Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa

Kielletään kytkykauppa, jossa uustuotantoalueilla autopaikkojen kustannukset on sälytetty osaksi asunnon hintaa. Kytkentä nostaa asuntojen hintoja, lisää autopaikkojen kysyntää ja siirtää autoilun kustannuksia autottomien maksettavaksi. Lakia asunto-osakeyhtiöistä täsmennetään siten, että vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa yhtiö omistaa autopaikat, paikkojen vuokraoikeus on huutokaupattava kerran vuodessa, jotta asukkaita ei saatettaisi eriarvoiseen asemaan keskenään.

On tullut vakiintuneeksi käytännöksi toteuttaa asuntoalueilla autopaikkojen rakentaminen niin, että autopaikan hinta maksetaan osana asunnon hintaa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa autopaikat on laitettava maan alle, autopaikan hinnaksi tulee 20 000 – 50 000 euroa tai peräti 80 0000 euroa, jos joudutaan menemään pohjaveden pinnan alapuolelle.

Jos autopaikkoja on kaksi paikkaa kolmea asuntoa kohden, kaikki maksavat autopaikasta yhtä paljon, mutta vain osa asukkaista saa paikan itselleen.

Lailla tulee yksikäsitteisesti kieltää asunnon ja autopaikan kytkykauppa. Jotta tässä ei sotkeuduttaisi lillukanvarsiin, rajana voisi olla vaikkapa tapaukset, joissa autopaikan kustannukset nostaisivat asunnon hintaa yli 100 €/m2.

Yleensä kalliit autopaikat vuokrataan nimellistä vuokraa vastaan. Tämä saattaa osakkaat eriarvoiseen asemaan keskenään. Käytäntö voidaan jo nyt tulkita asunto-osakeyhtiölain vastaiseksi, mutta asiaa selventäisi, jos se kiellettäisiin laissa yksiselitteisesti. Niinpä asunto-osakeyhtiölakiin tulee kirjata, että autopaikat on kerran vuodessa huutokaupattava asukkaiden kesken, jos niitä ei riitä kaikille halukkaille.

Kun autopaikat jaetaan käytännössä ilmaiseksi, ne loppuvat yleensä kesken. Ne riittäisivät hyvin, jos autopaikasta joutuisi maksamaan kustannuksia vastaavasti ylläpitokulut lisättynä realistisilla pääomakuluilla, sillä onhan uusilla alueilla autopaikka yleensä kalliimpi kuin auto. Tällöin vähän autoa tarvitsevat luopuisivat auton omistamisesta ja päätyisivät vuokraamaan auton silloin, kun sitä tarvitsevat. Kun autopaikkoja tarvitaan vähemmän, rakentamisen kokonaiskustannukset alentuisivat.

Kommentit

269 Vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa”

  1. Mikko kirjoitti 16.8.2014 kello 10:49

    Poistetaan samalla lainsäädännöstä vaatimus autopaikan ja asuintontin yhteenkytkennästä eli maankäyttö- ja rakennuslain 156§ (alla).

    156§ Autopaikkojen järjestäminen

    Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä.

    Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.

    Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 42

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 11:20

    Kun sanon, että pitää muttaa lakia, tarkoitan, että lakia pitää silloin muuttaa.
    Laki tosin puhuu tarpeellisesta määrästä autopaikkoja. Aika hyvä määritelmä tarpeelliselle määrälle on määrä, joka halutaan ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hupsis kirjoitti 16.8.2014 kello 10:58

    Kannatetaan, kunhan sitten elätte politiikkanne seurauksien kanssa ja itku lapsiperheistä ja veronmaksajien katoamisesta lopetetaan.

    Eikä mitään verotulojen tasauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  4. Pirjo kirjoitti 16.8.2014 kello 11:16

    Ilmeisesti esitys tarkoittaa sitä, että asuntoyhtiöiden autopaikat tulee rakentaa siten, että ne muodostetaan aina omiksi erillisiksi osakkeikseen ja myydään erillisenä. Rakennuttaja ottaa riskin, että normin mukaiset autopaikat jäävät käsiin. Miten luulet asian vaikuttavan edullisten asuntojen rakennusintoon?

    Järjettömimpiä ovat autopaikat, jotka on kytketty tiettyyn asunto-osakkeeseen. Siinä poistuu liikkumavara. Jos ostat asunnon, saat autopaikan, vaikka et sitä vanhetessasi tarvitsisi. Tuollainen kytkös pitäisi lailla kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 11:18

    Tämä tietysti tarkoittaa, että velvoitepaikkoja ei tarvitse rakentaa, jos kukaan ei halua niitä ostaa. Kaavassa on kuitenkin varauduttava paikkojen rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TomiA kirjoitti 16.8.2014 kello 11:42

    Ohimennen asian vierestä, Suomeenkin soisi tulevan nettipalvelun, jonka kautta voisi löytää vuokraajan autopaikalleen. Maailmallahan noita riittää, mutta Suomessa en moisesta ole kuullut. Jos siis käy autolla töissä, seisoo paikka tyhjänä esim. yhdeksän tuntia joka arkipäivä. Joku lähiseudulla työskentelevä vuokraisi paikan tuoksi ajaksi mielellään. Toki oma autopaikka voi olla käyttämättömänä muistakin syistä, esim. loman takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. max kirjoitti 16.8.2014 kello 12:16

    “Jotta tässä ei sotkeuduttaisi lillukanvarsiin, rajana voisi olla vaikkapa tapaukset, joissa autopaikan kustannukset nostaisivat asunnon hintaa yli 100 €/m2.”

    Tämä on tärkeä lisäys. Eihän aina tiedä ollaanko menossa kuntavaaleihin vai eduskuntavaaleihin. Tosin olen sitä mieltä, että Helsinki on se poikkeus ja anomalia. Tällaisten asioiden käsittely valtiotasolla olisi haaskausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 12:23

    Pirjo:

    Järjettömimpiä ovat autopaikat, jotka on kytketty tiettyyn asunto-osakkeeseen. Siinä poistuu liikkumavara. Jos ostat asunnon, saat autopaikan, vaikka et sitä vanhetessasi tarvitsisi. Tuollainen kytkös pitäisi lailla kieltää.

    En ole samaa mieltä. Ainahan on käsittääkseni mahdollista vuokrata autopaikka eteenpäin, jos sitä ei itse tarvitse. Tuo mahdollisuus antaa (antaisi?) sitä liikkumavaraa.

    Vähääkään isompia (perhe?)asuntoja voi olla aika vaikea saada kaupaksi, jos varmuutta autopaikasta (riittävän lähellä) ei ole, mikäli sitä tarvitsee. Pienempien asuntojen kohdalla tilanne on yleensä toinen.

    Kun itse viimeksi asuntoa vaihdoimme, oli tämä autopaikka-asia eräs olennainen valintakriteeri, sillä auto oli (ja on vieläkin) perheellemme tarpeellinen. Talossa, jossa asumme, ovat tiuhimpaan tahtiin vaihtuvat asukkaat pienimpien asuntojen asukkaita ja heillä ei aina autoa edes ole. Joskus on sitten asukkaita, joilla voi olla jopa useampi auto, mutta se onkin jo ihan kokonaan toinen juttu. (Tiedoksi: Emme ole espoolaisia, joten ihan nuorimpia (vauvaiässä olevia) ja vanhimpia asukkaita lukuunottamatta kaikki asukkaat myös pyöräilevät!) Voihan jollakin asukkaalla olla myös yhtä useampia polkupyöriä, kuten omassa talossamme.

    Autopaikkariidat voivat olla taloyhtiöissä eräitä niistä
    pahimmista riidoista, jos paikoista on pulaa. Ei tällaisia ongelmien tai riidanaiheita pitäisi tieten tahtoen alkaa uusiin (tai vanhoihin) taloihin tehdä. Mihin se asukkaan (tai perheen) ainoa auto sitten sijoitetaan, jos huutokaupassa ei sitä autopaikkaa saisikaan, sen jälkeen kun taloon on muuttanut varakas ja hyvätuloinen autojobbari, jolla voi olla vaikka kuinka monta autoa?

    Ennen asunnonvaihtoa kannattaa selvittää asuntoon (ja taloon) liittyvät, itselle (nyt ja jatkossa) tärkeät tiedot. En kannata vuosittaisia huutokauppoja, sillä ne lisäävät ennakoimattomuutta ja epävarmuutta. Talon asukkaiden vaihtuessa myös autopaikkoja vapautuu, jos niitä vain on alunperin riittävästi.

    Aina pitäisi olla tiettyä väljyyttä, myös talojen autopaikkojen (ja vieraspaikkojen) riittävyyden suhteen, sillä talon asukkaat ja heidän elämäntilanteensa (työpaikkoja myöten) vaihtelevat. Vaikka nyt ei autoa tarvitsisi, voi tilanne huomenna, ja siitä eteenpäin, olla toinen (tai päinvastoin).

    Liiallinen tiivistäminen voi johtaa moniin ongelmiin. Puuttuvat autopaikat tai ennakoimattomuus sen suhteen, löytyykö sellainen lähistöltä, voivat olla yksi (tai kaksi) niistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  9. Kalle kirjoitti 16.8.2014 kello 12:38

    Periaatteessa olet oikeassa, mutta tuo vaatisi toimivat asuntomarkkinat. Nyt autopaikkoja rakennetaan koko ajan liian vähän, jotta grynderi voi rahastaa pilviin vähät paikat. Miksi rakentaa tarvittavaa määrää, kun vähemmällä saa paremman tuoton. Ja kärsijänä on asuja.

    Jotta markkinat toimisivat, tulisi asuntotuotannon rahoitus olla jollain muulla taholla kuin rakennusliikkeellä. Epäterve pääomitus ei mahdollista vapaata kilpailua.

