Vapaasta autoedusta luovuttava

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Tätä ohjel­mako­htaa on muutet­tu merkit­tävästi kom­ment­tien perus­teel­la, joten osa kom­menteista kohdis­tuu van­hen­tuneeseen tekstiin. 

====

Vaik­ka asia tun­tuu pieneltä, se voit­taa ener­gian­säästökeinona mon­ta enem­män main­os­tet­tua. Pääkaupunkiseudun liiken­nepoli­ti­ikas­sa asial­la on suurehko merkitys

Vas­tauk­se­na korkeaan veroas­t­eeseen Suomes­sa on tul­lut tavak­si mak­saa osa palka­s­ta aliv­erotet­tuina luon­taise­tu­ina. Eräs täl­lainen on vapaa autoe­tu. Työ­nan­ta­ja antaa työn­tek­i­jän käyt­töön auton, jol­la hän saa ajaa niin paljon kuin jak­saa ja ehtii. Vapaan autoe­dun vero­tusar­voa on aika-ajoin nos­tet­tu, mut­ta tämä ei ole pois­tanut sen pääon­gel­maa, autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen jäämistä nol­laan tai hyvin alas. 

Vapaan autoe­dun ongel­ma ei ole veronkier­rossa vaan siinä, että se kan­nus­taa väärään liiken­nekäyt­täy­tymiseen. Autoa ylikäytetään ja julk­ista liiken­net­tä alikäytetään, kun autol­la ajami­nen on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista.  Kun Suo­mi on sitoutunut kasvi­huonepäästö­jen vähen­tämiseen – liiken­teen päästöt eivät kuu­lu päästökaup­pasek­tori­in vaan kansal­lisi­in kiin­tiöi­hin – vapaa autoe­tu sälyt­tää säästämisvelvoit­teen korostet­tuna muille.

Vapaan autoe­dun vero­tusar­vo perus­tuu ole­tuk­seen, että autol­la aje­taan 18 000 km/vuosi. Vero­tusar­voa korote­taan 0,18 euroa/km, jos henkilön työ­mat­ka on niin pitkä, että on syytä olet­taa kilo­metri­ra­jan ylit­tyvän. Pitkästä työ­matkas­ta aiheutu­vat ylimääräiset kilo­metrit mak­sa­vat siis noin 0,09 €/km. Päätet­täessä yksit­täis­es­tä matkas­ta —  autol­la, julk­isil­la tai ei ollenkaan — mar­gin­aa­likus­tan­nus on edelleen nol­la, kos­ka verot­ta­jan arvio perus­tuu vain työ­matko­jen pitu­u­teen ja mah­dol­lis­es­ti kesämökin sijain­ti­in mut­ta ei tosi­asi­as­sa ajet­tui­hin kilo­me­trei­hin. Jos ajaa oma­l­la autol­laan työ­na­joa, siitä mak­se­taan verot­tomana kor­vauk­se­na 0,46 €/km.

Autoe­t­ua voidaan perustel­la sil­loin, kun työhön kuu­luu huo­mat­ta­van paljon autol­la ajoa. Ei ole järkevää, että työa­jo­ja ja yksi­ty­isajo­ja varten pitäisi olla eri autot. Autoe­dus­ta tulisi päästä eroon, kun se on tosi­asialli­nen palka­n­mak­sun muo­to eikä työa­joa ole merkittävästi. 

 

Niin­pä:

Palka­n­mak­su vapaan autoe­dun muo­dos­sa tulee lopet­taa sil­loin kun kyse on pelkästä palka­n­mak­sun muo­dos­ta, eikä jär­jeste­lyä voi­da perustel­la merkit­täväl­lä määräl­lä työajoa.

125 vastausta artikkeliin “Vapaasta autoedusta luovuttava”

  1. Kan­nate­taan mut­ta eri syys­tä kuin Ode. Autoe­t­u­au­tol­la ei voi ajel­la kilo­metriko­r­vauk­sia. Pakot­ti­vat vai­mon otta­maan työ­suhdeau­ton ja kyl­lä tämä miinuk­selle menee reip­paasti omaan autoon ver­rat­tuna. Autoe­tu ei ole ainakaan meil­lä varsi­nais­es­ti mikään etu.

  2. Aika moni tarvit­see työssään autoa ja ajot menevät työ­nan­ta­jan mak­set­taviksi. Nehän ovat työn kus­tan­nuk­sia. Voidaan tietenkin mak­saa kilo­metriko­r­vaus­ta, joka on joskus sopi­va jär­jestelmä ja joskus työ­nan­ta­jalle paljon kallimpaa, joskus taas työn­tek­i­jälle epä­talodel­lista. Ei voi­da vaa­tia, että työn­tek­i­jä han­kkii oma auton, jos työssä autoa tarvi­taan. Kaik­ki eivät asu Kata­janokalla eikä jokainen työ­paik­ka ja asi­akas ole Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Tavaraakin pitää kul­jet­taa mukana. Työ­nan­ta­ja ei ole kovin tyy­tyväi­nen, jos julk­i­sisil­la kulkuneu­voil­la asi­akkkaan luona käyn­ti­in menee paljon enem­män aikaa. Kuka sen mak­saa? Työn­tek­i­jälle vähem­män palkkaa? Mak­saako asi­akas tämän takia enem­män? Vai kor­vaako val­tio, kun ker­ran meni tekemään hölmöjä sopimuk­sia. Kun tuot­tavu­us täl­lä kon­stil­la huononee, niin jää vähem­män mah­dol­lisuuk­sia hyv­in­voin­nin kus­tan­nusten mak­samiseen. Kaik­keen siihen kivaan, jota vihreätkin näp­pärästi keksivät.

  3. Kan­natan. Entäpä työ­matkavähen­nyk­set: yksikin hep­pu ajoi viikot­tain Kris­ti­inakaupungista Sal­laan rajavar­ti­jan hom­mi­in. Eipä paljon tarvin­nut veroa maksaa.

    Touko Met­ti­nen
    10 000 km las­ten har­ras­tusajo­ja vuodessa

  4. Aluk­si aja­tus vähän tök­ki — mut­ta tot­ta puhuen tässä on järkeä. Kannatan.

  5. Osmo:

    Autoa ylikäytetään ja julk­ista liiken­net­tä alikäytetään, kun autol­la ajami­nen on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista.

    Vapaan autoe­t­u­au­ton käyt­tämi­nen ei ole mar­gin­aa­likus­tan­nuk­seltaan ilmaista.
    Ennakon­pidä­tys suorite­taan lasken­nal­lisen 18000 yksi­ty­isajok­ilo­metrin mukaan. Jos ajaa vähem­män voi veroe­hdo­tuk­sen saat­u­aan kor­ja­ta oikean kilo­metrimäärän ja saa veron­palau­tus­ta. Jos ajaa enem­män on siitä myös velvol­lisu­us ilmoit­taa verot­ta­jalle. Ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa (esimerkik­si päivit­täi­nen työ­mat­ka-ajo enem­män kuin 18000 kilo­metriä vuodessa) verot­ta­ja tekee kyse­lyn ja velvoit­taa anta­maan selvi­tyk­sen ajokilometreistä.

    Vero­tuk­ses­sa täysautoe­t­u­au­tol­la aje­tun yksi­ty­isajon hin­ta on tänä vuon­na 0,18€/km.

    1. Vero­tuk­ses­sa täysautoe­t­u­au­tol­la aje­tun yksi­ty­isajon hin­ta on tänä vuon­na 0,18€/km.

      Kun tehdään toisin päin, aje­taan fir­man ajoa oma­l­la kot­terol­la, siitä voi mak­saa vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta 0,45 €/km. Jom­mankum­man näistä luvuista on olta­va väärin, kun ne molem­mat kuitenkin kuvaa­vat autoilun hintaa.
      Mut­ta kiitos, en todel­la tien­nyt, että ylimääräi­sistä kilo­me­treistä pitäisi ilmoit­taa. Eivät tosin tien­neet nekään autoe­dun käyt­täjät, joiden kanssa olen asi­as­ta keskustellut.

      1. Jos ajaa omia ajo­ja vähem­män kuin 18000 km/vuosi saa autoe­dus­ta mak­set­tua veroa takaisin (kun­han pitää ajopäiväkir­jaa) eli mar­gin­aa­likus­tan­nus ei ole sil­loin 0 euroa per km.

  6. Kan­nat­taisiko­han ihan ensim­mäisek­si tark­istaa asi­aan liit­tyvät fak­tat, ennen kuin alkaa tekemään “suurisu­un­taisia” ehdo­tuk­sia? Nimit­täin vapaa-autoe­tu on vapaa vain 18000 km/vuosi asti ja jos omat ajot ylit­tävät tämän määrän, niin seu­rauk­se­na on vero­tusar­von korotus.

    Sinän­sä täl­laiset autoe­dun lakkaut­tamiseen kohdis­tu­vat esi­tyk­set ker­to­vat kyl­lä jotain surullista suo­ma­laisen keskustelun tasos­ta — näprel­lään jonkun parin promillen (60000 / 3 milj.) kanssa ja kuvitellaan/teeskennellään, että asial­la olisi joku suurikin merk­i­tys. (Käytän­nössä vaiku­tus liiken­teen päästöi­hin olisi taa­tusti reilusti alle promillen, kos­ka läh­es kaik­ki 58093 (vuo­den 2009 tieto) han­kki­si­vat oman auton tai vai­h­taisi­vat käyttöetuun.)

  7. Samal­la voisi muutenkin yksinker­tais­taa auto­jen ALV-kohtelua ja vero­tusar­vo­ja yri­tys­toimin­nas­sa, tästä on tul­lut jotenkin Elämää Suurem­pi Asia.

    Käytän­nössä työn­tek­i­jä voi esimerkik­si laina­ta fir­man porakonet­ta ilman että tästä muo­dos­tuu verotet­ta­va etu, mut­ta jos työ­nan­ta­ja ere­htyy lainaa­maan työn­tek­i­jälle fir­man far­mari­au­toa, pitäisi yhtiön mak­saa takaisin palaute­tut ALV:it, pitää ajopäiväkir­jaa, laskea kilo­metriko­htainen vero­tusar­vo ja säätää tämä seu­raavaan palkkaan. Halvem­mak­si tulee kieltäy­tyä ja antaa fir­man auton seisoa tyhjän panttina.

  8. Mieliku­vat asi­as­ta ja todel­lisu­us eivät tässäkään asi­as­sa oikein kohtaa.

    Tun­nen ihmisiä, joil­la on ns. vapaa autoe­tu. He tekevät tyyp­il­lis­es­ti myyn­ti- tai asen­nustyötä, ja liikku­vat ympäri eteläistä Suomea ajaen inhimil­lis­es­ti tarkastel­tuna tolkut­to­mia määriä, kos­ka on pakko ehtiä paikas­ta toiseen töitä tekemään. He eivät aja huvikseen yhtään enem­pää kuin on pakko, kos­ka joutu­vat istu­maan ratis­sa työssään ihan tarpeek­si. Autoe­tu ei ole heille mikään kan­nuste, vaan se on vain työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle kätevä tapa organ­isoi­da ihmis­ten ja tavaroiden liikuttamistarve.

    Ja tuo­ta liikku­mis­tarvet­ta he eivät mis­sään tapauk­ses­sa tule kor­vaa­maan julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä kuin hyvin mar­gin­aalis­es­ti. Voi olla järkeväm­pää lentää Oulu­un kuin ajaa sinne autol­la, mut­ta niin he tekevät nytkin sil­loin kun järkevää on. Autoe­dun pois­t­a­mi­nen tarkoit­taisi lähin­nä byrokra­t­ian lisäämistä — pitäisi siir­tyä työ­nan­ta­jan työtek­i­jän käyt­töön liisaa­mas­ta ajoneu­vos­ta työ­nan­ta­jan autoon ja ajopäiväkir­jo­jen täyttämiseen. 

    Jos joku halu­aa ajaa hienol­la autol­la, se on veroe­duista huoli­mat­ta taloudel­lisem­paa ja vapaam­paa, kun ostaa auton itse, eikä liisaa käyttöetuautoa.

  9. Jos siitä 18 000 km rajas­ta jää kiin­ni niin pitäisi ran­gais­tuk­se­na pistää opet­tele­maan luo­vaa ajokirjanpitoa. 🙂

    Minus­ta vas­ta-argu­ment­ti­na että vero­tuskäytän­tö vai­htelee ja on seka­va on vähän huono. Niin se tekee muis­sakin vas­taavis­sa asiois­sa, esimerkik­si tiedän yhden vero­tarkas­tuk­sen jos­sa verot­ta­jan mielestä se että tuk­i­henkilöt meni kel­lo viisi aamul­la tak­sil­la kor­jaa­maan rikkoutunut­ta tal­len­nusjär­jestelmää oli verotet­ta­va etu. Luon­taise­tu­jen rajan­ve­to on vaan han­kalaa, helpom­mal­la pääsee kun mak­saa palkan ihan rahana.

  10. Osmo:

    Vero­tuk­ses­sa täysautoe­t­u­au­tol­la aje­tun yksi­ty­isajon hin­ta on tänä vuon­na 0,18€/km.

    Kun tehdään toisin päin, aje­taan fir­man ajoa oma­l­la kot­terol­la, siitä voi mak­saa vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta 0,45 €/km.

    Kir­joitin vähän huoli­mat­tomasti, kun sanoin, että autoe­t­u­a­jon hin­ta on 0,18€/km. 0,18€/km on autoe­t­u­a­jon kilo­me­treistä riip­pu­va osu­us. Siinä on myös kiin­teä auton han­k­in­tahin­nas­ta riip­pu­va osu­us (1,4%/kk) joten esimerkik­si 30000 euron hin­taisel­la autol­la 18000 km vuosi­a­jol­la vero­tusar­vo on 0,46€/km.

  11. Julki­nen liikenne on van kaupunki­maisen asu­tuk­sen ilmiö. Käytän­nössä se siis toimii Helsin­gin keskus­tas­sa. 😀 Yksi tapa pienen­tää veroast­et­ta on lopet­taa tarpeet­tomat tuet julkiselle liikenteelle.

  12. Osmo:

    Kun tehdään toisin päin, aje­taan fir­man ajoa oma­l­la kot­terol­la, siitä voi mak­saa vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta 0,45 €/km. Jom­mankum­man näistä luvuista on olta­va väärin, kun ne molem­mat kuitenkin kuvaa­vat autoilun hintaa. 

