Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

26.1.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Vuoden aikana Suomen väkiluku kasvoi 15 285 hengellä. Väestönkasvu tapahtui enemmän kuin kokonaan Helsingin seudun 14 kunnassa, joiden yhteenlaskettu väkiluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väkiluku johtui täysin nettomaahanmuutosta, sillä suomalaisia kuoli 984 henkeä enemmän kuin syntyi. Viimeksi näin kävi vuonna 1940. Ei ole vaikea ennustaa, että näin käy seuraavina vuosinakin, sillä kuolleisuus on ymmärrettävissä syistä voimakkaassa kasvussa.  Helsingin seudulla syntyneiden enemmyys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoittaa, että kuolleiden määrä ylitti muualla maassa syntyneiden määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuoden vaihteessa suomalaisista asui Helsingin seudulla 26,5 %. Vuoden aikana syntyneistä Helsingin seudun osuus oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja nettomaahanmuutosta 37,2 %.

Helsingin väkiluvun kasvu hidastui hieman ja oli nyt 7 383 henkeä, Se on edelleen selvästi enemmän kuin yleiskaavan pohjana oleva väestönlisäys. Asuntotuotantoa koskevat tiedot ennustavat tahdin tänä vuonna vähän kiihtyvän niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin.  Kehyskuntien osuus lisäyksestä on 12, 3 prosenttia. Vuonna 2005 se oli puolet. Kehyskuntien kasvusta suurin osa menee Järvenpäähän, Sipooseen, Kirkkonummelle ja Keravalle. Huomiota kiinnittää, että Nurmijärven kasvu on enemmän kuin kokonaan syntyvyyden varassa. Kuntien välisessä muutossa se on 209 miinuksella, mitä ei riitä kompensoimaan edes muuttovoitto ulkomailta (161 henkeä).

Helsingin seudun väestönlisäyksestä 29 % tuli syntyvyyden enemmyydestä, 39 % muuttovoitosta muualta Suomesta ja 32 % nettomaahanmuutosta.

 

 

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot”

  1. GOLAJTTI kirjoitti 26.1.2017 kello 12:56

    Mutta eikö oe hyvä, jos väestö pienenee, kun töitä ei tulevaisuudessa enää ole? Yhden lapsen politiikka koko maailmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vesa kirjoitti 26.1.2017 kello 13:22

    Löytyykö tilastoista tietoa miten kantasuomalaisten määrä kehittyi?

    Tilastotieteilijät varmaankin nappia painamalla pystyvät laskemaan ennusteen kuinka väestömme jakaantuu seuraavina vuosikymmeninä kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2017 kello 13:54

    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Vuori kirjoitti 26.1.2017 kello 13:40

    Helsingin muuttotappio muulle 14 kunnan muodostamalle seudulle on alkanut jälleen kasvaa oltuaan pienimmillään -370 vuonna 2013. Viime vuonna tämä muuttotappio oli ennakkotiedon mukaan -2160. Helsingin seudullisesta muuttotappiosta kolme neljäsosaa meni Vantaalle, joka kasvoikin ennätyksellisesti 4600 asukkaalla eli 2,1%.
    Helsingin muuttotappio kehyskuntiin kasvoi sekin hieman ja oli nyt -236 henkeä. Enimmillään tappio kehysalueelle oli kuitenkin lähes 1600 vuonna 2003.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2017 kello 13:49

    Kiitos Pekka Vuori
    Minusta ei ole kovin mielenkiintoista, mitä kautta ihmiset muuttavat vaikka Vantaalle vaan se, mikä on kunkin kunnan tase itsensä ja muun Suomen välillä. Mutta kyllä tuo Helsingin kautta muuttaminen tietysti kuvaa muuttoliikkeen luonnetta: maalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle. Vaan ei enää Espooseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sibbo San Sebastian kirjoitti 26.1.2017 kello 13:45

    GOLAJTTI:
    Mutta eikö oe hyvä, jos väestö pienenee, kun töitä ei tulevaisuudessa enää ole?

    Töitä on enemmän siellä missä on enemmän ihmisiä ja kasvua. Kuihtuvilla alueilla ei ainakaan ole töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Risto kirjoitti 26.1.2017 kello 14:36

    Osmo Soininvaara:
    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

    Määritelmäkysymys ilman tarvetta suurempaan tunteiluun. Koska hän JA hänen äitinsä ovat syntyneet tällä, tilastokeskus ilmeisesti ei häntä ainakaan “ulkomaalaistaustaiseksi” luokittelisi (vaikka syntymäkansalaisuuden, ja sen perusteella, että tällä kansalaisuudella oli oikeata vaikutusta hänen poliittisen uransa aikana, toisenlaisessakin luokittelussa voisi olla mieltä).

    Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on tässä maassa vähentynyt jo muutaman vuoden ajan ja tahti on ollut kiihtyvä. Virallinen äidinkielihän on tilastoissa se mitä kukin sen haluaa olevan, mutta toisaalta eipähän ole kenelläkään perustetta silloin väittää kriteeriä ainakaan rasistiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Prometheus kirjoitti 26.1.2017 kello 14:40

    Näkeekö jostain miten syntyvyydestä johtunut kasvu jakautuu vieraskielisten ja/tai parien jossa toinen osapuoli vieraskielinen versus suomalaisten syntyvyys? Joillakin maahanmuuttajaryhmillä voi olla ihan normi jokin 10 lasta.

    Osmo Soininvaara:
    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

    Ei tietenkään ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Vesa kirjoitti 26.1.2017 kello 15:33

    Osmo Soininvaara:
    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

    Tunnistan määrittelyongelman. Virallista vastausta ei taida olla.

    Itselleni kelpaa esim. määritellä kantasuomalainen jäännöseräksi kun koko joukosta otetaan pois maahanmuuttajat. Ei taida helpottaa.

    Ehdotus. Viimeisen 40 vuoden aikana maahanmuuttaneet ja heidän jälkeläisensä olisivat maahanmuuttajia, loput kantasuomalaisia. Eli raja siihen kun ensimmäinen pakolaisaalto vietnamilaisten osalta alkoi.

    Itse määritelmä ei henk.koht. kiinnosta vaan se ennuste minkälaiseksi väestömme tulevaisuudessa muuttuu ottaen huomioon mm. mahdolliset erot syntyvyydessä ja ikäjakaumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Aika ajatella kirjoitti 26.1.2017 kello 15:40

    Väestöliiton toivoisin edistävän syntyvyyden kasvua esimerkiksi tarjoamalla tehokkaita keinoja poliittisille päättäjille.