    Kun halutaan toimivaa kaupunkia, pitää käsitteestä rakennusiokeus luopua. Tontin omistajalla on oikeus rakentaa tai olla rakentamatta. Ruutukaava-alueella nykyistä pienempi tonttikoko toisi myös etua järkevämmän kokoisten rakennushankkeiden muodossa. Siis toimia, joilla rakentaminen tapahtuu toimitilan tai asunnon tarvitsijan, ei grynderin voiton maksimoinnin lähtökohdista.

    Siis periaatteessa Osmo olet oikeassa, mutta tuo ei valitettavasti käytännössä toimi Suomessa. Tarvitaan sekä järkevää kaavoitusta että tarvitaisiin kaavoituspolitiikkaa suojaamaan asukasta gryndereitä vastaan, niin ettei synny Ruoholahden tapaisia katastrofeja. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. peto kirjoitti 16.8.2014 kello 13:46

    TomiA:
    Suomeenkin soisi tulevan nettipalvelun, jonka kautta voisi löytää vuokraajan autopaikalleen.

    Siitä vain perustamaan. Tai sitten käytät jotain ulkomaista, eiköhän osa ainakin toimi yli rajojen jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Syltty kirjoitti 16.8.2014 kello 14:32

    TomiA:
    Ohimennen asian vierestä, Suomeenkin soisi tulevan nettipalvelun, jonka kautta voisi löytää vuokraajan autopaikalleen. Maailmallahan noita riittää, mutta Suomessa en moisesta ole kuullut.

    Oikotie.com, etuovi.com, tori.fi? Noissa kaikissa vuokrataan mm. autotalleja. Mihin ihmeeseen tarvitaan vielä jotain erillistä autopaikka-saittia?

    https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=autopaikka+vuokraus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. Rolle kirjoitti 16.8.2014 kello 15:41

    Sakke: En ole samaa mieltä.

    Autopaikkariidat voivat olla taloyhtiöissä eräitä niistä
    pahimmista riidoista, jos paikoista on pulaa. Ei tällaisia ongelmien tai riidanaiheita pitäisi tieten tahtoen alkaa uusiin (tai vanhoihin) taloihin tehdä. Mihin se asukkaan (tai perheen) ainoa auto sitten sijoitetaan, jos huutokaupassa ei sitä autopaikkaa saisikaan, sen jälkeen kun taloon on muuttanut varakas ja hyvätuloinen autojobbari, jolla voi olla vaikka kuinka monta autoa?

    Ennen asunnonvaihtoa kannattaa selvittää asuntoon (ja taloon) liittyvät, itselle (nyt ja jatkossa) tärkeät tiedot. En kannata vuosittaisia huutokauppoja, sillä ne lisäävät ennakoimattomuutta ja epävarmuutta. Talon asukkaiden vaihtuessa myös autopaikkoja vapautuu, jos niitä vain on alunperin riittävästi.

    Nykyinen käytäntö “kaikki maksaa, harvat hyötyy” on juurikin se syy riitoihin ja peruste, miksi autopaikat pitää myydä erikseen, tai huutokaupata vuosittain. Ei ole oikein, että kaikkien osakkeen hinnassa on autopaikkarasite, ja sitten osa asukkaista hyötyy alihinnoitelluista autopaikoista.

    Toinen keino olisi tietenkin nostaa autopaikkojen vastikkeet vastaamaan niiden arvoa, ja tuohon arvonmääritykseen käypä väline ovat vuotuiset huutokaupat, joilla autopaikat jaetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 16.8.2014 kello 16:01

    TomiA:
    Ohimennen asian vierestä, Suomeenkin soisi tulevan nettipalvelun, jonka kautta voisi löytää vuokraajan autopaikalleen. Maailmallahan noita riittää, mutta Suomessa en moisesta ole kuullut. Jos siis käy autolla töissä, seisoo paikka tyhjänä esim. yhdeksän tuntia joka arkipäivä. Joku lähiseudulla työskentelevä vuokraisi paikan tuoksi ajaksi mielellään. Toki oma autopaikka voi olla käyttämättömänä muistakin syistä, esim. loman takia.

    Kyllä asiasta voi panna ilmoituksen lehteen, Keltaiseen Pörssiin tai kaupan ilmoitustaululle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Kate Alhola kirjoitti 16.8.2014 kello 16:39

    Vaidaanhan vuosittaisen huutokaupan sijaan taloyhtiön autopaikat myös muuttaa osakkeiksi. Osakkeiden myynnistä saadut rahat sitten jaetaan kaikkien osakkaiden kesken ihan vastaavasti kuin jos ullakolle rakennettaisiin muutama asunto.

    Jos asukas haluaa lunastaa paikkansa niin hän joutuu maksamaan vähän enemmän kuin saisi jaossa, jos jku ei paikkaa åhalua, saisi sen osuuden rahana. Tietenkin psikan voi lunastaa sijoitusmielessä vuokratravaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  15. Pirjo kirjoitti 16.8.2014 kello 17:12

    Sakke: En ole samaa mieltä. Ainahan on käsittääkseni mahdollista vuokrata autopaikka eteenpäin, jos sitä ei itse tarvitse. Tuo mahdollisuus antaa (antaisi?) sitä liikkumavaraa.

    Jos autopaikka on sidottuna asuntoon ja vain kolmanneksella asunnoista on autopaikka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaikka kun maksaa 40.000 EUR, niin olisi parempi, että sen voisi myydä tarvitsevalle, ilman kytkyä asuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. JTS kirjoitti 16.8.2014 kello 17:42

    Pieni käytännön ongelma:

    Useampi _autoton_ ikäihmisiin kuuluva skulaiseni on varannut itselleen autopaikan. Se on heille välttämätön.

    Ensiksi laiskat sukulaiset vierailevat hieman useammin, kun auton saa pysäköityä lähistölle.

    Tärkein syy on silt kotipalveluiden saaminen.
    Ei sairaanhoitaja tai kotisiivous saavu ennen kuin autole on saatu paikakka.

    Teoreettisesti keksitty idea vanhusten laistopaikkojen rajusta vähentämisestä aiheuttaa hintansa. Koulutettujen sairaanhoitajien työajasta puolet saadaan kulumaan auton ratissa, samoin muidenkin palveluita tuottavien ihmitsen. Logistiikka ja tehokkuus ovat paremmat vanhustentaloissa. Jos vanhuksen luona käydään viisi kertaa vuorokaudessa, autopaikka on oltava.

    Näin asioilla on vuorovaikutuksia keskenään, mitkä sektoriviranomailta joko unohtuvat tai ne työnnetään jonkun muun ongelmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  17. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 18:14

    Pirjo: Jos autopaikka on sidottuna asuntoon ja vain kolmanneksella asunnoista on autopaikka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaikka kun maksaa 40.000 EUR, niin olisi parempi, että sen voisi myydä tarvitsevalle, ilman kytkyä asuntoon.

    Eikös tuossa ole se ongelman mahdollisuus, että autopaikat päätyvät muiden kuin talon asukkaiden omistukseen. Kyllä se sitten harmittaisi, jos asuntoa myydessä halukas ostaja muuten lopulta löytyisi, mutta puuttuva autopaikka olisikin kaupanteon este ja/tai merkittävä hidaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. pekka kirjoitti 16.8.2014 kello 18:18

    Ode:

    Tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa autopaikat on laitettava maan alle, autopaikan hinnaksi tulee 20 000 – 50 000 euroa tai peräti 80 0000 euroa, jos joudutaan menemään pohjaveden pinnan alapuolelle.
    Jos autopaikkoja on kaksi paikkaa kolmea asuntoa kohden, kaikki maksavat autopaikasta yhtä paljon, mutta vain osa asukkaista saa paikan itselleen.

    Esität jatkuvasti väitteitä autopaikkojen kytkykaupasta, mutta olisi kiva nähdä (edes yksi) konkreettinen esimerkki moisesta.
    Itse en muista nähneeni pitkään aikaan uudiskohdetta Helsigin kantakaupungissa, jossa autopaikkoja ei myytäisi erillisinä osakkeina.

    Teinpä nyt taas äsken etuovi.com-haun uudiskohteista, ja tarkastin ensimmäisen joka tuli vastaan. (YIT:n kohde Vallilassa http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Helsingin-Aleksander).
    Autopaikat ovat erillisessä (alueen yhtiöiden yhteisessä) hallissa ja myydään hintaan 28000 euroa.

    Esitäpä nyt siis edes yksi esimerkki kytkykaupasta Helsigin kantakaupungissa. Minä en ole nähnyt muuta kuin erikseen myytäviä autopaikkoja, hintahaitari lienee n. 30000-80000 euroa (ainakin muistelen, että Töölönlahden uudiskohteiden autopaikat olivat jotain 70000-80000 euroa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 20:15

    pekka
    Jokseenkin kaikki Jätkäsaaren asunnot ovat näitä kytkykauppa-asuntoja. Mutta silloinkin, kun autopaikka myydään erikseen, se myydään alihintaan niin, että osa sen kustannuksista on sälytetty asuntojen hintaan, koska autopaikkaa ei saa myydksi 50 000 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 18:27

    Pirjo: Jos autopaikka on sidottuna asuntoon ja vain kolmanneksella asunnoista on autopaikka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaikka kun maksaa 40.000 EUR, niin olisi parempi, että sen voisi myydä tarvitsevalle, ilman kytkyä asuntoon.

    Autopaikka kolmannekselle asunnoista kuulostaa aika niukalta mitoitukselta. Se saattaa riittää joissakin taloissa joissakin tilanteissa, mutta voi toisaalta aiheuttaa myös tarpeetonta kitkaa mm. asunnon myyntiin (siis kaupaksi saamiseen).

