jotain verot­ta­ja tähän var­maankin kek­sisi. Mieleen tulee vero lasken­nal­lis­es­ta vuokras­ta, kun henkilö asuu omis­ta­mansa asun­tosi­joi­tusy­htiön asunnossa.

Aja­tus on siis eri­ar­voinen, suosii rikkai­ta ja kohtelee huonos­ti keski­t­u­loisia, mut­ta voi siinä silti olla järkeä. Tästä seu­raavis­sa postauksissa.

30 vastausta artikkeliin “Perintöverosta luovutusvoiton veroon (1)”

  1. Tuo­hon kom­ment­tin kokon­aisuute­na voin tode­ta aet­tä Ruotsin ja toden­näköis­es­ti samal­la koko Euroopan rikkain teol­lisu­us­suku eli Wal­len­ber­git ovat tehneet jo vuodes­ta 1916 eli kaik­ki kiin­teät omis­tuk­set on säätiöi­ty ja suvun omis­ta­mat osak­keet hoide­taan sijoi­tusy­htiön kaut­ta joka on rek­isteröi­ty Ruot­si­in eli myös verot mak­se­taan Ruot­si­in. Tämä on estänyt pääo­ma paon ja yri­tyk­sen myymisen ulko­maalaisille sijoit­ta­jille. Suomes­sa täl­läi­nen jär­jeste­ly olisi paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin se että alun­perin koti­maiset yri­tyk­set ja koti­maas­sa ole­vat kiin­teistöt myy­dään ulko­maalaisille sijoittajille.

  2. Miten olisi seu­raa­va malli asun­to­jen osalta? Joku vira­nomainen arvioisi jokaisen asun­non markki­na-arvon vuosit­tain, jos arvo on nous­sut, mak­saisi omis­ta­ja arvon­nousus­ta pääo­mat­uloveroa ja vas­taavasti arvioidus­ta arvon­laskus­ta saisi veron­palau­tus­ta. Asun­toa myy­dessä sit­ten verotet­tavak­si luovu­tusvoitok­si las­ket­taisi­in vain se, jos saatu hin­ta on tuo­ta arvio­ta suurem­pi, kos­ka se on se osu­us, jos­ta ei ole vielä mak­set­tu veroa. Vas­taavasti, jos saatu hin­ta on arvio­ta pienem­pi, saa veron­palau­tuk­sen. Jos arvio olisi hyvä, nämä sum­mat myy­dessä oli­si­vat pieniä, jol­loin ei olisi suur­ta lukitusvaikutusta.

    Tämä koskisi myös omis­tusasu­jia, eli arvon­nousu ei olisi heille enää vero­ton­ta. Lisäk­si omis­tusasu­jil­ta voisi per­iä pääo­mat­uloveroa lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tu­losta. Toisaal­ta, siitä voisi vähen­tää esim lainan korot, remon­tit ym.

  3. Usko­mat­toman pas­ka idea. Varakkail­la suvuil­la ei ole tarvet­ta myy­dä arvokas­ta asun­toa koskaan, ja yri­tys­var­al­lisu­u­den per­i­jä saa ison nipun huo­jen­nuk­sia jo nyt. Ei tuos­sa ole takana muu­ta kuin oikeis­ton ikuinen agen­da var­al­lisu­usero­jen kas­vat­tamis­es­ta. Ain­oa järkevä helpo­tus nykyiseen olisi per­iä asun­non osalta vero vas­ta kun asum­isoikeut­taan hyö­dyn­tävä les­ki taval­la tai toisel­la pois­tuu ja asun­non voi myy­dä tai ottaa omaan käyt­töön. — Oikeas­t­aan koko per­in­töveron voisi kor­va­ta arpa­jaisvoit­toverol­la. Kyse on jok­seenkin samas­ta asi­as­ta, pait­si että arpa­jaisi­in joutuu investoimaan sen piletin verran.

  4. Kam­pra­di­en omaisu­ut­ta hallinnoi Liecht­en­steini­in sijoitet­tu per­heen kon­trol­lis­sa ole­va säätiö joka omis­taa Hol­lan­nis­sa ole­van IP — omaisuuden.

