Tekijä: Osmo Soininvaara

Hajahuomioita AM-ohjelmasta (1)

Olen tehnyt reunahuomioi­ta asun­to-ohjel­malu­on­nok­seen. Yleisen avoimuu­den nimis­sä käyn niitä tässä läpi. Mielip­i­teet ovat siis omi­ani eivätkä vält­tämät­tä edus­ta aina vihrei­den kantaa.

Asun­to­tuotan­non määrä s. 5–6

Kaupun­ki luovut­taa tont­te­ja vähin­tään 360 000 k‑m2 (= 9 000 asukas­ta), kaavoite­taan vähin­tään 562 500 k‑m2 (=14 000 asukas­ta) ja asun­to­tuotan­to on 5500 asun­toa (=9 900 asukas­ta). Pitäisi nos­taa asun­to­tuotan­to nopeasti 10 000 asun­toon, jot­ta asun­tomarkki­nat saataisi­in sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävään tasapainoon.

Hallinta­muo­to­jakau­ma

25 % ara-vuokra-asun­to­ja, joista 300 opiske­li­ja-asun­to­ja
35 % välimuo­toa,
40 % kovan rahan tuotantoa

Minus­ta tämä hallinta­muo­to­jakau­ma on van­hanaikainen ja paikalleen jämähtänyt keino pyrk­iä sosi­aalis­es­ti kestävään asun­topoli­ti­ikkaan. Pitäisi rak­en­taa säätelemätön­tä tuotan­toa, vara­ta siitä osa kaupungille vuokra-asun­noik­si, joiden vuokraan ei sisäl­ly tukea, ja tämän kan­nan sisäl­lä tukea vuokran alen­nuksin pien­i­t­u­loisia niin kauan kuin nämä ovat pien­i­t­u­loisia. Asun­toti­lanteen helpot­tamisen pitäisi koskea kaikkia samas­sa ase­mas­sa ole­via tas­a­puolis­es­ti eikä sat­tuman­varais­es­ti vain niitä onnekkai­ta, jot­ka pää­sevät tue­tun asumisen piiri­in.  Pitäisi tukea ihmisiä eikä seiniä, mut­ta toteut­taa noi­ta markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­tuotan­toa kaupun­gin toimes­ta, kos­ka tässä asun­topoli­it­tises­sa epä­tas­apain­oti­lanteessa julk­ista rahaa valuisi turhan paljon vääri­in taskui­hin. Jat­ka lukemista “Hajahuomioi­ta AM-ohjel­mas­ta (1)”

Bulevardit vähentävät ruuhkia, eivät lisää niitä

Helsin­gin suun­nit­tel­e­vat bule­vardit vähen­tävät sisään­tu­lotei­den ruuhkau­tu­mista ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa 80 000 ihmistä ripoteltaisi­in kelvol­lisen joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomi­in pitkin Uuden­maan pel­to­ja.

Helsin­gin ympäristökun­nista on tul­lut huolestunei­ta lausun­to­ja Helsin­gin aikeista muut­taa kaupunki­in tule­vat moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja asut­taa niiden äärelle 80 000 ihmistä. Pelätään autoilun Helsin­gin keskus­taan vaikeu­tu­van. Kirkkon­um­mel­la asia pan­ti­in suo­ras­taan leikik­si esit­tämäl­lä, että tämä on perus­tus­lain vas­taista, kos­ka perus­tus­la­ki takaa vapaan oikeu­den liikkua maan sisällä.

Kun moot­toriteille tulee nopeusra­joi­tus ja liiken­neval­o­ja, mat­ka-ajat tietysti vähän piden­tyvät olet­taen, että moot­tori­tie ei muuten olisi ruuhkau­tunut. Tämän vaiku­tus mat­ka-aikoi­hin on parin min­uutin luokkaa, korkein­taan viisi min­u­ut­tia. Jos viiden kilo­metrin matkalla nopeus las­kee nopeud­es­ta 80 km/h nopeu­teen 50 km/h, mat­ka-aika pite­nee min­uutin ja 15 sekun­tia. Par­it liiken­neval­ot tähän päälle, ehkä. Jat­ka lukemista “Bule­vardit vähen­tävät ruuhkia, eivät lisää niitä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lausun­to AM-ohjel­man luonnoksesta

Asun­to-ohjel­maa pitäisi uud­is­taa hyvinkin radikaal­isti tavoit­teena lisätä olen­nais­es­ti asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä. Tar­jon­nan jous­ta­mat­to­muus on yksi suo­ma­laisen asun­topoli­ti­ikan huonoimpia piirteitä. En mene kuitenkaan tässä tähän sen syväl­lisem­min, jot­ta saisin tämän postauk­sen joskus valmi­ik­si. Pyrin tekemään tästä aiheesta vielä eril­lisen postauksen.

Sitä odotel­lessa kan­nat­taa tutus­tua ohjel­malu­on­nok­seen tästä. Otan mielel­läni vas­taan hyviä huomoita.

Lähiöpro­jek­tin projektisuunnitelma

Lähiöi­den kun­nos­t­a­mi­nen ja elävöit­tämi­nen on erit­täin tärkeätä. Tästä raportista ei kuitenkaan nopeal­la lukemisel­la pääse per­ille siitä, ollaanko kohdis­ta­mas­sa voimavaro­ja oikein tähdel­lisimpi­in kohteisi­in. Liikaa kau­ni­ita lau­sei­ta eikä mitään tietoa niistä han­kkeista, joi­hin ei ole kat­sot­tu mah­dol­lisek­si osoit­taa voimavaroja.

(Mitenkähän lain­var­ti­jat suh­tau­tu­isi­vat siihen, jos kaupun­ki ottaisi tavak­seen ostaa merkit­tävästi asun­to­ja joltain alueelta, investoi­da alueen kun­nos­tamiseen ja rahoit­taa tämän ostamien­sa asun­to­jen arvon­nousul­la.) Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.2.2016”

Asuntohankinta jouduttamaan Itä-Helsingin hallittua gentrifigaatiota

Asun­to­jen hin­taero kan­takaupun­gin ja Itä-Helsin­gin välil­lä on niin suuri, ettei se voi kestää. Jos­sain vai­heessa hip­ster­it alka­vat val­la­ta halpo­ja asun­to­ja, kuten kävi 1980-luvul­la Kallios­sa ja paraikaa Vallilas­sa. Merkke­jä tästä on näkyvis­sä esimerkik­si Roihuvuoressa.

Tätä kehi­tys­tä voisi vähän joudut­taa, kos­ka asuinaluei­den eriy­tymi­nen nykyiseen tapaan on huono jut­tu. Helsin­gin pitäisi kaivaa naf­tali­in­ista Asun­to­hank­in­ta Oy, joka ryhty­isi taas osta­maan asun­to­ja nimeno­maan Itä-Helsingistä ja vuokraisi niitä kohtu­ullisel­la hin­nal­la (14 – 15 €/m2) suun­na­tusti palka­nsaa­jille. Jat­ka lukemista “Asun­to­hank­in­ta joudut­ta­maan Itä-Helsin­gin hal­lit­tua gentrifigaatiota”

Priorisointi

Pri­or­isoin­ti olisi perin yksinker­taista, jos tietäisimme kaikkien hoito­jen ja lääkkei­den vaikut­tavu­u­den ja jos laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien määritelmä olisi kiis­ta­ton. Tar­jol­la ole­vat hoidot laitet­taisi­in kus­tan­nuste­hokku­u­den mukaiseen järjestyk­seen. Hoitoa annet­taisi­in alka­en parhaas­ta päästä, kunnes kaik­ki rahat on käytet­ty. Viimeinen annet­tu hoito muo­dostaisi rajan, jota kus­tan­nuste­hot­tomam­paa hoitoa ei annettaisi.

Tätä peri­aatet­ta vas­taan on vaikea väit­tää. Jos joku halu­aisi käyt­tää rahaa johonkin kus­tan­nuste­hot­tomak­si arvioitu­un, hän jou­tu­isi otta­maan rahat jostain hyödyl­lisem­mästä hoidosta.

Peri­aatet­ta ei saa rik­ki edes rahaa lisäämäl­lä. Vaa­dit­ta­van kus­tan­nuste­hokku­u­den raja vain siir­ty­isi alemmas.

Lääkärin hark­in­taa ei kuitenkaan voi kor­va­ta tasku­laskimel­la. Hoito­jen vaikut­tavu­ut­ta ei tun­neta tarkasti ja elämän laadun parane­m­i­nen on aina arvos­tuk­sen­varainen asia. Jat­ka lukemista “Pri­or­isoin­ti”

Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu

Asuntojen hinnat

Asun­to­jen hin­to­jen eriy­tymi­nen jatkuu. Tilas­to viime vuo­den viimeiseltä neljän­nek­seltä on nyt julka­istu. Sen saa tästä. Helsingis­sä nousi­vat eri­tyis­es­ti Helsin­ki 1–3:ssa eli kaikkial­la muual­la kuin Itä-Helsingis­sä. Kehyskun­nis­sa hin­nat laske­vat edelleen.Kalliit alueet muut­tuvat entistä kalli­im­mik­si ha halvoil­la alueil­la hin­nat pikem­minkin laskevat.

Van­ho­jen ker­ros- ja riv­i­taloa­sun­to­jen neliöhin­nat ja muu­tos edel­lis­es­tä vuodes­ta oli­vat viimeisel­lä neljänneksellä :

Helsin­ki 1   6116 €  +3,2 %
Helsin­ki 2  4801 € +2,8 %
Helsin­ki 3  3571 €  +4,3 %
Helsin­ki 4  2704 €  ‑1,8 %
Espoo        3253 €  + 0,5 %
Van­taa      2615 €  + 0,4 %
Kehyskun­nat  2138 €  ‑1,9 %
Koko maa — PKS   1699 €  ‑0,9 %

Johtopäätök­seni on edelleen sama: asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua! Helsin­gin on nopeutet­ta­va asun­to­tuotan­toa tuntuvasti!

Hin­to­jen alen­tu­mi­nen Itä-Helsingis­sä ei ole pelkästään iloinen asia.

Seinäjoen ihme

(Kir­joi­tus on julka­istu MDI:n sivuil­la osana Seinäjokea koske­vaa blo­gis­ar­jaa sekä Ilk­ka-lehden net­ti­sivuil­la. Seinäjoen ihmeel­lä tarkoite­taan kaupun­gin voimakas­ta kasvua saman aikaises­ti kuin muut saman­laiset kaupun­git menet­tävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatiey­hteyt­tä. Ovathan kaik­ki väk­ilukuaan viime aikoina kas­vat­ta­neet seu­tukun­nat ovat rautatiepaikkakun­tia luku­un otta­mat­ta Helsin­gin kupeessa kas­vavaa Por­voo­ta ja piskuista Tun­turi-Lapin seu­tukun­taa. Ilman rataa Seinäjo­ki olisi toden­näköis­es­ti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkit­tävän? Selvä enem­mistöhän liikkuu autol­la ja bus­si­akin käyt­tää use­ampi kuin junaa. Jat­ka lukemista “Seinäjoen ihme”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

Ehdo­tus on niin hyvä, että päädy­imme keskustele­maan aika tois­ar­voi­sista asioista.

Vene­sa­ta­ma On täysin epäre­al­is­tista ajatel­la, että kaupung­in­val­tu­us­to vähen­täisi mui­ta investoin­te­ja – esimerkik­si koulu­jen perusko­r­jauk­sia tai yhden pikaratikkaradan – saadak­seen aikaan 70 M€ mak­sa­van vene­sa­ta­man ja kil­papur­je­hduskeskuk­sen. Perus­suo­ma­lais­ten Nuut­ti Hyt­ti­nen tekikin ehdo­tuk­sen, että jatko­su­un­nit­telun lähtöko­hdak­si ote­taan pienem­pi vene­sa­ta­ma. Se meni läpi äänin 5–4 (ps, vas, sdp ja Eli­na Moisio vihr). En tätä esi­tys­tä kan­nat­tanut, vaik­ka itse tavoit­teesta olinkin samaa mieltä sen takia, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to suun­nit­tele vene­sa­tamia eikä eri­tyis­es­ti rahoi­ta niitä. Me varaamme vain alueen, jon­ka sisälle joku muu sit­ten suun­nit­telee ja rak­en­taa sata­man. Minus­ta mei­dän ei pitänyt tätä aluet­ta men­nä rajaamaan.

Ei rajaamista esit­tänyt Hyt­ti­nenkään. Hän ei esit­tänyt muu­tos­ta kaavakart­taan, joten lausuma jäi mie­le­nil­maisuk­si. Mui­ta viras­to­ja­han se ei velvoita. Ehkä kuitenkin oli hyvä täl­lainen mie­le­nil­maisu esit­tää, jot­ta jokin real­is­mi säi­ly­isi siel­lä liikun­tavi­ras­ton puolel­lakin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.1.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

(Pöy­dältä)

Vaik­ka kyse on osayleiskaavas­ta, se valmis­tel­laan asumakaavaosas­tol­la. Tosi­asi­as­sa suun­nit­telu menee siis saman tien ase­makaa­vata­solle tai lähelle sitä, vaik­ka yleiskaavas­sa tietysti päätetään vain siitä, mitä on merkit­ty kaavakarttaan.