    Tuohon autopaikan hintaan pitäisi puuttua, asettaa sallituksi hinnaksi vaikka maksimissaan X tai X0 tuhatta euroa, ja suunnitella autopaikat sen mukaan. Eikö Saksassa aikoinaan suunniteltu kansanauto (Volkswagen) sillä periaatteella, että kansalaisille kustannus olisi sopiva, ei mahdoton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 20:13

    Helsingissä autopaikka on käyutännössä 2/3 asunnoista, kolmannnes jää ilman, mutta maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. allu kirjoitti 16.8.2014 kello 18:59

    “onhan uusilla alueilla autopaikka yleensä kalliimpi kuin auto”

    Jokainen voi miettiä Suomen väestöntiheyteen verrattuna onko tämä oikeasti ihan markkinaehtoinen seuraus vai halvan lainarahan, gryndauksen ja näkymättömän korruption lopputulos kun ei kaavoiteta tarpeeksi ja kaikki mitä Helsingin niemelle rakennetaan menee kaupaksi joka kuukausi nousevin hinnoin.

    Kaikkia maailman trendejä ja älyttömyyksiä ei kannata kopioida Suomeen. Helsinki ei ole Tokio tai Mumbai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  23. Leo kirjoitti 16.8.2014 kello 20:09

    Arvon JTS,

    Argumenttisi ontuu ihan kaikilla tavoilla mitä siitä ehdin lukea.

    Ensinnäkään mikään Oden ehdotuksista ei poista keneltäkään subjektiivista oikeutta parkkipaikkaan mistä tahansa syystä. Sukulaisesi voi edelleen ostaa parkkipaikan jos katsoo sen välttämättömäksi tai edes jollain tapaa rahan arvoiseksi. Tai jos eläkerahaa lojuisi muuten käyttämättömänä.

    Toisekseen kaikkialla on tarjolla myös yleistä pysäköintiä. Jopa ilmaista pysäköintiä.

    Kolmanneksi: Ilmaisen ja kätevän pysäköinnin järjestäminen esim. kotihoitoon on joka tapauksessa pysäköintiä tarvitsevan ratkaistavissa oleva ongelma, johon ei tarvitse erikseen varautua pakottamalla kaikkia muitakin maksamaan ylimääräisestä pysäköinnistä. Pysäköinnin kallistuessa voi yllättäen käydä niinkin, että kotihoito päättääkin pyrkiä keskittämään asiakkaat yhteisiin palvelutaloihin säästääkseen kustannuksissa. Kun toinen sektoriviranomainen ei väkisin pakota autoiluratkaisuja, voidaan ratkaisut tehdä parhaimmin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  24. Mikko kirjoitti 16.8.2014 kello 20:22

    Jatketaanpa tuota Oden alkuperäistä ideaa – se ei nimittäin mene riittävän pitkälle.

    Se, mitä pitäisi tehdä on kieltää kaavoituksessa autopaikan ja asunnon bundlaaminen tavalla, joka pakottaa omistajan rakentamaan autopaikkoja.

    Kaavoittaja siis saisi yhä kaavoittaa autopaikoille tilaa – ja näin kannattaisikin tehdä. Ja rakennuttaja saisi rakentaa autopaikkoja. Mutta kaava ei voisi pakottaa ketään rakentamaan autopaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  25. Leena kirjoitti 16.8.2014 kello 21:06

    Osmolle: Olen Pekan kanssa samaa mieltä. Kaikissa tietämissäni uusissa taloyhtiöissä myydään autopaikat erillisinä osakkeina. Katso vaikka YIT:n asunnot Vallilassa.

    Kertoisitko, mitkä Jätkäsaaren asunnot ovat kytkykauppakohteita? Onko siellä edes muita vapaarahoitteisia asuntoja kuin nuo Lemminkäisen talot? Ja niissä kyllä autopaikat myydään erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 23:19

    Kun ei myydä. Ja jos myydään erillisinä osakkeina, ne ovat alihinnoiteltuja, jolloin osa kustannuksistaon edelleen asunnon hinnassa. Tämä siksi, että velvoitemäärfä autopaikkoja ei mene mitenkään kaupaksi tuotantokustannushintaan, jos hinta on yli 50 000 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. max kirjoitti 16.8.2014 kello 21:48

    Leo: Pysäköinnin kallistuessa voi yllättäen käydä niinkin, että kotihoito päättääkin pyrkiä keskittämään asiakkaat yhteisiin palvelutaloihin säästääkseen kustannuksissa. Kun toinen sektoriviranomainen ei väkisin pakota autoiluratkaisuja, voidaan ratkaisut tehdä parhaimmin päin.

    Tuo voi olla osaratkaisu. Paljon tullee myös sitä, että alkuperäinen palveluntarjoaja (kunta tai intern. careservices corp) ketjuttaa ja ulkoistaa sopimusketjuun tuollaiset urbanismin haitat. Toisin sanoen, se henkilö (yksin- tai ketjuyrittäjä?) lopulta joka sinne hoitoa tarvitsevan ovelle ilmestyy on tehnyt sen siihen asti täysin omalla ajallaan ja tunnit alkavat juosta kun hoitokerta alkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Tapio kirjoitti 16.8.2014 kello 22:24

    Mikko: Poistetaan samalla lainsäädännöstä vaatimus autopaikan ja asuintontin yhteenkytkennästä eli maankäyttö- ja rakennuslain 156§ (alla).

    No ei kuitenkaan tätä, sillä autopaikat, jäisivät “jonkun muun” huoleksi, minkä seuraukset tiedämme.

    Sen sijaan kytkös as. osakkeen ja autopaikan välillä pitäisi väittömästi poistaa uusien asuntojen kohdalla.

    Toisaalta en ole kovin innostunut OS:n ehdotuksesta:

    “Lakia asunto-osakeyhtiöistä täsmennetään siten, että vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa yhtiö omistaa autopaikat, paikkojen vuokraoikeus on huutokaupattava kerran vuodessa, jotta asukkaita ei saatettaisi eriarvoiseen asemaan keskenään.”

    … sillä as. osakkeen ostajahan on tästä edusta aiemmassa kaupassaan jo maksanut.

    Parempi ajanhetki huutokaupalle olisi as. osakkeen seuraavan kaupan yhteydessä, t.s. kaupassa erotettaisiin osakkeen ja autopaikan yhteys muodostamalla autopaikasta uusi osake.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Rolle kirjoitti 16.8.2014 kello 23:14

    Sakke: Autopaikka kolmannekselle asunnoista kuulostaa aika niukalta mitoitukselta. Se saattaa riittää joissakin taloissa joissakin tilanteissa, mutta voi toisaalta aiheuttaa myös tarpeetonta kitkaa mm. asunnon myyntiin (siis kaupaksi saamiseen).

    Tuohon autopaikan hintaan pitäisi puuttua, asettaa sallituksi hinnaksi vaikka maksimissaan X tai X0 tuhatta euroa, ja suunnitella autopaikat sen mukaan. Eikö Saksassa aikoinaan suunniteltu kansanauto (Volkswagen) sillä periaatteella, että kansalaisille kustannus olisi sopiva, ei mahdoton.

    Haloo, jos autopaikan rakentaminen maksaa 40 000, se maksaa 40 000. Jos haluaa nimikoidun parkkipaikan autolleen, niin kyllä sen kustannukset pitää maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  30. Jype kirjoitti 16.8.2014 kello 23:30

    Mitäpä jos vähennettäisiin sääntelyä lisäämisen sijasta? Pois vaatimus, että autopaikkoja on rakennettava uusiin asuntoihin. Jos tällaiset asunnot menevät kaupaksi, niitä varmaankin rakennettaisiin. Mitään asukaspysäköintilupia kadunvarsiin ei tällaisiin taloyhtiöihin tietenkään saisi myöntää. Asunnot olisivat halvempia ostaa ja pysyisivät myös halvempina, kun niitä ostaisi vain ihmiset jotka ei auto ja/ista pidä.

    Siitä olen samaa mieltä, että jos autopaikkoja rakennetaan vain osaan asunnoista, olisi oltava jokin järjestely, jossa taataan että kaikille halukkaille on yksi autopaikka (huutokauppa, paikkojen kierrättäminen, taloyhtiö vuokraa lähistöltä tms). Tai sitten ne olisivat omia kalliita osakkeitaan.

    Autopaikkamahdollisuus muuten varmasti nostaa asunnon hintaa taloyhtiössä, joten ei se ihan väärin ole, että osa sen rakentamiskustannuksista on katettu asunnon hinnassa..

    Onhan nykytaloissa muuten lähes järjestään myös sauna, vaikka kaikki ei sauno. Minä ainakin tunnen ihmisiä, joita harmittaa että huoneiston neliöitä on tuhlattu saunaan. Kuitenkin niitä rakennetaan, koska iso osa niitä haluaa ja saunallisesta asunosta saa paremman hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  31. Kalle kirjoitti 17.8.2014 kello 0:25

    Markku af Heurlin: Kyllä asiasta voi panna ilmoituksen lehteen, Keltaiseen Pörssiin tai kaupan ilmoitustaululle.

    Tuo ei ole tältä vuosituhannelta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Kalle kirjoitti 17.8.2014 kello 0:29

    Osmo Soininvaara:
    …tuotantokustannushintaan, jos hinta on yli 50 000 euroa.

    Osmo, autopaikan teko maksaa kymppitonnin. Kohtuullinen kate on prosentti, eli se myydään kahdella. En vieläkään ymmärrä tuota kultaisten kaiteiden ja marmoristen pylväiden tarvetta. 😉 Ongelmaa ei olisi, jos pääomitus olisi terveellä pohjalla, jolloin rakennuttaja tekisi tarvittavan määrän autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 10:20

    Voisit ehkä mennä konsultoimaan rakennusliikkeitä, kun ne eivät osaa rakentaa pysäköintiluolia noin halvalla. Autopåaikan saa halvalla, jos sen saa laittaa maan päälle, mutta silloinpitää tietysti maksaa siitä maapinta-alasta. Hinta kaupungissa on yli 1000 €/neliö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Simo Melenius kirjoitti 17.8.2014 kello 2:16

    Kalle: Periaatteessa olet oikeassa, mutta tuo vaatisi toimivat asuntomarkkinat. Nyt autopaikkoja rakennetaan koko ajan liian vähän, jotta grynderi voi rahastaa pilviin vähät paikat. Miksi rakentaa tarvittavaa määrää, kun vähemmällä saa paremman tuoton. Ja kärsijänä on asuja.

