Asuntohankinta jouduttamaan Itä-Helsingin hallittua gentrifigaatiota

Asun­to­jen hin­taero kan­takaupun­gin ja Itä-Helsin­gin välil­lä on niin suuri, ettei se voi kestää. Jos­sain vai­heessa hip­ster­it alka­vat val­la­ta halpo­ja asun­to­ja, kuten kävi 1980-luvul­la Kallios­sa ja paraikaa Vallilas­sa. Merkke­jä tästä on näkyvis­sä esimerkik­si Roihuvuoressa.

Tätä kehi­tys­tä voisi vähän joudut­taa, kos­ka asuinaluei­den eriy­tymi­nen nykyiseen tapaan on huono jut­tu. Helsin­gin pitäisi kaivaa naf­tali­in­ista Asun­to­hank­in­ta Oy, joka ryhty­isi taas osta­maan asun­to­ja nimeno­maan Itä-Helsingistä ja vuokraisi niitä kohtu­ullisel­la hin­nal­la (14 – 15 €/m2) suun­na­tusti palkansaajille. 

Täl­lainen suun­taami­nen on mielestäni hyväksyt­tävää seg­re­gaa­tion tor­ju­misek­si ja myös sen takia, että pieni­palkkaiset palka­nsaa­jat ovat nykyisen asun­toti­lanteen suurimpia kär­si­jöitä. Täl­lä vuokral­la pystyy huole­hti­maan lain­o­jen koroista ja jääpi vähän säästöön tule­via perusko­r­jauk­sia vartenkin. Ei siis mak­sa mitään, mut­ta ei tuo­ta voit­toakaan. Voit­tona on parem­pi sosi­aa­li­nen tas­apaino. Se on kaupungille suuri voitto.

Liik­keel­lä on myös sijoit­ta­jia, jot­ka hamua­vat paljon korkeam­paa tuot­toa pääo­ma­lle ja joi­ta ei seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen kiin­nos­ta lainkaan.

25 vastausta artikkeliin “Asuntohankinta jouduttamaan Itä-Helsingin hallittua gentrifigaatiota”

  1. Itä-Helsin­gin kehit­tämi­nen on hyvä idea. Mut­ta esite­tyt lääk­keet ovat täysin väärät.

    Alueen ongel­mana on liian suuri vuokra-asun­to­val­taisu­us ja sen pain­ot­tumi­nen tuet­tuun vuokra-asumiseen. Eri­tyis­es­ti kokon­aiset vuokrat­alot ja ‑asun­toalueet aiheut­ta­vat ongelmia. Eri­laisen asumisen pitäisi olla parem­min sekoittunutta.

    Ongel­maa olisi syytä lähteä ratkaise­maan, ei osta­mal­la idästä lisää asun­to­ja kaupun­gin vuokrakäyt­töön, vaan myymäl­lä jär­jestelmäl­lis­es­ti kaupun­gin asun­to­ja omistusasunnoiksi.

  2. En tarkkana uisat asun­to­jen hin­toe­ja Itä-Helsingis­sä, mut­ta kun ote­tan huomioon hyvin ja fik­susti teh­dyn perusko­r­jauk­sen kus­tan­nus, järkevä hin­ta kun­nos­te­tusa tlaosa olev­as­ta siis­tistä käm­pästä. on n 3000 e/ m2. (Markois­sa, 18.000 joak 80-klu­vun lopoul­la taisi olal keskus­ta-asun­non bhitna…)

    Van­han huoneen­vuokralain määrit­tlemä 4 %:n korkeo tekee 120 e /vuosi = 10/kkm2 . Järkevä hoito­vat­sike on 4–5 e /m2kk. Eli Oden ehdo­tus kuu­lostaa hyvältä.

    Ei olisi mikään huono aja­tus tar­jo­ta Asun­toahnk­in­na osakkuuk­si myös suiuren yleisön merkit­täviksi. 4 pros­etin jok­senekin var­ma tuot­to ja arvon säi­lymi­nen ovat aikamoinen valtti.