  5. Järkev­in­tä olisi säi­lyt­tää nykyi­nen per­in­tövero­ma­lli. Mut­ta kyl­lä, suu­rit­u­loiset on aina halun­nut että, köy­hät on vielä köy­hempi hei­hin ver­rat­tuna. Sanoisi jopa, että oman var­al­lisu­u­den nousua tärkeäm­pää on köy­hien köy­htymi­nen lisää.

    1. Köy­hää nöyrem­pi työn­tek­i­jä on toinen vielä köy­hempi työntekijä.

      Sama ilmiö tuon hal­li­tu­so­hjel­man 3kk ajas­sa löytää uusi työ­paik­ka. Saadaan nöyriä työn­tek­i­jöitä, paikan vai­h­t­a­mi­nen aina ris­ki kos­ka koeaika.

  6. Nykyään vero­tus­mielessä perit­ty omaisu­us kan­nat­taa myy­dä nopeasti.

  7. Per­in­töveron kor­vaami­nen luovu­tusvoiton verol­la ja nyky­isil­lä verokan­noil­la tulisi tosi­aan kalli­ik­si niille jot­ka perivät vaikka­pa asun­non tai sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta jon­ka he jou­tu­isi­vat myymään nopeasti syys­tä tai tois­es­ta. Sen sijaan ne joil­la on mah­dol­lisu­us siirtää perit­ty omaisu­us vaik­ka vaku­u­tuskuori­in ja viivyt­tää myyn­tiä pitkään hyö­ty­i­sivät. Eniten hyö­ty­i­sivät ne jot­ka kykeni­sivät siirtämään koko per­i­tyn omaisu­u­den ulko­maille verova­paasti. Eli per­in­töveros­ta luop­umi­nen lisäisi verovält­te­lyä ja sen myötä myös var­al­lisu­usero­ja entisestään.
    https://finnwatch.org/fi/blogi/770-kokoomuksen-veromallit-vievaet-vaeaeraeaen-suuntaan

    Ja ilman arvon­nousu­veroa per­in­töveros­ta luop­umi­nen olisi aivan edesvas­tu­u­ton­ta. Muutenkin se ettei Suomes­sa ole arvon­nousu­veroa on erikoista verovält­te­lyn suosimista, jota taas ver­rokki­mais­sa ei ole.
    https://finnwatch.org/fi/uutiset/755-mitkae-puolueet-puuttuisivat-asuinkirjojen-siirrolla-tehtaevaeaen-verosuunnitteluun

    1. Arvon­nousu­veron onge­ma on arvon määrit­tämi­nen, ainakin jos omaisu­us ei ole pörssiosakkeis­sa (joille löy­tyy aina päivän hinta).

      Varsinkin star­tup­pi­en liikku­van henkilöstön kanssa vero olisi hyvin ongel­malli­nen. Kyseiset yhtiöt ovat lis­taa­mat­to­mia osakey­htiöitä, eli niiden osakkeil­la ei käy­dä kaup­paa eikä niil­lä siten ole päivän hin­taa. Pääo­masi­joit­ta­jat kyl­lä arvot­ta­vat osak­keet tietyn hin­taisek­si niitä ostaes­saan, mut­ta näil­lä sijoi­tuskier­roksil­la eivät työntekijä‑, perus­ta­ja- tai aiem­mat sijoit­ta­jaosakkaat yleen­sä pääse osakkei­ta myymään. Pääo­masi­joit­ta­jille tehdään näitä kier­roksia varten osakean­ti ja osak­keet tule­vat suo­raan yhtiöltä.

      Marinin hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä 2022 ongel­ma kier­ret­ti­in. Lis­taa­mat­tomien osakkei­den arvot­tamis­es­ta ei puhut­tu, vaan yleen­sä omaisu­u­den vero­tuskäytän­nön mukaisen käyvän arvon lasken­nas­ta. Tämä lasken­ta on varsin mon­imutkainen pros­es­si varsinkin tap­pi­ol­lisen star­tupin kohdal­la, kun pääo­ma investoidaan tuoteke­hi­tyk­seen ja markki­noille levit­täy­tymiseen (eli ei mihinkään suo­raan rahak­si vai­hdet­tavis­sa olevaan).