    Ei niitä autopaikkoja kovin montaa saisi, vaikka imisi grynderin katteet kokonaan pois. Autopaikat maksaa joko suoraan esim. hallipaikkoina tai välillisesti syömällä neliöitä tontilta ja tää lisäkulu jyvitetään asukkaiden kesken jossain määrin tasan. Autopaikkoja siis saa lisää latomalla tiskiin vastaavasti lisää valuuttaa: kaikki asukkaat maksavat uudet paikat asuntojensa hinnoissa.

    Kun maksetaan lisää, autopaikat lisääntyvät ja paikattomien asukkaiden subventio pienenee, kunnes jossain vaiheessa kaikki ostavat 100%:sti vain ja ainoastaan sen oman paikkansa oman asuntonsa hinnassa. Se hinta vaan nousee sen verran hurjaksi, ettei niitä latojia taitaisi jonoksi asti muodostua. Voihan sitä tietty arvailla, moniko lähtisi ostamaan 50-80t€ parkkiruutua.

    Sen sijaan, jos niitä parkkipaikkoja myytäisiin erillisinä ja markkinahintaan, ne jaettaisiin (maksu)halukkuusjärjestyksessä, jolloin vähiten haluavat jäisivät ilman, mikä on suunnilleen reiluinta. Tai sitten niitä parkkipaikkoja ei ensinkään edes rakennettaisi, jos kysyntää ei olisi riittävästi kattamaan edes tuotantokustannuksia.

    Jos kysyntää riittäisi markkinahinnalla, joka ylittää paikkojen tuotantokustannukset, niin gryndereitä olisi jonossa tekemässä urakkatarjouksia autopaikoista. Nyt grynderit rakentaa sen minimin, koska heidän täytyy saada paikkojen kustannukset asuntojen hinnoista takaisin ja pyyntihintojen täytyy vaan nousta, mitä enemmän paikkoja rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. Liian vanha kirjoitti 17.8.2014 kello 10:25

    Osmo Soininvaara:
    Kun ei myydä. Ja jos myydään erillisinä osakkeina, ne ovat alihinnoiteltuja, jolloin osa kustannuksistaon edelleen asunnon hinnassa. Tämä siksi, että velvoitemäärfä autopaikkoja ei mene mitenkään kaupaksi tuotantokustannushintaan, jos hinta on yli 50 000 euroa.

    Ode ajaa kaupantekijäisiksi mallia, jossa hallipaikan kustannukset oavt maksimoituja.

    Maanalaiset jallit ovat huuluja rakennelmia, joilla on vaikea löytää jatkokäyttöä.

    Erilliset maanpäälliset pysäköintilaitokset ovat kohtuuhintaisia ja helppo pistää maa uusiokäyttöön. Tehokkaalla konesysteemillä pakkaustiheys saadaan oleellisesti korkeammaksi kuin ajamalla toimiva.

    Toimii se manuaalisestikin: Indonesiassa auto jätetiin vapaalle ja käsijarru auki.Pysäköinnin työntekijät pukkelivat autot puskuri-puskuria vasten ja välit minimoiden , kun ovia ei tarvinnut aukoa.

    Melkoinen palapeli, kun auto sattui olemaan nurkassa, mutta ajotietarve oli minimoitu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 11:19

    Maanpäälliset pysäköintitalot ovat yksi ratkaisu, ertityisesti, jos ajatellaan, että pysäköintipaikkoja rakennetaan vain kysyntää vastaavasti. Mutta ne eivät ole halpoja. Joas oletamme, että asuntoneliön rakennusoikeuden hinta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokkuus 2, maaneliö maksaa 4000 €. Tuo on se tontin vaihtoehtoiskustannus, joka sen pysäköintitalon pitää silloin kattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 17.8.2014 kello 11:33

    Rolle:
    ‘snip’
    Toinen keino olisi tietenkin nostaa autopaikkojen vastikkeet vastaamaan niiden arvoa, ja tuohon arvonmääritykseen käypä väline ovat vuotuiset huutokaupat, joilla autopaikat jaetaan.

    Ei siinä mitään kepulikonsteja tarvita, autopaikat omaksi yhtiökseen (meillä kolmen talon yhteinen), ne ostavat osakkeen (ja paikan), jotka tarvitsevat ja vastike määräytyy kulujen mukaan niinkuin pitääkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Raimo K kirjoitti 17.8.2014 kello 11:34

    Osmo Soininvaara:
    Maanpäälliset pysäköintitalot ovat yksi ratkaisu, ertityisesti, jos ajatellaan, että pysäköintipaikkoja rakennetaan vain kysyntää vastaavasti. Mutta ne eivät ole halpoja. Jos oletamme, että asuntoneliön rakennusoikeuden hinta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokkuus 2, maaneliö maksaa 4000 €. Tuo on se tontin vaihtoehtoiskustannus, joka sen pysäköintitalon pitää silloin kattaa.

    Autopaikan rakennusoikeuden hinnan ei tarvitse olla sama kuin asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 17:29

    Raimo K
    Jos meillä on tontti, johon voi rakentaa joko asuintalon tai pysäköintitalon, miksi tämän tontin pitäisi olla halvempi, jos siihen rakennetaan pysäköintitalo. Pysäköinnin tkee kaupungissa kalliiksi juuri se, että autot syrjäyttävät asuntoja ja asunnoille on suurta tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. max kirjoitti 17.8.2014 kello 11:47

    Osmo Soininvaara:
    Maanpäälliset pysäköintitalot ovat yksi ratkaisu, ertityisesti, jos ajatellaan, että pysäköintipaikkoja rakennetaan vain kysyntää vastaavasti. Mutta ne eivät ole halpoja. Joas oletamme, että asuntoneliön rakennusoikeuden hinta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokkuus 2, maaneliö maksaa 4000 €. Tuo on se tontin vaihtoehtoiskustannus, joka sen pysäköintitalon pitää silloin kattaa.

    Hankala probleemi. Oletko Osmo muuten sitä mieltä, että se on ainoastaan ja vain auton omistaja joka ulkoistaa kustannuksia? Millaisena näet työnantajien selonottovelvollisuuden tai onko sellaista olemassakaan? Voisiko olla “työpaikan henkilöresurssien työpaikalle saapumisen päästömarkkina”? Modernit etätyötä hyödyntävät työnantajat voittaisivat kuten kuuluisikin. Kaikilla olisi kivaa koska me ulkopuolisetkin hyötyisimme siitä per heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 17.8.2014 kello 12:15

    “Markku af Heurlin: Kyllä asiasta voi panna ilmoituksen lehteen, Keltaiseen Pörssiin tai kaupan ilmoitustaululle.”

    Kalle:
    Tuo ei ole tältä vuosituhannelta!

    Kiapa parempiakin ratkaisuja löytyy, esimerrkekjä mianittu täällä. Näillä ole itse perin konservatiivisena selvinnyt.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Jouko Tuomisto kirjoitti 17.8.2014 kello 12:35

    Työpaikoille näkyy olevan helpompi saada uusia autopaikkoja kuin polkupyöräpaikkoja. Myös työpaikkojen autopaikat tulisi laskuttaa käytön todellisten kustannusten mukaan. Miksi muuten työntekijöille ei tarvitse järjestää pikkulasten hoitopaikkoja (yhteisesti, ei tietenkään erikseen jokaiseen pieneen työpaikkaan eikä välttämättä työnantajan kustannuksella)? Päivähoito lähellä työpaikkaa vähentäisi merkittävästi turhaa liikennettä ja antaisi mahdollisuuden nähdä lapsia ruokatunnilla. Työpaikasta riippuen se voisi myös tuoda työn lasten lähimaailmaan; ennen niin suutarin kuin karjanhoitajankin lapsilla oli käsitys siitä, mitä vanhemmat tekevät. Läheisyys voisi olla isompi asia kuin auton läheisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 17.8.2014 kello 12:57

    Maanalaiset [h]allit ovat hu[l]luja rakennelmia, joilla on vaikea löytää jatkokäyttöä.

    Maanalaiset hallit ovat melko monikäyttöisiä. Ensinnäkin ne ovat lähes ikuisia. Toiseksi ei pidä ajatella, että halli itsessään olisi rakennus. Ei se sitä ole, jos käyttötarkoitus on mitä tahansa muuta kuin parkkihalli, varasto tai väestönsuoja. Jos käyttö on mielenkiintoisempaa, on varsinaista toimintaa varten hallin sisälle rakennettava varsinainen rakennus, jossa on ilmanvaihto, lämmitys ja kevyehkö lämpöeristys. Vain näin vältetään kosteusvauriot ja saadaan tiloista oleskelukelpoiset.

    Kallioon louhittua pysäköintihallia on siis ajateltava vasta tyhjänä tonttina, joka toistaiseksi on pysäköintikäytössä. Jos jatkokäyttöä tulee, rakennetaan varsinaiset rakennukset vasta silloin. Tällaiseen käyttöön parkkihallin muoto sopii aika hyvin. Rakennuksista tulee 1970-lukulaisen näköisiä yksikerroksisia parakkeja, joihin esim. toimistot tulevat pitkän käytävän molemmin puolin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Tommi Vainikainen kirjoitti 17.8.2014 kello 15:16

    Ehdottamasi huutokauppa toki tehostaa markkinoita, mutta edelleen jo rakennettujen autopaikkojen subventiot jäävät asuntojen hintoihin. Tosin olemassaolevien autopaikkojen osalta tälle ei taida mitään voida.

