Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

19.3.2016 · Aihe: Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka 

Missä kaksi voimayhtiöiden edustajaa tapaa toisensa, siellä marmatetaan siitä kaaoksesta, jonka tuulivoima on sähkömarkkinoille tuonut ja jota aurinkosähkö tulee vielä paljon pahentamaan.

Marmatus kannattaa lopettaa, koska tuuli ja ennen kaikkea aurinkoenergian käyttö on tulevaisuutta. Hyvin vaihtelevaan sähkön tuotantoon on vain varauduttava ja siihen, mitä se merkitsee sähkön hinnalle.

Sähkömarkkinoita on tasapainotettava

  1. Siirtokapasiteettia olennaisesti lisäämällä
  2. Kysynnän ohjauksella
  3. Luomalla täydentävää kapasiteettia vesivoimasta ja nopeasti säädettävistä polttoon perustuvista voimaloista.
  4. Mahdollisesti luomalla kapasiteettimarkkinat.

Sään mukaan vaihtelevan energiantuotannon ongelmat olisi lähes selätetty, jos siirtokapasiteettia olisi niin paljon, että koko EU pysyisi jatkuvasti samassa hinta-alueessa. Aina tuulee jossakin eikä kaikkialla voi olla pilvistä.

Siirtokapasiteetin rakentamisen pitäisi ottaa valtiolliseen ohjaukseen, koska nykyisen järjestelmän kannustimet ovat aivan pielessä. Siirtoyhteys tuottaa sitä paremmin, mitä isommat ovat alueiden väliset hintaerot, joten pullonkauloja kannattaa säilyttää.

Siirtoyhteyksien rakentaminen on kuitenkin niin kallista – ja Saksassa poliittisen vastustuksen vuoksi niin vaikeata – ettei yhtenäistä hinta-aluetta Euroopasta saada minun elinaikanani. On siis yritettävä selvitä alueellisesti voimakkaista tuotannon vaihteluista.

Kulutuksen ohjaus on olennaisen tärkeätä. Teollisuus on tiedostanut sähkön hinnan vaihtelun – myös ne, jotka omistavat omaa tuotantoa suoraan tai Mankala-periaatteella. Vaikka sähkön saa kiinteään hintaan, se kannattaa kuitenkin arvostaa pörssihintaan, koska voihan sen aina myydä.

Kotitalouskuluttajat ja palvelut tulisi saada mukaan. Tämän ensimmäinen edellytys on tuntikohtaisen hinnoittelun käyttöönotto, koska miksi kotitalous säätäisi kulutustaan, jos hinta on kiinteä. On syytä uskoa, että sähkön hinta tulee jatkossa vaihtelemaan vielä jyrkemmin kuin nykyisin ja myös erittäin kalliita tunteja (yli 1000 €/MWh) tulee olemaan samoin kuin tunteja, jolloin sähkön hinta on lähellä nollaa.

On paljon toimintoja, joissa kulutusta voi siirtää ainakin muutamalla tunnilla. Tämä edellyttää paljon älykästä teknologiaa. Sähköauton akkujen lataus, pakastin, kylpyhuoneen lattialämmitys ja moni muu sellainen voidaan sulkea kalliimpien tuntien ajaksi. Jos sähkö maksaa hetkellisesti kaksi euroa kilowattitunnilta, voi kuluttaja omallakin päätöksellään jättää saunan lämmittämisen väliin, kunhan hän tietää sähkön hetkellisen hinnan.

Suurten kulutushuippujen aikana sähkön hinnan tulee määräämään hinta, jolla kulutus vetäytyy pikemminkin kuin tuotannon marginaalihinta.

Säädettävän vesivoiman arvo tulee olemaan entistäkin suurempi. Meillä on pidetty pöhkönä Ruotsin ja Tanskan panostusta ailahtelevaan tuulivoimaan. Ruotsalaisille tuulivoima on kuitenkin säästettyä vesivoimaa.

Suomessa säädettävää vesivoimaa käytetään tuotannon siirtämiseen kesästä talveen. Jatkossa lyhytaikaisempi säätäminen sään mukaan tulee rinnalle. Siihenhän tarvitaan paljon pienempiä altaita.

Paineita tulee varmaankin siihenkin, että sellaisiakin voimaloita, joita nyt ei säädetä lainkaan, voisi säätää edes vähän. Saimaan pinta ei mitenkään hyppelehtisi, vaikka Imatran voimalaitoksen kohdalla vettä ajettaisiin joskus läpi vähän enemmän ja joskus vähän vähemmän. Kalastajat tosin eivät ilahdu kaloista nyt puhumattakaan.

Sähkö tullaan jatkossakin tekemään jotain hiilipitoista ainetta polttamalla. Tämä poltettava aine voi olla tietysti myös uusiutuvaa. Nykyisen kaltaisen pääomavaltaiset ja hyvän hyötysuhteet suuret ja kankeat voimalat väistyvät kevyiden ja helpommin säädettävien tieltä. Biokaasun hyviin puoliin kuuluu se, että se tekee mahdolliseksi voimalan erittäin nopean säätämisen. Myös maakaasuvoimalan taloudellisuus paranee suhteessa kivihiilivoimalaan saman säädettävyyden ansiosta.

Sähköä pitäisi pystyä panemaan talteen silloin, kun se on lähes ilmaista. Pumppuvoimaloita varmaankin tulee ja voihan sitä sähkön avulla nostaa jotain muutakin kuin vettä. Sähköllä voi tehdä myös synteettistä polttoainetta tai vaikka metaania.

Jotta hyvin halpa sähkö käytettäisiin järkevästi, pitäisi sen olla myös käyttäjälle halpaa. Verkkomaksujen ei pitäisi perustua siirrettyyn sähköön, vaan varattuun kapasiteettiin niin kuin datasiirrossa maksetaan nopeudesta eikä megatavuista. Sähkövero pitäisi muuttaa euromääräisestä prosentuaaliseksi – tai mieluummin luopua koko sähköveroista ja korvata se sähköntuotantoonkin kohdistuvalla hiiliverolla (tai paljon nykyistä kalliimmilla päästöoikeuden hinnoilla). Kun sähkön hinta on lähellä nollaa, sähkön tuotanto on päästötöntä, joten sitä oikeastaan pitäisi verottaakaan.

Kapasiteettimarkkinoita tarvitaan, jos kulutuksen säätäminen ei toimi. Jos joudutaan maksamaan sellaisen kapasiteetin ylläpitämisestä, jota käytetään ehkä sata tuntia vuodessa, näin tuotettua megawattintia kohden hinta muodostuu todella kovaksi – ehkä tuhansiksi euroiksi. Kulutuksen ohjaaminen tuntuu järkevämmältä.

 

Kommentit

93 Vastausta artikkeliin “Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat”

  1. Syltty kirjoitti 19.3.2016 kello 15:15

    “Jossain tuulee aina” ei ole validi argumentti, ainakaan jos tarkoitetaan että “jossain tuulee aina tarpeeksi”.

    Kun ei tuule.

    Australian materekaan ei ole tarpeeksi suuri, että siellä tuulisi aina. Siellä melkein 10% vuoden päivistä päivistä oli sellaisia, ettei _koko_ _mantereella_ tuule juuri ollenkaan. Yhtenä päivänä vuodessa koko mantereen tuulivoimatuotanto oli vain 2,7% nimellistehosta!

    EU:n pinta-ala on vain puolet Australian pinta-alasta, vaikka koko Eurooppa onkin suurempi.

    “Lets look at the distribution of low wind days. We can ask, for how many days was wind output below some level? For instance, we can find 29 days in which output was below 10% of capacity, and 127 days below 20% capacity. 127 days is, incidentally, pretty close to the number of weekends and annual leave of most Australians – Australian wind is obviously governed by Australian workplace awards!

    The plot below shows the number of days below a particular output level. Interestingly, the daily average power output never exceeded 75% of capacity, or 2810 MW, almost 1 gigawatt less than installed. The fleet was never totally becalmed, but the lowest recorded day in the year saw output of just 2.7%.”

    Käytännössä siis yhtenä päivänä vuodessa tuulivoima ei tuota yhtään mitään. Siihen päälle vielä yö, niin aurinkovoimakaan ei tuota mitään.

    Ei tämmöisten tuotantomuotojen varaan ole mitään järkeä rakentaa energiantuotannon runkoa.

    Tarkemmin Australian tuulivoiman tuotannosta:
    http://bravenewclimate.com/

    Mielestäni tämän täysin huuhaa-argumentin toistelu pitäisi lopettaa.

    Mitä tulee älykkäisiin sähköverkkoihin, niin ne ovat kalliita suhteessa säästöihin. Vaikea niitä on pelkästään säätöperusteisesti hankkia. Jos sähkö maksaa vaikka sen 1000e/MWh viitenä tuntina vuodessa, niin ei sen takia mihinkään automaatioon ainakaan kuluttajien kannata investoida. Todennäköisemmin käy niin että uusiutuvien aiheuttamat sähkökatkokset saavat ihiset investoimaan aggregaatteihin ja jos näin tehdään niin niihin voi sitten laittaa sitä säätöä.

    Tietenkin jos/kun IoT tulee kaikkialle, niin säädöt on helppo/halpa järjestää, kun sellainen ominaisuus tulee aina kaikkien laitteiden mukana ilman eri maksua. Ainut vaan että kaikenlainen tietotekninen säätäminen, häslääminen ja ongelmat räjähtävät käsiin kun pelkän tietokoneen ja puhelimen sijasta jääkaappi, pakastin ja lämmitysjärjestelmä on altis kaatuilemaan ja hyökkäyksille.

    Tässä muuten hyvä kirjoitus selkeällä grafiikalla tuuli- ja aurinkovoiman problematiikasta:
    http://jmkorhonen.net/2014/04/08/graphic-of-the-week-having-too-much-and-too-little-renewables-at-the-same-time/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  2. Esa Vakkilainen kirjoitti 19.3.2016 kello 15:17

    Muutosta, muutosta, muutosta, joku voittaa ja joku häviää joten ei se helppoa ole.
    Mikä saa markkinat investoimaan varavoimaan ja huippuvoimaan. Vapailla markkinoilla ei kannata investoida varmuuden vuoksi vrt. muutaman vuoden takainen pääsiäisen kanamunakriisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Syltty kirjoitti 19.3.2016 kello 16:25

    Esa Vakkilainen:

    Mikä saa markkinat investoimaan varavoimaan ja huippuvoimaan. Vapailla markkinoilla ei kannata investoida varmuuden vuoksi

    Tällä hetkellä energiamarkkinoilla ei kannata investoida yhtään mihinkään, ellei siihen saa tukea. Vielä vähemmän kannattaa investoida mihinkään vara- tai huippusysteemiin.

    Ei nykyhinnoilla kannata mikään, ei uusi tuotanto, ei varastointisysteemi, ei pumppuvoimala.

    Järjetön tilanne, markkinat on sotkettu aivan täydellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  4. Markku af Heurlin kirjoitti 19.3.2016 kello 17:38

    Imatranekosken vesivoimalan imellisteho 0 185 MW ja vuosituotanto 1000 GWh/a. keksimäääräinne tuotto siis on n 110 MW eli 62 % nimelistehosta.

    Olisi viisinta ksyysäsuorana firmasta, kuinka paljon voimaa käytetään säätövoimana. Kuinka paljon johtuu vesitilanteesta.

