Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

Kun maal­ta­pa­ko alkoi 1950-luvul­la, Maa­lais­lii­tol­le ennus­te­tiin pikais­ta lop­pua. Nyt maa­ta­lous on supis­tu­nut pää­e­lin­kei­nos­ta muu­ta­man pro­sen­tin elin­kei­nok­si, mut­ta niin on vain pää­mi­nis­te­ri­nä keskustalainen.

Tähän sano­taan, että puo­lue luo­pui nimes­tään maa­lais­liit­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luo­pui, mut­ta yhä on kan­san­edus­ta­jis­ta yli kol­man­nes maan­vil­je­lys­taus­tai­sia (enti­siä tai nykyi­siä vil­je­li­jöi­tä tai alan kou­lu­tus) Tilo­ja on Suo­mes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­je­li­jäs­tä on kes­kus­ta­lai­nen kan­san­edus­ta­ja tai tämän puoliso.

Puo­lu­een käsit­tä­mä­tön menes­tys joh­tuu minus­ta sii­tä, että puo­lue on hoi­ta­nut asian­sa tavat­to­man hyvin. Puo­lue kou­lut­taa polii­tik­ko­jaan hyvin ja valit­see esi­mer­kik­si minis­te­rin­sä pää­asias­sa meri­to­kraat­ti­sin perus­tein. Sik­si kes­kus­tan polii­ti­kot ovat kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na usein yli­voi­mai­sia. Eri­tyi­ses­ti kes­kus­ta­lai­set nais­kan­san­edus­ta­jis­sa on huo­mat­ta­van vah­vo­ja persoonia.

Moni­puo­lue­hal­li­tuk­sis­sa käy­dään pal­jon neu­vot­te­lu­ja pie­nis­sä poru­kois­sa. Niis­sä pär­jää se, joka osaa asian­sa parhaiten.

On kes­kus­tal­la­kin jokin huti­va­lin­ta tul­lut, kun on halut­tu ääni­ha­ra­van tuo­maa gloo­ri­aa puolueelle.

Se, ettei meil­lä ole saa­tu aikaan kun­non kun­ta­uu­dis­tus­ta, joh­tuu ennen kaik­kea sii­tä, että pien­ten kun­tien kun­nan­val­tuus­tot ovat tär­keä osa kes­kus­tan koneis­toa ja rekrytointipohjaa.

Ei todel­la­kaan pro mar­ket ‑puo­lue

Kes­kus­taa ei kukaan voi syyt­tää sii­tä, ettei se ole mikään pro mar­ket ‑puo­lue. Ei sitä nimit­täin kukaan edes oleta.

Van­ha vit­si 1970-luvul­ta ker­too Loh­jan kun­nan­val­tuus­tos­ta, joka sou­ti Loh­ja-jär­vel­lä, vene kaa­tui ja kaik­ki huk­kui­vat. Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että eri puo­luei­den edus­ta­jat huk­kui­vat eri syys­tä. Kes­kus­ta­lai­set, kos­ka eivät edes yrit­tä­neet uida itse vaan huusi­vat val­tio­ta apuun, eikä val­tio tul­lut. [1]

Kes­kus­tas­sa poli­tii­kan yti­mes­sä on rahan lyp­sä­mi­nen omil­le. Heil­le esi­mer­kik­si vih­reä ener­gia tar­koit­taa lähin­nä vain toi­mia, joi­den tar­koi­tus on nos­taa puun kan­to­hin­taa ja tur­ve­kei­sa­rien tulo­ja. Sitä kan­to­hin­taa nos­te­taan myös met­sä­au­to­tei­den kus­tan­nuk­sia sub­ven­toi­mal­la, die­sel­polt­toai­neen mata­lal­la vero­tuk­sel­la, mak­sat­ta­mal­la met­sä­hoi­don kus­tan­nuk­sia val­tiol­la ja niin edel­leen. Kai­ken tämän väi­te­tään tuke­van puun­ja­los­tus­teol­li­suut­ta, mut­ta kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu kantohintoihin.

Itse asias­sa suu­ri osa niis­tä nel­jän mil­jar­din yri­tys­tuis­ta, jois­ta vii­me aikoi­na on vähän yri­tet­ty kysel­lä, on taus­tal­taan enem­män tai vähem­män kes­kus­ta­lai­sia, poh­jim­mil­taan alue­po­liit­ti­sia tukia.

Kaut­ta his­to­rian ihmi­set ovat olleet maa­seu­dul­la kon­ser­va­tii­vi­sem­pia kuin kau­pun­geis­sa. Kepul­la on oma libe­raa­li­sii­pen­sä, mut­ta sen näky­vin edus­ta­ja siir­tyi juu­ri poli­tii­kas­ta Suo­men Pank­kiin. Tuu­lah­dus van­has­ta saa­tiin, kun minis­te­ri Saa­rik­ko ilmoit­ti, että per­he­va­paa­pa­ket­ti pan­naan nurin, kos­ka kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­mä ei sitä hyväk­sy. Äidin paik­ka on kotona.

Vaik­ka kes­kus­ta on onnis­tu­nut pysy­mään val­lan syr­jäs­sä kiin­ni, maa­il­man kehi­tyk­sel­le se ei mitään voi, vaik­ka Paa­vo Väy­ry­nen kuin­ka lupai­si palaut­taa Suo­men vii­me vuosituhannelle.

Voin tun­nus­taa, että ajat­te­lin 1980-luvun alus­sa Suo­men alue­ke­hi­tyk­ses­tä taval­la, joka sijoit­tai­si minut nyt Kes­kus­tan jouk­koi­hin. Täs­sä asias­sa olen jou­tu­nut muut­ta­maan mie­le­ni tosi­asioi­den edes­sä. Se ei vain ollut mah­dol­lis­ta ja jos oli­si­kin, suo­ma­lai­set eivät haluai­si sel­lais­ta elä­mää, jota kau­pun­gis­tu­mi­sen vält­tä­mi­nen merkitsisi.

Kau­pun­gis­tu­mi­nen on aikam­me suu­rim­pia megat­ren­de­jä. Ennus­tan täs­tä tule­van vie­lä kun­non yhteen­ot­to. Väy­ry­sen sano­mi­sis­ta on ehkä vähän epä­rei­lua syyt­tää enää, mut­ta tark­kail­kaa nyt vaik­ka Mau­ri Pek­ka­ri­sen sano­mi­sia. Mies lupa­si pysäyt­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun kasvun!

Vaik­ka Kes­kus­ta on niin kyvy­käs puo­lue, sen on omal­ta mer­kit­tä­väl­tä osal­taan syyl­li­nen maam­me sur­ke­aan tilaan mui­hin poh­jois­mai­hin verrattuna.

Las­ku on alkanut?

Kes­kus­tan vah­vuus on ollut sen rek­ry­toin­ti­poh­jas­sa maa­seu­dul­la. Se on valin­nut maa­seu­dul­ta fik­suim­mat pojat ja tytöt jo nuo­ri­na. Kau­pun­kei­hin muu­tet­tu­aan­kin nämä ovat pysy­neet kes­kus­ta­lai­si­na. Sik­si maan­vil­je­li­jä­taus­tai­sia on edus­kun­ta­ryh­mäs­sä niin pal­jon. Tämä rek­ry­toin­ti­poh­ja hupe­nee, kos­ka syväl­lä maa­seu­dul­la on nuo­ria vähän. Kau­pun­kien nuo­ri­sos­ta kes­kus­ta ei voi miten­kään saa­da saman­lais­ta otet­ta. Puo­lu­een jäsen­mää­rä on nopeas­sa laskussa.

Meri­to­kraat­ti­nen rek­ry­toin­ti­kaan ei puo­lu­ees­sa ole suju­nut niin kuin ennen edes puheen­joh­ta­jan koh­dal­la. Vii­me vuo­si­tu­han­nel­la kes­kus­tan puheen­joh­ta­jis­sa oli enem­män ytyä. Juha Sipi­läs­sä on oman­lais­taan ytyä, mut­ta oireel­lis­ta on, että hän tuli koko­naan puo­lue­ko­neis­ton ulko­puo­lel­ta – ei ymmär­tääk­se­ni ollut edes kuu­lu­nut puo­lu­ee­seen kovin pit­kää. Asiat ovat huo­nos­ti, kun puo­lue alkaa met­säs­tää mes­sias­ta itsen­sä ulkopuolelta.

Sosia­li­de­mo­kraat­tien koh­dal­la ajat­te­lin käsi­tel­lä tar­kem­min, mitä tapah­tuu puo­lu­eel­le, joka menet­tää unel­man­sa. Alue­ke­hi­tyk­sen osal­ta asiat näyt­tä­vät syn­käl­tä ja toi­vot­ta­mal­ta kes­kus­ta­lai­sen sil­min kat­sot­tu­na. Se vie puo­lu­eel­ta unel­man ja voi taan­nut­taa sen neli­raa­ja­jar­rut­ta­jak­si. Maa­kun­nis­sa tulee edel­leen asu­maan pal­jon väkeä, joi­den kat­ke­ruu­den kes­kus­ta voi yrit­tää kana­voi­da itseen­sä, mut­ta kat­ke­ruu­den ruok­ki­ma poli­tiik­ka ei ole kos­kaan hyvää.

Seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäi­si ottaa kau­pun­gis­tu­mi­seen vähän posi­tii­vi­sem­pi ote, kos­ka jos edes kau­pun­git eivät saa täs­sä maas­sa menes­tyä, ei mikään menesty.

Me tääl­lä Hel­sin­gin Viron­nie­mes­sä panem­me­kin sik­si toi­vom­me Paa­vo Väy­ry­seen. Hänen kan­sa­lais­puo­lu­een­sa ei tule pää­se­mään 20 kan­san­edus­ta­jaan, mut­ta pys­tyy ehkä sabo­toi­maan kes­kus­taa niin, ette sen kan­san­edus­ta­ja­mää­rä alkaa kak­ko­sel­la. Väy­ry­nen voi olla oikeas­sa sii­nä, että hänen vii­toit­ta­man­sa tie on Kes­kus­ta tule­vai­suu­den tie. Poli­tii­kas­sa se tie toi­voak­se­ni joh­taa oppositioon.

Jos kes­kus­ta päät­tää pysyä toi­min­ta­ky­kyi­se­nä, raken­ta­vas­ti Suo­meen suh­tau­tu­va­na puo­lu­ee­na, on ihan Väy­ry­ses­tä riip­pu­mat­ta mah­dol­lis­ta, että kes­kus­ta­puo­lu­ees­ta loh­ke­aa radi­kaa­lim­pi sii­pi ulos alue­po­liit­ti­sen toi­vot­to­muu­den edes­sä. Vähän niin kuin 1960-luvul­la Vennamo.

 

[1] Ker­ro­taan ne nyt loput­kin: kokoo­mus­lai­set, kos­ka yrit­ti­vät pitää toi­sel­la kädel­lä kiin­ni lom­pa­kos­taan, skdl-läi­set, kos­ka eivät osan­neet pitää suu­taan kiin­ni edes uides­saan, dema­rit, kos­ka juu­ri ennen kuin tuli­vat ran­taan, teh­taan pil­li soi ja he lopet­ti­vat uimi­sen, libe­raa­lit, kos­ka uivat kyl­lä hyvin, mut­ta vaih­toi­vat koko ajan suun­taan, eivät­kä pääs­seet kos­kaan rantaan.

91 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (2) Keskusta”

  1. Niin kau­an kuin muis­tan on kes­kus­taa pidet­ty aurin­gon­las­kun puo­lu­ee­na. Ihan vain luon­nol­li­sen kehi­tyk­sen myö­tä, kun maan­vil­je­li­jöi­den osuus yhteis­kun­nas­sa vähe­nee. Sii­hen näh­den puo­lu­een menes­tys — nyt­kin pää­mi­nis­te­ri­puo­lue — on ollut ällis­tyt­tä­vä sankaritaru.

    Joko­han puo­lu­een aika lopul­ta­kin oli­si koit­ta­mas­sa? Paa­vo Väy­ry­sen kuvioin­nit ker­to­vat ennen kaik­kea Väy­ry­sen omas­ta poliit­ti­ses­ta pelis­tä, mut­ta oli­si­ko niis­sä­kin osal­taan kyse myös jon­kin­lai­ses­ta epä­toi­voi­ses­ta kes­kus­ta­lai­ses­ta joutsenlaulusta? 

    Väy­ry­nen sanoo halua­van­sa pelas­taa puo­lu­een, mut­ta todel­li­suu­des­sa hän ehkä ede­saut­taa sen tuhoa, aina­kin nykyi­sen kokoi­se­na? Men­nei­syys ei sit­ten­kään lie­ne rat­kai­su aikam­me haas­tei­siin, vaik­ka moni sin­ne niin kovas­ti haikaileekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen todel­la­kin havain­nut vii­me aikoi­na, että kan­na­tat pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vua maa­seu­dun kus­tan­nuk­sel­la, kos­ka olet menet­tä­nyt usko­si sii­hen, että maa­seu­dul­la on tule­vai­suut­ta. Vali­tet­ta­vas­ti tun­nut las­ke­van maa­seu­duk­si myös kaik­ki Tam­pe­ret­ta pie­nem­mät kaupungit.
    Eikö vain kui­ten­kin oli­si val­tion aihet­ta jat­kaa em. “maa­seu­tua” tuke­via alue­po­liit­ti­sia pää­tök­siä, kuten on jos­kus tehty?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­singn kas­vul­la ei kyl­lä ole mitään teke­mis­tä maa­seu­dun kans­sa. Muut­to­lii­ke maa­seu­dul­tya on tyrh­ty­nyt jo pari­kym­men­tä vuot­ta sit­tern. Nyt isot kau­pun­git kisa­vat pie­nen kans­sa. Maa­seu­dul­la on niin vähän nuor­fia, ettei niis­tä ole muuttoliikkeeksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Erin­omais­ta poh­din­taa ja hyvää tark­ka­nä­köis­tä analyysiä. 

    On se jo kum­mal­lis­ta jos edes kau­pun­git eivät saa menes­tyä täs­sä maassa?

    Veik­kaan, että kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä Suo­meen jää kak­si suurta/keskisuurta puo­luet­ta: Vih­reät ja Kokoo­mus. Muut jää­vät eri syis­tä marginaaliin.

    Kii­tos vie­lä kerran!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Oikein hyvä ana­lyy­si, ehkä osu­vam­pi kuin Kokoomuksesta.

    Yksi Kes­kus­tan suo­sion syis­tä jäi puut­tu­maan: Se on pys­ty­nyt pitä­mään Kek­ko­sen ajois­ta saak­ka mie­li­ku­vaa, että se on Ainoan Oikean Ulko­po­li­tii­kan Kirs­tun­var­ti­ja, sil­lä kan­sa tie­tää, että oikeal­la lai­dal­la hai­kail­laan NATOon, ja vasen lai­ta anti ‑USA-lai­suu­des­saan ymmär­tää Venäjää.

    Luo­tan Paa­von, että hän myös täs­sä­kin asias­sa kiih­dyt­tää luon­nol­lis­ta kehitystä. 

    Kes­kus­tan rip­peil­le voi­si syn­tyä libe­raa­li­nen pro mar­ket- puo­lue, joka keräi­si­si kan­nat­ta­jia niin oikeal­ta kuin vasem­mal­ta. Kokoo­muk­sen poh­jal­ta täl­lais­ta tus­kin syn­tyy, niin pahas­ti Kokoo­mus on iso­jen yri­tys­ten taskussa.

    Teh­tä­vä on kui­ten­kin vai­keam­pi kuin Macronilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Miten oli­si käy­nyt sou­tu­ve­nees­sä ole­val­le vih­rei­den val­tuu­te­tul­le? Huk­ku­nut odot­taes­saan tule­vai­suu­den tek­no­lo­gis­ta inno­vaa­tio­ta, joka pelas­taa kaik­ki vedes­sä olijat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mis­ta vas­tus­taa myös muut kuin kes­kus­ta­lai­set. Esim tänään jul­kais­tiin Hesa­ris­sa jut­tu mis­sä eräs Aal­to Yli­opis­ton pro­fes­so­ri todis­ti että Hel­sin­ki on Tuk­hol­maan, Köö­pen­ha­mi­naan ja jopa Osloon ver­rat­tu­ha tuppukylä. 

    Kom­ment­teis­ta pää­tel­len hel­sin­ki­läi­set itse haluai­si­vat asua tup­pu­ky­läs­sä ja veik­kaan että suu­rin osa äänes­tää mui­ta puo­luei­ta kuin kes­kus­taa. Suu­rin osa ehkä kok­ka­rei­ta, perus­suo­ma­lai­sia, rkp:tä ja jot­kut jopa vihreitä?

    Ihan fik­sut ihmi­set väit­tä­vät tos­tu­vas­ti että val­tio­val­lal­la ja raken­nus­liik­keil­lä on joku sala­liit­to joka pyr­kii pak­ko­siir­tä­mään ihmi­siä maa­kun­nis­ta kehä­kol­mo­sen sisäpuolelle.

    Jos todel­la halu­taan estää maal­ta­muut­to, pitäi­si ottaa käyt­tön van­han ajan kei­not, kuten irto­lais­py­kä­lät. Eli jos muut­taa kau­pun­kiin eikä saa töi­tä, lähe­te­tään takai­sin mis­tä on tul­lut. Samoin opis­ke­li­joi­den kuu­luu olla kir­joil­la siel­lä mis­sä van­hem­mat asu­vat, ja vas­ta kun on val­mis­tu­nut, ja saa­nut vaki­tui­sen työ­pai­kan, pää­see sta­di­lai­sek­si, muus­sa tapauk­ses­sa takai­sin kotiin!

    Eikö­hän noil­la kei­nil­la saa­da taas maa­seu­tu nousuun!

    Sit­ten on noi­ta jot­ka hou­rii vaka­vis­saan että “digi­ta­li­soin­nin” avul­la voi­daan saa­da muut­to­tap­pio­kun­tiin muut­ta­maan nuo­ria kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä. Teke­mään mitä? Samaa työ­tä kuin mitä nyt teh­dään lan­ko­ja pit­kin Intias­ta ja Por­tu­ga­lis­ta käsin? Ja vaik­ka töi­tä pys­tyi­si teke­mään niin halua­vat­ko kaik­ki edes muut­taa pois kama­las­ta Hel­sin­gis­tä? Kuvit­te­li­sin että ne jot­ka halua­vat, ovat jo lähteneet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Äidin paik­ka on kotona.

    Enem­män aikaa, vähem­män lelu­roi­naa, eikö niin?

    Juu­ri eräs las­ten­tar­han­opet­ta­ja kir­joit­ti leh­des­sä ettei lait­tai­si las­taan omaan hoi­to­ryh­mään­sä. Äiti on lähes poik­keuk­set­ta paras ja huo­lel­li­sin hen­ki­lö hoi­ta­maan las­taan. Koto­na lap­si on huo­mat­ta­vas­ti parem­mas­sa tur­vas­sa tar­ho­jen val­ta­val­ta tau­ti­kuor­mal­ta, eikä ole omal­ta osal­taan kas­vat­ta­mas­sa efek­tii­vis­tä popu­laa­tio­poh­jaa taudeille.

    Yli­voi­mai­ses­ti arvok­kain asia mitä osaa­vat ja tun­nol­li­set nai­set voi­vat teh­dä on lisää osaa­via ja tun­nol­li­sia ihmi­siä. Hei­tä ei ole kos­kaan lii­kaa. Kes­kus­tan maan­mies­taus­tas­ta ehkä vie­lä kum­pu­aa pin­nal­le sel­lai­nen vais­to­mai­nen käsi­tys, että sie­men­pe­ru­nois­ta ei pidä keit­tää pontikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ihan jää­te­lö-huk­ku­mi­set-kausa­li­teet­tia, viit­sit edes toistaa…

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos­tan syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tut­ki­mus­jul­kai­sus­sa “Aca­de­mic Per­for­mance and Type of Ear­ly Child­hood Care” ehdo­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten päi­vä­ko­tien parem­pien oppi­mis­tu­los­ten seli­tyk­sek­si sitä, että kou­lu­te­tun hen­ki­lö­kun­nan omaa­vat päi­vä­ko­dit imi­toi­vat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kotiym­pä­ris­töä, jos­sa mm. puhu­taan lap­sil­le pal­jon enem­män kuin mitä esi­mer­kik­si mata­lan tulo­ta­son per­heis­sä kotio­lois­sa tehdään:

        Recent work shows that the­re is a high cor­re­la­tion between socio-eco­no­mic sta­tus of the parents and the num­ber of words spo­ken and con­ver­sa­tion sty­le (Hart and Ris­ley, 2004), use of child-direc­ted speech (Rowe, 2008) and use of ges­tu­res (Rowe and Gol­din-Mea­dows, 2008), which again is pre­dic­ti­ve of later voca­bu­la­ry growth and lan­gua­ge deve­lop­ment. Cen­ters with more educa­ted staff may to a grea­ter extent mimic a high educa­ted home envi­ron­ment whe­re the­re is a grea­ter ver­bal inte­rac­tion with the child.”

        Aihe­pii­riin liit­ty­vät myös ne tut­ki­mus­tu­lok­set, jois­sa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen las­ten kou­lu­me­nes­tys on ollut koti­kas­va­tuk­sel­la joko yhtä hyvää tai jopa parem­paa kuin päi­vä­ko­te­ja käy­neil­lä, kun taas päi­vä­ko­ti­kas­va­tuk­sen hyö­dyt oppi­mis­tu­lok­siin näyt­täi­si­vät ole­van mer­kit­tä­viä mm. maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­la ja kou­lu­ja käy­mät­tö­mien van­hem­pien lapsilla.

        Toki ero­ja on sen suh­teen, mitä mis­sä­kin iäs­sä­kin tapah­tuu. 1- ja 2- vuo­tias lap­si on aika eri­lai­nen kuin vaik­ka 5‑vuotias. Pie­ni lap­si sai­ras­tuu ryh­mäs­sä her­käs­ti. Isom­pi lap­si taas hyö­tyy leik­ki­to­ve­reis­ta. Ja aika monen ikäi­set lap­set saa­vat myö­hem­pään kou­lu­me­nes­tyk­seen­sä hyö­tyä sii­tä, jos kuu­le­vat ympä­ril­lään puhetta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. k:
        Tut­ki­mus­jul­kai­sus­sa “Aca­de­mic Per­for­mance and Type of Ear­ly Child­hood Care” ehdo­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten päi­vä­ko­tien parem­pien oppi­mis­tu­los­ten seli­tyk­sek­si sitä, että kou­lu­te­tun hen­ki­lö­kun­nan omaa­vat päi­vä­ko­dit imi­toi­vat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kotiym­pä­ris­töä, jos­sa mm. puhu­taan lap­sil­le pal­jon enem­män kuin mitä esi­mer­kik­si mata­lan tulo­ta­son per­heis­sä kotio­lois­sa tehdään: 

        Mik­si kukaan ei kos­kaan tut­ki tuo­rei­den vihan­nes­ten tai sak­san­päh­ki­nöi­den syö­mi­sen vai­ku­tus­ta? Sub­jek­tii­vi­nen pork­ka­na­oi­keus ei mak­sai­si 10 ton­nia vuo­des­sa ja oli­si var­maan yhtä teho­kas inter­ven­tio kuin päivähoito.

        Lai­naa­ma­si tut­ki­muk­sen tulok­set selit­ty­vät aivan yhtä hyvin vali­koi­tu­mi­sel­la. Esim. itse­ään toteut­ta­va pro­fe­tia: kou­lu­tus­suun­tau­tu­neet van­hem­mat lait­ta­vat lap­sen­sa laa­duk­kaam­mak­si otak­sut­tuun päi­vä­ko­ti­hoi­toon, ja asen­teet ja peri­ty­vyys hoi­ta­vat loput. Toi­saal­ta vähem­män sosi­aa­li­sel­le tai hitaam­min kehit­ty­neel­le lap­sel­le van­hem­pi voi pitää per­he­päi­vä­hoi­toa parem­pa­na ratkaisuna.

        Var­hai­sen päi­vä­ko­din vai­ku­tus 9. luo­kan val­ta­kun­nal­li­seen kokee­seen oli pie­nem­pi kuin arvo­sa­noi­hin muu­ten, ja mate­maat­ti­seen osaa­mi­seen huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi. Ehkä var­hai­nen pää­ty­mi­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen käsiin todel­la­kin kehit­tää “opet­ta­ja­vies­tin­tää”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Täs­sä oli niin pal­jon Osmon omaa unel­maa muka­na, että blo­gi­teks­til­tä meni uskottavuutta.

    Kau­pun­kien nuo­ri­sos­ta kes­kus­ta ei voi miten­kään saa­da saman­lais­ta otet­ta.” Eihän? Olen hyvin pahoil­la­ni Osmo… 

    Kes­kus­ta ei kyke­ne hou­kut­te­le­van suu­rek­si vai­kut­ta­ja­puo­lu­eek­si ehkä Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jat­kos­sa niin väliä­kään. Bud­je­tit ja pää­tös­val­ta siir­ty­vät vih­doin­kin luo­ta­val­le met­ro­po­li­hal­lin­non­ta­sol­le ja siel­lä Kes­kus­ta onkin taas kol­men suu­ren jou­kos­sa myös Pääkaupunkiseudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Siis se minua ihme­tyt­tää Kes­kus­tan joh­dos­sa, että miten he eivät ole onnis­tu­neet anta­maan Väy­ry­sel­le pot­kut? Mik­si he anta­vat ukon rat­sas­taa kah­del­la hevo­sel­la ja pila­ta koko poru­kan mai­neen? Suo­men his­to­ra ei tun­ne tois­ta tapaus­ta että joku pitää tiu­kas­ti kiin­ni enti­sen puo­lu­een­sa jäse­nyy­des­tä vaik­ka on jo perus­ta­nut uuden puolueen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Olen mat­kus­tel­lut pari­na vii­me vuo­te­na Suo­men kau­pun­geis­sa, kuten Tam­pe­re, Tur­ku, Lah­ti, Jyväs­ky­lä, Mik­ke­li, Sei­nä­jo­ki, Rova­nie­mi ja Kajaa­ni. On tul­lut mie­leen, että miten oli­si, jos meil­lä oli­si sel­lai­nen alue­po­li­tiik­ka, että tuet­tai­siin elin­mah­dol­li­suuk­sia esi­mer­kik­si nois­sa kau­pun­geis­sa. Tuon luet­te­lon ulko­puo­lel­le jäi vie­lä mon­ta suo­ma­lais­ta oike­aa kaupunkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kes­kus­ta ei kyke­ne hou­kut­te­le­van suu­rek­si vai­kut­ta­ja­puo­lu­eek­si ehkä Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jat­kos­sa niin väliä­kään. Bud­je­tit ja pää­tös­val­ta siir­ty­vät vih­doin­kin luo­ta­val­le met­ro­po­li­hal­lin­non­ta­sol­le ja siel­lä Kes­kus­ta onkin taas kol­men suu­ren jou­kos­sa myös Pääkaupunkiseudulla.

    Mihin­kä­hän tie­toon tuo­kin taas perus­tuu? Jos ote­taan vii­me kun­ta­vaa­lien tulon koko Uuden­maan maa­ku­nas­sa, kol­me suu­rin­ta puo­luet­ta ovat
    Kok 26,3 %
    Vihr 19,7 %
    SDP 17,0 %
    Kes­kus­ta on hie­nos­ti seit­se­män­nel­lä tilal­la 5,4 %:n kan­na­tuk­sel­la. Jos raja­taan vähän kapeam­min met­ro­po­li­hal­lin­nok­si, eli jäte­tään reu­na-alu­eet pois, kes­kus­tan osuus tie­tys­ti pie­ne­nee edelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tan syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.

    Blo­gis­ti viit­tan­nee sii­hen mel­ko tuo­ree­seen tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan kor­keam­min kou­lu­te­tut van­hem­mat lait­ta­vat lap­sen­sa nuo­rem­pi­na päi­vä­hoi­toon. Tut­ki­mus­tu­los­ta yri­tet­tiin uuti­soi­da tar­koi­tuk­sel­la har­haan­joh­ta­vas­ti, mitä tulee kausa­li­teet­tiin. Poh­ti­kaam­me het­ken kukin tykö­näm­me, mis­tä tämä kertoo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On myös tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan koti­hoi­don valit­se­vat eri­tyi­ses­ti ne, joi­den lap­sil­le oli­si parem­pi olla päi­vä­hoi­dos­sa. Ääri­ta­pauk­ses­sa lap­si ei opi puhu­maan, kos­ka kukaan ei ole kos­kaan puhu­nut hänen kanssaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Väy­ry­nen voi olla oikeas­sa sii­nä, että hänen vii­toit­ta­man­sa tie on Kes­kus­ta tule­vai­suu­den tie. Poli­tii­kas­sa se tie toi­voak­se­ni joh­taa oppositioon.”