    Maapallo ei pelastu sillä, että suomalaiset — tai länsimaisen kulttuurin ylläpitäjät yleisemmin — kuolevat sukupuuttoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. JY kirjoitti 26.1.2017 kello 15:48

    “Ei ole vaikea ennustaa, että näin käy seuraavina vuosinakin, sillä kuolleisuus on ymmärrettävissä syistä voimakkaassa kasvussa”

    Varmaankin tulevaisuudessa, mutta 2010 -luvulla syntyvyys on alentunut voimakkaammin kuin kuolleisuus noussut.

    . . . . syntyneet . .kuolleet luonn.väestölisäys
    2010 . . 60980 . . 50790 . .10190
    2011 . . 59956 . . 50434 . . 9522
    2012 . . 59490 . . 51465 . . 8025
    2013 . . 58122 . . 51185 . . 6937
    2014 . . 57079 . . 51595 . . 5484
    2015 . . 55040 . . 52076 . . 2964
    2016 . . 52645 . . 53629 . . -984

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2017 kello 15:52

    Mutta kuolleisuus tulee nousemaan vuoren vasrmasti, koska suuret ikäluokat. Syntyvyyden ennustaminen edellyttää naisten lehtien lukemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka kirjoitti 26.1.2017 kello 16:09

    Virallisissa väestötilastoissa ei käytetä sanaa ”kantasuomalaiset” ja tämä sana viittaakin enemmän parintuhannen vuoden takaiseen aikaan (Itämerensuomalaisten kielten oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin luultavasti Suomenlahden molemmin puolin jo ajanlaskuamme edeltävinä vuosisatoina. Wikipedia). Yleisissä esityksissä kyllä käytetään termiä ”kantaväestö”, jolle ei myöskään ole määritelmää.
    Tilastokeskus otti vuonna 2012 käyttöön syntyperä-luokituksen. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. R.Silfverberg kirjoitti 26.1.2017 kello 16:10

    Osmo Soininvaara:
    Kiitos Pekka Vuori
    Minusta ei ole kovin mielenkiintoista, mitä kautta ihmiset muuttavat vaikka Vantaalle vaan se, mikä on kunkin kunnan tase itsensä ja muun Suomen välillä.Mutta kyllä tuo Helsingin kautta muuttaminen tietysti kuvaa muuttoliikkeen luonnetta: maalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle. Vaan ei enää Espooseen?

    Jos pysyvät Hki + Espoo + Vantaa sisällä niin ei niin suurta väliä. Paljonkohan Vantaa ja Espoo menettivät viime vuonna kehyskunnille? Veikkaan että kehyskunnat menetti niille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pekka kirjoitti 26.1.2017 kello 16:26

    Osmo Soininvaara:
    Mutta kyllä tuo Helsingin kautta muuttaminen tietysti kuvaa muuttoliikkeen luonnetta: maalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle. Vaan ei enää Espooseen?

    Espoo nettosi Helsigistä 400 asukasta, Vantaa 1600. Taitaa johtua tämän hetken asuntorakentamisen tilanteesta, Kehärata ehti ennen Länsimetroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JTS kirjoitti 26.1.2017 kello 17:01

    Kantasuomalaisia ei ole olemassa. Joka tapauksessa olemme tulleet kaikki Afrikasta, mikä ei ketään kiinnosta. Ylipäätään Suomeen on aina tultu, tuotu tavaraa ja ajatuksia.

    Jopa saamelaiset ovat muuttaneet tänne – ja he ovat sentään enemmän kantasuomalaisa lähellä kuin muut. Saamelaisia on noin 60 000, heistä suurin osa asuu Norjassa. Suomen noin 6 000 saamelaisesta puolet puhuu saamea äidinkielenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. R.Silfverberg kirjoitti 26.1.2017 kello 17:04

    Monissa muissa eurooppalaiiessa pääkaupungeissa maan alkuperäisväestön osuus on pienentynyt, joissakin ovat jopa vähemmistönä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pekka Vuori kirjoitti 26.1.2017 kello 17:12

    R.Silfverberg: Paljonkohan Vantaa ja Espoo menettivät viime vuonna kehyskunnille? Veikkaan että kehyskunnat menetti niille.

    Espoo menetti muuttotappiona kehyskunnille 350 ja Vantaa 690 asukasta, Espoo eniten Kirkkonummelle ja Vantaa Tuusulaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Giardiniera kirjoitti 26.1.2017 kello 17:36

    Osmo Soininvaara:
    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

    Ben Zyskowicz on opetellut suomalaisessa yhteiskunnassa hyödyllisiä sosiaalisia ja kulttuurisia tietoja ja taitoja, kouluttautunut ja tehnyt koko elämänsä ahkerasti töitä niin että tuhannet suomalaiset ovat katsoneet hänet luottamuksensa arvoiseksi yhteiskunnallisesti vastuullisessa tehtävässä.

    Tilastotieteilijä luultavasti tulkitsee asian niin että kun yksi vaatimattomista oloista noussut ihminen jonka isä on jättänyt kotimaansa sodan ja hirmuvallan vuoksi on menestynyt, sama tapahtuu automaattisesti muidenkin vastaavien suhteen. Kerrotaan vaan kymmenellä tuhannella.

    Vai miksi nyt otetaan yksi nimeltä mainittu esimerkki todistamaan jotain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.1.2017 kello 21:34

    Joku halusi tietää kantasuomalisten lukumäärän ja minun piti kysyä määritelmää, koska perin monella on Suomessa jokin esivenhemmista peräisin ulkomailta. Kysymyksessä ei ollut mitään kantaa siihen, miten maahanmuuttajat Suomeen kotoutuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jura kirjoitti 26.1.2017 kello 17:58

    Osmo Soininvaara:
    Mutta kuolleisuus tulee nousemaan vuoren vasrmasti, koska suuret ikäluokat. Syntyvyyden ennustaminen edellyttää naisten lehtien lukemista.

    Joitain viitteitä saanee Väestöliiton Perhebarometristä. Viimeisimmässä vuodelta 2015 todettiin:

    “Toteutunut lapsiluku on tänä päivänä keskimäärin 1.65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli lähes 1,9. Myös ihmisten ihanteellisena pitämä lapsiluku on alentunut, se jää hieman alle kahden. Vuonna 2007 se oli vielä 2,5. Entistä harvempi haaveilee suuresta perheestä, kolmea ja sitä runsaampaa lapsimäärää toivoi 30 prosenttia barometriin vastanneista, kun 2000-luvun alussa suurta perhettä toivoi jopa 40 prosenttia. 20-34-vuotiasta vastaajista lapsettomiksi halusi jäädä 14 prosenttia ja vain yhtä lasta toivoi runsas kymmenes.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Joo joo kirjoitti 26.1.2017 kello 18:05

    1940 oli myös voimakasta maahanmuuttopainetta, mutta se ei auttanut väestönlisäykseen koska Suomi ei vielä ollut valmis tulijoita vastaanottamaan.
    Muutenhan tuo näyttää vihreältä unelmalta, maaseudun väki vanhuuttaan kuolee pois ja kaupungeissa hitaan ja yksitotisen kantaväestön korvaa aktiivinen maahanmuutto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2017 kello 18:11

    Syntyvyys on vakampi ongelma , vaikka voimmekin toivoa korjaavamme väestösuhdetta importoimalla väestöä ulkomaitla. Se tuo ongelmia: Kun useimmille on tarjolla heikommin arvostetut työt, he voivat kokea itsensä osattomiksi, ja heistä tulee helppoa riistaa esim. islamisteille.

    Mutta miten on? Minusta kotilaouksissa tapahtuva lastenhoito(asianmukaisin tukipalveluin) on edullisempaa, perheille helpomaa ja tarjoaa luonnollisen kanavan tutustua naapireihinsa. Siitä vaian ei saa palkkaa, vaikka työtä se on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Samuli Saarelma kirjoitti 26.1.2017 kello 18:41

    Vesa: Ehdotus. Viimeisen 40 vuoden aikana maahanmuuttaneet ja heidän jälkeläisensä olisivat maahanmuuttajia, loput kantasuomalaisia.

    Ja miten tuossa määritellään “heidän jälkeläisensä”? Jos ihmisellä on toinen vanhempi, joka täyttää yllä olevan kriteerin ja toinen, joka ei täytä sitä, niin onko hän kantasuomalainen vai maahanmuuttaja? Olettaisin pitkässä juoksussa juuri tämän väestönosan kasvavan, kun kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat ajan myötä sekoittuvat.

    Vähän niin kuin USA:n väestö, jossa viimeksi tulleita on aina pidetty “maahanmuuttajina” ja sitten parin sukupolven jälkeen heidän jälkeläisensä ovatkin kanta-amerikkalaisia ja joku toinen ryhmä on taas maahanmuuttajien roolissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. OlliS kirjoitti 26.1.2017 kello 20:34

    Osmo Soininvaara:
    Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?

    Ei ole kantasuomalainen vaan juutalainen ja suomalainen. Pitää meillä kantasuomalaisillakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. GOLAJTTI kirjoitti 26.1.2017 kello 21:43

    R.Silfverberg:
    Monissa muissa eurooppalaiiessa pääkaupungeissa maan alkuperäisväestön osuus on pienentynyt, joissakin ovat jopa vähemmistönä.

    no kantaeurooppalaiset alkavat olla aika reliikkejä, muistoesineitä menneisyydestä. Nuoret eurooppalaiset eivät ole kantaeurooppalaisia enää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. PRNDL kirjoitti 26.1.2017 kello 22:00

    OlliS: Ei ole kantasuomalainen vaan juutalainen ja suomalainen. Pitää meillä kantasuomalaisillakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!

    Juutalaisuudella ei ole suomalaisuuden suhteen mitään väliä. Se on uskonto, ei kansallisuus.

    Kyse oli kai lähinnä siitä että Ben Z. oli syntyessään Puolan kansalainen, koska se määräytyi isän kautta ja tämä ei ollut silloin vielä saanut Suomen kansalaisuutta.

    Jos “kantasuomalaisuus” kytketään alkuperäisten suomalaisten uskontoon, taitavat ainoastaan kalevalaisen pakanuuden harjoittajat kelvata…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tcrown kirjoitti 26.1.2017 kello 22:41

    OlliS: Pitää meillä kantasuomalaisillakin jokin etninen/rodullinen nimike olla!

    Juntti? Sillähän ei ymmärtääkseni pitänyt olla merkitystä, että termi nykyään on halventava, kunhan se joskus aikanaan on ollut neutraali, niin termin käytössä ei pitäisi olla sinänsä mitään valittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. eemil kirjoitti 27.1.2017 kello 8:10

    Sibbo San Sebastian: Töitä on enemmän siellä missä on enemmän ihmisiä ja kasvua. Kuihtuvilla alueilla ei ainakaan ole töitä.

    Soininvaarankin mukaan palveluiden myynti toisilleen ei ole kestävä tie talouskasvuun. Väestö keskittyy Uudellemaalle ja nyt 37 % valtion asumistuista menee kyseiselle alueelle.

    Eivät nuo työpaikat näytä olevan kovinkaan tuottavia, kun asumiseenkin tarvitaan tukea. Alueen suurimpia vuokranantajia on VVO, joka on ilm. ammattiliittojen omistama. Tuet menevät vuokranantajien hyväksi.Valtio tukee tätäkin kautta ammattiliittojen taloutta.

    Liitoilla on myöskin jonkinlainen verovapaus. Lainaus Mikko Koskisen artikkelista:
    “Enemmistö, noin 57 prosenttia, sen osakkeista on ay-liikkeen, lähinnä SAK:laisten liittojen omistuksessa. VVO:n suurin ay-omistaja on Metalliliitto (9,7 %). Sen puheenjohtaja Riku Aalto johtaa puhetta VVO:n hallituksessa. Seuraavina tulevat JHL (8,73 %), Rakennusliitto (8,71 %), PAM (7,49 %), Ammattiliitto PRO (7,47 %) ja OAJ (7,46 %). Suurimmat omistajat ovat tel-yhtiöt Ilmarinen (18,1 %) ja Varma (17,0 %)

    Ay-järjestöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Siksi ne eivät maksa veroa osingoistaan. Tätä on kritisoitu laajasti.”