    Uusissa kohteissa tämän koplauksen voi jättää tekemättä, mutta mikä sitten on se tapa, jolla autopaikkojen saatavuus alueella olisi kuitenkin riittävä, jotta tätä pysäköintitilan tarvetta ei siirrettäisi ongelmakäyttäytymisellä kaupungin/naapureiden piikkiin? Pitäisikö kaavassa varata erikseen tontteja asunnoille ja tontteja autopaikoille? Vai saadaanko sellainen toimimaan, että autopaikkavelvoitetta löysätään niin paljon, että käytännössä rakentajat joutuvat rakentamaan enemmän (omina osakkeinaan myytäviä) autopaikkoja kuin kaava velvoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Mika Salmi kirjoitti 17.8.2014 kello 15:57

    Myös pyöräpaikat tulisi tehdä sen mukaan montako niitä oletetaan tarvittavan ja ne voitaisiin myydä tarvitsijoille erikseen. Nythän kerrostaloihin usein rakennetaan pyörävarastoja, joita läheskään kaikki asukkaat eivät käytä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  46. Kalle kirjoitti 17.8.2014 kello 16:01

    Osmo Soininvaara:
    …rakennusoikeuden hinta on 2000€/neliö (Jätkäsaari)…

    Termi rakennusoikeus siis pitää poistaa lainsäädännöstä? Itse todistat juuri, että Helsingin kaupunki on syyllinen ja vetää täysin kohtuuttomia summia välistä. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Liian vanha kirjoitti 17.8.2014 kello 16:20

    Osmo Soininvaara:
    Maanpäälliset pysäköintitalot ovat yksi ratkaisu, ertityisesti, jos ajatellaan, että pysäköintipaikkoja rakennetaan vain kysyntää vastaavasti. Mutta ne eivät ole halpoja. Joas oletamme, että asuntoneliön rakennusoikeuden hinta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokkuus 2, maaneliö maksaa 4000 €. Tuo on se tontin vaihtoehtoiskustannus, joka sen pysäköintitalon pitää silloin kattaa.

    Yksityiset parkkiyhtiöt eivät käsittääkseni saa yhteiskunnan tukea? Niinpä luolassa hinta näyttää olevan 400- 500 euroa kuussa ja parkkitalossa 50 euroa kuussa. Ero johtunee sijainnin lisäksi paljolti kustannuksista. Aivan 1:1 vertailukohteita ei ainakaan heti löytynyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Harri kirjoitti 17.8.2014 kello 16:23

    Olen ihmetellyt “aina” miksei kaupungeissa rakenneta peruskallioon asti. Silloin ei tarvitsisi lyödä satoja paaluja talon alle, vaan sijaan tukevat muurit reunoilla ja sisälle parkkipaikkoja ja vaikkapa autotalleja, varastoja, askartelutiloja jne. Veikkaan että moni kerrostalossa asuja voisi olla kiinnostunut omasta harrastustilasta maan alla. Liekö pohjimmiltaan kysymys rakennusoikeudesta ja kaavoituksesta, joilla moiset on käytännössä torpattu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Harri kirjoitti 17.8.2014 kello 16:24

    Edellistä täydentäen: ja rakennusmääräyksistä? Eli että tiettyyn käyttöön tarkoitetuissa tiloissa pitää olla ikkuna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Jokke kirjoitti 17.8.2014 kello 16:28

    Onkohän näille autopaikkojen hinnoille jotain konkreettista laskelmaa, muutakin kuin MuTu-hintaa ja rakennusyhtiöiden puoleellista esitystä? Hinnat tuntuvat nousevan kuukausi kuukaudelta, varsinkin vihreiden suunnalla.

    Samaan aikaan esimerkiksi Helsingin Vesi kaivaa kallioon vaikka mitä ja heillä louhimiskulut hukkuvat budjettiin, kaupungissa rakennetaan omakotitaloja räjäyttämällä koko talon kokoinen kallio ensin pois, jne.

    Töölönlahden pysäköintihalli eli mm. Finlandia-talon pysäköintiin tarkoitettu halli maksoi 35 miljoonaa 650 autopaikalla, eli 53800 euroa/paikka. Tällä rahalla saatiin todennäköisesti kaupungin laadukkain ja maan kallein pysäköintilaitos, yhteydet Musiikkitaloon ja Finlandia-taloon, työ oli vaativa arvokkaiden rakennusten vierellä. Normaali ns. lähiötason pysäköintihalli tulevan kerrostalon alle, joka vaatisi jokatapauksessa maankaivuutöitä, ei millään logiikalla voi olla näin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  51. Markku Hänninen kirjoitti 17.8.2014 kello 17:10

    Moi

    Sinäänsä ihan aiheellinen blogipostaus, eihän niitä kytkyjä kannattaisi tehdä, ei mitään järkeä. Mutta vähän särähti korvaan tuo yksi argumentti:

    “siirtää autoilun kustannuksia autottomien maksettavaksi.”

    Näin autoilijan näkökulmasta tämä lähinnä naurattaa. Argumenttihan olisi ihan mainio jos tilanne olisi yleisellä tasolla +-0. Kun katsoo kokonaiskuluja ja verotusta, niin autoilijat, ja varsinkin pk-seudun ulkopuolella asuvat autoilijat, maksavat todella paljon autottomien kuluja verotuksen ja muiden maksujen kautta.

    Jos vain aidot autoilijoiden kulut olisi autolijoiden maksettavana, hyväksyisin argumentin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Raimo K kirjoitti 17.8.2014 kello 17:36

    Osmo Soininvaara:
    Raimo K
    Jos meillä on tontti, johon voi rakentaa joko asuintalon tai pysäköintitalon, miksi tämän tontin pitäisi olla halvempi, jos siihen rakennetaan pysäköintitalo. Pysäköinnin tekee kaupungissa kalliiksi juuri se, että autot syrjäyttävät asuntoja ja asunnoille on suurta tarvetta.

    No, jos kaavalla määrätään, että tontille pitää rakentaa X neliötä asuntoja ja lisäksi Y kpl autopaikkoja, kun ne erotetaan toisistaan, hinnan ei tarvitse olla sama – en sanonut, että autopaikan maa-alan tulee olla halvempi. Voihan se olla kalliimpikin, jos asuntoja priorisoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:46

    Raimo K
    Jos on kaksi vaihtoehtoa toteuttaa tuo pysäköinti, omalla tontilla taklon alla tai naapuritontilla parkkikenttänä, jolloin menetetään sen toisen asuintalon rakennusoikeus. Kun näitä kahta vaihtoehtoa verrataan, pitää sen parkkikentän hinnassa ottaa huomioon tuo menetetty asuinrakennusoikeus ja sen arvo. Jos olet6 laskutavasta eri mieltä, olisi mukavaa kuulla perustelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Raimo K kirjoitti 17.8.2014 kello 17:43

    Osmo: “Lakia asunto-osakeyhtiöistä täsmennetään siten, että vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa yhtiö omistaa autopaikat, paikkojen vuokraoikeus on huutokaupattava kerran vuodessa, jotta asukkaita ei saatettaisi eriarvoiseen asemaan keskenään.”

    Tämä edellyttänee perustuslain säätämisjärjestystä?

    Ja kun asukas häviää autopaikkansa ko. vuoden huutokaupassa, auto vaan myyntiin, niinkö? Ja jos joskus onnistaa huutokaupassa, sitten voi taas ostaa auton. Tämäkö ei saata eriarvoiseen asemaan, kun suurin raha voittaa?

    Hyvinä puolina voinee pitää sitä, että markkinoille tulee runsaasti vuoden vanhoja käytettyjä autoja – siis lyhyellä tähtäyksellä. Pitkällä tähtäyksellä autojen määrä vähenee niin että keskustan liikenneongelmat ratkeavat ja kaupunkien ulkopuolelle tulee autotallien vyöhyke – kuten entisessä Neuvostoliitossa.

    Propelli pyörii 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:48

    Tämä edellyttänee perustuslain säätämisjärjestystä?

    Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyisessa asunto-osakeyhtiölaissa. Osakkaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Rolle kirjoitti 17.8.2014 kello 18:14

    Mika Salmi:
    Myös pyöräpaikat tulisi tehdä sen mukaan montako niitä oletetaan tarvittavan ja ne voitaisiin myydä tarvitsijoille erikseen. Nythän kerrostaloihin usein rakennetaan pyörävarastoja, joita läheskään kaikki asukkaat eivät käytä

    Pyöräpaikat ovat kaikkien käytössä, autopaikka tyypillisesti korvamerkitty yhdella autolle. Pyöriä mahtuu lisäksi aika monta yhden auton viemään tilaan, eivätkä pyörät tarvitse yhtä paljon kulkutilaa parkkipaikalle. Uskallanpa melkein väittää, että kerrostalon luokkaa sadan pyörän varaston rakentaminen maksaa vähemmän kuin yhden autopaikan.

    Sori, vertauksesi siis ontuu pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  57. JTS kirjoitti 17.8.2014 kello 18:53

    Kanta-kaupungissa autojen pitkäaikaissäilytys on kadun varrella, jolloin asiointi niin kivijalkakaupassa kuin kyläillessä on vähän hankalaa.

    Arvon Leo, tervetuloa tutustumaan todellisuuteen ikäihmisten kanssa. Tulet varmasti hämmästymään.
    Sukan varresta on paras löytyä rahaa, jos niitä yhteiskunnan palveluita aikoo saada.

    Jos taloyhtiöllä ei ole autopaikkoja, jonnekin ne autot päätyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Perillinen kirjoitti 17.8.2014 kello 20:34

    Hei,
    Tampereellahan tuo on normi. Asunto-osakkeet myydään erikseen ja autotallit erikseen. Mikä on ongelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Pirjo kirjoitti 17.8.2014 kello 21:01

    Osmo Soininvaara:
    …. koska autopaikkaa ei saa myydksi 50 000 eurolla.

    Mites tämä nyt menee? Ymmärtääkseni olit sitä mieltä, että velvoitepaikkoja ei tarvitsisi rakentaa, jos ne eivät mene kaupaksi.

