Perintöverosta luovutusvoiton veroon (1)

Hallitusohjelmassa lukee kaiken muun ohella:

”Perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään.”

Tämä on vain yksi selvitys monia joukossa, mutta jos tämä toteutuu, se muuttaa suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi. Tässä ehdotetaan Suomeen uudistusta, joka on toteutettu Ruotsissa. Kirjoitan tästä aiheesta muutaman jutun sarjan, koska asia on iso ja kauaskantoinen.

Tavallisen tallaajan perintöverotus saattaisi jopa kiristyä – riippuu suuresti toteutustavasta – mutta suurten yritysomaisuuksien perintöverotus katoaa käytännössä olemattomiin.

Tavallinen tallaaja perii yleensä asunnon. Joskus asunto on myytävä ja silloin siitä myyntihinnasta menevä vero kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin olisi ollut perintävero nykysäännöillä. Nyt perintövero maksetaan periaatteessa asunnon käyvästä arvosta, mutta se on myyntivoiton veroa olennaisesti pienempi. Jos perityn asunnon myy, myyntivoitostakin joutuu maksamaan veroa, mutta ostohinnaksi määrätään perunkirjoituksessa määrätty arvo. Ruotsin mallissa ostohinnaksi määrätään inflaatiolla korjaamaton hinta, jolla asunto on ostettu ehkä vuosikymmeniä aiemmin. Jos asunto on vanha, käytännössä koko asunnon myyntihinnasta joutuu maksamaan myyntivoiton veron. Vuodesta 1970 rahanarvo on pudonnut kymmenesosaan. Tätä voidaan kohtuullistaa hankintameno-olettamalla, joka nyt on vanhasta asunnosta 40 %. Niinpä myyntihinnasta joutuisi maksamaan veroa 0,60 x 34 % eli 20,4 %. Se on olennaisesti enemmän kuin olisi nyt perintövero asunnosta.

Asuntoa ei tietenkään tarvitse myydä, jos se on oikean kokoinen ja oikealla paikalla, mutta jos ei ole, on joko asuttava vääränlaisessa asunnossa tai myytävä ja ostettava uusi. Siinä taas on edessä korkea myyntivoiton vero. Tämä veromalli tuottaa huomattavan hankalan lukitusvaikutuksen asuntomarkkinoille. Syntyy merkittävää hyvinvointitappiota, kun ihmiset käytännössä pakotetaan asumaan vääränlaisissa asunnoissa. Ruotsin asuntopolitiikka on muutenkin yhtä lukitusvaikutusta, joten siellä ei tästäkään haitasta niin välitetä.

Vääränlaisen asunnon voi tietysti vuokrata ja mennä itse asumaan vuokralle, mutta silloin vuokrasta saamastaan vuokratulosta joutuu maksamaan veroa ja maksamaansa ei saa vähentää.

Vähän vauraampi perii osakesalkun, joka tietysti omistetaan osakerahaston kautta. Jos rahasto omistaa vaikkapa neljänneksen Stora Ensosta, veroa ei peritä vaikka myy osakkeet, kunhan ei myy itse osakerahastoa tai tulouta yhtiöstä rahaa itselleen.

Vaikka perijä sinnittelisi väärässä asunnossa vuosia, joskus asunto on myytävä. Verottajalla on kyllä aikaa odottaa. Niinpä ehdotus nostaa tavallisten tallaajien perinnöstä maksettavaa veroa merkittävästi, samalla kun se poistaa perintöveron suurista yritysomaisuuksista käytännössä kokonaan.

En tiedä, miten verottaja suhtautuisi siihen, että ikäihmiset alkaisivat harjoittaa verosuunnittelua ja siirtäisivät omistamansa asunnon omistamalleen asuntosijoitusyhtiölle. Perillinen perisi tämän yhtiön. Yhtiö voisi myydä vääränlaisen asunnon ja ostaa tilalle sopivamman. Jotain verottaja tähän varmaankin keksisi. Mieleen tulee vero laskennallisesta vuokrasta, kun henkilö asuu omistamansa asuntosijoitusyhtiön asunnossa.

Ajatus on siis eriarvoinen, suosii rikkaita ja kohtelee huonosti keskituloisia, mutta voi siinä silti olla järkeä. Tästä seuraavissa postauksissa.