    Eivätkös nuo ole molem­mat aivan “oikein”, mut­ta vain eri taval­la las­ket­tuna? Eli tuo kilo­metriko­r­vaus vas­taa ajok­ilo­metrin (lasken­nal­lista) kokon­aiskus­tan­nus­ta ja tuo yksi­ty­isajon hin­ta ajok­ilo­metrin muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Vapaas­sa autoe­dus­sa­han ne kiin­teät kus­tan­nuk­set on jo verotet­tu siinä autoe­dun perusarvossa.

    Sinän­sä näin sat­un­nais­es­ti omaa autoa työa­siois­sa käyt­tävänä pitää kyl­lä tun­nus­taa, että tuo 0,46 €/km tun­tuu aika ruhti­naal­liselta kor­vauk­selta, kos­ka käytän­nössä ne työa­jot lisäävät oma­l­ta kohdal­tani autoilun kus­tan­nuk­sia lähin­nä vain ben­saku­lu­jen ver­ran. Mut­ta en valita 😉

  13. Jos sit­ten vas­taavasti keven­net­täisi­in pro­gres­sio­ta, kun autoe­tu poistuu?

  14. Vapaan autoe­dun tapaisen jär­jeste­lyn voi käytän­nössä toteut­taa myös niin, että työ­nan­ta­ja vuokraa auton työn­tek­i­jälle ja mak­saa sit­ten kilo­metriko­r­vauk­sia. Sopimus­va­paus salli­nee, että auton vuokra voidaan sovit­taa ajet­tu­jen kilo­me­trien mukaan — mikä on oikeas­t­aan aika loogi­nen peruste vuokralle. Työn­tek­i­jälle kilo­metriko­r­vauk­set ovat vero­ton­ta tuloa ja yri­tys voi vähen­tää auton kulut tulonhankkimiskuluina.

  15. Ode: Kävimme aikanaan tämän läpi Vihrei­den liiken­nepoli­it­tises­sa työryh­mässä. Ei sitä voi estää, että työ­nan­ta­ja mak­saa kaik­ki työ­suhdeau­ton kulut. Kyse on siitä, että täl­laisen edun vero­tusar­voa voi toki säätää epäedullisemmaksi.

  16. Autuoe­tu on osa palkkaa ja vas­taavasti siitä verokin pitää mak­saa. Kade­hdit­ta­van huo­le­ton se kyl­lä voi olla. 18000 kilo­metrin raja on ole­mas­sa, mut­ta en tiedä valvotaanko sitä oikeasti mitenkään? Pie­nien sum­mien takia ei verot­ta­jakaan lähde näitä tarkasti tutkimaan.

    Kilo­metriko­r­vaus on 0,45 €/km, joka on aika hyvä kor­vaus oman auton käytöstä. Auo­ton han­k­in­tahin­ta ei vaiku­ta kor­vauk­sen suuruuteen.

    Kor­vauk­sia ja niiden vero­tus­ta voidaan toki järkeistää, mut­ta onko tässä kyse suurestakin vääryy­destä? Paljonko niitä työ­suhdeau­to­ja tässä maas­sa on ja paljonko niistä mak­se­taan veroa.

  17. » Vero­tuk­ses­sa täysautoetuautolla
    » aje­tun yksi­ty­isajon hin­ta on tänä
    » vuon­na 0,18€/km.
    >
    > Kun … aje­taan fir­man ajoa omalla
    > kot­terol­la, siitä voi mak­saa verotonta
    > kilo­metriko­r­vaus­ta 0,45 €/km.
    > Jom­mankum­man näistä luvuista on oltava
    > väärin,

    Myin juuri kolmisen viikkoa sit­ten keskikokoisen far­mari­au­toni, joka oli min­ul­la 4 vuot­ta ja reilut 80 000 km. Laskeske­len, että tuo 0,18 €/km läh­es riit­tää auton käyt­töku­lui­hin (0,20 €/km). Jos mukaan las­ke­taan auton arvon alen­e­ma (0,21 €/km) ja sido­tulle pääo­ma­lle korkoa 5 % (0,07 €/km), ollaan suurin piirtein tuos­sa luke­mas­sa 0,45 €/km.
    Omas­sa tapauk­ses­sani arvon alen­e­mas­ta suurehko osa (läh­es 0,05 €/km) kuitenkin on seu­raus­ta autoveron alen­e­mis­es­ta vuon­na 2008.
    Eri autoil­la ja eri km-lukemil­la tulee eri luke­mat, mut­ta jotakin tuo kai selit­tää noiden kovin eri­lais­ten luku­jen 0,18 ja 0,45 €/km taustasta.

  18. Osmo Soin­in­vaara “Mut­ta kiitos, en todel­la tien­nyt, että ylimääräi­sistä kilo­me­treistä pitäisi ilmoit­taa. Eivät tosin tien­neet nekään autoe­dun käyt­täjät, joiden kanssa olen asi­as­ta keskustellut.”

    Verot­ta­jan kan­taan voi tutus­ta esim tästä:

    http://www.vero.fi/?article=8016&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&language=FIN#seitsemantoista

    “Autoe­dun arvoa voidaan korot­taa palka­nsaa­jan vero­tus­ta toimitet­taes­sa, jos on ilmeistä, että autol­la vuo­den aikana ajet­tu­jen yksi­ty­isajo­jen määrä ylit­tää 18 000 km. Tämä raja ylit­tyy 220 työpäivän mukaan las­ket­tuna 41 kilo­metrin mit­tais­es­ta yhden­su­un­tais­es­ta kodin ja varsi­naisen työ­paikan välis­es­tä matkas­ta. Myös kesämökki­matkat ovat yksityisajoa.”

    On aivan sama, ovatko Oden tikkarem­min jäsenet tietoisia tästä verot­ta­jan tulk­in­tao­hjeesta. Verot­ta­ja kyl­lä viran puoles­ta kat­soo, mis­sä koti­paik­ka, työ­paik­ka ja kesämök­ki sijait­se­vat ja viran puoles­ta korot­taa autoe­dun verotusarvoa.

    Voin myös ker­toa, että oma yri­tyk­seni mak­saa autos­ta leas­ing-mak­sua käytän­nösä saman ver­ran, kuin mikä on autoe­tu­ni vero­tusar­vo. Näin ollen en saa mitään veroe­t­ua. Olisi käytän­nössä sama, vaik­ka yri­tyk­seni mak­saisi saman sum­man min­ulle palkkana.

    Olisi jotenkin mukavam­paa, jos fak­toi­hin mal­tet­taisi­in pere­htyä ennen suurisu­un­taisia lin­jan­ve­to­ja. Mut­ta toki fak­to­jen tark­ist­a­mi­nen mon­esti pilaa mehevän jutun.

    Eli tiivis­tet­tynä: Vapaa­ta autoe­t­ua ei ole ole­mas­sa. Kaikesta mak­se­taan vero käyvän arvon mukaisesti.

    1. Ongel­mana ei ole veronkier­to vaan se, että tuos­ta verot­ta­jan ohjeesta huoli­mat­ta autoilöun mar­gin­aal­i­hin­ta on nol­la. Eihän verot­ta­ja tiedä, kuin­ka usein siel­lä mökil­lä käydään.

  19. Har­mi,

    kun työ­nan­ta­jani ei ole Osmon kanssa samaa mieltä.
    Min­ul­ta edel­lytetään vapaan autoe­dun ottamista. 

    Jos ajaisin oma­l­la, niin näp­pi­in jäävä tulo kas­vaisi sekä kilo­metriko­r­vausten, että alen­tuneen vero­pros­entin muodossa!

    1. Olen aiem­min kir­joit­tanut siitä, että tuo 45 senttiä/km on aivan väärän kor­vaus autos­ta, jon­ka joka tapauk­ses­sa omis­taa ja kiin­teät kus­tan­nuk­set on siis peitetty.

  20. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti “Ongel­mana ei ole veronkier­to vaan se, että tuos­ta verot­ta­jan ohjeesta huoli­mat­ta autoilöun mar­gin­aal­i­hin­ta on nol­la. Eihän verot­ta­ja tiedä, kuin­ka usein siel­lä mökil­lä käydään.”

    Verot­ta­ja arvioi sen. Näin ollen autoe­dun saa­ja joutuu toteen näyt­tämään, jos on eri mieltä.

    Autoe­tu on jo nykyään verotet­tu käytän­nössä täysimääräisenä, kuten käy ilmi siitä, että käytössäni olev­as­ta autos­ta yri­tyk­seni mak­sama leas­ing-mak­su on vain muu­ta­man kympin korkeampi, kuin edun vero­tusar­vo. Net­toe­dun arvo lie­nee suu­rus­lu­okkaa 20 kuukaudessa.

    Suosi­tan puut­tumaan suurem­pi­in ongelmiin.

    1. Ongel­mana ei ole veronkier­to vaan se, että autonkäytön mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa.

  21. > Olen aiem­min kir­joit­tanut siitä, että tuo
    > 45 senttiä/km on aivan väärän korvaus
    > autos­ta, jon­ka joka tapauk­ses­sa omistaa
    > ja kiin­teät kus­tan­nuk­set on siis peitetty.

    Jokainen ajet­tu kilo­metri las­kee auton arvoa. Jos työa­jon määrä on hyvin vähäi­nen, on arvon­laskukin — tai sen puute — kovin vaikea osoit­taa. Mut­ta mik­si on väärin, että myös kiin­teät kus­tan­nuk­set osaltaan jyvitetään työ­nan­ta­jalle? Jos työn­tek­i­jä saisi työ­nan­ta­jal­taaan jotakin ali­hin­taan, kat­sot­taisi­in se verotet­tavak­si luontaiseduksi.

    Terv JJ

  22. Ei ole tot­ta!! Olen Vihreä, äänestän vihre­itä, mut­ta tämä kom­ment­ti saa min­ut miet­timään. Ajan ympäri , olen yrit­täjä itse, Kes­ki-Suomea työajoa(lääkärin kotikäyn­te­jä) ja auto on siis eline­hto ja autoe­tu myös erit­täin tarpeen. On var­masti aika pieni osa niitä ns har­mai­ta autoil­i­joi­ta. On nau­ret­tavaa puut­tua sieltä jostain täl­laisi­in asioi­hin, kun ihmiset oikeasti tekevät työtä myös ruuhka­suomen ulkop­uolel­la ja tääl­lä ei ole ruuhak­si asti yleisiä kulkuneu­vo­ja. On hurskastelua kuvitel­la, että täl­lä ratkaisul­la saataisi­in lisää bus­sivuoro­ja esim Kes­ki-Suomeen. tehkää oikei­ta teko­ja, eikä type­r­iä “min­un on pakko sanoa jotain”-juttuja. Ehkä en sit­tenkään voi enää äänestää vihre­itä : ( en voi asua maakuopas­sa ja syödä juuria. On sopeudut­ta­va nykyaikaan ja tehtävä järke­viä päätök­iä eikä huhaajuttuja!

    1. Sari Halo­nen, en tarkoit­tanut, että työa­jot pitäisi pan­na verolle, vaan vas­tustin sitä, että työ­nan­ta­ja mak­saa palkan sijas­ta oikeu­den ajaa yksi­ty­isajo­ja fir­man autol­la rajat­tomasti henkilöille, joil­la työn puoles­ta ei ole mitään autonkäyttötarvetta. .

  23. Osmo:

    Ongel­mana ei ole veronkier­to vaan se, että autonkäytön mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa. 

    Juu, juu — ymmär­retään, ymmärretään.

    Itse halu­aisin kuitenkin nähdä, mikä vaiku­tus vapaan autoe­dun kieltämisel­lä olisi päästö­jen kannal­ta. Liiku­taanko muu­ta­man miljoona­sosan luokas­sa vai missä?

    Jos vaiku­tuk­set ovat kaikkien mit­taus­tarkkuuk­sien rajo­jen ulot­tumat­tomis­sa, niin eikö ole aika vaikea perustel­la mik­si kansane­dus­ta­jien, etu­ryh­mien jne. pitäisi haaska­ta aikaa täl­laiseen lil­lukan­var­sil­la näperte­lyyn, kun meil­lä pitäisi ihan oikeasti olla joku ongel­ma niiden päästö­jen suhteen?

    Eikö siis päät­tävil­lä poli­itikoil­la oikeasti ole mitään järkevää tekemistä — vai eikö viitsiminen/osaaminen/älykkyys/tms. riitä todel­lis­ten ongelmien ratkomiseen?

  24. Aika mon­es­sa työ­paikas­sa autoe­dun vaiku­tus palkkaan määräy­tyy auton leas­ingkus­tan­nusten mukaan (eli palk­ka sovi­taan ensin ja sit­ten osan siitä voi halutes­saan käyt­tää autoe­tu­un). Leas­ingkus­tan­nuk­set taas määräy­tyvät sopimuskilo­me­trien mukaan. Näin ollen mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la vain siinä tapauk­ses­sa, että lähtöko­htais­es­ti yliarvioi auton käytön. Jos sen aliarvioi, niin leas­ingy­htiö sakot­taa reilusti ylik­ilo­me­treistä. Mik­si Osmo lähtöko­htais­es­ti pidät työ­nan­ta­jia ja autoe­dun saa­jia väärinkäyt­täjinä, etkä selvitä käytän­töjä tai edes lakia etukäteen?

    1. En sanonut, että he ovat väärinkäyt­täjiä. Jos laki on niin kuin se on, sen mukaan tietysti saa toimia. Minä halu­aisin muut­taa tätä lakia niin, että pääsään­töis­es­ti palk­ka mak­set­taisi­in palkkana. Myön­nän, että niil­lä, joil­la on merkit­tävästi työa­joa — siis muu­ta kuin työ­matkaa — jokin jär­jeste­ly tulee olla, jot­ta ei tarvit­sisi olla kah­ta autoa. Pääkaupunkiseudul­la työ­suhdeau­to on kuitenkin monel­la sel­l­aisel­la, jot­ka eivät autoa työa­jos­sa tarvitse.

  25. OS: “Olen aiem­min kir­joit­tanut siitä, että tuo 45 senttiä/km on aivan väärän kor­vaus autos­ta, jon­ka joka tapauk­ses­sa omis­taa ja kiin­teät kus­tan­nuk­set on siis peitetty.”

    Mutu­na väit­täisin että tämä “joka tapauk­ses­sa omis­taa” on ainakin kaupungis­sa hyvin sidok­sis­sa työssäkäyn­ti­in, eli joko tarvit­see autoa työssään tai työn takia vuorokaud­es­ta lop­puu tun­nit kesken jos yrit­tää hoitaa asioi­ta julkisen liiken­teen varassa.

