Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Lausun­to AM-ohjel­man luonnoksesta

Asun­to-ohjel­maa pitäi­si uudis­taa hyvin­kin radi­kaa­lis­ti tavoit­tee­na lisä­tä olen­nai­ses­ti asun­to­tuo­tan­toa Hel­sin­gis­sä. Tar­jon­nan jous­ta­mat­to­muus on yksi suo­ma­lai­sen asun­to­po­li­tii­kan huo­noim­pia piir­tei­tä. En mene kui­ten­kaan täs­sä tähän sen syväl­li­sem­min, jot­ta sai­sin tämän pos­tauk­sen jos­kus val­miik­si. Pyrin teke­mään täs­tä aihees­ta vie­lä eril­li­sen postauksen.

Sitä odo­tel­les­sa kan­nat­taa tutus­tua ohjel­ma­luon­nok­seen täs­tä. Otan mie­lel­lä­ni vas­taan hyviä huomoita.

Lähiö­pro­jek­tin projektisuunnitelma

Lähiöi­den kun­nos­ta­mi­nen ja elä­vöit­tä­mi­nen on erit­täin tär­keä­tä. Täs­tä rapor­tis­ta ei kui­ten­kaan nopeal­la luke­mi­sel­la pää­se peril­le sii­tä, ollaan­ko koh­dis­ta­mas­sa voi­ma­va­ro­ja oikein täh­del­li­sim­piin koh­tei­siin. Lii­kaa kau­nii­ta lausei­ta eikä mitään tie­toa niis­tä hank­keis­ta, joi­hin ei ole kat­sot­tu mah­dol­li­sek­si osoit­taa voimavaroja.

(Miten­kä­hän lain­var­ti­jat suh­tau­tui­si­vat sii­hen, jos kau­pun­ki ottai­si tavak­seen ostaa mer­kit­tä­väs­ti asun­to­ja jol­tain alu­eel­ta, inves­toi­da alu­een kun­nos­ta­mi­seen ja rahoit­taa tämän osta­mien­sa asun­to­jen arvonnousulla.)

Hel­sin­gin ja Espoon ran­nik­koa­lu­een tul­va­ris­kien hallintasuunnitelma

Näis­sä asiois­sa luot­ta­mus­mie­hen on vii­sain­ta vain luot­taa, ellei jos­tain tule mer­kit­tä­viä huo­mioi­ta, joi­den mukaan kau­pun­ki oli­si lai­min­lyö­mäs­sä jotain näkökohtaa.

Ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma meren­pin­nan nousu tuot­taa kus­tan­nuk­sia jo nyt.

Lausun­to lausun­nok­si Uuden­maan nel­jän­nes­tä vaihemaakuntakaavasta

Lausun­to­luon­nos on jopa vähän aggres­sii­vi­nen. Hel­sin­ki ei haluai­si, että maa­kun­ta­kaa­val­la puu­tut­tai­siin kaa­voi­tuk­sen yksi­tyis­koh­tiin Hel­sin­gis­sä – pyr­kii­hän maa­kun­ta­kaa­va ole­maan tar­kem­pi kuin yleis­kaa­va. Vähän tämä suun­nit­te­lu­hie­rar­kia ontuu, kos­ka maa­kun­ta­lii­ton voi­ma­va­rat ovat vähäi­siä ver­rat­tu­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton voi­ma­va­roi­hin, mut­ta kui­ten­kin maa­kun­ta­liit­to halu­aa mää­rä­tä yksi­tyis­koh­tai­sis­ta ratkaisuista.

Olen hel­pot­tu­nut, että kau­pun­gin­hal­li­tus antaa lausun­non eikä lau­ta­kun­ta. On vähän ris­ti­rii­tai­nen tun­ne esi­mer­kik­si Ram­sin­nie­meä kos­ke­vas­ta osas­ta. Minä en haluai­si asui­na­luet­ta Ram­sin­nie­meen, mut­ta ei se kyl­lä mikään koko maa­kun­taa kos­ke­va asia ole.