    Tarkistamattomien tietojeni mukaan turbiineja ei saa koskana täysin pysäyttää, koska niiden laakerointi perustuu jatkuvaan vesivoiteluun. Pysäyttäminen tyhjentäsi laakeroinnin vesipatjan. (Osittain samasta syystä linja.-autojen ja rekkojen moottoreita ei miellellään pysäytetä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 19.3.2016 kello 17:41

    Junorilla on talossaan it-serveeris, ja m. sen vuoksi aika tuhti automaattien aggregaatti. (Tuhtoi oli hintakin). Sitäö onkahdneskanvuoden aikan käyetty yhteensä 40 tuntia.

    i kW:n aggrgatati maksa siinä 400 e. muttase tuiotaa perin huonolaatuoista sähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Austrian kirjoitti 19.3.2016 kello 19:00

    Valitus johtuu osin siitä, että nykyisten omistajien laitokset pistetään pakettiin ja uudet tuotantomuodot voivat olla muiden toimijoiden kuin energiayhtiöiden omistuksessa…

    Siirtoliiketoiminnalle tai sähkönmyynnille ei ole väliä tällä asialla, muuten kuin myyjän hankinnan suojauksesta voi tulla kalliimpaa. Johdannaisten hinnat tuppaavat nousemaan kun niiden kohteiden hintavaihtelu lisääntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Jaze kirjoitti 19.3.2016 kello 19:40

    4. sukupolven fissio ja myöhemmin fuusio ovat energiantuottotapoja joilla on potentiaalia syrjäyttää kaikki muu maailmassa käytetty. Hullu pitää olla jos väittää että polttamiseen perustuva olisi tulevaisuuden(kin) tapa tuottaa sähköä. Polttamisella tuotettu energia tappaa vuorokaudessa yhtä monta ihmistä kuin Tshernobylin onnettomuus on tappanut!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  8. spottu kirjoitti 19.3.2016 kello 19:55

    Syltty: Ei tämmöisten tuotantomuotojen varaan ole mitään järkeä rakentaa energiantuotannon runkoa.

    Paitsi jos käytettävissä on helposti säädettävää sähköntuotantoa kuten pohjoismaissa. Kuten täältä voi nähdä, esimerkiksi tänään Tanskan tuulivoimatuotanto on vaihdellut välillä 77-2227 MW ja pelkästään Norjan vesivoimatuotanto välillä 14768-19399MW eli tuplasti Tanskan tuulivoiman vaihtelun verran. Jo nykyisillä, varsin vaatimattomilla siirtoyhteyksillä Tanskassa on jouduttu säätelemään fossiilista sähköntuotantoa ainoastaan n. 730MW verran.

    Pohjoismaisissa oloissa olisi pikemminkin järjetöntä olla rakentamatta tuulivoimaa olettaen että CO2-päästöjä halutaan pienentää. Kokonaan toinen kysymys on kuka sen maksaa. On tyhmää maksaa liikaa, kuten Suomen valtio ylimitoitettuine syöttötariffeineen, mutta minkäs teet kun politiikka ohjaa päätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  9. Kalle kirjoitti 19.3.2016 kello 20:29

    Siinä olet oikeassa, että aurinkoenergialla on tulevaisuutta, kunhan voimalat aikanaan saadaan ilmakehän ulkopuolelle, mutta tuulivoima on joitain erikoistapauksia lukuunottamatta kyllä vanhentunutta ja saastuttavaa teknologiaa jo valmiiksi. Siihen asti ydinvoima on järkevin ja puhtain vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. Anneli Silventoinen kirjoitti 19.3.2016 kello 23:01

    Kulutuksen ohjauksessa Osmo otti mielenkiintoisen esimerkin, saunan lämmityksen siirtämisen. Sehän onnistuu kyllä, jos asukkaalla on oma sauna. Mutta Suomessa liki puolet väestöstä asuu kerrostaloissa. Kerrostaloasuntoja on noin 1 300 000. En löytänyt tietoja saunallisista ja saunattomista asunnoista, mutta oletan, että noin miljoona asuntoa on ilman saunaa, joten niiden asuntojen asukkaat kylpevät yleensä taloyhtiön saunassa (jos saunovat). Eli vakiovuoroilla. Tästä herää kysymys, että olisiko tarkoitukenmukaista, että taloyhtiöt alkaisivat hinnoitella saunavuorot sen mukaan minkä hintaista sähkö on kunkin saunavuoron aikaan?
    Siinäpä oli optimointitehtävä perheille! Luulenpa, että isännöintitoimistojen käyttämät laskutusohjelmat ja vastikereskontran taipuminen on koetuksella. Millainen päätöksentekoprosessi olisi hinnoittelun suhteen? Voi niitä maallikkohallituksia, joille remonttien valmistelukin on vaikeaa, ja LED-lamppuihin siirtymisen kannattavuutta ei ymmärretä (ostetaan tärinänkestäviä hehkulamppuja varastoon – käyttöaika jopa 20000 t – ja käytetään niitä kunnes varastot loppuvat)
    Ajattelin vain tuoda lauantaisen saunaillan kunniaksi tällaisenkin näkökulman kulutuksen sääntelyn monimutkaisuudesta – saunominen kerrostaloissa. Hyvää kevätpäiväntasausta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Fidel kirjoitti 20.3.2016 kello 8:56

    ..eli tiivistetysti:
    1. Lisätään kustannuksia
    2. Lisätään kustannuksia
    3. Lisätään kustannuksia
    4. Lisätään kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  12. Sakke kirjoitti 20.3.2016 kello 9:06

    Eivätkö energian, eli sähkön siirtohäviöt kasva siirtoetäisyyden kasvun myötä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Aurinkotuuli kirjoitti 20.3.2016 kello 10:43

    OS: “Sähköllä voi tehdä myös synteettistä polttoainetta tai vaikka metaania.”

    Tuota voisi jatkokehitellä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuottamaa sähköä ei viedäkään valtakunnan verkkoon, vaan erillisiä johtimia pitkin lähimmälle voima-asemalle. Voima-asemalla sähkö muunnetaan metaaniksi tai vedyksi ja puskuroidaan varastoon. Varastosta sitä ainetta poltetaan sähköksi tasaisena ja hyvin ennakoitavana sähkövirtana. Tai ainetta kuskataan muualle käytettäväksi esim. autojen polttoaineena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 20.3.2016 kello 12:17

    “Jos sähkö maksaa hetkellisesti kaksi euroa kilowattitunnilta, voi kuluttaja omallakin päätöksellään jättää saunan lämmittämisen väliin, kunhan hän tietää sähkön hetkellisen hinnan.”

    Ainavalmis nimikkeellä myytävät kiukaat voi “ladata” edullisemmalla sähköllä, jolloin saunomishetkellä sähköä kuluu vähemmän.

    Me ekologiset ihmiset käytämme toki puukiuasta ja muutoinkin lämmitämme talon puulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Austrian kirjoitti 20.3.2016 kello 12:30

    Sakke:
    Eivätkö energian, eli sähkön siirtohäviöt kasva siirtoetäisyyden kasvun myötä?

    Toki,

    siksi paikallinen aurinko- ja tuulivoimatuotanto tukee hyvin systeemiä.

    Mutta monien investointien kannattavuuden taustalla on oletus että siirtomaksut ja sähkövero perustuisivat mitatun energian määrään eikä tehoon. Koko ajan on kiinteiden maksujen osuutta kasvatettu verkkopalveluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. T Berg kirjoitti 20.3.2016 kello 12:54

    Hienoa että energiajunturat lukevat tällaisia fiksujakin kirjoituksia! Tosin isoin motivaatio on usein kaiken uuden vastustaminen, mutta ei se mitään: “koirat haukkuu ja..”

    Olen suuren kansainvälisen sähköalan firman palveluksessa ja meillä (kuten kilpailijoillakin) kehitetään innolla ratkaisuja mm. uusituvan energian varastointiin ja energiatehokkuuteen. Kysyntä tuolla alalla on suurta ja erilaisia ratkaisuja on lukemattomia. Soininvaara osoittaa olevansa vielä vanhana miehenäkin hyvin perillä siitä mihin ollaan menossa. Muutos on nopea ja esimerkiksi TEM:ssä meillä suomalaisilla on vielä vaikeuksia ymmärtää mitä on tapahtumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  17. Timo Heikkilä kirjoitti 20.3.2016 kello 13:21

    Mitä mieltä Osmo Soininvaara on perusvihreänä, maisemasta jossa näkyy tuulimyllyjä? Entä lintujen ystävänä lintusilppureista? Entä mitä mieltä ihmisten huolesta omasta terveydestään myllyjen lähellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Syltty kirjoitti 20.3.2016 kello 16:04

    T Berg:
    Olen suuren kansainvälisen sähköalan firman palveluksessa ja meillä (kuten kilpailijoillakin) kehitetään innolla ratkaisuja mm. uusituvan energian varastointiin ja energiatehokkuuteen.

    En minä yhtään ihmettele, miksi alan X yritykset ovat aivan innoissaan, kun koko EU päättää kaataa määräämättömästi rahaa alalle X.

    Olisihan se vähän omituista jos säätöalan firmat eivät olisi innoissaan, kun koko sähköverkko ajetaan kuntoon, että jos joka ikiseen torppaan ei hommata kunnnon säätö/varastointijärjestelmiä, koko systeemi räjähtää käsiin. Todennäköiseti käy vielä niin että kun noita ei kannata kenenkään muuten asennuttaa, niin valtiot suurissa viisauksissaan käskevät kaikkia hankkimaan kalliit järjestelmät. Hyvä esimerkki on tämä innostus talojen energiansäästämiseen lisäämällä eristepaksuuksia. Suomen eristeteollisuus on ollut oikein mielissään ja ymmärtääkseni ihan mukana kehittelemässä säädöksiä siitä, kuinnka pitää lisätä eristeitä.

    MEidän suomalaisten muuten kannattaisi varmaan ajaa koko EU:n laajuista totaalista muovipussikieltoa. Sen jälkeen alkaisi paperipussit ja kartonki käymään kaupaksi ihan eri malliin kuin aikaisemmin.

    Kyllä mullekin passaa että valtion rahoilla rakennetaan Suomi täyteen kaiken maailman biotuotetehtaita ja energialaitoksia, olenhan mukana toimitusketjussa. Mutta ei siinä mitään järkeä ole…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  19. Syltty kirjoitti 20.3.2016 kello 16:22

    spottu: Paitsi jos käytettävissä on helposti säädettävää sähköntuotantoa kuten pohjoismaissa.

    Niin ja kun koko EU:n kaikki tuulivoimalat tuottavat 2,7% nimellistehosta, niin Norjan vesivoimalat kyllä hanskaavat koko EU:n sähkönkulutuksen ja myös huonoina vesivuosina?

    Kyllä Norja varmaan oman tuulivoiman voi niillä vesivoimaloilla säätää, mutta eihän se vesi nyt mitenkään voi riittää kaikille halukkaille.

    Ja mikään kulutuksen hienosäätö ei riitä tuollaiseen heiluntaan. Ainoa mikä käy, on fossiilinen voimalaitos. Eli rakennetaan X MW tuulivoimaa ja sitten aika suuren osan tästä kapasiteetista fossiilista varavoimaa.

    Tuulivoima maksaa tuotettuna 60 e/MWh ja siihen päälle tulee sitten vielä tämä supervahvistettu erityistehokas koko Euroopan kattava siirtoverkko, varavoimalaitokset ja kaiken mahdollisen ja mahdottoman säätäminen hinnan mukaan.

    Kun kaikki kulut laskee yhteen, niin kyllä Olkiluoto 3 ja Hanhikivi alkavat kummatkin kuulostamaan halvoilta ja yksinkertaisilta toteuttaa. Varsinkin kun ei tässä ole ikuisuutta aikaa odotella niitä maagisia säätöjärjestelmiä (kuten esimerkiksi halpoja sähköauton akkuja), kyllä ne pitäisi saada työn alle mieluiten nyt heti eikä vasta joskus 2030-luvulla.

    Ja kyllä sitä tuulivoimaa voi hyvinkin olla, mutta ei energiantuotantoa ole kyllä mitään järkeä aurinko- ja tuulivoimaan perustaa. Siinä käy niin että kun laskun hinta alkaa selviämään ja sattuu pari kunnon Euroopanlaajista sähkökatkosta, mennään taas toiseen äärilaitaan kun jotkut “nyt tämä ilmastonmuutosvouhotus seis”-porukat voittavat vaalit.

