Vaalipuheiden arviointia, _

Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

Kun maaltapako alkoi 1950-luvulla, Maalaisliitolle ennustetiin pikaista loppua. Nyt maatalous on supistunut pääelinkeinosta muutaman prosentin elinkeinoksi, mutta niin on vain pääministerinä keskustalainen.

Tähän sanotaan, että puolue luopui nimestään maalaisliitto jo 50 vuotta sitten. Niin luopui, mutta yhä on kansanedustajista yli kolmannes maanviljelystaustaisia (entisiä tai nykyisiä viljelijöitä tai alan koulutus) Tiloja on Suomessa 50 000, joten yksi 3000:sta viljelijästä on keskustalainen kansanedustaja tai tämän puoliso.

Puolueen käsittämätön menestys johtuu minusta siitä, että puolue on hoitanut asiansa tavattoman hyvin. Puolue kouluttaa poliitikkojaan hyvin ja valitsee esimerkiksi ministerinsä pääasiassa meritokraattisin perustein. Siksi keskustan poliitikot ovat kilpailijoihin verrattuna usein ylivoimaisia. Erityisesti keskustalaiset naiskansanedustajissa on huomattavan vahvoja persoonia.

Monipuoluehallituksissa käydään paljon neuvotteluja pienissä porukoissa. Niissä pärjää se, joka osaa asiansa parhaiten.

On keskustallakin jokin hutivalinta tullut, kun on haluttu ääniharavan tuomaa glooriaa puolueelle.

Se, ettei meillä ole saatu aikaan kunnon kuntauudistusta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pienten kuntien kunnanvaltuustot ovat tärkeä osa keskustan koneistoa ja rekrytointipohjaa.

Ei todellakaan pro market -puolue

Keskustaa ei kukaan voi syyttää siitä, ettei se ole mikään pro market -puolue. Ei sitä nimittäin kukaan edes oleta.

Vanha vitsi 1970-luvulta kertoo Lohjan kunnanvaltuustosta, joka souti Lohja-järvellä, vene kaatui ja kaikki hukkuivat. Tutkimuksessa selvisi, että eri puolueiden edustajat hukkuivat eri syystä. Keskustalaiset, koska eivät edes yrittäneet uida itse vaan huusivat valtiota apuun, eikä valtio tullut. [1]

Keskustassa politiikan ytimessä on rahan lypsäminen omille. Heille esimerkiksi vihreä energia tarkoittaa lähinnä vain toimia, joiden tarkoitus on nostaa puun kantohintaa ja turvekeisarien tuloja. Sitä kantohintaa nostetaan myös metsäautoteiden kustannuksia subventoimalla, dieselpolttoaineen matalalla verotuksella, maksattamalla metsähoidon kustannuksia valtiolla ja niin edelleen. Kaiken tämän väitetään tukevan puunjalostusteollisuutta, mutta kyllä se kapitalisoituu kantohintoihin.

Itse asiassa suuri osa niistä neljän miljardin yritystuista, joista viime aikoina on vähän yritetty kysellä, on taustaltaan enemmän tai vähemmän keskustalaisia, pohjimmiltaan aluepoliittisia tukia.

Kautta historian ihmiset ovat olleet maaseudulla konservatiivisempia kuin kaupungeissa. Kepulla on oma liberaalisiipensä, mutta sen näkyvin edustaja siirtyi juuri politiikasta Suomen Pankkiin. Tuulahdus vanhasta saatiin, kun ministeri Saarikko ilmoitti, että perhevapaapaketti pannaan nurin, koska keskustan eduskuntaryhmä ei sitä hyväksy. Äidin paikka on kotona.

Vaikka keskusta on onnistunut pysymään vallan syrjässä kiinni, maailman kehitykselle se ei mitään voi, vaikka Paavo Väyrynen kuinka lupaisi palauttaa Suomen viime vuosituhannelle.

Voin tunnustaa, että ajattelin 1980-luvun alussa Suomen aluekehityksestä tavalla, joka sijoittaisi minut nyt Keskustan joukkoihin. Tässä asiassa olen joutunut muuttamaan mieleni tosiasioiden edessä. Se ei vain ollut mahdollista ja jos olisikin, suomalaiset eivät haluaisi sellaista elämää, jota kaupungistumisen välttäminen merkitsisi.

Kaupungistuminen on aikamme suurimpia megatrendejä. Ennustan tästä tulevan vielä kunnon yhteenotto. Väyrysen sanomisista on ehkä vähän epäreilua syyttää enää, mutta tarkkailkaa nyt vaikka Mauri Pekkarisen sanomisia. Mies lupasi pysäyttää pääkaupunkiseudun kasvun!

Vaikka Keskusta on niin kyvykäs puolue, sen on omalta merkittävältä osaltaan syyllinen maamme surkeaan tilaan muihin pohjoismaihin verrattuna.

Lasku on alkanut?

Keskustan vahvuus on ollut sen rekrytointipohjassa maaseudulla. Se on valinnut maaseudulta fiksuimmat pojat ja tytöt jo nuorina. Kaupunkeihin muutettuaankin nämä ovat pysyneet keskustalaisina. Siksi maanviljelijätaustaisia on eduskuntaryhmässä niin paljon. Tämä rekrytointipohja hupenee, koska syvällä maaseudulla on nuoria vähän. Kaupunkien nuorisosta keskusta ei voi mitenkään saada samanlaista otetta. Puolueen jäsenmäärä on nopeassa laskussa.

Meritokraattinen rekrytointikaan ei puolueessa ole sujunut niin kuin ennen edes puheenjohtajan kohdalla. Viime vuosituhannella keskustan puheenjohtajissa oli enemmän ytyä. Juha Sipilässä on omanlaistaan ytyä, mutta oireellista on, että hän tuli kokonaan puoluekoneiston ulkopuolelta – ei ymmärtääkseni ollut edes kuulunut puolueeseen kovin pitkää. Asiat ovat huonosti, kun puolue alkaa metsästää messiasta itsensä ulkopuolelta.

Sosialidemokraattien kohdalla ajattelin käsitellä tarkemmin, mitä tapahtuu puolueelle, joka menettää unelmansa. Aluekehityksen osalta asiat näyttävät synkältä ja toivottamalta keskustalaisen silmin katsottuna. Se vie puolueelta unelman ja voi taannuttaa sen neliraajajarruttajaksi. Maakunnissa tulee edelleen asumaan paljon väkeä, joiden katkeruuden keskusta voi yrittää kanavoida itseensä, mutta katkeruuden ruokkima politiikka ei ole koskaan hyvää.

Seuraavan hallituksen pitäisi ottaa kaupungistumiseen vähän positiivisempi ote, koska jos edes kaupungit eivät saa tässä maassa menestyä, ei mikään menesty.

Me täällä Helsingin Vironniemessä panemmekin siksi toivomme Paavo Väyryseen. Hänen kansalaispuolueensa ei tule pääsemään 20 kansanedustajaan, mutta pystyy ehkä sabotoimaan keskustaa niin, ette sen kansanedustajamäärä alkaa kakkosella. Väyrynen voi olla oikeassa siinä, että hänen viitoittamansa tie on Keskusta tulevaisuuden tie. Politiikassa se tie toivoakseni johtaa oppositioon.

Jos keskusta päättää pysyä toimintakykyisenä, rakentavasti Suomeen suhtautuvana puolueena, on ihan Väyrysestä riippumatta mahdollista, että keskustapuolueesta lohkeaa radikaalimpi siipi ulos aluepoliittisen toivottomuuden edessä. Vähän niin kuin 1960-luvulla Vennamo.

 

[1] Kerrotaan ne nyt loputkin: kokoomuslaiset, koska yrittivät pitää toisella kädellä kiinni lompakostaan, skdl-läiset, koska eivät osanneet pitää suutaan kiinni edes uidessaan, demarit, koska juuri ennen kuin tulivat rantaan, tehtaan pilli soi ja he lopettivat uimisen, liberaalit, koska uivat kyllä hyvin, mutta vaihtoivat koko ajan suuntaan, eivätkä päässeet koskaan rantaan.

Tagged

90 thoughts on “Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

  1. Niin kauan kuin muistan on keskustaa pidetty auringonlaskun puolueena. Ihan vain luonnollisen kehityksen myötä, kun maanviljelijöiden osuus yhteiskunnassa vähenee. Siihen nähden puolueen menestys – nytkin pääministeripuolue – on ollut ällistyttävä sankaritaru.

    Jokohan puolueen aika lopultakin olisi koittamassa? Paavo Väyrysen kuvioinnit kertovat ennen kaikkea Väyrysen omasta poliittisesta pelistä, mutta olisiko niissäkin osaltaan kyse myös jonkinlaisesta epätoivoisesta keskustalaisesta joutsenlaulusta?

    Väyrynen sanoo haluavansa pelastaa puolueen, mutta todellisuudessa hän ehkä edesauttaa sen tuhoa, ainakin nykyisen kokoisena? Menneisyys ei sittenkään liene ratkaisu aikamme haasteisiin, vaikka moni sinne niin kovasti haikaileekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olen todellakin havainnut viime aikoina, että kannatat pääkaupunkiseudun kasvua maaseudun kustannuksella, koska olet menettänyt uskosi siihen, että maaseudulla on tulevaisuutta. Valitettavasti tunnut laskevan maaseuduksi myös kaikki Tamperetta pienemmät kaupungit.
    Eikö vain kuitenkin olisi valtion aihetta jatkaa em. “maaseutua” tukevia aluepoliittisia päätöksiä, kuten on joskus tehty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Erinomaista pohdintaa ja hyvää tarkkanäköistä analyysiä.

    On se jo kummallista jos edes kaupungit eivät saa menestyä tässä maassa?

    Veikkaan, että kaupungistumisen myötä Suomeen jää kaksi suurta/keskisuurta puoluetta: Vihreät ja Kokoomus. Muut jäävät eri syistä marginaaliin.

    Kiitos vielä kerran!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Oikein hyvä analyysi, ehkä osuvampi kuin Kokoomuksesta.

    Yksi Keskustan suosion syistä jäi puuttumaan: Se on pystynyt pitämään Kekkosen ajoista saakka mielikuvaa, että se on Ainoan Oikean Ulkopolitiikan Kirstunvartija, sillä kansa tietää, että oikealla laidalla haikaillaan NATOon, ja vasen laita anti -USA-laisuudessaan ymmärtää Venäjää.

    Luotan Paavon, että hän myös tässäkin asiassa kiihdyttää luonnollista kehitystä.

    Keskustan rippeille voisi syntyä liberaalinen pro market- puolue, joka keräisisi kannattajia niin oikealta kuin vasemmalta. Kokoomuksen pohjalta tällaista tuskin syntyy, niin pahasti Kokoomus on isojen yritysten taskussa.

    Tehtävä on kuitenkin vaikeampi kuin Macronilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Suomessa kaupungistumista vastustaa myös muut kuin keskustalaiset. Esim tänään julkaistiin Hesarissa juttu missä eräs Aalto Yliopiston professori todisti että Helsinki on Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja jopa Osloon verrattuha tuppukylä.

    Kommentteista päätellen helsinkiläiset itse haluaisivat asua tuppukylässä ja veikkaan että suurin osa äänestää muita puolueita kuin keskustaa. Suurin osa ehkä kokkareita, perussuomalaisia, rkp:tä ja jotkut jopa vihreitä?

    Ihan fiksut ihmiset väittävät tostuvasti että valtiovallalla ja rakennusliikkeillä on joku salaliitto joka pyrkii pakkosiirtämään ihmisiä maakunnista kehäkolmosen sisäpuolelle.

    Jos todella halutaan estää maaltamuutto, pitäisi ottaa käyttön vanhan ajan keinot, kuten irtolaispykälät. Eli jos muuttaa kaupunkiin eikä saa töitä, lähetetään takaisin mistä on tullut. Samoin opiskelijoiden kuuluu olla kirjoilla siellä missä vanhemmat asuvat, ja vasta kun on valmistunut, ja saanut vakituisen työpaikan, pääsee stadilaiseksi, muussa tapauksessa takaisin kotiin!

    Eiköhän noilla keinilla saada taas maaseutu nousuun!

    Sitten on noita jotka hourii vakavissaan että “digitalisoinnin” avulla voidaan saada muuttotappiokuntiin muuttamaan nuoria koulutettuja ihmisiä. Tekemään mitä? Samaa työtä kuin mitä nyt tehdään lankoja pitkin Intiasta ja Portugalista käsin? Ja vaikka töitä pystyisi tekemään niin haluavatko kaikki edes muuttaa pois kamalasta Helsingistä? Kuvittelisin että ne jotka haluavat, ovat jo lähteneet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Äidin paikka on kotona.

    Enemmän aikaa, vähemmän leluroinaa, eikö niin?

    Juuri eräs lastentarhanopettaja kirjoitti lehdessä ettei laittaisi lastaan omaan hoitoryhmäänsä. Äiti on lähes poikkeuksetta paras ja huolellisin henkilö hoitamaan lastaan. Kotona lapsi on huomattavasti paremmassa turvassa tarhojen valtavalta tautikuormalta, eikä ole omalta osaltaan kasvattamassa efektiivistä populaatiopohjaa taudeille.

    Ylivoimaisesti arvokkain asia mitä osaavat ja tunnolliset naiset voivat tehdä on lisää osaavia ja tunnollisia ihmisiä. Heitä ei ole koskaan liikaa. Keskustan maanmiestaustasta ehkä vielä kumpuaa pinnalle sellainen vaistomainen käsitys, että siemenperunoista ei pidä keittää pontikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ihan jäätelö-hukkumiset-kausaliteettia, viitsit edes toistaa…

        Osmo Soininvaara:
        Jostan syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit6 ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tutkimusjulkaisussa “Academic Performance and Type of Early Childhood Care” ehdotettiin pari vuotta sitten päiväkotien parempien oppimistulosten selitykseksi sitä, että koulutetun henkilökunnan omaavat päiväkodit imitoivat korkeakoulutettujen kotiympäristöä, jossa mm. puhutaan lapsille paljon enemmän kuin mitä esimerkiksi matalan tulotason perheissä kotioloissa tehdään:

        “Recent work shows that there is a high correlation between socio-economic status of the parents and the number of words spoken and conversation style (Hart and Risley, 2004), use of child-directed speech (Rowe, 2008) and use of gestures (Rowe and Goldin-Meadows, 2008), which again is predictive of later vocabulary growth and language development. Centers with more educated staff may to a greater extent mimic a high educated home environment where there is a greater verbal interaction with the child.”

        Aihepiiriin liittyvät myös ne tutkimustulokset, joissa korkeakoulutettujen lasten koulumenestys on ollut kotikasvatuksella joko yhtä hyvää tai jopa parempaa kuin päiväkoteja käyneillä, kun taas päiväkotikasvatuksen hyödyt oppimistuloksiin näyttäisivät olevan merkittäviä mm. maahanmuuttajataustaisilla ja kouluja käymättömien vanhempien lapsilla.

        Toki eroja on sen suhteen, mitä missäkin iässäkin tapahtuu. 1- ja 2- vuotias lapsi on aika erilainen kuin vaikka 5-vuotias. Pieni lapsi sairastuu ryhmässä herkästi. Isompi lapsi taas hyötyy leikkitovereista. Ja aika monen ikäiset lapset saavat myöhempään koulumenestykseensä hyötyä siitä, jos kuulevat ympärillään puhetta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. k:
        Tutkimusjulkaisussa “Academic Performance and Type of Early Childhood Care” ehdotettiin pari vuotta sitten päiväkotien parempien oppimistulosten selitykseksi sitä, että koulutetun henkilökunnan omaavat päiväkodit imitoivat korkeakoulutettujen kotiympäristöä, jossa mm. puhutaan lapsille paljon enemmän kuin mitä esimerkiksi matalan tulotason perheissä kotioloissa tehdään:

        Miksi kukaan ei koskaan tutki tuoreiden vihannesten tai saksanpähkinöiden syömisen vaikutusta? Subjektiivinen porkkanaoikeus ei maksaisi 10 tonnia vuodessa ja olisi varmaan yhtä tehokas interventio kuin päivähoito.

        Lainaamasi tutkimuksen tulokset selittyvät aivan yhtä hyvin valikoitumisella. Esim. itseään toteuttava profetia: koulutussuuntautuneet vanhemmat laittavat lapsensa laadukkaammaksi otaksuttuun päiväkotihoitoon, ja asenteet ja perityvyys hoitavat loput. Toisaalta vähemmän sosiaaliselle tai hitaammin kehittyneelle lapselle vanhempi voi pitää perhepäivähoitoa parempana ratkaisuna.

        Varhaisen päiväkodin vaikutus 9. luokan valtakunnalliseen kokeeseen oli pienempi kuin arvosanoihin muuten, ja matemaattiseen osaamiseen huomattavasti pienempi. Ehkä varhainen päätyminen korkeakoulutettujen käsiin todellakin kehittää “opettajaviestintää”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tässä oli niin paljon Osmon omaa unelmaa mukana, että blogitekstiltä meni uskottavuutta.

    “Kaupunkien nuorisosta keskusta ei voi mitenkään saada samanlaista otetta.” Eihän? Olen hyvin pahoillani Osmo…

    Keskusta ei kykene houkuttelevan suureksi vaikuttajapuolueeksi ehkä Helsingissä, Tampereella tai Espoossa, mutta ei niillä ole enää jatkossa niin väliäkään. Budjetit ja päätösvalta siirtyvät vihdoinkin luotavalle metropolihallinnontasolle ja siellä Keskusta onkin taas kolmen suuren joukossa myös Pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Siis se minua ihmetyttää Keskustan johdossa, että miten he eivät ole onnistuneet antamaan Väyryselle potkut? Miksi he antavat ukon ratsastaa kahdella hevosella ja pilata koko porukan maineen? Suomen histora ei tunne toista tapausta että joku pitää tiukasti kiinni entisen puolueensa jäsenyydestä vaikka on jo perustanut uuden puolueen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olen matkustellut parina viime vuotena Suomen kaupungeissa, kuten Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli, Seinäjoki, Rovaniemi ja Kajaani. On tullut mieleen, että miten olisi, jos meillä olisi sellainen aluepolitiikka, että tuettaisiin elinmahdollisuuksia esimerkiksi noissa kaupungeissa. Tuon luettelon ulkopuolelle jäi vielä monta suomalaista oikeaa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Keskusta ei kykene houkuttelevan suureksi vaikuttajapuolueeksi ehkä Helsingissä, Tampereella tai Espoossa, mutta ei niillä ole enää jatkossa niin väliäkään. Budjetit ja päätösvalta siirtyvät vihdoinkin luotavalle metropolihallinnontasolle ja siellä Keskusta onkin taas kolmen suuren joukossa myös Pääkaupunkiseudulla.

    Mihinkähän tietoon tuokin taas perustuu? Jos otetaan viime kuntavaalien tulon koko Uudenmaan maakunassa, kolme suurinta puoluetta ovat
    Kok 26,3 %
    Vihr 19,7 %
    SDP 17,0 %
    Keskusta on hienosti seitsemännellä tilalla 5,4 %:n kannatuksella. Jos rajataan vähän kapeammin metropolihallinnoksi, eli jätetään reuna-alueet pois, keskustan osuus tietysti pienenee edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara:
    Jostan syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit6 ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Blogisti viittannee siihen melko tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan korkeammin koulutetut vanhemmat laittavat lapsensa nuorempina päivähoitoon. Tutkimustulosta yritettiin uutisoida tarkoituksella harhaanjohtavasti, mitä tulee kausaliteettiin. Pohtikaamme hetken kukin tykönämme, mistä tämä kertoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. “Väyrynen voi olla oikeassa siinä, että hänen viitoittamansa tie on Keskusta tulevaisuuden tie. Politiikassa se tie toivoakseni johtaa oppositioon.”