    Se että työ­nan­ta­ja kor­vaa autos­ta aiheutu­van vaivan tarkoit­taa kaupungis­sa nyky­isin käytän­nössä 10 senttiä/km hal­lipysäköin­ti­in ja 5 senttiä/km eri­laisi­in palvelui­hin joiden tarkoi­tus on pitää auto ajokun­toise­na min­imi­vaival­la. Jos 10 senttiä/km menee polt­toaineeseen ja renkaisi­in, pitää 20 senttiä/km riit­tää pääo­makus­tan­nuk­si­in, vaku­u­tuk­si­in ja pien­huoltoon. Perusautolle tuo riit­tää ihan mukavasti, eli taso 45 senttiä/km olisi ainakin näin lask­ien ihan perusteltu.

  26. Vapaa autoe­tu on tuu­lah­dus vuosikym­me­niltä, jol­loin käsi­tys luon­non­va­roista oli tyystin eri­lainen kuin tänä päivänä. Jär­jeste­ly, joka kan­nus­taa käyt­tämään autoa mah­dol­lisim­man paljon, on täysin per­verssi ja pitää purkaa heti.

  27. Höp­sis,

    Miten mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la, jos sin­ul­la on 1000€ täy­se­t­u­au­to, niin mak­sat joka kuukausi vero­tuk­sen kaut­ta tolkut­tomasti euroja:

    - vero­pros­ent­ti nousee
    — se ei vaiku­ta eläkkeeseesi
    — se ei vaiku­ta lomarahaasi
    eli se las­ke­taan palkak­si, joka ei ole palkkaa kuin työ­nan­ta­ja­mak­su­is­sa ja veroissa!
    esim: palk­ka 4000€/kk + (vapaa autoetu)1000€/kk
    vero las­ke­taan 5000€/kk mukaan, mut­ta se ote­taan 4000€ tuloista (eivät kykene kapse­lei­ta irroit­ta­maan siitä autos­ta), siitä voi jokainen laskea kuin­ka kan­nat­tavaa se on…

    Ihan sama onko se oma vai fir­man auto, niin sil­lä men­nään, jos se on pihas­sa. Oma­l­la autol­la pääsee oman aikataulun mukaan (joka pitää, kos­ka Pen­dolino ‑auto­ja ei ole) minne tahansa, mil­laisen kuor­man kanssa tahansa, edullisem­min kuin julkisel­la. Meinaatko että täysautoe­t­u­au­to tuo kel­loon lisää tun­te­ja, jot­ta sinne mökille ehtisi useammin?? 

    Minkä ver­ran se oma auto pienen­tää päästöjä siihen autoe­t­u­au­toon nähden?

    jos ajaa työa­joa 3/4, ker­tyneistä kokon­aiskilo­me­treistä, niin kyl­lä se autoe­t­u­au­to on hin­noitel­tu niin pil­vi­in että palkkaa pitäisi saa­da autoe­dun ver­ran lisää (siis vapaa autoe­tu + vapaan autoe­dun ver­ran lisää palkkaa), jot­ta se pitäisi pääl­lään net­to­tu­loa ajatellen. 

    Niitä enem­män mök­ki- kuin työa­jo­ja ajavia on niin vähän, että var­maan isom­piakin syn­tisiä olisi tarjolla…

  28. “Ongel­mana ei ole veronkier­to vaan se, että autonkäytön mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa.”

    Mut­ta kun se mar­gin­aa­likus­tan­nus ei ole nol­la. Autoe­dun vero­tus perus­tuu ajet­tui­hin kilo­me­trei­hin. Se yleinen auton vero­tusar­vona ilmoitet­tu luku perus­tuu ole­tuk­seen 18000 km yksi­ty­isajoista per vuosi. Jos ajaa vähem­män, vero­tusar­voa las­ke­taan, ja jos ajaa enem­män, vero­tusar­voa korote­taan. Eli tässä on ihan sama kuvio kuin ansio­tu­lo­jen ennakon­pidä­tyspros­entin ja lop­ullisen vero­pros­entin kanssa.

    1. Anssi V
      Voin olla väärässä, mut­ta ymmärtääk­seni verot­ta­ja ei mitenkään jokaisen osalta käy tark­ista­mas­sa, mon­tako kilo­metriä sil­lä autol­la oikeasti on ajet­tu. Edelleen, vaik­ka kilo­metri­hin­ta ei olisi tasan nol­la, se ei kym­men­tä sent­tiä kilo­metriltä yli­ty, jos kilo­metrille on 18 sentin vero­tusar­vo ja tästä menee noin puo­let veroa.

  29. ..tuos­sa oli muu­ta­ma vas­taus tul­lut kun näpräsin omaani, sik­si toistoa.. 

    Ehkä lain voi rajoit­taa koske­maan pääkaupunkiseu­tua, jos­sa se ongel­ma on..

    Moni päätös voi men­nä met­sään kun julk­isil­la ei pääse kat­so­maan tilan­net­ta tänne per­ife­ri­aan vaan kaik­ki ajatel­laan pääkaupunkikeskeisesti.

  30. Työ­suhdeau­to­han on yksi­ty­isoikeudelli­nen sopimus työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän kesken. Ei kai sitä voi lain­säädän­nöl­lä kieltää. Tai jos kiel­letään, niin pitää luo­da myös kiel­lon valvontakoneisto.
    Mut­ta veroe­t­ua tietysti ei ole pakko sietää. Verote­taan vaan riit­tävästi, niin kyl­lä auton muo­dos­sa saata­va palkan­lisä menet­tää kiin­nos­tavuuten­sa. Yleen­sä työ­suhdeau­to annetaan niille, joil­la kyl­lä olisi varaa han­kia omakin kulku­peli. Kilo­metriko­r­vauk­si­in sit­ten joutu­vat tyy­tymään vähän heikom­min palkatut henkilöt.

  31. Jos henkilöl­lä on julkisen liiken­nevä­li­neen kuukausilip­pu, niin hänen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen­sa bus­sil­la ajoon on nol­la. En silti ole näh­nyt, että olisi koet­tu suurek­si ongel­mak­si se, että ihmiset ajaisi­vat bus­sil­la huvikseen…

    Miten Osmo erot­taisit muuten ne henkilöt, jot­ka “aivan oikeasti” tarvit­se­vat yksi­ty­isautoa työte­htävien­sä suorit­tamiseen? Ken­ties uusi viras­to tätä valvon­tate­htävää suorittamaan?

  32. Autoe­tu­jär­jestelmää ylläpitävät tutk­i­tusti auton II-omis­ta­jat ja muut vai­h­toau­to­jen ostajan.

    Auto oste­taan tai liis­taan. Sil­lä aje­taan kolmisen vuot­ta, minkä jäl­keen tapah­tuu auton vai­h­to uuteen. Väli­ra­ha on mitä on on, kos­ka auto myy­dään hyväl­lä hin­nal­la uudelle yksyiselle autonostajalle.

    Suomes­sa autot pitävät arvon­sa ihmeen hyvin juuri tuon kolme vuot­ta, mikä todis­taa jär­jestelmän suunnitelmallisuutta.

    Tätä jär­jestelmää on hor­jut­tanut yksi­tyiset henkilöt, jot­ka ovat osta­neet auton­sa ulko­mail­ta. Suomen val­tio on ollut mukana juones­sa, ja Suomen automafia saati­in aisoi­hin vas­ta EU-tuomiois­tu­imen päätöksillä.

    Eli tähän autoe­tuprob­lemati­ikkaan liit­tyy Suomen auto­jen korkea hin­ta, minkä takia suo­ma­laiset ajel­e­vat yhdessä Kreikan kanssa ylivoimais­es­ti Euroopan van­him­mil­la autoil­la, jot­ka ovat vieläpä tur­vat­to­mia ja saastuttavia.

  33. Sari Halo­nen, en tarkoit­tanut, että työa­jot pitäisi pan­na verolle, vaan vas­tustin sitä, että työ­nan­ta­ja mak­saa palkan sijas­ta oikeu­den ajaa yksi­ty­isajo­ja fir­man autol­la rajat­tomasti henkilöille, joil­la työn puoles­ta ei ole mitään autonkäyttötarvetta. 

    Mil­laisel­la jär­jeste­lyl­lä ajat­telit tämän kor­va­ta? Voisin kuvitel­la, että kaikkein eniten vapaas­ta autoe­dus­ta luop­umises­sa kavah­dut­taa se, että sen jäl­keen joutuu joka ikisen ajok­ilo­metrin perustele­maan, rapor­toimaan ja laskut­ta­maan. Se vie aikaa ja hermoja.

    Fir­man auto ja joku könt­tä­sum­ma ben­saa varten verot­tomasti tilille? Sil­loin mar­gin­aa­likus­tan­nus olisi suo­raan ben­san hinta.

  34. Verot­ta­ja toimii akti­ivis­es­ti vain vero­jen korot­tamisen kohdal­la. Eli jos on ilmeistä, että on ajanut yli 18000 km tulee veronko­ro­tus verot­ta­jan puolelta ihan pyytämät­tä. Tässä ei tietenkään toimi­ta ihan yksit­täis­ten kilo­me­trien tarkku­udel­la. Jos taas on ajanut alle 18000 km niin verov­elvol­lisen on itse esim. ajopäiväkir­jal­la osoitet­ta­va ajo­jen­sa määrä. Jos laisku­ut­taan ei viit­si ylimääräisiä vero­ja per­iä takaisin niin ei kai tätä vapaae­htoisveron­mak­sua voi kuitenkaan nol­la­mar­gin­aa­likus­tan­nuk­seen rinnastaa. 

    Mon­es­sa fir­mas­sa raha­palkkaa vähen­netään autoe­dun vero­tusar­vol­la, joten usein tuo 18 sent­tiä tulee ihan kokon­aan autoil­i­jan kon­tolle. Ja vaik­ka ei tulisikaan niin tuo 10 sent­tiä per km vas­taa suun­nilleen polt­toainekus­tan­nuk­sia eli pie­nil­lä ajomäärän muu­tok­sil­la puhutaan samas­ta mar­gin­aa­likus­tan­nuk­ses­ta kuin omaa autoa aja­van kohdalla.

    1. Ole­tus “että oma auto on muutenkin” eikä sen vuok­si pääo­makus­tan­nuk­sia tarvit­sisi ottaa huomioon kilo­metriko­r­vauk­ses­sa on hiukan makua­sia. Kyl­lä min­un autoni kuluu ja arvo ale­nee ajaes­sani työ­nan­ta­jankin ajo­ja. Ei ne kulut ole pelkkää ben­saa ja öljyä.

      Ja vaik­ka ei tulisikaan niin tuo 10 sent­tiä per km vas­taa suun­nilleen polt­toainekus­tan­nuk­sia eli pie­nil­lä ajomäärän muu­tok­sil­la puhutaan samas­ta mar­gin­aa­likus­tan­nuk­ses­ta kuin omaa autoa aja­van kohdalla.

      Joopa joo.

    2. Tuo sään­nös menee siis näin:

      Autoe­dun arvoa voidaan korot­taa palka­nsaa­jan vero­tus­ta toimitet­taes­sa, jos on ilmeistä, että autol­la vuo­den aikana ajet­tu­jen yksi­ty­isajo­jen määrä ylit­tää 18 000 km. Tämä raja ylit­tyy 220 työpäivän mukaan las­ket­tuna 41 kilo­metrin mit­tais­es­ta yhden­su­un­tais­es­ta kodin ja varsi­naisen työ­paikan välis­es­tä matkasta. 

      Verot­ta­ja korot­taa autoe­dun vero­tusar­voa, jos työ­mat­ka on tärkeän pitkä ja jos omis­taa kesämökin jos­sain jorpakossa.
      Kun on menos­sa muuten vain Espoos­ta Tam­pereelle ja pohtii, men­näkö junal­la vai autol­la, tuo automat­ka on ilmainen, kos­ka verot­ta­ja ei arvioi sitä mitenkään. Sama pätee, jos havait­see main­ok­ses­ta että kahvipaketin saa euron halvem­mal­la mar­ketista 30 kilo­metrin päässä. Tätä tarkoi­tan ilmaisel­la mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la, joka vääristä liikennekäyttäytymistä.

  35. Työ­nan­ta­jas­ta riip­puen seu­rataan kyl­lä täysautoe­t­u­au­tonkin polt­toainelasku­ja jos ne kovasti poikkea­vat etukä­teen arvioiduista. 

    Ole­tus “että oma auto on muutenkin” eikä sen vuok­si pääo­makus­tan­nuk­sia tarvit­sisi ottaa huomioon kilo­metriko­r­vauk­ses­sa on hiukan makua­sia. Kyl­lä min­un autoni kuluu ja arvo ale­nee ajaes­sani työ­nan­ta­jankin ajo­ja. Ei ne kulut ole pelkkää ben­saa ja öljyä.

    Ver­taa­pa noi­ta kor­vauk­sia vaikka­pa City Car Clu­bin veloituksiin.

    1. Ver­taa­pa noi­ta kor­vauk­sia vaikka­pa City Car Clu­bin veloituksiin.

      Kun tein kun­ta­jako­selvit­täjänä virka­matkan City­Car­Clu­bin autol­la Sys­mään, sain laskut­taa oman auton käytöstä 165 euroa mut­ta lasku oli vain 122 euroa. Jopa autoa vuokrat­taes­sa oman auton käyt­töko­r­vauk­set tuot­ta­vat silkkaa voit­toa. Auton vuokras­sa ovat var­masti mukana kaik­ki autoilun kustannukset.

  36. Jos työ­suhdeau­to verote­tan epäedullisek­si niin se ajaa kah­teen autoon eli on oma auto yksi­ty­isiä ajo­ja varten ja työ­nan­ta­jan auto työa­jo­ja varten.
    Val­ti­ol­la oli tämä sys­tee­mi 80-luvulle saakka.
    Ajoin siis oma­l­la työ­paikalle, jos­sa oli parkissa työ­nan­t­jan min­ulle osoit­ta­ma auto.
    Tulos: kak­si autoa, kak­si parkkipaikkaa kaupun­gin keskustassa.

  37. Osmo,

    kiin­teä, autos­ta riip­puma­ton kilo­metriko­r­vaus on varsin hyvä ohjausvä­line autokan­nan kehit­tämiseen ympäristöys­täväl­lisek­si. Hal­pa auto, jos­sa on pienet kus­tan­nuk­set, tuot­taa omis­ta­jalleen vero­ton­ta voit­toa. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että pieni, vähän kulut­ta­va auto kannattaa.