    Nor­jan öljyra­has­ton arvioitu ja tavoitelt­tu reaa­li­nen tuot­to on 4 % /vuosi.

    Vas­tu­un­tun­toisia sijoit­ta­jia on, luul­tavasti sijoiti´tjaien enem­mistö, ja töää voi heitä kiin­nos­taa. Sem­minkin, kun likein toteutet­tuna kohde olisi myös kohta­laisen likvidi.

    1. Ei olisi mikään huono aja­tus tar­jo­ta Asun­toahnk­in­na osakkuuk­si myös suiuren yleisön merkit­täviksi. 4 pros­etin jok­senekin var­ma tuot­to ja arvon säi­lymi­nen ovat aikamoinen valtti.

      Olisi hyu­vin huono aja­tus ottaa mui­ta osakkai­ta Asun­to­hank­in­taan. Yhtiön verova­paus menisi eikä’ se voisi har­joitaa suun­nat­tua vuokraus­ta eikä rajoit­taa voiton­mak­si­moin­tia, kos­ka osakey­htiöla­ki ei hyväksy mitään mui­ta tavoit­tei­ta kuin voiton.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Pet­teri. ARA-asun­to­ja ei saa myy­dä omistusasunnoiksi. 

    Tämä on toki yksi lain­säädän­nölli­nen ongel­ma, joka pitää ratkaista, jot­ta Itä-Helsinkiä voidaan kehittää. 

    Kuin­ka suuri osa Helsin­gin asun­noista muuten on nykyään Ara-rajoi­tusten piirissä?

  4. Pet­teri:
    Kuin­ka suuri osa Helsin­gin asun­noista muuten on nykyään Ara-rajoi­tusten piirissä? 

    Tästä vaikut­taa itse asi­as­sa ole­van vaikeaa löytää tarkkaa tietoa. Joka tapauk­ses­sa Helsin­gin kaupungilla on tuhan­sia asun­to­ja, jot­ka ovat vapau­tuneet Ara-sään­telystä tai eivät ole koskaan sen piiris­sä olleetkaan. Lisäk­si asun­to­ja vapau­tuu lisää tulevaisuudessa.

    Helsin­gin kaupun­gin olisi mielestäni syytä tehdä suun­nitel­ma, jos­sa myy­dään vuokra-asun­to­ja omis­tusasun­noik­si alueil­la, jot­ka nykyään liian vuokra-asuntovaltaisia.

  5. Helsin­gin kaupun­gin asun­not Oy (Heka) on Helsin­gin kaupun­gin kokon­aan omis­ta­ma yhtiö, joka omis­taa noin 44.000 ara-asun­toa. Lisäk­si kaupun­ki omis­taa muu­ta kaut­ta noin 15.000 asun­toa. Tähän jälkim­mäiseen pot­ti­in sisäl­tyy myös kan­takaupungis­sa (= kalli­ita) ole­via asun­to­ja, jot­ka on heikohkol­la vuokrata­sol­la vuokrattuja.

    Hekan (siis 44.000 kpl) omis­tamien asun­to­jen yhteispin­ta-ala on noin 2,7 milj.m2!!!. Käyt­täen varovaista 3.000 euroa neliöhin­taa, tulee näi­den arvok­si 8,1 mrd euroa. Hekalla on net­tovelkaa noin 2 mrd euroa, jol­loin net­to­var­al­lisu­ut­ta Hekalla on noin 6 mrd euroa. Tälle net­to­var­al­lisu­udelle Heka Oy tuot­ti 2014 vain 31 milj euron net­to­tu­lok­sen pois­to­jen ja korko­jen jäl­keen. Tuloveroa yhtiö ei mak­sa. Tuo­tok­si jää siis vain 0,5%. Pois­tot kuvaa­vat suun­nilleen ko. talo­jen kor­jaus­meno­ja (noin 1 %/vuosi em. käyvästä arvosta)

    Vuokratuo­tot brut­tona oli­vat 354 milj. euroa eli 4,4% edel­lä arvioidulle asun­to­jen käyvälle arvolle. Korkei­den toim­intaku­lu­jen jäl­keen toim­intakatet­ta ennen pois­to­ja ja rahoi­tusku­lu­ja jäi 152 milj.euroa eli vajaa 2 % asun­to­jen käyvälle arvolle. Keskivuokra 10,82 euroa/m2/kk.