    Pelkään, ettei Väyrynen saa oikaistua Keskustan enemmistön linjaa. Merkittävä osa keskustalaisista tulee kuitenkin antamaan äänensä Väyrysen linjalle, riippumatta siitä, mitä kanavaa (esim. puoluetta) pitkin ääni annetaan. Todennäköisesti Keskusta menettää 20 paikkaa eduskunnassa; Kansalaispuolue puolestaan voi saada 15 paikkaa.

    Väyrysen edustamalle aatteelle ja poliittisen linjan edistämiselle olisi tärkeää, että Väyrynen löytäisi pian nuoren ja kyvykkään — itsensä vertaisen — seuraajan, jolloin Väyrynen voisi itse jäädä taustavaikuttajaksi. Tällä hetkellä turhan moni jättää antamatta äänensä Väyryselle tämän persoonan vuoksi vaikka pitäisikin poliittista linjaa parhaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Väyrysen maanlaajuinen kannatus on 6%. Paavo ei kuitenkaan voi olla ehdolla kuin yhdessä vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa Paavo sai Lapissa 6889 ääntä (häviten Katri Kulmunille 9702). Keskustan kovin änkyräsiipi on siirtynyt Perussuomalaisiin jo 2011. Paavo ei tule syömään vain keskustan ääniä, vaan myös perussuomalaisten ja sinisten. Muita valovoimaisia ehdokkaita ei kansalaispuolueella ainakaan vielä ole. Luulen, että jää yhden edustajan ja 2% puolueeksi ja syö keskustalta näin 1-2 paikkaa. Paikkoja katoaa paljon enemmän hallitusvastuun takia.

    Seuraava “kaupungistumishallitus” Kok+Vihr+Sdp, nostaa keskustan taas 20% pintaan ja yli, kun maakuntien kokoomuslaiset siirtyvät tukemaan keskustaa. Samalla tietysti vihreät pääsevät eroon maakuntasiivestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Asia on mielestäni likipitäin noin kuin Osmo sanot. Kuitenkin yhä kyliltäkin löytyy yliopistokaupunkeihin muuttavia nuoria kykyjä tulevaisuuttaan tekemään.Ehkä heistä ei ole muuttoliikkeeksi asti. Kuitenkin he edustavat suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara:
    Jostan syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit6 ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Onko kolme vuotias jo täysin menetetty tapaus siis? Nythän tällä perhevapaauudistuksella on päätavoitteena työn tarjonnan lisääminen, eli kotona olevien äitien siirto työmarkkinoille. Se on verhottu tasa-arvon kaapuun, mutta lapsi itse on unohdettu. Keltinkagas-Järvinen, Cacciatore, Sinkkonen jne ovat sitä mieltä, että alle 3 vuotias ei tarvitse päivähoitoa kuin eritystapauksissa. Ekonomistit näyttävät olevan toista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JY: Onko kolme vuotias jo täysin menetetty tapaus siis? Nythän tällä perhevapaauudistuksella on päätavoitteena työn tarjonnan lisääminen, eli kotona olevien äitien siirto työmarkkinoille. Se on verhottu tasa-arvon kaapuun, mutta lapsi itse on unohdettu. Keltinkagas-Järvinen, Cacciatore, Sinkkonen jne ovat sitä mieltä, että alle 3 vuotias ei tarvitse päivähoitoa kuin eritystapauksissa. Ekonomistit näyttävät olevan toista mieltä.

      On siitä ekonomistien tutkimuksiakin, että kaikki lapset kattava päiväkotimalli on yhteiskunnalle kallis. Halvin vaihtoehto yhteiskunnalle on se, jos koulutetut vanhemmat hoitavat pienet lapsensa (monikossa, eli siis kerralla hoitaen montaa lasta, jotka tukevat toistensa kasvua) hyvin kotona ja yhdistävät siihen osa-aikaisen työskentelyn. Kallein vaihtoehto on se, jos joku lapsi syrjäytyy loppuiäkseen sen takia, että kasvatus ei ole vastannut tämän tarpeita, kasvaa tämä sitten missä tahansa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tietoliikenne kertoo yhteiskunnan kehityksestä paljon ja kertoo mihin ihmiset keskittyvät.

    Kiinteän verkon aikaan kehityksen kykeni kohdistamaan hyvinkin tarkasti, mutta ei mobiili ole juuri muuttanut seurantaa

    Niinpä oli helppo nähdä, että 60-70-luvuilla tyhjenivät ja autioituneista kylistä kelattiin johtoja pois

    Nyt on menossa kehitys, jossa ns kirkonkylät tyhjenevät ja kasvukeskusten määrä vähenee

    Vartiainen kehotti muuttamaan työn perässä, mutta niin ovat ihmiset tehneet aina

    Hyvä esimerkki on Kemijärvi sellutehtaan ja Salcompin jälkeen väkimäärä on tippunut 30 % ja taloja puretaan, koska niihin ei riitä asiakkaita

    Muutenkin nykyään muutetaan enemmän kuin 60-70-luvulla, mitä on pidetty suuren muuton aikana. Tilastokeskuksen tiedoista näkyy kuntien välinen muuttoliike, vuonna 1995 alle 200000, mutta 2016 jo 290000

    Sama näkyy maakuntatasollakin, 1995 n 93000 ja 2016 n 133000.

    Mutta miksi työttömän pitäsi muuttaa ? Uudellamaalla on nliki 100000 työtöntä ja Kainuussa, jota pidetään vertauskuvana syrjäseutujen työttömyydestä on vain 5000 työtöntä.

    Sen verran löytyy työttömiä jo yhdestä Helsingin lähiöstä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ikävä realismi:
    Tässä oli niin paljon Osmon omaa unelmaa mukana, että blogitekstiltä meni uskottavuutta.

    “Kaupunkien nuorisosta keskusta ei voi mitenkään saada samanlaista otetta.”Eihän? Olen hyvin pahoillani Osmo…

    Keskusta ei kykene houkuttelevan suureksi vaikuttajapuolueeksi ehkä Helsingissä, Tampereella tai Espoossa, mutta ei niillä ole enää jatkossa niin väliäkään. Budjetit ja päätösvalta siirtyvät vihdoinkin luotavalle metropolihallinnontasolle ja siellä Keskusta onkin taas kolmen suuren joukossa myös Pääkaupunkiseudulla.

    Tarkoitat ilmeisesti maakuntahallintoa?

    Uudenmaan maaseutu Helsingin itä- ja länsipuolella on RKP:n valtakuntaa.

    Keskusta pystyy nousemaan isoksi vain PK-seudun pohjoispuolen kehyskunnissa, mutta se ei riitä kolmen suuren joukkoon pääsemikseksi koska 70% uusmaalaisista äänestää kehäkolmosen sisäpuolella jossa keskusta on kääpiö. Ainoastaan jos äänestysprosentti jää hyvin alhaiseksi, voi keskusta uhitella lähinnä vihreitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on turhaa, kun samassa Suomi-nimisessä veneessä ollaan. Maakuntien keskuskaupungit toimivat alueidensa vetureina ja Helsingin seutu koko Suomen veturina. Maakuntauudistuksessa jää keskustalle ehkä Musta Pekka käteen. Jos maakuntavaaleissa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä, suurten kuntien asukkaat saavat maakuntavaltuustoihin enemmistöt, siis muut kuin keskustan äänestäjät.

      Kotihoidontuesta vielä. Perhevapaauudistuksesta ei taida tulla edes ‘hiirelle takkia’. Siinä olisi kyllä mahdollisuus ottaa askelia tasa-arvoisempiin työmarkkinoihin. Yksi askel olisi tasaisempi suorien kulujen jako ja toinen askel olisi tasaisempi hoitovapaiden jako äitien ja isien kesken. Perhevapaiden kustannukset pitäisi jakaa kaikkien työnantajien kesken, eikä nykymalliin, jossa äitien työnantajat kantavat suurempaa taakkaa. Jälkimmäiseen päästäisiin vaikka laskemalla vanhempainvapaan hoitoraha kahden vanhemman perheissä perhekohtaisesti. Tällöin olisi taloudellisesti aivan sama lopputulos riippumatta siitä, kumpi tahansa vanhemmista jäisi hoitovapaalle. Hoitovapaiden määrät ja kiintiöt voisivat jäädä vaikka ennalleen. Hiukan tämä laskentatapa kyllä nostaisi perhevapaiden kustannuksia, mutta perheiden valinnanvapaus kasvaisi ja ehkäpä myös äitien osallistumisaste työmarkkinoille.

      Kantohinnoista väitän, että markkinat ne määräävät, ja tukipolitiikalla on pieni vaikutus kokonaisuudessa. Tukin hinta on pitänyt pintansa, mutta kuitupuun hinta on heikko kroonisesta ylitarjonnasta johtuen. Metsäteollisuus tekee hyvää tulosta kuitupuun jalostuksella, mutta ei jaa metsänomistajille näitä voittoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Anneli Jalkanen: Jälkimmäiseen päästäisiin vaikka laskemalla vanhempainvapaan hoitoraha kahden vanhemman perheissä perhekohtaisesti. Tällöin olisi taloudellisesti aivan sama lopputulos riippumatta siitä, kumpi tahansa vanhemmista jäisi hoitovapaalle.

        Ei olisi. Tuolloin vain tuki olisi yhtä iso molemmilla, mutta vaihtoehtoiset tulot eivät sitä olisi. Jos toinen tienaa 4000 €/kk ja toinen 2000 €/kk, niin silloin suurituloisemman ollessa poissa töistä perhe menettää enemmän tuloja kuin pienituloisemman jäädessä pois töistä. Jos unohdetaan verot, niin pienituloisemman ollessa kotiin jäävä perhe tienaisi silloin 2000 €/kk enemmän kuin jos suurituloisempi olisi kotona. Kyse ei todellakaan olisi samasta lopputuloksesta taloudellisesti riippumatta siitä, kumpi on hoitovapaalla. Nykymallissa tätä eroa on loivennettu henkilökohtaisella ansiosidonnaisuudella, jolloin isotuloisemman jäädessä perhevapaalle tämän päivärahat ovat isommat kuin pienituloisella. Tasattu perhevapaakorvaus suurentaisi sitä eroa nykytilaan nähden, mikä perheellä tulee käteen jäävissä tuloissa siitä riippuen, kumpi on kotona.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. kommentoin: Ei olisi. Tuolloin vain tuki olisi yhtä iso molemmilla, mutta vaihtoehtoiset tulot eivät sitä olisi.

        Tasattu perhevapaakorvaus suurentaisi sitä eroa nykytilaan nähden, mikä perheellä tulee käteen jäävissä tuloissa siitä riippuen, kumpi on kotona.

        Joo, pitää valitettavasti paikkansa, vaikka progressiivinen tuloverotus toki tasaa tilannetta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara:
    On myös tutkimustuloksia, joiden mukaan kotihoidon valitsevat erityisesti ne, joiden lapsille olisi parempi olla päivähoidossa. Ääritapauksessa lapsi ei opi puhumaan, koska kukaan ei ole koskaan puhunut hänen kanssaan.

    Puolipäivähoito maksaa tuhansia euroja vuodessa. Eikö tähän ole paljon halvempia ja humaanimpia ratkaisuja? Paljon esim. päihteitä väärinkäyttäville naisille pitäisi maksaa munatiehyiden tukkimisesta? Tuskin enempää kuin lapsilisät maksaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Itse innostuin Juhana Vartiaisesta hänen lähtiessä politiikkaan. Toivoin kokoomuslaista Soininvaaraa, sillä en ole voinut ko. puoluetta äänestää juurikin Oden mainitsemita syistä.

    Odotin siis markkinamyönteistä henkilöä joka paaluttaa päätöksensä tieteellisiin faktoihin. Tällaisena Juhana on tässä Odenkin tekstissä esitelty.

    Olen kuitenkin kovasti pettynyt. Juhana perustelee melko peruskokoomuslaista eturyhmä-ajatteluansa “mukamastieteellisesti” cherrypickatulla tai vääristetyllä datalla.

    Hänen somensa on ollut täynnä suorastaan valheellisia tai ainakin todella hämääviä väitteitä taloudesta. Kommenttiraidalla sitten kritiikittömien westendiläisten audimiesten kuoro hurraa. Minkäänlaista dialogiakaan ei synny jos hänen virheensä huomioi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara:
    Jostan syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit6 ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Tässä kysymyksessä mielestäni ihmiset keskustelevat jatkuvasti toistensa ohi: toinen puhuu taaperoista, joiden paras paikka lienee äidin luona; toinen puhuu 6-v naperoista, jotka oletettavasti hyötyvät suunnitelmallisesta varhaiskasvatuksesta. Ja molemmat kuvittelevat puhuvansa yksiselitteisesti lapsista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. On Keskustassa hyviäkin puolia, niin historiassa kuin nykypäivässäkin. Historiallisesti se on ollut tasapainottava, joskin konservatiivinen tekijä, joka on osaltaan estänyt niin äärivasemmiston kuin -oikeistonkin valtaanpääsyä (1918, 1932, 1946).

    Nykypäivässä taantuvien seutujen ryhtyessä äänestämään Trumpia, Brexitiä, PiS:a, Le Peniä, tms. on todella hyvä asia, että taantuvien seutujen poliittisen kentän on niin voimakkaasti miehittänyt suhteellisesti ihan järjellinen puolue. Toivottavasti tämä jatkuukin.

    Disclaimer: olen kaupunkilainen liberaali enkä todellakaan Keskustan kannattaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KKK:
    Miten olisi käynyt soutuveneessä olevalle vihreiden valtuutetulle? Hukkunut odottaessaan tulevaisuuden teknologista innovaatiota, joka pelastaa kaikki vedessä olijat.

    Ei vaan hukkui yrittäessään pelastaa muita. Persu puolestaan säikähti räjähtävää lepakkoa ja sai laakin. Sininen sittiäinen oli ainoa joka pelastui, koska veden pintajännitys riitti kannattamaan mitättömyyden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tässä vastikään julkaistiin uutinen, jonka pääkohta oli sen kauhistelu kuinka me suomalaiset pakkaudumme yhä enemmän etelän keskuksiin. Olipa oikein karttakuva, johon piirretty viiva jakoi maamme kahteen osaan: 50 prosenttia asuu rajalinjan pohjoispuolella, 50 prosenttia eteläpuolella. Mutta karttaa voi lukea toisinkinpäin. Hämmästyttävää, että täällä pohjoisessa, köyhässä, kurjassa “kepulandiassa” asuu edelleen PUOLET suomalaisista. Pitkään saadaan siis odotella sitä tilannetta, jossa viimeinen sammuttaa ne valot.

    Ehkäpä siinä onkin suurin syy, miksi meillä edelleen on niinkin suuri keskustaan luettava puolue. Ehkäpä se ei ole Keskustan hyvyyttä, vaan laitapuolueiden huonoutta. Varsinkin sosialidemokraateissa on elänyt vahva henki “kepulandiassa räytyvistä surkimuksista, jotka huokailevat kepulaisen satraappivallan alla”. Eivätpä vain nämä surkimukset edes sen vertaa tajua, että äänestäisivät ruotsalaiseen tapaan sosialidemokraatteja. Tai ehkä nykypäivänä vihreitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Se rajaviiva kulkee Hömeenlinnan eteläpuolella.

      Se että Hämeenlinan pohjoispuolella asuu puolet suomalaisista johtuu raskaasta perusteollisuudesta. Maataluos ei edellytä sellaista väkimääärää.

      K Haapakangas:
      Tässä vastikään julkaistiin uutinen, jonka pääkohta oli sen kauhistelu kuinka me suomalaiset pakkaudumme yhä enemmän etelän keskuksiin. Olipa oikein karttakuva, johon piirretty viiva jakoi maamme kahteen osaan: 50 prosenttia asuu rajalinjan pohjoispuolella, 50 prosenttia eteläpuolella. Mutta karttaa voi lukea toisinkinpäin. Hämmästyttävää, että täällä pohjoisessa, köyhässä, kurjassa “kepulandiassa” asuu edelleen PUOLET suomalaisista. Pitkään saadaan siis odotella sitä tilannetta, jossa viimeinen sammuttaa ne valot.

      Ehkäpä siinä onkin suurin syy, miksi meillä edelleen on niinkin suuri keskustaan luettava puolue. Ehkäpä se ei ole Keskustan hyvyyttä, vaan laitapuolueiden huonoutta. Varsinkin sosialidemokraateissa on elänyt vahva henki “kepulandiassa räytyvistä surkimuksista, jotka huokailevat kepulaisen satraappivallan alla”. Eivätpä vain nämä surkimukset edes sen vertaa tajua, että äänestäisivät ruotsalaiseen tapaan sosialidemokraatteja. Tai ehkä nykypäivänä vihreitä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara:
    Tämä on ihan kaupunkilaisen unelma. Entinen maalaisliitto jakautuu neljään osaan, Kesk, Väyrynen, Siniset, ja persut. Siinä menee sopivasta 200 000 ääntä hukkaan.

    Onkohan tuossa liioiteltu “sinisten” ja persujen kepulähtöisyyttä? Persujen ja edeltäjien kannatus on tullut paljolti myös taajamista.Jo Johannes Virolainen sanoi, että SMP on päässyt paremmin kaupunkeihin kuin Kepu, vaikka Vennamo syytti Kepua kaupunkeihin pyrkimisestä ja maalaisten unohtamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Minusta kirjoitta unohtaa nyt globalisaation seuraavan vaiheen. Se on ollut jo selkeästi näkyvissä vuosia.

    Tulevaisuudessa digitalisaatio mahdollistaa ja osittain pakottaa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työtehtävien muututtua ihmisten hyvinvointiin liittyvät tekijät kannustavat muuttamaan maaseudulle. Ihmisten mielenterveys ei tule kestämään ilmastonmuutosta ja kaupunkilaiselämää.

    Poliittisten päätöksentekijöiden pitää varmistaa nykyisten kuntien ja yhteisöjen toimintakyky sekä ohjata tukea maaseuduille palaavien yrittäjien tukemiseen. Sitä kautta varmistetaan sopivien kumppaniverkostojen syntymisen veturitoimialojen ympärille ja varmistetaan koko maan toimintakyky.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Strand P:
      Minusta kirjoitta unohtaa nyt globalisaation seuraavan vaiheen. Se on ollut jo selkeästi näkyvissä vuosia.

      Tulevaisuudessa digitalisaatio mahdollistaa ja osittain pakottaa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työtehtävien muututtua ihmisten hyvinvointiin liittyvät tekijät kannustavat muuttamaan maaseudulle. Ihmisten mielenterveys ei tule kestämään ilmastonmuutosta ja kaupunkilaiselämää.

      Jos todella kävisi niin, että merkittävä määrä ihmisiä muuttaisi maaseudulle, ei siitä välttämättä seuraisi se, että he äänestäisivät keskustaa. Ainakaan nykyisen kaltaista.

      Ympäristöasioista puheen ollen: tuntuu siltä, että aina kun keskusta ajaa jotain toimenpidettä ympäristöperustein, edesauttaa kyseinen toimenpide samalla (ja ennen kaikkea?) puolueen peruskannattajien muita etuja. Puolueen ympäristötietoisuus ei vaikuta vilpittömältä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Ai oikein pakottaa muuttamaan maaseudulle?
      Kuulunko johonkin vöhemmistöön kun mun mielenterveys ei kestäisi maaseudulla asumista. Siis tarkoitan
      sellaista paikkaaa että palveluiden äärelle pääseminen edellyttää monen kilometrin matkaa jonka voi tehdä vain autolla.

      Strand P:
      Minusta kirjoitta unohtaa nyt globalisaation seuraavan vaiheen. Se on ollut jo selkeästi näkyvissä vuosia.

      Tulevaisuudessa digitalisaatio mahdollistaa ja osittain pakottaa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työtehtävien muututtua ihmisten hyvinvointiin liittyvät tekijät kannustavat muuttamaan maaseudulle. Ihmisten mielenterveys ei tule kestämään ilmastonmuutosta jakaupunkilaiselämää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara:
    Jostan syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit6 ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Muiden tutkimusten mukaan tärkein lapsen koulumenestystä selittävä tekijä on äidin koulutustaso. Lienee aika selvää, että korkeasti koulutetut äidit laittavat lapsensa keskimäärin aikaisemmin päivähoitoon kuin matalasti koulutetut.

    Itse asiassa Oulun yliopistossa 1990-luvun lopussa Mirja Luotosen tekemässä tutkimuksessa saatiin sellainen tulos, että kotihoidossa olleet lapset menestyivät koulussa paremmin kuin päväkodissa olleet, kun äidin koulutus vakioitiin.

    En sinänsä pidä pitkiä hoitovapaita hyvänä, koska ne heikentävät sellaiselle jäävän naisen aseman lisäksi kaikkien muidenkin nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, kun työnantajat eivät uskalla palkata heitä hoitovapaan pelissa. Lapsen kehittymiseen liittyvillä syillä ei kuitenkaan pidä normaaliperheiden tapauksessa perustella pienten lasten päiväkotihoitoa.

    Toki on sitten erityisryhmiä, jotka hyötyvät varhaisesta päivähoidon aloituksesta. Ensimmäisenä tulevat mieleen maahanmuuttajaperheiden lapset ihan kielitaidon kehittymisen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kepa: Muiden tutkimusten mukaan tärkein lapsen koulumenestystä selittävä tekijä on äidin koulutustaso. Lienee aika selvää, että korkeasti koulutetut äidit laittavat lapsensa keskimäärin aikaisemmin päivähoitoon kuin matalasti koulutetut.

      Onko tuolla päivähoidolla sitten mitään merkitystä? Oletettavasti päivähoidosta riippumatta lapsen kotikasvatuksen hoitaa tällöin korkeakoulutettu äiti ja oletettavasti myös korkeakoulutettu isä (koska naiset suosivat puolisoissaan vähintään yhtä hyvää koulutustaustaa) eli ero voi syntyä myös siitä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Taidat Osmo unelmoida turhaan. Uskon, että tulee Suomessakin aika, jolloin vihreiden kannatus laskee kuten muissa Euroopan maissa on tapahtunut. Yksi asia, jota et ole näköjään huomannut tai halunnut tuoda esiin keskustan kannatuksen säilymisessä, ovat vihreät itse. Vihreäthän ovat suurissa kaupungeissa syöneet nimenomaan sdp:n ja kokoomuksen kannatusta, jonka vuoksi keskusta on ollut useissa vaaleissa suurin pouolue. Jos siis Osmo haluat keskustan vaikutusvallan hiipuvan , niin paras keino on ajaa alas vihreät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Nähdäkseni keskustan asema on itse asiassa kaikista puolueista ehkä jopa vahvin tällä hetkellä. Tämä johtuu siitä, että keskustalla on tasaisesti kannatusta kaikissa ammatti-, koulutus- ja ikäryhmissä ja kannattajia löytyy myös melko tasaisesti erilaisilta asuinalueilta – myös kaupunkien keskustoista, vaikka tässä “kaupungiksi” luetaan ilmeisesti pienetkin kaupungit. Näitä voi lueskella Eduskuntavaalitutkimus 2015 -julkaisun luvusta 12: https://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf.

    Millään muulla puolueella ei ole yhtä monipuolista kannatuspohjaa. Muiden puolueiden kohdalla suunta näyttää olevan kannatuspohjan kasvava keskittyminen tiettyihin sosioekonomisiin ryhmiin. Tämän olettaisi tekevän kannatuksesta aika helposti heilahtelevaa tai johtavan tiukempaan eturyhmäpolitikointiin, joka heikentää puolueiden liikkumavaraa. Eli ennustan, että kepu porskuttaa mukavasti jatkossakin. Toki voi olla, että pääministeripuolueeksi pääseminen on jatkossa vaikeampaa, mutta keskusta on jatkossakin keskeinen hallituspuolue tai oppositiossa tehokas piikki hallituksen lihassa. Ja ei, tämä ei ole minun toivekuvani, päin vastoin, mutta tältä nyt ainakin tuon tutkimuksen pohjalta vaikuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Näin myöhään illalla ei jaksa paneutua asiaan. Eläköityneenä lobbarina täytyy tunnustaa, että keskustan kansanedustajat olivat ammattitaitoisimpia. Olivat edustavalla porukalla liikkeellä, tunsivat asiat ja suhtautuivat arvostavasti. Kokoomuslaiset olivat päinvastaisia tyyppejä. Demarit jostain siitä väliltä.

    Jotain merkitystä kannatukseen lienee ollut silläkin, että keskustan eduskuntaryhmässä en muista olleen neitipoikia. Rossikin oli vielä kaapissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tuossa kotihoidontuessa varmaan keskustalle tärkeää oli lestadiolaisten asema. Lienee vaikeaa tehdä kohdistettua täsmäleikkausta omaan isoon ja uskolliseen kannattajaryhmään.

    ”Jostain syystä lapset, jotka ovat olleen päivähoidossa, menestyvät esimerkiksi koulussa paremmin kuin ne, joita kotiäidit ovat hoitaneet. Tässä tietysti kausaliteetin kanssa on vähän niin ja näin.”

    Onko olemassa jotain tutkimustietoa siitä, että esim. lestadiolaisten kanssa on edes korrelaatiota? Pärjäävätkö lestadiolaiset kotona olleet lapset erityisen huonosti suhteessa esim. saman paikkakunnan päiväkodissa olleisiin lapsiin? Luulisi, että jossain pohjoisessa voisi olla vertailukelpoista aineistoa. Minä en ainakaan ole pannut merkille tutkimuksia aiheesta.

    Voidaan varmaan olla montaa mieltä siitä, edustaako lestadiolaisuus hyvää elämää. Maailmankuva lienee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunkilaisateistin käsitystä tasa-arvosta lienee vaikeaa heiltä löytää, mutta jos hyvän elämämenestyksen mittarit ovat koulumenestys tai esim. työura/tulokehitys, niin mahtavatko esim. kotiäidin kasvattamat lestadiolaismiehet pärjätä huonommin kuin muut (päiväkodissa olleet) miehet vastaavilta seuduilta?

    Jos muut puolueet olisivat halunneet oikeasti keskustan suostuvan perhevapaauudistukseen, niin joku ratkaisumalli lestadiolaisille olisi pitänyt keksiä. Ei mikään puolue voi noin isoa ja uskollista kannattajaryhmää täysin nilkoille potkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Huolestunut kansalainen:
      Tuossa kotihoidontuessa varmaan keskustalle tärkeää oli lestadiolaisten asema.

      Kotihoidontuen kannattamiselle on paljon parempiakin syitä. Ensinnäkin lastenhoito ja -kasvattaminen on työtä, josta on hyvä maksaa kunnon palkka — tässä ei ole syytä erotella palkansaajia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkopuolella. Koska kunnallista ja yksityistä päivähoitoa subventoidaan merkittävästi, on perusteltua subventoida kotihoitoa vähintään yhtä paljon. Kotihoidolla on myös monia etuja verrattuna päivähoitoon: pieni ryhmäkoko, kiinnostunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyttö (ei matkoja eikä toisia tiloja ja laitteita), mahdollisuus hoitaa samalla kotia. Oikein olisikin nostaa kotihoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan maksaa verot, eläkemaksut yms.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Kotihoidontuen kannattamiselle on paljon parempiakin syitä. Ensinnäkin lastenhoito ja -kasvattaminen on työtä, josta on hyvä maksaa kunnon palkka — tässä ei ole syytä erotella palkansaajia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkopuolella. Koska kunnallista ja yksityistä päivähoitoa subventoidaan merkittävästi, on perusteltua subventoida kotihoitoa vähintään yhtä paljon. Kotihoidolla on myös monia etuja verrattuna päivähoitoon: pieni ryhmäkoko, kiinnostunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyttö (ei matkoja eikä toisia tiloja ja laitteita), mahdollisuus hoitaa samalla kotia. Oikein olisikin nostaa kotihoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan maksaa verot, eläkemaksut yms.

        Kunnallista päivähoitoa subventoidaan Helsingissä noin 700€/lapsi kuukaudessa. Mikäli tämä mahdollistaa yhden vanhemman osallistumisen työelämään keskimääräisellä 3000€/kk palkalla, palautuu tästä verotuottoja yhteiskunnalle jonkin verran enemmän kuin päivähoidon subventointi. Toisin sanoen jos halutaan kustannusmielessä yhteiskunnan etua, tulee kotihoidon tuki lopettaa sekä suunnata rahoitus yhteiskunnan (tai yksityisten) järjestämän päivähoidon parantamiseen. Vaikka en kannata tällaista, niin näin se asia yhteiskunnan osalta menee, tämän takia yhteiskunnan järjestämä päivähoito on hyvää talouspolitiikkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. peksu: Toisin sanoen jos halutaan kustannusmielessä yhteiskunnan etua, tulee kotihoidon tuki lopettaa sekä suunnata rahoitus yhteiskunnan (tai yksityisten) järjestämän päivähoidon parantamiseen.

        Noinhan asia ei oikeasti ole. Jätät huomiotta oleellisia seikkoja, kuten esimerkiksi sen, että kotona voi olla kaksi lasta, 2- ja 4-vuotiaat, ja että kotihoidontuki soveltuu erityisesti niiille, jotka eivät tienaisi ja maksaisi veroja paljon. Katso vaikkapa, mitä Elina Lepomäki on asiasta sanonut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. peksu: Kunnallista päivähoitoa subventoidaan Helsingissä noin 700€/lapsi kuukaudessa.

        Kustannus per laskennallinen lapsi on 10057 €/vuosi. Kodinhoidon tukea maksetaan alle kolmivuotiaista. Näiden kustannus kunnallisessa hoidossa on 1,75 kertaa laskennallinen lapsi, eli siis n. 17600 €/vuosi tai 1600 €/kk. Aika hyvä palkka saa kyllä olla että maksaa tuon verran veroja vuodessa, melkein 4600 € pitäisi saada kuussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Aika ajatella: Kotihoidontuen kannattamiselle on paljon parempiakin syitä. Ensinnäkin lastenhoito ja -kasvattaminen on työtä, josta on hyvä maksaa kunnon palkka — tässä ei ole syytä erotella palkansaajia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkopuolella. Koska kunnallista ja yksityistä päivähoitoa subventoidaan merkittävästi, on perusteltua subventoida kotihoitoa vähintään yhtä paljon. Kotihoidolla on myös monia etuja verrattuna päivähoitoon: pieni ryhmäkoko, kiinnostunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyttö (ei matkoja eikä toisia tiloja ja laitteita), mahdollisuus hoitaa samalla kotia. Oikein olisikin nostaa kotihoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan maksaa verot, eläkemaksut yms.

        Jos yleinen linja on se että lapsia pitää hoitaa vain kotona, niin yhteiskunta jää paitsi kotona lapsen kanssa olevan vanhemman työpanoksesta ja se laskee yleistä tuottavuutta. Jos siitä lasten hoitamisesta kotona pitää maksaa vielä palkkaa niin se revitään työssäkäyvien selkänahasta. Päivähoito päiväkodeissa tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin kotihoito, paitsi ehkä yhteiskunnissa joissa eletään vielä keskiaikaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Jos yleinen linja on se että lapsia pitää hoitaa vain kotona, niin yhteiskunta jää paitsi kotona lapsen kanssa olevan vanhemman työpanoksesta ja se laskee yleistä tuottavuutta.

        Jossittelusi on turhaa, koska mainitsemaasi äärimmäistä yleistä linjaa ei liene juuri kukaan ehdottanut. Jääkö muuten mielestäsi yhteiskunta paitsi päiväkodin lastenhoitajan työpanosta? Katso myös vastaukseni peksulle yllä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Aika ajatella: Ensinnäkin lastenhoito ja -kasvattaminen on työtä, josta on hyvä maksaa kunnon palkka

        Miten olisi vaihtoehtona se, että omat lapset laskettaisiin perhepäivähoitajalla lapsiksi joista saa yksityisen hoidon tukea? Tällöin lapsia voisi hoitaa kotona saaden siihen yhteiskunnalta tukea, mutta edellyttäisi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä. Samalla kertyisi eläkettä (kunhan maksaa yrittäjäeläkettä), ja kenties muutakin hyötyä verrattuna kotihoidon tukeen.
        En todellakaan tiedä eri tukien suuruuksia ja vaatimuksia, joten tämä voisi vaatia tukien uusimista jollain tapaa ollakseen mielekäs vaihtoehto.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Ismo: Miten olisi vaihtoehtona se, että omat lapset laskettaisiin perhepäivähoitajalla lapsiksi joista saa yksityisen hoidon tukea?

        Tämä olisi hyvä alku. Sitten pitäisi vielä nostaa yksityisen hoidon tuki (~300 €/kk/lapsi) samalle tasolle kuin kunnallisen päivähoidon tuki (~1000 €/kk/lapsi).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Aika ajatella: Tämä olisi hyvä alku. Sitten pitäisi vielä nostaa yksityisen hoidon tuki (~300 €/kk/lapsi) samalle tasolle kuin kunnallisen päivähoidon tuki (~1000 €/kk/lapsi).

        Kunnallisen päivähoidon kustannuksista liikkuu sen verta monenlaista lukua, että taidetaan tarvita tutkimus aiheesta. Toisekseen, perhepäivähoitajalta ei edellytetä esim. lastentarhan opettajan pätevyyttä tai montaa muutakaan asiaa mitä kunnallisessa päivähoidossa edellytetään.
        Oikea vertailukohta lienee kunnallinen perhepäivähoitaja joka siis saa palkkansa kunnalta, ei päiväkoti. Tästä varmaan on tietoja saatavilla kunhan tietää mistä etsii?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Aika ajatella: Oikein olisikin nostaa kotihoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan maksaa verot, eläkemaksut yms.

        Aikoinaan lasten kotihoidosta ei eläkettä kertynyt, ja se on osasyy siihen, miksi nykyisillä eläkkeelle jäävillä on niin iso ero eläkkeen määrässä miesten ja naisten välillä. Vuoden 2005 jälkeen lapsia saaneilla ero tulevissa eläkkeissä on kai jonkin verran kutistunut miesten ja naisten välillä tuon kotihoidontuen eläkekertymän takia. Kotihoidontukiajasta on kertynyt eläkettä vuodesta 2005 alkaen.

        Kotihoidontuki on myöskin veronalaista tuloa. Jos työskentelee kotihoidontukiaikana, veroja menee siksi vähän enemmänkin. Jos ainoana tulona on kotihoidontuki, tulot jäävät toimeentulotuen perusosaakin pienemmiksi, eikä veroja mene. Kotihoidontuki on kai yleisin käytössä oleva perustulon muoto, jonka päälle saa vapaasti työskennellä. Verottaja sitten leikkaa tuloja niiden kasvaessa. Kotihoidontukea saavista varsinkin yksinhuoltajat ovat aika usein oikeutettuja saamaan myös toimeentulotukea, koska tulot kotihoidontuen määrä on reilusti alle toimeentulotukilain mukaisten vähimmäistulojen. Työmarkkinatukea saaviin nähden kotihoidontukea saavilla on se etu, että ajasta kertyy tosiaan eläkettä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Huolestunut kansalainen:

      Onko olemassa jotain tutkimustietoa siitä, että esim. lestadiolaisten kanssa on edes korrelaatiota? Pärjäävätkö lestadiolaiset kotona olleet lapset erityisen huonosti suhteessa esim. saman paikkakunnan päiväkodissa olleisiin lapsiin? Luulisi, että jossain pohjoisessa voisi olla vertailukelpoista aineistoa. Minä en ainakaan ole pannut merkille tutkimuksia aiheesta.

      Voidaan varmaan olla montaa mieltä siitä, edustaako lestadiolaisuus hyvää elämää. Maailmankuva lienee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunkilaisateistin käsitystä tasa-arvosta lienee vaikeaa heiltä löytää, mutta jos hyvän elämämenestyksen mittarit ovat koulumenestys tai esim. työura/tulokehitys, niin mahtavatko esim. kotiäidin kasvattamat lestadiolaismiehet pärjätä huonommin kuin muut (päiväkodissa olleet) miehet vastaavilta seuduilta?

      Jos muut puolueet olisivat halunneet oikeasti keskustan suostuvan perhevapaauudistukseen, niin joku ratkaisumalli lestadiolaisille olisi pitänyt keksiä. Ei mikään puolue voi noin isoa ja uskollista kannattajaryhmää täysin nilkoille potkia.

      Lestadiolaiset ovat nyt yksi pieni lahko joidenka kasvatusmetodit sekä lapsia että aikuisia kohtaan yleisesti ottaen ovat keskiajalta, heistä ei kannata välittää sen enempää.

      Kyse on yleisesti ottaen siitä että eikö naisten kouluttautumista enää arvosteta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Huolestunut kansalainen: Tuossa kotihoidontuessa varmaan keskustalle tärkeää oli lestadiolaisten asema.

      Perinteisessä vanhoillislestadiolaisperheessä lapsia syntyy sen verran lyhyin välein, että ei ole juurikaan merkitystä sillä, paljonko kotihoidontukea maksetaan yli 2-vuotiaan vanhemmalle (sen leikkaamisesta ilmeisesti kiista oli). Siksi on vaikea uskoa, että tämä olisi ollut olennainen taustatekijä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kepa: Perinteisessä vanhoillislestadiolaisperheessä lapsia syntyy sen verran lyhyin välein, että ei ole juurikaan merkitystä sillä, paljonko kotihoidontukea maksetaan yli 2-vuotiaan vanhemmalle (sen leikkaamisesta ilmeisesti kiista oli). Siksi on vaikea uskoa, että tämä olisi ollut olennainen taustatekijä.

        Aikoivat ilmeisesti leikata myös sisarlisät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Huolestunut kansalainen: Voidaan varmaan olla montaa mieltä siitä, edustaako lestadiolaisuus hyvää elämää. Maailmankuva lienee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunkilaisateistin käsitystä tasa-arvosta lienee vaikeaa heiltä löytää, mutta jos hyvän elämämenestyksen mittarit ovat koulumenestys tai esim. työura/tulokehitys, niin mahtavatko esim. kotiäidin kasvattamat lestadiolaismiehet pärjätä huonommin kuin muut (päiväkodissa olleet) miehet vastaavilta seuduilta?

      Se antaa oikein hyvän eämän niille liikkeeseen syntyneille, jotka alistuvat ehdoitta liikkeen äärimmäisen vanhoilliseen arvomaailmaan.

      Oulun seudun kehitysloikka 80- ja 90-luvuilla saa paljolti kiittää lestadiolaisten koulutusmyönteisyyttä, yrittäjyyttä ja työmoraalia. Siinä on tosin omat erikoisuutensa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Se antaa oikein hyvän eämän niille liikkeeseen syntyneille, jotka alistuvat ehdoitta liikkeen äärimmäisen vanhoilliseen arvomaailmaan.

        Oulun seudun kehitysloikka 80- ja 90-luvuilla saa paljolti kiittää lestadiolaisten koulutusmyönteisyyttä, yrittäjyyttä jatyömoraalia. Siinä on tosin omat erikoisuutensa.

        Ja Nokiaa

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tapio: Muna vai kana?

        Sen vain tiedän että Nokian Oulun yksiköt saivat alkunsa Yliopiston mahdollistaman tuotekehitysyhteistyön ansiosta. Sitä en tiedä oliko Yliopiston ja sen teknillisen tiedekunnan opettaja-, tutkija-, ja opiskelijakunnassa lestadiolaiset yliedustettuina. Itse Nokialla heitä lienee ollut aika paljon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Sen vain tiedän että Nokian Oulun yksiköt saivat alkunsa Yliopiston mahdollistaman tuotekehitysyhteistyön ansiosta. Sitä en tiedä oliko Yliopiston ja sen teknillisen tiedekunnan opettaja-, tutkija-, ja opiskelijakunnassa lestadiolaiset yliedustettuina. Itse Nokialla heitä lienee ollut aika paljon.

        Nokian teollinen tarina Oulun seudulla alkoi siitä, kun Suomen Kaapelitehdas ja sen omistama Pohjolan Kaapeli Oy fuusioitiin Nokiaan v. 67. Pohjolan Kaapeli oli hieman aiemmin perustettu tappamaan paikallinen kilpailija. Lisäksi Helsingin kaapelitehdas oli kovin lakkoherkkä ja sopivasta työvoimasta alkoi olla Helsingissä pulaa.

        Elektroniikka tuli mukaan 70-luvulla, aluksi lisenssivalmistuksena. Täysmittainen paikallinen tuotekehitys lähti lentoon vasta 80-luvun alussa.

        Koulutusmyönteisyytensä takia yliopistossa ja opistoissa oli alusta alkaen huomattavan paljon lestadiolaistaustaisia opiskelijoita ja 70-luvulta alkaen heitä on ollut paljon myös tutkijoina ja opettajina. Ihan fiksua väkeä. Eivät mitään hurmahenkiä. Ainoa mistä heidät tunnisti oli, että tilasivat juhlissa vettä tai maitoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tapio: Koulutusmyönteisyytensä takia yliopistossa ja opistoissa oli alusta alkaen huomattavan paljon lestadiolaistaustaisia opiskelijoita ja 70-luvulta alkaen heitä on ollut paljon myös tutkijoina ja opettajina.

        Tuo lienee totta. Lestadiolaisia on professoreina ja tutkijoina Suomessa käsittääkseni erityisen paljon lääketieteen ja tekniikan sekä pedagogiikan aloilla. Myös esimerkiksi taloustieteiden parissa taitaa toimia aika paljon lestadiolaisia. Eräiltä muilta aloilta yliopistoissa lestadiolaisia löytää vähemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Keskustan tulevaisuuden kanssa ei kannata olla hätäinen. Jos maakuntauudistus rakennetaan rahoitusmallin ja esim. valtakunnallisten yhtiöiden kautta siten, että luodaan krooninen vastakkainasettelu, jossa toisella puolella ovat pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ja toisella puolella muu Suomi, keskustalla voi olla hyvät näkymät tulevaisuudessa.

    Tähän asti esim. kokoomusta on elättänyt esim. Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa keskuskaupungin ja maakunnan jännite. Jos maakuntauudistus rakennetaan niin, että Helsinki ja kumppanit ovat juuri Kuopion (Pohjois-Savon) ja Oulun (Pohjois-Pohjanmaan) vihollisia, on kokoomuksen (ja vihreidenkin) asema hankala. Keskustan taas on helppo valita puoli tulevissa loputtomissa riidoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Soininvaara kirjoitti:

    “Tähän sanotaan, että puolue luopui nimestään maalaisliitto jo 50 vuotta sitten. Niin luopui, mutta yhä on kansanedustajista yli kolmannes maanviljelystaustaisia (entisiä tai nykyisiä viljelijöitä tai alan koulutus) Tiloja on Suomessa 50 000, joten yksi 3000:sta viljelijästä on keskustalainen kansanedustaja tai tämän puoliso.”

    Tuossa eivät tilastollisen vertailun joukot täsmää ehdoiltaan. Nykyisiä maanviljelijöitä on aika vähän, mutta entisiä maanviljelijöitä ja näiden puolisoita tai alan koulutuksen omaavia on enemmän. Maatalousyrittäjäin eläkkeen saajia on lähes 120 000, joka indikoi maatalousyrittäjämaksuja joskus maksaneiden eläkkeellä olevien viljelijöiden määrää. Maataloustöissä olevia viljelijöitä on ehkä noin 50 000 ja joskus viljelijänä toimineita, jotka ovat yhä työikäisiä, mutta nykyään muulla alalla, ehkä hieman sitä enemmänkin. Päälle vielä ne koulutuksen omaavat, jotka ovat muissa töissä, niin vastaavilla ehdoilla kuin edellä kansanedustajia haarukoitiin, haarukoitujen maanviljelystaustaisten elossa olevien suomalaisten määrä voi olla esim. 250 000. Nuoria viljelijöitä on vähän, mutta eläkeläisiä paljon. Viljelijätaustaiset kansanedustajat taitavat painottua myös vähän vanhempaan ikäluokkaan, ja osa heistä on eläkeiässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. O.S:” Kaupunkien nuorisosta keskusta ei voi mitenkään saada samanlaista otetta”

    Katsotaanko , tuo ennustus karahtaa kiville kuin Paavo Lipposen , kepu auringonlaskun puolue. Mitä kuuluu demareille nyt.

    Kaino pyyntä Osmo Soininvaaralle, voisitko olla käyttämättä Keskustasta väärää lyhennettä kepu. Haukkumanimi heikentää analyysin arvoa esson paariparlamentin tasolle.

    Kevennys tuohon venejuttuun, koska siitä puuttuivat vihreät. Hekin hukkuivat, sillä he eivät suostuneet uimaan sinileväpuurossa. Saastumisesta he syyttivät Suomen maataloutta eivätkä kaupunkien vuosisataista käytäntöä johtaa jätevedet Itämereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. O.S:”Kaiken tämän väitetään tukevan puunjalostusteollisuutta, mutta kyllä se kapitalisoituu kantohintoihin.”

    Mistähän tuonkin väitten repäisit . Todellisuudessa :”Esimerkiksi nimellispalkat ovat nousseet vuodesta 1978 lähtien noin seitsemänkertaisiksi. Samaan aikaan mäntykuitupuun nimellishinta on noussut kaksinkertaiseksi. Puun hintakehitys on ollut hitaampaa kuin inflaatio.”

    Samaa sarjaa ovat väitteet :”Keskustassa politiikan ytimessä on rahan lypsäminen omille. Heille esimerkiksi vihreä energia tarkoittaa lähinnä vain toimia, joiden tarkoitus on nostaa puun kantohintaa ja turvekeisarien tuloja.”

    Muutko puolueet toimivat epäitsekkäästi ? EU:n velvoitteet biopolttoaineissa pitäisi näköjään täyttää maaaseudun talkoovoimin. Kaupungeissa hiilen polttaminen senkun jatkuu. Samoinkuin muukin fossiilinen (autoilu), hiilen hävikkiä lisäävä politiikka. Maaseudun pitäisi toimia hiilen varastona ja nettonieluna, mutta bioenergia pitäisi tuottaa fossiilisen riistotalouden hinnoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Talouskasvu on sitä, että reaalipalkat nousevat suhteessa materiaan.

        Niin on, mutta onko se oikein ? Vihreätkin puhuvat paljon reilusta kaupasta ja kehitysmaiden riistosta. Suomalainen , kotitekoinen riisto ei aiheuta minkäännäköistä oamantunnon liikahdusta. Bioenergia pitää olla kilpailukykyistä kivihiilen kanssa, ruoka entistä halvempaa ja ekologiset näkökohdat yhä vain parempia. Tekijälle siitä ei tarvitse maksaa. Kyse on epäterveistä rakenteista, joita Keskusta yrittää kompensoida politiikassaan. Näin ei saisi O.S:N mielestä tehdä. Sen sijaan esim. demarit ovat luoneet Suomen hyvinvointiyhteiskunnan lakkoilemalla. Ei voi suurempaa vääryyttä olla, musta onkin valkoista.

        Kaikki luvut ja tilastot osoittavat alkutuotannon jälkeenjääneisyyttä. Millainen reaktio seuraisi jos Osmo Soininvaara toisi Suomen Kuvalehden artikkelissaan esille tämän ja vaatisi kansakunnalta reilumpaa kohtelua esim. hintojen noston avulla ? Siinä mannerlaatat liikahtaisivat.

        Onneksi näin ei tapahdu, koska O.S. väittää tilastojen olevan vääristeltyjä. Kantohintatilastokin valehtelee tai kuten hän kommentoi , se on ok. Miksi onneksi ? Muuten saattaisi maalta muuttanut hyvin koulutettu palkansaajaköyhälistö äänestää Vihreitä.

        Kas tässäpä Osmon dilemma. Hamletin sanoin :” Ollakko vai ei olla”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. eemil: Kaikki luvut ja tilastot osoittavat alkutuotannon jälkeenjääneisyyttä.

        Paitsi että viljelijöiden tulot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin paljansaajien. Jopa Maaseudun tulevaisuus raportoi asiasta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten-1.162246

        Paljonkohan veronmaksajilta pitää lisää kupata, että viljeilijä ja metäsnomistaja on rikastunut tarpeeksi omasta mielestään? Mullakin on muutama tuttu vieljelijä. En sitten tiedä, pitäiskö saada kolmas kämppä vaikka Thaimaasta jos Espanjassa sattu olemaan huonot säät? Tai jos sen kolmannen Mersun ostaa, kuka sillä oikein ajaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. TA: Paitsi että viljelijöiden tulot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin paljansaajien. Jopa Maaseudun tulevaisuus raportoi asiasta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten-1.162246

        Paljonkohan veronmaksajilta pitää lisää kupata, että viljeilijä ja metäsnomistaja on rikastunut tarpeeksi omasta mielestään? Mullakin on muutama tuttu vieljelijä. En sitten tiedä, pitäiskö saada kolmas kämppä vaikka Thaimaasta jos Espanjassa sattu olemaan huonot säät? Tai jos sen kolmannen Mersun ostaa, kuka sillä oikein ajaa?

        Olisikohan tuo Hesarin vanha juttu perustunut tulonjakotilastoon? Laitan nyt kuitenkin lukujakin pöytään (käytettävissä olevat rahatulot):
        1994 maatalousyrittäjät kulutusyksikköä kohti 18863 euroa
        1994 palkansaajat kulutusyksikköä kohti 19979 euroa
        2015 maatalousyrittäjät kulutusyksikköä kohti 25139 euroa
        2015 palkansaajat kulutusyksikköä kohti 29826 euroa

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Olisitpa sitten lukenut koko jutun:”Tuottajahintojen laskun vaikutus alkoi Pyykkösen mukaan näkyä vasta viime vuonna. Tuolloin maatalouden yrittäjätulo supistui Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan 40 prosenttia.
    ”Tällä hetkellä ahtaimmalla ovat ne tilat, jotka ovat tehneet isoja investointeja ja ovat velkaisia”, Pyykkönen sanoo.
    Jos keskimääräisen maanviljelijän tulot ovatkin kasvaneet nopeammin kuin palkansaajan, Pyykkönen muistuttaa, että viljelijä tekee myös enemmän työtunteja. Hänen mukaansa maatalousyrittäjä tekee vuodessa keskimäärin 2 200 tuntia töitä, kun palkansaajan työtunnit jäävät alle 1 600:aan.

    Kun verrataan millä ryhmällä tulot ovat nousseet eniten pitäisi huomioida myös lähtötaso. Se on maajusseilla alhaisin. Tilastokeskuksen mukaan esim. palvelu- ja hoitoalalla työntekijöiden keskiansio on 2400 e/kk. Maajusseilla se on 2260 e/kk. Kaikki muut ammattiryhmät ovat sitten paremmin palkattuja.

    https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

    Maajussit tekevät yleensä kahta eri työtä, talvella he ovat palkansaajina. Tämä korottaa ansiotasoa. On myös huomattava millainen saneeraus on koko ajan käynnissä. Vuonna 1995 Suomessa oli 100 000 maatilaa, mutta vuonna 2015 enää noin puolet siitä. Samalla on tapahtunut suuri rakennemuutos kotieläintiloilla. Vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, nyt vain joka kolmannella.
    Ennusteen mukaan tiloja olisi noin 37 000 vuonna 2025. Suurin pudotus nähdään sikatiloissa.
    Vähemmän tekijöitä ja ruuan hinta vain putoaa.

    “Mullakin on muutama tuttu vieljelijä” Turha kadehtia , kuka sinua estää hankkimasta tilan ja metsää niin pääset thaimaaseen. Eikä tuollaisen mahdollistamat tulot tule kuin harvoille ja valituille, turha yleistää.

    Rehellisyyttä kommentointiin , trumptwiittien sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. O.S:”Äidin paikka on kotona.”
    O.S. haluaisi kaikki lapset laitokseen, perheiden valinnanvapaudesta viisveisaten.

    O.S:”Vaikka Keskusta on niin kyvykäs puolue, sen on omalta merkittävältä osaltaan syyllinen maamme surkeaan tilaan muihin pohjoismaihin verrattuna.”

    Kyllä on törkeä heitto ja täysin perusteeton. Katsokaa Norjaa , se nostaa öljyä ja rikastuu. Meillä on Norjan öljyvarojakin suuremmat turvevarat, mutta vihreät ovat kriminalisoineet sen käytön . Mikä puolue meillä onkaan syyllinen tähän surkeaan tilaan ? Turpeen luokituksessahan tapahtui maailman suurin huijaus, uusiutuva turve luokiteltiin kivihiiltäkin fossiilisemmaksi. Samoin Ruotsissa turpeella tuotetulle sähkölle annetaan tukea uusiutuvan energian sähkösertifikaattien muodossa. EU on hyväksynyt Ruotsin järjestelmän. Ruotsi on perustellut turpeen tukea nimenomaan ympäristösyillä.

    Helsingin kaupunginvaltuusto vastustaa turpeen käyttämistä Vantaan energian Martinlaakson voimalaan rakenteilla olevassa biokattilassa. Yhtiö on muuttamassa vanhaa öljykattilaansa biokattilaksi. Hki omistaa Vantaan energiasta 40 % ja Vantaa loput. Hki pyrkii siis vähemmistöosakkaana määräilemään enemmistön ohi, todella röyhkeää.

    Ja kaikki tämä vain sen vuoksi, että maakunnat eivät saisi lisää tuloja ja Keskusta äänestäjiä. Niin pienisieluista kuin vain ollavoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. OS: “Kaiken tämän väitetään tukevan puunjalostusteollisuutta, mutta kyllä se kapitalisoituu kantohintoihin.”
    Tämä on kyllä uskomatonta joskus kansantaloustiedettä opiskelleelta. Tosin kyllä nuoremmiltakin vihreisiin lukeutuvilta itseään ekonomistiksi kutsuvilta tulee vastaavaa tekstiä twitteriin. Kertauksen vuoksi: Puun myyjiä on 300000, ostajia 3 ja nekin vielä kartellissa keskenään. Minnekähän tuotantoketjun löysät kerääntyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      OS: “Kaiken tämän väitetään tukevan puunjalostusteollisuutta, mutta kyllä se kapitalisoituu kantohintoihin.”
      Tämä on kyllä uskomatonta joskus kansantaloustiedettä opiskelleelta. Tosin kyllä nuoremmiltakin vihreisiin lukeutuvilta itseään ekonomistiksi kutsuvilta tulee vastaavaa tekstiä twitteriin. Kertauksen vuoksi: Puun myyjiä on 300000, ostajia 3 ja nekin vielä kartellissa keskenään. Minnekähän tuotantoketjun löysät kerääntyy?

      Puunostokartellioikeudenkäynti on vielä kesken, mutta alkaa olla jo oikeudessa täysin todistettu ettei kartelli madaltanut kantohintoja.

      Noin teoreettisesti voisi pohtia miksi järjestäytyä kartelliin ja käräyttää itsensä jos sillä ei ole onnistuttu rajoittamaan kilpailua ja vääristämään markkinahintoja.

      Sähkönjakelun kantaverkon voisi myydä metsäfirmoille. Ovat todistetusti tosi reiluja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. TimoT: Kertauksen vuoksi: Puun myyjiä on 300000, ostajia 3 ja nekin vielä kartellissa keskenään. Minnekähän tuotantoketjun löysät kerääntyy?

      Itse oletan kyllä metsäautoteiden parannusten yms. näkyvän kantohinnoissa, ainakin suhteellisissa kantohinnoissa. Alemmat kantohinnat saa, jos metsä on tiettömässä paikassa. Valtakunnan tason kantohintojen osalta Suomi ei ole suljettu maa, vaan osa kansainvälistä metsätalousverkostoa. Hintojen “katon” asettaa silloin tuonnin hintataso, tai siis ulkomainen tarjonta vaikuttaa kotimaisten kantohintojenkin hintajoustoihin. Jos Venäjältä saa halvemmalla puuta, niin sitä tuodaan siinä määrin, että kotimainen hintataso ei nouse ostajien mielestä liian ylös. Vastaavasti esim. Venäjän puutullien korotukset vaikuttavat suomalaisen puun hintaa nostavasti varsinkin heti tullien korotuksen jälkeen, joskin hintavaikutus laimenee todennäköisesti ajan edetessä, kun metsäyhtiöt kehittävät vaihtoehtoisia tapoja lisätä tarjontaa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sellua saa halvemmalla Etelä- tai Pohjois-Amerikasta, niin sitä kuskataan tänne. Markkinat eivät ole suljetut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. k: Itse oletan kyllä metsäautoteiden parannusten yms. näkyvän kantohinnoissa, ainakin suhteellisissa kantohinnoissa. Alemmat kantohinnat saa, jos metsä on tiettömässä paikassa. Valtakunnan tason kantohintojen osalta Suomi ei ole suljettu maa, vaan osa kansainvälistä metsätalousverkostoa. Hintojen “katon” asettaa silloin tuonnin hintataso, tai siis ulkomainen tarjonta vaikuttaa kotimaisten kantohintojenkin hintajoustoihin. Jos Venäjältä saa halvemmalla puuta, niin sitä tuodaan siinä määrin, että kotimainen hintataso ei nouse ostajien mielestä liian ylös. Vastaavasti esim. Venäjän puutullien korotukset vaikuttavat suomalaisen puun hintaa nostavasti varsinkin heti tullien korotuksen jälkeen, joskin hintavaikutus laimenee todennäköisesti ajan edetessä, kun metsäyhtiöt kehittävät vaihtoehtoisia tapoja lisätä tarjontaa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sellua saa halvemmalla Etelä- tai Pohjois-Amerikasta, niin sitä kuskataan tänne. Markkinat eivät ole suljetut.

        Tullitilastojen perusteella raakapuuta ei Venäjältä tuoda halvemman hinnan takia.
        Firmat haluavat vain lisätä kuitupuun ylitarjontaa markkinoilla.

        On luojan lykky, ettei Venäjä pysty luomaan toimivaa metsätieverkostoa maahansa.
        Jos sellainen olisi, Suomen talous olisi helisemässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. k: Itse oletan kyllä metsäautoteiden parannusten yms. näkyvän kantohinnoissa, ainakin suhteellisissa kantohinnoissa. Alemmat kantohinnat saa, jos metsä on tiettömässä paikassa. Valtakunnan tason kantohintojen osalta Suomi ei ole suljettu maa, vaan osa kansainvälistä metsätalousverkostoa. Hintojen “katon” asettaa silloin tuonnin hintataso, tai siis ulkomainen tarjonta vaikuttaa kotimaisten kantohintojenkin hintajoustoihin. Jos Venäjältä saa halvemmalla puuta, niin sitä tuodaan siinä määrin, että kotimainen hintataso ei nouse ostajien mielestä liian ylös. Vastaavasti esim. Venäjän puutullien korotukset vaikuttavat suomalaisen puun hintaa nostavasti varsinkin heti tullien korotuksen jälkeen, joskin hintavaikutus laimenee todennäköisesti ajan edetessä, kun metsäyhtiöt kehittävät vaihtoehtoisia tapoja lisätä tarjontaa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sellua saa halvemmalla Etelä- tai Pohjois-Amerikasta, niin sitä kuskataan tänne. Markkinat eivät ole suljetut.

        Tiestö vaikuttaa suhteellisiin kantohintoihin aivan kuten kuvasit. Ulkomaankauppa on sitten oma lukunsa. Se selviää tullitilastoista: tuotu puutavara on ollut kotimaista selvästi kalliimpaa tehtaalle toimitettuna kuin kotimainen. Se vaikuttaa tietysti kummalliselta, mutta monopsonissa toimiva ostaja voi sen avulla vähentää kotimaisen puun kysyntää ja siten vääntää kantohintoja alas ja siten se tuleekin kannattavaksi kokonaisuutta ajatellen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.