      Jos nyt vaik­ka Woltin tari­nan innoit­ta­mana jos ideoin 8 vuot­ta kehi­tys­vai­heessa olleen, usei­ta pääo­masi­joi­tuskier­roksia vetäneen ja kovaa tap­pi­o­ta tekevän net­ti­palvelus­tar­tupin, joka palkkaa vuon­na 2015 Piilaak­soon paikallisen erikoisosaa­jan antaen tälle rahan korvikkeek­si merkit­tävän osu­u­den fir­mas­ta. Osaa­ja muut­taa Suomeen 2017 ja sit­ten vaikka­pa Sin­ga­poreen kehit­tämään yri­tyk­sen markki­naa vuon­na 2021. Vuon­na 2022 start­up myy­dään amerikkalaiselle kil­pail­i­jalle mil­jardin euron hin­nal­la, kuvitel­laan yksinker­taisu­u­den vuok­si käteisel­lä. Toden­näköisem­min kaup­pa toki tehtäisi­in osake­vai­h­dol­la, jol­loin lop­ulli­nen hin­ta tulisi riip­pumaan siitä, mil­loin ja mil­lä hin­nal­la osakkei­ta saa­neet voivat niitä vai­h­taa rahak­si ja tekevät niin.

      Minkä arvoinen oli tämän kuvit­teel­lisen henkilön osake­pot­ti, 5% yri­tyk­ses­tä, hänen muut­taes­saan Suomes­ta vuon­na 2021? Ja miten suurek­si vero­tuk­ses­sa pitäisi kat­soa osake­potin arvon­nousu hänen Suomes­sa asum­i­saikanaan? Voiko henkilö muut­taes­saan arvioi­da veron­mak­su­velvol­lisuuten­sa suuruutta?

      Käytän­nössä arvon­nousu joudu­taan laske­maan joka ker­ta erik­seen varsin suurel­la määräl­lä hark­in­taa. Ei kovin tehokas­ta verotusta.

    1. Ei ehkä ylit­sepääsemätön ongel­ma, mut­ta ongel­ma kier­retään myös mainit­se­mas­sasi blogikirjoituksessa: 

      “Arvon­nousu­vero edel­lyt­täisi varo­jen arvostamista muut­to­hetkel­lä, vaik­ka sitä ei tarvit­sisi mak­saa ennen omaisu­u­den myyn­tiä. Se ei aina ole aivan yksinker­taista, mut­ta varo­ja arvoste­taan jo nyt ruti­ini­no­mais­es­ti esimerkik­si per­in­tö- ja lah­javero­tuk­ses­sa huo­mat­tavasti suurem­mas­sa mit­takaavas­sa. Arvon­nousu­veroon voitaisi­in soveltaa samo­ja menettelyjä.”

      Pörssilis­taa­mat­tomis­sa osakkeis­sa osak­keen arvon määrit­tämi­nen on huo­mat­ta­van vaikea kysymys, varsinkin jos kyseessä on tap­pi­olli­nen start-up (jon­ka arvo on tule­vaisu­u­den arvot­tamista). Näitä en usko kovin paljoa per­in­tö- ja lah­javero­tuk­ses­sa joutu­van käsit­telemään. Sen sijaan start-uppi­en avain­henkilöt ovat liikku­vaa sakkia, ja voivat muut­taa val­tios­ta ja man­tereelta toiselle tiuhaankin.

      Kos­ka Suomel­la olisi oikeus verot­taa vain Suomes­sa olon aikana tapah­tunut­ta arvon­nousua, miten erotet­taisi­in mainit­se­mas­sani esimerkissä arvon­nousu ennen Suomeen muut­tamista, Suomes­sa olon aikana ja sen jäl­keen? Valitet­ta­van mon­en start-upin arvo on joko 0 tai mil­jar­di ja hin­ta selviää vas­ta jos ja kun kaup­pakir­ja on allekir­joitet­tu. Jos kaup­pa epäon­nis­tuu, start-up voi myös rom­ah­taa nol­laan (konkurssi­in). Arvo ei nouse lin­eaaris­es­ti perus­tamis­es­ta myyntihetkeen.