    “Tanskan tuulivoimatuotanto”

    JA Tanskako on muka hyvä esimerkki? Tanskahan ei ole päässyt dekarbonisaatiossa puusta pitkään, maan edistyksellinen energiantuotanto on kuitenkin keskimäärin hiilenmustaa eikä sieltä löydy säätöä. Tanskan säätövoimahan löytyy ymmätääkseni pääosin naapurimaista, joten sillä ei voi ratkaissa koko EU:n säätö-ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  20. Syltty kirjoitti 20.3.2016 kello 16:31

    En väitä etteikö olisi mahdollista rakentaa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan perustuvaa sähköntuotantoa. Ei kait siinä kun rakennetaan moninkertainen määrä tuuli- ja aurinkovoimalaoita ja rakennetaan sitten siihen rinnalle niin paljon varastointia kuin vain pystytään ja sitten tarpeeksi luotettavaa varavoimaa (vaikkapa kaasu/hiili/ydin).

    Se vain tulee niin kalliiksi, että polittinen tahto loppuu kesken paljon ennen projektin valmistumista. Esimerkiksi poliittisen tahdon loppumisesta voidaan ottaa Ruotsin päätös luopua ydinvoimasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  21. spottu kirjoitti 20.3.2016 kello 18:15

    Syltty: JA Tanskako on muka hyvä esimerkki? Tanskahan ei ole päässyt dekarbonisaatiossa puusta pitkään, maan edistyksellinen energiantuotanto on kuitenkin keskimäärin hiilenmustaa eikä sieltä löydy säätöä.

    Tanskassa tuotetaan suunnilleen 14TWh tuulivoimaa vuodessa, josta suuri osa korvaa suoraan hiililauhdesähköä. Kyllä tuo on ihan merkittävä luku, suuruusluokkaa 2/3 Suomen ydinvoimalla tuotetusta sähköstä. Se että säätövoima löytyy naapurimaista on topologian huomioiden aika luonnollista. Tietysti jos tanskalaiset olisivat rakentaneet vaikkapa neljä 1000MW ydinvoimalaa, olisi maan sähköntuotanto nyt täysin CO2-vapaata, mutta ajatus on poliittisesti epärealistinen.

    Se että ydinvoimalla saadaan dekarbonisaatiossa tuloksia keskimäärin pienemmillä kustannuksilla ei tarkoita sitä etteikö tuulivomaa kannattaisi rakentaa siellä missä se on järkevää eli esimerkiksi Norjassa ja sen naapurimaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Tapio kirjoitti 20.3.2016 kello 19:47

    Syltty:

    Olisihan se vähän omituista jos säätöalan firmat eivät olisi innoissaan, kun koko sähköverkko ajetaan kuntoon, että jos joka ikiseen torppaan ei hommata kunnnon säätö/varastointijärjestelmiä, koko systeemi räjähtää käsiin. Todennäköiseti käy vielä niin että kun noita ei kannata kenenkään muuten asennuttaa, niin valtiot suurissa viisauksissaan käskevät kaikkia hankkimaan kalliit järjestelmät.

    Itse asiassa sellaiset talo- ja asuntokohtaiset energiansäästöjärjestelmät, jotka hyödyntävät paikallisia lämpökapasiteetteja ja aikajoustoja, tulevat hyvin halvoiksi sitä mukaa kun esineiden internet saadaan standardisoiduksi ja käyttöön. Kattavuuteen menee toki aikaa, mutta eiväthän nykyaikaiset kodinkoneet yms. kestä kuin korkeintaan 10 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. JTS kirjoitti 20.3.2016 kello 19:49

    Jos omistan polkupyörän se haittaa auton käyttöäni ja lisää kuluja, koska en käyttäisi polkupyörään kaikkiin matkoihin. – Jotenkin näin se valitus aurinko- ja tuulivoimasta menee.

    Energiateollisuus on toki tunnettu vanhakantaisuudesta ja uudistushaluttomuudesta. Ideat ovat aika lailla hukassa ja myös halu katsoa eteenpäin. Luultavasti ala mullistuu ieman erilaisten toimijoiden ansiosta.

    Teknologiana tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat radikaalisti kehittyneet. Kiinnostuksella odotan alkaako ydinvoima jo olla kalliimpaa.

    Energiajärjestelmän kannalta on hyvä, jos tuotanto on monipuolista. Turve on isoin ongelma ja sen poltosta on päästävä eroon.

    Joka tapauksessa energiankulutuksen ajoituksen valinnan on tultava kuluttajalle kannattavaksi. merkittävin siinä on lämmitys – ja tyyliin “sallin laskea asuntoni lämpötilaa 2 astetta, jos sähkön hinta on yli 100 eur/MWh”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Touko Mettinen (nimimerkki) kirjoitti 20.3.2016 kello 20:05

    Tarvittais sellainen automatiikka tähän mun taloon, että mä voisin valita joko kilowattikaton tai eurokaton kulutukseen ja voisin etukäteen (ja halutessani myös reaaliaikaisesti käsin) määritellä, mitä sähkönkulutusta haluaisin ensisijaisesti vähentää. Alarmit kännykkään ja etäohjaus. Tietenkin insentiivinä olisi huippukulutuksen kalleus tai vaihtoehtoisesti se, että olisin halvan hinnan toivossa sitoutunut huippukulutuksen leikkaamiseen omalta osaltani. Suomalainen digiloikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. ij kirjoitti 20.3.2016 kello 20:49

    Mitä tehdä, kun stokastinen energia tuottaa kaiken energian joinakin hetkinä, eikä lainkaan muulloin? J. M. Korhosella erinomainen analyysi aiheesta. Tuolloin stokastista energiaa joudutaan elättämään tuotantotuilla, mutta niin joudutaan muunakin aikana käytettävää energiantuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 20.3.2016 kello 22:09

    Aurinkotuuli:
    OS: “Sähköllä voi tehdä myös synteettistä polttoainetta tai vaikka metaania.”

    Tuota voisi jatkokehitellä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuottamaa sähköä ei viedäkään valtakunnan verkkoon, vaan erillisiä johtimia pitkin lähimmälle voima-asemalle. Voima-asemalla sähkö muunnetaan metaaniksi tai vedyksi ja puskuroidaan varastoon. Varastosta sitä ainetta poltetaan sähköksi tasaisena ja hyvin ennakoitavana sähkövirtana. Tai ainetta kuskataan muualle käytettäväksi esim. autojen polttoaineena.

    Kiva ajatus. Mutta mikä on sen hyötsysuhde?

    Minä vain fundeeraantoista asiaa: (itä-) Suomen peltojen muuttamista energiaksvituotantoon. Masasr kuljetetaisiin laivoilla pitkin Saimaan kanavaa rannikon kaupunkehihin.

    Voipi olla, että olenkatsellut liikaa suomalaisia filmejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Ossi Saresoja kirjoitti 20.3.2016 kello 23:57

    “Siirtokapasiteetin rakentamisen pitäisi ottaa valtiolliseen ohjaukseen, koska nykyisen järjestelmän kannustimet ovat aivan pielessä. Siirtoyhteys tuottaa sitä paremmin, mitä isommat ovat alueiden väliset hintaerot, joten pullonkauloja kannattaa säilyttää.”

    Miten niin kannustimet ovat pielessä? Mitä pienemmät ovat alueiden väliset hintaerot, sitä vähemmän hyödyllistä (ei pelkästään vähemmän kannattavaa) olisi lisäsiirtokapasiteetti. Eikö hintamekanismi toimi tässä tapauksessa? Liittyykö asiaan ulkoisvaikutuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2016 kello 8:29

    Tuo ansaintalogiikka tarkoittaa, että verkkoyhtiön kannattaa synnyttää alueellisia hintaeroja, jättää siis tarpeelliset yhteydet vahvistamatta. Suomen ja Ruotsin välille kannattaiosi rakentaa 2000 MW siirtokapasiteettia lisää, jos ajateltaisiin kokonaistaloudellisesti, mutta kun se poistaisi hintaerot, se ei verkkoyhtiölle kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 21.3.2016 kello 0:01

    Sähköä pitäisi pystyä panemaan talteen silloin, kun se on lähes ilmaista. Pumppuvoimaloita varmaankin tulee ja voihan sitä sähkön avulla nostaa jotain muutakin kuin vettä. Sähköllä voi tehdä myös synteettistä polttoainetta tai vaikka metaania.

    Lämmön varastointi. Pelkästään Helsingin kaukolämpöverkko varaa jotain gigawattitunteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2016 kello 8:27

    Lämmön varastointi. Pelkästään Helsingin kaukolämpöverkko varaa jotain gigawattitunteja.

    Sähkövero estää sähkön käyttämisen kaukolämmön tekemiseen. Helvmpaa ajaa sähkö suoraan mereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. xyzzy kirjoitti 21.3.2016 kello 8:58

    Olipas höttöistä argumentointia.

    1. Siirtokapasiteetin lisäämisellä on rajansa. Siirtämisessä tapahtuu tappiota. Jos siirretään sähköä espanjasta suomeen, niin melkoinen osa sähköstä häviää lämpönä taivaalle. Ei realistista.

    2. Eli maksetaan tukiaisia jollekulle ettei hän tuota sähköä kuin silloin kun se sattuu sopimaan tuuli ja aurinko sähkön tuottajille?

    4. Siis tukias markkinat

    Onko vihreän energia politiikan tavoitteena luoda puhtaat tukias markkinat??

    Parasta on kun kaikki tukiaiset lopetetaan ja palataan markkinatalouteen. Silloin nämä tuulivoima ongelmat häviävät muutamassa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  32. Koti-isä kirjoitti 21.3.2016 kello 9:09

    Syltty:

    Käytännössä siis yhtenä päivänä vuodessa tuulivoima ei tuota yhtään mitään. Siihen päälle vielä yö, niin aurinkovoimakaan ei tuota mitään.

    Ei tämmöisten tuotantomuotojen varaan ole mitään järkeä rakentaa energiantuotannon runkoa.

    Mutta 364 päivänä tuottaa ja korvaa fossiilista tuotantoa.

    Ydinvoimaloillakin on huoltoseisokit, joiden aikana ne eivät tuota mitään.

    Harva asia on käytössä joka hetki vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi yksityiskäytössä olevat autot seisovat käyttämättöminä noin 95% ajasta ja silti lukemattomat suomalaiset omistavat auton eli harrastavat moista käsittämätöntä resurssien tuhlaamista.

    Mitä jos taotaan autoihin käytettävät resurssit kaasuturbiineiksi ja pyöritetään niitä se 5% ajasta kun ei tuule tai paista riittävästi. Samalla saadaan töitä Vaasaan Wärtsilän tehtaille ja sen alihankkijoille japanilaisten ja saksalaisten autotehtaiden sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. Rolle kirjoitti 21.3.2016 kello 11:54

    Koti-isä: Mutta 364 päivänä tuottaa ja korvaa fossiilista tuotantoa.

    Ydinvoimaloillakin on huoltoseisokit, joiden aikana ne eivät tuota mitään.

    Harva asia on käytössä joka hetki vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi yksityiskäytössä olevat autot seisovat käyttämättöminä noin 95% ajasta ja silti lukemattomat suomalaiset omistavat auton eli harrastavat moista käsittämätöntä resurssien tuhlaamista.

    Mitä jos taotaan autoihin käytettävät resurssit kaasuturbiineiksi ja pyöritetään niitä se 5% ajasta kun ei tuule tai paista riittävästi. Samalla saadaan töitä Vaasaan Wärtsilän tehtaille ja sen alihankkijoille japanilaisten ja saksalaisten autotehtaiden sijaan.

    Joo paitsi, että ne ydinvoimaloiden huollot tiedetään etukäteen, ja ajoitetaan tyypillisesti kesäaikaan, jolloin sähköntarve on matala.

    Autot ovat hiljalleen muuttumassa yhteiskäyttöisiksi kaupungeissa, missä tarve on hyvin ajoittaista. Onpa alalle tullut muutama firmakin, joiden kautta voi oman autonsa antaa yhteiskäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  34. Syltty kirjoitti 21.3.2016 kello 12:22

    spottu:Tietysti jos tanskalaiset olisivat rakentaneet vaikkapa neljä 1000MW ydinvoimalaa, olisi maan sähköntuotanto nyt täysin CO2-vapaata, mutta ajatus on poliittisesti epärealistinen.

    Tarpeellisen määrän tuulivoimaa rakenaminen on ihan yhtä lailla poliittisesti epärealistista.

    Tanska on nyt rakentanut yli 20 vuotta tuulivoimaansa mutta on silti dekarbonisaatiossa aivan lähtökuopissa, kun verrataan Suomeen, Ranskaan ja Ruotsiin, jotka kaikki ovat menneet suurella ydinvoimaosuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  35. Pete kirjoitti 21.3.2016 kello 12:22

    Tämä Oden blogikirjoitus osoittaa, että Vihreiden käsitykset energiapolitiikasta ovat suoraan sanottuna vaarallisia koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta silmällä pitäen!

    Alla vähän kritiikkiä Oden näkemyksiin.

    Kohta 1. Siirtokapasiteetin lisäys:
    On jokin raja siinä, kuinka kaukaa sähköä järkevästi pystyy siirtämään. Jos kapasiteettia Ruotsi-Suomi ja Norja-Ruotsi välillä saataisiinkin selvästi kasvatettua (kuka sen kustantaisi?), niin sehän vaan tarkoittaisi sitä, että hintataso paukkupakkasilla Ruotsissa ja Norjassa kasvaisi. Hehän varmaan ilahtuisivat tästä. Lisäksi Norjankaan vesivarannot eivät kauaa riittäisi kulutuksen ollessa huipussaan.

    Kohta 2. Kysynnän ohjaus:
    On totta, että kaikkien kannattaa ostaa sähkönsä tuntihinnoin. Yksittäiset sähkölämmitteisissä taloissa asuvat eivät kuitenkaan paljoa voi säästää lämmityksessä juuri silloin, kun lämmitysenergian tarve on suurimmillaan. Eli kysynnän ohjaus ei paljoakaan pysty pienentämään sähkön huippuhintaa tyynellä paukkupakkas-säällä.

    Kohta 3. Täydentävä kapasiteetti:
    Tosiaan Vuotoksen allas olisi rakennettava pikimmiten. Tällä tosin ei ole suurtakaan vaikutusta energiamarkkinatilanteeseen huippukulutuksen aikaan.

    Kohta 4. Kapasiteettimarkkinat:
    Tämä siis tarkoittaisi sähkömarkkinoiden entistäkin pahempaa sotkemista. Mielummin ei, kiitos vaan.

    On se vaan todellakin merkillistä ettei vihreille kelpaa paras ratkaisu energiapolitiikkaan, joka tuottaisi riittävän puhtaan kapasiteetiin ja vakaat markkinat. Siis ydinvoiman lisääminen. Sähkön tarve tulee kasvamaan kun sekä väestö että sähköautot lisääntyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  36. Syltty kirjoitti 21.3.2016 kello 12:33

    Osmo Soininvaara:
    Tuo ansaintalogiikka tarkoittaa, että verkkoyhtiön kannattaa synnyttää alueellisia hintaeroja

    Mutta eihän siirtoyhteyksistä ja kantaverkosta vastaava verkkoyhtiö Fingrid edes myy sähköä. Lisäksi Suomen valtiolla ja huoltovvarmuuskeskuksella on sen äänivallasta yli 50% eli siirtoverkot ovat jo valtiolliseessa ohjauksessa, ei sitä tarvitse enää vaatia.

    http://www.fingrid.fi/fi/sijoittajat/Osakkeet%20ja%20osakkeenomistajat/Sivut/default.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2016 kello 12:57

    Olen ymmärtänyt, et5tä verkkoyhtiöt saavat merkittävän osdan tuloistaan alueellisten hintaerojen perusteella. Suomi on yhtä hinta-aluetta, mutta Suomi ja Ruotsi eri aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko Nummelin kirjoitti 21.3.2016 kello 12:54

    Esimerkiksi yksityiskäytössä olevat autot seisovat käyttämättöminä noin 95% ajasta ja silti lukemattomat suomalaiset omistavat auton eli harrastavat moista käsittämätöntä resurssien tuhlaamista.

    Tyypillisesti ihmiset tarvitsevat autojaan samaan aikaan eli normaaleina työmatka-aikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Maaria kirjoitti 21.3.2016 kello 14:01

    Fingridin sivuilta: “Pullonkaulatuloja kertyy, kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen sähkön siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuloja siten, että

    pullonkaulatulot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh]

    Tämä perustuu siihen, että alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille.”

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/default.aspx

    Linkin takana on myös tietoa siitä, paljonko pullonkaulatuloja on kertynyt (51,2 milj. vuonna 2014) ja mihin ne on käytetty (kerrytetty rahastoa, joka rahoittaa infrahankkeita)

    Minun (hatara muistikuva, myönnetään) käsitys on, että siirtoverkkoyhtiöt eivät saa huomioida pullonkaulatuloja tai niiden menetystä arvioidessaan siirtoverkkoinvestointien kannattavuutta. Näin siksi, että muuten harvaa siirtolinjaa saataisiin näyttämään kannattavalta, jos annettaisiin kantaverkkoyhtiöiden katsoa asiaa vain omasta näkökantistaan eli osaoptimoiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2016 kello 14:06

    Maaria. Kiitos selvennyksestä. Vaikka siirtoverkkoyhtiöitä kuinka kiellettäisiin ajattelmasta omaa kannattavuuttaan pohtiessaan investointeja, jotenkin tuntuu, että riskinä on ajatella kuitenkin. Miksi niitä pullonkauloja muuten ylläpidettäisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ossi Saresoja kirjoitti 21.3.2016 kello 14:05

    Osmo Soininvaara: Tuo ansaintalogiikka tarkoittaa, että verkkoyhtiön kannattaa synnyttää alueellisia hintaeroja, jättää siis tarpeelliset yhteydet vahvistamatta. Suomen ja Ruotsin välille kannattaiosi rakentaa 2000 MW siirtokapasiteettia lisää, jos ajateltaisiin kokonaistaloudellisesti, mutta kun se poistaisi hintaerot, se ei verkkoyhtiölle kannata.

    Mistä tiedät, että toi 2000 MW lisäsiirtokapasiteettia olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa? Verkkoyhtiön ei tosiaan varmaan kannata rakentaa siirtokapasiteettia niin paljon, että hintaerot katoaisivat kokonaan. Mutta miksei tuo vain tarkoita, että niin suuri siirtokapasiteetti vain olisi kokonaistaloudellisestikin liian suuri? Miksei voiton maksimoiva kapasiteetti ole kokonaistaloudellisesti optimaalinen? Liittyykö asiaan jonkinlainen ulkoisvaikutus tai muu markkinahäiriö? Eikö jäljellä oleva hintaeron suuruus kerro siitä, kannattaako lisäkapasiteettia rakentaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. spottu kirjoitti 21.3.2016 kello 14:21

    Syltty: Tanska on nyt rakentanut yli 20 vuotta tuulivoimaansa mutta on silti dekarbonisaatiossa aivan lähtökuopissa, kun verrataan Suomeen, Ranskaan ja Ruotsiin, jotka kaikki ovat menneet suurella ydinvoimaosuudella.

    Tanskan sähkönkulutus 2014 oli 33,5 TWh. Samana vuonna Tanskan tuulivoiman tuotanto oli 13.1 TWh eli 39% kulutuksesta. Kannattaa huomata että tämä 13.1TWh dekarbonisaatio on syntynyt ilman omaa vesivoimaa oleellisesti tyhjästä kahdenkymmenen vuoden aikana, sähkömarkkinoilla joiden koko volyymi on vain neljäkymmentä prosenttia Suomen markkinoista. Samalla on luotu merkittävästi teollisia työpaikkoja ja osaamispääomaa. Tämä ei ole mitenkään vähäinen saavutus, ja lähtökohdat huomioiden pieni ihme. Tässä suhteessa Tanska kelpaa esikuvaksi.

    Jos tarinan konnia etsitään, ne löytyvät Ruotsin punavihreästä hallituksesta joka on populistisista syistä päättänyt uhrata suomalaisten ja saksalaisten sijoittajien (mukaanlukien Suomen valtion) rahat demonstroidakseen ydinvoiman vastaisuuttaan verottamalla Oskarshamnin ydinvoimalan hengiltä. Pelkästään tämä yksi päätös nollaa 70% Tanskan CO2-saavutuksista. Tuhoaminen nopeaa, rakentaminen hidasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Marko Hamilo kirjoitti 21.3.2016 kello 14:59

    Yksi iso ongelma on siinä, että talvella tarvitaan enemmän sähköä ja lämpöä kuin kesällä, ja aurinkoa taas saa käytännössä vain kesällä. Säätö yön ja päivän välillä tai parin päivän tuulisen ja pari päivän tuulettoman talviperiodin välillä on vielä mahdollista vaikka varaamalla sitä lämpöä kaukolämpöveden muodossa.

    Mutta se 6-9 kuukauden energianvarastointi on minusta se suurin ongelma jos auringolla on yhtään isompi rooli. Tuulivoiman ongelmat eivät ole niin suuria, mutta sitä lyhytaikaista säätökapasiteettia tuuliselta viikolta tyynelle viikolle pitäisi olla paljon.

    Synteettinen polttoaine joka valmistetaan elektrolyysillä lienee yksi vaihtoehto, mutta ei se pitkään aikaan ole taloudellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. Anonymous kirjoitti 21.3.2016 kello 15:04

    Koti-isä:

    Harva asia on käytössä joka hetki vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi yksityiskäytössä olevat autot seisovat käyttämättöminä noin 95% ajasta ja silti lukemattomat suomalaiset omistavat auton eli harrastavat moista käsittämätöntä resurssien tuhlaamista.

    Joukkoliikennevälineet ovat tuottavassa/kannattavassa käytössä lähinnä vain aamulla pari tuntia ja töistäpaluun aikana toiset pari tuntia. Lopun ajan ne tuhlaavat resursseja käsittämättömästi kun matkustajia on vain muutama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. Kalevi kirjoitti 21.3.2016 kello 15:10

    Pete:
    Jos kapasiteettia Ruotsi-Suomi ja Norja-Ruotsi välillä saataisiinkin selvästi kasvatettua (kuka sen kustantaisi?), niin sehän vaan tarkoittaisi sitä, että hintataso paukkupakkasilla Ruotsissa ja Norjassa kasvaisi. Hehän varmaan ilahtuisivat tästä. Lisäksi Norjankaan vesivarannot eivät kauaa riittäisi kulutuksen ollessa huipussaan.

    Tuo siirtoyhteys toimisi myös toiseen suuntaan. Jos meillä joskus olisi niin onnellinen tilanne, että sähköä riittää vientiin asti, Norja voi säästää vesivarantojaan.

    Pete:
    Yksittäiset sähkölämmitteisissä taloissa asuvat eivät kuitenkaan paljoa voi säästää lämmityksessä juuri silloin, kun lämmitysenergian tarve on suurimmillaan.

    Kulutusta voi siirtää eteenpäin – sitä enemmän, mitä massiivisemmasta rakennuksesta on kysymys. Jo puolen vuorokauden siirrolla voi olla suuri merkitys, koska pörssihinta saattaa olla päiväsaikaan moninkertainen yöhön verrattuna. Vesivaraajaa voi ohjata vastaavalla tavalla. Pitkäkestoisilla pakkasilla voidaan alentaa sisälämpöä ja käyttää aktiivisesti toissijaisia lämmönlähteitä (tulisijat).