    Tämä on näiden työpaikkojen taustalla ja demarien yhteydet AY-liikkeen kanssa ovat tunnettuja. Näin sosialistit ovat omalla mukavuusalueellaan valtion rahojen käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2017 kello 11:31

    Minun mielestäni palvelujen myyminen toisille on hyvä taloutta,, jopa parempaa kuin krääsän myyminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Östersundomin rakentamishaaveista luovuttava | Mikko Särelä kirjoitti 27.1.2017 kello 11:13

  32. Eero Kärki kirjoitti 27.1.2017 kello 11:25

    Soininvaara haluaa sanoa,että (oikeisto)populistien kantasuomalaisen määritelmä on mieltä vailla ja tämän seurauksena päästään perinteiseen vihervasemmistolaiseen ajatukseen, jossa kaikki maailman ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Lopetetaan vänkääminen suomalaisuudesta ja lasketaan/määritellään väestöstä oletetut ”nettoveronmaksajat” yli ajan. Jakaumista nähdään mistäpäin maailmaa ei tule suomalaisia. Tietysti olisi parempi soveltaa Linkolaista ekologiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 27.1.2017 kello 11:32

    Mikko Särelä: Östersundomin rakentamishaaveista luovuttava | Mikko Särelä

    Näkisin kirjoituksen perustelujen lisäksi rakentamisessa vielä sosioekonomisen ongelman. Kysyntää varmaan noille asunnoille on, mutta niihin muuttaa vain ne, jotka eivät saa asuntoa muualta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. JY kirjoitti 27.1.2017 kello 12:06

    Makkaratalon Hautuumaa: Näkisin kirjoituksen perustelujen lisäksi rakentamisessa vielä sosioekonomisen ongelman. Kysyntää varmaan noille asunnoille on, mutta niihin muuttaa vain ne, jotka eivät saa asuntoa muualta.

    Miksi sinne ei voisi rakentaa ihan oikeaa kaupunkia? Nyt suunnitelma näyttää olevan lähiöjonon muodostaminen. Tulijoita kyllä riittäisi. Sipoo sai huomattavaa muuttovoittoa viime vuonna. Suhteellisesti paljon enemmän kuin Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 27.1.2017 kello 17:53

    Giardiniera: Ben Zyskowicz on opetellut suomalaisessa yhteiskunnassa hyödyllisiä sosiaalisia ja kulttuurisia tietoja ja taitoja, kouluttautunut ja tehnyt koko elämänsä ahkerasti töitä niin että tuhannet suomalaiset ovat katsoneet hänet luottamuksensa arvoiseksi yhteiskunnallisesti vastuullisessa tehtävässä.

    Siis tuoko nyt siis määrittää termin “kantasuomalainen”? Ihmisen hyödyllisyys muulle yhteiskunnalle. Tarkoittaako tämä siis toisaalta sitä, että pitkät juuret Suomeen omaava monirikollinen ei ole kantasuomalainen, mutta juuri johonkin hitech-firmaan palkattu korkeasti koulutettu ulkomaalaisinsinööri sitten on? No, saahan sen tietenkin näin määritellä, mutta veikkaisin, että aika suuret väärinymmärrykset on edessä, jos tuollaista määritelmää ryhtyy sanalle käyttämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Samuli Saarelma kirjoitti 27.1.2017 kello 18:02

    Eero Kärki: Soininvaara haluaa sanoa,että (oikeisto)populistien kantasuomalaisen määritelmä on mieltä vailla

    En ole Soininvaara, mutta vastaan tuohon sen, että kyseinen määritelmä joutuu vaikeuksiin, jos sen perusteella aletaan vaikkapa jotain politiikkaa ajamaan.

    Eero Kärki: ajatukseen, jossa kaikki maailman ihmiset ovat tervetulleita Suomeen.

    Ei siitä, että kantasuomalaisen määrittelyssä joudutaan vaikeuksiin, mitenkään välttämättä jouduta tuollaiseen absurdiin lopputulokseen.

    Ihan hyvin on mahdollista mennä esim. sillä linjalla, että Suomeen ovat tervetulleita Suomen kansalaiset ja ne, jotka täyttävät tietyt kriteerit (jotka määritellään maahantuloa ja maassa oleskelua koskevissa laeissa). Ei tarvittu mitään “kantasuomalaisen” määritelmää eikä siltikään jouduttu siihen, että kaikki maailman ihmiset olisivat Suomeen tervetulleita.

    Eero Kärki: Lopetetaan vänkääminen suomalaisuudesta ja lasketaan/määritellään väestöstä oletetut ”nettoveronmaksajat” yli ajan. Jakaumista nähdään mistäpäin maailmaa ei tule suomalaisia.

    Ja miten noista jakaumista nähdään se, “mistä ei tule suomalaisia”? Ovatko kaikki suomalaiset nettoveronmaksajia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. eemil kirjoitti 27.1.2017 kello 19:17

    Osmo Soininvaara:
    Minun mielestäni palvelujen myyminen toisille on hyvä taloutta,,jopa parempaa kuin krääsän myyminen.

    Mistä palveluiden ostamiseen saadan raha ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2017 kello 19:28

    Palvelujen ostamiseen voi saada ihan samasta lähteestä kuin krääsän ostamiseen, esimerkiksi palvelujen myymisestä. Mistä krääsän ostamiseen saadaan rahaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ahistaa kirjoitti 27.1.2017 kello 19:19

    PRNDL: Juutalaisuudella ei ole suomalaisuuden suhteen mitään väliä. Se on uskonto, ei kansallisuus.

    Ennen kaikkea se on etninen identiteetti mutta myös sukulaisuuteen perustuva “rotu”, maailmanhistorian sitkein varmaankin. Onhan se uskontokin, Mutta monet juutalaiset ovat niin maallistuneita, että uskonto tuskin voi pitää kovin merkittävänä yhdistäjänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ongelmia tiedossa kirjoitti 27.1.2017 kello 19:44

    Suomalaisten kuolleisuus tulee nousemaan vuoren varmasti, koska suuret ikäluokat ovat tulleet siihen ikään. Ei luulisi, että tämän takia kannattaisi rakentaa kaupungin metsät ja muut viheralueet täyteen asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Pekka Vuori kirjoitti 27.1.2017 kello 22:01

    eemil: Mistä palveluiden ostamiseen saadan raha ?

    Suomen viennin arvosta neljäsosa tulee palvelujen viennistä.
    https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. eemil kirjoitti 27.1.2017 kello 22:08

    Osmo Soininvaara:
    Palvelujen ostamiseen voi saada ihan samasta lähteestä kuin krääsän ostamiseen, esimerkiksi palvelujen myymisestä. Mistä krääsän ostamiseen saadaan rahaa?

    Siis mistä ? Tavaran ostamisella on kuitenkin sellainen funktio, että esim. metallintyöstökoneella voidaan tehdä metallituotteita ja myydä niitä. Palveluiden ostaminen toki mahdollistaa työn tekemisen vapauttaen itsensä esim. siivoukselta, pyykin pesemiseltä, tilien hoidosta jne.

    Molempia tarvitaan, luulisin kuitenkin, että metallituotteen myyminen tuo rahaa itselle enemmän , kuin jos vain ostaisin po. palvelut . Jostakin täytyy ensin tehdä rahaa ennenkuin voin ostaa palveluita.

    Kun Soininvaara ostaa polkupyörääänsä nanokevlarlaakerit, jotka on 5 grammaa entisiä kevyemmät, niin tekijä saa tuotteestaan rahaa. Sillä hän voi ostaa palveluita.

    S. on saanut rahaa vaikkapa konsulttityöstä :), jonka rahan on joku alunperin luonut tekemällä jonkin konkreettisen tuotteen.

    Yritänn esittää sitä, että pelkkiä palveluita tuottamalla ei synny alkupääomaa, tarvitaan alkutuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jaska 50 kirjoitti 27.1.2017 kello 23:21

    Maailmanväestön voi jaotella kahteen kulttuuriin niihin, jotka käy kuussa, tekee videopelejä, pelastaa norsuja ja luo uutta muotoilua. Toinen osa joka käsittää 90% meistä jää kokoajan jälkeen ensimmäisestä. Kulttuuri on samanlainen, kuin evoluutio yleensä. Niissä jokainen pienikin asia kehittää sen yksilöitä. Toisessa kulttuurissa lähes jokainen niistä asiasta kehittää kehittyneenpänä enemmän.
    Maailmanväestö kasvaa päivässä 200 000. Se tapahtuu kulttuurissa, joka jää jälkeen.

    Länsimaihin kohdistuva maahanmuutto syö sitä, mutta on mitätön osa edes lähtömaiden kasvusta.Trump on vasta alkua. Sitä seuraa Hitleriin verrattavat diktaattorit, jos kehitys jatkuu samaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Austrian kirjoitti 28.1.2017 kello 8:46

    Tosiasiat kannattaa tunnustaa.

    Jos henkilö tai hänen vanhempansa ovat Somaliasta tai Lähi-Idästä, niin voi huomata että yhteiskunnalle (veroja maksaville) syntyy kustannuksia jopa yli koko elämänkaaren.

    Suurin hyöty laskelmissa maahanmuutossa olisi se, että päivähoidon ja koulutuksen kulut vältettäisiin kun lähtömaat ovat ne kustantaneet. Mutta jos näin ei ole, niin kustannukset ovat suuret.

    Oikeastaan olisi rationaalista ottaa ulkomailta kolmekymppisiä työkokemusta sekä koulutusta omaavia miehiä, joille laitettaisiin pariutumiskielto. Silloin muut kansalaiset hyötyisivät…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. erkki niini kirjoitti 28.1.2017 kello 9:22

    Järki sanoo, että paras ja ainoa keino ihmiskunnan selviytyä, väestömäärän rajoittaminen. Voisiko joku kertoa, miksi asia on niin vaikea, suorastaan taboo. Itse asiaa ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Giardiniera kirjoitti 28.1.2017 kello 9:47

    Samuli Saarelma: Siis tuoko nyt siis määrittää termin “kantasuomalainen”? Ihmisen hyödyllisyys muulle yhteiskunnalle.

    En puhunut mitään kantasuomalaisen määritelmästä. Puhuin maahanmuuttajataustaisesta yksittäistapauksesta joka jostain syystä oli nostettj keskusteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Giardiniera kirjoitti 28.1.2017 kello 9:56

    Osmo Soininvaara:
    Joku halusi tietää kantasuomalisten lukumäärän ja minun piti kysyä määritelmää…

    Kantasuomalaisen määritelmä on hankala saada selville haarukoimalla yksi suomalainen kerrallaan. Ben Zyskowiczin oletetun kantasuomalaisuuden selvittäminen vie meitä eteenpäin yhden askeleen viidestä ja puolesta miljoonasta.

    Ei kannnata jäädä jankkaamaan jostain etnisestä taustasta koska sillä ei pitäisi olla mitään väliä. Sen sijaan kannattaa keskustella niistä aiheeseen oikeasti liittyvistä ongelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Eero Kärki kirjoitti 28.1.2017 kello 11:03

    Olen innostunut ”nettoveronmaksajan” käsitteestä. Joitakin laskelmia on esitetty ja niissä nettotulot ovat kahden ja kolmen tuhannen euron välissä. Tervetuloa kaikki vientiteollisuuteen työllistyvät diplomi -insinöörit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. PRNDL kirjoitti 28.1.2017 kello 12:51

    Osmo Soininvaara:
    Joku halusi tietää kantasuomalisten lukumäärän ja minun piti kysyä määritelmää, koska perin monella on Suomessa jokin esivenhemmista peräisin ulkomailta.

    Yleisessä käytössä on neutraali ja poliittisesti korrekti termi “uussuomalainen” jonka määrittelyä löytyy vaikkapa wikipediasta.

    Ehkä kantasuomalaisuutta kannattaa lähestyä tämän kautta, negaationa.

    Kantasuomalainen on syntynyt Suomessa, on kansallisuudeltaan suomalainen ja äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. eemil kirjoitti 28.1.2017 kello 21:46

    Pekka Vuori: Suomen viennin arvosta neljäsosa tulee palvelujen viennistä.
    https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

    Eipä taida tulla. Tilastojen mukaan Suomen koko ulkomaanvienti on 77,3 mrd. Palveluiden viennin arvo on 17,9 mrd, jolloin se on 23 % kokonaisuudesta.

    Palveluita tuodaan 13,9 mrd edestä, joten nettona vientiin jää 4 mrd. Jos näin on niin palveluiden viennin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Ei taida palveluista löytyä rahasampoa Suomen sisällä eikä ulosvietyinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2017 kello 9:40

    eemilin logiikalla myöskään matertiaalinen vienti ei kannata, koska toki senkin arvosta pitää vähentää materiaalinen tuonti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. eemil kirjoitti 29.1.2017 kello 10:04

    Osmo Soininvaara:
    eemilin logiikalla myöskään matertiaalinen vienti ei kannata, koska toki senkin arvosta pitää vähentää materiaalinen tuonti.

    Oops , O.S. menee johtopäätöksissään liian pitkälle. Materiaalinen vienti on palveluista poikkeavaa siinä, että se muodostuu alkutuotannosta. Alkutuotannossa tehdään raha, jota sitten muut , esim. palvelutuotanto käyttää hyväkseen.

    Kaikentasoista tuotantoa tarvitaan, myöskin alkutuotantoa. Cityihmisten talousopit kuitenkin halveksivat matalamman jalostusasteen tuottamista, esim. maaataloutta, konepajateollisuutta jne. Ts. sellaista tuotantoa, joka tapahtuu maakunnissa.

    Väitetään sen tarvitsevan tukea pysyäkseen hengissä. Se nähdään kapekatseisesti tukipolitiikaksi. Markkinaehtoinen vapaa kilpailu on ainut oikea talousoppi. Se muka toteutuu ainoastaan Suomen suurimmissa kaupungeissa, riittävän tiheissä keskittymissä.

    Onkohan näin kun esim. pankkiiriliikkeet, vakuutus-, terveysbusiness myyvät palveluitaan vientiin ? Nämä rahat on kerätty myös maakunnista maksuina ja veroina.

    Cityharha on sitä, että kaupungit voisivat toimia yksinään ilman maakuntia myyden palveluita, hallintoa, valvontaa ja lainsäädäntöä toisilleen sekä vieden niitä ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2017 kello 11:22

    eemil näyttää kannattavan fysiokratistista talousoppia, joka oli voimissaan 1700-luvulla. Miten muuten Singaporen vauraus selittyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. TimoT kirjoitti 29.1.2017 kello 11:59

    Osmo Soininvaara:
    eemil näyttää kannattavan fysiokratistista talousoppia, joka oli voimissaan 1700-luvulla. Miten muuten Singaporen vauraus selittyy?

    Vauraushan tulee siitä, mitä tavarasta tai palvelusta maksetaan. Nykyään maksetaan jopa tyhjän toimittamisesta (esim. videopelit) paljon enemmän kuin perustarpeista (esim. elintarvikkeet). Tämä johtuu paljolti siitä, että nykyään perustarpeiden tyydyttäminen katsotaan niin tärkeäksi, että sitä ei voida jättää markkinavoimien tehtäväksi. Tämä toteutetaan säätelemällä tuotantoa niin, että tavaraa on aina vähän liikaa tarjolla. Kysynnän ja tarjonnan joustot sitten huolehtivat lopusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. eemil kirjoitti 29.1.2017 kello 12:15

    eemil: Kaikentasoista tuotantoa tarvitaan, myöskin alkutuotantoa.

    Onkohan O.S:n luetun ymmärtämisessä tahallista vai tahatonta epätarkkuutta?

    Eipä näytä Singaporenkaan talouselämä täydeltä auvolta. Sen viennin vahvimmat sektorit olivat petrokemia, kemikaalit ja lääketuotteet . Näiden menestys lienee halvoissa raaka-aineissa ja työvoimassa. Suomalainen työ ei pysty kilpailemaan singaporelaisen kanssa, siitä on Ay-liike pitänyt ja pitää huolta vastedeskin.

    Singaporessa tuskaillaan suurien tuloerojen kanssa ja muutenkin maan olosuhteita ei voi verrata Suomen kanssa. Singapore on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.

    Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan. Onko tämä citytaloustieteilijöiden ihanne Suomessa ? Suomen asukkaat Uudellemaalle maaseutu reservaatiksi ? Olisi hyvä tieto ennen kuntavaaleja ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Pekka Vuori kirjoitti 29.1.2017 kello 21:54

    eemil:

    Palveluita tuodaan 13,9 mrd edestä, joten nettona vientiin jää 4 mrd. Jos näin on niin palveluiden viennin arvo on 5 % kokonaisviennistä.

    Jos vientiä tarkastellaan suhteessa tuontiin, näkökulma on valtiontalouden tilinpidossa. Sen sijaan talouskehityksessä tuonti ei viennin merkitystä vähennä. Suomi ostaa palveluja kuten tv-sarjoja riippumatta siitä millä tavoin raha niihin tuotetaan. Kun tavaratuotannon lisäksi viemme palveluja, voimme ostaa ulkomailta neljä tosi-tv-sarjaa kolmen sijasta.
    Merkityksellistä on se, että palvelujen vienti liittyy vahvasti kaupunkikehitykseen. Helsingin seutu kasvoi viime vuonna enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen. Työpaikkojen määrä lähti täällä reippaaseen kasvuun 2015, mutta muussa Suomessa yhteenlaskien ei (Tilastokeskus, työvoimatutkimus). Sitä paitsi kovan talouskasvun Ruotsissa palvelujen viennin osuus on jo 32%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. eemil kirjoitti 30.1.2017 kello 8:39

    Pekka Vuori: Sen sijaan talouskehityksessä tuonti ei viennin merkitystä vähennä. Suomi ostaa palveluja kuten tv-sarjoja riippumatta siitä millä tavoin raha niihin tuotetaan. Kun tavaratuotannon lisäksi viemme palveluja, voimme ostaa ulkomailta neljä tosi-tv-sarjaa kolmen sijasta.
    Merkityksellistä on se, että palvelujen vienti liittyy vahvasti kaupunkikehitykseen. Helsingin seutu kasvoi viime vuonna enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen. Työpaikkojen määrä lähti täällä reippaaseen kasvuun 2015, mutta muussa Suomessa yhteenlaskien ei

    Tottakai tuonti vähentää viennin nettomerkitystä. Se , ettei vähennä , pohjautuu ajatukseen tuonnin maksamisesta muulla taloudellisella toiminnalla.

    Näinhän se toimiikin. Tietyissä hyödykkeissä tuonnin maksajana toimii koko Suomen väestö. Vientiliiketoiminta keskittyy Helsinkiin ja etelään, jossa kerätään siitä suurimmat voitot.

    Samoin liiketoiminta, jossa tuodaan keskittyy samoille alueille, edellä kuvatuin seurauksin. Maksajana on koko Suomi, ei vain Uusimaa.

    On kuitenkin syntynyt harha, että kaupungistumiskehitys olisi tähän syynä. Muna oli ennen kanaa, maakuntien rahalla maksetaan liiketoiminnan kasvu ruuhka-alueilla. Tämä tuo alueelle väestökasvua, joka hyödyntää syntynyttä markkinaa.

    Helsingin kasvu ja maakuntien kuihtuminen on kouriintuntuva todiste tästä mekanismista. Tämä on seurausta huonosta talouspolitiikasta, jota edelliset velkavetoiset hallitukset ovat harjoittaneet.

    Kun kasvupoliittisia päätöksiä olisi tehty koko Suomen ehdoilla, niin kehitys ei olisi näin vinoutunut. Nyt on havaittavissa merkkejä kriittisen pisteen saavuttamisessa. Helsingistä on loppunut tila, asuminen on niin kallista, että keskituloisellakin alkaa olla vaikeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Pekka Vuori kirjoitti 30.1.2017 kello 11:33

    Lisäisin tähän asetelmaan vielä uuden jengan. Tavaroiden tuottamiseen ja jopa alkutuotantoon liittyy keskeisesti tuotteiden myynti. Tuotteiden myynnin ja markkina-arvon kasvattamiseen tarvitaan sellaista osaamista, mikä ei liity suoranaisesti valmistamiseen, ja joka tyypillisesti keskittyy suuriin kaupunkeihin. Nike-lenkkarit olisivat jääneet tavallisiksi kolmenkympin tarjoustalotossuiksi, jollei niitä olisi brändätty valtavilla panoksilla ja markkinaosaamisella maailman huipulle, ja siksi ne viedään käsistä 150 eurolla. Tästä voisi vetää senkin johtopäätöksen, että Suomen maaseudun ja teollisuuspaikkakuntien ongelmat johtuvat siitä, että tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin erityisesti ulkomaille ei ole ollut riittävää osaamista eli sitä mikä erityisesti yliopistokaupunkien ympärille kehittyy. Harvemmin ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Samuli Saarelma kirjoitti 30.1.2017 kello 11:45

    Giardiniera: En puhunut mitään kantasuomalaisen määritelmästä. Puhuin maahanmuuttajataustaisesta yksittäistapauksesta joka jostain syystä oli nostettj keskusteluun.

    Ben Zyskowicz nostettiin keskusteluun juuri siksi, että puhuttiin kantasuomalaisen määritelmästä ja kyseisen esimerkin oli (käsittääkseni) tarkoitus osoittaa, että määrittely on varsin hankalaa (Soininvaaran alkuperäinen postaus oli:”Onko Ben Zyskowicz kantasuomalainen?”). Sitten sinä toit mukaan jutustelun “hyödyllisyydestä yhteiskunnalle” ja minä päättelin tästä sen, että sinulle kantasuomalaisuus jotenkin sinusta liittyy siihen. Jos ei liittynyt, niin mikä tuon hyödyllisyysjutun mukaantuomisen pointti oikein oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. JY kirjoitti 30.1.2017 kello 16:12

    Pekka Vuori: Työpaikkojen määrä lähti täällä reippaaseen kasvuun 2015, mutta muussa Suomessa yhteenlaskien ei (Tilastokeskus, työvoimatutkimus).

    Tarkalleen ottaen mikä tilasto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. eemil kirjoitti 30.1.2017 kello 19:18

    Pekka Vuori: Suomen maaseudun ja teollisuuspaikkakuntien ongelmat johtuvat siitä, että tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin erityisesti ulkomaille ei ole ollut riittävää osaamista eli sitä mikä erityisesti yliopistokaupunkien ympärille kehittyy. Harvemmin ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

    Tuo on hyvä johtopäätös. Siitä pääsemmekin seuraavaan, että maakuntien yliopistoihin on satsattava entistä enemmän.

    Esim. uudet ravintoinnovaatiot ,härkis, mifu, nyhtökaura olisivat hyviä vientituotteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Pekka Vuori kirjoitti 31.1.2017 kello 9:44

    JY: Tarkalleen ottaen mikä tilasto?

    Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingin seudulla työssäkäyvien määrä kasvoi 30.000 eli 4 % vuodesta 2014 vuoteen 2016 (IV neljännekset). Muussa Suomessa työpaikkojen määrä väheni yli 20.000 (1%).
    Tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain noin 12.000 henkeä (15-74 v.). Tietojen luotettavuutta on käsitelty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta koskevissa julkaisuissa. Tiedot ovat ILO/EU-määritelmän mukaisia. Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee tietoja tästä vain työllisyyskehitystä käsittelevissä raporteissa, varsinaiset tilastot tekee Tilastokeskus, kuitenkin pääosin karkeammalla aluejaolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. JY kirjoitti 31.1.2017 kello 10:25

    Pekka Vuori: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingin seudulla työssäkäyvien määrä kasvoi 30.000 eli 4 % vuodesta 2014 vuoteen 2016 (IV neljännekset). Muussa Suomessa työpaikkojen määrä väheni yli 20.000 (1%).
    Tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain noin 12.000 henkeä (15-74 v.). Tietojen luotettavuutta on käsitelty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta koskevissa julkaisuissa. Tiedot ovat ILO/EU-määritelmän mukaisia. Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee tietoja tästä vain työllisyyskehitystä käsittelevissä raporteissa, varsinaiset tilastot tekee Tilastokeskus, kuitenkin pääosin karkeammalla aluejaolla.

    Jos tilastokeskuksen tilastoa suuralueittain katsoo, niin työllisten lukumäärä on muuttunut IV/14-IV/16 suurinpiirtein näin:

    Helsinki-Uusimaa 14500
    Etelä-Suomi 6200
    Länsi-Suomi 1200
    Pohjois- ja Itä-Suomi -5300

    Jos tuo 30000+ pitää paikkaansa, niin muu Uusimaa olisi luokkaa -16000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Pekka Vuori kirjoitti 31.1.2017 kello 11:36

    JY: Jos tilastokeskuksen tilastoa suuralueittain katsoo, niin työllisten lukumäärä on muuttunut IV/14-IV/16 suurinpiirtein näin:

    Käyttämäni tieto on alueella työssäkäyvät, eli asuinpaikka koko maa, työpaikka Helsingin seutu. Onkohan käyttämänne tilasto samalla määrityksellä. Voisin keskustella tästä suoraan (at)hel.fi osoitteessani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. R.Silfverberg kirjoitti 31.1.2017 kello 16:12

    Pekka Vuori:
    Tästä voisi vetää senkin johtopäätöksen, että Suomen maaseudun ja teollisuuspaikkakuntien ongelmat johtuvat siitä, että tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin erityisesti ulkomaille ei ole ollut riittävää osaamista eli sitä mikä erityisesti yliopistokaupunkien ympärille kehittyy. Harvemmin ”hyvä tuote myy itse itsensä”.

    Tuo on ihan totta. Siemenet sille kylvättiin Kekkosen aikaan jolloin maaseudun tehtaat valmistivat kulutustavaraa kotimaan lisäksi vain Neuvostoliiton markkinoille.

    Nimenomaan Neuvostoliitto piti nuo tehtaat pystyssä, kotimaan markkinat ei riittänyt ja tuotteet olivat sellaisia että kännessä ei mennyt kaupaksi. Lisäksi oli käytössä halpaa työvoimaa maaseudun naisväestön muodossa. Kiire muuttaa suurkaupunkeihin ja opiskelemaan ei ollut siihen aikaan. Se aiheutti siis sen että kaupungistuminen hidastui 1970-luvulla.

    Oikeastaan elintarviketeollisuutemmekin on saman hengentuotteen aikaansaannos. Myykö suomalainen elintarvike nykyisinkään muualla kuin Venäjällä? No Ruotsissa ehkä mutta siinä kaikki!

    Se on kanssa pidettävä mielessä että Suomessa ei valmista mitään sellaista mitä muualla maailmassa ei valmisteta. Jossain marginaalituotteissa voidaan olla maailman parhaimpia kuten kalliit veneet tai metsätyökoneet, mutta molemilla on rajatut markkinat. 10 vuotta sitten en olisi kirjoittanut näin mutta nyt kirjoitan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. R.Silfverberg kirjoitti 31.1.2017 kello 16:16

    eemil:

    Kun kasvupoliittisia päätöksiä olisi tehty koko Suomen ehdoilla, niin kehitys ei olisi näin vinoutunut. Nyt on havaittavissa merkkejä kriittisen pisteen saavuttamisessa. Helsingistä on loppunut tila, asuminen on niin kallista, että keskituloisellakin alkaa olla vaikeuksia.

    Helsingistä ei ole loppunut tila, mutta kaavoituksen hitaus, Nimby-ilmiö ja toimimattomat asuntomarkkinat, keinottelu tonttien ja rakennusoikeuksien kanssa ja rakennusliikkeiden ahneus ja se seikka että Helsingin seutu on ainoa alue Suomessa jossa kouluttamaton tai suomen kieltä taitamaton voi saada töitä, ovat aiheuttaneet asuntokuplan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. eemil kirjoitti 31.1.2017 kello 20:17

    R.Silfverberg: Oikeastaan elintarviketeollisuutemmekin on saman hengentuotteen aikaansaannos. Myykö suomalainen elintarvike nykyisinkään muualla kuin Venäjällä? No Ruotsissa ehkä mutta siinä kaikki!

    Kts: http://www.benecolusa.com/

    Versofood tekee härkistä ja kasvuodotukset ovat tällekin vuodelle kovat. Tänä vuonna alkaa Härkiksen vienti, Ruotsissa ja Norjassa on jo yhteistyökumppanit maahantuontia varten.

    Kts: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyljeksitysta-kaurasta-tuli-trendivilja/WeQTtdJX

    Kyllä ruokasektorillakin tapahtuu kehitystä, se vain ei ole kuluttajille riittävän tunnettua. Tosin valistunut kuluttaja pysyy ajan hermolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. JY kirjoitti 1.2.2017 kello 8:44

    R.Silfverberg:
    Oikeastaan elintarviketeollisuutemmekin on saman hengentuotteen aikaansaannos. Myykö suomalainen elintarvike nykyisinkään muualla kuin Venäjällä? No Ruotsissa ehkä mutta siinä kaikki!

    Viennin arvo 1/16-10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Ruotsi 240 milj.€
    Viro 109 milj.€
    Venäjä 93 milj.€
    Saksa 60 milj.€
    Alankomaat 52 milj.€
    Tanska 45 milj.€
    Ranska 38 milj.€
    Liettua 32 milj.€
    USA 31 milj.€
    Kiina 31 milj.€
    Muut 476 milj.€

    Alkoholijuomat on tästä 115 milj.€.

    http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html

    Mitä tuotekehitykseen tulee, niin onhan Valionkin tuotekehistys Helsingissä, vaikka viimeinenkin tehdas lähtee Vihdintien bulevardisoinnin myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. eemil kirjoitti 1.2.2017 kello 9:29

    Lisää esimerkkejä viennistä. Valio on rekisteröinyt Gefilus-tuotemerkin. Gefilus-tuotteiden valmistuslisenssejä ostaneista yrityksistä Valion Salonaho mainitsee Hollannin, Sveitsin, Espanjan ja Norjan.

    Venäjän kuluttajan ostovoiman ja tietoisuuden nousun mukana Venäjä on tärkeä ja kasvava vientikohde terveysvaikutteisten elintarvikkkeiden saralla .

    https://www.valio.fi/gefilus/

    Hyviä vientituotteita Suomelle olisivat Eeropekka Rislakin mukaan esimerkiksi sienet, marjat, villiyrtit, kala ja jopa poron sydämet, joita hamutaan japanilaisravintoloissa. Tällä hetkellä Suomen merkittävimmät teollisuuden vientituotteet ovat juustot, alkoholijuomat, muut maitovalmisteet ja voi sekä muut maitorasvat. Tärkeimpien vientituotteiden joukkoon nousevat myös makeiset ja suklaa.

    Suomalainen villiruoka on konsepti, jollaista maailmalla ei tällaisenaan löydy:

    http://www.elo-saatio.fi/villiruoka

    Suomalainen tuotanto on kalliimpaa kuin muualla ja senkin vuoksi vientinäkymät ovat haastavia. Terveystietoisuus on kuitenkin trendi , mikä vahvistuu sivistyksen ja elintason nousun myötä. Suomalainen tuotanto on kauttaaltaan puhdasta, eettistä ja ympäristövastuullista.

    Suomessa käytetään antibiootteja vain kuudesosa EU:n maiden keskiarvosta. Monessa muussa EU-maassa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille ehkäisemään tauteja ennalta. Eniten antibiootteja käytetään EU:n alueella Saksassa, Espanjassa ja Italiassa.

    Tuoreimpia vientikohteita on avattu Kiinaan. Atria Suomi Oy on saanut virallisen vahvistuksen sianlihan vientiluvan saamisesta Kiinaan. Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet Atria Suomen Nurmon tuotantolaitokselle laitoskohtaisen luvan sianlihan viemiseksi . Tämä päänavaus saattaa toimia sillanrakentajana myös muille elintarvikkeillemme pitkälle kehitettyjen jalosteiden muodossa. Nouseehan kiinalainen elintaso kovaa vauhtia, määrää on jo ennestään.

    Eikä tässä vielä kaikki, mutta aika ei riitä enempään.

    http://www.hyvaasuomesta.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. R.Silfverberg kirjoitti 2.2.2017 kello 15:45

    JY: Viennin arvo 1/16-10/16 1208 milj.€ (1 283 380 tonnia)

    Olisi kiva tietää elintarviketuonnin arvo sekä kotimaan kulutuksen arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus