Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016”

1. Minä halu­aisin muut­taa paljn isom­man osan Hert­toniemen teol­lisu­usalueesta asuinalueek­si, mut­ta se tap­pelu on hävit­ty tältä erää. Viras­to ei olisi halun­nut tätäkään. 

   En sil­lä taval­la tunne muodol­lisuuk­sia, joten kysyn­pä, että miten tuo viras­ton ja lau­takun­nan väli­nen keskustelu muodol­lis­es­ti toimii?

   Jos kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan enem­mistö olisi jostain asi­as­ta eri mieltä viras­ton kanssa, niin eikö lau­takun­ta sit­ten voi palaut­taa sitä uudelleen valmis­telu­un tasan niin kauan, kunnes lop­putu­los tyy­dyt­tää eli saadaan, mitä tilataan?

   Vastaa

   1. Lau­takun­ta palaut­ti tään kaa­van, kos­ka oli eri mieltä viras­ton kanssa. Lau­takun­nan enem­mistö (kok, sd) kuitenkin on sitä mieltä, että lop­ut Hert­toniemen teol­lisu­usalueesta pitää vara­ta teol­lisu­udelle sitä ajatellen, että joskus täl­lä vuo­sisadal­la tai seu­raaval­la ilmaan­tu­isi kysyn­tää teollisuustonteille.

      Vastaa

2. “Mitenkähän lain­var­ti­jat suh­tau­tu­isi­vat siihen, jos kaupun­ki ottaisi tavak­seen ostaa merkit­tävästi asun­to­ja joltain alueelta, investoi­da alueen kun­nos­tamiseen ja rahoit­taa tämän ostamien­sa asun­to­jen arvonnousulla.”

   Siitä vain toimek­si. Lain­var­ti­joil­la ei nokan kop­ut­tamista. Mik­si arvon­nousu pitäisi yksi­no­maan antaa yksi­tyiselle pääomalle?

   Kaupungilla on val­ta­vat resurssit tähän. Osan rahoituk­ses­ta Helsin­ki voi hyvin jär­jestää myymäl­lä nyky­isin Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy:n omis­tamia vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja (3500 kpl) eri­tyis­es­ti kan­takaupun­gin alueelta. 500 miljoon­aa on niistä irroitet­tavis­sa helposti.

   Vastaa

   1. Vesa
      Asun­to­hank­in­ta ei saa myy­dä omis­tami­aan asun­to­ja. Verova­pau­den ehto.

      Vastaa

3. Taisitkin jo maini­ta aikaisem­min, mut­ta mik­si kaupun­ki ei raken­na markki­nae­htoisia vuokrat­alo­ja noiden köy­häin­talo­jen sijaan? Niitä olisi varaa rak­en­taa melkein lop­ut­tomasti, kun vuokratuo­tot kat­ta­vat investoin­tikus­tan­nuk­set niin hel­posti nyky­isil­lä vuokratasoilla.

   Ja jos vahin­gos­sa raken­net­taisi­in niin paljon, että vuokrata­so saataisi­in lasku­un, niin se vas­ta kansalaista hyödyttäisikin.

   Vastaa

4. Olen helpot­tunut, että kaupung­in­hal­li­tus antaa lausun­non eikä lau­takun­ta. On vähän ris­tiri­itainen tunne esimerkik­si Ram­sin­niemeä kopskev­as­ta osas­ta. Minä en halu­aisi asuinaluet­ta Ram­sin­niemeen, mut­ta ei se kyl­lä mikään koko maakun­taa koske­va asia ole. 

   Toisaal­ta jos Ram­sin­nie­mi kuu­luu Uuden­maan viher­aluei­den parhaim­paan kym­menyk­seen (kuten maakun­takaa­van taus­ta-aineis­tos­ta voi ehkä päätel­lä), en näe miten liit­to kaavas­saan voisi jät­tää sen huomiotta. 