30 vastausta artikkeliin “Perintöverosta luovutusvoiton veroon (1)”

  1. Tuohon kommenttin kokonaisuutena voin todeta aettä Ruotsin ja todennäköisesti samalla koko Euroopan rikkain teollisuussuku eli Wallenbergit ovat tehneet jo vuodesta 1916 eli kaikki kiinteät omistukset on säätiöity ja suvun omistamat osakkeet hoidetaan sijoitusyhtiön kautta joka on rekisteröity Ruotsiin eli myös verot maksetaan Ruotsiin. Tämä on estänyt pääoma paon ja yrityksen myymisen ulkomaalaisille sijoittajille. Suomessa tälläinen järjestely olisi paljon parempi vaihtoehto kuin se että alunperin kotimaiset yritykset ja kotimaassa olevat kiinteistöt myydään ulkomaalaisille sijoittajille.

  2. Miten olisi seuraava malli asuntojen osalta? Joku viranomainen arvioisi jokaisen asunnon markkina-arvon vuosittain, jos arvo on noussut, maksaisi omistaja arvonnoususta pääomatuloveroa ja vastaavasti arvioidusta arvonlaskusta saisi veronpalautusta. Asuntoa myydessä sitten verotettavaksi luovutusvoitoksi laskettaisiin vain se, jos saatu hinta on tuota arviota suurempi, koska se on se osuus, josta ei ole vielä maksettu veroa. Vastaavasti, jos saatu hinta on arviota pienempi, saa veronpalautuksen. Jos arvio olisi hyvä, nämä summat myydessä olisivat pieniä, jolloin ei olisi suurta lukitusvaikutusta.

    Tämä koskisi myös omistusasujia, eli arvonnousu ei olisi heille enää verotonta. Lisäksi omistusasujilta voisi periä pääomatuloveroa laskennallisesta asuntotulosta. Toisaalta, siitä voisi vähentää esim lainan korot, remontit ym.

  3. Uskomattoman paska idea. Varakkailla suvuilla ei ole tarvetta myydä arvokasta asuntoa koskaan, ja yritysvarallisuuden perijä saa ison nipun huojennuksia jo nyt. Ei tuossa ole takana muuta kuin oikeiston ikuinen agenda varallisuuserojen kasvattamisesta. Ainoa järkevä helpotus nykyiseen olisi periä asunnon osalta vero vasta kun asumisoikeuttaan hyödyntävä leski tavalla tai toisella poistuu ja asunnon voi myydä tai ottaa omaan käyttöön. – Oikeastaan koko perintöveron voisi korvata arpajaisvoittoverolla. Kyse on jokseenkin samasta asiasta, paitsi että arpajaisiin joutuu investoimaan sen piletin verran.

  4. Kampradien omaisuutta hallinnoi Liechtensteiniin sijoitettu perheen kontrollissa oleva säätiö joka omistaa Hollannissa olevan IP – omaisuuden.

  5. Järkevintä olisi säilyttää nykyinen perintöveromalli. Mutta kyllä, suurituloiset on aina halunnut että, köyhät on vielä köyhempi heihin verrattuna. Sanoisi jopa, että oman varallisuuden nousua tärkeämpää on köyhien köyhtyminen lisää.

    1. Köyhää nöyrempi työntekijä on toinen vielä köyhempi työntekijä.

      Sama ilmiö tuon hallitusohjelman 3kk ajassa löytää uusi työpaikka. Saadaan nöyriä työntekijöitä, paikan vaihtaminen aina riski koska koeaika.

  6. Nykyään verotusmielessä peritty omaisuus kannattaa myydä nopeasti.

  7. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verolla ja nykyisillä verokannoilla tulisi tosiaan kalliiksi niille jotka perivät vaikkapa asunnon tai sijoitusvarallisuutta jonka he joutuisivat myymään nopeasti syystä tai toisesta. Sen sijaan ne joilla on mahdollisuus siirtää peritty omaisuus vaikka vakuutuskuoriin ja viivyttää myyntiä pitkään hyötyisivät. Eniten hyötyisivät ne jotka kykenisivät siirtämään koko perityn omaisuuden ulkomaille verovapaasti. Eli perintöverosta luopuminen lisäisi verovälttelyä ja sen myötä myös varallisuuseroja entisestään.
    https://finnwatch.org/fi/blogi/770-kokoomuksen-veromallit-vievaet-vaeaeraeaen-suuntaan

    Ja ilman arvonnousuveroa perintöverosta luopuminen olisi aivan edesvastuutonta. Muutenkin se ettei Suomessa ole arvonnousuveroa on erikoista verovälttelyn suosimista, jota taas verrokkimaissa ei ole.
    https://finnwatch.org/fi/uutiset/755-mitkae-puolueet-puuttuisivat-asuinkirjojen-siirrolla-tehtaevaeaen-verosuunnitteluun

    1. Arvonnousuveron ongema on arvon määrittäminen, ainakin jos omaisuus ei ole pörssiosakkeissa (joille löytyy aina päivän hinta).

      Varsinkin startuppien liikkuvan henkilöstön kanssa vero olisi hyvin ongelmallinen. Kyseiset yhtiöt ovat listaamattomia osakeyhtiöitä, eli niiden osakkeilla ei käydä kauppaa eikä niillä siten ole päivän hintaa. Pääomasijoittajat kyllä arvottavat osakkeet tietyn hintaiseksi niitä ostaessaan, mutta näillä sijoituskierroksilla eivät työntekijä-, perustaja- tai aiemmat sijoittajaosakkaat yleensä pääse osakkeita myymään. Pääomasijoittajille tehdään näitä kierroksia varten osakeanti ja osakkeet tulevat suoraan yhtiöltä.

      Marinin hallituksen esityksessä 2022 ongelma kierrettiin. Listaamattomien osakkeiden arvottamisesta ei puhuttu, vaan yleensä omaisuuden verotuskäytännön mukaisen käyvän arvon laskennasta. Tämä laskenta on varsin monimutkainen prosessi varsinkin tappiollisen startupin kohdalla, kun pääoma investoidaan tuotekehitykseen ja markkinoille levittäytymiseen (eli ei mihinkään suoraan rahaksi vaihdettavissa olevaan).

      Jos nyt vaikka Woltin tarinan innoittamana jos ideoin 8 vuotta kehitysvaiheessa olleen, useita pääomasijoituskierroksia vetäneen ja kovaa tappiota tekevän nettipalvelustartupin, joka palkkaa vuonna 2015 Piilaaksoon paikallisen erikoisosaajan antaen tälle rahan korvikkeeksi merkittävän osuuden firmasta. Osaaja muuttaa Suomeen 2017 ja sitten vaikkapa Singaporeen kehittämään yrityksen markkinaa vuonna 2021. Vuonna 2022 startup myydään amerikkalaiselle kilpailijalle miljardin euron hinnalla, kuvitellaan yksinkertaisuuden vuoksi käteisellä. Todennäköisemmin kauppa toki tehtäisiin osakevaihdolla, jolloin lopullinen hinta tulisi riippumaan siitä, milloin ja millä hinnalla osakkeita saaneet voivat niitä vaihtaa rahaksi ja tekevät niin.

      Minkä arvoinen oli tämän kuvitteellisen henkilön osakepotti, 5% yrityksestä, hänen muuttaessaan Suomesta vuonna 2021? Ja miten suureksi verotuksessa pitäisi katsoa osakepotin arvonnousu hänen Suomessa asumisaikanaan? Voiko henkilö muuttaessaan arvioida veronmaksuvelvollisuutensa suuruutta?

      Käytännössä arvonnousu joudutaan laskemaan joka kerta erikseen varsin suurella määrällä harkintaa. Ei kovin tehokasta verotusta.

    1. Ei ehkä ylitsepääsemätön ongelma, mutta ongelma kierretään myös mainitsemassasi blogikirjoituksessa:

      ”Arvonnousuvero edellyttäisi varojen arvostamista muuttohetkellä, vaikka sitä ei tarvitsisi maksaa ennen omaisuuden myyntiä. Se ei aina ole aivan yksinkertaista, mutta varoja arvostetaan jo nyt rutiininomaisesti esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksessa huomattavasti suuremmassa mittakaavassa. Arvonnousuveroon voitaisiin soveltaa samoja menettelyjä.”

      Pörssilistaamattomissa osakkeissa osakkeen arvon määrittäminen on huomattavan vaikea kysymys, varsinkin jos kyseessä on tappiollinen start-up (jonka arvo on tulevaisuuden arvottamista). Näitä en usko kovin paljoa perintö- ja lahjaverotuksessa joutuvan käsittelemään. Sen sijaan start-uppien avainhenkilöt ovat liikkuvaa sakkia, ja voivat muuttaa valtiosta ja mantereelta toiselle tiuhaankin.

      Koska Suomella olisi oikeus verottaa vain Suomessa olon aikana tapahtunutta arvonnousua, miten erotettaisiin mainitsemassani esimerkissä arvonnousu ennen Suomeen muuttamista, Suomessa olon aikana ja sen jälkeen? Valitettavan monen start-upin arvo on joko 0 tai miljardi ja hinta selviää vasta jos ja kun kauppakirja on allekirjoitettu. Jos kauppa epäonnistuu, start-up voi myös romahtaa nollaan (konkurssiin). Arvo ei nouse lineaarisesti perustamisesta myyntihetkeen.

      Vaikka kyseessä ei olisi start-up, voi asia olla vaikea. Itselläni kokemusta 8 vuotta kestäneestä pörssilistaamattoman vähemmistöomistuksen myynnistä. Kun ei ole likvidiä markkinaa ja markkinahintaa, niin sitten ei ole.

  8. Listaamattomien yritysten kaupat voitaisiin verottaa myyntihetkellä vaikka lähdeverona. Suomessa kasvatettu arvo voidaan arvioida vaikka omistusajan suhteena siis eräänlaisena hankintameno olettamana.

    Ihmeen paljon puolustellaan sitä että Suomesta muuttavilla pitäisi säilyttää veroetu jolla oikein kannustetaan muuttamaan Suomesta pois . Eikös tavoite olekaan se että pääomat säilyvät Suomessa ja että suomalaisia veronmaksajia kohdellaan yhdenvertaisesti? Ei taida olla ainakaan niillä jotka vastustavat
    arvonnosuveroa. Kenen etua he oikein ajavatkaan, eivät ainakaan Suomen ja Suomeen jäävien etua.

    1. Start-uppien avainhenkilöt ovat liikkuvaa sakkia. Esimerkissäni henkilö tulee Suomeen kesken start-up-projektin ja lähtee Suomesta jatkamaan projektia toisessa maassa. Eli lähdevero-olettama pitäisi tehdä sekä osakkeiden arvosta saapumishetkellä Suomeen ja lähtöhetkellä Suomesta sekä laskea erotus. Tällaisten lähdevero-olettamien tekeminen omaisuudesta, jonka arvo on hyvin voinut olla nollassa, menee arpapelin puolelle. Kahden arpapelin tuloksen erotuksen laskeminen on vielä epävarmempi arpapeli.

      1. Arvonnousuveron alaraja taisi SDP:n esityksessä olla 100 000€ ellen väärin muista. Eli ei siinä ihan mitään hiluja tarvitse arvoida.

        Samat ongelmat liittyvät toki lahja- ja perintöveroihin. Jotenkin niistäkin on selvitty ilman maan luisumista kaaokseen. Ainakin omassa lahjaveron tapauksessa pyysin asiantuntijan arvion omaisuuden arvosta ja toimitin sen verottajalle, ja verottaja toimitti minulle laskun lahjaverosta arvion perusteella.

        Kaikesta voi kyllä löytää teoreettisia ongelmia jos vain haluaa joiden kanssa kyllä käytännössä pärjätään. iij:llä tuntuu olevan kova halu.

  9. Kun sijoitan johonkin niin toki se hankintameno on sen sijoituksen suuruinen ja aina tiedossa. Merkitsevää on se mitä saan sitten kun myyn sijoituksen. Jos tuo start-up joskus myydään, niin aivan hyvin Suomessa verotettavaksi arvonnousuksi voidaan määrätä vaikka 5/10 jos omistajat ovat myyneet start upin 10 vuoden päästä ja verovelvollinen on muuttanut pois Suomesta 5 vuoden jälkeen jne. Verottajallahan on tieto omistajista ja saa tiedon siitä kun omistaja vaihtuu ja mihin hintaan omistajuus vaihtuu.

    Tämä start- up esimerkki vie kyllä koko keskustelun aika pahasti sivuraiteille siitä mitä arvonnousuverolla oikeasti haetaan. Ehkä se onkin tarkoitus, ettei tuohon verotuksen porsaareikään puututtaisi ja nimenomaan varakkaimpia hyödyttävä verovälttely voisi jatkua. Eihän tuo nyt esitetty arvonnousuvero sitäpaitsi mitään tavallisia omaisuuksia koskisi. Mikäli perintöverosta luovuttaiisiin, niin raja voisi olla toki toinen.Aivan älytöntähän on että jos jään Suomeen niin minua verotetaan mutta jos vien Suomessa hankkimani omaisuuden ulkomaille niin vältyn veroilta. Ja samalla kun vältyn veroilta, niin muut suomalaiset joutuvat sitten maksamaan senkin osan tavalla tai toisella niin että verokertymä saadaan kasaan. Eikö ole järkevämpää verottaa mieluummin kaikkia pääomatuloja, kuin jättää tuollaisia porsaareikiä, ja vaikkapa keventää sitten ansiotulojen verotusta.

    1. Onnisen perijätärhän tosiaan voivotteli mediaa myöten kuinka hänet käytännössä pakotetaan muuttamaan Portugaliin realisoimaan omaisuuttaan, ja miten paljon se häntä kirpaisee kun hän on niin isänmaallinen henkilö.

      Tähän nykytilanne tosiaan kannustaa. Toki muuttajia sinänsä ymmärtääkin, kun kyseessä voi olla miljoonien ero muuttamalla vuodeksi veroparatiisiin. Aivan järjetöntä. Ei tällä tavalla kartuteta suomalaista vaurastumista vaan siirretään suomalaiset vauraat ja suomalaisten varallisuus veroparatiiseihin. Arvonnousuvero nyt!

    2. On toki olemassa omaisuutta, jonka arvottaminen on helppoa ja riidatonta. Vain osa listaamattomista osakkeista kuuluu näihin. Ja vähemmistöomistus listaamattomassa osakkeessa on erityisen hankala, sille ei välttämättä ole minkäänlaista markkinaa. Kirjoitan siitä, koska omakohtaista kokemusta on.

      Korjaan nyt tähän sen verran, että arvonnousuverolle on minunkin mielestäni tarpeensa. Sen toteutuksen miettimiseen pitäisi panostaa kuitenkin helpointa tietä enemmän. Verotettavuuden ennustettavuus ja oikeudenmukaisuus ovat kuitenkin hyvin tärkeitä arvoja.

      Listaamattomien yritysten kaupat voitaisiin verottaa myyntihetkellä vaikka lähdeverona. Suomessa kasvatettu arvo voidaan arvioida vaikka omistusajan suhteena siis eräänlaisena hankintameno olettamana.

      Tällainen verojärjestelmä tarkoittaisi sitä, ettei Suomesta muuttava startupin osakas tietäisi muuttopäätöstä tehdessään lainkaan, miten häntä tullaan verottamaan. Verotuksen ennustaminenkin olisi mahdotonta. Vero tiedettäisiin vasta jälkikäteen, mahdollisesti vuosien kuluttua, jos silloin sattuisi yrityskauppa onnistumaan.

  10. Tuo Portugalin ja Suomen verosopimus on purettu jo vuonna 2019.

  11. Ei nykyinen perintö- ja lahjaveromallikaan ole ongelmaton. Kun perintöasuntoon kohdistuu esim lesken hallintaoikeus tai hallintaoikeus testamentataan eri henkilölle, joka saa omistusoikeuden, omistusoikeuden saaja joutuu maksamaan perintöveron omaisuudesta, jota hän ei voi myydä eikä käyttää.

    Tämä ongelma poistuu, jos verotusta muutetaan niin, että vero maksetaan vasta, kun omaisuus realisoidaan. Se, ettei korvaava malli mahdollisesti ole ongelmaton sekään, on sit eri juttu.

    1. Minä en näytä olevan yhtään kärryillä tästä lesken hallintaoikeus/perintövero asiasta.
      Minusta leski perii puolet omaisuudesta ja silloin muut perilliset maksavat perintöveron vain puolikkaasta asunnosta.
      Toisaalta jos on muuta omaisuutta niin kannattaa osittaa asunnon ulkopuolinen varallisuus muille.
      Ja kun perilliset joutuvat maksamaan vain puolikkaasta perintöveron niin hyvässä lykyssä saattaa mennä veron alarajan alle. Ainakin maaseudulla. Kuinkahan suurta osaa perillisiä tämä ongelma yleensä koskee?

      1. Jos on lapsia, leski ei peri mitään. Jos ei ole avioehtoa, leski kuitenkin omistaa puolet yhteisestä omaisuudesta. Hallintaoikeus yhteiseen asuntoon syntyy jolloin lapset joutuvat maksamaan perintöveron perimästään vainajanomaisuudesta.

      2. Minä käytin väärää termiä. Leski ei todellakaan peri avio-osuuttaan. Ei siis maksa perintöveroa. Mutta lapset perivät vain puolikkaan pesän kokonaisvarallisuudesta. Ja maksavat sitä vastaavan perintöveron.
        Näin meilläpäin. Minä ainakin jouduin maksamaan perintöverot kahteen otteeseen, mutta vain puolikkaasta pesän varallisuutta kerralla.

      3. Hallintaoikeuden verovähennykseen vaikuttaa ikä.

        Huonoin mahdollinen kombinaatio on jos leski n 80 v ja talo/kiinteistö suht arvokas, ja leski jää asumaan elinikäisellä hallintaoikeudella, kuolinpesällä ei ole muuta omaisuutta ja leski on lisäksi terve kuin pukki että elää varmaan 95-vuotiaaksi. Jälkeläisillä jää pulitettavaa. Huonoimmassa tapauksessa joutuvat vielä hoitamaan vanhusta.

    2. Hallintaoikeudesta tehdään vähenys lahjaverossa. En muista kuinka paljon se on mutta aika huomattava. Se on suosittu tapa siirtää esim kesämökkien omistus lapsille.

      Siitä pykälästä että leski saa jäädä asumaan pariskunnan asuntoon ilman erillistä sopimusta niin että lapset maksavat täyden perintöveron, pitäisi päästä eroon.

  12. Nyt meni Osmon selvitys ihan hieman allekirjoittaneelta yli hilseen. Miten siirrettään tuosta vaan perintönä saatu omaisuus firman nimiin? Vai viitataanko tässä nyt siihen, että yritys siirtyy seuraavalle ja seuraava ei maksaisi mitään? Muutenkin kolumnissa oli lukuisia asiavirheitä kuten se, että jos omistaa X määrän osakkeita jostain isosta yrityksestä niin sitten, niin sitten mitä? Ei siitä ole mitään hyötyä, että omistaa firman kautta X määrän omissa nimissä, jos ei voi niitä rahoja tulouttaa ja käyttää ja kun käyttää, niin kas maksetaan veroa.

    Perintöveron ongelma on, että se pakottaa ihmiset, joilla ei rahaa ole, maksamaan jumalattomia summia veroja, siitä mitä niillä ei ole. Se ei vaadi kuin 50 000€ mummonmökin ja sellainen ihminen on kusessa. Osmolla taas on ajatus, että se ihminen joka perii jotenkin mystisesti muuttaa itsensä salamana asumaan siihen mökkiin, muuten se on jumissa. Kai sillä ihmisellä nyt koti on ennen kuin se perinnönjako on suoritettu, eikä se mystisesti siirry sinne mökkiin asumaan jos ei halua. Sitten taas jos se haluaa myydä sen mökin, niin sitten sillä on siitä saadut rahat maksaa ne verot.

    Mitä taas tulee osakeyhtiöstä ja ”rikkaista” asiassa ilmi on se, että tuollainen veronkierto on hyvin helppoa estää. Hallinta kun siirtyy yrityksen kaupassa toiselle, niin silloin voidaan kiinteä omaisuus määritellä niin, että jos sitä alkaa käyttää yksityiseen toimintaan (kiinteistö tai auto) niin se katsotaan silloin, että maksuun. Jos taas kyseessä on yrityksen jatkaminen ja oikea liiketoiminta, niin se olisi sen myyntivoiton piirissä. Ei se verottajakaan ihan tyhmä ole.

    1. Ajatus oli, että se perittävä siirtää asunnon yrityksen nimiin. Se ei kuitenkaan pelitä, koska silloin siinä asumisesta joutuu maksamaan veroa toisin kuin suorassa omistuksessa asumisesta.

  13. Onko Ruotsissa sitä sääntöä, että asuttuaan 2 vuotta omistamassaan asunnossa saa myydä asunnon ilman myyntivoittoveroa? Tämä muuttaa pelin henkeä huomattavasti. (Ja jos ei koske perillisiä, niin kuolevan vanhuksen kannattaisi muuttaa juuri ennen kuolemaansa)

  14. Tällainen spekulointi eurojen siirtymisellä suomalaisten omistajien kesken taskusta toiseen ei ota ollenkaan huomioon kansainvälisiä pääomavirtoja, joiden suunnan merkittävä määrääjä on verotus. — Ja nämä pääomavirrat ovat nopeita, ainakin nopeampia kuin verottaja

    Muuttamalla jotain komponenttia sisäpoliittisista syistä saattaa aiheuttaa täysin arvaamattomia ja hallitsemattomia pääoman siirtymiä rajan yli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.