    Pel­kään, ettei Väy­ry­nen saa oikais­tua Kes­kus­tan enem­mis­tön lin­jaa. Mer­kit­tä­vä osa kes­kus­ta­lai­sis­ta tulee kui­ten­kin anta­maan äänen­sä Väy­ry­sen lin­jal­le, riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä kana­vaa (esim. puo­luet­ta) pit­kin ääni anne­taan. Toden­nä­köi­ses­ti Kes­kus­ta menet­tää 20 paik­kaa edus­kun­nas­sa; Kan­sa­lais­puo­lue puo­les­taan voi saa­da 15 paikkaa. 

    Väy­ry­sen edus­ta­mal­le aat­teel­le ja poliit­ti­sen lin­jan edis­tä­mi­sel­le oli­si tär­ke­ää, että Väy­ry­nen löy­täi­si pian nuo­ren ja kyvyk­kään — itsen­sä ver­tai­sen — seu­raa­jan, jol­loin Väy­ry­nen voi­si itse jää­dä taus­ta­vai­kut­ta­jak­si. Täl­lä het­kel­lä tur­han moni jät­tää anta­mat­ta äänen­sä Väy­ry­sel­le tämän per­soo­nan vuok­si vaik­ka pitäi­si­kin poliit­tis­ta lin­jaa parhaana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Väy­ry­sen maan­laa­jui­nen kan­na­tus on 6%. Paa­vo ei kui­ten­kaan voi olla ehdol­la kuin yhdes­sä vaa­li­pii­ris­sä. Vii­me edus­kun­ta­vaa­leis­sa Paa­vo sai Lapis­sa 6889 ään­tä (hävi­ten Kat­ri Kul­mu­nil­le 9702). Kes­kus­tan kovin änky­rä­sii­pi on siir­ty­nyt Perus­suo­ma­lai­siin jo 2011. Paa­vo ei tule syö­mään vain kes­kus­tan ääniä, vaan myös perus­suo­ma­lais­ten ja sinis­ten. Mui­ta valo­voi­mai­sia ehdok­kai­ta ei kan­sa­lais­puo­lu­eel­la aina­kaan vie­lä ole. Luu­len, että jää yhden edus­ta­jan ja 2% puo­lu­eek­si ja syö kes­kus­tal­ta näin 1–2 paik­kaa. Paik­ko­ja kato­aa pal­jon enem­män hal­li­tus­vas­tuun takia.

    Seu­raa­va “kau­pun­gis­tu­mis­hal­li­tus” Kok+Vihr+Sdp, nos­taa kes­kus­tan taas 20% pin­taan ja yli, kun maa­kun­tien kokoo­mus­lai­set siir­ty­vät tuke­maan kes­kus­taa. Samal­la tie­tys­ti vih­reät pää­se­vät eroon maakuntasiivestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­singn kas­vul­la ei kyl­lä ole mitään teke­mis­tä maa­seu­dun kans­sa. Muut­to­lii­ke maa­seu­dul­tya on tyrh­ty­nyt jo pari­kym­men­tä vuot­ta sit­tern. Nyt isot kau­pun­git kisa­vat pie­nen kans­sa. Maa­seu­dul­la on niin vähän nuor­fia, ettei niis­tä ole muuttoliikkeeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Asia on mie­les­tä­ni liki­pi­täin noin kuin Osmo sanot. Kui­ten­kin yhä kylil­tä­kin löy­tyy yli­opis­to­kau­pun­kei­hin muut­ta­via nuo­ria kyky­jä tule­vai­suut­taan tekemään.Ehkä heis­tä ei ole muut­to­liik­keek­si asti. Kui­ten­kin he edus­ta­vat suu­ria tule­vai­suu­den mahdollisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tan syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.

    Onko kol­me vuo­tias jo täy­sin mene­tet­ty tapaus siis? Nyt­hän täl­lä per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sel­la on pää­ta­voit­tee­na työn tar­jon­nan lisää­mi­nen, eli koto­na ole­vien äitien siir­to työ­mark­ki­noil­le. Se on ver­hot­tu tasa-arvon kaa­puun, mut­ta lap­si itse on unoh­det­tu. Kel­tin­ka­gas-Jär­vi­nen, Caccia­to­re, Sink­ko­nen jne ovat sitä miel­tä, että alle 3 vuo­tias ei tar­vit­se päi­vä­hoi­toa kuin eri­tys­ta­pauk­sis­sa. Eko­no­mis­tit näyt­tä­vät ole­van tois­ta mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. JY: Onko kol­me vuo­tias jo täy­sin mene­tet­ty tapaus siis? Nyt­hän täl­lä per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sel­la on pää­ta­voit­tee­na työn tar­jon­nan lisää­mi­nen, eli koto­na ole­vien äitien siir­to työ­mark­ki­noil­le. Se on ver­hot­tu tasa-arvon kaa­puun, mut­ta lap­si itse on unoh­det­tu. Kel­tin­ka­gas-Jär­vi­nen, Caccia­to­re, Sink­ko­nen jne ovat sitä miel­tä, että alle 3 vuo­tias ei tar­vit­se päi­vä­hoi­toa kuin eri­tys­ta­pauk­sis­sa. Eko­no­mis­tit näyt­tä­vät ole­van tois­ta mieltä. 

      On sii­tä eko­no­mis­tien tut­ki­muk­sia­kin, että kaik­ki lap­set kat­ta­va päi­vä­ko­ti­mal­li on yhteis­kun­nal­le kal­lis. Hal­vin vaih­toeh­to yhteis­kun­nal­le on se, jos kou­lu­te­tut van­hem­mat hoi­ta­vat pie­net lap­sen­sa (moni­kos­sa, eli siis ker­ral­la hoi­taen mon­taa las­ta, jot­ka tuke­vat tois­ten­sa kas­vua) hyvin koto­na ja yhdis­tä­vät sii­hen osa-aikai­sen työs­ken­te­lyn. Kal­lein vaih­toeh­to on se, jos joku lap­si syr­jäy­tyy lop­puiäk­seen sen takia, että kas­va­tus ei ole vas­tan­nut tämän tar­pei­ta, kas­vaa tämä sit­ten mis­sä tahansa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tie­to­lii­ken­ne ker­too yhteis­kun­nan kehi­tyk­ses­tä pal­jon ja ker­too mihin ihmi­set keskittyvät.

    Kiin­teän ver­kon aikaan kehi­tyk­sen kyke­ni koh­dis­ta­maan hyvin­kin tar­kas­ti, mut­ta ei mobii­li ole juu­ri muut­ta­nut seurantaa

    Niin­pä oli help­po näh­dä, että 60–70-luvuilla tyh­je­ni­vät ja autioi­tu­neis­ta kylis­tä kelat­tiin joh­to­ja pois

    Nyt on menos­sa kehi­tys, jos­sa ns kir­kon­ky­lät tyh­je­ne­vät ja kas­vu­kes­kus­ten mää­rä vähenee

    Var­tiai­nen kehot­ti muut­ta­maan työn peräs­sä, mut­ta niin ovat ihmi­set teh­neet aina

    Hyvä esi­merk­ki on Kemi­jär­vi sel­lu­teh­taan ja Salcom­pin jäl­keen väki­mää­rä on tip­pu­nut 30 % ja talo­ja pure­taan, kos­ka nii­hin ei rii­tä asiakkaita

    Muu­ten­kin nyky­ään muu­te­taan enem­män kuin 60–70-luvulla, mitä on pidet­ty suu­ren muu­ton aika­na. Tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­ta näkyy kun­tien väli­nen muut­to­lii­ke, vuon­na 1995 alle 200000, mut­ta 2016 jo 290000

    Sama näkyy maa­kun­ta­ta­sol­la­kin, 1995 n 93000 ja 2016 n 133000.

    Mut­ta mik­si työt­tö­män pitä­si muut­taa ? Uudel­la­maal­la on nli­ki 100000 työ­tön­tä ja Kai­nuus­sa, jota pide­tään ver­taus­ku­va­na syr­jä­seu­tu­jen työt­tö­myy­des­tä on vain 5000 työtöntä.

    Sen ver­ran löy­tyy työt­tö­miä jo yhdes­tä Hel­sin­gin lähiöstä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Ikä­vä rea­lis­mi:
    Täs­sä oli niin pal­jon Osmon omaa unel­maa muka­na, että blo­gi­teks­til­tä meni uskottavuutta.

    Kau­pun­kien nuo­ri­sos­ta kes­kus­ta ei voi miten­kään saa­da saman­lais­ta otetta.”Eihän? Olen hyvin pahoil­la­ni Osmo… 

    Kes­kus­ta ei kyke­ne hou­kut­te­le­van suu­rek­si vai­kut­ta­ja­puo­lu­eek­si ehkä Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jat­kos­sa niin väliä­kään. Bud­je­tit ja pää­tös­val­ta siir­ty­vät vih­doin­kin luo­ta­val­le met­ro­po­li­hal­lin­non­ta­sol­le ja siel­lä Kes­kus­ta onkin taas kol­men suu­ren jou­kos­sa myös Pääkaupunkiseudulla. 

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti maakuntahallintoa?

    Uuden­maan maa­seu­tu Hel­sin­gin itä- ja län­si­puo­lel­la on RKP:n valtakuntaa. 

    Kes­kus­ta pys­tyy nouse­maan isok­si vain PK-seu­dun poh­jois­puo­len kehys­kun­nis­sa, mut­ta se ei rii­tä kol­men suu­ren jouk­koon pää­se­mik­sek­si kos­ka 70% uus­maa­lai­sis­ta äänes­tää kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­la jos­sa kes­kus­ta on kää­piö. Ainoas­taan jos äänes­tys­pro­sent­ti jää hyvin alhai­sek­si, voi kes­kus­ta uhi­tel­la lähin­nä vihreitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kau­pun­kien ja maa­seu­dun vas­tak­kai­na­set­te­lu on tur­haa, kun samas­sa Suo­mi-nimi­ses­sä venees­sä ollaan. Maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­git toi­mi­vat aluei­den­sa vetu­rei­na ja Hel­sin­gin seu­tu koko Suo­men vetu­ri­na. Maa­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa jää kes­kus­tal­le ehkä Mus­ta Pek­ka käteen. Jos maa­kun­ta­vaa­leis­sa ei ole kun­ta­koh­tai­sia kiin­tiöi­tä, suur­ten kun­tien asuk­kaat saa­vat maa­kun­ta­val­tuus­toi­hin enem­mis­töt, siis muut kuin kes­kus­tan äänestäjät.

      Koti­hoi­don­tues­ta vie­lä. Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­ses­ta ei tai­da tul­la edes ‘hii­rel­le tak­kia’. Sii­nä oli­si kyl­lä mah­dol­li­suus ottaa aske­lia tasa-arvoi­sem­piin työ­mark­ki­noi­hin. Yksi askel oli­si tasai­sem­pi suo­rien kulu­jen jako ja toi­nen askel oli­si tasai­sem­pi hoi­to­va­pai­den jako äitien ja isien kes­ken. Per­he­va­pai­den kus­tan­nuk­set pitäi­si jakaa kaik­kien työ­nan­ta­jien kes­ken, eikä nyky­mal­liin, jos­sa äitien työ­nan­ta­jat kan­ta­vat suu­rem­paa taak­kaa. Jäl­kim­mäi­seen pääs­täi­siin vaik­ka las­ke­mal­la van­hem­pain­va­paan hoi­to­ra­ha kah­den van­hem­man per­heis­sä per­he­koh­tai­ses­ti. Täl­löin oli­si talou­del­li­ses­ti aivan sama lop­pu­tu­los riip­pu­mat­ta sii­tä, kum­pi tahan­sa van­hem­mis­ta jäi­si hoi­to­va­paal­le. Hoi­to­va­pai­den mää­rät ja kiin­tiöt voi­si­vat jää­dä vaik­ka ennal­leen. Hiu­kan tämä las­ken­ta­ta­pa kyl­lä nos­tai­si per­he­va­pai­den kus­tan­nuk­sia, mut­ta per­hei­den valin­nan­va­paus kas­vai­si ja ehkä­pä myös äitien osal­lis­tu­mi­sas­te työmarkkinoille.

      Kan­to­hin­nois­ta väi­tän, että mark­ki­nat ne mää­rää­vät, ja tuki­po­li­tii­kal­la on pie­ni vai­ku­tus koko­nai­suu­des­sa. Tukin hin­ta on pitä­nyt pin­tan­sa, mut­ta kui­tu­puun hin­ta on heik­ko kroo­ni­ses­ta yli­tar­jon­nas­ta joh­tuen. Met­sä­teol­li­suus tekee hyvää tulos­ta kui­tu­puun jalos­tuk­sel­la, mut­ta ei jaa met­sä­no­mis­ta­jil­le näi­tä voittoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Anne­li Jal­ka­nen: Jäl­kim­mäi­seen pääs­täi­siin vaik­ka las­ke­mal­la van­hem­pain­va­paan hoi­to­ra­ha kah­den van­hem­man per­heis­sä per­he­koh­tai­ses­ti. Täl­löin oli­si talou­del­li­ses­ti aivan sama lop­pu­tu­los riip­pu­mat­ta sii­tä, kum­pi tahan­sa van­hem­mis­ta jäi­si hoitovapaalle. 

        Ei oli­si. Tuol­loin vain tuki oli­si yhtä iso molem­mil­la, mut­ta vaih­toeh­toi­set tulot eivät sitä oli­si. Jos toi­nen tie­naa 4000 €/kk ja toi­nen 2000 €/kk, niin sil­loin suu­ri­tu­loi­sem­man olles­sa pois­sa töis­tä per­he menet­tää enem­män tulo­ja kuin pie­ni­tu­loi­sem­man jää­des­sä pois töis­tä. Jos unoh­de­taan verot, niin pie­ni­tu­loi­sem­man olles­sa kotiin jää­vä per­he tie­nai­si sil­loin 2000 €/kk enem­män kuin jos suu­ri­tu­loi­sem­pi oli­si koto­na. Kyse ei todel­la­kaan oli­si samas­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta talou­del­li­ses­ti riip­pu­mat­ta sii­tä, kum­pi on hoi­to­va­paal­la. Nyky­mal­lis­sa tätä eroa on loi­ven­net­tu hen­ki­lö­koh­tai­sel­la ansio­si­don­nai­suu­del­la, jol­loin iso­tu­loi­sem­man jää­des­sä per­he­va­paal­le tämän päi­vä­ra­hat ovat isom­mat kuin pie­ni­tu­loi­sel­la. Tasat­tu per­he­va­paa­kor­vaus suu­ren­tai­si sitä eroa nyky­ti­laan näh­den, mikä per­heel­lä tulee käteen jää­vis­sä tulois­sa sii­tä riip­puen, kum­pi on kotona.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. kom­men­toin: Ei oli­si. Tuol­loin vain tuki oli­si yhtä iso molem­mil­la, mut­ta vaih­toeh­toi­set tulot eivät sitä olisi. 

        Tasat­tu per­he­va­paa­kor­vaus suu­ren­tai­si sitä eroa nyky­ti­laan näh­den, mikä per­heel­lä tulee käteen jää­vis­sä tulois­sa sii­tä riip­puen, kum­pi on kotona.

        Joo, pitää vali­tet­ta­vas­ti paik­kan­sa, vaik­ka progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro­tus toki tasaa tilannetta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On myös tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan koti­hoi­don valit­se­vat eri­tyi­ses­ti ne, joi­den lap­sil­le oli­si parem­pi olla päi­vä­hoi­dos­sa. Ääri­ta­pauk­ses­sa lap­si ei opi puhu­maan, kos­ka kukaan ei ole kos­kaan puhu­nut hänen kanssaan.

    Puo­li­päi­vä­hoi­to mak­saa tuhan­sia euro­ja vuo­des­sa. Eikö tähän ole pal­jon hal­vem­pia ja humaa­nim­pia rat­kai­su­ja? Pal­jon esim. päih­tei­tä vää­rin­käyt­tä­vil­le nai­sil­le pitäi­si mak­saa muna­tie­hyi­den tuk­ki­mi­ses­ta? Tus­kin enem­pää kuin lap­si­li­sät maksaisivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Itse innos­tuin Juha­na Var­tiai­ses­ta hänen läh­ties­sä poli­tiik­kaan. Toi­voin kokoo­mus­lais­ta Soi­nin­vaa­raa, sil­lä en ole voi­nut ko. puo­luet­ta äänes­tää juu­ri­kin Oden mai­nit­se­mi­ta syistä.

    Odo­tin siis mark­ki­na­myön­teis­tä hen­ki­löä joka paa­lut­taa pää­tök­sen­sä tie­teel­li­siin fak­toi­hin. Täl­lai­se­na Juha­na on täs­sä Oden­kin teks­tis­sä esitelty.

    Olen kui­ten­kin kovas­ti pet­ty­nyt. Juha­na perus­te­lee mel­ko perus­ko­koo­mus­lais­ta etu­ryh­mä-ajat­te­luan­sa “muka­mas­tie­teel­li­ses­ti” cher­ry­pic­ka­tul­la tai vää­ris­te­tyl­lä datalla.

    Hänen somen­sa on ollut täyn­nä suo­ras­taan val­heel­li­sia tai aina­kin todel­la hämää­viä väit­tei­tä talou­des­ta. Kom­ment­ti­rai­dal­la sit­ten kri­tii­kit­tö­mien wes­ten­di­läis­ten audi­mies­ten kuo­ro hur­raa. Min­kään­lais­ta dia­lo­gia­kaan ei syn­ny jos hänen vir­heen­sä huomioi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tan syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.

    Täs­sä kysy­myk­ses­sä mie­les­tä­ni ihmi­set kes­kus­te­le­vat jat­ku­vas­ti tois­ten­sa ohi: toi­nen puhuu taa­pe­rois­ta, joi­den paras paik­ka lie­nee äidin luo­na; toi­nen puhuu 6‑v nape­rois­ta, jot­ka ole­tet­ta­vas­ti hyö­ty­vät suun­ni­tel­mal­li­ses­ta var­hais­kas­va­tuk­ses­ta. Ja molem­mat kuvit­te­le­vat puhu­van­sa yksi­se­lit­tei­ses­ti lapsista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. On Kes­kus­tas­sa hyviä­kin puo­lia, niin his­to­rias­sa kuin nyky­päi­väs­sä­kin. His­to­rial­li­ses­ti se on ollut tasa­pai­not­ta­va, jos­kin kon­ser­va­tii­vi­nen teki­jä, joka on osal­taan estä­nyt niin ääri­va­sem­mis­ton kuin ‑oikeis­ton­kin val­taan­pää­syä (1918, 1932, 1946).

    Nyky­päi­väs­sä taan­tu­vien seu­tu­jen ryh­tyes­sä äänes­tä­mään Trum­pia, Brexi­tiä, PiS:a, Le Peniä, tms. on todel­la hyvä asia, että taan­tu­vien seu­tu­jen poliit­ti­sen ken­tän on niin voi­mak­kaas­ti mie­hit­tä­nyt suh­teel­li­ses­ti ihan jär­jel­li­nen puo­lue. Toi­vot­ta­vas­ti tämä jatkuukin.

    Disclai­mer: olen kau­pun­ki­lai­nen libe­raa­li enkä todel­la­kaan Kes­kus­tan kannattaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. KKK:
    Miten oli­si käy­nyt sou­tu­ve­nees­sä ole­val­le vih­rei­den val­tuu­te­tul­le? Huk­ku­nut odot­taes­saan tule­vai­suu­den tek­no­lo­gis­ta inno­vaa­tio­ta, joka pelas­taa kaik­ki vedes­sä olijat.

    Ei vaan huk­kui yrit­täes­sään pelas­taa mui­ta. Per­su puo­les­taan säi­käh­ti räjäh­tä­vää lepak­koa ja sai laa­kin. Sini­nen sit­tiäi­nen oli ainoa joka pelas­tui, kos­ka veden pin­ta­jän­ni­tys riit­ti kan­nat­ta­maan mitättömyyden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Täs­sä vas­ti­kään jul­kais­tiin uuti­nen, jon­ka pää­koh­ta oli sen kau­his­te­lu kuin­ka me suo­ma­lai­set pak­kau­dum­me yhä enem­män ete­län kes­kuk­siin. Oli­pa oikein kart­ta­ku­va, johon piir­ret­ty vii­va jakoi maam­me kah­teen osaan: 50 pro­sent­tia asuu raja­lin­jan poh­jois­puo­lel­la, 50 pro­sent­tia ete­lä­puo­lel­la. Mut­ta kart­taa voi lukea toi­sin­kin­päin. Häm­mäs­tyt­tä­vää, että tääl­lä poh­joi­ses­sa, köy­häs­sä, kur­jas­sa “kepu­lan­dias­sa” asuu edel­leen PUOLET suo­ma­lai­sis­ta. Pit­kään saa­daan siis odo­tel­la sitä tilan­net­ta, jos­sa vii­mei­nen sam­mut­taa ne valot.

    Ehkä­pä sii­nä onkin suu­rin syy, mik­si meil­lä edel­leen on niin­kin suu­ri kes­kus­taan luet­ta­va puo­lue. Ehkä­pä se ei ole Kes­kus­tan hyvyyt­tä, vaan lai­ta­puo­luei­den huo­nout­ta. Var­sin­kin sosia­li­de­mo­kraa­teis­sa on elä­nyt vah­va hen­ki “kepu­lan­dias­sa räy­ty­vis­tä sur­ki­muk­sis­ta, jot­ka huo­kai­le­vat kepu­lai­sen sat­raap­pi­val­lan alla”. Eivät­pä vain nämä sur­ki­muk­set edes sen ver­taa tajua, että äänes­täi­si­vät ruot­sa­lai­seen tapaan sosia­li­de­mo­kraat­te­ja. Tai ehkä nyky­päi­vä­nä vihreitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Se raja­vii­va kul­kee Hömeen­lin­nan eteläpuolella.

      Se että Hämeen­li­nan poh­jois­puo­lel­la asuu puo­let suo­ma­lai­sis­ta joh­tuu ras­kaas­ta perus­teol­li­suu­des­ta. Maa­ta­luos ei edel­ly­tä sel­lais­ta väkimääärää.

      K Haa­pa­kan­gas:
      Täs­sä vas­ti­kään jul­kais­tiin uuti­nen, jon­ka pää­koh­ta oli sen kau­his­te­lu kuin­ka me suo­ma­lai­set pak­kau­dum­me yhä enem­män ete­län kes­kuk­siin. Oli­pa oikein kart­ta­ku­va, johon piir­ret­ty vii­va jakoi maam­me kah­teen osaan: 50 pro­sent­tia asuu raja­lin­jan poh­jois­puo­lel­la, 50 pro­sent­tia ete­lä­puo­lel­la. Mut­ta kart­taa voi lukea toi­sin­kin­päin. Häm­mäs­tyt­tä­vää, että tääl­lä poh­joi­ses­sa, köy­häs­sä, kur­jas­sa “kepu­lan­dias­sa” asuu edel­leen PUOLET suo­ma­lai­sis­ta. Pit­kään saa­daan siis odo­tel­la sitä tilan­net­ta, jos­sa vii­mei­nen sam­mut­taa ne valot.

      Ehkä­pä sii­nä onkin suu­rin syy, mik­si meil­lä edel­leen on niin­kin suu­ri kes­kus­taan luet­ta­va puo­lue. Ehkä­pä se ei ole Kes­kus­tan hyvyyt­tä, vaan lai­ta­puo­luei­den huo­nout­ta. Var­sin­kin sosia­li­de­mo­kraa­teis­sa on elä­nyt vah­va hen­ki “kepu­lan­dias­sa räy­ty­vis­tä sur­ki­muk­sis­ta, jot­ka huo­kai­le­vat kepu­lai­sen sat­raap­pi­val­lan alla”. Eivät­pä vain nämä sur­ki­muk­set edes sen ver­taa tajua, että äänes­täi­si­vät ruot­sa­lai­seen tapaan sosia­li­de­mo­kraat­te­ja. Tai ehkä nyky­päi­vä­nä vihreitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä on ihan kau­pun­ki­lai­sen unel­ma. Enti­nen maa­lais­liit­to jakau­tuu nel­jään osaan, Kesk, Väy­ry­nen, Sini­set, ja per­sut. Sii­nä menee sopi­vas­ta 200 000 ään­tä hukkaan.

    Onko­han tuos­sa lii­oi­tel­tu “sinis­ten” ja per­su­jen kepu­läh­töi­syyt­tä? Per­su­jen ja edel­tä­jien kan­na­tus on tul­lut pal­jol­ti myös taajamista.Jo Johan­nes Viro­lai­nen sanoi, että SMP on pääs­syt parem­min kau­pun­kei­hin kuin Kepu, vaik­ka Ven­na­mo syyt­ti Kepua kau­pun­kei­hin pyr­ki­mi­ses­tä ja maa­lais­ten unohtamisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Minus­ta kir­joit­ta unoh­taa nyt glo­ba­li­saa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo sel­keäs­ti näky­vis­sä vuosia. 

    Tule­vai­suu­des­sa digi­ta­li­saa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmi­siä takai­sin maa­seu­dul­le. Työ­teh­tä­vien muu­tut­tua ihmis­ten hyvin­voin­tiin liit­ty­vät teki­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maa­seu­dul­le. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kes­tä­mään ilmas­ton­muu­tos­ta ja kaupunkilaiselämää. 

    Poliit­tis­ten pää­tök­sen­te­ki­jöi­den pitää var­mis­taa nykyis­ten kun­tien ja yhtei­sö­jen toi­min­ta­ky­ky sekä ohja­ta tukea maa­seu­duil­le palaa­vien yrit­tä­jien tuke­mi­seen. Sitä kaut­ta var­mis­te­taan sopi­vien kump­pa­ni­ver­kos­to­jen syn­ty­mi­sen vetu­ri­toi­mia­lo­jen ympä­ril­le ja var­mis­te­taan koko maan toimintakyky.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Strand P:
      Minus­ta kir­joit­ta unoh­taa nyt glo­ba­li­saa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo sel­keäs­ti näky­vis­sä vuosia. 

      Tule­vai­suu­des­sa digi­ta­li­saa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmi­siä takai­sin maa­seu­dul­le. Työ­teh­tä­vien muu­tut­tua ihmis­ten hyvin­voin­tiin liit­ty­vät teki­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maa­seu­dul­le. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kes­tä­mään ilmas­ton­muu­tos­ta ja kaupunkilaiselämää.

      Jos todel­la kävi­si niin, että mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä muut­tai­si maa­seu­dul­le, ei sii­tä vält­tä­mät­tä seu­rai­si se, että he äänes­täi­si­vät kes­kus­taa. Aina­kaan nykyi­sen kaltaista.

      Ympä­ris­tö­asiois­ta puheen ollen: tun­tuu sil­tä, että aina kun kes­kus­ta ajaa jotain toi­men­pi­det­tä ympä­ris­tö­pe­rus­tein, ede­saut­taa kysei­nen toi­men­pi­de samal­la (ja ennen kaik­kea?) puo­lu­een perus­kan­nat­ta­jien mui­ta etu­ja. Puo­lu­een ympä­ris­tö­tie­toi­suus ei vai­ku­ta vilpittömältä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ai oikein pakot­taa muut­ta­maan maaseudulle?
      Kuu­lun­ko johon­kin vöhem­mis­töön kun mun mie­len­ter­veys ei kes­täi­si maa­seu­dul­la asu­mis­ta. Siis tarkoitan
      sel­lais­ta paik­kaaa että pal­ve­lui­den äärel­le pää­se­mi­nen edel­lyt­tää monen kilo­met­rin mat­kaa jon­ka voi teh­dä vain autolla. 

      Strand P:
      Minus­ta kir­joit­ta unoh­taa nyt glo­ba­li­saa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo sel­keäs­ti näky­vis­sä vuosia. 

      Tule­vai­suu­des­sa digi­ta­li­saa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmi­siä takai­sin maa­seu­dul­le. Työ­teh­tä­vien muu­tut­tua ihmis­ten hyvin­voin­tiin liit­ty­vät teki­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maa­seu­dul­le. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kes­tä­mään ilmas­ton­muu­tos­ta jakaupunkilaiselämää. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tan syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.

    Mui­den tut­ki­mus­ten mukaan tär­kein lap­sen kou­lu­me­nes­tys­tä selit­tä­vä teki­jä on äidin kou­lu­tus­ta­so. Lie­nee aika sel­vää, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut äidit lait­ta­vat lap­sen­sa kes­ki­mää­rin aikai­sem­min päi­vä­hoi­toon kuin mata­las­ti koulutetut.

    Itse asias­sa Oulun yli­opis­tos­sa 1990-luvun lopus­sa Mir­ja Luo­to­sen teke­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa saa­tiin sel­lai­nen tulos, että koti­hoi­dos­sa olleet lap­set menes­tyi­vät kou­lus­sa parem­min kuin pävä­ko­dis­sa olleet, kun äidin kou­lu­tus vakioitiin. 

    En sinän­sä pidä pit­kiä hoi­to­va­pai­ta hyvä­nä, kos­ka ne hei­ken­tä­vät sel­lai­sel­le jää­vän nai­sen ase­man lisäk­si kaik­kien mui­den­kin nuor­ten nais­ten ase­maa työ­mark­ki­noil­la, kun työ­nan­ta­jat eivät uskal­la pal­ka­ta hei­tä hoi­to­va­paan pelis­sa. Lap­sen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vil­lä syil­lä ei kui­ten­kaan pidä nor­maa­li­per­hei­den tapauk­ses­sa perus­tel­la pien­ten las­ten päiväkotihoitoa.

    Toki on sit­ten eri­tyis­ryh­miä, jot­ka hyö­ty­vät var­hai­ses­ta päi­vä­hoi­don aloi­tuk­ses­ta. Ensim­mäi­se­nä tule­vat mie­leen maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den lap­set ihan kie­li­tai­don kehit­ty­mi­sen takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kepa: Mui­den tut­ki­mus­ten mukaan tär­kein lap­sen kou­lu­me­nes­tys­tä selit­tä­vä teki­jä on äidin kou­lu­tus­ta­so. Lie­nee aika sel­vää, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut äidit lait­ta­vat lap­sen­sa kes­ki­mää­rin aikai­sem­min päi­vä­hoi­toon kuin mata­las­ti koulutetut. 

      Onko tuol­la päi­vä­hoi­dol­la sit­ten mitään mer­ki­tys­tä? Ole­tet­ta­vas­ti päi­vä­hoi­dos­ta riip­pu­mat­ta lap­sen koti­kas­va­tuk­sen hoi­taa täl­löin kor­kea­kou­lu­tet­tu äiti ja ole­tet­ta­vas­ti myös kor­kea­kou­lu­tet­tu isä (kos­ka nai­set suo­si­vat puo­li­sois­saan vähin­tään yhtä hyvää kou­lu­tus­taus­taa) eli ero voi syn­tyä myös siitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tai­dat Osmo unel­moi­da tur­haan. Uskon, että tulee Suo­mes­sa­kin aika, jol­loin vih­rei­den kan­na­tus las­kee kuten muis­sa Euroo­pan mais­sa on tapah­tu­nut. Yksi asia, jota et ole näkö­jään huo­man­nut tai halun­nut tuo­da esiin kes­kus­tan kan­na­tuk­sen säi­ly­mi­ses­sä, ovat vih­reät itse. Vih­reät­hän ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa syö­neet nime­no­maan sdp:n ja kokoo­muk­sen kan­na­tus­ta, jon­ka vuok­si kes­kus­ta on ollut useis­sa vaa­leis­sa suu­rin pou­o­lue. Jos siis Osmo haluat kes­kus­tan vai­ku­tus­val­lan hii­pu­van , niin paras kei­no on ajaa alas vihreät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Näh­däk­se­ni kes­kus­tan ase­ma on itse asias­sa kai­kis­ta puo­lueis­ta ehkä jopa vah­vin täl­lä het­kel­lä. Tämä joh­tuu sii­tä, että kes­kus­tal­la on tasai­ses­ti kan­na­tus­ta kai­kis­sa ammatti‑, kou­lu­tus- ja ikä­ryh­mis­sä ja kan­nat­ta­jia löy­tyy myös mel­ko tasai­ses­ti eri­lai­sil­ta asui­na­lueil­ta — myös kau­pun­kien kes­kus­tois­ta, vaik­ka täs­sä “kau­pun­gik­si” lue­taan ilmei­ses­ti pie­net­kin kau­pun­git. Näi­tä voi lues­kel­la Edus­kun­ta­vaa­li­tut­ki­mus 2015 ‑jul­kai­sun luvus­ta 12: https://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf.

    Mil­lään muul­la puo­lu­eel­la ei ole yhtä moni­puo­lis­ta kan­na­tus­poh­jaa. Mui­den puo­luei­den koh­dal­la suun­ta näyt­tää ole­van kan­na­tus­poh­jan kas­va­va kes­kit­ty­mi­nen tiet­tyi­hin sosio­eko­no­mi­siin ryh­miin. Tämän olet­tai­si teke­vän kan­na­tuk­ses­ta aika hel­pos­ti hei­lah­te­le­vaa tai joh­ta­van tiu­kem­paan etu­ryh­mä­po­li­ti­koin­tiin, joka hei­ken­tää puo­luei­den liik­ku­ma­va­raa. Eli ennus­tan, että kepu pors­kut­taa muka­vas­ti jat­kos­sa­kin. Toki voi olla, että pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si pää­se­mi­nen on jat­kos­sa vai­keam­paa, mut­ta kes­kus­ta on jat­kos­sa­kin kes­kei­nen hal­li­tus­puo­lue tai oppo­si­tios­sa teho­kas piik­ki hal­li­tuk­sen lihas­sa. Ja ei, tämä ei ole minun toi­ve­ku­va­ni, päin vas­toin, mut­ta täl­tä nyt aina­kin tuon tut­ki­muk­sen poh­jal­ta vaikuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Näin myö­hään illal­la ei jak­sa paneu­tua asi­aan. Elä­köi­ty­nee­nä lob­ba­ri­na täy­tyy tun­nus­taa, että kes­kus­tan kan­san­edus­ta­jat oli­vat ammat­ti­tai­toi­sim­pia. Oli­vat edus­ta­val­la poru­kal­la liik­keel­lä, tun­si­vat asiat ja suh­tau­tui­vat arvos­ta­vas­ti. Kokoo­mus­lai­set oli­vat päin­vas­tai­sia tyyp­pe­jä. Dema­rit jos­tain sii­tä väliltä.

    Jotain mer­ki­tys­tä kan­na­tuk­seen lie­nee ollut sil­lä­kin, että kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­mäs­sä en muis­ta olleen nei­ti­poi­kia. Ros­si­kin oli vie­lä kaapissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. M H:
      Muis­tan miten yli 50 vuot­ta sit­ten “ajat­te­le­vi­na” lukio­lai­si­na väit­te­lim­me samas­ta asias­ta. Aurin­gon­las­ku on siir­ty­nyt aina­kin­nuo 50 vuotta.

      Heh, maa­il­ma on muut­tu­nut, Kepu ei.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Tuos­sa koti­hoi­don­tues­sa var­maan kes­kus­tal­le tär­ke­ää oli les­ta­dio­lais­ten ase­ma. Lie­nee vai­ke­aa teh­dä koh­dis­tet­tua täs­mä­leik­kaus­ta omaan isoon ja uskol­li­seen kannattajaryhmään. 

    ”Jos­tain syys­tä lap­set, jot­ka ovat olleen päi­vä­hoi­dos­sa, menes­ty­vät esi­mer­kik­si kou­lus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäi­dit ovat hoi­ta­neet. Täs­sä tie­tys­ti kausa­li­tee­tin kans­sa on vähän niin ja näin.”

    Onko ole­mas­sa jotain tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, että esim. les­ta­dio­lais­ten kans­sa on edes kor­re­laa­tio­ta? Pär­jää­vät­kö les­ta­dio­lai­set koto­na olleet lap­set eri­tyi­sen huo­nos­ti suh­tees­sa esim. saman paik­ka­kun­nan päi­vä­ko­dis­sa ollei­siin lap­siin? Luu­li­si, että jos­sain poh­joi­ses­sa voi­si olla ver­tai­lu­kel­pois­ta aineis­toa. Minä en aina­kaan ole pan­nut mer­kil­le tut­ki­muk­sia aiheesta. 

    Voi­daan var­maan olla mon­taa miel­tä sii­tä, edus­taa­ko les­ta­dio­lai­suus hyvää elä­mää. Maa­il­man­ku­va lie­nee esim. vih­reis­tä aika kau­ka­na. Kau­pun­ki­lai­sa­teis­tin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vai­ke­aa heil­tä löy­tää, mut­ta jos hyvän elä­mä­me­nes­tyk­sen mit­ta­rit ovat kou­lu­me­nes­tys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vat­ko esim. kotiäi­din kas­vat­ta­mat les­ta­dio­lais­mie­het pär­jä­tä huo­nom­min kuin muut (päi­vä­ko­dis­sa olleet) mie­het vas­taa­vil­ta seuduilta?

    Jos muut puo­lu­eet oli­si­vat halun­neet oikeas­ti kes­kus­tan suos­tu­van per­he­va­paa­uu­dis­tuk­seen, niin joku rat­kai­su­mal­li les­ta­dio­lai­sil­le oli­si pitä­nyt kek­siä. Ei mikään puo­lue voi noin isoa ja uskol­lis­ta kan­nat­ta­ja­ryh­mää täy­sin nil­koil­le potkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Huo­les­tu­nut kan­sa­lai­nen:
      Tuos­sa koti­hoi­don­tues­sa var­maan kes­kus­tal­le tär­ke­ää oli les­ta­dio­lais­ten asema. 

      Koti­hoi­don­tuen kan­nat­ta­mi­sel­le on pal­jon parem­pia­kin syi­tä. Ensin­nä­kin las­ten­hoi­to ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työ­tä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — täs­sä ei ole syy­tä ero­tel­la pal­kan­saa­jia sen mukaan, tekee­kö hän työn koto­na vain kodin ulko­puo­lel­la. Kos­ka kun­nal­lis­ta ja yksi­tyis­tä päi­vä­hoi­toa sub­ven­toi­daan mer­kit­tä­väs­ti, on perus­tel­tua sub­ven­toi­da koti­hoi­toa vähin­tään yhtä pal­jon. Koti­hoi­dol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tu­na päi­vä­hoi­toon: pie­ni ryh­mä­ko­ko, kiin­nos­tu­nut hoitaja/kasvattaja, teho­kas infran käyt­tö (ei mat­ko­ja eikä toi­sia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­li­suus hoi­taa samal­la kotia. Oikein oli­si­kin nos­taa koti­hoi­don­tuen tasoa niin, että sii­tä voi­daan mak­saa verot, elä­ke­mak­sut yms.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Aika aja­tel­la: Koti­hoi­don­tuen kan­nat­ta­mi­sel­le on pal­jon parem­pia­kin syi­tä. Ensin­nä­kin las­ten­hoi­to ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työ­tä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — täs­sä ei ole syy­tä ero­tel­la pal­kan­saa­jia sen mukaan, tekee­kö hän työn koto­na vain kodin ulko­puo­lel­la. Kos­ka kun­nal­lis­ta ja yksi­tyis­tä päi­vä­hoi­toa sub­ven­toi­daan mer­kit­tä­väs­ti, on perus­tel­tua sub­ven­toi­da koti­hoi­toa vähin­tään yhtä pal­jon. Koti­hoi­dol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tu­na päi­vä­hoi­toon: pie­ni ryh­mä­ko­ko, kiin­nos­tu­nut hoitaja/kasvattaja, teho­kas infran käyt­tö (ei mat­ko­ja eikä toi­sia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­li­suus hoi­taa samal­la kotia. Oikein oli­si­kin nos­taa koti­hoi­don­tuen tasoa niin, että sii­tä voi­daan mak­saa verot, elä­ke­mak­sut yms.

        Kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa sub­ven­toi­daan Hel­sin­gis­sä noin 700€/lapsi kuu­kau­des­sa. Mikä­li tämä mah­dol­lis­taa yhden van­hem­man osal­lis­tu­mi­sen työ­elä­mään kes­ki­mää­räi­sel­lä 3000€/kk pal­kal­la, palau­tuu täs­tä vero­tuot­to­ja yhteis­kun­nal­le jon­kin ver­ran enem­män kuin päi­vä­hoi­don sub­ven­toin­ti. Toi­sin sanoen jos halu­taan kus­tan­nus­mie­les­sä yhteis­kun­nan etua, tulee koti­hoi­don tuki lopet­taa sekä suun­na­ta rahoi­tus yhteis­kun­nan (tai yksi­tyis­ten) jär­jes­tä­män päi­vä­hoi­don paran­ta­mi­seen. Vaik­ka en kan­na­ta täl­lais­ta, niin näin se asia yhteis­kun­nan osal­ta menee, tämän takia yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mä päi­vä­hoi­to on hyvää talouspolitiikkaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. pek­su: Toi­sin sanoen jos halu­taan kus­tan­nus­mie­les­sä yhteis­kun­nan etua, tulee koti­hoi­don tuki lopet­taa sekä suun­na­ta rahoi­tus yhteis­kun­nan (tai yksi­tyis­ten) jär­jes­tä­män päi­vä­hoi­don parantamiseen. 

        Noin­han asia ei oikeas­ti ole. Jätät huo­miot­ta oleel­li­sia seik­ko­ja, kuten esi­mer­kik­si sen, että koto­na voi olla kak­si las­ta, 2- ja 4‑vuotiaat, ja että koti­hoi­don­tu­ki sovel­tuu eri­tyi­ses­ti niiil­le, jot­ka eivät tie­nai­si ja mak­sai­si vero­ja pal­jon. Kat­so vaik­ka­pa, mitä Eli­na Lepo­mä­ki on asias­ta sano­nut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. pek­su: Kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa sub­ven­toi­daan Hel­sin­gis­sä noin 700€/lapsi kuukaudessa. 

        Kus­tan­nus per las­ken­nal­li­nen lap­si on 10057 €/vuosi. Kodin­hoi­don tukea mak­se­taan alle kol­mi­vuo­tiais­ta. Näi­den kus­tan­nus kun­nal­li­ses­sa hoi­dos­sa on 1,75 ker­taa las­ken­nal­li­nen lap­si, eli siis n. 17600 €/vuosi tai 1600 €/kk. Aika hyvä palk­ka saa kyl­lä olla että mak­saa tuon ver­ran vero­ja vuo­des­sa, mel­kein 4600 € pitäi­si saa­da kuussa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Aika aja­tel­la: Koti­hoi­don­tuen kan­nat­ta­mi­sel­le on pal­jon parem­pia­kin syi­tä. Ensin­nä­kin las­ten­hoi­to ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työ­tä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — täs­sä ei ole syy­tä ero­tel­la pal­kan­saa­jia sen mukaan, tekee­kö hän työn koto­na vain kodin ulko­puo­lel­la. Kos­ka kun­nal­lis­ta ja yksi­tyis­tä päi­vä­hoi­toa sub­ven­toi­daan mer­kit­tä­väs­ti, on perus­tel­tua sub­ven­toi­da koti­hoi­toa vähin­tään yhtä pal­jon. Koti­hoi­dol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tu­na päi­vä­hoi­toon: pie­ni ryh­mä­ko­ko, kiin­nos­tu­nut hoitaja/kasvattaja, teho­kas infran käyt­tö (ei mat­ko­ja eikä toi­sia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­li­suus hoi­taa samal­la kotia. Oikein oli­si­kin nos­taa koti­hoi­don­tuen tasoa niin, että sii­tä voi­daan mak­saa verot, elä­ke­mak­sut yms. 

        Jos ylei­nen lin­ja on se että lap­sia pitää hoi­taa vain koto­na, niin yhteis­kun­ta jää pait­si koto­na lap­sen kans­sa ole­van van­hem­man työ­pa­nok­ses­ta ja se las­kee yleis­tä tuot­ta­vuut­ta. Jos sii­tä las­ten hoi­ta­mi­ses­ta koto­na pitää mak­saa vie­lä palk­kaa niin se revi­tään työs­sä­käy­vien sel­kä­na­has­ta. Päi­vä­hoi­to päi­vä­ko­deis­sa tulee yhteis­kun­nal­le edul­li­sem­mak­si kuin koti­hoi­to, pait­si ehkä yhteis­kun­nis­sa jois­sa ele­tään vie­lä keskiaikaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Jos ylei­nen lin­ja on se että lap­sia pitää hoi­taa vain koto­na, niin yhteis­kun­ta jää pait­si koto­na lap­sen kans­sa ole­van van­hem­man työ­pa­nok­ses­ta ja se las­kee yleis­tä tuottavuutta. 

        Jos­sit­te­lusi on tur­haa, kos­ka mai­nit­se­maa­si äärim­mäis­tä yleis­tä lin­jaa ei lie­ne juu­ri kukaan ehdot­ta­nut. Jää­kö muu­ten mie­les­tä­si yhteis­kun­ta pait­si päi­vä­ko­din las­ten­hoi­ta­jan työ­pa­nos­ta? Kat­so myös vas­tauk­se­ni pek­sul­le yllä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Aika aja­tel­la: Ensin­nä­kin las­ten­hoi­to ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työ­tä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palkka

        Miten oli­si vaih­toeh­to­na se, että omat lap­set las­ket­tai­siin per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­la lap­sik­si jois­ta saa yksi­tyi­sen hoi­don tukea? Täl­löin lap­sia voi­si hoi­taa koto­na saa­den sii­hen yhteis­kun­nal­ta tukea, mut­ta edel­lyt­täi­si amma­tin­har­joit­ta­jak­si ryh­ty­mis­tä. Samal­la ker­tyi­si elä­ket­tä (kun­han mak­saa yrit­tä­jäe­lä­ket­tä), ja ken­ties muu­ta­kin hyö­tyä ver­rat­tu­na koti­hoi­don tukeen.
        En todel­la­kaan tie­dä eri tukien suu­ruuk­sia ja vaa­ti­muk­sia, joten tämä voi­si vaa­tia tukien uusi­mis­ta jol­lain tapaa ollak­seen mie­le­käs vaihtoehto.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Ismo: Miten oli­si vaih­toeh­to­na se, että omat lap­set las­ket­tai­siin per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­la lap­sik­si jois­ta saa yksi­tyi­sen hoi­don tukea? 

        Tämä oli­si hyvä alku. Sit­ten pitäi­si vie­lä nos­taa yksi­tyi­sen hoi­don tuki (~300 €/kk/lapsi) samal­le tasol­le kuin kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don tuki (~1000 €/kk/lapsi).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Aika aja­tel­la: Tämä oli­si hyvä alku. Sit­ten pitäi­si vie­lä nos­taa yksi­tyi­sen hoi­don tuki (~300 €/kk/lapsi) samal­le tasol­le kuin kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don tuki (~1000 €/kk/lapsi).

        Kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta liik­kuu sen ver­ta monen­lais­ta lukua, että tai­de­taan tar­vi­ta tut­ki­mus aihees­ta. Toi­sek­seen, per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­ta ei edel­ly­te­tä esim. las­ten­tar­han opet­ta­jan päte­vyyt­tä tai mon­taa muu­ta­kaan asi­aa mitä kun­nal­li­ses­sa päi­vä­hoi­dos­sa edellytetään.
        Oikea ver­tai­lu­koh­ta lie­nee kun­nal­li­nen per­he­päi­vä­hoi­ta­ja joka siis saa palk­kan­sa kun­nal­ta, ei päi­vä­ko­ti. Täs­tä var­maan on tie­to­ja saa­ta­vil­la kun­han tie­tää mis­tä etsii?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Aika aja­tel­la: Oikein oli­si­kin nos­taa koti­hoi­don­tuen tasoa niin, että sii­tä voi­daan mak­saa verot, elä­ke­mak­sut yms.

        Aikoi­naan las­ten koti­hoi­dos­ta ei elä­ket­tä ker­ty­nyt, ja se on osa­syy sii­hen, mik­si nykyi­sil­lä eläk­keel­le jää­vil­lä on niin iso ero eläk­keen mää­räs­sä mies­ten ja nais­ten välil­lä. Vuo­den 2005 jäl­keen lap­sia saa­neil­la ero tule­vis­sa eläk­keis­sä on kai jon­kin ver­ran kutis­tu­nut mies­ten ja nais­ten välil­lä tuon koti­hoi­don­tuen elä­ke­ker­ty­män takia. Koti­hoi­don­tu­kia­jas­ta on ker­ty­nyt elä­ket­tä vuo­des­ta 2005 alkaen.

        Koti­hoi­don­tu­ki on myös­kin vero­na­lais­ta tuloa. Jos työs­ken­te­lee koti­hoi­don­tu­kiai­ka­na, vero­ja menee sik­si vähän enem­män­kin. Jos ainoa­na tulo­na on koti­hoi­don­tu­ki, tulot jää­vät toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa­kin pie­nem­mik­si, eikä vero­ja mene. Koti­hoi­don­tu­ki on kai ylei­sin käy­tös­sä ole­va perus­tu­lon muo­to, jon­ka pääl­le saa vapaas­ti työs­ken­nel­lä. Verot­ta­ja sit­ten leik­kaa tulo­ja nii­den kas­vaes­sa. Koti­hoi­don­tu­kea saa­vis­ta var­sin­kin yksin­huol­ta­jat ovat aika usein oikeu­tet­tu­ja saa­maan myös toi­meen­tu­lo­tu­kea, kos­ka tulot koti­hoi­don­tuen mää­rä on rei­lus­ti alle toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain mukais­ten vähim­mäis­tu­lo­jen. Työ­mark­ki­na­tu­kea saa­viin näh­den koti­hoi­don­tu­kea saa­vil­la on se etu, että ajas­ta ker­tyy tosi­aan eläkettä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. k: Koti­hoi­don­tu­kia­jas­ta on ker­ty­nyt elä­ket­tä vuo­des­ta 2005 alkaen.

        Tot­ta. Sil­ti asias­ta kuu­lee edel­leen vali­tet­ta­van. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen kehi­tys­pääl­lik­kö Mar­juk­ka Hie­ta­nie­mi: “Kyl­lä meil­lä oli­si vie­lä paran­ta­mi­sen varaa. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa elä­ket­tä ker­tyy 48 kuu­kau­den ajal­ta lap­sen syn­ty­män jäl­keen ja sen suu­ruus on vähin­tään 75 % maan keskipalkkatasosta.”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Huo­les­tu­nut kan­sa­lai­nen:

      Onko ole­mas­sa jotain tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, että esim. les­ta­dio­lais­ten kans­sa on edes kor­re­laa­tio­ta? Pär­jää­vät­kö les­ta­dio­lai­set koto­na olleet lap­set eri­tyi­sen huo­nos­ti suh­tees­sa esim. saman paik­ka­kun­nan päi­vä­ko­dis­sa ollei­siin lap­siin? Luu­li­si, että jos­sain poh­joi­ses­sa voi­si olla ver­tai­lu­kel­pois­ta aineis­toa. Minä en aina­kaan ole pan­nut mer­kil­le tut­ki­muk­sia aiheesta. 

      Voi­daan var­maan olla mon­taa miel­tä sii­tä, edus­taa­ko les­ta­dio­lai­suus hyvää elä­mää. Maa­il­man­ku­va lie­nee esim. vih­reis­tä aika kau­ka­na. Kau­pun­ki­lai­sa­teis­tin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vai­ke­aa heil­tä löy­tää, mut­ta jos hyvän elä­mä­me­nes­tyk­sen mit­ta­rit ovat kou­lu­me­nes­tys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vat­ko esim. kotiäi­din kas­vat­ta­mat les­ta­dio­lais­mie­het pär­jä­tä huo­nom­min kuin muut (päi­vä­ko­dis­sa olleet) mie­het vas­taa­vil­ta seuduilta?

      Jos muut puo­lu­eet oli­si­vat halun­neet oikeas­ti kes­kus­tan suos­tu­van per­he­va­paa­uu­dis­tuk­seen, niin joku rat­kai­su­mal­li les­ta­dio­lai­sil­le oli­si pitä­nyt kek­siä. Ei mikään puo­lue voi noin isoa ja uskol­lis­ta kan­nat­ta­ja­ryh­mää täy­sin nil­koil­le potkia. 

      Les­ta­dio­lai­set ovat nyt yksi pie­ni lah­ko joi­den­ka kas­va­tus­me­to­dit sekä lap­sia että aikui­sia koh­taan ylei­ses­ti ottaen ovat kes­kia­jal­ta, heis­tä ei kan­na­ta välit­tää sen enempää. 

      Kyse on ylei­ses­ti ottaen sii­tä että eikö nais­ten kou­lut­tau­tu­mis­ta enää arvosteta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Huo­les­tu­nut kan­sa­lai­nen: Tuos­sa koti­hoi­don­tues­sa var­maan kes­kus­tal­le tär­ke­ää oli les­ta­dio­lais­ten asema.

      Perin­tei­ses­sä van­hoil­lis­les­ta­dio­lais­per­hees­sä lap­sia syn­tyy sen ver­ran lyhyin välein, että ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä sil­lä, pal­jon­ko koti­hoi­don­tu­kea mak­se­taan yli 2‑vuotiaan van­hem­mal­le (sen leik­kaa­mi­ses­ta ilmei­ses­ti kiis­ta oli). Sik­si on vai­kea uskoa, että tämä oli­si ollut olen­nai­nen taustatekijä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kepa: Perin­tei­ses­sä van­hoil­lis­les­ta­dio­lais­per­hees­sä lap­sia syn­tyy sen ver­ran lyhyin välein, että ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä sil­lä, pal­jon­ko koti­hoi­don­tu­kea mak­se­taan yli 2‑vuotiaan van­hem­mal­le (sen leik­kaa­mi­ses­ta ilmei­ses­ti kiis­ta oli). Sik­si on vai­kea uskoa, että tämä oli­si ollut olen­nai­nen taustatekijä.

        Aikoi­vat ilmei­ses­ti lei­ka­ta myös sisarlisät.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Huo­les­tu­nut kan­sa­lai­nen: Voi­daan var­maan olla mon­taa miel­tä sii­tä, edus­taa­ko les­ta­dio­lai­suus hyvää elä­mää. Maa­il­man­ku­va lie­nee esim. vih­reis­tä aika kau­ka­na. Kau­pun­ki­lai­sa­teis­tin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vai­ke­aa heil­tä löy­tää, mut­ta jos hyvän elä­mä­me­nes­tyk­sen mit­ta­rit ovat kou­lu­me­nes­tys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vat­ko esim. kotiäi­din kas­vat­ta­mat les­ta­dio­lais­mie­het pär­jä­tä huo­nom­min kuin muut (päi­vä­ko­dis­sa olleet) mie­het vas­taa­vil­ta seuduilta?

      Se antaa oikein hyvän eämän niil­le liik­kee­seen syn­ty­neil­le, jot­ka alis­tu­vat ehdoit­ta liik­keen äärim­mäi­sen van­hoil­li­seen arvomaailmaan.

      Oulun seu­dun kehi­tys­loik­ka 80- ja 90-luvuil­la saa pal­jol­ti kiit­tää les­ta­dio­lais­ten kou­lu­tus­myön­tei­syyt­tä, yrit­tä­jyyt­tä ja työ­mo­raa­lia. Sii­nä on tosin omat erikoisuutensa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Se antaa oikein hyvän eämän niil­le liik­kee­seen syn­ty­neil­le, jot­ka alis­tu­vat ehdoit­ta liik­keen äärim­mäi­sen van­hoil­li­seen arvomaailmaan.

        Oulun seu­dun kehi­tys­loik­ka 80- ja 90-luvuil­la saa pal­jol­ti kiit­tää les­ta­dio­lais­ten kou­lu­tus­myön­tei­syyt­tä, yrit­tä­jyyt­tä jatyö­mo­raa­lia. Sii­nä on tosin omat erikoisuutensa. 

        Ja Noki­aa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tapio: Muna vai kana? 

        Sen vain tie­dän että Nokian Oulun yksi­köt sai­vat alkun­sa Yli­opis­ton mah­dol­lis­ta­man tuo­te­ke­hi­ty­syh­teis­työn ansios­ta. Sitä en tie­dä oli­ko Yli­opis­ton ja sen tek­nil­li­sen tie­de­kun­nan opettaja‑, tutkija‑, ja opis­ke­li­ja­kun­nas­sa les­ta­dio­lai­set ylie­dus­tet­tui­na. Itse Nokial­la hei­tä lie­nee ollut aika paljon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Sen vain tie­dän että Nokian Oulun yksi­köt sai­vat alkun­sa Yli­opis­ton mah­dol­lis­ta­man tuo­te­ke­hi­ty­syh­teis­työn ansios­ta. Sitä en tie­dä oli­ko Yli­opis­ton ja sen tek­nil­li­sen tie­de­kun­nan opettaja‑, tutkija‑, ja opis­ke­li­ja­kun­nas­sa les­ta­dio­lai­set ylie­dus­tet­tui­na. Itse Nokial­la hei­tä lie­nee ollut aika paljon.

        Nokian teol­li­nen tari­na Oulun seu­dul­la alkoi sii­tä, kun Suo­men Kaa­pe­li­teh­das ja sen omis­ta­ma Poh­jo­lan Kaa­pe­li Oy fuusioi­tiin Noki­aan v. 67. Poh­jo­lan Kaa­pe­li oli hie­man aiem­min perus­tet­tu tap­pa­maan pai­kal­li­nen kil­pai­li­ja. Lisäk­si Hel­sin­gin kaa­pe­li­teh­das oli kovin lak­ko­herk­kä ja sopi­vas­ta työ­voi­mas­ta alkoi olla Hel­sin­gis­sä pulaa. 

        Elekt­ro­niik­ka tuli mukaan 70-luvul­la, aluk­si lisens­si­val­mis­tuk­se­na. Täys­mit­tai­nen pai­kal­li­nen tuo­te­ke­hi­tys läh­ti len­toon vas­ta 80-luvun alussa.

        Kou­lu­tus­myön­tei­syy­ten­sä takia yli­opis­tos­sa ja opis­tois­sa oli alus­ta alkaen huo­mat­ta­van pal­jon les­ta­dio­lais­taus­tai­sia opis­ke­li­joi­ta ja 70-luvul­ta alkaen hei­tä on ollut pal­jon myös tut­ki­joi­na ja opet­ta­ji­na. Ihan fik­sua väkeä. Eivät mitään hur­ma­hen­kiä. Ainoa mis­tä hei­dät tun­nis­ti oli, että tila­si­vat juh­lis­sa vet­tä tai maitoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tapio: Kou­lu­tus­myön­tei­syy­ten­sä takia yli­opis­tos­sa ja opis­tois­sa oli alus­ta alkaen huo­mat­ta­van pal­jon les­ta­dio­lais­taus­tai­sia opis­ke­li­joi­ta ja 70-luvul­ta alkaen hei­tä on ollut pal­jon myös tut­ki­joi­na ja opettajina. 

        Tuo lie­nee tot­ta. Les­ta­dio­lai­sia on pro­fes­so­rei­na ja tut­ki­joi­na Suo­mes­sa käsit­tääk­se­ni eri­tyi­sen pal­jon lää­ke­tie­teen ja tek­nii­kan sekä peda­go­gii­kan aloil­la. Myös esi­mer­kik­si talous­tie­tei­den paris­sa tai­taa toi­mia aika pal­jon les­ta­dio­lai­sia. Eräil­tä muil­ta aloil­ta yli­opis­tois­sa les­ta­dio­lai­sia löy­tää vähemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kes­kus­tan tule­vai­suu­den kans­sa ei kan­na­ta olla hätäi­nen. Jos maa­kun­ta­uu­dis­tus raken­ne­taan rahoi­tus­mal­lin ja esim. val­ta­kun­nal­lis­ten yhtiöi­den kaut­ta siten, että luo­daan kroo­ni­nen vas­tak­kai­na­set­te­lu, jos­sa toi­sel­la puo­lel­la ovat pää­kau­pun­ki­seu­tu, Pir­kan­maa ja Var­si­nais-Suo­mi ja toi­sel­la puo­lel­la muu Suo­mi, kes­kus­tal­la voi olla hyvät näky­mät tulevaisuudessa.

    Tähän asti esim. kokoo­mus­ta on elät­tä­nyt esim. Kuo­pios­sa, Jyväs­ky­läs­sä ja Oulus­sa kes­kus­kau­pun­gin ja maa­kun­nan jän­ni­te. Jos maa­kun­ta­uu­dis­tus raken­ne­taan niin, että Hel­sin­ki ja kump­pa­nit ovat juu­ri Kuo­pion (Poh­jois-Savon) ja Oulun (Poh­jois-Poh­jan­maan) vihol­li­sia, on kokoo­muk­sen (ja vih­rei­den­kin) ase­ma han­ka­la. Kes­kus­tan taas on help­po vali­ta puo­li tule­vis­sa loput­to­mis­sa riidoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Tähän sano­taan, että puo­lue luo­pui nimes­tään maa­lais­liit­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luo­pui, mut­ta yhä on kan­san­edus­ta­jis­ta yli kol­man­nes maan­vil­je­lys­taus­tai­sia (enti­siä tai nykyi­siä vil­je­li­jöi­tä tai alan kou­lu­tus) Tilo­ja on Suo­mes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­je­li­jäs­tä on kes­kus­ta­lai­nen kan­san­edus­ta­ja tai tämän puoliso.”

    Tuos­sa eivät tilas­tol­li­sen ver­tai­lun jou­kot täs­mää ehdoil­taan. Nykyi­siä maan­vil­je­li­jöi­tä on aika vähän, mut­ta enti­siä maan­vil­je­li­jöi­tä ja näi­den puo­li­soi­ta tai alan kou­lu­tuk­sen omaa­via on enem­män. Maa­ta­lous­yrit­tä­jäin eläk­keen saa­jia on lähes 120 000, joka indi­koi maa­ta­lous­yrit­tä­jä­mak­su­ja jos­kus mak­sa­nei­den eläk­keel­lä ole­vien vil­je­li­jöi­den mää­rää. Maa­ta­lous­töis­sä ole­via vil­je­li­jöi­tä on ehkä noin 50 000 ja jos­kus vil­je­li­jä­nä toi­mi­nei­ta, jot­ka ovat yhä työi­käi­siä, mut­ta nyky­ään muul­la alal­la, ehkä hie­man sitä enem­män­kin. Pääl­le vie­lä ne kou­lu­tuk­sen omaa­vat, jot­ka ovat muis­sa töis­sä, niin vas­taa­vil­la ehdoil­la kuin edel­lä kan­san­edus­ta­jia haa­ru­koi­tiin, haa­ru­koi­tu­jen maan­vil­je­lys­taus­tais­ten elos­sa ole­vien suo­ma­lais­ten mää­rä voi olla esim. 250 000. Nuo­ria vil­je­li­jöi­tä on vähän, mut­ta elä­ke­läi­siä pal­jon. Vil­je­li­jä­taus­tai­set kan­san­edus­ta­jat tai­ta­vat pai­not­tua myös vähän van­hem­paan ikä­luok­kaan, ja osa heis­tä on eläkeiässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. O.S:” Kau­pun­kien nuo­ri­sos­ta kes­kus­ta ei voi miten­kään saa­da saman­lais­ta otetta”

    Kat­so­taan­ko , tuo ennus­tus karah­taa kivil­le kuin Paa­vo Lip­po­sen , kepu aurin­gon­las­kun puo­lue. Mitä kuu­luu dema­reil­le nyt.

    Kai­no pyyn­tä Osmo Soi­nin­vaa­ral­le, voi­sit­ko olla käyt­tä­mät­tä Kes­kus­tas­ta vää­rää lyhen­net­tä kepu. Hauk­ku­ma­ni­mi hei­ken­tää ana­lyy­sin arvoa esson paa­ri­par­la­men­tin tasolle.

    Keven­nys tuo­hon vene­jut­tuun, kos­ka sii­tä puut­tui­vat vih­reät. Hekin huk­kui­vat, sil­lä he eivät suos­tu­neet uimaan sini­le­vä­puu­ros­sa. Saas­tu­mi­ses­ta he syyt­ti­vät Suo­men maa­ta­lout­ta eivät­kä kau­pun­kien vuo­si­sa­tais­ta käy­tän­töä joh­taa jäte­ve­det Itämereen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. O.S:“Kaiken tämän väi­te­tään tuke­van puun­ja­los­tus­teol­li­suut­ta, mut­ta kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu kantohintoihin.”

    Mis­tä­hän tuon­kin väit­ten repäi­sit . Todel­li­suu­des­sa :“Esi­mer­kik­si nimel­lis­pal­kat ovat nous­seet vuo­des­ta 1978 läh­tien noin seit­se­män­ker­tai­sik­si. Samaan aikaan män­ty­kui­tu­puun nimel­lis­hin­ta on nous­sut kak­sin­ker­tai­sek­si. Puun hin­ta­ke­hi­tys on ollut hitaam­paa kuin inflaatio.”

    Samaa sar­jaa ovat väit­teet :“Kes­kus­tas­sa poli­tii­kan yti­mes­sä on rahan lyp­sä­mi­nen omil­le. Heil­le esi­mer­kik­si vih­reä ener­gia tar­koit­taa lähin­nä vain toi­mia, joi­den tar­koi­tus on nos­taa puun kan­to­hin­taa ja tur­ve­kei­sa­rien tuloja.”

    Muut­ko puo­lu­eet toi­mi­vat epäit­sek­kääs­ti ? EU:n vel­voit­teet bio­polt­toai­neis­sa pitäi­si näkö­jään täyt­tää maaa­seu­dun tal­koo­voi­min. Kau­pun­geis­sa hii­len polt­ta­mi­nen sen­kun jat­kuu. Samoin­kuin muu­kin fos­sii­li­nen (autoi­lu), hii­len hävik­kiä lisää­vä poli­tiik­ka. Maa­seu­dun pitäi­si toi­mia hii­len varas­to­na ja net­to­nie­lu­na, mut­ta bio­ener­gia pitäi­si tuot­taa fos­sii­li­sen riis­to­ta­lou­den hinnoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Talous­kas­vu on sitä, että reaa­li­pal­kat nouse­vat suh­tees­sa materiaan.

        Niin on, mut­ta onko se oikein ? Vih­reät­kin puhu­vat pal­jon rei­lus­ta kau­pas­ta ja kehi­tys­mai­den riis­tos­ta. Suo­ma­lai­nen , koti­te­koi­nen riis­to ei aiheu­ta min­kään­nä­köis­tä oaman­tun­non lii­kah­dus­ta. Bio­ener­gia pitää olla kil­pai­lu­ky­kyis­tä kivi­hii­len kans­sa, ruo­ka entis­tä hal­vem­paa ja eko­lo­gi­set näkö­koh­dat yhä vain parem­pia. Teki­jäl­le sii­tä ei tar­vit­se mak­saa. Kyse on epä­ter­veis­tä raken­teis­ta, joi­ta Kes­kus­ta yrit­tää kom­pen­soi­da poli­tii­kas­saan. Näin ei sai­si O.S:N mie­les­tä teh­dä. Sen sijaan esim. dema­rit ovat luo­neet Suo­men hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan lak­koi­le­mal­la. Ei voi suu­rem­paa vää­ryyt­tä olla, mus­ta onkin valkoista.

        Kaik­ki luvut ja tilas­tot osoit­ta­vat alku­tuo­tan­non jäl­keen­jää­nei­syyt­tä. Mil­lai­nen reak­tio seu­rai­si jos Osmo Soi­nin­vaa­ra toi­si Suo­men Kuva­leh­den artik­ke­lis­saan esil­le tämän ja vaa­ti­si kan­sa­kun­nal­ta rei­lum­paa koh­te­lua esim. hin­to­jen nos­ton avul­la ? Sii­nä man­ner­laa­tat liikahtaisivat.

        Onnek­si näin ei tapah­du, kos­ka O.S. väit­tää tilas­to­jen ole­van vää­ris­tel­ty­jä. Kan­to­hin­ta­ti­las­to­kin valeh­te­lee tai kuten hän kom­men­toi , se on ok. Mik­si onnek­si ? Muu­ten saat­tai­si maal­ta muut­ta­nut hyvin kou­lu­tet­tu pal­kan­saa­ja­köy­hä­lis­tö äänes­tää Vihreitä.

        Kas täs­sä­pä Osmon dilem­ma. Ham­le­tin sanoin :” Ollak­ko vai ei olla”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. eemil: Kaik­ki luvut ja tilas­tot osoit­ta­vat alku­tuo­tan­non jälkeenjääneisyyttä. 

        Pait­si että vil­je­li­jöi­den tulot ovat kas­va­neet sel­väs­ti nopeam­min kuin pal­jan­saa­jien. Jopa Maa­seu­dun tule­vai­suus rapor­toi asias­ta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten‑1.162246

        Pal­jon­ko­han veron­mak­sa­jil­ta pitää lisää kupa­ta, että vil­jei­li­jä ja metäs­no­mis­ta­ja on rikas­tu­nut tar­peek­si omas­ta mie­les­tään? Mul­la­kin on muu­ta­ma tut­tu viel­je­li­jä. En sit­ten tie­dä, pitäis­kö saa­da kol­mas kämp­pä vaik­ka Thai­maas­ta jos Espan­jas­sa sat­tu ole­maan huo­not säät? Tai jos sen kol­man­nen Mer­sun ostaa, kuka sil­lä oikein ajaa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. TA: Pait­si että vil­je­li­jöi­den tulot ovat kas­va­neet sel­väs­ti nopeam­min kuin pal­jan­saa­jien. Jopa Maa­seu­dun tule­vai­suus rapor­toi asias­ta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten‑1.162246

        Pal­jon­ko­han veron­mak­sa­jil­ta pitää lisää kupa­ta, että vil­jei­li­jä ja metäs­no­mis­ta­ja on rikas­tu­nut tar­peek­si omas­ta mie­les­tään? Mul­la­kin on muu­ta­ma tut­tu viel­je­li­jä. En sit­ten tie­dä, pitäis­kö saa­da kol­mas kämp­pä vaik­ka Thai­maas­ta jos Espan­jas­sa sat­tu ole­maan huo­not säät? Tai jos sen kol­man­nen Mer­sun ostaa, kuka sil­lä oikein ajaa?

        Oli­si­ko­han tuo Hesa­rin van­ha jut­tu perus­tu­nut tulon­ja­ko­ti­las­toon? Lai­tan nyt kui­ten­kin luku­ja­kin pöy­tään (käy­tet­tä­vis­sä ole­vat rahatulot):
        1994 maa­ta­lous­yrit­tä­jät kulu­tusyk­sik­köä koh­ti 18863 euroa
        1994 pal­kan­saa­jat kulu­tusyk­sik­köä koh­ti 19979 euroa
        2015 maa­ta­lous­yrit­tä­jät kulu­tusyk­sik­köä koh­ti 25139 euroa
        2015 pal­kan­saa­jat kulu­tusyk­sik­köä koh­ti 29826 euroa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Oli­sit­pa sit­ten luke­nut koko jutun:“Tuottajahintojen las­kun vai­ku­tus alkoi Pyyk­kö­sen mukaan näkyä vas­ta vii­me vuon­na. Tuol­loin maa­ta­lou­den yrit­tä­jä­tu­lo supis­tui Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen alus­ta­vien tie­to­jen mukaan 40 prosenttia.
    ”Täl­lä het­kel­lä ahtaim­mal­la ovat ne tilat, jot­ka ovat teh­neet iso­ja inves­toin­te­ja ja ovat vel­kai­sia”, Pyyk­kö­nen sanoo.
    Jos kes­ki­mää­räi­sen maan­vil­je­li­jän tulot ovat­kin kas­va­neet nopeam­min kuin pal­kan­saa­jan, Pyyk­kö­nen muis­tut­taa, että vil­je­li­jä tekee myös enem­män työ­tun­te­ja. Hänen mukaan­sa maa­ta­lous­yrit­tä­jä tekee vuo­des­sa kes­ki­mää­rin 2 200 tun­tia töi­tä, kun pal­kan­saa­jan työ­tun­nit jää­vät alle 1 600:aan.

    Kun ver­ra­taan mil­lä ryh­mäl­lä tulot ovat nous­seet eni­ten pitäi­si huo­mioi­da myös läh­tö­ta­so. Se on maa­jus­seil­la alhai­sin. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan esim. pal­ve­lu- ja hoi­toa­lal­la työn­te­ki­jöi­den kes­kian­sio on 2400 e/kk. Maa­jus­seil­la se on 2260 e/kk. Kaik­ki muut ammat­ti­ryh­mät ovat sit­ten parem­min palkattuja.

    https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

    Maa­jus­sit teke­vät yleen­sä kah­ta eri työ­tä, tal­vel­la he ovat pal­kan­saa­ji­na. Tämä korot­taa ansio­ta­soa. On myös huo­mat­ta­va mil­lai­nen sanee­raus on koko ajan käyn­nis­sä. Vuon­na 1995 Suo­mes­sa oli 100 000 maa­ti­laa, mut­ta vuon­na 2015 enää noin puo­let sii­tä. Samal­la on tapah­tu­nut suu­ri raken­ne­muu­tos kotie­läin­ti­loil­la. Vuon­na 1995 joka toi­sel­la tilal­la oli kotie­läi­miä, nyt vain joka kolmannella.
    Ennus­teen mukaan tilo­ja oli­si noin 37 000 vuon­na 2025. Suu­rin pudo­tus näh­dään sikatiloissa.
    Vähem­män teki­jöi­tä ja ruu­an hin­ta vain putoaa.

    Mul­la­kin on muu­ta­ma tut­tu viel­je­li­jä” Tur­ha kadeh­tia , kuka sinua estää hank­ki­mas­ta tilan ja met­sää niin pää­set thai­maa­seen. Eikä tuol­lai­sen mah­dol­lis­ta­mat tulot tule kuin har­voil­le ja vali­tuil­le, tur­ha yleistää.

    Rehel­li­syyt­tä kom­men­toin­tiin , trumptwiit­tien sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. O.S:“Äidin paik­ka on kotona.”
    O.S. haluai­si kaik­ki lap­set lai­tok­seen, per­hei­den valin­nan­va­pau­des­ta viisveisaten.

    O.S:“Vaikka Kes­kus­ta on niin kyvy­käs puo­lue, sen on omal­ta mer­kit­tä­väl­tä osal­taan syyl­li­nen maam­me sur­ke­aan tilaan mui­hin poh­jois­mai­hin verrattuna.”

    Kyl­lä on tör­keä heit­to ja täy­sin perus­tee­ton. Kat­so­kaa Nor­jaa , se nos­taa öljyä ja rikas­tuu. Meil­lä on Nor­jan öljy­va­ro­ja­kin suu­rem­mat tur­ve­va­rat, mut­ta vih­reät ovat kri­mi­na­li­soi­neet sen käy­tön . Mikä puo­lue meil­lä onkaan syyl­li­nen tähän sur­ke­aan tilaan ? Tur­peen luo­ki­tuk­ses­sa­han tapah­tui maa­il­man suu­rin hui­jaus, uusiu­tu­va tur­ve luo­ki­tel­tiin kivi­hiil­tä­kin fos­sii­li­sem­mak­si. Samoin Ruot­sis­sa tur­peel­la tuo­te­tul­le säh­köl­le anne­taan tukea uusiu­tu­van ener­gian säh­kö­ser­ti­fi­kaat­tien muo­dos­sa. EU on hyväk­sy­nyt Ruot­sin jär­jes­tel­män. Ruot­si on perus­tel­lut tur­peen tukea nime­no­maan ympäristösyillä.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to vas­tus­taa tur­peen käyt­tä­mis­tä Van­taan ener­gian Mar­tin­laak­son voi­ma­laan raken­teil­la ole­vas­sa bio­kat­ti­las­sa. Yhtiö on muut­ta­mas­sa van­haa öljy­kat­ti­laan­sa bio­kat­ti­lak­si. Hki omis­taa Van­taan ener­gias­ta 40 % ja Van­taa loput. Hki pyr­kii siis vähem­mis­tö­osak­kaa­na mää­räi­le­mään enem­mis­tön ohi, todel­la röyhkeää.

    Ja kaik­ki tämä vain sen vuok­si, että maa­kun­nat eivät sai­si lisää tulo­ja ja Kes­kus­ta äänes­tä­jiä. Niin pie­ni­sie­luis­ta kuin vain ollavoi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. OS: “Kai­ken tämän väi­te­tään tuke­van puun­ja­los­tus­teol­li­suut­ta, mut­ta kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu kantohintoihin.”
    Tämä on kyl­lä usko­ma­ton­ta jos­kus kan­san­ta­lous­tie­det­tä opis­kel­leel­ta. Tosin kyl­lä nuo­rem­mil­ta­kin vih­rei­siin lukeu­tu­vil­ta itse­ään eko­no­mis­tik­si kut­su­vil­ta tulee vas­taa­vaa teks­tiä twit­te­riin. Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myy­jiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vie­lä kar­tel­lis­sa kes­ke­nään. Min­ne­kä­hän tuo­tan­to­ket­jun löy­sät kerääntyy?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      OS: “Kai­ken tämän väi­te­tään tuke­van puun­ja­los­tus­teol­li­suut­ta, mut­ta kyl­lä se kapi­ta­li­soi­tuu kantohintoihin.”
      Tämä on kyl­lä usko­ma­ton­ta jos­kus kan­san­ta­lous­tie­det­tä opis­kel­leel­ta. Tosin kyl­lä nuo­rem­mil­ta­kin vih­rei­siin lukeu­tu­vil­ta itse­ään eko­no­mis­tik­si kut­su­vil­ta tulee vas­taa­vaa teks­tiä twit­te­riin. Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myy­jiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vie­lä kar­tel­lis­sa kes­ke­nään. Min­ne­kä­hän tuo­tan­to­ket­jun löy­sät kerääntyy?

      Puu­nos­to­kar­tel­lioi­keu­den­käyn­ti on vie­lä kes­ken, mut­ta alkaa olla jo oikeu­des­sa täy­sin todis­tet­tu ettei kar­tel­li madal­ta­nut kantohintoja.

      Noin teo­reet­ti­ses­ti voi­si poh­tia mik­si jär­jes­täy­tyä kar­tel­liin ja käräyt­tää itsen­sä jos sil­lä ei ole onnis­tut­tu rajoit­ta­maan kil­pai­lua ja vää­ris­tä­mään markkinahintoja.

      Säh­kön­ja­ke­lun kan­ta­ver­kon voi­si myy­dä met­sä­fir­moil­le. Ovat todis­te­tus­ti tosi reiluja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. TimoT: Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myy­jiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vie­lä kar­tel­lis­sa kes­ke­nään. Min­ne­kä­hän tuo­tan­to­ket­jun löy­sät kerääntyy?

      Itse ole­tan kyl­lä met­sä­au­to­tei­den paran­nus­ten yms. näky­vän kan­to­hin­nois­sa, aina­kin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tö­mäs­sä pai­kas­sa. Val­ta­kun­nan tason kan­to­hin­to­jen osal­ta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­vä­lis­tä met­sä­ta­lous­ver­kos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­ta­ta­so, tai siis ulko­mai­nen tar­jon­ta vai­kut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jen­kin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venä­jäl­tä saa hal­vem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan sii­nä mää­rin, että koti­mai­nen hin­ta­ta­so ei nouse osta­jien mie­les­tä lii­an ylös. Vas­taa­vas­ti esim. Venä­jän puu­tul­lien koro­tuk­set vai­kut­ta­vat suo­ma­lai­sen puun hin­taa nos­ta­vas­ti var­sin­kin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, jos­kin hin­ta­vai­ku­tus lai­me­nee toden­nä­köi­ses­ti ajan ede­tes­sä, kun met­säyh­tiöt kehit­tä­vät vaih­toeh­toi­sia tapo­ja lisä­tä tar­jon­taa (ks. eräs tut­ki­mus aihees­ta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­lua saa hal­vem­mal­la Ete­lä- tai Poh­jois-Ame­ri­kas­ta, niin sitä kus­ka­taan tän­ne. Mark­ki­nat eivät ole suljetut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. k: Itse ole­tan kyl­lä met­sä­au­to­tei­den paran­nus­ten yms. näky­vän kan­to­hin­nois­sa, aina­kin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tö­mäs­sä pai­kas­sa. Val­ta­kun­nan tason kan­to­hin­to­jen osal­ta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­vä­lis­tä met­sä­ta­lous­ver­kos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­ta­ta­so, tai siis ulko­mai­nen tar­jon­ta vai­kut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jen­kin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venä­jäl­tä saa hal­vem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan sii­nä mää­rin, että koti­mai­nen hin­ta­ta­so ei nouse osta­jien mie­les­tä lii­an ylös. Vas­taa­vas­ti esim. Venä­jän puu­tul­lien koro­tuk­set vai­kut­ta­vat suo­ma­lai­sen puun hin­taa nos­ta­vas­ti var­sin­kin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, jos­kin hin­ta­vai­ku­tus lai­me­nee toden­nä­köi­ses­ti ajan ede­tes­sä, kun met­säyh­tiöt kehit­tä­vät vaih­toeh­toi­sia tapo­ja lisä­tä tar­jon­taa (ks. eräs tut­ki­mus aihees­ta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­lua saa hal­vem­mal­la Ete­lä- tai Poh­jois-Ame­ri­kas­ta, niin sitä kus­ka­taan tän­ne. Mark­ki­nat eivät ole suljetut.

        Tul­li­ti­las­to­jen perus­teel­la raa­ka­puu­ta ei Venä­jäl­tä tuo­da hal­vem­man hin­nan takia.
        Fir­mat halua­vat vain lisä­tä kui­tu­puun yli­tar­jon­taa markkinoilla.

        On luo­jan lyk­ky, ettei Venä­jä pys­ty luo­maan toi­mi­vaa met­sä­tie­ver­kos­toa maahansa.
        Jos sel­lai­nen oli­si, Suo­men talous oli­si helisemässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. k: Itse ole­tan kyl­lä met­sä­au­to­tei­den paran­nus­ten yms. näky­vän kan­to­hin­nois­sa, aina­kin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tö­mäs­sä pai­kas­sa. Val­ta­kun­nan tason kan­to­hin­to­jen osal­ta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­vä­lis­tä met­sä­ta­lous­ver­kos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­ta­ta­so, tai siis ulko­mai­nen tar­jon­ta vai­kut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jen­kin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venä­jäl­tä saa hal­vem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan sii­nä mää­rin, että koti­mai­nen hin­ta­ta­so ei nouse osta­jien mie­les­tä lii­an ylös. Vas­taa­vas­ti esim. Venä­jän puu­tul­lien koro­tuk­set vai­kut­ta­vat suo­ma­lai­sen puun hin­taa nos­ta­vas­ti var­sin­kin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, jos­kin hin­ta­vai­ku­tus lai­me­nee toden­nä­köi­ses­ti ajan ede­tes­sä, kun met­säyh­tiöt kehit­tä­vät vaih­toeh­toi­sia tapo­ja lisä­tä tar­jon­taa (ks. eräs tut­ki­mus aihees­ta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­lua saa hal­vem­mal­la Ete­lä- tai Poh­jois-Ame­ri­kas­ta, niin sitä kus­ka­taan tän­ne. Mark­ki­nat eivät ole suljetut.

        Ties­tö vai­kut­taa suh­teel­li­siin kan­to­hin­toi­hin aivan kuten kuva­sit. Ulko­maan­kaup­pa on sit­ten oma lukun­sa. Se sel­vi­ää tul­li­ti­las­tois­ta: tuo­tu puu­ta­va­ra on ollut koti­mais­ta sel­väs­ti kal­liim­paa teh­taal­le toi­mi­tet­tu­na kuin koti­mai­nen. Se vai­kut­taa tie­tys­ti kum­mal­li­sel­ta, mut­ta monop­so­nis­sa toi­mi­va osta­ja voi sen avul­la vähen­tää koti­mai­sen puun kysyn­tää ja siten vään­tää kan­to­hin­to­ja alas ja siten se tulee­kin kan­nat­ta­vak­si koko­nai­suut­ta ajatellen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kun puhut­te “kau­pun­geis­ta”, ette sel­väs­ti ota huo­mioon sanan kau­pun­ki määritelmää
    ( http://minurli.com/p7hq5g )
    Mikä tahan­sa kun­ta voi halu­tes­saan ottaa kau­pun­ki-nimik­keen käyt­töön. Ihan kuin kaik­ki kau­pun­git oli­si­vat jotain met­ro­po­le­ja. Har­ja­val­ta on kau­pun­ki, jon­ka asu­kas­lu­ku on noin 7000. Kas­ki­nen on kau­pun­ki, jon­ka asu­kas­lu­ku on rei­lu 1000.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Aika ajatella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.