    Eikö tässä käy nyt niin, että autopaikat jäävät kokonaan tekemättä? Jätkäsaaressa tämä olisi tarkoittanut sitä, että kaikki käyttäisivät kaupungin rakentamaa pysäköintiluolaa, jonka maksavat merkittäviltä osin veronmaksajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:56

    Jätkäsaaressa veronmnaksajat eivät rahoita pysäköintiluolaa, vaan jokainen rahoittaa sitä asuntonsa hinnassa. Paikan hinta on 54 000 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Janne kirjoitti 17.8.2014 kello 21:02

    Miten pysäköinti tulisi ratkaista esim. kaupungin vuokrakohteissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:58

    Miten pysäköinti tulisi ratkaista esim. kaupungin vuokrakohteissa?

    Samalla tavalla kuin maidon ostaminen kotitalouksiin. Joka tarvitsee pysäköintipaikkaa, maksaa siitä niin kuin jokainen ostaa maitonsakin itse, myös vuokrakohteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kannatan kirjoitti 17.8.2014 kello 21:03

    Niin ja yleensä ne on ne pienet asunnot, joiden haltijoilla ei ole autoa ja niissä asuu keskimäärin yksi aikuinen. Eli yksinäiset maksavat tässäkin pariskuntien ja perheiden kuluja. Kannatan lämpimästi sitä, että jokaisen autopaikan haluavan on se itselleen lunastettava käypään hintaan. Ja yleensä on vielä niin, että autoille on todella runsaasti tilaa, mutta esim. pyörille on yksi kapinen varasto. Tämä on ekologisesti ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden kannalta tärkeä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  64. Ville kirjoitti 17.8.2014 kello 22:24

    Osmo Soininvaara:
    Raimo K
    Jos meillä on tontti, johon voi rakentaa joko asuintalon tai pysäköintitalon, miksi tämän tontin pitäisi olla halvempi, jos siihen rakennetaan pysäköintitalo. Pysäköinnin tkee kaupungissa kalliiksi juuri se, että autot syrjäyttävät asuntoja ja asunnoille on suurta tarvetta.

    Kaavoittaja määrää, mitä tontille saa rakentaa. Esim. Ruoholahteen tehtiin maanpäällinen pysäköintitalo, koska huonon taloustilanteen vuoksi alkuperäinen ajatus toimistotaloista, joiden kellareissa olisi paikoitusta, ei toteutunut riittävän vikkelästi. Luulisin, että pysäköintitalon rakentaja ei maksanut tontista samaa hintaa kuin jos paikalle olisi tehty asuintalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 22:43

    Kaavoittaja saa tietysti subventoida mitä haluaa kohtuuden puitteissa, mutta jos haluaa olla rehellinen itselleen, vaihtoehtoiskäytön hinta on otettava huomioon. Jos tontti olisi jossain muussa käytössä arvokkaampi, erotus on subventiota. Iso parkkikenttä Jätkäsaaressa olisi aivan järjetön, koska alue on asuinalueena todella arvokas.
    Tuota Villen lopgiikkaa Helsingin Satama käytti, kun se halusi perustella, miksi Itämeren alueen konttivarasto kannattaa sijoittaa Helsingin rannoille, jotka olisivat asuinkäyhtössä erittäin arvokkaita. Kun ne kaavoitetaan konttivarastoiksi, ne eivät ole asuntotontien arvoisia, joten alueen vuokraaminen konttivarastoksi on ihan järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Markku af Heurlin kirjoitti 17.8.2014 kello 22:50

    Vähän off tpic. Viesti tutultani:

    Demarit pärjäisivät eduskuntavaaleissa paremmin, jos lopettaisivat sen höpinän täystyöllisyydestä ja yritysten tukemisesta, ja lupaisivat kansalle ilmaisia parkkipaikkoja. Bensaseteleitä köyhimmille, että pääsee joskus kiertämään korttelin ja käymään kaupassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Markku af Heurlin kirjoitti 17.8.2014 kello 22:57

    Töölöläiasuntoyhtiön hallituksen jäsenenä joutui joskus miettimään pyöränsäilytystäkin.

    Mittaammalla toteamme, että helposti liikuteltavaksi pyörä vaatii säiltystilaa 0,6 x 1,8 m + runsaan metrin liikuntatilaa. Siis periaatteessa pyörä vaatii 1,8 m2 säiltystilaa. Samoilla hinnoilla kuin auton kellaripaikan rakennuskustannus – Oden mukaan 2000e /m2, päästään hintaan 3200e /pyöräpaikka kellarissa.

    Ei se aivan näin kallista ole, mutta silti hyvä pitää tämäkin mielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2014 kello 23:50

    Markku. Se 2000 €/neliö oli maapinta-alan hinta
    Meillä fillarikellarissa on koukut katossa ja pyörät nostetaan sinne. En ole käynyt mittaamassa, montako neliötä fillarit vievät, mutta varmaankin alle neliön. Auto vie 30 neliötä ramppeineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kalle kirjoitti 17.8.2014 kello 23:53

    Janne:
    Miten pysäköinti tulisi ratkaista esim. kaupungin vuokrakohteissa?

    Ei kaupungin vuokrakohteissa tarvitse olla autopaikkoja, koska kaupungin vuokra-asunnot ovat tarpeettomia ja vahingollisiakin siinä mielessä, että ne kasvattavat meidän muiden asumiskustannuksia.

    Jos kaupunki tarvitsee työsuhdeasuntoja kilpailussa työntekijöistä, kaupunki varmaan pystyy määrittelemään, haluaako 1) työntekijän jolla on oma auto tai 2) onko kilpailutilanne niin kova, että on tarjottava autopaikka.

    Kohta yksi on siinä mielessä relevantti, että pääsääntöisesti kaikkien ajojen ajattaminen työntekijän omalla autolla on työnanatajalle halvin vaihtoehto. Työntekijä taas yleensä voittaa siinä aikaa, joten hän on kiinostunut vaihtoehdosta, vaikka nykyiset kilometrikorvaukset eivät ihan kata todellisia kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 7:17

    Osmo Soininvaara: Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyisessa asunto-osakeyhtiölaissa. Osakkaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään.

    Eikö tuo autopaikkojen huutopaikka sitä eriarvoisuutta juuri lisää, jos vain raha jatkossa paikan saannin ratkaisee? Nähdäkseni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huolehtia siitä, että kaikille se autopaikka löytyy. Jos autopaikan rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin itse auto, on kyllä jossain jotain vikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 7:42

    Osmo Soininvaara: Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyisessa asunto-osakeyhtiölaissa. Osakkaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään.

    Eipä lue laissa mitään vuotuisesta huutokaupasta.

    Mielestäni vanhojen talojen yhtiöjärjestyksiin ei voi puuttua kovinkaan helposti. Ja, kuten sanottua, en pidä huutokauppaa mitenkään erityisen oikeudenmukaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 7:49

    Osmo Soininvaara:
    Raimo K
    Jos on kaksi vaihtoehtoa toteuttaa tuo pysäköinti, omalla tontilla talon alla tai naapuritontilla parkkikenttänä, jolloin menetetään sen toisen asuintalon rakennusoikeus. Kun näitä kahta vaihtoehtoa verrataan, pitää sen parkkikentän hinnassa ottaa huomioon tuo menetetty asuinrakennusoikeus ja sen arvo. Jos olet laskutavasta eri mieltä, olisi mukavaa kuulla perustelut.

    Tämähän on aivan selvää: kaavassa määritetään, mitä mihinkin saa rakentaa ja jos alueen yhdelle tontille määrätään rakennettavaksi parkkihalli, siinä ei ole mitään asuinrakennusoikeutta, joka menetetään.

    Ja itsehän ehdotit, että velvoite liittää asuinrakennuksiin pysäköintipaikkoja poistetaan.
    Ja selvintä tämä on, kun pysäköinti toteutetaan omana yhtiönään – kuten monessa kohteessa jo nyt on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 7:53

    Osmo Soininvaara:
    Jätkäsaaressa veronmaksajat eivät rahoita pysäköintiluolaa, vaan jokainen rahoittaa sitä asuntonsa hinnassa. Paikan hinta on 54 000 euroa.

    Hyvä juttu! Eikä kenenkään ole pakko muuttaa Jätkäsaareen, jos ei halua!
    Mutta selvempää olisi, jos pysäköinti olisi omana yhtiönään – kuten meidän 3 talon alueella on ollut yli 20 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. smokin' joe kirjoitti 18.8.2014 kello 8:03

    Osmo: Jos on kaksi vaihtoehtoa toteuttaa tuo pysäköinti, omalla tontilla taklon alla tai naapuritontilla parkkikenttänä

    Kolmas tapa olisi ehkä paras. Muutaman korttelin etäisyydellä olisi parkkitalo. Tehdään aluksi vaikka kaksi kerrosta ja myydään tai vuokrataan haluaville. Kun kerrokset täynnä, otetaan kattopaikat käyttöön. Seuraavan heinäkuun aikana rakennetaan lisäkerros. Hinta pysyy kohtuullisena, kaikki halukkaat saavat parkkipaikan, ja paikkoja on aika tarkkaan tarvittava määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 9:22

    Kolmas tapa olisi ehkä paras. Muutaman korttelin etäisyydellä olisi parkkitalo. Tehdään aluksi vaikka kaksi kerrosta ja myydään tai vuokrataan haluaville.

    Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen joustavuuden vuoksi, mutta eivät nuokaan ole halpojha. Sieltä muu7taman korttelin päästä menetetään arvokas asuintontti autoille. Maa on samanlaista, joten maa pitää myös hinnoiterlla samalla tavalla. Ei voi olla niin, että kaupunki maata vuokratessaan suosii autoja ihmisten kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Liian vanha kirjoitti 18.8.2014 kello 8:03

    Osmo Soininvaara:
    Raimo K
    Jos meillä on tontti, johon voi rakentaa joko asuintalon tai pysäköintitalon, miksi tämän tontin pitäisi olla halvempi, jos siihen rakennetaan pysäköintitalo. Pysäköinnin tkee kaupungissa kalliiksi juuri se, että autot syrjäyttävät asuntoja ja asunnoille on suurta tarvetta.

    Liikerakennuksetkin syrjäyttävät asuntoja , kaupat ja toimistot pitäsi varmaan sijoittaa kepulandiaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  77. Lauri R kirjoitti 18.8.2014 kello 8:56

    Olen kyllä Markun kanssa samaa mieltä, että pyörienkin säilytys vie tilaa. Itse pyörän aktiivisena käyttäjänä toivoisin että pyöräpaikalla olisi maksu. Teline ulkona halvempi ja lämmin varasto kalliimpi. Jos tilaa vie noin 1/30 osan, niin hinta sitten 1/30 osa myös. Eli täällä Oulun lähiössä hinta olis 40 snt kuussa, Helsingissä varmaan enemmän.

    Mielelläni sen maksun maksaisin, kun se kuitenkin sitten takaisi sen pyöräpaikan. Nykyään kun varastot ovat vähän joka paikassa täynnä asukkaiden hylkäämiä pyöriä, joita käytetään sen verran että ennen varaston siivoista kerran kahdessa vuodessa tarkistetaan että se asunnon numero on siinä pyörässä edelleen tallessa.

    Tulisi taloyhtiöllekin intensiiviä lykätä ne kattokoukut noille pitkaaikaissäilytettäville, jos ne maksaisi itsensä vuodessa takaisin. Tosin luultavasti puolet pyöränraadoista häviäisi, kun pitäisi itse maksaa niiden säilytys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 9:19

    Nykyisin pyörillekin on kaavoituksessa velvoitepaikkoja, yleensä yksi fillari/30 m2. Olisi aivan järkevää, että pyöristä perittäisiin pieni vuokra, koska nyt pyöräkellarit täyttyvät hylätyistä pyöristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Janne kirjoitti 18.8.2014 kello 9:14

    Osmo Soininvaara: Samalla tavalla kuin maidon ostaminen kotitalouksiin. Joka tarvitsee pysäköintipaikkaa, maksaa siitä niin kuin jokainen ostaa maitonsakin itse, myös vuokrakohteissa.

    Joo, tietysti. Ymmärrän tämän, mutta jos kerran markkinamekanismi on rikki, niin eikö se tarkoita sitä, että niitä ei vain rakenneta? Tai sitten sorrutaan siihen huonoimpaan vaihtoehtoon ja jätetään paikat maan päälle.

    Paikattomuus on tietysti hyvä vaihtoeto, jos on olemassa pysäköintitalo, mistä voi paikan halutessaan ostaa tai vuokrata, mutta jos ne paikat halutaan tontin alle, niin silloin niitä ei (ainakaan kaupungin) vuokrakohteisiin tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 9:18

    Nyt noita velvoitepaikkoja tulee kaupungin vuokrataloihin 80 % kovanrahan asuntojen paikkamäärästä, mikä taitaa olla kysyntään nähden liikaa, sillä kantakaupungin alueella vuokratalojen asukkaista aika moni on autoton. Nämä tekisivät vuokrista tolkuttoman korkeinta Jätkäsaaressa, mutta ei hätää, vuokrien tasauksen ansiosta kaikki kaupungin vuokrataloissa asuvat pääsevät maksamaan noita Jätkäsaaren kymmenien tuhansien eurojen autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 9:20

    Kunta vaatii rakentajia tekemään maanalaisia paikoituksia, mutta haluaa vielä sen lisäksi sanella kuinka niitä pitäisi myydä. En edes tiedä miten asiaa voisi ylipäätänsä valvoa. Pitäisikö kunnilla olla oma valvontayksikkö joka pääseen rakennusyrityksen kirjanpitoon käsiksi?

    “autopaikat loppuvat yleensä kesken, kun ne jaetaan käytännössä ilmakseksi” – Jaa a miksiköhän näin on? Ehkä siksi, ettei yksikään rakennusyritys halua jäädä kalliiden parkkipaikkojen omistajiksi.

    “Kytkentä nostaa asuntojen hintoja, lisää autopaikkojen kysyntää ja siirtää autoilun kustannuksia autottomien maksettavaksi” vai olisko asia kuitenkin niin, että Helsingin asemakaavoitus nostaa asuntojen hintaa?

    Samalla logiikalla voi kysyä miksi ensimmäisessä kerroksessa asuvien pitäisi maksaa hissistä tai ylempien kerrosten lattiamateriaaleista, kun eivät niitä käytä/kuluta.

    Vastaukseksi ei kelpaa, että em. ovat rakennukselle välttämättömiä, koska myös Helsingin asemakaavoitus on tehnyt hallipaikoista “välttämättömiä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  82. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 10:04

    Eivät ensimmäisen kerroksen asukkaat joudu maksamaan hisseistä, koska ylimpien kerrosten asunnot myydään paljon kalliimmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. newyorkista kirjoitti 18.8.2014 kello 9:36

    Janne: Joo, tietysti. Ymmärrän tämän, mutta jos kerran markkinamekanismi on rikki, niin eikö se tarkoita sitä, että niitä ei vain rakenneta? Tai sitten sorrutaan siihen huonoimpaan vaihtoehtoon ja jätetään paikat maan päälle.

    Paikattomuus on tietysti hyvä vaihtoeto, jos on olemassa pysäköintitalo, mistä voi paikan halutessaan ostaa tai vuokrata, mutta jos ne paikat halutaan tontin alle, niin silloin niitä ei (ainakaan kaupungin) vuokrakohteisiin tule.

    Tai sitten voidaan rakentaa taloon kaksi alinta kerrosta pysäköintitilaa ja korotetaan talon korkeus 8 kerrokseen. 9 kerrosta jos halutaan kivijalkakauppoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 10:03

    Tai nostetaan talon korkeus 9 kerrokseen ja laitetaan nekin kerrokset täyteen autoja. Et pääse siitä mihinkään, että auton vaatima tila kilpailee ihmisten tilasta, ellei autoja panna jonnekin, jonne ihmisiä ei voi panna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. max kirjoitti 18.8.2014 kello 9:46

    Osmo Soininvaara: Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen joustavuuden vuoksi, mutta eivät nuokaan ole halpojha. Sieltä muu7taman korttelin päästä menetetään arvokas asuintontti autoille. Maa on samanlaista, joten maa pitää myös hinnoiterlla samalla tavalla. Ei voi olla niin, että kaupunki maata vuokratessaan suosii autoja ihmisten kustannuksella.

    Teen kaksi lähtöoletusta. Kaupunkilaiset eivät omista yksityisautoja huvin vuoksi. Ja jos omistavat he suosivat sillä liikkumista yli joukkoliikenteen. Jos ei muuten niin mökkimatkoilla ainakin. Mikä tai mitkä ovat ne raikkaista raikkaimmat porkkanat tilanteen ratkaisemiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 10:01

    max
    Voit tehdä millaisia oletuksia hyvänsä siitä, kuinka arvokasta autoilu on autoilijalla itselleen, mutta silloin kai hän maksaa siitä itse. Josd ajattelet, että naapure3iden pitäisi siitä maksaa, silloin sinun pitäisi olettaa, että hänen autoilunsa on arvokasta naapureille, tuotta ns. ulkoista hyötyä.
    MKuutebn voisi ajatella, että naapuri taas arvosdtaa etelän matkoja ja hänen autoilevan naapurinsa olisi syytä osallistua noihin kustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 9:47

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Sieltä muutaman korttelin päästä menetetään arvokas asuintontti autoille. Maa on samanlaista, joten maa pitää myös hinnoitella samalla tavalla. Ei voi olla niin, että kaupunki maata vuokratessaan suosii autoja ihmisten kustannuksella.

    Arvokas? Asuintontti? Raakamaata se on ennen kuin se asuintontiksi kaavoitetaan ja jos ei kaavoiteta asuintontiksi se ei asuintontti ole.

    Ja kaupunki itse päättää, mitä se suosii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  88. KariS kirjoitti 18.8.2014 kello 9:52

    Osmo Soininvaara: Maa on samanlaista, joten maa pitää myös hinnoiterlla samalla tavalla.

    Ja jotta ei sorruta tyypilliseen soininvaaralaiseen älylliseen epärehellisyyteen, niin myös Kivinokan mökkien maanvuokra pitää hinnoitella samalla tavalla, kuten myös Talin golf kentän ja siirtolapuutarhan maat, Vallilan siirtolapuutarhan vuokrat jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 9:59

    Ja jotta ei sorruta tyypilliseen soininvaaralaiseen älylliseen epärehellisyyteen, niin myös Kivinokan mökkien maanvuokra pitää hinnoitella samalla tavalla, kuten myös Talin golf kentän ja siirtolapuutarhan maat, Vallilan siirtolapuutarhan vuokrat jne.

    Tätä on kaupunkitaloustieteessä tutkittu. Jos halutaan maksimoida maan yhteenlaskettu arvo, kannattaa kaupunkiin jättää aika paljon puistoja ja viheralueita, koska ne nostavat ympäröivien maiden arvoa. Autottoman Jätkäsaarelaisen asunnon arvoa ei nosta vaan laskee se, jos alue tungetaan täyteen autoja nin että kaikki liikenne ruuhkautuu. Autoista ei koidu muiden kannalta ulkoista hyötyä vaan ulkoista haittaa.
    Siinä KariS on oikeassa, että jos viheralue otetaan yksityiseen käyttöön ja tosiasiassa suljetaan muilta, silloin tuolle yksityiselle käytölle pitäisi laskea vaihtoehtoiskäytön arvo. Golfkenttä on hyvin kallis, sama Malmin lentokenttä. Minusta Kivinokka foidaan jättää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätetty, mutta kovin kriittinen olen siihen, että se on niin totaalisesti varattu mökkikäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. rolle kirjoitti 18.8.2014 kello 10:03

    Sakke: Eikö tuo autopaikkojen huutopaikka sitä eriarvoisuutta juuri lisää, jos vain raha jatkossa paikan saannin ratkaisee? Nähdäkseni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huolehtia siitä, että kaikille se autopaikka löytyy. Jos autopaikan rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin itse auto, on kyllä jossain jotain vikaa.