Tuu­li­voi­man suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki suh­tau­tuu myön­tei­ses­ti teol­li­sen­mit­ta­kaa­van meri­tuu­li­puis­toi­hin kau­pun­gin edus­tal­la. Täs­sä on suun­ta muut­tu­nut. Vähän ehkä myö­hään, kun syöt­tö­ta­rif­fin pii­riin pää­se­vien katok­si on ase­tet­tu 2500 MW ja tämä on jo varat­tu enem­män kuin koko­naan. Ehkä jos­kus myöhemmin.

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan esi­tys Hert­to­nie­men Puuse­pän­ka­dun kort­te­lei­den ase­ma­kaa­van muutokseksi

Lau­ta­kun­ta palaut­ti tämän aika­naan (muis­taak­se­ni esi­tys oli muo­dol­li­ses­ti minun teke­mä­ni.) ja kehot­ti teke­mään asun­to­ja ja alen­ta­maan pysä­köin­nin kus­tan­nuk­sia. Alu­eel­le tulee nyt uut­ta asuin­ker­ro­sa­laa 56 650 k‑m2 mikä mer­kit­see noin 1 400 asu­kas­ta. Asuk­kai­den kat­so­taan tar­vit­se­van 430 pysä­köin­ti­paik­kaa. Jos­tain syys­tä täs­sä ei näyt­täi­si ole­van mitään tavan­omai­sia hel­po­tuk­sia yhteis­käyt­tö­au­tois­ta ja muus­ta sel­lai­ses­ta. Alue on käve­ly­mat­kan pääs­sä metroasemalta.

Minä haluai­sin muut­taa pal­jon isom­man osan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­ees­ta asui­na­lu­eek­si, mut­ta se tap­pe­lu on hävit­ty täl­tä erää. Viras­to ei oli­si halun­nut tätäkään.

Alu­eel­la toi­mi­va Plan­meca pel­kää asuk­kai­ta, jot­ka ovat herk­kiä urput­ta­maan vaik­ka­pa aamu­öi­ses­tä rek­ka­lii­ken­tees­tä. Plan­meca työl­lis­tää alu­eel­la 800 hen­keä, mitä voi ver­ra­ta vaik­ka pal­jon huo­mio­ta saa­nee­seen Ääne­kos­ken sel­lu­teh­taan alle kah­teen­sa­taan työpaikkaan.

Tämä kaa­va vas­taa yksi­nään kym­men­tä pro­sent­tia vuo­den kerrosalatavoitteesta.

Lausun­to dema­rien asun­to­tuo­tan­toa kos­ke­vas­ta valtuustoaloitteesta

Dema­rit esit­tä­vät asun­to­tuo­tan­non nos­ta­mis­ta 7 000 asun­toon vuo­des­sa ja ARA-tuo­tan­non osuu­den nos­ta­mis­ta 20 pro­sen­tis­ta 30 pro­sent­tiin. Tuo mää­räl­li­nen tavoi­te tai­taa toteu­tua jo rai­de-Joke­ri ‑sopi­muk­sen ansios­ta. Pitäi­si nos­taa enemmän.

Pie­ni­tu­lois­ten – eri­tyi­ses­ti pie­ni­palk­kais­ten ase­maa Hel­sin­gin raa­dol­li­sil­la asun­to­mark­ki­noil­la pitää paran­taa, mut­ta en ole var­ma, että paras tapa teh­dä tämä on raken­taa eril­li­siä ker­ros­ta­lo­ja köy­hil­le – eri­tyi­ses­ti, kun nämä eivät saa val­tiol­ta enää käy­tän­nös­sä mitään tukea. Sei­nien tuke­mi­sen sijas­ta pitäi­si tukea asuk­kai­ta suoraan.
Jos val­tio lait­taa Ara-ehtoi­hin vaa­ti­muk­sen, että kaik­ki töi­hin pääs­seet pitää mää­rä­ajan kulut­tua hää­tää pois, ei tätä rahaa kan­na­ta ottaa vas­taan lain­kaan. Saa­han kau­pun­ki hal­paa rahaa suo­raan markkinoilta.

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016”

  1. Minä haluai­sin muut­taa paljn isom­man osan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­ees­ta asui­na­lu­eek­si, mut­ta se tap­pe­lu on hävit­ty täl­tä erää. Viras­to ei oli­si halun­nut tätäkään. 

    En sil­lä taval­la tun­ne muo­dol­li­suuk­sia, joten kysyn­pä, että miten tuo viras­ton ja lau­ta­kun­nan väli­nen kes­kus­te­lu muo­dol­li­ses­ti toimii?

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan enem­mis­tö oli­si jos­tain asias­ta eri miel­tä viras­ton kans­sa, niin eikö lau­ta­kun­ta sit­ten voi palaut­taa sitä uudel­leen val­mis­te­luun tasan niin kau­an, kun­nes lop­pu­tu­los tyy­dyt­tää eli saa­daan, mitä tilataan?

    1. Lau­ta­kun­ta palaut­ti tään kaa­van, kos­ka oli eri miel­tä viras­ton kans­sa. Lau­ta­kun­nan enem­mis­tö (kok, sd) kui­ten­kin on sitä miel­tä, että loput Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­ees­ta pitää vara­ta teol­li­suu­del­le sitä aja­tel­len, että jos­kus täl­lä vuo­si­sa­dal­la tai seu­raa­val­la ilmaan­tui­si kysyn­tää teollisuustonteille.

  2. Miten­kä­hän lain­var­ti­jat suh­tau­tui­si­vat sii­hen, jos kau­pun­ki ottai­si tavak­seen ostaa mer­kit­tä­väs­ti asun­to­ja jol­tain alu­eel­ta, inves­toi­da alu­een kun­nos­ta­mi­seen ja rahoit­taa tämän osta­mien­sa asun­to­jen arvonnousulla.”

    Sii­tä vain toi­mek­si. Lain­var­ti­joil­la ei nokan koput­ta­mis­ta. Mik­si arvon­nousu pitäi­si yksi­no­maan antaa yksi­tyi­sel­le pääomalle?

    Kau­pun­gil­la on val­ta­vat resurs­sit tähän. Osan rahoi­tuk­ses­ta Hel­sin­ki voi hyvin jär­jes­tää myy­mäl­lä nykyi­sin Hel­sin­gin Asun­to­han­kin­ta Oy:n omis­ta­mia vapaa­ra­hoit­tei­sia vuo­kra-asun­to­ja (3500 kpl) eri­tyi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­ta. 500 mil­joo­naa on niis­tä irroi­tet­ta­vis­sa helposti.

  3. Tai­sit­kin jo mai­ni­ta aikai­sem­min, mut­ta mik­si kau­pun­ki ei raken­na mark­ki­naeh­toi­sia vuo­kra­ta­lo­ja noi­den köy­häin­ta­lo­jen sijaan? Nii­tä oli­si varaa raken­taa mel­kein loput­to­mas­ti, kun vuo­kra­tuo­tot kat­ta­vat inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set niin hel­pos­ti nykyi­sil­lä vuokratasoilla.

    Ja jos vahin­gos­sa raken­net­tai­siin niin pal­jon, että vuo­kra­ta­so saa­tai­siin las­kuun, niin se vas­ta kan­sa­lais­ta hyödyttäisikin.

  4. Olen hel­pot­tu­nut, että kau­pun­gin­hal­li­tus antaa lausun­non eikä lau­ta­kun­ta. On vähän ris­ti­rii­tai­nen tun­ne esi­mer­kik­si Ram­sin­nie­meä kops­ke­vas­ta osas­ta. Minä en haluai­si asui­na­luet­ta Ram­sin­nie­meen, mut­ta ei se kyl­lä mikään koko maa­kun­taa kos­ke­va asia ole. 

    Toi­saal­ta jos Ram­sin­nie­mi kuu­luu Uuden­maan vihe­ra­luei­den par­haim­paan kym­me­nyk­seen (kuten maa­kun­ta­kaa­van taus­ta-aineis­tos­ta voi ehkä pää­tel­lä), en näe miten liit­to kaa­vas­saan voi­si jät­tää sen huomiotta. 

    En tosin itse­kään ole var­ma mil­lä tasol­la suo­je­lu­pää­tök­set pitäi­si teh­dä: kun­nan, maa­kun­nan vai val­tion­hal­lin­non tasol­la (vai maailman?).

  5. Kyl­lä tuo­ta maa­kun­ta­kaa­va­lausun­toeh­do­tus­ta oli­si kan­nat­ta­nut kri­ti­soi­da voi­mak­kaam­mil­la sanoil­la kuin että se on “jopa vähän aggressiivinen”.

    Sen lisäk­si, että viras­ton ehdo­tuk­ses­sa kään­ne­tään kaa­va­hie­rar­kia pää­lael­leen ja vaa­di­taan usei­den vihe­ra­luei­den ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen hei­ken­tä­mis­tä maa­kun­ta­kaa­vas­sa ja vihe­ryh­teys­mer­kin­nän typis­tä­mis­tä eko­lo­gi­ses­ta yhtey­des­tä pel­käk­si vir­kis­ty­syh­tey­dek­si, sii­nä myös vedo­taan vir­heel­li­ses­ti raideliikenteeseen.

    Täs­sä on lai­naus lausuntoehdotuksesta:

    Mel­kin, Ram­sin­nie­men, Var­tio­saa­ren, Hämeen­lin­nan­väy­län itä­puo­len sekä Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non ete­lä­puo­lis­ten alu­een osal­ta maa­kun­ta­kaa­va­mer­kin­tö­jen tulee tur­va­ta Hel­sin­gin yleis­kaa­voi­tuk­sen tavoit­teet. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vien raken­net­tu­jen kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen ja maa­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vien kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen ‑mer­kin­tä ei saa estää aluei­den kult­tuu­riar­vot huo­mioi­vaa tii­vis­tä­mis­tä, eri­tyi­ses­ti rai­de­lii­ken­teen varrella.”

    Mis­sään nois­ta lausun­nos­sa mai­ni­tuis­ta pai­kois­ta ei ole rai­de­lii­ken­net­tä muu­ta kuin yleis­kaa­va­luon­nok­ses­sa. Miten on mah­dol­lis­ta, että vir­ka­mie­his­tä on täy­sin luon­te­vaa perus­tel­la suun­ni­tel­maa suun­ni­tel­mal­la itsellään?

    1. On kui­ten­kin niin, että kun yleis­kaa­va on hyvåäk­syt­ty, se menee maa­kun­ta­kaa­van ohi. Nyt puhu­taan maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta, joka ei siis vie­lä ohjaa yleiskaavoitusta.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kui­ten­kin niin, että kun yleis­kaa­va on hyvåäk­syt­ty, se menee maa­kun­ta­kaa­van ohi. Nyt puhu­taan maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta, joka ei siis vie­lä ohjaa yleiskaavoitusta.

    Näin kyl­lä, mut­ta on aika eri­koi­nen tilan­ne, että yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sel­la pyri­tään ohjaa­maan maakuntakaavaehdotusta.

    Toki nyt voi­mas­sa ole­vaa maa­kun­ta­kaa­vaa oli­si tul­lut käyt­tää poh­ja­na yleis­kaa­va­suun­nit­te­lus­sa eikä sen­kään perus­teel­la oli­si pitä­nyt esit­tää Ram­sin­nie­men tai Var­tio­saa­ren raken­ta­mis­ta (mui­den mai­nit­tu­jen aluei­den tilan­tee­seen en vali­tet­ta­vas­ti ole ehti­nyt perehtyä).

    1. Var­tio­saa­ri on val­lit­se­vas­sa maa­kun­ta­kaa­vas­sa val­koi­nen alue. Maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole estei­tä sen raken­ta­mi­sel­le. Kyl­lä täs­tä pää­te­tään Hel­sin­gis­sä ja vain Helsingissä.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vesa
    Asun­to­han­kin­ta ei saa myy­dä omis­ta­mi­aan asun­to­ja. Vero­va­pau­den ehto.

    Tämä ei ole este, vaan hidas­te. Rat­ke­aa joko lob­bauk­sel­la tai hyvän vero­ju­ris­tin avulla. 