    Pete:
    On se vaan todellakin merkillistä ettei vihreille kelpaa paras ratkaisu energiapolitiikkaan, joka tuottaisi riittävän puhtaan kapasiteetiin ja vakaat markkinat. Siis ydinvoiman lisääminen. Sähkön tarve tulee kasvamaan kun sekä väestö että sähköautot lisääntyvät.

    Eduskunta myönsi kaksi uutta ydinvoimalupaa jo vuonna 2010. Nyt on kuusi vuotta kulunut, TVO lyönyt hanskat tiskiin ja Fennovoima, no, ainakin päässyt lööppeihin. Insinöörin mielestä ydinvoima epäilemättä on ‘paras ratkaisu energiapolitiikkaan’ mutta empiria reaalimaailmasta kertoo muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. anonyymi kirjoitti 21.3.2016 kello 16:35

    Markku af Heurlin: Kiva ajatus. Mutta mikä on sen hyötsysuhde?

    Sähkö->vety->sähkö on parhaimmillaan jotain 40%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. Syltty kirjoitti 21.3.2016 kello 17:21

    spottu: Tanskan sähkönkulutus 2014 oli 33,5 TWh. Samana vuonna Tanskan tuulivoiman tuotanto oli 13.1 TWh eli 39% kulutuksesta. Kannattaa huomata että tämä 13.1TWh dekarbonisaatio on syntynyt ilman omaa vesivoimaa oleellisesti tyhjästä kahdenkymmenen vuoden aikana

    Pitäisikö tuosta olla jotenkin vaikuttunut? Olkiluodon nykyiset ydinvoimalaitokset tuottavat noin 15 TWh vuodessa. Kun kolmonenkin käynnistyy, niin 13TWh:n vuosituotannolla Olkiluodon yksiköt tuottavat yhteensä noin 28 TWh sähköä vuodessa. Ilman hiilidioksidipäästöjä ja vieläpä ilman valtion tukiaisia.

    Jos Tanska olisi päättänyt rakentaa saman määrän ydinvoimaa niin se olisi saanut ne halvemmalla ja nopeammin. En ymmärräm iksi hitaampi ja kalliimpi tapa on parempi? Onko meillä todellakin yllin kyllin aikaa tuhlattavvaksi?

    Mitä tulee varastointiin niin pitää muistaa että jos joku keskii halvan tavan varastoida energiaa, niin ei se edelleenkään tee tuulivoimasta halvempaa kuin ydinvoimasta. Ihan samalla tavalla voisi rakentaa paljon ydinvoimaa ja purkittaa ylimääräistä y-sähköä yöllä päivän käyttöä varten. Tarvisi vähemmmän sitä varastokapasiteettiakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  48. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 21.3.2016 kello 17:25

    Marko Hamilo:
    Yksi iso ongelma on siinä, että talvella tarvitaan enemmän sähköä ja lämpöä kuin kesällä, ja aurinkoa taas saa käytännössä vain kesällä. Säätö yön ja päivän välillä tai parin päivän tuulisen ja pari päivän tuulettoman talviperiodin välillä on vielä mahdollista vaikka varaamalla sitä lämpöä kaukolämpöveden muodossa.

    Mutta se 6-9 kuukauden energianvarastointi on minusta se suurin ongelma jos auringolla on yhtään isompi rooli. Tuulivoiman ongelmat eivät ole niin suuria, mutta sitä lyhytaikaista säätökapasiteettia tuuliselta viikolta tyynelle viikolle pitäisi olla paljon.

    Synteettinen polttoaine joka valmistetaan elektrolyysillä lienee yksi vaihtoehto, mutta ei se pitkään aikaan ole taloudellinen.

    Luonto tekee tätä aurinkoenergian varastointia biologisesti turpeeksi ja puubiomassaksi.

    Niiden käytöllä voi tasata energiantuotantoa kun ei paista tai tuule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Kalevi kirjoitti 21.3.2016 kello 21:11

    Kuntaliitoskuntalainen: Luonto tekee tätä aurinkoenergian varastointia biologisesti turpeeksi ja puubiomassaksi.

    Niiden käytöllä voi tasata energiantuotantoa kun ei paista tai tuule.

    Kyllä mutta luonto on tehoton, varsinkin jos tavoitellaan sähköenergiaa. Etelä-Suomessa suhdeluku on noin 330, eli 1m2 paneeli tuottaa saman kuin 330m2 metsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Maaria kirjoitti 21.3.2016 kello 21:14

    Osmo Soininvaara:
    Maaria. Kiitos selvennyksestä. Vaikka siirtoverkkoyhtiöitä kuinka kiellettäisiin ajattelmasta omaa kannattavuuttaan pohtiessaan investointeja, jotenkin tuntuu, että riskinä on ajatella kuitenkin. Miksi niitä pullonkauloja muuten ylläpidettäisiin?

    Koska se pullonkaulan poistaminen yleensä hyödyttää vain toista osapuolta, joka ei kuitenkaan halua maksaa uutta linjaa kokonaan omasta pussistaan. Toisella taas on usein omassakin verkossa investointeja tehtävänä. Ruotsin sisäisessäkin siirrossa on pullonkauloja, joita on joskus lievennetty siirtämällä vesisähköä pohjoisesta Suomeen ja etelästä takaisin Ruotsiin.

    Ruotsi->Suomi-siirtotarpeen ei koskaan pitänyt olla näin kova, koska Olkiluoto 3:n piti valmistua jo 2009. Silloin vielä ajateltiin, että sen jälkeen Suomi on yliomavarainen. Ja koska valmistumismääräaikaa siirrettiin aina pari vuotta kerrallaan, vaikutti aina siltä, että kolmas siirtojohto olisi valmistunut samaan aikaan kuin sen tarpeettomaksi tekevä voimalakin. Eihän kukaan sellaiseen investoi.

    Sähkömarkkina odottaa mielenkiinnolla, mitä tapahtuu alue-eroille nyt, kun Ruotsi-Liettua-Viro-Suomi-Ruotsi-rengasverkko on rakennettu. Täyttä tehoa sillä ei ole vielä ajettu, vasta testiajoja. Kapasiteetti Ruotsi-Liettua-linjassa ei toki ole kuin murto-osa Suomi-Ruotsi-linjojen summasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  51. spottu kirjoitti 21.3.2016 kello 22:31

    Syltty: Pitäisikö tuosta olla jotenkin vaikuttunut?

    Kyllä minusta on aina jotenkin hienoa kun asioita saadaan aikaan tyhjästä. Sillä aikaa kun Tanskassa on polkaistu käyntiin energia-alalle kokonainen teollisuudenhaara, on Suomessa lähinnä riidelty risupaketeista, tilattu ulkomailta avaimet-käteen ydinvoimalaprototyyppi joka ei vieläkään toimi, ja ajauduttu tuontiriippuvuuteen sähköntuotannossa.

    En ymmärrä miksi hitaampi ja kalliimpi tapa on parempi?

    Kun poliittiset realiteetit ovat mitä ovat, ja ydinvoimalan rakentaminen mahdottomuus, niin Tanskalle reaalinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa hiililauhdelinjalla. Tuulivoima on tätä merkittävästi parempi vaihtoehto. Saattaa olla jopa ydinvoimaa halvempi huomioiden että Norjassa on paljon käyttämätöntä säätövaraa.

    Mitä tulee varastointiin niin pitää muistaa että jos joku keskii halvan tavan varastoida energiaa, niin ei se edelleenkään tee tuulivoimasta halvempaa kuin ydinvoimasta.

    Käsittääkseni onshore-tuulivoiman ja ydinvoiman megawattihinta on keskimäärin aikalailla sama, sillä erotuksella että tuulivoimakapasiteetin hinta on ollut laskussa ja ydinvoiman nousussa. Nordpoolin alueella on ~50GW vesivoimaa, josta merkittävä osuus säädettävää. Käytännössä siis pohjoismaissa on tälllä hetkellä edullinen tapa “varastoida energiaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. Tuure Nyqvist kirjoitti 21.3.2016 kello 23:24

    Kolmen kuukauden sähkölaskussani 53,21€, pelkän verollinen energian osuus on vain 17,95€ ja 35,26€ on siis siirto- ja prusmaksuja.

    Toteutuneet ja jatkossakin toteutuvat siirtokustannusten korotukset kiihdyttävät ko. verkoista ja niiden kustannuksista vapautumista!

    Ja kun verkoista ja niiden kustannuksista vapaan energian osuus kasvaa merkittäväksi, verkon kasvavat kustannukset jakautuvat aina vain väheneville verkon tarvitsijoille. Ketkä haluavat jäädä näiden kasvavien kustannusten maksajiksi?

    Siispä, on jo nyt tuottoisaa sijoittaa uusiutuvien paikallisten häviöitä ja kasvavia kustannuksia aiheuttavista verkoista vapaiden, itsenäisten energiajärjestelmien kehittämiseen ja tuottamiseen.

    Luonnollisestikaan esim. Aurinkokennoja ei tulisi kylvää pelloille haitaksi ja kasvillisuutta varjostamaan, vaan hyödyllisesti vesikatteiksi ja vastaaviksi.

    Koska junat tarvitsevat sähköverkkonsa, savutetaan synergia-, energia-, kuljetus-, ja talousetuja suuntaamalla pääosa kaikesta rakentamisesta ratojen varsiin sijoittuviin nauhataajamiin.

    Osaltaan tämä buumi nostaa Suomen talouden roimasti plussalle ja kasvuun! Kukin pohtikoon vakavissaan, miten hyödynnämme tämän suurenmoisen mahdollisuuden mahdollisimman täysimääräisesti?

    Sijoittamalla näin järkevästi lopullisiin tulevaisuuden energiaratkaisuihin nykyisen halvan rahan aikana, saavutettava etu tekee muutoksesta vähintäänkin täysin ilmaisen, todennäköisesti hyvin tuottoisan.

    Kopioikaa ja jakakaa vapaasti, ei nääs käyväkkään yhtään pihtailemaan, että positiiviset meiningit eivät tarpeettomasti hidastu ja vitkastu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Käki kukkuu kirjoitti 21.3.2016 kello 23:41

    Sori vaan, mutta ei ole sellaista tilannetta, että koko Suomessa olisi täysin tyyntä.

    Suomi on yli 1000 km pitkä ja melkein 500 km leveä. Tästä pitkä pätkä on rannikkoa.

    Tuulivoimaa täytyy vain hajauttaa ympäri maata.

    Mutta kun juntti ei näe omaa napaansa pidemmälle, niin eihän se ymmärrä, että Lapissa ja Helsingissä on hyvin harvoin samanlainen sää.. Rannikosta ja sisämaasta puhumattakaan.

    Tuulivoimala on helppo pystyttää ja purkaa. Ei tule säteilevää jätettä ja suuren osan siitä voi kierrättää.

    On totaalisen surkuhupaisaa, että nyt kiireen vilkkaan perustetaan “maisemien suojelualueita”, jotta voitaisiin estää tuulivoiman lisärakentaminen siihen vedoten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.3.2016 kello 0:16

    “Kyllä mutta luonto on tehoton, varsinkin jos tavoitellaan sähköenergiaa. Etelä-Suomessa suhdeluku on noin 330, eli 1m2 paneeli tuottaa saman kuin 330m2 metsää.”

    Noh, metsää on 20 milj ha ja suota liki 10 milj ha.
    Eräiden mielestä turve pitäisi jättää varastoitumaan.