Aivan kohtu­u­ton­ta huomio­ta tässä on saanut Her­ne­saaren kär­keen suun­nitel­tu erit­täin suuri vene­sa­ta­ma ja kil­pailukeskus pur­je­hti­joille. Helsinkiläisil­lä pur­je­hdusseu­roil­la näyt­tää ole­van paljon keskinäistä kateutta.

Minus­ta on jok­seenkin selvää, ettei 70 miljoon­aa euroa mak­sa­va vene­sa­ta­ma ole real­is­mia ainakaan nykyisen investoin­tika­ton aikana. Yksi­ty­isin varoin noin kallista han­ket­ta tuskin tehdään. Isoille veneille lai­turi­paikan hin­naksi tulisi noin 90 000 euroa, mitä tuskin saadaan per­i­tyk­si käyt­täjiltä. Lai­tu­rit eivät ole kalli­ita, mut­ta maan­täytöin tehtävät aal­lon­mur­ta­jat ovat. Kuulem­ma selvitetään, voisi­vatko aal­lon­mur­ta­jat olla kel­lu­via. Lähin­nä jäät ovat ongelma.

Yleiskaavae­si­tys ei ole investoin­tipäätös eikä varautu­mi­nen isoon vene­sa­ta­maan estä tekemästä pienempää.

Aiem­mal­la kier­roksel­la lau­takun­ta lisäsi Her­ne­saaren tyveen korkea­ta rak­en­tamista mut­ta nyt se on siitä pois­tet­tu. Mik­si? Pitäisikö se palaut­taa sinne. Helsin­gin korkean rak­en­tamisen ohjel­mas­sa Her­ne­saar­ta on pidet­ty soveli­aana paikkana korkealle rak­en­tamiselle. Jos me sal­limme sen nyt osayleiskaavas­sa, ei se sido ase­maavoit­ta­jaa kaavoit­ta­maan sinne korkeaa rak­en­tamista, mut­ta jos me kiel­lämme se, se on kiel­to. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.1.2016”

Helsingin asuntorakentaminen tuplattava

Helsin­gin tulee kaksinker­tais­taa asun­to­tuotan­to kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. Jot­ta tämä olisi taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa, uudessa MAL-ohjel­mas­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoite (20 %) tulee muut­taa määräl­lisek­si (1 000 asun­toa) ja toteut­taa asun­to­tuotan­non kasvu kovan rahan asun­toina. Näin Helsin­ki pysty­isi rahoit­ta­maan tarvit­ta­vat investoin­nit tontinluovutustuloilla. 

Asun­top­u­la ja sitä kuvas­ta­vat asun­to­jen korkeat hin­nat ja vuokrat suo­ras­taan velvoit­ta­vat Helsin­gin lisäämään merkit­tävästi asun­to­tuotan­toa. Asun­to­tuotan­to onkin lisään­tynyt niin, että aloitet­tu­jen raken­nusko­htei­den perus­teel­la arvioitu­na valmis­tu­vien asun­to­jen määrä saat­taa nous­ta 6000:een vuodessa. Tämäkin on aivan liian vähän. Helsinki­in pitäisi tulev­ina vuosi­na rak­en­taa ainakin kymme­nen­tuhat­ta asun­toa vuodessa. Jos­sain vai­heessa pula var­maankin helpot­tuu. Sil­loin voi tah­tia taas vähän löysätä.

Asun­to­tuotan­non nopeut­ta­mi­nen on myös hyvää talous­poli­ti­ikkaa. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen itsessään tuot­taa paljon työ­paikko­ja – ei vain raken­nus­miehille Helsingis­sä vaan myös raken­nus­tarvike­te­ol­lisu­u­teen ympäri maata.

Uudet asun­not helpot­ta­vat muut­tamista työn perässä. Lisäk­si kaikkial­la teol­li­sis­sa mais­sa uudet työ­paikat syn­tyvät kaupunki­maisi­in elinkeinoi­hin ja voit­top­uolis­es­ti suuris­sa kaupungeis­sa. Mitä enem­män kaupunkia, sitä enem­män työ­paikko­ja. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asun­torak­en­t­a­mi­nen tuplattava”