    Toisek­si huo­maut­taisin, että vaik­ka “auto olisi muu­toinkin”, työa­jot lisäävät myös auton pääo­makus­tan­nuk­sia. Itse ajan vaimoineni yksi­ty­isajoa noin 15 tuhat­ta kilo­metriä vuodessa. Työa­joa tulee noin kymme­nen­tuhat­ta. On aika selvää, että automme hin­ta las­kee enem­män kuin se lask­isi pelkil­lä yksi­ty­isajoil­la. Jos siis työ­nan­ta­ja kor­vaa tämän kus­tan­nuk­sen, se on oikeus ja kohtuus.

    Eri asia on se, että kilo­metriko­r­vauk­sen lasken­ta­pe­rus­teena ole­van “nor­maali­au­ton” kokoa ja hin­taa voitaisi­in laskea. Nykyisel­lään tuo “nor­maali­au­to” on suun­nilleen Sko­da Octavia. Sen voisi kor­va­ta yhtä luokkaa pienem­mäl­lä autolla.

    1. Toisek­si huo­maut­taisin, että vaik­ka “auto olisi muu­toinkin”, työa­jot lisäävät myös auton pääomakustannuksia.

      Olen kir­joit­tanut tästäkin. Kos­ka oma asiantun­te­muk­seni autoilun kus­tan­nuk­sista on vähäi­nen, tur­vauduin autoli­iton laskuri­in autoilun kus­tan­nuk­sista. Jos siis laskel­ma on väärä, kan­nat­taa kään­tyä val­i­tuk­sil­la Autoli­iton puoleen. Paljonko autoilun kus­tan­nuk­set lisään­tyvät siitä, että oma­l­la autol­la ajaa myös fir­man ajoja.
      Kas­sa tässä

      Kum­ma kun fir­man ajot aiheut­ta­vat pääo­maku­lu­ja, mut­ta sen 18 000 km:n yli­tys tuot­taa pelkkiä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Auto­ja on siis näköjään kah­den­laisia, toi­sis­sa lisäk­ilo­metrit mak­sa­vat pelkkiä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia ja toi­sis­sa ne tuot­ta­vat lisäk­ilo­me­treistä myös pääo­makus­tan­nuk­sia. Eikö kan­nat­taisi ottaa mallia fir­mas­ta ja ostaa omak­si autok­si sel­l­ainen, joka tuot­taa pelkästään marginaalikustannuksia.

  38. Asia muut­tuu kun tarkastel­laan eri näkökulmista.

    Jos olete­taan, että “auto on muutenkin”, niin pelkän polt­toainekus­tan­nuk­sen tun­nist­a­mi­nen johtaa julkisen liiken­teen käytön vähen­e­miseen. Junalip­pu Tku-Hki ‑välil­lä mak­saa n.29,60€/h/suunta. Jos “auto on muutenkin”, niin lip­pu ei saisi mak­saa kuin muu­ta­man euron jot­ta juna­matkus­tus olisi taloudel­lisem­paa kuin oma­l­la autol­la ajami­nen. Oman autoni polt­toaineku­lut ovat samal­la matkalla n. 10€/suunta. Ihmiset pyrkivät tekemään järke­viä ratkaisu­ja (omas­ta näkökulmastaan).

    Olen ajanut pääosin työa­joa autol­la noin 2 milj. kilo­metriä. En todel­lakaan enää lähde huvikseni ajele­maan autol­la. Autol­la ajami­nen on rasite ja ris­ki, ei etu. Pidän melko rajoit­tuneina sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka vas­tus­ta­vat henkilöau­to­ja peri­aat­teesta ja olet­ta­vat että auto­ja käytetään vain “henkilöko­htais­es­ta miel­tymyk­ses­tä”. Läh­es kaik­ki autoa käyt­tävät ovat täl­lä het­kel­lä myös huolis­saan autoilun ympäristö­vaiku­tuk­sista — ainakin asen­neil­mas­tok­ses­sa on tapah­tunut suuri muutos.

    Onnis­tu­mi­nen autoilua koske­vis­sa isois­sa lin­jauk­sis­sa edel­lyt­tää asian monipuolisem­paa ja parem­paa sisäistämistä.

  39. Ratkaisul­la olisi monipuolisia vaikutuksia.
    Kun kulu­tamme eri hyödykkeitä ja palvelu­ja, niin mak­samamme hin­ta sisältää myös toimin­nan kus­tan­nuk­set. Siir­tymi­nen pelkkään kilo­metriko­r­vauk­seen nos­taisi toimin­nan kus­tan­nuk­sia ja sen kaut­ta myös hin­to­ja. Osaan työte­htävistä voisi ottaa vain henkilöitä, joil­la on oma auto, siis autot­tomat oli­si­vat työ­paikkaa hakies­sa heikom­mas­sa ase­mas­sa. Työn­hak­i­joista kelvol­lisia oli­si­vat vain ne, joil­la on varaa ostaa ensik­si oma auto työte­htäviä varten. Siis ainakin nuorten työn­saan­ti olisi entistäkin vaikeam­paa. Kan­nat­taako tehdä päätök­siä, jot­ka johta­vat siihen olet­ta­muk­seen, että jokaisel­la ihmisel­lä pitää olla oma henkilöauto?

  40. Muut osat vaalio­hjel­mas­tasi ovat nähdäk­seni harkit­tu­ja ja perustel­tu­ja. Niil­lä voi ajatel­la ole­van laa­jem­paa merk­i­tys­tä vaikkei takana ole­vista arvoista olisikaan samaa mieltä. Tämä sen sijaan koske­nee vain hyvin pien­tä joukkoa kun ongel­ma rajataan niihin, jot­ka eivät tarvitse autoa jatku­vasti varsi­naiseen työn­tekoon. Asia on yleis­es­ti ottaen kansan­taloudessa mar­gin­aa­li­nen. Sinän­sä Sin­ul­ta vähän yllät­tävän pop­ulisti­nen veto.
    Muu­tos edel­lyt­täisi melkoisia raha­palkan koro­tuk­sia, kos­ka autoe­tu on osa eläk­keeseen oikeut­tavaa palkkaa jon­ka alen­tamista tuskin ajat takaa edes näiltä edun saaneil­ta. Tässäkään mielessä edun pois­t­a­mi­nen tuskin aut­taisi asi­aan liityvään kateuteen.

  41. Mielestäni työ­suhdeau­tot voidaan säi­lyt­tää mut­ta sekä vapaan autoe­dun että ns käyt­töe­dun jos­sa käyt­täjä itse mak­saa ben­sat yksi­ty­isajois­sa, pitäisi nos­taa sille tasolle että se ei aina tule työ­nan­ta­jalle edullisem­mak­si “palki­ta” autol­la, kuin selväl­lä rahalla.

  42. Liian van­ha: “Jos työ­suhdeau­to verote­tan epäedullisek­si niin se ajaa kah­teen autoon eli on oma auto yksi­ty­isiä ajo­ja varten ja työ­nan­ta­jan auto työa­jo­ja varten.
    Val­ti­ol­la oli tämä sys­tee­mi 80-luvulle saakka.
    Ajoin siis oma­l­la työ­paikalle, jos­sa oli parkissa työ­nan­t­jan min­ulle osoit­ta­ma auto.
    Tulos: kak­si autoa, kak­si parkkipaikkaa kaupun­gin keskustassa.”

    Aika mon­es­sa yri­tyk­sessä on se käytän­tö yhä, mut­ta auto­ja ei ole 1 kpl jokaista autoa tarvit­se­vaa työn­tek­i­jää kohti vaan vain muu­ta­ma auto koko fir­mas­sa joi­ta käytetään vuorotellen tai matkuste­taan kimpassa.

  43. Työ­suhdeau­tot ovat uusia ja kulut­ta­vat vähän polt­toainet­ta. Käytän­nössähän vai­h­toe­hdot usein ovat joko oma van­ha käytet­ty tai uusi työsuhdeauto. 

    Jos vapaan työ­suhdeau­ton ansios­ta teen yhden mökki­matkan vuodessa enem­män vähäpäästöisel­lä autol­lani, kos­ka mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la, tai muuten köröt­te­len ne parikym­men­tä­tuhat­ta kilo­me­tria vuodessa van­hal­la sak­sas­ta haetul­la mer­sul­la, joka pait­si kulut­taa enem­män myös tuot­taa hiukkaspäästöjä ympäri pääkaupunkiseudun, jos­sa ajami­nen pääosin tapah­tuu, niin eiköhän ympäristön kannal­ta työ­suhdeau­to ole kaikkien etu.

    Ongel­man­han tässä aiheut­taa ensisi­jais­es­ti se kesämök­ki, oletko Osmo kieltämässä ne?

  44. Täl­lä het­kel­lä en tämän edun piiri­in kuu­lu, mut­ta niin nykyisel­lä kuin aiem­mil­lakin työ­paikoil­la se joil­lakin on ENKÄ OLE KOSKAAN VIELÄ TÖRMÄNNYT ITSENI TAI MUIDEN KOHDALLA TILANTEESEEN, JOSSA VEROTTAJA SELVITTÄISI YKSITYISAJON KILOMETREJÄ. Eli min­un näp­pitun­tu­mani on se, että tuo vero­hallinnon ohje ja 18.000 kmn raja on enem­pi teo­ri­aa. Ehkä jois­sain tapauk­sis­sa, jois­sa vero­hallinnon mie­lenki­in­to muutenkin herää, voidaan näitä kilo­me­tre­jä selvittää.

    Mie­lenki­in­toinen ja aidosti vaikeasti ratkaista­va asia on kilo­m­teriko­r­vauk­sen oikea taso. Selvää lie­nee, että työhön liit­tyvät ajok­ilo­metrit pitää kor­va­ta ja näitä vero­hallintokin ainakin jnkv kon­trol­loi. Mut­ta mikä on oikea kor­vauk­sen taso? On tilantei­ta, jois­sa tuo nykyi­nen kor­vaus on merkit­tävältä osalta suo­raa vero­ton­ta tuloa (van­ha auto jne) ja on taas tilantei­ta, jois­sa se aidosti menee kustannuksiin.

    Ilmainen hyödyke on ilmainen hyödyke, saman näkee jo siinä kun ver­tailee työ­suhdepuhe­li­men käyt­täjien puhe­lin­lasku­ja niiden puhe­lin­laskui­hin, jot­ka sen itse mak­sa­vat. Kyn­nys puhua pitkään, soit­taa palvelunumeroi­hin yms. las­kee merkit­tävästi, kun siitä ei tule itselle lisäkus­tan­nuk­sia. Päin­vas­toin, syn­tyy näen­näistä tuloa, kun käyt­tää vakio­hin­taista palvelua enemmän.

  45. “Kan­nat­taako tehdä päätök­siä, jot­ka johta­vat siihen olet­ta­muk­seen, että jokaisel­la ihmisel­lä pitää olla oma henkilöauto?”

    Tämä on muuten Suomes­sa olet­ta­muk­se­na. Autot­to­muus ei ole pätevä syy kieltäy­tyä työ­tar­jouk­ses­ta, jos on työtön. Ei, vaik­ka olisi raha­ton ja työ­paik­ka täysin mah­do­ton kulkea julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Jo se, ettei kykene pääsemään työhaas­tat­telu­un autot­to­muu­den vuok­si, on peri­aat­teessa riit­tävä syy työt­tömyy­se­tuuk­sien rajoit­tamiseen. Esimerkik­si eräs alueeni teol­lisu­us­laitos sijait­see sel­l­aises­sa paikas­sa, että tiety­istä sen työssäkäyn­tialueen kun­nista julk­isil­la kulkuneu­voil­la paikalle saa­pumi­nen edel­lyt­tää yöpymistä matkalla.

    Luon­nol­lis­es­ti ongel­ma kos­kee lähin­nä maakun­tia, ei Helsinkiä.

  46. Olen tun­tenut elämäni aikana paljon sel­l­aisia lähempänä eläkeikää ole­via henkilöitä joille on annet­tu viimeisille työvu­osille palk­in­tona työ­suhdeau­to vapaal­la autoedul­la kos­ka se tulee työ­nan­ta­jalle edullisem­mak­si ja kar­tut­taa samal­la eläket­tä tehokkaam­min kuin pelkkä raha. 

    Nämä henkilöt työsken­televät nor­maalia kont­tor­i­työaikaa ja asi­akaskeikko­ja mui­hin paikkoi­hin kuin asuinkaupunk­in­sa keskus­taan on niin har­voin, ja pitkät työ­matkat he tekevät muutenkin vain lentäen tai junal­la, että varsi­naista tarvet­ta työ­suhdeau­tolle ei ole. 

    Per­heen junoior­it sen­si­jaan pör­räävät autol­la pitk­iäkin matko­ja ja sitä käytetään lapin- ja ulko­maan­matkoilalkin ahk­erasti niin että 18.000 km/vuosi ylit­tyy var­masti. Verot­ta­ja ei toki pysty todis­ta­maan sitä, kos­ka per­he asuu “repub­likaa­nialueel­la”, alle 20 km autoe­dun naut­ti­jan työpaikasta. 

    Mielestäni jos työ­suhdeau­to­jen nyky­isin aika lep­sua verokäytän­töä jatke­taan, niin niis­sä pitäisi olla jonkin­lainen paikan­nin pakolli­nen niin että niiden oikei­ta ajomääriä voi tarkistaa.

  47. “Eikö kan­nat­taisi ottaa mallia fir­mas­ta ja ostaa omak­si autok­si sel­l­ainen, joka tuot­taa pelkästään marginaalikustannuksia.”

    Osmo,

    en ole tääl­lä mielestäni kan­nat­tanut vapaa­ta autoe­t­ua, joten haukut väärää puu­ta. Kyl­lähän tuo autoe­t­u­au­tonkin käyt­tö tuot­taa pääo­makus­tan­nuk­sia. Tämän vuok­si ne tulisi jyvit­tää noi­hin yksi­ty­isajok­ilo­me­trei­hin läpinäkyväl­lä taval­la. Vas­taavasti Kelan sairas­matkoista ja Puo­lus­tusvoimien ker­taushar­joi­tus­matkoista mak­samia kor­vauk­sia tulisi korot­taa, kun julkisen liiken­teen käyt­töön ei ole todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta. (Esim. niihin har­joituk­si­in, jois­sa olen viime vuosi­na käynyt, ei julk­isil­la pääse, jollei jär­jestä itselleen yösi­jaa kasarmil­ta jo edel­lisek­si yöksi.)