   En tosin itsekään ole var­ma mil­lä tasol­la suo­jelupäätök­set pitäisi tehdä: kun­nan, maakun­nan vai val­tion­hallinnon tasol­la (vai maailman?).

   Vastaa

5. Kyl­lä tuo­ta maakun­takaavalausun­toe­hdo­tus­ta olisi kan­nat­tanut kri­ti­soi­da voimakkaam­mil­la sanoil­la kuin että se on “jopa vähän aggressiivinen”.

   Sen lisäk­si, että viras­ton ehdo­tuk­ses­sa kään­netään kaavahier­arkia päälaelleen ja vaa­di­taan usei­den viher­aluei­den ja kult­tuuriym­päristö­jen heiken­tämistä maakun­takaavas­sa ja vih­ery­hteysmerkin­nän typ­istämistä ekol­o­gis­es­ta yhtey­destä pelkäk­si virk­istysy­htey­dek­si, siinä myös vedo­taan virheel­lis­es­ti raideliikenteeseen.

   Tässä on lain­aus lausuntoehdotuksesta:

   “Melkin, Ram­sin­niemen, Var­tiosaaren, Hämeen­lin­nan­väylän itäpuolen sekä Tuo­marinkylän kar­tanon eteläpuolis­ten alueen osalta maakun­takaavamerk­in­tö­jen tulee tur­va­ta Helsin­gin yleiskaavoituk­sen tavoit­teet. Val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävien raken­net­tu­jen kult­tuuriym­päristö­jen ja maakun­nal­lis­es­ti merkit­tävien kult­tuuriym­päristö­jen ‑merk­in­tä ei saa estää aluei­den kult­tuuri­ar­vot huomioivaa tiivistämistä, eri­tyis­es­ti raideli­iken­teen varrella.”

   Mis­sään noista lausun­nos­sa maini­tu­ista paikoista ei ole raideli­iken­net­tä muu­ta kuin yleiskaaval­u­on­nok­ses­sa. Miten on mah­dol­lista, että virkamiehistä on täysin luon­te­vaa perustel­la suun­nitel­maa suun­nitel­mal­la itsellään?

   Vastaa

   1. On kuitenkin niin, että kun yleiskaa­va on hyvåäksyt­ty, se menee maakun­takaa­van ohi. Nyt puhutaan maakun­takaavae­hdo­tuk­ses­ta, joka ei siis vielä ohjaa yleiskaavoitusta.

      Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   On kuitenkin niin, että kun yleiskaa­va on hyvåäksyt­ty, se menee maakun­takaa­van ohi. Nyt puhutaan maakun­takaavae­hdo­tuk­ses­ta, joka ei siis vielä ohjaa yleiskaavoitusta.

   Näin kyl­lä, mut­ta on aika erikoinen tilanne, että yleiskaavae­hdo­tuk­sel­la pyritään ohjaa­maan maakuntakaavaehdotusta.

   Toki nyt voimas­sa ole­vaa maakun­takaavaa olisi tul­lut käyt­tää poh­jana yleiskaava­su­un­nit­telus­sa eikä senkään perus­teel­la olisi pitänyt esit­tää Ram­sin­niemen tai Var­tiosaaren rak­en­tamista (muiden mainit­tu­jen aluei­den tilanteeseen en valitet­tavasti ole ehtinyt perehtyä).

   Vastaa

   1. Var­tiosaari on val­lit­sevas­sa maakun­takaavas­sa valkoinen alue. Maakun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole esteitä sen rak­en­tamiselle. Kyl­lä tästä päätetään Helsingis­sä ja vain Helsingissä.

      Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Vesa
   Asun­to­hank­in­ta ei saa myy­dä omis­tami­aan asun­to­ja. Verova­pau­den ehto.

   Tämä ei ole este, vaan hidaste. Ratkeaa joko lob­bauk­sel­la tai hyvän vero­juristin avulla. 

   Yksi­ty­isille sijoit­ta­jille tun­tuu ole­van hyvin mah­dol­lista saa­da vaikka­pa ara-asun­to­jen osalta poikkeuslu­pia sään­nöstelystä vapau­tu­miseen, niin mik­sei sit­ten julk­ista sek­to­ria edus­ta­va kaupun­ki saisi lob­baa­mal­la tähän asi­aan joko jous­ta­van tulkin­nan tai muu­tok­sen säädök­si­in. Tai sit­ten vero­juristi rak­en­taa häkkyrän, jol­la pääo­ma voidaan vapauttaa.

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Var­tiosaari on val­lit­sevas­sa maakun­takaavas­sa valkoinen alue. Maakun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole esteitä sen rak­en­tamiselle. Kyl­lä tästä päätetään Helsingis­sä ja vain Helsingissä.

   Tässä on lain­aus Uuden­maan liiton 16.3.2015 Helsin­gin yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta anta­mas­ta lausunnosta:

   “Voimas­sa olevas­sa maakun­takaavas­sa Var­tiosaari on valkoista aluet­ta, eli sille ei ole osoitet­tu eri­ty­istä seudullista maankäyt­töä. Var­tiosaarel­la on val­takun­nal­lista kult­tuuriym­päristöar­voa (höyry­laivare­it­tien kesähuvi­la-asu­tus). Ram­sin­nie­mi puolestaan on virk­istys- ja suo­jelu­aluet­ta. 4. vai­he­maakun­takaa­van luon­nok­ses­sa Var­tiosaa­reen ja Ram­sin­niemeen on osoitet­tu uute­na maakun­nal­lis­es­ti arvokkaan kult­tuuriym­päristön ominaisuusmerkintä.

   Maakun­takaavas­sa on ollut tapana osoit­taa näin suurille väestömäärille asun­torak­en­tamiseen tarkoite­tut alueet taa­ja­mana, eikä valkoise­na alueena. Saaris­tossa paljon vähäisem­mätkin asu­tusti­hen­tymät, esim. pin­ta-alal­taan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomen­lin­na (noin 800 asukas­ta) on merkit­ty taa­ja­mak­si. Kult­tuuriym­päristöar­vot aset­ta­vat omat reunae­hton­sa alueen suunnittelulle.

   Tilanteessa, jos­sa kas­va­va väestömäärä lisää yhtä lail­la myös virk­istyskäyt­tö­painei­ta, tulee eri­tyisen tarkkaan harki­ta uusien vielä rak­en­ta­mat­tomien aluei­den käyt­töön ottoa. Maakun­takaa­van muut­tamisek­si taa­jam­a­toim­intoi­hin tarvi­taan enem­män taus­ta­ti­etoa ja vahvem­pia perustelu­ja. Var­tiosaari voisi vai­h­toe­htois­es­ti tar­jo­ta oival­lisen, seudullis­es­tikin merkit­tävän virkistysalueen.”

   Maakun­ta­hal­li­tus antoi kyl­lä Var­tiosaaren osayleiskaaval­u­on­nok­ses­ta poli­tikoin­nin seu­rauk­se­na hiukan löy­sem­män lausun­non, mut­ta sil­loinkin alku­peräi­nen lausun­toe­hdo­tus oli lin­jas­sa yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta annetun lausun­non kanssa.

   Vastaa

   1. Maakun­tali­iton lausun­to on se, minkä maakun­tali­it­to antoi. Esit­telijä ei ole maakuntaliitto.

      Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Var­tiosaari on val­lit­sevas­sa maakun­takaavas­sa valkoinen alue. Maakun­ta­hal­li­tuk­sen lausun­non mukaan ei ole esteitä sen rak­en­tamiselle. Kyl­lä tästä päätetään Helsingis­sä ja vain Helsingissä.

   Maakun­takaa­van valkoi­sista alueista on ker­rot­tu ympäristömin­is­ter­iön maakun­takaavoitus­ta koskevas­sa oppaas­sa sivul­ta 32 alka­en. Opas on ladat­tavis­sa täältä:

   http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_2000_sarja/Opas_6_Maakuntakaavan_sisalto_ja_esityst%284379%29

   Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to lob­baa Var­tiosaaren merkin­nän muut­tamista juuri sik­si, ettei valkoinen alue tue Var­tiosaaren rakentamista.

   Vastaa

10. Miten hyvin tas­apain­os­sa ovat mielestänne Helsin­gin viher­alueet idässä ja lännessä? 

    Oikeas­t­aan tarkoi­tan täl­lä kysymyk­sel­lä Helsin­gin kaakos­sa ja lounaas­sa sijait­se­via aluei­ta. Kun kaupun­gin kart­taa (tai pik­se­likart­taa) kat­soo, tulee alkaa mieleen nous­ta vaik­ka kuin­ka mon­ta pienem­pi­in alueisi­in liit­tyvää kysymys­tä. En vähät­tele idän suun­nan ulkoilu- ja virk­istysaluei­den, paljolti siis myös lähilu­on­non tarvetta. 

    Kysymyk­sessäni huoli pain­ot­tuu niiden lisäk­si myös noin kol­men kilo­metrin levyiselle kaistaleelle Helsin­gin län­sire­unal­la, jon­ka “betonipuolue” näyt­tää kaikesta päätellen yrit­tävän val­la­ta lähilu­on­nol­ta mm. vyörytystaktiikalla!

    Vastaa

11. Sakke:
    Miten hyvin tas­apain­os­sa ovat mielestänne Helsin­gin viher­alueet idässä ja lännessä? 

    Jos kysymyk­sesi oli tarkoitet­tu min­ulle, niin en aset­taisi län­nen ja idän viher­aluei­ta vas­takkain. Luon­toaluei­den säi­lyt­tämisen tulisi olla kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta ilman­su­un­nas­ta riippumatta.

    Mon­elta ongel­mal­ta olisi väl­tyt­ty, jos suun­nit­telu olisi aloitet­tu tarkastele­mal­la kaupun­gin itsen­sä ylläpitämää luontotietojärjestelmää.

    Vastaa

12. Han­na-Leena Yli­nen: Jos kysymyk­sesi oli tarkoitet­tu min­ulle, niin en aset­taisi län­nen ja idän viher­aluei­ta vas­takkain. Luon­toaluei­den säi­lyt­tämisen tulisi olla kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta ilman­su­un­nas­ta riippumatta.

    Mon­elta ongel­mal­ta olisi väl­tyt­ty, jos suun­nit­telu olisi aloitet­tu tarkastele­mal­la kaupun­gin itsen­sä ylläpitämää luontotietojärjestelmää.

    Ei hait­taa, vaik­ka vastasit.

    Noin sen kyl­lä oikeas­t­aan minäkin ajat­te­len. Jokainen alue tarvit­see oman lähilu­on­ton­sa, viher­alueen­sa ja puis­ton­sa. Sen lisäk­si, että jotkin kokon­aisu­udet ovat tärkeitä, tuo tärkeys voi esi­in­tyä joskus pienem­mässäkin mittakaavassa. 

    Häm­mästyin itse val­tavasti, kun löysin pari vuot­ta sit­ten aivan yllät­täen, uuden yleiskaa­van aiem­paa laa­jem­mak­si “kan­takaupungik­si” luokit­tele­mal­ta alueelta kas­vavia man­sikoi­ta. Helsin­gin lähilu­on­to on suun­nat­toman arvokas, mut­ta sitä pitää yrit­tää kaikin keinoin suo­jel­la pusku­trak­tor­eil­ta ja kaivinkoneilta. 

    Kauanko mah­taa muuten men­nä, että saamme seu­raa­vat liitos­alueet, edel­lis­ten lisäk­si? Nyt taitaisi olla jo Espoon vuoro luovuttaa …

    Vastaa