    Tyynen talvipäivän ongelmaa voidaan biomassalla tasata, mutta jos aurinkoisena tuulisena päivänä syntyy ylimääräistä sähköä, niin se on pyrittävä varastoimaan keinotekoisesti. Yksi tapa olisi typpilannoite, koska sen valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Typpilannoitteella voidaan kiihdyttää kasvien kykyä sitoa hiilidioksidia ja muodostaa biomassaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2016 kello 8:28

    Jotta väitteestä ei tule totta sitä jatkuvasti toitottamalla, todetaan nyt kuitenkin, että turpeen poltto lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta enemmän kuin kivihiilen polto. Kunhan päästöoikeuden hinta nousee jollekin realistiselle tasolle, turpeen kaupallinen poltto loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Pete kirjoitti 22.3.2016 kello 9:59

    Käki kukkuu:
    Sori vaan, mutta ei ole sellaista tilannetta, että koko Suomessa olisi täysin tyyntä.

    Täysin tyyntä ei tietenkään ole kaikkialla koskaan. Jos sinulle viime tammikuun olosuhteet ovat jo päässeet unohtumaan, niin palautetaanpa mieliin.

    Fingridin sivulta voi tarkastella, kuinka paljon energiaa tuulivoimalat tuottivatkaan:

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160131&showChart=1&showTable=0

    Eli vaikka täysin tyyntä ei kaikkialla ollutkaan, niin pahimpien pakkasten aikana tuulisähkön tuotanto oli alle kymmenesosa maksimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  57. Syltty kirjoitti 22.3.2016 kello 10:06

    Käki kukkuu:
    Sori vaan, mutta ei ole sellaista tilannetta, että koko Suomessa olisi täysin tyyntä.

    Sori vaan, mutta ei tuo tuulivoimatuotannoksi muutu toistelemalla.

    On totta että jossain tuulee aina, mutta kun se ei riitä että lippu vähän kääntyy, vaan pitää tuulla riittävästi.

    On usein tilanteita että koko Suomen tuulivoima tuottaa alle 10% nimellistehostaan. Johan sen huomasi tämän vuoden tammikuussa, jos vain seurasi Fingridin sivuilta tuotantolukemia. Voit käydä itse vaikka heti tarkistamassa tämän vuoden luvut:

    Minimituotantoteho tunnissa 26 MWh/h ja maksimi 833MWh/h, keskiarvo 283 MWh/h. Minimituotanto on siis alle kymmenesosa keskiarvosta ja maksimitehoon nähden 3%.

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160327&showChart=1&showTable=0

    Ja ei, ei tämä tästä paremmaksi muutu, vaikka tuulimyllyjä hajautettaisiin Suomen alueella, tämä on vain liian pieni alue.

    Eurooppakin on liian pieni alue. Pitäisi varmaan vetää HVAC-linjat Shangaista Euroopan kautta Afrikkaan saakka. Sitten varmaan alkaisi jo piisaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  58. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.3.2016 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:
    Jotta väitteestä ei tule totta sitä jatkuvasti toitottamalla, todetaan nyt kuitenkin, että turpeen poltto lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta enemmän kuin kivihiilen polto. Kunhan päästöoikeuden hinta nousee jollekin realistiselle tasolle, turpeen kaupallinen poltto loppuu.

    Totta, jos ei katsota pidemmälle.
    Kivihiilikaivos ei louhinnan jälkeen ala sitoa hiilidioksidia.
    Turvesuo alkaa sitoa turpeen noston jälkeen hiiltä. Joko uudelleen soistumalla tai jos vesitalous on “kunnossa” niin metsittymällä, ellei oteta maatalousmaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2016 kello 14:26

    Turve sitoo turpeen noston jälökeen hiitlä yhtä paljon kuin ennen turpeen nostoa. Suiksi sitä ei voi pitää päästöttömänä. Puun suhteen tilanne on toinen. Kypsä metsä on hiilitaseeltaan jokseenkin tasapainossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Eero Pere kirjoitti 22.3.2016 kello 11:00

    Kummallisinta on, että valtiovalta sallii sähkön myynnin vakiohinnalla ympäri vuoden, vaikka vallan hyvin tiedetään missä kohdin suurimmat päästöt lepäävät, eli talviarkipäivissä. Nuo päästö- ja hyötysuhde-erot näkyvät parhaiten sähköpörssin tuntihintanoteerauksissa seuraavalle päivälle. Niitä voi tarkastella esimerkiksi Fingridin mainiolla “Tuntihinta”-sovelluksella kaikille älypuhelimille. Esimerkiksi Motiva ei pysty energiansäästöneuvonnassaan lainkaan kiinnittämään huomiota siihen minkä hintaista sähköä ja mihin aikaan on säästetty. Se puhuu vain “energiansäästöstä vuositasolla” ja mittayksikkönä on yleensä vain “sähkölämmitetyn omakotitalon tai helsinkiläiskaksion vuosikulutus”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Rolle kirjoitti 22.3.2016 kello 12:22

    Käki kukkuu:
    Sori vaan, mutta ei ole sellaista tilannetta, että koko Suomessa olisi täysin tyyntä.

    Suomi on yli 1000 km pitkä ja melkein 500 km leveä.

    Sori nyt vaan, mutta kyllä on. Ihan tuulivoima-tuotannon tilastoja katsomalla helppo todeta.

    Tyypillisesti (tuuli) sää on juurikin sama p-e-akselilla ilmavirtausten liikkuessa l-i-suunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. TTK kirjoitti 22.3.2016 kello 14:53

    Osmo Soininvaara:
    Jotta väitteestä ei tule totta sitä jatkuvasti toitottamalla, todetaan nyt kuitenkin, että turpeen poltto lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta enemmän kuin kivihiilen polto. Kunhan päästöoikeuden hinta nousee jollekin realistiselle tasolle, turpeen kaupallinen poltto loppuu.

    Turve on märkää ja kypsymätöntä, huonoa kivihiiltä. Puuttuu vain sata miljoonaa vuotta kokoonpuristumista ja vesipitoisuuden laskua ylempien kerrostumien paineen alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. TTK kirjoitti 22.3.2016 kello 15:08

    TTK: Turve on märkää ja kypsymätöntä, huonoa kivihiiltä.

    Täydentävät perustelut: Turpeen hiili on jo olennaisesti poistunut biosfäärissä tapahtuvasta hiilen kierrosta. Jos turve määritellään uusiutuvaksi, ruskohiili ja kivihiili ovat myös uusiutuvia, ne syntyvät turpeesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  64. Koti-isä kirjoitti 22.3.2016 kello 15:38

    Syltty:
    Minimituotantoteho tunnissa 26 MWh/h ja maksimi 833MWh/h, keskiarvo 283 MWh/h. Minimituotanto on siis alle kymmenesosa keskiarvosta ja maksimitehoon nähden 3%.

    Jokainen tuulella tai auringolla tuotettu MWh on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

    Esimerkiksi Suvilahden aurinkovoimala on tänään ehtinyt jo tuottaa yhden MWh:n. Olisiko sekin ollut parempi tuottaa hiiltä tai maakaasua polttaen?

    Resurssien käytön näkökulmasta kaasuturbiinia voidaan käyttää kulutushuippujen ja tuotantonotkahdusten tasaamiseen aivan samalla tavoin kuin 95% ajasta käyttämättömänä seisovaa autoa satunnaisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 22.3.2016 kello 15:45

    TTK: Täydentävät perustelut: Turpeen hiili on jo olennaisesti poistunut biosfäärissä tapahtuvasta hiilen kierrosta. Jos turve määritellään uusiutuvaksi, ruskohiili ja kivihiili ovat myös uusiutuvia, ne syntyvät turpeesta.

    Mikä valitaan aikahorisontiksi. Viimeinen jääkausi oli 11000 vuotta sitten. Tämän jälkeen on meidän soiden turvekerrostumat syntyneet. Vastaavassa ajassa ei kivihiilimuodostuma uusinnu, jos ylipäätään sitä samaan kohtaan josta sitä nyt louhitaan muodostuu “milloinkaan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Tuulivaroitus kirjoitti 22.3.2016 kello 17:05

    Tuulivoiman rakentaminen on ollut jo vuoden pysähdyksissä Tanskassa kunnes suuri terveystutkimus sen vaaroista valmistuu. Helsinki on teettänyt konsulteilla tutkimuksen tuulivoiman soveltuvuudesta kaupunkiin. Konsultti raportoi mm. ei voida rakentaa aivan keskustaan kun tuulitukirahat eivät ole riittävän suuret. Risteilyturistit olivat ihmetelleet miksi Helsingissä ei ole tuulivoimaloita kun sitä heiltä Espan puistossa kysyttiin. Kyllä Helsinki ansaitsisi kymmenen www. vestas 8 MW game changer voimalaa. Aivan järjetöntä on sulkea CHP-laitos Helsingissä. Miksi vihreät ovat pilaamassa tuulivoimaloilla Suomen maisemat ja luonnon puhumattakaan siitä, että sallivat tuulivoiman rakentamisen liian lähelle asutusta? Päättäjät maksavat kovan hinnan tuulivoimaloiden melun aiheuttamista terveyshaitoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. JY kirjoitti 22.3.2016 kello 19:47

    Koti-isä: Jokainen tuulella tai auringolla tuotettu MWh on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

    Esimerkiksi Suvilahden aurinkovoimala on tänään ehtinyt jo tuottaa yhden MWh:n.

    Suvilahti on ollut käytössä 1.4.2015 lähtien. Se on tuottanut vuodessa (arvioidaan loput päivät 1MWh/pv eli 9 MWh) 258MWh. Tästä panelien vuokraajat ovat maksaneet 60720€. Jos arvioimme kWh hinnaksi 5 snt, tuotetun sähkön arvo on 12900€. kWh hinnaksi tulee varaajille 23,5 snt. Olisiko tämä sitä “ihanan kallista”.

    Ei ihme, että aiemmin kokonaan varatussa voimalassa on nyt 44 paneelia vapaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Syltty kirjoitti 22.3.2016 kello 19:53

    Koti-isä: Jokainen tuulella tai auringolla tuotettu MWh on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

    Eihän pointti ole ollenkaan se, syrjäyttääkö tuulivoima tai aurinko juuri nyt fossiilista vai ei.

    Kyse on siitä, että rahalla millä tuottaa MWh tuulella, tuottaa useamman MWh:n toteutettuna ydinvoimalla. Ja nopeammin. Jos aiotaan pysyä alle 2C lämpenemisen, alkaa olemaan kiire eikä minun näkemykseni mukaan tuulivoimalla eikä aurinkovoimalla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä tuohon tavoitteeseen.

    On aikamoista riskinottoa torjua suorilta käsin se ainoa tekniikka, jolla on saatu aikaan nyt tarvittavia päästövähennyksiä. Meillä ei ole toista maapalloa, jos tämä meneekin reisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  69. anonyymi kirjoitti 22.3.2016 kello 21:29

    Jaze: 4. sukupolven fissio ja myöhemmin fuusio ovat energiantuottotapoja joilla on potentiaalia syrjäyttää kaikki muu maailmassa käytetty.

    Noihin kannattaisi laittaa pelimerkkejä. Jos ei uuden kannattavan teollisuudenalan luomiseksi niin energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Kun vielä otettaisiin ydinjätettä vastaan korvausta ja säilytyskustannuksia vastaan ja käytettäisiin se energiantuotannossa, siitä saisi kivasti voittoa muuhun kotimaiseen teollisuuteen (ja tutkimukseen, koulutukseen, jne.) sijoitettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  70. Anonymous kirjoitti 22.3.2016 kello 22:15

    Tuulivaroitus:
    Risteilyturistit olivat ihmetelleet miksi Helsingissä ei ole tuulivoimaloita kun sitä heiltä Espan puistossa kysyttiin.

    Tämä on hyvin hämärä virke. Mitä tuo tarkoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. teekkari kirjoitti 23.3.2016 kello 0:54

    Syltty: Kyse on siitä, että rahalla millä tuottaa MWh tuulella, tuottaa useamman MWh:n toteutettuna ydinvoimalla. Ja nopeammin.