    Ihmi­nen, joka ottaa vapaan autoe­dun vapaae­htois­es­ti, on idioot­ti. Kilo­metriko­r­vaus tulee palkan lisäk­si, ja kat­taa järkevän kokoisen auton menot. Itse asi­as­sa liiankin ison auton menot. Kos­ka auton kus­tan­nuk­set menevät omas­ta pus­sista, on moti­vaa­tio­ta min­i­moi­da ne. Sen sijaan autoe­tu las­kee käteen jäävää ansio­ta tun­tu­vasti ja johtaa siihen, että tulee aje­tuk­si isom­mal­la autol­la kuin olisi tarkoituksenmukaista.

    1. Se, mikä sai min­ut tart­tumaan tähän aiheeseen on autoe­tu autoon tapauk­sis­sa, jois­sa fir­man ajoa ei ole kilo­metriäkään, vaan auto on per­heen käytössä ilmaisek­si. Näitä on pääkaupunkiseudul­la niin paljon, että ne vääristävät autois­tu­mista kuvaavia tilas­to­ja, kos­ka autot on rek­isteröi­ty Helsinki­in, mut­ta autoil­i­ja asuu Espoossa.

  48. Kun tein kun­ta­jako­selvit­täjänä virka­matkan City­Car­Clu­bin autol­la Sys­mään, sain laskut­taa oman auton käytöstä 165 euroa mut­ta lasku oli vain 122 euroa. Jopa autoa vuokrat­taes­sa oman auton käyt­töko­r­vauk­set tuot­ta­vat silkkaa voit­toa. Auton vuokras­sa ovat var­masti mukana kaik­ki autoilun kustannukset.

    Ylim­i­toite­tut kilo­metriko­r­vauk­set on yksi syy mik­si yri­tyk­set sitä täysautoe­t­ua tyrkyt­tää, ehkä nuo pitäisi ratkoa vaikka­pa niin että ne las­kee vuosit­taisen kilo­metrimäärän myötä.

    Ver­tailun vuok­si ajoin yhteen aikaa työa­sioi­ta tak­sil­la. Tak­sis­sa voi tehdä töitä eikä sitä tarvitse park­keer­a­ta, asi­aa voi ajatel­la niinkin että sekä minä että kul­jet­ta­ja keski­tytään ydi­nosaamiseemme. Talousjo­hta­ja mutisi tuos­ta vähän, kehotin kat­so­maan että paljonko ne autoe­dut ja kilo­metriko­r­vauk­set min­un kollee­goil­leni mak­saa, ja hän tulikin siihen tulok­seen että use­ampikin voisi käyt­tää taksia.

  49. “Jopa autoa vuokrat­taes­sa oman auton käyt­töko­r­vauk­set tuot­ta­vat silkkaa voit­toa. Auton vuokras­sa ovat var­masti mukana kaik­ki autoilun kustannukset.”

    Jos vuokraan auton Easyren­tistä (44e/päivä), ajan sil­lä päivän työ­matkan Tam­pereelle ( noin 180km) ja takaisin, niin km-kor­vaus on noin 162 euroa, mut­ta kulut vain 44+4*8*1,5 eli 92 euroa. Jään siis 70 euroa voitolle eli liki 20e/h.

    Laiskana ja aikaani arvosta­vana taidan sit­tenkin matkus­taa junal­la — kos­ka saan junas­sa työsken­telystä palkkaa yli 20e/h käteen.

  50. Min­un kohdal­lani verot­ta­ja selvit­ti. Vaivauduin hake­maan kol­men vuo­den vähen­nyk­set takau­tu­vasti. Verot­ta­ja oli heti kiin­nos­tunut todel­li­sista asuin­paikois­tani viitat­en mm. postinkään­töil­moituk­si­in ja joukkoon mui­ta varsin asi­at­to­mia rekisteritietoja.

    En viitsinyt vas­ta­ta mitään. Verot­ta­ja uhkasi muut­taa takau­tu­vasti vero­tuskun­tiani, enkä edelleenkään viitsinyt vas­ta­ta mitään.

    Seu­raus: Vero­tuskun­tia muutet­ti­in, ja sainkin läh­es kymp­pi­ton­nin ylimääräistä palau­tus­ta muu­ta­man päivän välein 🙂

  51. Käsit­telit samaa aihet­ta 4.12.2009. Tuol­loin ker­roit, että olit mak­sanut ben­saku­lu­ja 31 euroa eli kus­tan­nuk­sesi oli­vat 153 euroa. Lisäk­si olit ajanut main­os­tek­stein varuste­tul­la autol­la, jol­loin hin­ta on alem­pi. Mukaan täy­tyy laskea myös mm. klu­bin liit­tymis- ja kuukausimaksut.

    Tuos­sa edel­lisessä keskustelus­sa kävi myös ilmi, että normi­hin­ta ccc-autol­la oli 0,42€/km + polt­toaineku­lut eli yhteen­sä korkeampi kuin kilometrikorvaus.

    1. Polt­toaineku­lut sisäl­tyvät City­Car­Clu­bil­la kilo­metri­hin­taan, kos­ka autoil­la tehdään usein hyvinkin lyhy­itä matko­ja. Tuo kilo­metrikus­tan­nus on ennen eri­laisia alen­nuk­sia, joi­ta tulee yli kol­menswadan kilo­metrin keikas­ta aika­paljon. Tuo ben­saku­lu 31 euroa siis sisäl­tyi kokon­aisku­lui­hin. Ker­roin sen vain sik­si, että jos auto olisi ollut oma ja ajat­telisin vain ben­saa, voit­to olisi ollut vielä suurem­pi. Vuosia sit­ten mak­set­tu liit­tymisku­lu ei kas­vanut tämän matkan johdosta.
      Tiedän paljon tapauk­sia, jois­sa omaa autoa käytetään fir­man ajos­sa ansaintamielessä.

  52. Min­ulle taas on ker­rot­tu, että espoolaiset työ­paikat tar­joa­vat autoe­dun paljon use­am­min kuin helsinkiläiset, samal­la tulee parkkipaikkakin.

    Käsit­tääk­seni fir­mat eivät enää osta auto­ja vaan ne liisa­taan. Näin ainakin kaik­ki tun­te­mani työ­nan­ta­jat toimivat. 

    Mis­tä muuten sait sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että työ­suhdeau­tot on rek­isteröi­ty Helsinkiin?

    1. Olen näh­nyt kak­si tilas­toti­etoa Helsin­gin autoti­hey­destä, joista erona ovat juuri nuo espoolais­ten Helsinki­in rek­isteröidyt tuo­suhdeau­tot. En muista luku­ja enää, mut­ta ero oli huo­mat­ta­van suuri.

  53. Jatkan vielä, kun sanoit, että per­heet saa­vat työ­suhdeau­ton ilmaisek­si. Eihän se niin ole, kos­ka autoe­tu ei ole palkan päälle vaan se vähen­netään ensin palka­s­ta ja sit­ten “edus­ta” vielä mak­se­taan verot.

    Usein autoe­tu tuleekin kalli­im­mak­si kuin jos pitäisi omaa autoa. Moni vaan ei halua sitoa pääo­mia autoon ja onhan se help­poa, kun on hyvin huol­let­tu ja kol­men vuo­den välein vai­h­tu­va auto käytössä.

  54. Jos nyt oikein ymmärsin näitä kilo­metriko­r­vausjut­tu­ja, niin niis­sä ongel­ma on siinä, että auton pääo­ma­meno per km ei ole vakio, vaan uudel­la autol­la paljon suurem­pi kuin van­hal­la ja siten on mah­do­ton­ta aset­taa yhtä kiin­teää hin­taa, joka olisi sopi­va kaikille. 

    Toki tämä tasoit­tuu siinä mielessä, että van­hoil­la kot­teroil­la köröt­te­ly ei aja­jalle ole yhtä mukavaa kuin uudel­la huris­telu, joten se van­hal­la ajavalle puh­taana käteen jäävä osu­us on jonkin­lainen kor­vaus siitä epä­mukavu­ud­es­ta, mitä hän joutuu kärsimään. 

    Jos nyt oikein tässä ketjus­sa kir­joitet­tu­ja jut­tu­ja ymmärsin, niin autoe­dun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sek­si tulee nol­la vain sil­loin, jos autoe­dun saa­ja on laiska, eikä jak­sa hakea verot­ta­jal­ta palau­tus­ta niistä aja­mat­tomista etuk­ilo­me­treistä, vaan sen sijaan las­kee niiden ajamisen itselleen ilmaiseksi. 

    Täl­lainen ajat­telu on minus­ta suun­nilleen saman­laista kuin jos joku matkus­taisi bus­sis­sa ja mak­saisi lip­pun­sa kympil­lä, mut­tei jak­saisi ottaa vai­h­tora­ho­ja, mut­ta sit­ten bus­sikus­ki seu­raa­van ker­ran muis­taisi, että kyseinen tyyp­pi mak­soi sil­loin viimek­si liikaa ja antaisi hänen matkus­taa nyt ilmaiseksi.

    1. Jos nyt oikein tässä ketjus­sa kir­joitet­tu­ja jut­tu­ja ymmärsin, niin autoe­dun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sek­si tulee nol­la vain sil­loin, jos autoe­dun saa­ja on laiska, eikä jak­sa hakea verot­ta­jal­ta palau­tus­ta niistä aja­mat­tomista etuk­ilo­me­treistä, vaan sen sijaan las­kee niiden ajamisen itselleen ilmaiseksi.

      Mar­gin­aa­likus­tan­nus muo­dos­tuu nol­lak­si myös siinä tapauk­ses­sa, että laisku­ut­taan ei viit­si rapor­toi­da verot­ta­jalle, että tuo 18 000 kilo­metrin raja on ylittynyt.

  55. Vil­li arvaus, jos autoe­tu pois­tuu — noin 100% edun menet­täneistä han­kkii oman auton.

    Jatkoar­vaus, kos­ka liis­ar­it ovat läh­es aina uusia on se ollut tärkeä väylä autokan­nan uusi­u­tu­miselle. Jatkos­sa autokan­ta tulee siis van­hen­e­maan edelleen kun “ilmaisen” auton tilalle ei viit­sitä hom­ma­ta omas­ta pääo­mas­ta 50000 euron peliä.

    Näin ollen autokan­ta van­he­nee ja miten se vaikut­taa päästö­tavoit­teisi­in kysyn minä?

    Aina­han vero­tuk­sel­la voi ohja­ta käyt­täy­tymistä ja
    autoilus­sa­han se on johtanut siihen että vähem­män varakas ajaa van­hal­la romul­la jota ei ole vält­tämät­tä edes kat­sastet­tu — päästöt ovat aivan mitä sat­tuu ja perässä ajeli­jaa tämä kyl­lä ahdistaa.

    Oletko Osmo muuten ajatel­lut että Suomes­sa asuu pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la 4 miljoon­aa ihmistä. Täl­lais­ten päätösten tekem­i­nen län­siväylän ruuhkan perus­teel­la aiheut­taa vaikutel­man että olisi ehkä parem­pi pysyä helsinkiläisenä kun­nal­lispoli­itikkona eikä osal­lis­tua päätök­sen­tekoon valtakunnantasolla.

  56. “Aika mon­es­sa yri­tyk­sessä on se käytän­tö yhä, mut­ta auto­ja ei ole 1 kpl jokaista autoa tarvit­se­vaa työn­tek­i­jää kohti vaan vain muu­ta­ma auto koko fir­mas­sa joi­ta käytetään vuorotellen tai matkuste­taan kimpassa.”

    Riip­puu auton käyt­töas­teesta ja henkilön tehtävästä.

  57. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa “Se, mikä sai min­ut tart­tumaan tähän aiheeseen on autoe­tu autoon tapauk­sis­sa, jois­sa fir­man ajoa ei ole kilo­metriäkään, vaan auto on per­heen käytössä ilmaiseksi”.

    Mik­si kir­joi­tat jotain, joka yksiselit­teis­es­ti ei pidä paikkaansa. Auto ei ole per­heen käytössä ilmaisek­si, vaan sen eteen työn­tek­i­jä luovut­taa työ­panok­sen­sa yri­tyk­selle. Samal­la logi­ikalla palkkaa mak­set­taisi­in ilmaiseksi.

    Ver­taus palkkaan toimii myös siinä, että palka­s­ta mak­se­taan veroa, aivan kuten autoedustakin.

    Ain­oa ongel­ma lie­nee, että tässä maini­taan sana “auto”.

  58. Ihan sivuhuomio julk­i­sista: juna ei pär­jää ikinä autolle kaupunkien väli­sis­sä työ­matkois­sa, ellei lähtö- ja saa­pumispiste satu ole­maan aivan juna-ase­man vieressä. 

    Henkilöli­iken­teessä, eri­tyis­es­ti työ­matkois­sa, kolme tärkein­tä asi­aa ovat nopeus, nopeus ja nopeus.

  59. Mat­ti Kinnunen
    “Jos vuokraan auton Easyren­tistä (44e/päivä)”

    Minkälaisen auton saa noin hal­val­la? Omien havain­to­jeni mukaan pitkään mat­ka-ajoon sovel­tuvas­ta autos­ta saa pulit­taa 100+ e/pvä. Esimerkik­si europ­car­il­ta nis­san micra, joka ei todel­lakaan sovel­lu 180 km edestakaiseena ajoon, mak­saa melkein tuplas­ti tuon, eli 85 e/vrk.

  60. Sylt­ty:

    Mat­ti Kinnunen:
    Jos vuokraan auton Easyren­tistä (44e/päivä)

    Minkälaisen auton saa noin hal­val­la? Omien havain­to­jeni mukaan pitkään mat­ka-ajoon sovel­tuvas­ta autos­ta saa pulit­taa 100+ e/pvä. Esimerkik­si europ­car­il­ta nis­san micra, joka ei todel­lakaan sovel­lu 180 km edestakaiseena ajoon, mak­saa melkein tuplas­ti tuon, eli 85 e/vrk.

    Minä olen sil­loin täl­löin vuokran­nut kaupunkikul­je­tuk­si­in ja suku­lais­reis­sui­hin n. 10 vuot­ta van­ho­ja far­mare­i­ta (esim. Renault Meganei­ta) hin­taan 85€/vkl tai 170€/vko. Ovat toim­i­neet hyvin.

  61. Mis­täpä tämä tieto on peräisin, että pääkaupunkiseudul­la on on niin paljon fir­man auto­ja, joil­la ei aje­ta fir­man ajo­ja kilo­metriäkään, että se vääristää autois­tu­misti­las­to­ja? Tutk­i­taanko nyt auton omis­ta­jan (työ­nan­ta­ja tai esim. leas­ing yhtiö) vai käyt­täjän (työn­tek­i­jä) osoitteita?
    Jos tutk­i­taan nimeno­maan halti­jan koti­paik­ka, niin mis­sä kohtaa se tilas­to vääristyy?
    Suomes­sa on melkein 3 miljoon­aa henkilöau­toa, joista ehkä 80.000 työsuhdeautoja. 

    “Se, mikä sai min­ut tart­tumaan tähän aiheeseen on autoe­tu autoon tapauk­sis­sa, jois­sa fir­man ajoa ei ole kilo­metriäkään, vaan auto on per­heen käytössä ilmaisek­si. Näitä on pääkaupunkiseudul­la niin paljon, että ne vääristävät autois­tu­mista kuvaavia tilas­to­ja, kos­ka autot on rek­isteröi­ty Helsinki­in, mut­ta autoil­i­ja asuu Espoossa.”

  62. Ode, se menee itseasi­as­sa tois­in­päin kuin tääl­lä puhutaan, jotain hämärää tässä muis­telinkin ole­van: Jos toimit­taa ajopäiväkir­jan jol­la osoit­taa aja­vansa alle 18 000 vuodessa omaa ajoa niin vero­tusar­vo on pienem­pi. Ole­tusar­vois­es­ti se on suurempi.

    Tutkimusti­etomme mukaan yli 80 pros­ent­tia vapaan autoe­dun saa­jista ajaa omia ajo­ja vähem­män kuin vero­tuk­ses­sa rajana ole­vat 18 000 kilo­me­tria. Val­taosa eli 71,6 pros­ent­tia vapaan auton käyt­täjistä ei pidä ajopäiväkir­jaa, joten he mak­sa­vat korkeam­paa autoe­dun veroa. Läh­es 25 pros­ent­tia mak­saa veron pahim­mil­laan läh­es kaksinker­taise­na, jos he eivät käytä ajopäiväkir­jaa, kos­ka heiltä jää 1) saa­mat­ta sekä yli 30 000 kilo­metriä vuodessa työa­joa ajavien 20 pros­entin huo­jen­nus että 2) käyt­tämät­tä vain vähän omaa ajoa ajavien mah­dol­lisu­us kilo­metriko­htaisen arvon käyttämiseen
    kuukau­siar­von sijasta.

    Lain­aus on tuoreesta SMJK:n (Myyn­nin ja markki­noin­nin ammat­ta­laiset) kyselystä ja sen johtopäätök­sistä. Kohderyh­mä ei ole se mitä Ode ajat­telee, mut­ta tämä on kohtu­ullisen kokoinen ja suurehko autoe­dun käyt­täjäryh­mä. Ja jäsenistö on ihan vihreil­la linjoilla: 🙂 

    Vero­tuk­sel­lis­es­ti tas­apaino on melko hyvä, sil­lä 60,8 pros­en­tis­sa yri­tyk­sistä työn­tek­i­jä voi vali­ta vapaasti oman auton ja työ­nan­ta­jan auton välil­lä. Näistä työ­suhdeau­ton halu­avia löy­tyy 22,8 % oma­l­la autol­la ajav­ista ja työ­suhdeau­tol­la ajav­ista (joista pakotet­tu­ja on vapaan autoe­dun käyt­täjistä 32,9 % ja käyt­töe­t­ua käyt­tävistä 19,3%) 38 pros­ent­tia halu­aisi siir­tyä omaan autoon.

    Kaikil­la vapaa­ta valin­nan­mah­dol­lisu­ut­ta ei siis kuitenkaan ole. Työan­ta­ja pakot­taa auto­val­in­taan 20,2 pros­en­tis­sa eli reilus­sa viiden­nek­sessä yri­tyk­sis­sä. Näis­sä jakau­ma on seu­raa­va: Työ­nan­ta­ja pakot­taa aja­maan työan­ta­jan autol­la, vaik­ka halu­aisin ajaa oma­l­la, 12,7 % sekä työ­nan­ta­ja pakot­taa aja­maan oma­l­la autol­la, vaik­ka halu­aisin ajaa työ­nan­ta­jan autol­la, 7,5 %.

    Eli ei muu­ta kuin pois­taa vaan sen autoe­dun sem­minkin kun se ei vaiku­ta ole­van kovin halut­tu etu. 🙂

    Lähde: http://www.akava.fi/files/3721/2010–11-22_Akava_SMKJ_2011_verotus_luontoisetujen_laskentaperusteet.pdf

  63. Leas­ing-työ­suhdeau­tot rek­isteröidään auton halt­ian mukaan ker­too Tuulilasi-lehti. Eli jos asuu Espoos­sa, näkyvät työ­suhdeau­tot Espoon automäärässä ei Helsingin.

    Sik­si olisikin kiin­toisaa tietää, mis­tä tulee tämä väite, että ulkopaikkakun­ta­lais­ten työ­suhdeau­tot rek­isteröidään helsinkiläisik­si. Tämä sama väite kun on esitet­ty täl­lä foo­ru­mil­la aiemminkin.

    1. Jos näin on niin tietoni on van­hen­tunut. Tieto on use­an vuo­den takaa. Tai sit­ten ei ole van­hen­tunut. Jo sil­loin vuosia sit­ten oli kak­si eri tilas­toin­ti­ta­paa ja saat­taa olla vieläkin.

  64. Rain­er Silfverberg:
    >Mielestäni jos työ­suhdeau­to­jen nyky­isin aika
    >lep­sua verokäytän­töä jatke­taan, niin niissä
    >pitäisi olla jonkin­lainen paikan­nin pakollinen
    >niin että niiden oikei­ta ajomääriä voi tarkistaa.

    Tietok­sesi: autois­sa on jo nykyään vakio­varus­teena matkamit­tari, jol­la ajomäärät voi selvit­tää eri­no­maisen luotet­tavasti. Ei siis ole hirveän hyviä perustei­ta perus­taa tätä isovelitietokantaa.

  65. Leena: “Jatkan vielä, kun sanoit, että per­heet saa­vat työ­suhdeau­ton ilmaisek­si. Eihän se niin ole, kos­ka autoe­tu ei ole palkan päälle vaan se vähen­netään ensin palka­s­ta ja sit­ten “edus­ta” vielä mak­se­taan verot. ”

    Tämä että kuka mak­saa viu­lut vai­htelee työan­ta­jit­tain ja työn­tek­i­jän ase­man mukaan. Se on useim­miten jokaisen itsen­sä ja pomon väli­nen asia ja har­vat ker­to­vat totu­u­den miten on. Joka tapauk­ses­sa vero­tusar­vo on las­ket­tu alakant­ti­in hiukan, eli se vas­taa n 3–5 vuot­ta van­han auton käyt­tö- ja pääo­makus­tan­nuk­sia, eli sel­l­aisen jon­ka arvonalen­nus ei ole niin jyrkkä enää.

    Työ­suhdeau­to­jen veroko­htelus­sa on myös sel­l­ainen kum­mallisu­us etä työ­su­uhdeau­tol­la, myös vapaal­la autoedu­lal töi­hin kulke­va saa vähen­tää työ­matkaku­lu­ja vero­tuk­ses­sa täys­määräis­es­ti joukkoli­iken­nelip­pu­jen hin­to­jen mukaan. 

    Työ­suhde­matkalip­ul­la joukkoli­iken­teel­lä kulke­va taas saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa vain sen osu­u­den jon­ka on itse mak­sanut lipustaan.

  66. pjt: “Tietok­sesi: autois­sa on jo nykyään vakio­varus­teena matkamit­tari, jol­la ajomäärät voi selvit­tää eri­no­maisen luotet­tavasti. Ei siis ole hirveän hyviä perustei­ta perus­taa tätä isovelitietokantaa.”

    No siinä tapauk­ses­sa ettei asen­nu­ta paikan­nin­ta niin pitäisi ajopäiväkir­jan olla pakolli­nen ja siihen täytet­ty­jen lukemien nat­sa­ta matkamit­tarin ja kalen­terin kanssa. Jos halu­aa kuu­lua verorälssi­in niin pitäisi verot­ta­jal­la olla oikeus myös tark­istaa onko etua käytet­ty sään­tö­jen mukaan.

  67. Vai onko niin, että jos leas­ing-auton omis­taa leas­ing-yhtiö, niin rek­isteri­in halti­jak­si merk­itään autoa aja­van työnantaja?

  68. kamear­avalvon­nan vuok­si halti­jana pitää olla henkilö. Ei kai sil­lä ennen ollut mitään väliä, en tosin muista miten se ennen oli. Rek­iste­ri­ot­teet ei kuu­lu iltalukemistoon.

  69. Min­ul­la on mieliku­va, että joskus olenkin kor­jan­nut asian blogille. 

    Eli auton rek­isteröin­ti menee käyt­täjän kotikun­nan mukaan. 

    Mut­ta tark­istan! (huom! Päivi Pasi)

    Vähän epäi­lyt­tää ehdokas, joka jatku­vasti tuo esi­in “van­haa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelu­jen mutua oman asiansa ajamisek­si. Sitä on blo­gi pullollaan.

    Mut­ta äänestyspäätös on toki jokaisen ihan oma…

  70. Aikoinaan val­itsin itse vapaan autoe­dun käyt­töe­dun ase­mes­ta sen takia, ettei tarvitse mak­saa huoltoku­lu­ja. Toden­näköis­es­ti ei kuitenkaan ole rahaa viedä autoa huoltoon sil­loin, kun se laukeaa kri­it­tisel­lä het­kel­lä. En laskenut ratio­naalis­es­ti rajakus­tan­nuk­sia tai muu­ta löpinää. Elämä on suurim­mal­ta osin epära­tionaal­ista toim­intaa. Lin­eaariseen logi­ikkaan tah­measti kiin­nit­tyneet ihmiset kuvit­tel­e­vat, että kaik­ki ihmiset laske­vat tasku­laskin kädessä rajakus­tan­nuk­sia yms. Ei se vält­tämät­tä mene näin. Kat­sokaa­pa vaip­pa pikavip­pi­en otta­jia. Laske­vatko he todel­lisia korkoku­lu­ja. Vapaas­ta autoe­dus­ta huoli­mat­ta ajan usein bus­sil­la, mikä on tavat­toman epämielyt­tävää nykyään, kun bus­sit ovat huonokun­toisia, kuskit her­mostunei­ta ja aikataulut ei pidä. Kuskit jät­tävät ihmisiä pysäkeille liian usein pelkkää piru­ut­taan. Näin on aina Elielin­auki­ol­la, jos­sa ker­ran kuulin Bus­sili­iken­teen koulut­ta­jal­ta suo­raan koulu­tusti­lanteessa, että bus­si läh­tee aikataulun mukaan, eikä odota pysäkil­lä oveen hakkaavia matkus­ta­jia. Luulen, että Osmo käyt­tää aika har­voin busse­ja, ratikkaa ja metroa var­maan use­am­min. Ihmette­len myös sitä, mik­si kansane­dus­ta­jana toim­i­neet tun­te­vat iki­aikaista lain­säädän­töä niin huonos­ti. Syn­ti ei ole yksin Osmon. Säätävätkö kansane­dus­ta­jat liikaa lakeja?

  71. Leena:

    Leas­ing-työ­suhdeau­tot rek­isteröidään auton halt­ian mukaan ker­too Tuulilasi-lehti. Eli jos asuu Espoos­sa, näkyvät työ­suhdeau­tot Espoon automäärässä ei Helsingin. 

    Joo, mut­ta ei ole ihan noin yksinker­taista kos­ka halti­joi­ta voi olla useampi:

    Ajoneu­vo­jen rek­isteröin­nistä annetun ase­tuk­sen mukaan autolle on omis­ta­jan lisäk­si merkit­tävä luon­nolli­nen henkilö halti­jak­si, jos muu kuin omis­ta­ja käyt­tää autoa pääasial­lis­es­ti tai jos auto on luovutet­tu toisen käyt­töön sopimuk­sen perus­teel­la yli 30 päiväksi. 

    Työ­suhdea­joneu­vo­jen osalta voidaan rek­isteri­in merk­itä omis­ta­jak­si leas­ing-yhtiö, 1. halti­jak­si työ­nan­ta­jayri­tys ja 2. halti­jak­si työn­tek­i­jä, joka on ajoneu­von pääasialli­nen kuljettaja.

    Säädösten mukaan ajoneu­voli­iken­nerek­isteri­in on ilmoitet­ta­va käyt­tö­vas­taa­va, mikäli yri­tyk­sen autolle ei ole merkit­ty ajoneu­voli­iken­nerek­isteri­in halti­jak­si luon­nol­lista henkilöä. Säädök­set koske­vat kaikkia yri­tyk­sen käytössä ole­via auto­ja, myös osas­toau­tot ja tuotan­toau­tot ovat näin ollen säädösten piirissä.

    Käyt­tö­vas­taaval­la tarkoite­taan täysi-ikäistä, Suomes­sa asu­vaa luon­nol­lista henkilöä, joka olemat­ta auton omis­ta­ja tai halti­ja on auton pääasialli­nen kul­jet­ta­ja, tai jol­la on tiedot auton kul­jet­ta­jista. Käyt­tö­vas­taaval­la on olta­va vähin­tään B‑luokan ajo-oikeus. Käyt­tö­vas­taa­va merk­itään rek­isteri­in yri­tysko­htais­es­ti. Yri­tyk­sel­lä voi olla vain yksi käyttövastaava.

    Poli­isi käyt­tää käyt­tö­vas­taa­vati­etoa automaat­tisen liiken­teen­valvon­nan yhtey­dessä toteutet­tavas­sa rikesakkomenettelyssä.

    Mikäli yri­tyk­sel­länne on käytössä auto­ja, joi­hin 2. halti­jaa ei ole merkit­ty, tulee tei­dän ilmoit­taa auton käyt­tö­vas­taa­va 1.1.2011 alka­en. Voitte tark­istaa ajoneu­vorek­ister­istä onko kaikki­in yri­tyk­senne autoi­hin rek­isteröi­ty 2.haltijat.

    http://www.aldautomotive.fi/yritysautouutisia.aspx

  72. Niin eli siis jos ajoneu­vorek­isterikeskuk­sen tietokan­noista ajaa omis­ta­jan, ensi- tai toisi­jaisen halti­jan mukaan ajoneu­voti­las­to­ja niin saa vähän eri tulok­sia. Mul­la on hämärä muis­tiku­va että yleen­sä nois­sa liiken­neti­las­tois­sa tilas­toidaan omis­ta­jia, eli Leas­ing-yhtiön toimi­paik­ka on ihan hir­muisen autois­tunut­ta seutua. 🙂

  73. EasyRen­tiä en kyl­lä omien koke­musten mukaan voi suositel­la kenellekään. Ei siis kan­na­ta kaivaa hin­taes­imerkik­si halv­in­ta vai­h­toe­htoa. Samal­la logi­ikalla sitä voi ostaa vas­taa­van “riisikipon” käytet­tynä 1000 €:llä ja ajaa sil­lä työa­jot laskut­taen verot­tomasti 0,46 €/km.

    Vapaa autoe­tu on yri­tyk­sen ja työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta kyl­lä eri­no­maisen kallis palkan mak­su­ta­pa, jos­ta yhteiskun­ta hyö­tyy huo­mat­tavasti (tulovero, eri­laiset autoverot, alv, polt­toain­evero). Itse asi­as­sa, jos autoe­t­u­au­toil­i­ja siir­tyy julkisen liiken­teen käyt­täjäk­si, yhteiskun­nan tulovir­ta kään­tyy ko. henkilön liikku­misen osalta negatiiviseksi. 

    Voisin harki­ta Soin­in­vaaran äänestämistä, mut­ta kat­e­gori­nen suh­tau­tu­mi­nen tiet­ty­i­hin asioi­hin ja ydin­voimakysymyk­sel­lä kikkailu saa empimään (no puolue saa empimään vielä enemmän).

  74. Hyvä ener­gian­säästökeino olisi myös kieltää voima­l­in­jo­jen ja moot­toritei­den rak­en­t­a­mi­nen. Nythän val­tio kan­nus­taa yri­tyk­siä ja yhteisöjä, vas­ten “maan­omis­ta­jien” tah­toa otta­maan maat heiltä ja rak­en­taa näitä energiankulutuksen-temppeleitä.

  75. Moik­ka Ode, Sinä van­ha Puutarhatonttu
    En ole lukenut noi­ta edel­lisiä kom­ment­te­ja, vas­taan vain 5.4.2011 Iltasan­omista luke­maani blogikir­joituk­seesi (toiv­ot­tavasti se on OK).

    Olen pitänyt Sin­ua ainai­han hel­e­vatin viisaana ihmisenä ja tästä huoli­mat­ta edelleen.

    Minä työsken­tetlen kan­sain­välisessä pörssiy­htiössä, jos­sa vapaa­ta autoe­t­ua ei saa kuin ne henkilöt, joille työa­joa ker­tyy riit­tävä määrä. Näin uskoisin muidenkin vas­taa­van­lais­ten toimi­van. Itse ajan työa­jo­ja noin 30000 km vuodessa.

    Tääl­lä provinssis­sa ei ole mah­dol­lista (ainakaan minulla)mennä kaup­paan hake­maan raskai­ta kan­ta­muk­sia julk­isil­la liikennevälineillä.

    Kesämök­ki on perin­nöl­li­si­sistä syistä 140 km etäisyy­del­lä, eikä sin­nekään julkkik­sil­la pääse, kuin noin vuorokau­den matkalla suun­taansa. Per­ille pitäisi kävel­lä 2,5 km, kun tak­sit eivät uskalla mökki­tielle lähteä.

    Näin läh­es kuusikymp­pisenä koen tämän kir­joituk­sesi oma­l­ta kohdal­tani epäoikeu­den­mukaisek­si, kos­ka “ei-työa­joni” ovat mar­gin­aal­isia, enkä usko ole­vani ainoa.
    Kun Sinä ajelet fil­lar­il­la, tai julkkik­sil­la duu­ni­in ja kaup­paan Stadis­sa ja vaik­ka minne, niin kaikille se ei valitet­tavasti sovi.

    Jos olisit kir­joit­tanut, että JOTKUT ylikäyt­tävät vapaa­ta autoe­t­ua, niin hyvä,
    tai hom­maa meille provinssi­in julkkik­set, joi­ta voimme käyttää.

    Sen ver­ran kurk­istin kom­ment­te­ja, että huo­masin Sin­un vas­tan­neesi joi­hinkin, ehkäpä tähänkin.
    Siitäpä ylpeä olisin.

    1. Joudun var­maankin täs­men­tämään tuo­ta kohtaa niin, että tarkoi­tan vapaa­ta autoe­t­ua, joka on silkkaa palka­n­mak­sua ilman mitään yhteyt­tä auton käyt­töön työa­jos­sa. Tuo kesämökkies­imerk­ki on vähän huono. Jos tarvit­set auton men­näk­sesi kesämökille, kuten useim­mat tarvit­se­vat, mik­si et voi ostaa vain autoa palkkara­hoil­lasi. Mik­si osa palka­s­tasi pitää mak­saa autoetuna.
      Jär­jestelyssä on jotain järkeä sil­loin, kun autoa käytetään lähin­nä työa­jos­sa (ei siis työ­matkois­sa, jot­ka ovat yksityisajoa)

  76. Ei ns käyt­töe­dus­sakaan tarvitse mitään yhteyt­tä työa­joon olla. 

    Tosin työa­joista saa veloit­taa pienen kilo­metriko­r­vauk­sen kun ainakin polt­toaineku­lut mak­saa käyttäjä.

    Mut­ta täl­laista marginaalikustannus=0 “viet­telystä tarpeet­tomaan lisäa­jelu­un” ei käyt­töe­t­u­au­tol­la ole.

  77. Miten luon­to tietää ajaako JK 30000km + mökkireis­sut työ­suhdeau­tol­la vai oma­l­la autol­la, kuin­ka se eroaa päästö­jen suh­teen, mysti­nen yhtälö?

  78. Oman koke­muk­seni mukaan käytän­nössä vapaa autoe­tu han­kit­ti­in jot­ta väl­tyt­täisi­in ajopäiväkir­jan pitämiseltä rapor­toin­tivelvol­lisuuksi­neen. 0‑marginaalikustannuksen merk­i­tys riip­puu ihan elämän­ti­lanteesta, välil­lä aikaa on ajelu­un ja välil­lä ei.

    Käsit­tääk­seni ajopäiväkir­jan pito on mah­dol­lista nyky­isin hoitaa automaat­tis­es­ti oleel­lis­es­ti vähem­mäl­lä säätämisel­lä kuin aikaisem­min, kir­jauk­set siir­tyvät paikan­times­ta luokit­telusovel­luk­seen automaat­tis­es­ti eli laisku­usar­gu­ment­ti ei enää toi­mi. Omako­htaista koke­mus­ta näistä jär­jestelmistä ei tosin ole.

    Kan­nat­taa huomioi­da että PK-yri­tyk­sessä välil­liset kulut ja sub­jek­ti­ivi­nen vai­va ovat merkit­täviä päätök­sen­tekokri­teere­jä. On paljon helpom­paa ja halvem­paa kat­soa vähäistä omaa käyt­töä läpi sormien kuin kohdis­taa kaikkia mah­dol­lisia kulu­ja muodol­lis­es­ti oikein, ja jois­sain tapauk­sis­sa voi hyvinkin olla halvem­paa mak­saa työn­tek­i­jälle vapaa autoe­tu jon­ka hallinnoin­ti on mui­ta vai­h­toe­hto­ja kevyempää.

  79. Vähän epäi­lyt­tää ehdokas, joka jatku­vasti tuo esi­in “van­haa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelu­jen mutua oman asiansa ajamisek­si. Sitä on blo­gi pullollaan. 

    Ja minä se kun taas tykkään tästä tyylistä. 😉 

    Kaikkien meistä mielipteet perus­tu­vat jos­sain määrin van­hen­tuneeseen tietoon, kahvipöytäkeskustelui­hin, yms. En usko, että kukaan koskaan käy kaikkea fak­tana kuule­maansa ja luke­maansa tark­ista­mas­sa. Täl­laises­sa blo­gis­sa väärinkäsi­tyk­set tule­vat korjatuiksi.

    1. Jos edel­lytet­täisi­in, että tark­istaisin jokaisen fak­tan, postauk­sia tulisi aika paljon vähem­män. Tämä on min­ulle kuitenkin vain harrastus.

  80. Oman koke­muk­seni mukaan käytän­nössä vapaa autoe­tu han­kit­ti­in jot­ta väl­tyt­täisi­in ajopäiväkir­jan pitämiseltä raportointivelvollisuuksineen. 

    Voisiko tuon hoitaa toisin? Esimerkik­si anta­mal­la palkan päälle könt­tä­sum­man ben­so­ja varten, käyt­tämät­tä jäävän rahan saisi pitää.

  81. Vielä pari huomio­ta. Ensin­näkin mik­si ollaan pois­ta­mas­sa vain vapaa­ta autoe­t­ua? Työkaveri juurikin ker­toi omas­ta tilanteesta, jos­sa hänen ei kan­nat­tanut ottaa vapaa­ta autoe­t­ua kun pieniruokainen käyt­töe­t­u­au­to tuli halvem­mak­si (meil­lä käyt­töe­t­u­au­to on leas­ing johon kuu­luu kaik­ki, pait­si polttoaine). 

    Toisek­seen meil­lä, niinkuin mon­es­sa muus­sakin yri­tyk­sessä yri­tyk­sen osu­us leas­ing­mak­sus­ta on voimakkaasti riip­pu­vainen auton hiilid­iok­sidipäästöistä. Kahvipöy­dässä usein tois­tu­va keskustelun aihe on löytää mah­dol­lisim­man kiin­nos­ta­va auto, joka sopii fir­man päästöra­joi­hin. Jos tämä poruk­ka ostaisi auton oma­l­la rahal­la, toden­näköis­es­ti hiilid­iok­sidipäästöil­lä ei juurikaan väliä eli työ­suhdeau­toilu käytän­nössä vähen­tää päästöjä. En usko, että kukaan jät­täisi autoa osta­mat­ta tai ajaisi oleel­lis­es­ti vähemmän.

  82. Riit­ta: “Täl­laises­sa blo­gis­sa väärinkäsi­tyk­set tule­vat korjatuiksi.”

    Joo, ja juurikin tässä blo­gis­sa voi luot­taa siihen että joku kuitenkin käy eli­noimas­sa fak­tat kohdalleen.

  83. Riit­ta:

    Kaikkien meistä mielipteet perus­tu­vat jos­sain määrin van­hen­tuneeseen tietoon, […]

    Mielip­i­teet ovat ihan eri jut­tu kuin fak­toina esite­tyt väit­tämät. Mielip­i­teenkin soisi tietysti aina perus­tu­van tietoon. 

    En usko, että kukaan koskaan käy kaikkea fak­tana kuule­maansa ja luke­maansa tarkistamassa.

    Ei var­masti, en minäkään. Sen sijaan, jos väitän jotain fak­tana varsinkin julkises­ti, niin pyrin tarkistamaan. 

    Täl­laises­sa blo­gis­sa väärinkäsi­tyk­set tule­vat korjatuiksi.

    Joskus tule­vat ja joskus eivät. Läh­eskään aina eivät. 

    Ja minä se kun taas tykkään tästä tyylistä

    Minä kat­son, että korkean yhteiskun­nal­lisen ase­man anta­mal­la auk­tori­teetil­la tulisi olla vähän tarkem­pi sanomi­sis­taan kuin jonkun sat­un­naisen blog­gaa­jan tai hiekkalaatikkokeskusteli­jan, mut­ta se on toki vain min­un mielipiteeni. 

    Mut­ta kyl­lähän minäkin tästä blo­gista tykkään, se on selvä — perus­tuu vain mui­hin seikkoihin.

  84. Osmu:

    Jos edel­lytet­täisi­in, että tark­istaisin jokaisen fak­tan, postauk­sia tulisi aika paljon vähemmän. 

    Ei var­masti kukaan tätä edel­lytä. Lauseen voi vain aloit­taa esim. “käsi­tyk­seni mukaan..” tai “mieliku­vani asi­as­ta on, että..” jne. 

    Esität usein yksikan­taan kaiken­laisia selvästi aivan hataralle poh­jalle raken­net­tu­ja “totuuk­sia” ja se häir­it­see min­ua, mut­ta ehkä siinä on jokin viihdyt­tävä puolen­sakin minulle. 

    Myön­nän.

  85. Työkaveri juurikin ker­toi omas­ta tilanteesta, jos­sa hänen ei kan­nat­tanut ottaa vapaa­ta autoe­t­ua kun pieniruokainen käyt­töe­t­u­au­to tuli halvem­mak­si (meil­lä käyt­töe­t­u­au­to on leas­ing johon kuu­luu kaik­ki, pait­si polttoaine). 

    No niin, tämähän on juuri se, mitä edel­lisessä “mitä tilalle” ‑kysymyk­sessä hain. 😉

  86. Jos edel­lytet­täisi­in, että tark­istaisin jokaisen fak­tan, postauk­sia tulisi aika paljon vähemmän. 

    … ja sit­ten sinä edelleen luulisit, että Tan­skas­sa suositeltaisi­in vain lyhyt­tä ime­tys­tä (elleivät tan­skalaiset ime­tys­su­osi­tuk­set olisi se jut­tu, jon­ka kerk­iäisit selvit­tää ennen kirjoittamista). 😉

  87. … ja sit­ten sinä edelleen luulisit, että Tan­skas­sa suositeltaisi­in vain lyhyt­tä imetystä

    Luulee se edelleenkin. Ei se kuun­tele eikä usko, oma­l­la taval­laan jotenkin söpö kuitenkin. 

    Mut­ta onnek­si Osmoa voi äänestää vain Helsingis­sä! Ja sää oot Mansen plikkoja…

  88. Eli­na kriittisenä:

    Vähän epäi­lyt­tää ehdokas, joka jatku­vasti tuo esi­in “van­haa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelu­jen mutua oman asiansa ajamisek­si. Sitä on blo­gi pullollaan.

    Entäpä minkä ver­ran sin­ua epäi­lyt­tää ehdokas, joka ei julkises­ti pal­jas­ta tieto­jen­sa ajanko­htaisu­u­den tasoa, ts. läh­es kaik­ki muut tar­jol­la ole­vat ehdokkaat? Ajat­telitko, että ne jot­ka eivät blog­gaa lainkaan tai rajoit­tuvat vain etukä­teen tark­istami­in­sa (= har­voihin) aiheisi­in, ovat ere­htymät­tömän ja aina ajan­ta­saisen tiedon halti­joi­ta julkisen keskustelun ulkop­uolelle rajaamis­saan asioissa?

    Itse pidän sikana säkissä jokaista ehdokas­ta, joka ei avoimesti pal­jas­ta ihmisille, miten hän muo­dostaa näke­myk­siä ja käsit­telee tietoa, ja etenkin sitä, miten hän toimii koh­dates­saan ris­tiri­itaista infor­maa­tio­ta. Kaik­ista asi­akysymyk­sistä min­ul­la ei mis­sään tapauk­ses­sa voi olla niin paljon taus­ta­ti­etoa että voisin muo­dostaa val­is­tuneen näke­myk­sen. Kos­ka saatan hyvinkin olla asioista pihal­la ja omas­takin mielestäni väärää mieltä (kuvit­teel­lisen hyper­val­is­tuneen minän näkökul­mas­ta), min­un ei kan­na­ta vali­ta ehdokas­ta, joka on kanssani eniten samaa mieltä, vaan ehdokas, jon­ka päätök­sen­tekokykyyn ja ‑moraali­in luotan eniten.

    Tästä syys­tä min­ulle on olen­naista saa­da tietoa mm. ehdokkaiden päätök­sen­teko­pros­es­seista, moti­vaa­tio­rak­en­teesta, rohkeud­es­ta, suh­teel­lisu­u­den­ta­jus­ta, lat­er­aalis­es­ta kyvys­tä ja itsekri­it­tisyy­destä. Näitä eivät vaa­likoneet ker­ro, vaan ne pitää ihan itse päätel­lä ehdokkaan tar­joa­man julkisen mate­ri­aalin poh­jal­ta. Osmon tar­joa­man mate­ri­aalin määrä, laatu ja avoimuusaste ovat eri­no­maisel­la tasol­la, mis­tä hänelle pis­teitä. Ne, jot­ka tar­joa­vat vain siiv­ot­tua ja edi­toitua mate­ri­aalia, puhu­mat­takaan niistä, jot­ka tar­joa­vat lähin­nä vaalilau­sei­ta, jäävät kyl­lä kauas jäl­keen tässä kisas­sa — hei­dän tapauk­ses­saan kun sieltä säk­istä voi vaalien jäl­keen pal­jas­tua ihan mitä vain.

  89. Eli­na, en minä Osmoa hesalaise­nakaan äänestäisi. Sil­lä on vääriä mielip­iteitä päivähoito-oikeud­es­ta. Minä vain fanitan. 😉

  90. Saara,

    Osmol­la on esim. voimakas Helsinki=hyvä/Espoo=paha ‑diko­to­mia ajat­telus­saan, jota hän pyrkii eri­laisin keinoin vahvis­ta­maan luk­i­joiden keskuudessa. 

    Tässä hän usein toimii kieliku­vin: Espoon työ­paikat on haulikol­la räiskit­ty pitkin savipel­toa tms. Et ole voin­ut tältä vält­tyä, jos olet lukenut yhdyskun­tarak­en­teeseen liit­tyviä ketjuja. 

    Espoon työ­paikat ovat kuitenkin paljon keskite­t­ym­min sijoit­tunei­ta kuin Helsingis­sä– Suur-Lep­pä­vaaran, Keilaniemen ja Suur-Tapi­olan alueelle. 

    Väit­tämä työ­suhdeau­to­jen rek­isteröin­nistä yri­tyk­sen mukaan oli pyrkimys luo­da kuvaa vielä korkeam­mas­ta autois­tu­misen asteesta Espoos­sa kuin tilanne oikeasti on. Tosi­asi­as­sa työ­suhdeau­tot rek­isteröidään val­taosin halti­jan mukaan. (Tark­istin Ajoneuvorekisterikeskuksesta)

    Aina­han voi ere­htyä, ei siinä mitään. Mut­ta tun­tuu, että nämä Osmon ere­htymiset ovat aina niin päin, mikä edis­tää omaa sanomaa. Kun oma päämäärä on ensisi­jaista ja totu­us tois­si­jaista, niin ei ole aut­tanut, vaik­ka olen jo ker­taalleen tämän työ­suhdeau­toasian kor­jan­nut aikoinaan. 

    Eli totu­u­den vääris­te­ly oman agen­dansa toteut­tamisek­si on minus­ta epäi­lyt­tävää. Mut­ta tietysti on myös epäi­lyt­tävää, jos ehdokkaan tiedoista ja arvoista ei oikein saa mitään selvää. Siitä lienemme aivan yhtä mieltä.

    Onhan tääl­lä tosi­aan matskua, sitä ei voi kiistää, ja kahlaa­mal­la blo­gin läpi saa kyl­lä var­masti parem­man kuvan Osmos­ta ehdokkaana kuin useim­mista muista — niin hyvässä kuin pahas­sa. Kyl­lä siitä min­ul­takin pis­teitä ropisee. Tyhjyyt­tään koli­se­via vaalilau­sei­ta ei ole juuri lainkaan.. vai onko itse asi­as­sa ollenkaan?

    1. Eli­na:
      Espoon työ­paikko­jen sijoit­telus­ta saa parhaan kuvan sen perus­teel­la, kuin­ka suuri osa työn­tek­i­jöistä joutuu tule­maan paikalle autolla.

  91. Saako?

    Espoos­sa on väl­jem­pää ja työ­paikko­jen yht­edessä on parem­min pysäköin­tipaikko­ja. Se kan­nus­taa oman auton käyt­töön. Eivät espoolaiset vält­tämät­tä “joudu” tule­maan töi­hin autol­la, vaan halu­a­vat tulla.

    Espoolaisil­la on varakkaamp­ina myös enem­män auto­ja ja poikit­tainen joukkoli­ikenne on kehnohkoa. 

    Jos­sain ketjus­sa siis väi­tit, että työ­paikat Espoos­sa on ripotel­tu sinne tänne pitkin pel­to­ja. Mut­ta ei se niin ole. Pikem­minkin asuinalueet on naa­puris­samme ripotel­tu pitkin pel­to­ja. Espoolaiset asu­vat paljon use­am­min eril­lis- tai riv­i­talois­sa ja heil­lä on kak­si autoa.

    1. Jos otamme espoolaiset työ­paikat ja kat­somme , kuin­ka moni ihmi­nen pääsee niihin kelvol­lisel­la joukkoli­iken­ney­htey­del­lä, luku on paljon pienem­pi kuin Hel­sngis­sä. On toki Helsingis­säkin huonos­ti sijait­se­via työ­paikko­ja. Kelvolli­nen joukkoli­iken­ney­hteys tarkoit­taa alle 30 min­uutin mat­ka-aikaa ja kelvol­lista vuoroväliä (10 minuuttia)

  92. Tark­istin asian ajoneu­vo­hallintakeskuskesta (siis autorekisteristä:

    Pääsään­töis­es­ti auton halti­ja on sen käyt­täjä ja auton rek­isteri­paik­ka on käyt­täjän kotipaikka.

    Siis jos Pekka Pekka­nen Oy (Helsin­ki) on liisan­nut auton Mat­ti Mat­tiselle (Espoo)työsuhdeautoksi, niin Mat­ti Mat­ti­nen on sen halti­ja ja auton rek­isteröin­tipaik­ka on Espoo.

    Halti­ja voi olla mysö juridi­nen henkilö, mut­ta sil­loin rek­isteri­in pitää merk­itä käyttövastaava.

    Työ­suhdeau­toe­dus­ta tuskin luovu­taan, mut­ta toden­näköis­es­ti sen vero­tus­ta taas kiristetään.

  93. Osmo:

    Espoon työ­paikko­jen sijoit­telus­ta saa parhaan kuvan sen perus­teel­la, kuin­ka suuri osa työn­tek­i­jöistä joutuu tule­maan paikalle autolla.

    Ei.

    Se, että moni autoilee voi johtua siitä, että yksi­ty­isautoilu on jär­jestet­ty hyvin tai jopa siitä, että asun­not on sijoitet­tu silleen, että joukkoli­iken­net­tä ei kan­na­ta järjestää.

    Eli siitä, että työn­tek­i­jät tulee töi­hin omil­la autoil­laan ei voi päätel­lä suo­raan mitään työ­paikko­jen sijoittumisesta.

  94. Jos otamme espoolaiset työ­paikat ja kat­somme , kuin­ka moni ihmi­nen pääsee niihin kelvol­lisel­la joukkoli­iken­ney­htey­del­lä, luku on paljon pienem­pi kuin Helsngissä.

    Mut­ta tämä on nyt eri asia kuin alku­peräi­nen. Ei tämä tarkoi­ta, että työ­paikat oli­si­vat pitkin pel­to­ja, vaan että poikit­taiset joukkoli­iken­ney­htey­det ovat huonom­mat kuin täällä. 

    Ja pitääkö tuokaan itse asi­as­sa paikkaansa? Tapi­o­laan ja Lep­pä­vaaraan ainakin pääsee mis­tä päin Espoo­ta vain tosi kätevästi. Espoon puolel­la ei ole ruuhki­akaan siinä määrin kuin tääl­lä sisään­tuloväylil­lä eli mat­ka-ajat eivät matkan pitu­u­teen näh­den ole yhtä suuret. 

    Vuoroväli­vaa­timus on kyl­lä tosi tiuk­ka. Onko tuo oma määritelmäsi vai jokin viralli­nen lin­jaus? Ei Helsin­gin sisäisessäkään liiken­teessä ole mon­ta bus­sia, joiden vuoroväli edes ruuh­ka-aikana olisi noin lyhyt.

  95. Tark­istin asian ajoneu­vo­hallintakeskuskesta (siis autorekisteristä:
    Pääsään­töis­es­ti auton halti­ja on sen käyt­täjä ja auton rek­isteri­paik­ka on käyt­täjän kotipaikka.
    Siis jos Pekka Pekka­nen Oy (Helsin­ki) on liisan­nut auton Mat­ti Mat­tiselle (Espoo)työsuhdeautoksi, niin Mat­ti Mat­ti­nen on sen halti­ja ja auton rek­isteröin­tipaik­ka on Espoo.
    Halti­ja voi olla mysö juridi­nen henkilö, mut­ta sil­loin rek­isteri­in pitää merk­itä käyttövastaava.
    Työ­suhdeau­toe­dus­ta tuskin luovu­taan, mut­ta toden­näköis­es­ti sen vero­tus­ta taas kiristetään.

  96. Osmo:

    Jos otamme espoolaiset työ­paikat ja kat­somme , kuin­ka moni ihmi­nen pääsee niihin kelvol­lisel­la joukkoli­iken­ney­htey­del­lä, luku on paljon pienem­pi kuin Helsngissä.

    Var­masti. Tämä on eri asia kuin se, että Espoos­sa työ­paikat oli­si­vat vähem­män keskit­tyneitä kuin Helsingis­sä. (Minus­ta vaikut­taa type­r­ältä keskit­tää työ­paikat lähelle toisi­aan, joten en oikein ymmär­rä, että miks tää on sulle niin olen­nainen pointti.)

  97. Vas­tus­tan ehdot­tomasti täl­laista ehdotusta.

    itse olen myyn­timies ja aje­len autol­la asi­akkaissa n. 60–80 tkm/v. Autoe­tu antaa sen edun, että min­un ei tarvitse ostaa uut­ta autoa jos ajan kolar­in. Kak­si kolar­ia ajaisi jo per­heeni vararikkoon.

  98. Nykyään usein työ­suhdeau­ton omis­ta­ja on liisaus­fir­ma, halti­ja on työ­nan­ta­ja ja aja­jal­la on käyttöoikeus.

  99. Minä kat­son, että korkean yhteiskun­nal­lisen ase­man anta­mal­la auk­tori­teetil­la tulisi olla vähän tarkem­pi sanomi­sis­taan kuin jonkun sat­un­naisen blog­gaa­jan tai hiekkalaatikkokeskusteli­jan, mut­ta se on toki vain min­un mielipiteeni. 

    Erikoista auk­tori­teet­tiuskoa. Crowd­sour­caa­mal­la (mitä tuo on suomek­si) osan fak­to­jen tark­istamis­es­ta luk­i­joilleen blogilla pystytään käsit­telemään use­ampia asioi­ta samal­la Osmon vaival­la laadun siitä yhtään kär­simät­tä. Ongelmia tuo tuot­taa vain niille auk­tori­teet­tiusko­vaisille joiden mielestä viisas ihmi­nen ei voi olla koskaan väärässä.

    Ei var­masti kukaan tätä edel­lytä. Lauseen voi vain aloit­taa esim. “käsi­tyk­seni mukaan..” tai “mieliku­vani asi­as­ta on, että..” jne. 

    Ai ongel­ma olikin vain kir­joi­tustyylis­sä. Ei sit­ten mitään.

  100. Korkein oikeus ei näem­mä antanut val­i­tuslu­paa tähän aiheeseen liit­tyvässä rikosasi­as­sa, jos­sa palkko­ja ja mui­ta palkkioi­ta mak­satet­ti­in kiin­teistöväl­i­tysy­htiö Habitas­sa kilometrikorvauksina.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, mikä sai min­ut tart­tumaan tähän aiheeseen on autoe­tu autoon tapauk­sis­sa, jois­sa fir­man ajoa ei ole kilo­metriäkään, vaan auto on per­heen käytössä ilmaisek­si. Näitä on pääkaupunkiseudul­la niin paljon, että ne vääristävät autois­tu­mista kuvaavia tilas­to­ja, kos­ka autot on rek­isteröi­ty Helsinki­in, mut­ta autoil­i­ja asuu Espoossa.

  102. Osuipa silmi­i­ni tämä wan­ha artikke­li. Olen työssä jos­sa ajan autol­la asi­akkaille, tehden näin 200 asi­akaskäyn­tiä vuodessa. Tätä työtä olen tehnyt 20 vuot­ta. Korostan että työ­nan­ta­ja edel­lyt­tää että olen asi­akkail­la 200 ker­taa vuodessa, en nyt tiedä jos 185 käyn­tiä vuodessa että onko se irti­sanomis­pe­ruste vai ei. Kyl­lästy­in­pä nykyau­to­jen vika­herkkyy­teen, ja siihen että en jak­sa oma­l­la vapaa ajal­la selvit­tää rikkinäistä autoani huoltoon. pajalla.Sinänänsä takuu ja taku­un jäl­keen km kor­vaus kat­taa hyvin paja käyn­nitkin, ja km kor­vauk­ses­ta jää lapaseen jos ajaa esim golf­fil­la tai aurik­sel­la. Kumpainenkin auto vain nyky­isin hajoaa käsi­in, toisin oli corol­lat, ne kesti ja kesti. Ajan siis vapaa-autoedul­la ja surkut­te­len kun ei ker­ry km kor­vauk­sia 🙂 Tosin vapaa-autoe­tu ker­ryt­tää eläket­tä, alla on Vol­vo XC60 hybrid.Näihin hybrid autoi­hin tuli jokin vero­helpo­tus ja kyl­läpä eläk­jet­täkin keryy kun vero­tusar­vo on “kohdil­laan” 🙂

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.