    Yksi­tyi­sil­le sijoit­ta­jil­le tun­tuu ole­van hyvin mah­dol­lis­ta saa­da vaik­ka­pa ara-asun­to­jen osal­ta poik­keus­lu­pia sään­nös­te­lys­tä vapau­tu­mi­seen, niin mik­sei sit­ten jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­va kau­pun­ki sai­si lob­baa­mal­la tähän asi­aan joko jous­ta­van tul­kin­nan tai muu­tok­sen sää­dök­siin. Tai sit­ten vero­ju­ris­ti raken­taa häk­ky­rän, jol­la pää­oma voi­daan vapauttaa.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­tio­saa­ri on val­lit­se­vas­sa maa­kun­ta­kaa­vas­sa val­koi­nen alue. Maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole estei­tä sen raken­ta­mi­sel­le. Kyl­lä täs­tä pää­te­tään Hel­sin­gis­sä ja vain Helsingissä.

    Täs­sä on lai­naus Uuden­maan lii­ton 16.3.2015 Hel­sin­gin yleis­kaa­va­luon­nok­ses­ta anta­mas­ta lausunnosta:

    Voi­mas­sa ole­vas­sa maa­kun­ta­kaa­vas­sa Var­tio­saa­ri on val­kois­ta aluet­ta, eli sil­le ei ole osoi­tet­tu eri­tyis­tä seu­dul­lis­ta maan­käyt­töä. Var­tio­saa­rel­la on val­ta­kun­nal­lis­ta kult­tuu­riym­pä­ris­tö­ar­voa (höy­ry­lai­va­reit­tien kesä­hu­vi­la-asu­tus). Ram­sin­nie­mi puo­les­taan on vir­kis­tys- ja suo­je­lua­luet­ta. 4. vai­he­maa­kun­ta­kaa­van luon­nok­ses­sa Var­tio­saa­reen ja Ram­sin­nie­meen on osoi­tet­tu uute­na maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaan kult­tuu­riym­pä­ris­tön ominaisuusmerkintä.

    Maa­kun­ta­kaa­vas­sa on ollut tapa­na osoit­taa näin suu­ril­le väes­tö­mää­ril­le asun­to­ra­ken­ta­mi­seen tar­koi­te­tut alu­eet taa­ja­ma­na, eikä val­koi­se­na alu­ee­na. Saa­ris­tos­sa pal­jon vähäi­sem­mät­kin asu­tus­ti­hen­ty­mät, esim. pin­ta-alal­taan saman kokoi­nen (noin 80 ha) Suo­men­lin­na (noin 800 asu­kas­ta) on mer­kit­ty taa­ja­mak­si. Kult­tuu­riym­pä­ris­tö­ar­vot aset­ta­vat omat reu­naeh­ton­sa alu­een suunnittelulle.

    Tilan­tees­sa, jos­sa kas­va­va väes­tö­mää­rä lisää yhtä lail­la myös vir­kis­tys­käyt­tö­pai­nei­ta, tulee eri­tyi­sen tark­kaan har­ki­ta uusien vie­lä raken­ta­mat­to­mien aluei­den käyt­töön ottoa. Maa­kun­ta­kaa­van muut­ta­mi­sek­si taa­ja­ma­toi­min­toi­hin tar­vi­taan enem­män taus­ta­tie­toa ja vah­vem­pia perus­te­lu­ja. Var­tio­saa­ri voi­si vaih­toeh­toi­ses­ti tar­jo­ta oival­li­sen, seu­dul­li­ses­ti­kin mer­kit­tä­vän virkistysalueen.”

    Maa­kun­ta­hal­li­tus antoi kyl­lä Var­tio­saa­ren osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta poli­ti­koin­nin seu­rauk­se­na hiu­kan löy­sem­män lausun­non, mut­ta sil­loin­kin alku­pe­räi­nen lausun­toeh­do­tus oli lin­jas­sa yleis­kaa­va­luon­nok­ses­ta anne­tun lausun­non kanssa.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­tio­saa­ri on val­lit­se­vas­sa maa­kun­ta­kaa­vas­sa val­koi­nen alue. Maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole estei­tä sen raken­ta­mi­sel­le. Kyl­lä täs­tä pää­te­tään Hel­sin­gis­sä ja vain Helsingissä.

    Maa­kun­ta­kaa­van val­koi­sis­ta alueis­ta on ker­rot­tu ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön maa­kun­ta­kaa­voi­tus­ta kos­ke­vas­sa oppaas­sa sivul­ta 32 alkaen. Opas on ladat­ta­vis­sa täältä:

    http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_2000_sarja/Opas_6_Maakuntakaavan_sisalto_ja_esityst%284379%29

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to lob­baa Var­tio­saa­ren mer­kin­nän muut­ta­mis­ta juu­ri sik­si, ettei val­koi­nen alue tue Var­tio­saa­ren rakentamista.

  10. Miten hyvin tasa­pai­nos­sa ovat mie­les­tän­ne Hel­sin­gin vihe­ra­lu­eet idäs­sä ja lännessä? 

    Oikeas­taan tar­koi­tan täl­lä kysy­myk­sel­lä Hel­sin­gin kaa­kos­sa ja lou­naas­sa sijait­se­via aluei­ta. Kun kau­pun­gin kart­taa (tai pik­se­li­kart­taa) kat­soo, tulee alkaa mie­leen nous­ta vaik­ka kuin­ka mon­ta pie­nem­piin aluei­siin liit­ty­vää kysy­mys­tä. En vähät­te­le idän suun­nan ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­den, pal­jol­ti siis myös lähi­luon­non tarvetta. 

    Kysy­myk­ses­sä­ni huo­li pai­not­tuu nii­den lisäk­si myös noin kol­men kilo­met­rin levyi­sel­le kais­ta­leel­le Hel­sin­gin län­si­reu­nal­la, jon­ka “beto­ni­puo­lue” näyt­tää kai­kes­ta pää­tel­len yrit­tä­vän val­la­ta lähi­luon­nol­ta mm. vyörytystaktiikalla!

  11. Sak­ke:
    Miten hyvin tasa­pai­nos­sa ovat mie­les­tän­ne Hel­sin­gin vihe­ra­lu­eet idäs­sä ja lännessä? 

    Jos kysy­myk­se­si oli tar­koi­tet­tu minul­le, niin en aset­tai­si län­nen ja idän vihe­ra­luei­ta vas­tak­kain. Luon­toa­luei­den säi­lyt­tä­mi­sen tuli­si olla kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta ilman­suun­nas­ta riippumatta.

    Monel­ta ongel­mal­ta oli­si väl­tyt­ty, jos suun­nit­te­lu oli­si aloi­tet­tu tar­kas­te­le­mal­la kau­pun­gin itsen­sä yllä­pi­tä­mää luontotietojärjestelmää.

  12. Han­na-Lee­na Yli­nen: Jos kysy­myk­se­si oli tar­koi­tet­tu minul­le, niin en aset­tai­si län­nen ja idän vihe­ra­luei­ta vas­tak­kain. Luon­toa­luei­den säi­lyt­tä­mi­sen tuli­si olla kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta ilman­suun­nas­ta riippumatta.

    Monel­ta ongel­mal­ta oli­si väl­tyt­ty, jos suun­nit­te­lu oli­si aloi­tet­tu tar­kas­te­le­mal­la kau­pun­gin itsen­sä yllä­pi­tä­mää luontotietojärjestelmää.

    Ei hait­taa, vaik­ka vastasit.

    Noin sen kyl­lä oikeas­taan minä­kin ajat­te­len. Jokai­nen alue tar­vit­see oman lähi­luon­ton­sa, vihe­ra­lu­een­sa ja puis­ton­sa. Sen lisäk­si, että jot­kin koko­nai­suu­det ovat tär­kei­tä, tuo tär­keys voi esiin­tyä jos­kus pie­nem­mäs­sä­kin mittakaavassa. 

    Häm­mäs­tyin itse val­ta­vas­ti, kun löy­sin pari vuot­ta sit­ten aivan yllät­täen, uuden yleis­kaa­van aiem­paa laa­jem­mak­si “kan­ta­kau­pun­gik­si” luo­kit­te­le­mal­ta alu­eel­ta kas­va­via man­si­koi­ta. Hel­sin­gin lähi­luon­to on suun­nat­to­man arvo­kas, mut­ta sitä pitää yrit­tää kai­kin kei­noin suo­jel­la pus­kut­rak­to­reil­ta ja kaivinkoneilta. 

    Kau­an­ko mah­taa muu­ten men­nä, että saam­me seu­raa­vat lii­to­sa­lu­eet, edel­lis­ten lisäk­si? Nyt tai­tai­si olla jo Espoon vuo­ro luovuttaa …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.