      Vaik­ka kyseessä ei olisi start-up, voi asia olla vaikea. Itsel­läni koke­mus­ta 8 vuot­ta kestäneestä pörssilis­taa­mat­toman vähem­mistöomis­tuk­sen myyn­nistä. Kun ei ole lik­vidiä markki­naa ja markki­nahin­taa, niin sit­ten ei ole.

  8. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten kau­pat voitaisi­in verot­taa myyn­ti­hetkel­lä vaik­ka lähde­verona. Suomes­sa kas­vatet­tu arvo voidaan arvioi­da vaik­ka omis­tusa­jan suh­teena siis erään­laise­na han­k­in­ta­meno olettamana.

    Ihmeen paljon puo­lus­tel­laan sitä että Suomes­ta muut­tavil­la pitäisi säi­lyt­tää veroe­tu jol­la oikein kan­nuste­taan muut­ta­maan Suomes­ta pois . Eikös tavoite olekaan se että pääo­mat säi­lyvät Suomes­sa ja että suo­ma­laisia veron­mak­sajia kohdel­laan yhden­ver­tais­es­ti? Ei tai­da olla ainakaan niil­lä jot­ka vastustavat
    arvon­no­su­veroa. Kenen etua he oikein aja­vatkaan, eivät ainakaan Suomen ja Suomeen jäävien etua.

    1. Start-uppi­en avain­henkilöt ovat liikku­vaa sakkia. Esimerkissäni henkilö tulee Suomeen kesken start-up-pro­jek­tin ja läh­tee Suomes­ta jatka­maan pro­jek­tia toises­sa maas­sa. Eli lähde­vero-olet­ta­ma pitäisi tehdä sekä osakkei­den arvos­ta saa­pumishetkel­lä Suomeen ja lähtöhetkel­lä Suomes­ta sekä laskea ero­tus. Täl­lais­ten lähde­vero-olet­tamien tekem­i­nen omaisu­ud­es­ta, jon­ka arvo on hyvin voin­ut olla nol­las­sa, menee arpa­pelin puolelle. Kah­den arpa­pelin tulok­sen ero­tuk­sen laskem­i­nen on vielä epä­varmem­pi arpapeli.

      1. Arvon­nousu­veron alara­ja taisi SDP:n esi­tyk­sessä olla 100 000€ ellen väärin muista. Eli ei siinä ihan mitään hilu­ja tarvitse arvoida.

        Samat ongel­mat liit­tyvät toki lah­ja- ja per­in­töveroi­hin. Jotenkin niistäkin on selvit­ty ilman maan luisum­ista kaaok­seen. Ainakin omas­sa lah­javeron tapauk­ses­sa pyysin asiantun­ti­jan arvion omaisu­u­den arvos­ta ja toim­itin sen verot­ta­jalle, ja verot­ta­ja toimit­ti min­ulle laskun lah­javeros­ta arvion perusteella.

        Kaikesta voi kyl­lä löytää teo­reet­tisia ongelmia jos vain halu­aa joiden kanssa kyl­lä käytän­nössä pär­jätään. iij:llä tun­tuu ole­van kova halu.

  9. Kun sijoi­tan johonkin niin toki se han­k­in­ta­meno on sen sijoituk­sen suu­ru­inen ja aina tiedos­sa. Merk­it­sevää on se mitä saan sit­ten kun myyn sijoituk­sen. Jos tuo start-up joskus myy­dään, niin aivan hyvin Suomes­sa verotet­tavak­si arvon­nousuk­si voidaan määrätä vaik­ka 5/10 jos omis­ta­jat ovat myyneet start upin 10 vuo­den päästä ja verov­elvolli­nen on muut­tanut pois Suomes­ta 5 vuo­den jäl­keen jne. Verot­ta­jal­la­han on tieto omis­ta­jista ja saa tiedon siitä kun omis­ta­ja vai­h­tuu ja mihin hin­taan omis­ta­ju­us vaihtuu.

    Tämä start- up esimerk­ki vie kyl­lä koko keskustelun aika pahasti sivu­raiteille siitä mitä arvon­nousu­verol­la oikeasti haetaan. Ehkä se onkin tarkoi­tus, ettei tuo­hon vero­tuk­sen por­saareikään puu­tut­taisi ja nimeno­maan varakkaimpia hyödyt­tävä verovält­te­ly voisi jatkua. Eihän tuo nyt esitet­ty arvon­nousu­vero sitä­pait­si mitään taval­lisia omaisuuk­sia koskisi. Mikäli per­in­töveros­ta luovut­tai­isi­in, niin raja voisi olla toki toinen.Aivan älytön­tähän on että jos jään Suomeen niin min­ua verote­taan mut­ta jos vien Suomes­sa han­kki­mani omaisu­u­den ulko­maille niin väl­tyn veroil­ta. Ja samal­la kun väl­tyn veroil­ta, niin muut suo­ma­laiset joutu­vat sit­ten mak­samaan senkin osan taval­la tai toisel­la niin että vero­ker­tymä saadaan kasaan. Eikö ole järkeväm­pää verot­taa mielu­um­min kaikkia pääo­mat­u­lo­ja, kuin jät­tää tuol­laisia por­saareik­iä, ja vaikka­pa keven­tää sit­ten ansio­tu­lo­jen verotusta.

    1. Onnisen per­i­jätärhän tosi­aan voiv­ot­teli medi­aa myöten kuin­ka hänet käytän­nössä pakote­taan muut­ta­maan Por­tu­gali­in real­isoimaan omaisu­ut­taan, ja miten paljon se hän­tä kir­paisee kun hän on niin isän­maalli­nen henkilö.

      Tähän nykyti­lanne tosi­aan kan­nus­taa. Toki muut­ta­jia sinän­sä ymmärtääkin, kun kyseessä voi olla miljoonien ero muut­ta­mal­la vuodek­si veroparati­isi­in. Aivan jär­jetön­tä. Ei täl­lä taval­la kar­tute­ta suo­ma­laista vauras­tu­mista vaan siir­retään suo­ma­laiset vau­raat ja suo­ma­lais­ten var­al­lisu­us veroparati­i­sei­hin. Arvon­nousu­vero nyt!

    2. On toki ole­mas­sa omaisu­ut­ta, jon­ka arvot­ta­mi­nen on help­poa ja riida­ton­ta. Vain osa lis­taa­mat­tomista osakkeista kuu­luu näi­hin. Ja vähem­mistöomis­tus lis­taa­mat­tomas­sa osak­keessa on eri­tyisen han­kala, sille ei vält­tämät­tä ole minkään­laista markki­naa. Kir­joi­tan siitä, kos­ka omako­htaista koke­mus­ta on.

      Kor­jaan nyt tähän sen ver­ran, että arvon­nousu­verolle on min­unkin mielestäni tarpeen­sa. Sen toteu­tuk­sen miet­timiseen pitäisi panos­taa kuitenkin hel­poin­ta tietä enem­män. Verotet­tavu­u­den ennustet­tavu­us ja oikeu­den­mukaisu­us ovat kuitenkin hyvin tärkeitä arvoja. 

      Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten kau­pat voitaisi­in verot­taa myyn­ti­hetkel­lä vaik­ka lähde­verona. Suomes­sa kas­vatet­tu arvo voidaan arvioi­da vaik­ka omis­tusa­jan suh­teena siis erään­laise­na han­k­in­ta­meno olettamana.

      Täl­lainen vero­jär­jestelmä tarkoit­taisi sitä, ettei Suomes­ta muut­ta­va star­tupin osakas tietäisi muut­topäätöstä tehdessään lainkaan, miten hän­tä tul­laan verot­ta­maan. Vero­tuk­sen ennus­t­a­mi­nenkin olisi mah­do­ton­ta. Vero tiedet­täisi­in vas­ta jälkikä­teen, mah­dol­lis­es­ti vuosien kulut­tua, jos sil­loin sat­tuisi yri­tyskaup­pa onnistumaan.

  10. Tuo Por­tu­galin ja Suomen verosopimus on puret­tu jo vuon­na 2019.

  11. Ei nykyi­nen per­in­tö- ja lah­javero­ma­llikaan ole ongel­ma­ton. Kun per­in­töa­sun­toon kohdis­tuu esim lesken hallintaoikeus tai hallintaoikeus tes­ta­men­tataan eri henkilölle, joka saa omis­tu­soikeu­den, omis­tu­soikeu­den saa­ja joutuu mak­samaan per­in­töveron omaisu­ud­es­ta, jota hän ei voi myy­dä eikä käyttää. 

    Tämä ongel­ma pois­tuu, jos vero­tus­ta muute­taan niin, että vero mak­se­taan vas­ta, kun omaisu­us real­isoidaan. Se, ettei kor­vaa­va malli mah­dol­lis­es­ti ole ongel­ma­ton sekään, on sit eri juttu.

    1. Minä en näytä ole­van yhtään kär­ry­il­lä tästä lesken hallintaoikeus/perintövero asiasta.
      Minus­ta les­ki perii puo­let omaisu­ud­es­ta ja sil­loin muut per­il­liset mak­sa­vat per­in­töveron vain puo­likkaas­ta asunnosta.
      Toisaal­ta jos on muu­ta omaisu­ut­ta niin kan­nat­taa osit­taa asun­non ulkop­uo­li­nen var­al­lisu­us muille.
      Ja kun per­il­liset joutu­vat mak­samaan vain puo­likkaas­ta per­in­töveron niin hyvässä lykyssä saat­taa men­nä veron alara­jan alle. Ainakin maaseudul­la. Kuinka­han suur­ta osaa per­il­lisiä tämä ongel­ma yleen­sä koskee?

      1. Jos on lap­sia, les­ki ei peri mitään. Jos ei ole avioe­htoa, les­ki kuitenkin omis­taa puo­let yhteis­es­tä omaisu­ud­es­ta. Hallintaoikeus yhteiseen asun­toon syn­tyy jol­loin lapset joutu­vat mak­samaan per­in­töveron per­imästään vainajanomaisuudesta.

      2. Minä käytin väärää ter­miä. Les­ki ei todel­lakaan peri avio-osu­ut­taan. Ei siis mak­sa per­in­töveroa. Mut­ta lapset perivät vain puo­likkaan pesän kokon­ais­var­al­lisu­ud­es­ta. Ja mak­sa­vat sitä vas­taa­van perintöveron.
        Näin meil­läpäin. Minä ainakin jouduin mak­samaan per­in­töverot kah­teen otteeseen, mut­ta vain puo­likkaas­ta pesän var­al­lisu­ut­ta kerralla.

      3. Hallintaoikeu­den verovähen­nyk­seen vaikut­taa ikä.

        Huonoin mah­dolli­nen kom­bi­naa­tio on jos les­ki n 80 v ja talo/kiinteistö suht arvokas, ja les­ki jää asumaan elinikäisel­lä hallintaoikeudel­la, kuolin­pesäl­lä ei ole muu­ta omaisu­ut­ta ja les­ki on lisäk­si ter­ve kuin puk­ki että elää var­maan 95-vuo­ti­aak­si. Jälkeläisil­lä jää pulitet­tavaa. Huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa joutu­vat vielä hoita­maan vanhusta.

    2. Hallintaoikeud­es­ta tehdään vähenys lah­javerossa. En muista kuin­ka paljon se on mut­ta aika huo­mat­ta­va. Se on suosit­tu tapa siirtää esim kesämökkien omis­tus lapsille. 

      Siitä pykälästä että les­ki saa jäädä asumaan pariskun­nan asun­toon ilman eril­listä sopimus­ta niin että lapset mak­sa­vat täy­den per­in­töveron, pitäisi päästä eroon.

  12. Nyt meni Osmon selvi­tys ihan hie­man allekir­joit­ta­neelta yli hilseen. Miten siir­ret­tään tuos­ta vaan per­in­tönä saatu omaisu­us fir­man nimi­in? Vai viitataanko tässä nyt siihen, että yri­tys siir­tyy seu­raavalle ja seu­raa­va ei mak­saisi mitään? Muutenkin kolum­nis­sa oli lukuisia asi­avirheitä kuten se, että jos omis­taa X määrän osakkei­ta jostain isos­ta yri­tyk­ses­tä niin sit­ten, niin sit­ten mitä? Ei siitä ole mitään hyö­tyä, että omis­taa fir­man kaut­ta X määrän omis­sa nimis­sä, jos ei voi niitä raho­ja tulout­taa ja käyt­tää ja kun käyt­tää, niin kas mak­se­taan veroa.

    Per­in­töveron ongel­ma on, että se pakot­taa ihmiset, joil­la ei rahaa ole, mak­samaan jumalat­to­mia sum­mia vero­ja, siitä mitä niil­lä ei ole. Se ei vaa­di kuin 50 000€ mum­mon­mökin ja sel­l­ainen ihmi­nen on kuses­sa. Osmol­la taas on aja­tus, että se ihmi­nen joka perii jotenkin mys­tis­es­ti muut­taa itsen­sä sala­mana asumaan siihen mökki­in, muuten se on jumis­sa. Kai sil­lä ihmisel­lä nyt koti on ennen kuin se perin­nön­jako on suoritet­tu, eikä se mys­tis­es­ti siir­ry sinne mökki­in asumaan jos ei halua. Sit­ten taas jos se halu­aa myy­dä sen mökin, niin sit­ten sil­lä on siitä saadut rahat mak­saa ne verot.

    Mitä taas tulee osakey­htiöstä ja “rikkaista” asi­as­sa ilmi on se, että tuol­lainen veronkier­to on hyvin help­poa estää. Hallinta kun siir­tyy yri­tyk­sen kau­pas­sa toiselle, niin sil­loin voidaan kiin­teä omaisu­us määritel­lä niin, että jos sitä alkaa käyt­tää yksi­tyiseen toim­intaan (kiin­teistö tai auto) niin se kat­so­taan sil­loin, että mak­su­un. Jos taas kyseessä on yri­tyk­sen jatkami­nen ja oikea liike­toim­inta, niin se olisi sen myyn­tivoiton piiris­sä. Ei se verot­ta­jakaan ihan tyh­mä ole.

    1. Aja­tus oli, että se perit­tävä siirtää asun­non yri­tyk­sen nimi­in. Se ei kuitenkaan pelitä, kos­ka sil­loin siinä asumis­es­ta joutuu mak­samaan veroa toisin kuin suo­ras­sa omis­tuk­ses­sa asumisesta.

  13. Onko Ruot­sis­sa sitä sään­töä, että asut­tuaan 2 vuot­ta omis­ta­mas­saan asun­nos­sa saa myy­dä asun­non ilman myyn­tivoit­toveroa? Tämä muut­taa pelin henkeä huo­mat­tavasti. (Ja jos ei koske per­il­lisiä, niin kuol­e­van van­huk­sen kan­nat­taisi muut­taa juuri ennen kuolemaansa)

  14. Täl­lainen speku­loin­ti euro­jen siir­tymisel­lä suo­ma­lais­ten omis­ta­jien kesken taskus­ta toiseen ei ota ollenkaan huomioon kan­sain­välisiä pääo­mavir­to­ja, joiden suun­nan merkit­tävä määrääjä on vero­tus. — Ja nämä pääo­mavir­rat ovat nopei­ta, ainakin nopeampia kuin verottaja

    Muut­ta­mal­la jotain kom­po­nent­tia sisäpoli­it­ti­sista syistä saat­taa aiheut­taa täysin arvaa­mat­to­mia ja hal­lit­se­mat­to­mia pääo­man siir­tymiä rajan yli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.