    Jonkin ver­ran asun­tosi­joit­tamista har­ras­ta­neena voi sanoa, että tuot­to on ollut huono. Kak­si syytä: 

    - vuokrata­so (ka. 10,82) on alhainen ja Osmokin viit­taa 14–15 euroa/m2 ole­van vielä kohtu­ulli­nen. Eli koro­tus­varaa 30–40%.
    — toim­intaku­lut 212 milj.euroa/vuosi ovat korkeat. Tekee 6,44 euroa/m2/kk. Pitäisi olla alle 5 euron, eli noin 25 % leikattavissa. 

    Johtopäätök­seni on, että Heka Oy:n toimin­nas­sa on paljon tehostet­tavaa. Ymmär­rän kaupun­gin tarpeen tar­jo­ta kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, mut­ta nyt vuokrat ovat liian alhaiset. Liian moni kaupun­gin asun­nois­sa asu­va vuokralainen pysty­isi mak­samaan ihan markki­navuokria, eli hal­vat vuokra­sopimuk­set pitää poh­jau­tua tarve­hark­in­taan (esim. tulo­jen tarkistus).

    Hekan toim­intaku­luis­sa on pika-ana­lyysin poh­jal­ta jotain pahasti pielessä. Eri­tyis­es­ti palvelu­iden ja muut ostot (yht. 147 milj.euroa) ovat epäi­lyt­tävän korkeat. Vuo­taako lai­va vääri­in käsiin? 

    Asun­to­hank­in­taa voi kyl­lä käyt­tää asun­to­jen han­k­in­taan Itä-Helsingistä Osmon esit­tämäl­lä taval­la. Siinä näyt­täisi ole­van enem­män taloudel­lis­takin järkeä kuin mitä on Heka Oy:n nykyisessä toiminnassa.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Olisi hyu­vin huono aja­tus ottaa mui­ta osakkai­ta Asun­to­hank­in­taan. Yhtiön verova­paus menisi eikä’ se voisi har­joitaa suun­nat­tua vuokraus­ta eikä rajoit­taa voiton­mak­si­moin­tia, kos­ka osakey­htiöla­ki ei hyväksy mitään mui­ta tavoit­tei­ta kuin voiton. 

    Tarkkaan ottaen taitaa olla, että Oy-laki hyväksyy muutkin tavoit­teet, jos ne on yhtiöjärjestyk­seen kirjattu.

    1. Mut­ta kuka ostaisi osakkei­ta yhtiöstä, joka ilmoit­taa tavoit­teek­seen tukea kaupun­gin asun­topoli­it­ti­sa tavoit­tei­ta ja seg­re­gaa­tion vastustamista?

  7. Mik­si lain­säädän­nössä asun­to­ja omis­ta­van asunto-oy:n ei tarvitse (tai ei oikeas­t­aan saa) tuot­taa voit­toa, mut­ta asun­to­ja omis­ta­van taval­lisen oy:n pitää tehdä voittoa?

    1. Ei yhtiön ole pakko tuot­taa voit­toa, mut­ta osa osakkaista ei voi tehdä täl­laista päätöstä vähem­mistöosakkaiden tappioksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta kuka ostaisi osakkei­ta yhtiöstä, joka ilmoit­taa tavoit­teek­seen tukea kaupun­gin asun­topoli­it­ti­sa tavoit­tei­ta ja seg­re­gaa­tion vastustamista? 

    Eikö tätä kan­nat­taisi käytän­nössä kokeil­la? Tulos voi yllät­tää, saa­vathan kaiken­laiset joukko­ra­hoi­tus­pro­jek­titkin kannatusta…

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Hekan kan­nas­ta val­taosa on ARA-asun­to­ja, joista ei saa ottaa voittoa.

    Minus­ta koko asumisen tuk­i­jär­jestelmä on varsin huonos­ti toimi­va ja Ara lain­säädän­tö erityisesti.

    Ongel­man perussyynä on ide­olo­gia, jon­ka mukaan yhteiskun­ta tukee asum­ista rak­en­ta­mal­la ja ylläpitämäl­lä ali­hin­noitel­tu­ja vuokra-asun­to­ja alueil­la, joil­la asun­noille on korkea kysyn­tä. Tuos­sa läh­estymis­tavas­sa on usei­ta ongelmia. 

    Ensim­mäi­nen ongel­ma on ali­hin­noitel­lun asumisen sosi­aa­li­nen kohden­tu­mi­nen vain niille, jot­ka asu­vat halvois­sa asun­nois­sa. Kaikille niitä ei koskaan riitä, minus­ta sosi­aal­i­tukien pitäisi perus­tua tarpeeseen, ei arvon­ta- tai sukuoikeustyyp­piseen asun­non­jakoon, jos­sa jotkut voit­ta­vat elinikäisen hal­van asumisen toisille jää käteen tyhjä arpalip­pu ja tuol­lais­ten onnen­potku­jen perus­teel­la samas­sa tilanteessa ole­vien ihmis­ten käytän­nön sosi­aal­ituet vai­htel­e­vat suuresti. 

    Toinen ongel­ma on, että ali­hin­noitel­lut asun­not johta­vat resurssien tehot­tomam­paan käyt­töön, hal­vasti asun­nos­ta ei kan­na­ta muut­taa pois eikä pienem­päänkään muut­ta­mi­nen paljon houkuttele.

    Kol­mas ongel­ma on, että sosi­aa­li­nen asum­i­nen heiken­tää tar­jo­ta asun­to­ja markki­nae­htois­es­ti, kos­ka yhteiskun­nan tuke­ma ali­hin­noitel­tu sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to aiheut­taa markki­nahäir­iön. Miten tuo markki­nahäir­iö nykyään näkyy? No, tietysti siinä, että ali­hin­noitel­tu­i­hin kaupun­gin asun­toi­hin on val­ta­van pitkät jonot eikä niitä ole saatavis­sa. Toisaal­ta markki­nae­htoisen vuokra­markki­nan puolel­la tar­jon­taa on vähän, joka nos­taa vapaat vuokrat korkeam­malle kuin jos kaik­ki asun­not vuokrat­taisi­in markkinaehtoisesti.

    Neljäs ongel­ma on, että asum­is­pu­lan ratkaisu­un on vain kak­si keinoa, joko raken­netaan enem­män asun­to­ja tai asu­taan nyky­i­sis­sä asun­nois­sa tiheäm­min. Kumpaankaan sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei ole hyvä lääke. Parem­pi olisi tukea suo­raan asun­to­jen rakentamista.

    Minus­ta asun­topoli­ti­ikas­sa olisi syytä tehdä muu­tos, jos­sa Ara-sään­telystä luovu­taan ja kaik­ki kaupun­gin asun­not jatkos­sa hin­noitel­laan markki­nae­htois­es­ti. Markki­nae­htois­es­ti määräy­tyvistä vuokrista saadaan lisää tulo­ja, joista osa voidaan sit­ten käyt­tää asun­to­jen han­k­in­taa sel­l­aisil­ta Helsin­gin seudun alueil­ta, joil­la on vain vähän vuokra-asun­to­ja sekä tukeen, jol­la edesaute­taan uusien asun­to­jen rak­en­tamista alueil­la, joil­la niitä ei muuten rakennu.

    Samal­la olisi myös syytä jär­jestelmäl­lis­es­ti myy­dä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, alueil­la, jois­sa niitä on paljon ja pyrk­iä tilanteeseen, jos­sa eril­lisiä vuokrat­alo­ja on mah­dol­lisim­man vähän ja asun­torakenne on taloko­htais­es­ti sekoittunut.

    1. tukeen, jol­la edesaute­taan uusien asun­to­jen rak­en­tamista alueil­la, joil­la niitä ei muuten rakennu.

      Jos jon­nekin ei raken­nu markki­nae­htois­es­ti asun­to­ja, eikä se viit­taa siihen, että asum­i­nen noil­la alueil­la ei ole aivan tois´velistan kär­jessä. Mik­si noille alueille pitäisi väk­isin rakentaa?

  10. Osmo Soin­in­vaara: Jos jon­nekin ei raken­nu markki­nae­htois­es­ti asun­to­ja, eikä se viit­taa siihen, että asum­i­nen noil­la alueil­la ei ole aivan tois´velistan kär­jessä. Mik­si noille alueille pitäisi väk­isin rakentaa? 

    On ole­mas­sa aluei­ta, joil­la kaupunki­rak­en­teel­li­sista syistä on edullista saa­da uut­ta asun­tokan­taa, vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen olisikin tekni­sistä syistä kalli­im­paa kuin helpom­mil­la alueil­la, jot­ka kuitenkin sijait­se­vat syr­jem­mässä. Ton­tin myyn­ti hal­val­la tai jopa negati­iviseen hin­taan on aina ajoit­tain yhteiskun­nan intressissä.

    Toinen vas­taa­va tilanne on, kun alueen jo hal­lit­se­val­la, usein vuokrata­hol­la ei suo­raan ole niin voimakas­ta markki­nain­tres­siä rak­en­taa lisää eli tiivistää aluet­ta, vaik­ka taas kaupun­gin intres­sis­sä olisi syytä saa­da aikaan tiivistymistä.

  11. Kuin­ka val­it­set asukkaat: palka­nsaa­ja, ok. Etusi­jal­la alem­pi vai korkeampi palk­ka? Yksi vai kak­si palka­nsaa­jaa per talous? Sama­palkkai­sista se jol­la on suurem­pi per­he vai se jol­la van­hem­mat huole­hdit­ta­vana? Vai help­po reit­ti, hitas-arvon­nan kaltainen tai Aso-jonon?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Pet­teri. ARA-asun­to­ja ei saa myy­dä omistusasunnoiksi.

    ara.fi:

    “ARA voi myön­tää hake­muk­ses­ta vapau­tuk­sen ARA-vuokra-asun­to­ja koske­vista rajoituk­sista. Vapaut­tamisen edel­ly­tyk­senä on, että se edis­tää alueen asun­tomarkki­noiden toimivu­ut­ta tai ehkäisee asun­to­jen vajaakäyt­töä ja siitä aiheutu­via taloudel­lisia mene­tyk­siä tai siihen on muu eri­tyi­nen syy. Vapau­tus voidaan myön­tää kaik­ista tai osas­ta rajoituk­sia ja sille voidaan aset­taa ehtoja.”

    Onko kaupun­ki tes­tannut ja hak­enut vapau­tus­ta? Perustelu­na voisi käyt­tää vaik­ka val­tavaa asun­top­u­laa, vapau­tu­vien varo­jen käyt­tämistä uusien ara-kohtei­den rak­en­tamiseen, alueel­lisen seg­re­gaa­tion tor­ju­mista ja mitä muu­ta nyt mieleen juo­lah­taa. Ja huom. myyjänä ei ole voit­toa tavoit­tel­e­va taho, vaan niin julk­isy­hteisö kuin voi olla eli kaupunki.

    1. Vesa, tuo on maakun­tapykälä, joka kos­kee aluei­ta, joil­la Ara-asun­not jäävät tyhjilleen. Huhu­jen mukaan luvan voi saa­da myös keskus­taa lähel­lä ole­va taho.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa, tuo on maakun­tapykälä, joka kos­kee aluei­ta, joil­la Ara-asun­not jäävät tyhjilleen. Huhu­jen mukaan luvan voi saa­da myös keskus­taa lähel­lä ole­va taho.

