Lounaskeskustelu maaseudun ja kaupungin välisestä suhteesta 5.4.2011

Tähän tilaisu­u­teen olisi pitänyt ilmoit­tau­tua ajat sit­ten, mut­ta muu­ta­ma paik­ka on kuulem­ma vielä vapaana. Noin kymme­nen nopein­ta ehtii. Ilmoit­tau­tua pitäisi klo 10 men­nessä, jot­ta keit­tiö osaa tehdä riit­tävästi soppaa.

Ilmoit­tau­tu­miset  puhe­lim­itse 040 701 6576 / Katari­ina Salmisa­lo. Nyt illal­la on mah­dol­lista ilmoit­tau­tua myös netis­sä osoit­teessa katariina.salmisalo@e2.fi. Lait­takaa viesti­in sil­loin myös puhe­lin­nu­meronne, jot­ta tarvit­taes­sa on mah­dol­lista ker­toa, ettei tilaisu­u­teen mahdukaan.

=========

Aja­tus­pa­ja e2 rav­it­see ruumista ja mieltä. Tule naut­ti­maan yhtaikaa läm­min lounas ja napak­ka tietopaket­ti ajanko­htais­es­ta aiheesta.

Seu­raa­va Lunch­break­ing News ‑tilaisu­us pide­tään tiis­taina 5.4. klo 12.00–13.00 rav­in­to­la Ateljé Finnessä, Arka­di­ankatu 14, Helsinki.

Keit­tolounas­tar­joilu alkaa klo 11.45.

Tilaisu­udessa keskustelemme maaseudun ja kaupun­gin välis­es­tä suh­teesta ja kansalais­ten maaseutuasenteista.

Mikä on maaseudun merk­i­tys ja tulevaisuus?

Mikä maaseudus­sa yhdis­tää ja erot­taa suomalaisia?

Mil­laisen maaseudun halu­aisimme ja kenelle?

Alus­ta­ji­na kansanedustajaehdokkaat:

Lau­ra Kolbe, Euroopan his­to­ri­an professori

Lasse Män­nistö, ekono­mi, kaupunginvaltuutettu

Osmo Soin­in­vaara, val­ti­oti­etei­den lisensiaatti

Alus­tusten jälkeisen keskustelun vetää toimit­ta­ja Johan­na Korhonen.

Yhteistyökump­pan­i­na tilaisu­udessa on Maaseudun Sivistysliitto.

 

Seu­raa­va Lunch­break­ing News ‑tilaisu­us pide­tään tiis­taina 5.4. klo 12.00–13.00 rav­in­to­la Ateljé Finnessä, Arka­di­ankatu 14, Helsinki.

 

Keit­tolounas­tar­joilu alkaa klo 11.45.

 

 

 

Tilaisu­udessa keskustelemme maaseudun ja kaupun­gin välis­es­tä suh­teesta ja kansalais­ten maaseutuasenteista.

 

 

 

Mikä on maaseudun merk­i­tys ja tulevaisuus?

 

Mikä maaseudus­sa yhdis­tää ja erot­taa suomalaisia?

 

Mil­laisen maaseudun halu­aisimme ja kenelle?

 

 

 

Alus­ta­ji­na kansanedustajaehdokkaat:

 

 

 

Lau­ra Kolbe, Euroopan his­to­ri­an professori

 

Lasse Män­nistö, ekono­mi, kaupunginvaltuutettu

 

Osmo Soin­in­vaara, val­ti­oti­etei­den lisensiaatti

 

 

 

Alus­tusten jälkeisen keskustelun vetää toimit­ta­ja Johan­na Korhonen.

 

 

4 vastausta artikkeliin “Lounaskeskustelu maaseudun ja kaupungin välisestä suhteesta 5.4.2011”

  1. Yhteistyökump­pan­i­na tilaisu­udessa on Maaseudun Sivistysliitto. 

    Tuos­sa tilaisu­udessa väärä vas­taus olisi ilme­ses­ti se, että me kaupungi­laiset halu­aisimme sel­l­aisen maaseudun, joka ei kup­paa vuosit­tain 7 mrd. € mei­dän verora­ho­ja kepu­likun­tien ylläpitoon.

    Vastaa

  2. Voisiko kse ensin määärit­tää mitä tarkoit­taa maaseudul­la? Mielestäni keskustelua kaupun­gin ja maaseudun vuorovaiku­tuk­ses­ta häir­it­see se, että keskusteli­jat puhu­vat mon­esti eri asi­as­ta. Eli mikä on maaseutua?

    Vastaa

    1. Tule kuun­tele­maan, yritän määritellä.
      Maaseudul­la asumisel­la tarkoi­tan sitä, että ollaan maaseudul­la noin ylipään­sä koko päivä. En sitä, että eletään kaupungis­sa ja käy­dään maal­la nukkumassa.

      Vastaa

  3. Valitet­tavasti aika ei sovi aikataului­hin. Mielestäni suurin ongel­ma myös maaseudun kannal­ta on se, että maaseu­tua “kehitetään” nukkumalähiöksi. 

    Keskustelu­un olisi hyvä saa­da myös Uus­maalainen näkökul­ma. Uuden­maan maaseu­tu eroaa har­vaan asu­tus­ta maaseudus­ta. Mielestäni kuitenkin myös tääl­lä pitäisi kehit­tää maaseu­tua sen omien vahvuuk­sien poh­jal­ta sen sijaan, että kaik­ki paikat ahde­taan täy­teen omakotitaloja.

    Uudel­la­maan maaseudul­la olisi parhaat edel­ly­tyk­set hyö­dyn­tää toimi­vaa kaupun­gin ja maaseudun välistä vuorovaiku­tus­ta. Uudel­la­maal­la olisi mak­savia asi­akkai­ta esim. lähiruoalle (samal­la vähem­män tukiri­ip­pu­vaiselle tuotan­nolle), mut­ta vil­jeli­jätkin pen­delöivät mielum­min kaupunki­in töi­hin kuin kehit­tävät omaa toim­intaa. Kaupunki­in töi­hin lähtem­i­nen on liian help­po vai­h­toe­hto ver­rat­tuna pienyrit­tämiseen siihen liityvine riskei­neen ja byrokratioineen. 

    Parhaim­mil­laan maaseu­tu voisi tuot­taa Uudel­la­maal­lakin puh­das­ta ruokaa, ener­giaa (esim. biokaa­su) ja virk­istys­tä. Suomes­ta puut­tuu poli­it­ti­nen taho, joka tuk­isi kestävää maaseudun kehit­tämistä. Keskus­ta elää men­neistyy­dessä ja muil­la ei ole tietoa tai tahtoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.