    Kyllä ydinvoiman tuotannossakin on omat ongelmansa.

    Jopa Kiina, jossa mikään “viherhippeily” ei ole raskaan teknologian esteenä, on raskaasti jäljessä ydinenergiahankkeidensa aikataulusta. Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa asennetaan paljon ydinvoimaa enemmän.

    Ydinvoimalla on oma osuutensa energiapaletissa, mutta missään tapauksessa se ei ole mikään helppo ja nopea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Tuuli- ja aurinkovoiman ylivoimaisena etuna on tekniikan yksinkertaisuus, mikä mahdollistaa ihan eri mittaluokan skaalautuvuuden.

    Näin pohjoismaalaisittain kannattaisi panostaa vesivoimaan tuuli- ja aurinkovoiman säätövoimana. Lisää patoja Ruotsin ja Norjan vuorille, ja siirtoyhteydet kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. TTK kirjoitti 23.3.2016 kello 4:24

    Kuntaliitoskuntalainen: Mikä valitaan aikahorisontiksi. Viimeinen jääkausi oli 11000 vuotta sitten. Tämän jälkeen on meidän soiden turvekerrostumat syntyneet. Vastaavassa ajassa ei kivihiilimuodostuma uusinnu, jos ylipäätään sitä samaan kohtaan josta sitä nyt louhitaan muodostuu “milloinkaan”.

    Turve, ruskohiili, kivihiili, kaikki ovat maa- ja kallioperään sitoutunutta hiiltä. Mitään näistä kaivamalla ja polttamalla ei saa kiihdytettyä hiilen sitoutumista ilmasta merkittävästi. Hiilidioksidin kierron ja sitoutumisen kannalta kyseessä ei siis ole samalla lailla uusiutuva energianlähde kuin puu tai muu biomassa.

    Hyvälaatuisen polttoaineen syntymiseen turpeesta menee kyllä se satakunta miljoonaa vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  73. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.3.2016 kello 8:43

    “Hyvälaatuisen polttoaineen syntymiseen turpeesta menee kyllä se satakunta miljoonaa vuotta.”

    Ehtii tulla useampikin jääkausi väliin pilaamaan tuon suunnitelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Tuulivaroitus kirjoitti 23.3.2016 kello 9:30

    Anonymous, risteilyturistivirke tarkoittaa, että tuulivoiman osalta ammattitaidoton konsultti kirjoittaa kaupungin kovalla hinnalla tilaamaan tutkimukseen tuollaista soopaa. Näillä tuulifirmojen tarkoitusperiä ajavilla ns.”tutkimuksilla” pyritään vaikuttamaan päättäjiin väärin perustein. Tuulivoimahan on Suomessa sähkömarkkinoiden ja energiahuollon kannalta haitallista, puhumattakaan terveys- ja ympäristöhaitoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  75. Syltty kirjoitti 23.3.2016 kello 9:59

    teekkari: Kyllä ydinvoiman tuotannossakin on omat ongelmansa.

    Totta ja aika pahoja ongelmia onkin.

    Muutenhan puolet ilmasto-ongelmasta olisi ratkaistu ja ajat sitten vahingossa, kun kaikkialla oltaisiin siirrytty ydinvoiman käyttöön.

    Jopa Kiina, jossa mikään “viherhippeily” ei ole raskaan teknologian esteenä, on raskaasti jäljessä ydinenergiahankkeidensa aikataulusta.

    Ydinvoiman ongelmia ovat älytön aloituskustannus ja sitä myötä järjettömän kokoluokan projektit. Aloitushinta on hyvin korkea ja OL3 osoittaa, että uuden reaktorin rakentaminen on vaikea ja monimutkainen projekti, etenkin kun niiden rakentaminen oli pitkään jäissä.

    Loput ydinvoiman ongelmista ovatkin sitten psykologisia ja lainsäädännöllisiä eli täysin itse aikaansaatuja.

    Ydinvoima ei kuitenkaan ole vielä valmista, nythän ydinvoimateollisuuden tuotantoputkeen on tulossa pienempiä, tehdasvalmisteisia reaktoreita. Näiden pitäisi olla passiivisesti turvallisia ja tarjota nopeammat ja halvemmat aloituskustannukset. Pitää toivoa näille projekteille kaikkea hyvää ja niitä odotellessa yrittää pärjätä niillä tuotteilla, joita jo on olemassa.

    Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa asennetaan paljon ydinvoimaa enemmän.

    Totta, megawatteina laskettuna tämä pitää täysin paikkansa. Sensijaan jos katsotaan megawattitunteja, niin vuonna 2015 uusiutuvan energian alhainen kapasiteettikerroin kiepsauttaakin ydinvoiman voitolle.

    Katso tarkasti kuvan käyriä vuodelta 2015. Ydinvoiman tuotanto kasvoi enemmän kuin tuulivoiman tuotanto, ydinvoima siis otti tuulivoimaa kiinni viime vuoden aikana. Muutenkin tuosta käyrästä näkee että ydinvoimaa voi rakentaa ihan yhtä nopeasti kuin tuulivoimaa ja itseasiassa sitä on täysin mahdollista rakentaa nopeamminkin, kuten 2015 osoittaa.

    http://reneweconomy.com.au/2015/wind-power-surges-past-nuclear-in-china-india-brazil-and-south-africa-68775

    (Euroopassa kukaan ei ole rakentanut tuulivoimaa nopeammin kuin aikoinaan Ranska ja Ruotsi ydinvoimaa)

    Tuosta kuvasta muuten näkee heti että tuulivoima on mennyt ydinvoiman tuotannossa ohitse vain ihan viime vuosina mutta ydinvoima on tällä hetkellä ottamassa tuulivoimaa kiinni. Ei ole perusteltua väittää, että ydinvoima olisi liian hidasta rakentaa. Jopa OL3 on käynnistyttyään rakennettu nopeammassa aikataulussa kuin Tanskan nykyinen tuulivoima.

    Ydinvoimalla on oma osuutensa energiapaletissa, mutta missään tapauksessa se ei ole mikään helppo ja nopea ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

    Pääongelma ilmastonmuutoksen torjumisessa on juurikin että helppoa, nopeaa ja halpaa ratkaisua ei ole olemassa. Jos homma olisi helppo, niin kyllähän sen jollain tuulivomiallakin hanskaisi. Mutta koska urakka on oikeasti jättimäinen, eihän pelkästään sähköntuotannon dekarbonisointi taida riittää, niin on mielestäni hullun hommaa tiputtaa kylmästi aivan ensimmäisenä yksi tehokas konsti pois työkalupakista.

    Se tie on varma lämpenemisen tie, koska tarvittavaa poliittista tahtoa kantaa 100% uusiutuvat-skenaarioiden kustannuksia ei löydy täältä, eikä sitä varmasti löydy myöskään kehittyvistä maista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  76. Timo Heikkilä kirjoitti 24.3.2016 kello 9:24

    uudestaan..

    Mitä mieltä Osmo Soininvaara on perusvihreänä, maisemasta jossa näkyy tuulimyllyjä? Entä lintujen ystävänä lintusilppureista? Entä mitä mieltä ihmisten huolesta omasta terveydestään myllyjen lähellä?
    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
    Suosittele: Thumb up 6

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. JTS kirjoitti 24.3.2016 kello 11:06

    Vihreät paikallisesti tunnetaan (typerästi kaavoitettujen) tuulvioimaloiden estäjinä. Tämä on suututtanut aika montaa tuuliyritystä.

    Tuulivoimalle on paikkansa niin energiajärjestelmässä kuin sijainnin puolesta. Siksi 80-luvulta alkanutta suunnilleen ilmastonmuutoksen kieltämisen kaltaista kummaa samaa toistavaa tuulivoiman vastustajien trollausta on aika tylsä lukea.

    Tolkun edistäminen on vaativaa puuhaa.
    Jos näitä keskusteluja ilman taustoja seuraisi niin Suomessa kaikki on aina vihreiden syytä. Sitä se politiikka on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. Jani kirjoitti 24.3.2016 kello 12:06

    Liittyen kysynnän ohjaukseen. Fingridillä ei edelleenkään ole mitään järkevää sivustoa tai APIa, josta tuntikohtaisen pörssihinnan saisi helposti (koneellisesti) haettua. Tätä tietoa tarvitaan, jotta voidaan yleensä toteuttaa kysynnän ohjausta. Tätä asiaa ovat tuskailleen monet, jotka haluaisivat rakentaa itselleen järjestelmän, jossa esimerkiksi käyttöveden lämmitystä ohjattaisiin pörssihinnan mukaan.

    Tiedot saa haettua Nordpoolin sivuilta, mutta siellä tieto on hankalasti piilotettu taulukkomuotoiseen sivuun.

    Fingridin ainoa anti asiassa on Tuntihinta-sovellus, jonka voi ladata kännykkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  79. Esite kirjoitti 24.3.2016 kello 12:21

    Syltty: Ilman hiilidioksidipäästöjä ja vieläpä ilman valtion tukiaisia.

    Ydinvoima ei ole vailla hiilidioksiidipäästöjä. Hyvin pienet ne ovat mutta niitä kuitenkin on.

    Suuren onnettomuuden riskit on ulkoistettu valtiolle, niitä ei kanna mikään firma. On äärimmäisen epätodennäköistä, että kajahtaa mutta jos kajahtaa, niin riskejä ei kanna firma vaan me kaikki, käytännössä valtio(t). Tiedätkö paljonko maksaisi “kaikenvaravakuutus” joltain vakuutusyhtiöltä ostettuna Suomessa olevalle ydinvoimakapasiteetille? Minä en tiedä mutta kiinnostaisi kyllä tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Syltty kirjoitti 24.3.2016 kello 16:01

    Esite:Tiedätkö paljonko maksaisi “kaikenvaravakuutus” joltainvakuutusyhtiöltä ostettuna Suomessa olevalle ydinvoimakapasiteetille?

    Minä voin mielelläni myydä sen vaikkapa 50 000 euron vuosihinnalla 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2016 kello 16:31

    Minä taas voisin myydä sinulle London Bridgen samalla summalla., Pääsisit ihan ilmaiseksi London Bridgen omistajaksi ja kansalaiset voisivat nukkua yönsä rauhassa, kun sinä turvaat ydinvoimalat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. anonilli kirjoitti 24.3.2016 kello 19:21

    JTS: Jos näitä keskusteluja ilman taustoja seuraisi niin Suomessa kaikki on aina vihreiden syytä.

    Kannatan ydinvoiman käyttöä, mutta pääongelma on ollut se, että poltetaan fossiilisia kuin viimeistä päivää. En ymmärrä sitä, että ydinvoimaa pitää vastustaa aina ja tilanteesta riippumatta, mutta ydinvoimalla pitäisi olla kannattajansakin, ja jos nämä ovat täysin kädettömiä, niin ei se ole vihreiden vika, vaan ihan toisten puolueiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. anonilli kirjoitti 24.3.2016 kello 19:23

    Syltty: on mielestäni hullun hommaa tiputtaa kylmästi aivan ensimmäisenä yksi tehokas konsti pois työkalupakista

    Aloitamme kilpajuoksun ihmiskunnan henkiinjäämistä uhkaavan lämpenemisen kanssa ampumalla itseämme jalkaan, koska syyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. anonilli kirjoitti 24.3.2016 kello 19:28

    Syltty: On aikamoista riskinottoa torjua suorilta käsin se ainoa tekniikka, jolla on saatu aikaan nyt tarvittavia päästövähennyksiä. Meillä ei ole toista maapalloa, jos tämä meneekin reisille.

    Kukaan ei vain tunnu ottavan tätä tosissaan. Äärimmäinen epäluulo uusia teknologioita kohtaan vaihtuu rajattomaksi tekno-optimistimiksi, kun sillä saadaan pönkitettyä omia mielipiteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Vinha Perä kirjoitti 24.3.2016 kello 20:54

    Seuraava tutkimus aiheesta osui silmiini:

    Malcolm Keay: Electricity markets are broken – can they be fixed? Oxford Institute for Energy Studies, January 2016
    https://www.oxfordenergy.org/publications/electricity-markets-are-broken-can-they-be-fixed/

    Siinä on käsitelty seuraavia vaihtoehtoja:

    1. Drop support for particular low carbon sources
    2. Central planning and control of the system
    3. Refine energy only markets (introduce capacity mechanisms, improving balancing markets)
    4. Introduce more flat rate or demand-related elements into pricing
    5. Transactive pricing
    6. Investment markets
    7. The two-market solution (‘as available’ power, ‘on demand’ power)

    Yhteenvedossa kuitenkin todetaan että niissä kaikissa on ongelmia eikä konsensusta ole siitä mikä pitäisi valita.

    Kapasiteettimarkkinoista todetaan että niiden ongelma on se että ei ole mitään takeita siitä että hallitukset tai viranomaiset osaisivat asettaa hinnat oikein. Esimerkkinä nyt vaikka tuulivoiman syöttötariffi Suomessa, jota ei voida muuttaa vaikka se ilmeisestikin on liian antelias.

    Lainaus tutkimuksesta:
    “The introduction of capacity markets is the main focus of current discussions on electricity market reform. But there is good reason to believe that such markets are not the best way forward in the longer term (though they may be necessary to ensure security in the shorter term). The underlying problem is that with capacity markets, decision-making is transferred to governments or suppliers – their decisions are inevitably essentially arbitrary (at best) or politically motivated (at worst). Capacity markets arguably represent a sort of market failure – in normal markets reliability is a matter for consumer choice; consumers can decide to pay a premium, or not, for security of supply (for instance, buying a more expensive but more reliable car) or for ‘on demand’ supply (for instance, paying a higher price for flexible travel bookings) and can decide for themselves when the price has gone too high (for instance, buying goods when on offer or in season).”

    Jokin ratkaisu tähän kuitenkin tarvitaan, vaikka sitten epäoptimaalinen. Sekin on parempi kuin ei mitään ratkaisua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  86. Krtek kirjoitti 25.3.2016 kello 22:07

    Syltty:
    JA Tanskako on muka hyvä esimerkki? Tanskahan ei ole päässyt dekarbonisaatiossa puusta pitkään, maan edistyksellinen energiantuotanto on kuitenkin keskimäärin hiilenmustaa eikä sieltä löydy säätöä. Tanskan säätövoimahan löytyy ymmätääkseni pääosin naapurimaista, joten sillä ei voi ratkaissa koko EU:n säätö-ongelmia.

    Naapurimailla nimenomaan pitäisi ratkaista koko EU:n säätö-ongelmat. Se on ainoa tapa jatkaa nykyisen kapasiteetin käyttöä: toisaalta jakamalla jaettu säätövoimaresurssi, toisaalta hintamekanismia käyttäen saada aikaan myös naapurimaissa kysynnän hintajoustoa.

    Dekarbonisaatiossa Tanska on sentään pidemmällä kuin Suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Syltty kirjoitti 26.3.2016 kello 6:41

    Krtek: Naapurimailla nimenomaan pitäisi ratkaista koko EU:n säätö-ongelmat.

    Eivät uusiutuvien säätö-ongelmat tuolla ratkea, koska EU on liian pieni alue.

    Yksi vaihtoehto voiso lla että kaikki pitävät yllä suurta määrää fossiilista varavoimaa, mutta eihän se ole mikään oikea ratkaisu.

    Dekarbonisaatiossa Tanska on sentään pidemmällä kuin Suomi.

    Sieltä jos otetaan sähköntuotantoon mallia niin päästöt kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  88. TA kirjoitti 26.3.2016 kello 17:33

    Nähdäkseni ainakaan vanhassa kantaverkkotoiminnan valvontamallissa (vuoden 2015 loppuun) pullonkaulatuloilla ei ollut merkitystä Fingridin tulokseen, sillä ne rinnastettiin muihin tuottoihin. Se tarkoittaa sitä, että jos Fingrid sai x miljoonaa euroa pullonkaulatuloja valvontajakson aikana, joutui se pienentämään kantaverkkoasiakkailta perittyjä siirtomaksuja vastaavalla summalla. Uudessa valvontamallissa tuloja käsitellään eri tavalla, mutta uudessakaan mallissa tulot eivät mielestäni ainakaan pidemmällä aikavälillä ole puhdasta liikevoittoa?

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2016-20231

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2012-2015

    Uuden siirtoyhteyden rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille taitaa olla enemmän ruotsalaisista kiinni kuin Fingridistä. On myös muistettava, että siirtoyhteys ei toimi vain rakentamalla lyhyt roikka Tornionjoen yli, vaan toimiva yhteys voi vaatia satoja kilometrejä voimajohtoa molemmin puolin rajaa.

    Siirtoyhteyden kansantaloudellinen kannattavuus voi olla mielenkiintointen laskutehtävä, kun otetaan huomioon, että rakennettava uusi tuotanto on subventoitua. Jos yhteys on Suomen kannalta järkevää, niin onko se sitä Ruotsin kannalta? Menisikö Ruotsissa enemmän vai vähemmän verotuloja tuotantotukiin, jos sähköä vietäisiin entistä enemmän Suomeen?

    Ossi Saresoja: Mistä tiedät, että toi 2000 MW lisäsiirtokapasiteettia olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa? Verkkoyhtiön ei tosiaan varmaan kannata rakentaa siirtokapasiteettia niin paljon, että hintaerot katoaisivat kokonaan. Mutta miksei tuo vain tarkoita, että niin suuri siirtokapasiteetti vain olisi kokonaistaloudellisestikin liian suuri? Miksei voiton maksimoiva kapasiteetti ole kokonaistaloudellisesti optimaalinen? Liittyykö asiaan jonkinlainen ulkoisvaikutus tai muu markkinahäiriö? Eikö jäljellä oleva hintaeron suuruus kerro siitä, kannattaako lisäkapasiteettia rakentaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2016 kello 21:41

    Suomi on samaa hinta-aluetta, joten Fingrid ei voi saada pullonkaulatuloja Suomen sisältä. Sitä en tiedä Mikä on Fingridin rooli Suomen ja Ruotsin välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Veikko Kekkonen kirjoitti 26.3.2016 kello 18:32

    Vinha Perän kommentissa on kyllä vinha perä, pohjoismainen Energy-only energiamarkkinakonsepti ei kertakaikkiaan toimi, varsinkin kun muut rinnakkaiset ohjausjärjestemät sotkevat loputkin. Vaikka energy-only teoriassa karkealla tasolla toimii oikein ja optimaalisesti, käytännössä ei koskaan olla siinä optimaalisen kapasiteettirakenteen tilanteessa. Jos markkinahinta painuu liian alas, kestää tolkuttoman kauan, ennen kuin mihinkään uuteen investoidaan. Ja jos markkinahintataso on liian korkea, ei tuottajakartellien kannata tehdä asialle mitään.

    On selvä, että jonkinlainen kapasiteettikomponentti tarvitaan energiakomponentin lisäksi. Mutta kuten edellä moni on todennut, mitään ihanteellista ratkaisua ei olla vielä keksitty eikä ilmeisesti keksitäkään. Venäjällä on aika perusteelinen kapasitettimarkkinaratkaisu, mutta sen käytännön toimivuutta ei vielä ole kunnolla testattu ja kalliiksikin sitä on moitittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Marko Hamilo kirjoitti 31.3.2016 kello 12:29

    Osmo Soininvaara:
    Turve sitoo turpeen noston jälökeen hiitlä yhtä paljon kuin ennen turpeen nostoa. Suiksi sitä ei voi pitää päästöttömänä. Puun suhteen tilanne on toinen. Kypsä metsä on hiilitaseeltaan jokseenkin tasapainossa.

    Tämä on vanhentunut käsitys. Sekä turpeen että puun hiilipäästöt vaihtelevat suon ja metsän tyypin mukaan sekä tarkastelun aikajänteen mukaan. Osa soista on päästölähteitä ja tällaisten soiden kohdalla turpeennosto sekä metsitys tuottaisi jotain hiilipäästöiltään maakaasuun verrattavaa polttoainetta. Kantojen polttaminen ei ole paljon puhtaampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Eija kirjoitti 10.5.2016 kello 8:29

    Eikö silloin yleensä tuule enemmän kun on pilvistä? Kenties tuotanto siirtyy takaisin pienvoimaloihin, jotka yhdistävät monipuolisesti energiatuotannon tuulelle, auringolle ja metaanille biojätteestä. Paikallisuus myös poistaisi sähkönsiirron ongelmia jos suurin osa energiasta voitaisiin tuottaa paikallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  93. spottu kirjoitti 12.6.2016 kello 14:11

    Nyt kun kohta puolet vuodesta 2016 on kulunut, vaikuttaisi siltä että sähkömarkkina on normalisoitumaan päin sikäli ettei Nordpoolissa hintatasoa kulutuspiikkejä lukuunottamatta määrää niinkään kulutus, vaan tuotanto eli ne tuottajat joilla on määräävä markkina-asema.

    Sähkön systeemihinta on (kuukausitasolla) noussut yhtäjaksoisesti helmikuusta/2016 asti, ja viikkokeskiarvo 23/16 on korkeimmillaan sitten tammikuun pakkasviikkojen. Sähkön hinta siis nousee säiden lämmetessä ja kulutuksen pienentyessä. Juuri nyt viikkohinta on 75% edellisvuotta korkeampi, keskimäärin nousu on toki maltillisempaa, 10-20%.

    Bulkkituotannossa keskeisin tapa vaikuttaa hintatasoon on supistaa tuotantoa. Sähkömarkkinoilla tämä tarkoittaa konkreettisesti että kaikille toimijoille on eduksi palauttaa asetelma jossa fossiilinen tuotanto on marginaalissa.

    Tuotannon rajoittaminen tarkoittaa käytännössä ydinvoiman tuotannon rajoittamista Ruotsissa. Talvipakkasilla ydinvoimaa tuotetaan Ruotsissa enimmillään 8268MW teholla, alimmillaan teho oli kesäkuun alussa 3542MW eli noin 43% huipputehosta, ja tällä hetkellä 49% huipputehosta. Luku ei selity pelkästään huoltoseisokeilla.

    Tälläkin hetkellä ollaan sikäli hassussa tilanteessa että Tanskassa valtaosa sähköntuotannosta on fossiilista, mutta silti sähköä viedään Tanskasta Ruotsiin melkein 1000MW teholla. Liettuassa sähkön hinta on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, mutta silti Ruotsi-Liettua -siirtoyhteys on vailla käyttöä. Suomi-Ruotsi -siirtoyhteyksissä olisi hyvin tilaa, ja samaan aikaan Suomessa tuotetaan fossiilista sähköä 2500MW teholla.

    Tätä taustaa vasten kolmikon Fortum, Statkraft ja Vattenfall vaatimus: “Yhtiöiden mielestä on tärkeää, että EU:n ilmastopolitiikka kehitetään paremmin vastaamaan Pariisin sopimuksen henkeä.” on hauska. Ilmastopolitiikan henki on saada ilmaston lämpeneminen loppumaan, mutta määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden on edullista sopivasti rajoittaa CO2-vapaan ydinvoiman tuotantoa jolloin se korvautuu fossiilisella sähköntuotannolla.

    Ollaan ilmastopolitiikan tavoitteiden suhteen aika nurinkurisessa tilanteessa jos tuulivoiman lisääminen Nordpoolissa johtaa siihen että ydinvoiman tuottajien kannattaa vastata rajoittamalla tuotantoa sähkön hintatasoa tukeakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus