Halulla kasvattaa suuromistajien yritysvarallisuutta on vankat perusteet, vaikka ideologisesti se onkin helppo tuomita. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset kotitaloudet omistavat vähän. Se tekee niistä haavoittuvia talouden häiriölle, koska pelivaraa ei ole.
Vielä suurempi ongelma on, että sijoittamaan pystyvää yritysvarallisuutta on Suomessa vähän. Se johtaa maamme luisumiseen tytäryhtiötaloudeksi, missä ei ole oikein mitään hyvää. Kun kotimaista rahaa ei ole, lupaavia suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, erityisesti Ruotsiin ja Norjaan. Nuiva suhtautuminen varallisuutteen ei ole tehnyt suomalaisten yritysten omistajista köyhempiä, he eivät vain ole suomalaisia.
Ruotsissa hallitus on poliittisesta väristään riippumatta suosinut omistajasukujen varallisuuden kasvua. Tämän politiikan järkevyydestä miltei kaikki ovat Ruotsissa samaa mieltä.
Tämän seurauksena Ruotsin talous on hyvässä iskussa, mutta niinpä omaisuuserot Ruotsissa ovat suhteessa yhtä suuria kuin Yhdysvalloissa. Ruotsi on Suomeen nähden selvä luokkayhteiskunta. Silti köyhillä ei mene Ruotsissa mitenkään huonosti.
Ei ole riidatonta, onko yritysverallisuuden siirtyminen verotta perintönä aina hyvä asia. Taitavan yrittäjän kasvanut varallisuus voi siirtyä täydelliselle tumpelolle, joka hassaa sen menemään. Näitäkin tapauksia on ollut Suomessa. Kun kokoomuksessa ollaan niin huolestuneita sosiaaliturvan laiskistavasta vaikutuksesta, onko tullut mieleen tutkia ison perinnön laiskistavaa vaikutusta?
Taloustieteissä on pohdittu paljon sitä, onko varallisuuden karttumista parempi verottaa pääoman tuottoa verottamalla vai myöhemmin perintöverona. Ruotsalainen malli ei verota niitä lainkaan. Tämä johtaa huimaan omaisuuserojen kasvuun, mutta toisaalta vahvistaa Ruotsin kansantaloutta.
Myös Suomessa rikkaiden varallisuuden kasvattamista on helpotettu. Kun rahat pannaan yrityksiin holdingyhtiön kautta, pääomatuloista ei tarvitse maksaa veroa niin kauan kun kasvava omaisuus investoidaan yrityksiin. Jos mieli alkaa tehdä huvijahteja ja yksityislentokoneita, kulutukseen nostettavista rahoista joutuu maksamaan. Rikkaat ovat siirtyneet tavallaan tuloverosta kulutusveroon. Myös kulutukseen siirrettävät tulot verotetaan pääomatuloina, eli verrattuna varakkaisiin palkansaajiin varsin lievästi.
Rikkaat saavat siis vaurastua verottomasti ja nyt pohditaan myös perintöveron poistamista heiltä. Samalla vaikkapa asuntoon säästävän palkansaajan on maksettava säästettävistä tuloistaan kiltisti progressiivista tuloveroa. Tavisten ei haluta vaurastuvan, jos tällä politiikalla siis on jokin ajateltu tarkoitus. Tavis perii yleensä lähinnä asunnon ja sen verotustahan aiotaan nostaa tapauksessa, jossa asunnon joutuu myymään, koska se on väärässä paikassa tai väärän kokoinen.
Yksi vahva peruste siirtymiselle Ruotsin malliin perintöverossa on: kun tämä mahdollisuus on Ruotsissa, on ison omaisuuden haltijoilla suuri houkutus siirtää kirjat Ruotsiin omaisuuden siirtämiseksi perillisille. Mitä Nalle edellä, sitä pienemmät rikkaat perässä.
= = = =
Seuraavassa postauksessa vaihtoehtoinen ajatus: progressiivinen kulutusvero
Soininvaaran näkemys perintöverosta muistuttaa rahtikulttia (cargo cult). Pitkän historian omaava suurvalta, joka on pitkään hallinnut (ja ryövännyt) vaurautta laajoilta alueilta kuten köyhältä Suomelta, ja joka onnistui käytännössä piilottelemaan nurkassa toisen maailmansodan ajan, on nyt vauraampi joten syynä täytyy olla perintöverotuksen yksityiskohdat.
Jos katsot vaikka paljonko prosentuaalisesti varallisuus on kasvanut Suomessa vaikka vuodesta 1900 vuoteen 2023, ja hahmottelet samaa lukemaa Ruotsiin niin ehkä se perintöveron yksityiskohdat eivät tunnukaan niin oleellisilta. Jos ei näytä tarpeeksi hyvältä, laske vielä arvo sille että paljonko Suomi otti taloudellista takapakkia olemalla taistelutanner toisessa maailmansodassa, ja paljonko esim. koko Pohjois-Suomen hävittäminen/polttaminen laittoi maamme vaurautta takamatkalle.
Sen sijaan väitän että jos Ruotsin varallisuus olisi kasvanut prosentuaalisesti yhtä paljon kuin Suomen, olisi se nykyisin vähintään monikertaisesti nykyistä vauraampi. Pitäisikö tästä päätellä että Ruotsin tulisi ottaa verotuksesta mallia Suomesta?
Kun varallisuus lähtee nollasta, se kasvaa prosentuaalisesti aika nopeasti, vaikka absoluuttinen kasvu olisikin vähäistä. Teepä sama vertailu absoluuttisella kasvulla.
Aiemmin olet vahvasti hyökännyt absoluuttisia tulo- ja varallisuuseromittareita vastaan ja sanonut niitä humpuukiksi, mutta nyt kun se tukee näkemyksiäsi sitä pitäisikin käyttää?
Mutta toki ymmärrän argumenttisi. Yritän lähinnä sanoa, että syy miksi meiltä helposti kasvuyhtiöt valuvat ulkomaille on paljon laajempi kysymys, ja en ole lainkaan vakuuttunut perintöverotuksen toteutuksen selitysvoimasta.
Suomen varallisuus ei ole ollut sotien jälkeen nolla mutta verrattuna muihin sodassa olevien maiden nopeaan kasvuun Suomi jäi jälkeen koska se ei ottanut vastaan Marshall-a pua jolla oli suuri merkitys sodan jälkeisen Euroopan kehitykseen .
Jos sanoo absoluuttinen kasvu on se merkityksellinen ja vertailukelpoinen asia, niin eikö siihen sisälly implisiittinen väite, että (lähtö)pääomalla ei olisi vaikutusta sen myöhempään kerääntymiseen (absoluuttisesti)…?
On sillä merkitystä, mutta absoluuttinen kasvu kertoo, kuinka paljon jäämme koko ajan jälkeen muista Pohjoismaista.
Oleellinen ero Suomen ja Ruotsin talouksien kohdalla on myös seuraavat tekijät
1. Ruotsin pitkä puoluettomuuden ajanjakso
2. Ruotsin teollisuuden vaurastuminen tuon pitkän puoluettomuuden ajanjakso aikana
3. Vähäinen taloudellinen liiketoiminta Venäjän kanssa
4. Valtion omaisuuden toisenlainen järjestely
5. Väestön keskittyminen
6. Ruotsin kielen asema germaanisena kielenä
Sanoisin myös kulttuurin erona. Urheilussa sanottaisiin että Suomea vaivaa häviämisen pelon kulttuuri, joka on usein esteenä isosti voittamiselle. Suomalainen endgame on myydä oma firma isosti ulkomaille ja elää passiivisella tulolla leveästi loppuelämä. Riittää kunhan on rikas suomalaisella mittapuulla, eikä siihen hillittömiä tarvitse maltillisten tuloerojen Suomessa.
Joku näkee asian tieten ongelmana, mutta minä ainakaan en. Jos suomalaiset rikkaatkin ovat vähempään tyytyviä kuin vaikkapa ruotsalaiset niin mikä lopultq on ongelma?
Suomi on maa jonka kulttuuria kuvaa se että täällä rikkaatkin teeskentelevät olevansa keskiluokkaa. Tavallisuus ja vaatimattomuus tässä mielessä on täällä hyve.
Lisäisin muutaman seikan keskusteluun:
Ruotsin kiistaton etu Suomeen verrattuna oli, että heidän yhteiskuntansa on ollut vähintään muutaman kymmenen vuotta edellä Suomea ja siten monella tavoin vauraampi.
Ruotsissa ennätti tästä syystä kehittyä jo varhain vahvaa kulutustavarateollisuutta ja myös suuremman väestön ja muun Euroopan lähempänä olleiden markkinoiden vuoksi. Nimen omaan kuluttajille myydyissä tuotteissa Ruotsi on vahva Suomeen verrattuna.
Puolestaan oli Suomen onni, että meillä ennätti mm. metalliteollisuus kehittyä ennen Euroopan yhdentymistä varsin vahvaksi. Samoin tietysti metsäteollisuus. Näiden varassa paljolti olemme.
Virossa ei taida olla Ruotsin ja ei myöskään Suomen vahvaa teollisuutta. Syihin en tässä viittaa.
Kommenttina Kaartelijalle tuosta Viroasta vielä niin se on käytännössä liiketoimintaa johdetaan Virosta mutta tuotanto on muualla. Pääasiassa Pohjoismaissa ja Saksassa.
Miksi et maininnut, että Ruotsi on logistisesti paljon lähempänä keski-euroopan markkinoita verrattuna Suomeen? Tämä ei ole mitenkään vähäpätöinen seikka.
Suomi on logistisesti saari ja kirjaimellisesti euroopan periferiaa. Siksi tulemme taantumaan vain alkutuotannon sijainniksi EU:n sisällä. Ongelma vielä pahenee kun EU:ssa lisätään liikenteen verotusta. Lisäksi laitetaan vielä veroja ja rajoja absoluuttiselle energiankäytölle. Suomi on sellaisessa suossa ettei voi kun hävitä ja taantua kun keski-euroopan suuret maat säätävät säännöt itselleen edullisiksi.
Mutta EU:n kannattajat tulevat taas hyssyttelemään, että kaikki on hyvin.
Nimimerkki Stadistille kommenttina ettei Suomi ole riippuvainen pelkästään muiden Keski-Euroopan maiden kanssa taloudellisesta tekijöistä. Olemme koko Eurooppa riippuvainen nyt siitä kehityksestä mitä tapahtuu Afrikassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Suomessa pitäisi katsoa koko maailmantalouden kehitystä ei vain Euroopan
Tottaki Suomessa verrataan Ruotsiin näissä talousluvuissa. On verrattu jo vuodesta 1950. Ruotsin talouspolitiikka ei ole kyllä ollut mitään uusliberalismia.Päinvastoin. Ruotissa on korkeat verot kuten yleensä Pohjoismaissa. Ruotsi on yksinkertaisesti huolehtinut siitä että yritykset investoivat Ruotsiin ja ne maksavat veronsa Ruotsiin jonka seurauksena Ruotsin BKT on kasvanut 15 vuoden aikana eli ruotsalaiset ovat vautaustuneet. Suomen BKT on ollut pysähdyksissä viimeiset 15 vuotta. Verotulot ovat laskeneet ja valtio on velkaantunut.
En tiedä mihin viittaat että Ruotsilla menisi huonosti tällä hetkellä
Pohjoismaista? Norjalla menee luonnollisesti hyvin koska raaka-öljyn ja maakaasun hinnat ovat huipussa. Tanskaa hyödyttää suuret markkinat Sakassa josta Tanska on hyöytynyt aina.
Jos suomalaisilla yrityksillä saman verran omistusta Suomessa kuin on Wallenbergillä on Ruotsissa emme olisi tässä tilanteesa kuin olemme nyt.
Kohdassa ”EU:n kannattajat tulevat taas hyssyttelemään, että kaikki on hyvin” repesin kyllä spontaanisti nauramaan. Eikö nyt viimeistään brexit ole osoittanut, että tuo Ruotsin menestystekijäksi uskoteltu maantieteellinen läheisyys Keski-Euroopan markkinoihin ei merkitse käytännössä yhtään mitään, jos ei kuuluta EU:hun?
Tommi Uschanoville,
En kirjoita yllä sillä silmällä, että Suomen pitäisi erota EU:sta. Mutta oman näkemyksen mukaan EU:ta rakennetaan sellaiseen suuntaan ja EU:ssa kyhäillään sellaisia byrokraattisia himmeleitä, ettei Suomi yksinkertaisesti kykene edes kilpailemaan muusta kuin alkutuotannosta EU:n sisällä.
Mutta tämä nyt on niin perusongelma internetin keskusteluissa: Kritisoi EU:ta niin oletatte että ehdotan EU:sta eroamista vaihtoehtona. Hyvin lapsellista suoraan sanottuna. Ymmärrätte varmasti jokainen, että samalla logiikalla jos Kokoomuslainen kritisoi sosiaaliturvan passivoivia puolia niin hän ihan selvästi myös kannattaisi kaiken sosiaaliturvan lopettamista, eikö näin? Aivan vedenpitävä logiikka, odotin kyllä Uschanovilta enemmän.
Naurun aiheutti ensisijaisesti ilmaus ”EU:n kannattajat”. Ikään kuin elettäisiin yhä vuoden 1994 Suomessa, jossa EU:n kannattajat ovat vain jokin osaoptimoinnista syytetty intressiryhmä, joka joutuu tasaväkisesti taistelemaan vastapuolen kanssa ja erikseen lobbaamaan kantaansa läpi.
Suomen ja Ruotsin demareilla on eroa. Kannattaa lukea Björn Wahlroodin kirja Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua
Varmaankin Ruotsin demareilla oli syynsä hyväksyä perintöveron poistaminen.
Kannattaa myös lukea Hannu Sokalan kirjan 50 vaarallisinta sukua. Otsikosta huolimatta kirjassa kuvataan Wallenbergien teollisuussuvun omaisuutta Ruotsissa . Vuonna 1994 Peter Wallenberg antoi uhkauksen että kaikki Wallenbergin omistamat yhtiöt lähtevät Ruotsista jos Ruotsin hallitus ei saneerra Ruotsin julkista taloutta. Tässä kohtaa voidaan todeta että Ruotsin demarivetoinen hallitus ymmärsi Wallenbergin merkityksen Ruotsin kansantaloudelle paremmin kuin Suomen demarit myöhemmin 2010-luvulla. Ruotsissa on 610 000 miljönääriä. Tanskassa 385 000 miljönääriä, Norjassa 236 000 miljönääriä ja Suomessa 101 000 miljönääriä . Näistä luvuista voi jokainen tehdä sen johtopäätöksen että miljönäärit maksavat veronsa ja hyödyttävät kansantaloutta.
Ei sinun miljonääritilastosta voi päätellä yhtään mitään. Pohjoismaista Ruotsilla menee juuri tällä hetkellä huonoiten, Norjalla tai Tanskalla todennäköisesti parhaiten.
Tanskassa on miljönäärejä myös vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin Ruotsissa per capita. Tanskassa on myös korkeat verot. Suomessa joka asiassa verrataan Ruotsiin ja näissäkin hyvin valikoivasti. Aina halutaan pienemmät [perintö]verot ja muuta liberalismia, ja Ruotsista kaivetaan vertailukohdat.
> Myös kulutukseen siirrettävät tulot verotetaan pääomatuloina, eli verrattuna varakkaisiin palkansaajiin varsin lievästi.
Kun puhutaan tulojen verottamisesta, miksei yhteisöveroa oteta vertailuissa huomioon?
Molemmat sisareni ovat yksityisyrittäjä ja tekevät työtään OY kautta. Kun heidän kokonaisveroprosenttia laskee on selvää että yrityksen maksamat verot ovat omistajien maksamia. Osa tuloista kannattaa ottaa palkkatuloina ja osa pääomatuloina. Mutta lienee kuitenkin selvää että pääomatuloista on maksettu veroja enempi kuin pelkkä henkilökohtainen pääomavero.
Onko olemassa jokin prosessi minkä takia tilanne muuttuu sillon kun puhutaan perus osakkeenomistajista?
Sille on syynsä miksi OY on jotain muuta kuin sen omistamat henkilöt. Jos haluaa että asia olisi toinen, täytyisi esim lakia muuttaa että henkilöt vastaisivat henkilökohtaisesti osakeyhtiön veloista ja muistakin vastuista. Näin ei tietenkään ole sillä se on käytännössä koko osakeyhtiön idea.
Osakeyhtiöt maksamat verot eivät ole omistajien maksamia veroja, koska koko idea on että osakeyhtiö on oma oikeushenkilö. Älä poimi siis rusinoita pullasta.
Kiitos kommentista.
> Osakeyhtiöt maksamat verot eivät ole omistajien maksamia veroja, koska koko idea on että osakeyhtiö on oma oikeushenkilö
Minun on vaikeaa nähdä asiaa näin suoraviivaisesti.
Yksinkertaistettu esimerkki: Jos yhteisöveroprosenttia nostetaan:
– saa valtio x euroa enemmän verotuloja
– yhtiöllä on x euroa vähemmän jaettavaksi omistajilleen.
Mielestäni ei ole väärin sanoa että omistajat olisivat maksaneet x euroa enemmän veroja.
Jos edelleen olet sitä mieltä että omistajat eivät ole näitä veroja maksaneet niin miten näet muutokset toiseensuuntaan?
Puolitetaan yhteisöveroprosentti ja nostetaan kaikkia muita veroja tasaisesti siten että saadaan kerättyä yhtä paljon veroeuroja. Oletan että ei ole epäselvyyttä kenen lompakossa olisi enemmän euroja tämän muutoksen jälkeen.
Jos halutaan laskea jonkun henkilön kokonaisverotusta, täytyy ottaa huomioon kaikki verot, eikä vain niitä, joita kyseinen henkilö maksaa itse.
Niinhän yrittävätkin tekevät, kun laskevat, maksaako itselle palkkaa vai osinkoja. Kyllä se yhteisöverokin täytyy siinä laskelmassa ottaa huomioon.
”Jos edelleen olet sitä mieltä että omistajat eivät ole näitä veroja maksaneet niin miten näet muutokset toiseensuuntaan?”
Osakeyhtiö maksaa omat veronsa, omistajat maksavat omansa. Osakeyhtiö on oma oikeussubjekti, se on koko osakeyhtiön idea. Jos haluaa vetää yhtäläisyysviivan että yritys = omistajat, sillekin on omat yhtiömuodot, joissa sitten verotuskin menee eri tavalla.
Edelleen kysymys, jos osakeyhtiö on sama asia kuin omistajat, niin pitäisikö kaikki osakeyhtiön vastuut myös siirtää osakeyhtiön omistajille, esimerkiksi vastuu velkojen maksamisesta konkurssin tapauksessa?