    Kepu pet­tää aina…

  14. Pet­teri:
    Itä-Helsin­gin kehit­tämi­nen on hyvä idea. Mut­ta esite­tyt lääk­keet ovat täysin väärät.

    Alueen ongel­mana on liian suuri vuokra-asun­to­val­taisu­us ja sen pain­ot­tumi­nen tuet­tuun vuokra-asumiseen. Eri­tyis­es­ti kokon­aiset vuokrat­alot ja ‑asun­toalueet aiheut­ta­vat ongelmia. Eri­laisen asumisen pitäisi olla parem­min sekoittunutta.

    Ongel­maa olisi syytä lähteä ratkaise­maan, ei osta­mal­la idästä lisää asun­to­ja kaupun­gin vuokrakäyt­töön, vaan myymäl­lä jär­jestelmäl­lis­es­ti kaupun­gin asun­to­ja omistusasunnoiksi. 

    Kuvaile­masi ongel­ma on ongel­ma sen takia, että niitä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja on liian vähän. Helsingis­sä on sen ver­ran suuri mas­sa syräy­tyneitä, alko­holis­te­ja, narko­maane­ja, työt­tömiä yksin­huolta­jaäite­jä, mie­len­ter­veyskuntoutu­jia, maa­han­muut­ta­jia, vanki­lakun­de­ja jne. että kun sosi­aal­isia kämp­piä ale­taan jakaa tarve­harkin­nan mukaises­ti, ei niitä enää muille jääkään. Sit­ten on yksit­täi­nen ker­rosta­lo, jon­ka joka rapus­sa asuu 2–3 ongel­mat­a­paus­ta ja muis­sa kämp­is­sä on kieli­taidot­to­mia mamu­ja, pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä ja työt­tömiä yksin­huolta­jia. Pieni­palkkaisten duu­nar­ien on mak­set­ta­va sikavuokraa yksi­tyiselle ja haet­ta­va siihen tukea erikseen.

    Jos edullisia vuokra-asun­to­ja olisi niin paljon, että niitä riit­täisi pien­i­t­u­loisille työn­tek­i­jöillekin, ongel­mat­alo­ja ja aluei­ta olisi vähem­män ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li toimisi. Yhdessä rapus­sa ei olisikaan kuin mak­simis­saan yksi ongel­mat­a­paus ja pienem­pi pros­ent­ti asukkaista eläisi tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Kuudelta duu­ni­in lähtevä rak­sa­janu ei kauaa viit­sisi kuun­nel­la narkkikäm­pän elämää ja ehkä jopa uskaltaisi puut­tua asiaan.

  15. Asun­to­jen hin­taero kan­takaupun­gin ja Itä-Helsin­gin välil­lä on niin suuri, ettei se voi kestää. Jos­sain vai­heessa hip­ster­it alka­vat val­la­ta halpo­ja asun­to­ja, kuten kävi 1980-luvul­la Kallios­sa ja paraikaa Vallilas­sa. Merkke­jä tästä on näkyvis­sä esimerkik­si Roihuvuoressa.

    Samaan aikaan kun kouluikäis­ten las­ten van­hem­mat alka­vat pelaile­maan sen kanssa, ettei oma jälkikasvu joudu liian s2-rikkaalle alueelle, ja päkkaupunkiseudulle on tuolos­sa vuo­tuisel­la tahdil­la jonk­in­moinen viisunumeroinen luku historiallisesti/tilastollisesti huo­mat­ta­van huonos­ti inte­groitu­vaa ja työl­listyvää lisäväestöä?

    Minä vil­pit­tömästi toivon, että olet oike­as­sa, ja minä väärässä, mut­ta en vain oikein usko sitä.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Olisi hyu­vin huono aja­tus ottaa mui­ta osakkai­ta Asun­to­hank­in­taan. Yhtiön verova­paus menisi eikä’ se voisi har­joitaa suun­nat­tua vuokraus­ta eikä rajoit­taa voiton­mak­si­moin­tia, kos­ka osakey­htiöla­ki ei hyväksy mitään mui­ta tavoit­tei­ta kuin voiton.

    Tämä sinän­sä yleinen harhalu­u­lo on hyvä kor­ja­ta — Osakey­htiöla­ki nimeno­mais­es­ti hyväksyy myös yhteiskun­nal­liset tms. tavoit­teet. Voiton tuot­ta­mi­nen on ain­oas­taan ole­tus, asi­as­ta voidaan vapaasti määrätä toisin. 

    Osakey­htiöla­ki 1:5 § “Toimin­nan tarkoi­tus. Yhtiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.”

    1. Vaas
      Olet peri­aat­teessa ihan oike­as­sa, mut­ta JOS tähän ale­taan otta­maan ulkop­uolisia sijoit­ta­jia, nuo yhteiskun­nal­liset tavoit­teet joutu­vat vähän ris­tiri­itaiseen valoon.

  17. Peter: Kuvaile­masi ongel­ma on ongel­ma sen takia, että niitä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja on liian vähän. Helsingis­sä on sen ver­ran suuri mas­sa syräy­tyneitä, alko­holis­te­ja, narko­maane­ja, työt­tömiä yksin­huolta­jaäite­jä, mie­len­ter­veyskuntoutu­jia, maa­han­muut­ta­jia, vanki­lakun­de­ja jne. että kun sosi­aal­isia kämp­piä ale­taan jakaa tarve­harkin­nan mukaises­ti, ei niitä enää muille jääkään. Sit­ten on yksit­täi­nen ker­rosta­lo, jon­ka joka rapus­sa asuu 2–3 ongel­mat­a­paus­ta ja muis­sa kämp­is­sä on kieli­taidot­to­mia mamu­ja, pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä ja työt­tömiä yksin­huolta­jia. Pieni­palkkaisten duu­nar­ien on mak­set­ta­va sikavuokraa yksi­tyiselle ja haet­ta­va siihen tukea erikseen.

    Jos edullisia vuokra-asun­to­ja olisi niin paljon, että niitä riit­täisi pien­i­t­u­loisille työn­tek­i­jöillekin, ongel­mat­alo­ja ja aluei­ta olisi vähem­män ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li toimisi. Yhdessä rapus­sa ei olisikaan kuin mak­simis­saan yksi ongel­mat­a­paus ja pienem­pi pros­ent­ti asukkaista eläisi tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Kuudelta duu­ni­in lähtevä rak­sa­janu ei kauaa viit­sisi kuun­nel­la narkkikäm­pän elämää ja ehkä jopa uskaltaisi puut­tua asiaan.

    Ikuisu­u­songel­ma: Mitä sit­ten tehdään niille narko­maaneille jot­ka on heit­et­ty ulos huumeluukus­ta? Täl­lä het­kel­lä narko­maan­it pyritään sijoit­ta­maan tiet­ty­i­hin taloi­hin, mut­ta ei kuitenkaan johonkin valit­tuun kaupungi­nosaan. Tämä on minus­ta järkevin vai­h­toe­hto, jol­loin nämä ihmiset eivät häir­itse esimerkik­si yh-per­heen elämää, mut­ta heil­lä on kuitenkin kat­to pään päällä. 

    Pako­lais­ten kohdal­la on selvät erot siten että heitä sijoite­taan sitä enem­män tietylle alueelle mitä köy­hempi se on. Vierask­ielis­ten osu­ud­es­ta eri Heka-alueil­la on ole­mas­sa ihan tilas­totkin. Toisaal­ta eräs vihreä nuori nainen ehdot­ti toril­la, että varakkaiden aluei­den kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin sijoite­taan vain pako­laisia. Tässä var­maan kul­tainen keski­tie on paras.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.