Perintöverosta luovutusvoittoveroon (2) Sijoituspääoman tarve

24 vastausta artikkeliin “Perintöverosta luovutusvoittoveroon (2) Sijoituspääoman tarve”

1. Soin­in­vaaran näke­mys per­in­töveros­ta muis­tut­taa rahtikult­tia (car­go cult). Pitkän his­to­ri­an omaa­va suur­val­ta, joka on pitkään hallinnut (ja ryövän­nyt) vau­raut­ta laa­joil­ta alueil­ta kuten köy­hältä Suomelta, ja joka onnis­tui käytän­nössä piilot­tele­maan nurkas­sa toisen maail­man­so­dan ajan, on nyt vau­raampi joten syynä täy­tyy olla per­in­tövero­tuk­sen yksityiskohdat.

   Jos kat­sot vaik­ka paljonko pros­en­tu­aalis­es­ti var­al­lisu­us on kas­vanut Suomes­sa vaik­ka vuodes­ta 1900 vuo­teen 2023, ja hah­mot­telet samaa luke­maa Ruot­si­in niin ehkä se per­in­töveron yksi­tyisko­h­dat eivät tun­nukaan niin oleel­lisil­ta. Jos ei näytä tarpeek­si hyvältä, laske vielä arvo sille että paljonko Suo­mi otti taloudel­lista taka­pakkia ole­mal­la tais­te­lu­tan­ner toises­sa maail­man­so­das­sa, ja paljonko esim. koko Pohjois-Suomen hävittäminen/polttaminen lait­toi maamme vau­raut­ta takamatkalle.

   Sen sijaan väitän että jos Ruotsin var­al­lisu­us olisi kas­vanut pros­en­tu­aalis­es­ti yhtä paljon kuin Suomen, olisi se nyky­isin vähin­tään moniker­tais­es­ti nyky­istä vau­raampi. Pitäisikö tästä päätel­lä että Ruotsin tulisi ottaa vero­tuk­ses­ta mallia Suomesta?

   Vastaa

   1. Kun var­al­lisu­us läh­tee nol­las­ta, se kas­vaa pros­en­tu­aalis­es­ti aika nopeasti, vaik­ka absolu­ut­ti­nen kasvu olisikin vähäistä. Teepä sama ver­tailu absolu­ut­tisel­la kasvulla.

      Vastaa

      1. Aiem­min olet vah­vasti hyökän­nyt absolu­ut­tisia tulo- ja var­al­lisu­useromittare­i­ta vas­taan ja sanonut niitä humpuukik­si, mut­ta nyt kun se tukee näke­myk­siäsi sitä pitäisikin käyttää?

         Mut­ta toki ymmär­rän argu­ment­tisi. Yritän lähin­nä sanoa, että syy mik­si meiltä hel­posti kasvuy­htiöt val­u­vat ulko­maille on paljon laa­jem­pi kysymys, ja en ole lainkaan vaku­ut­tunut per­in­tövero­tuk­sen toteu­tuk­sen selitysvoimasta.

      2. Suomen var­al­lisu­us ei ole ollut sotien jäl­keen nol­la mut­ta ver­rat­tuna mui­hin sodas­sa ole­vien maid­en nopeaan kasvu­un Suo­mi jäi jäl­keen kos­ka se ei ottanut vas­taan Marshall‑a pua jol­la oli suuri merk­i­tys sodan jälkeisen Euroopan kehitykseen .

      3. Jos sanoo absolu­ut­ti­nen kasvu on se merk­i­tyk­selli­nen ja ver­tailukelpoinen asia, niin eikö siihen sisäl­ly implisi­it­ti­nen väite, että (lähtö)pääomalla ei olisi vaiku­tus­ta sen myöhempään kerään­tymiseen (absolu­ut­tis­es­ti)…?

      4. On sil­lä merk­i­tys­tä, mut­ta absolu­ut­ti­nen kasvu ker­too, kuin­ka paljon jäämme koko ajan jäl­keen muista Pohjoismaista.

2. Oleelli­nen ero Suomen ja Ruotsin talouk­sien kohdal­la on myös seu­raa­vat tekijät

   1. Ruotsin pitkä puoluet­to­muu­den ajanjakso
   2. Ruotsin teol­lisu­u­den vauras­tu­mi­nen tuon pitkän puoluet­to­muu­den ajan­jak­so aikana
   3. Vähäi­nen taloudelli­nen liike­toim­inta Venäjän kanssa
   4. Val­tion omaisu­u­den toisen­lainen järjestely
   5. Väestön keskittyminen
   6. Ruotsin kie­len ase­ma ger­maanise­na kielenä

   Vastaa

   1. Sanois­in myös kult­tuurin erona. Urheilus­sa san­ot­taisi­in että Suomea vaivaa häviämisen pelon kult­tuuri, joka on usein esteenä isosti voit­tamiselle. Suo­ma­lainen endgame on myy­dä oma fir­ma isosti ulko­maille ja elää pas­si­ivisel­la tulol­la lev­eästi lop­puelämä. Riit­tää kun­han on rikas suo­ma­laisel­la mit­ta­pu­ul­la, eikä siihen hillit­tömiä tarvitse maltil­lis­ten tulo­ero­jen Suomessa.

      Joku näkee asian tieten ongel­mana, mut­ta minä ainakaan en. Jos suo­ma­laiset rikkaatkin ovat vähempään tyy­tyviä kuin vaikka­pa ruot­salaiset niin mikä lop­ultq on ongelma?

      Suo­mi on maa jon­ka kult­tuuria kuvaa se että tääl­lä rikkaatkin teesken­televät ole­vansa keskilu­okkaa. Taval­lisu­us ja vaa­ti­mat­to­muus tässä mielessä on tääl­lä hyve.

      Vastaa

   2. Lisäisin muu­ta­man seikan keskusteluun:

      Ruotsin kiis­ta­ton etu Suomeen ver­rat­tuna oli, että hei­dän yhteiskun­tansa on ollut vähin­tään muu­ta­man kymme­nen vuot­ta edel­lä Suomea ja siten monel­la tavoin vauraampi.

      Ruot­sis­sa ennät­ti tästä syys­tä kehit­tyä jo varhain vah­vaa kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­ut­ta ja myös suurem­man väestön ja muun Euroopan lähempänä ollei­den markki­noiden vuok­si. Nimen omaan kulut­ta­jille myy­dyis­sä tuot­teis­sa Ruot­si on vah­va Suomeen verrattuna.

      Puolestaan oli Suomen onni, että meil­lä ennät­ti mm. met­al­li­te­ol­lisu­us kehit­tyä ennen Euroopan yhden­tymistä varsin vah­vak­si. Samoin tietysti met­sä­te­ol­lisu­us. Näi­den varas­sa paljolti olemme.

      Virossa ei tai­da olla Ruotsin ja ei myöskään Suomen vah­vaa teol­lisu­ut­ta. Syi­hin en tässä viittaa.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Kaarteli­jalle tuos­ta Viroas­ta vielä niin se on käytän­nössä liike­toim­intaa johde­taan Viros­ta mut­ta tuotan­to on muual­la. Pääasi­as­sa Pohjo­is­mais­sa ja Saksassa.

   3. Mik­si et main­in­nut, että Ruot­si on logis­tis­es­ti paljon lähempänä kes­ki-euroopan markki­noi­ta ver­rat­tuna Suomeen? Tämä ei ole mitenkään vähäpätöi­nen seikka.

      Suo­mi on logis­tis­es­ti saari ja kir­jaimel­lis­es­ti euroopan per­ife­ri­aa. Sik­si tulemme taan­tu­maan vain alku­tuotan­non sijain­niksi EU:n sisäl­lä. Ongel­ma vielä pahe­nee kun EU:ssa lisätään liiken­teen vero­tus­ta. Lisäk­si laite­taan vielä vero­ja ja rajo­ja absolu­ut­tiselle ener­giankäytölle. Suo­mi on sel­l­aises­sa suos­sa ettei voi kun hävitä ja taan­tua kun kes­ki-euroopan suuret maat säätävät sään­nöt itselleen edullisiksi.

      Mut­ta EU:n kan­nat­ta­jat tule­vat taas hyssyt­telemään, että kaik­ki on hyvin.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na ettei Suo­mi ole riip­pu­vainen pelkästään muiden Kes­ki-Euroopan maid­en kanssa taloudel­lis­es­ta tek­i­jöistä. Olemme koko Euroop­pa riip­pu­vainen nyt siitä kehi­tyk­ses­tä mitä tapah­tuu Afrikas­sa, Aasi­as­sa ja Pohjois-Amerikas­sa sekä Lati­nalaises­sa Amerikas­sa. Suomes­sa pitäisi kat­soa koko maail­man­talouden kehi­tys­tä ei vain Euroopan

      2. Tot­ta­ki Suomes­sa ver­rataan Ruot­si­in näis­sä talous­lu­vuis­sa. On ver­rat­tu jo vuodes­ta 1950. Ruotsin talous­poli­ti­ik­ka ei ole kyl­lä ollut mitään uusliberalismia.Päinvastoin. Ruo­tis­sa on korkeat verot kuten yleen­sä Pohjo­is­mais­sa. Ruot­si on yksinker­tais­es­ti huole­ht­in­ut siitä että yri­tyk­set investoi­vat Ruot­si­in ja ne mak­sa­vat veron­sa Ruot­si­in jon­ka seu­rauk­se­na Ruotsin BKT on kas­vanut 15 vuo­den aikana eli ruot­salaiset ovat vau­taus­tuneet. Suomen BKT on ollut pysähdyk­sis­sä viimeiset 15 vuot­ta. Vero­tu­lot ovat laske­neet ja val­tio on velkaantunut.
         En tiedä mihin viit­taat että Ruot­sil­la menisi huonos­ti täl­lä hetkellä
         Pohjo­is­maista? Nor­jal­la menee luon­nol­lis­es­ti hyvin kos­ka raa­ka-öljyn ja maakaa­sun hin­nat ovat hui­pus­sa. Tan­skaa hyödyt­tää suuret markki­nat Sakas­sa jos­ta Tan­s­ka on hyöy­tynyt aina.
         Jos suo­ma­laisil­la yri­tyk­sil­lä saman ver­ran omis­tus­ta Suomes­sa kuin on Wal­len­bergillä on Ruot­sis­sa emme olisi tässä tilanteesa kuin olemme nyt.

      3. Kohdas­sa “EU:n kan­nat­ta­jat tule­vat taas hyssyt­telemään, että kaik­ki on hyvin” repesin kyl­lä spon­taanisti nau­ra­maan. Eikö nyt viimeistään brex­it ole osoit­tanut, että tuo Ruotsin men­estys­tek­i­jäk­si uskotel­tu maanti­eteelli­nen läheisyys Kes­ki-Euroopan markki­noi­hin ei merk­itse käytän­nössä yhtään mitään, jos ei kuu­lu­ta EU:hun?

      4. Tom­mi Uschanoville,

         En kir­joi­ta yllä sil­lä silmäl­lä, että Suomen pitäisi ero­ta EU:sta. Mut­ta oman näke­myk­sen mukaan EU:ta raken­netaan sel­l­aiseen suun­taan ja EU:ssa kyhäil­lään sel­l­aisia byrokraat­tisia him­meleitä, ettei Suo­mi yksinker­tais­es­ti kykene edes kil­paile­maan muus­ta kuin alku­tuotan­nos­ta EU:n sisällä.

         Mut­ta tämä nyt on niin peru­songel­ma inter­netin keskusteluis­sa: Kri­ti­soi EU:ta niin ole­tat­te että ehdotan EU:sta eroamista vai­h­toe­htona. Hyvin lapsel­lista suo­raan san­ot­tuna. Ymmär­rätte var­masti jokainen, että samal­la logi­ikalla jos Kokoomus­lainen kri­ti­soi sosi­aal­i­tur­van pas­sivoivia puo­lia niin hän ihan selvästi myös kan­nat­taisi kaiken sosi­aal­i­tur­van lopet­tamista, eikö näin? Aivan veden­pitävä logi­ik­ka, odotin kyl­lä Uschanovil­ta enemmän.

      5. Nau­run aiheut­ti ensisi­jais­es­ti ilmaus “EU:n kan­nat­ta­jat”. Ikään kuin elet­täisi­in yhä vuo­den 1994 Suomes­sa, jos­sa EU:n kan­nat­ta­jat ovat vain jokin osaop­ti­moin­nista syytet­ty intres­siryh­mä, joka joutuu tasaväkises­ti tais­tele­maan vastapuolen kanssa ja erik­seen lob­baa­maan kan­taansa läpi.

3. Suomen ja Ruotsin demareil­la on eroa. Kan­nat­taa lukea Björn Wahlrood­in kir­ja Kuinkas tässä näin kävi? Mik­si maal­lamme ei ollut malt­tia vaurastua

   Var­maankin Ruotsin demareil­la oli syyn­sä hyväksyä per­in­töveron poistaminen.

   Vastaa

   1. Kan­nat­taa myös lukea Han­nu Sokalan kir­jan 50 vaar­al­lis­in­ta sukua. Otsikos­ta huoli­mat­ta kir­jas­sa kuvataan Wal­len­bergien teol­lisu­us­su­vun omaisu­ut­ta Ruot­sis­sa . Vuon­na 1994 Peter Wal­len­berg antoi uhkauk­sen että kaik­ki Wal­len­ber­gin omis­ta­mat yhtiöt lähtevät Ruot­sista jos Ruotsin hal­li­tus ei saneer­ra Ruotsin julk­ista talout­ta. Tässä kohtaa voidaan tode­ta että Ruotsin demariv­e­toinen hal­li­tus ymmär­si Wal­len­ber­gin merk­i­tyk­sen Ruotsin kansan­taloudelle parem­min kuin Suomen demar­it myöhem­min 2010-luvul­la. Ruot­sis­sa on 610 000 miljönääriä. Tan­skas­sa 385 000 miljönääriä, Nor­jas­sa 236 000 miljönääriä ja Suomes­sa 101 000 miljönääriä . Näistä luvuista voi jokainen tehdä sen johtopäätök­sen että miljönäärit mak­sa­vat veron­sa ja hyödyt­tävät kansantaloutta.

      Vastaa

      1. Ei sin­un miljonääri­ti­las­tos­ta voi päätel­lä yhtään mitään. Pohjo­is­maista Ruot­sil­la menee juuri täl­lä het­kel­lä huonoiten, Nor­jal­la tai Tan­skalla toden­näköis­es­ti parhaiten.

         Tan­skas­sa on miljönääre­jä myös vähin­tään yhtä paljon tai enem­män kuin Ruot­sis­sa per capi­ta. Tan­skas­sa on myös korkeat verot. Suomes­sa joka asi­as­sa ver­rataan Ruot­si­in ja näis­säkin hyvin valikoivasti. Aina halu­taan pienem­mät [perintö]verot ja muu­ta lib­er­al­is­mia, ja Ruot­sista kaive­taan vertailukohdat.

4. > Myös kulu­tuk­seen siir­ret­tävät tulot verote­taan pääo­mat­u­loina, eli ver­rat­tuna varakkaisi­in palka­nsaa­ji­in varsin lievästi.

   Kun puhutaan tulo­jen verot­tamis­es­ta, mik­sei yhteisöveroa ote­ta ver­tailuis­sa huomioon?

   Molem­mat sis­areni ovat yksi­ty­isyrit­täjä ja tekevät työtään OY kaut­ta. Kun hei­dän kokon­aisvero­pros­ent­tia las­kee on selvää että yri­tyk­sen mak­samat verot ovat omis­ta­jien mak­samia. Osa tuloista kan­nat­taa ottaa palkkat­u­loina ja osa pääo­mat­u­loina. Mut­ta lie­nee kuitenkin selvää että pääo­mat­u­loista on mak­set­tu vero­ja enem­pi kuin pelkkä henkilöko­htainen pääomavero.

   Onko ole­mas­sa jokin pros­es­si minkä takia tilanne muut­tuu sil­lon kun puhutaan perus osakkeenomistajista?

   Vastaa

   1. Sille on syyn­sä mik­si OY on jotain muu­ta kuin sen omis­ta­mat henkilöt. Jos halu­aa että asia olisi toinen, täy­ty­isi esim lakia muut­taa että henkilöt vas­taisi­vat henkilöko­htais­es­ti osakey­htiön veloista ja muis­takin vas­tu­ista. Näin ei tietenkään ole sil­lä se on käytän­nössä koko osakey­htiön idea.

      Osakey­htiöt mak­samat verot eivät ole omis­ta­jien mak­samia vero­ja, kos­ka koko idea on että osakey­htiö on oma oikeushenkilö. Älä poi­mi siis rusi­noi­ta pullasta.

      Vastaa

      1. Kiitos kom­men­tista.

         > Osakey­htiöt mak­samat verot eivät ole omis­ta­jien mak­samia vero­ja, kos­ka koko idea on että osakey­htiö on oma oikeushenkilö

         Min­un on vaikeaa nähdä asi­aa näin suoraviivaisesti. 

         Yksinker­tais­tet­tu esimerk­ki: Jos yhteisövero­pros­ent­tia nostetaan:
         — saa val­tio x euroa enem­män verotuloja
         — yhtiöl­lä on x euroa vähem­män jaet­tavak­si omistajilleen. 

         Mielestäni ei ole väärin sanoa että omis­ta­jat oli­si­vat mak­sa­neet x euroa enem­män veroja. 

         Jos edelleen olet sitä mieltä että omis­ta­jat eivät ole näitä vero­ja mak­sa­neet niin miten näet muu­tok­set toiseensuuntaan?
         Puo­lite­taan yhteisövero­pros­ent­ti ja nos­te­taan kaikkia mui­ta vero­ja tasais­es­ti siten että saadaan kerät­tyä yhtä paljon veroeu­ro­ja. Ole­tan että ei ole epä­selvyyt­tä kenen lom­pakos­sa olisi enem­män euro­ja tämän muu­tok­sen jälkeen.

      2. Jos halu­taan laskea jonkun henkilön kokon­aisvero­tus­ta, täy­tyy ottaa huomioon kaik­ki verot, eikä vain niitä, joi­ta kyseinen henkilö mak­saa itse. 

         Niin­hän yrit­tävätkin tekevät, kun laske­vat, mak­saako itselle palkkaa vai osinko­ja. Kyl­lä se yhteisöverokin täy­tyy siinä laskel­mas­sa ottaa huomioon.

      3. “Jos edelleen olet sitä mieltä että omis­ta­jat eivät ole näitä vero­ja mak­sa­neet niin miten näet muu­tok­set toiseensuuntaan?”

         Osakey­htiö mak­saa omat veron­sa, omis­ta­jat mak­sa­vat omansa. Osakey­htiö on oma oikeussub­jek­ti, se on koko osakey­htiön idea. Jos halu­aa vetää yhtäläisyysvi­ivan että yri­tys = omis­ta­jat, sillekin on omat yhtiö­muodot, jois­sa sit­ten vero­tuskin menee eri tavalla.

         Edelleen kysymys, jos osakey­htiö on sama asia kuin omis­ta­jat, niin pitäisikö kaik­ki osakey­htiön vas­tu­ut myös siirtää osakey­htiön omis­ta­jille, esimerkik­si vas­tuu velko­jen mak­samis­es­ta konkurssin tapauksessa?