    Jep, vika on siinä, että ihmiset haluavat asua lähellä keskustaa. Haluttujen paikkojen arvo nousee. Jos autolle haluaa edukkaan paikan, kannatta katsella kämppää vähän kauempaa.

    btw. off-topic, olen sitä mieltä, että erilaiset “alennus-yritelmät” pumppaavat Helsingin asuntohintoja vain ylöspäin. Hitas-järjestelmä esim. aiheuttaa, etteivät maksukykyisimmät välttämättä pääse ostamaan uusia asuntoja, ja menevät vanhojen asuntojen markkinoille, tämä pumppaa vanhan asuntokannan hintoja ylöspäin. Sopii hyvin Stadin demareille ja kokoomukselle. Demarit luulevat mahdollistavansa keskiluokkaiselle kannattajakunnalleen edullisia asuntoja, ja kokoomuslaiset asunnonomistajat hierovat käsiään tyytyväisinä, kun uusia asuntoja myydään alihintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. KariS kirjoitti 18.8.2014 kello 10:17

    Osmo Soininvaara: Tätä on kaupunkitaloustieteessä tutkittu. Jos halutaan maksimoida maan yhteenlaskettu arvo, kannattaa kaupunkiin jättää aika paljon puistoja ja viheralueita, koska ne nostavat ympäröivien maiden arvoa. Autottoman Jätkäsaarelaisen asunnon arvoa ei nosta vaan laskee se, jos alue tungetaan täyteen autoja nin että kaikki liikenne ruuhkautuu. Autoista ei koidu muiden kannalta ulkoista hyötyä vaan ulkoista haittaa.Siinä KariS on oikeassa, että jos viheralue otetaan yksityiseen käyttöön ja tosiasiassa suljetaan muilta, silloin tuolle yksityiselle käytölle pitäisi laskea vaihtoehtoiskäytön arvo. Golfkenttä on hyvin kallis, sama Malmin lentokenttä. Minusta Kivinokka foidaan jättää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätetty, mutta kovin kriittinen olen siihen, että se on niin totaalisesti varattu mökkikäyttöön.

    Seliseliksihän tuo vähän meni. Puistot ja kaikille avoimet viheralueet kuuluvat kaupunkiin, mutta ei Kivinokan kaltaiset lomamajat eivätkä golf kentät saati puutarhamökit.

    Niille siis Osmo selkeästi vaatimus samasta vuokrahinnasta kuin asuntotonteille tai autopaikoille, muuten menee tyypilliseksi älylliseksi epärehellisyydeksi. Jota muuten edustaa oikein hienosti tuo Kivunokasta Seurasaari hölmöily. Ymmärtänet älykkäänä ihmisenä, ettei se koskaan toetudu, ja ymmärtänet senkin, että perusteluna se ei ole fiksu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  92. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 10:20

    Osmo Soininvaara:
    Eivät ensimmäisen kerroksen asukkaat joudu maksamaan hisseistä, koska ylimpien kerrosten asunnot myydään paljon kalliimmalla.

    Olisin toki halunnut vastauksesi myös muihin kohtiin, mutta nyt kun tähän tartuit, niin voin kertoa salaisuuden miksi ylempien kerrosten asunnot maksavat enemmän: Niille on enemmän kysyntää. Yhdessäkään asuintaloprojektissa hissin kustannuksia ei jyvitetä suhteellisesti enemmän ylemmille kerroksille.

    Toivon todella, että aamukahvisi olivat vielä juomatta, jotta tämä argumenttivirheesi voidaan painaa villaisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 10:42

    Juha
    Ei siinä ollut mitään logiikkavirhettä. Kun ylempien kerrostan asunnot maksavat enemmän, alempien kerrosten asunnot saa sen ansiosta halvemmalla. Siksi se, että ylemmät kerrokset vaativat hissiä, ei lisää almempien kerrosten asuntojen hintaa. Jos noita kerroksia ei olisi, alempien kerrosten asunnot maksaisivat enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Kimi kirjoitti 18.8.2014 kello 10:21

    Kiitos Osmo selvästä linjasta. Valitettavasti tällaiset prioriteetit eivät uusi tukeani viime vaaleista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Pirjo kirjoitti 18.8.2014 kello 10:23

    Osmo Soininvaara:
    Jätkäsaaressa veronmnaksajat eivät rahoita pysäköintiluolaa, vaan jokainen rahoittaa sitä asuntonsa hinnassa. Paikan hinta on 54 000 euroa.

    Ymmärtääkseni ne talot, joissa on omat paikat eivät rahoita Jätkäsaaren luolaa. Ymmärtääkseni asuntojen neliöhinnat ovat kuitenkin suunnilleen samat. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

    Tuolla periaatteella ainoastaan sellaiset talojen asunnot, joissa autopaikka on sidottu asuntoon ja joilla ei ole autopaikkaa, välttyvät rahoittamiselta. Näinkö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 10:31

    Osmo Soininvaara:
    max
    Voit tehdä millaisia oletuksia hyvänsä siitä, kuinka arvokasta autoilu on autoilijalla itselleen, mutta silloin kai hän maksaa siitä itse. Josd ajattelet, että naapure3iden pitäisi siitä maksaa, silloin sinun pitäisi olettaa, että hänen autoilunsa on arvokasta naapureille, tuotta ns. ulkoista hyötyä.
    Muuten voisi ajatella, että naapuri taas arvostaa etelän matkoja ja hänen autoilevan naapurinsa olisi syytä osallistua noihin kustannuksiin.

    Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta Soininvaaran tulisi ymmärtää, ettei kunta voi määritellä kuinka hinnanmuodostus tietyillä rakennuskomponenteilla tapahtuu, niin kauan kuin kunta itse säätelee mitä tulee rakentaa.

    Totta kai autopaikkojen hintojen tulisi toteutua vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Ongelmana vain on, ettei suurimmalla osalla ihmisistä olisi varaa paikkoihin, jos niitä myytäisiin ilman kytkentöjä. Sinänsä tämäkään ei ole ongelma mielestäni, koska rakennusliikkeet yksinkertaisesti sopeutuisivat tilanteeseen rakentamalla kysyntää vastaavan määrän paikkoja.

    Mutta kuten Soininvaara itsekin tietää, niin em. ei ole mahdollista kaavoitusmääräyksien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 10:39

    Ongelmana vain on, ettei suurimmalla osalla ihmisistä olisi varaa paikkoihin, jos niitä myytäisiin ilman kytkentöjä.

    Tätä logiikkaa en ymmärrä. Jos olet ostamassa asuntoa, joka maksaa 300 000 € sisältäen autopaikan, ja sitten tarjousta muutetaankin niin, että asunto maksaa 270 000 € ja autopaikka 30 000 €, miten yhtäkkiä rahat loppuvat, mutta aiemmassa vaihtoehdossa ne riittivät?
    Jos autopaikan hinta halutaan irrottaa asunnon hinnasta, on meneteltävä niin, että kaava mahdollistaa normin mukaisen autopaikamäärä’n, mutta niistä on pakollisia vain osa ja loput toteutetaan, jos maksuhalukasta kysyntää riittää. Näin toimitaan nyt Sompasaaressa ja tämä periaate on otettu osaksi kaupungin pysäköin6tistrategiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Simo Melenius kirjoitti 18.8.2014 kello 10:34

    Paras olisi, jos kaupunkia kaavoitettaisiin suosiolla niin tiivisti, että kukaan ei enää unissaankaan voisi kuvitella, että sinne saisi mahtumaan vielä jotain autopaikkoja. 🙂

    Tää vääntö autopaikkanormeistahan on mahdollista, koska kaava on niin väljä. Tuo pyöräkommentti on ihan hyvä: pyöräparkin ja autoparkin hinta on jotain väliltä 10x-100x. Jos kantakaupunkiin kaavoitettaisiin 10x asuntoja, vastaavaa määrää autoja ei voi edes teoriassa saada sinne mahtumaan, joten koko autopaikka-ajatuksesta olisi pakko luopua.

    Autot olisi pakko parkkeerata kaupungin laidoille tai ulkopuolelle, jos ei halua maksaa itseään kipeäksi. Paikkoja olisi kyllä. Esimerkiksi Vihdin liikenneympyrän keskelle mahtuisi korkea parkkitorni eikä se olisi pois keneltäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. Leena kirjoitti 18.8.2014 kello 10:46

    Keitä varten se Jätkäsaaren pysäköintiluola on tehty, vuokra-asunnoilleko?

    Hitas-asunnoista ensimmäisissä myytiin autopaikka erillisinä osakkeina, viimeisimmässä oli myynnissä autopaikallisia ja -paikattomia asuntoja, hintaero noin 25.000 euroa.

    Lemminkäisen taloissa, jotka kai(?) ovat ainoita nk. kovan rahan taloja toistaiseksi, autopaikat ovat pihakannen alla, josta pääsy suoraan rappukäytävään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  100. Tapio kirjoitti 18.8.2014 kello 11:01

    Osmo Soininvaara: Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen joustavuuden vuoksi, mutta eivät nuokaan ole halpojha. Sieltä muu7taman korttelin päästä menetetään arvokas asuintontti autoille. Maa on samanlaista, joten maa pitää myös hinnoiterlla samalla tavalla. Ei voi olla niin, että kaupunki maata vuokratessaan suosii autoja ihmisten kustannuksella.

    Ei tämä ratkaisu välttämättä kovin kallis per autopaikka ole, jos parkkitaloista tehdään 4-12 kerroksisia ja tehokkaita.

    Keski-Euroopassa on useissa kaupungeissa parkkitaloja, jossa auto nostetaan tyhjänä automaattihissillä varastoon aivan kuin isossa tukkuvarastossa tehdään tavaralavoille. Pakkaustieys on todella suuri, sillä ei tarvita ramppeja eikä (leveitä) ihmisten kulkuteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  101. Markku af Heurlin kirjoitti 18.8.2014 kello 11:07

    Osmo Soininvaara:
    Markku. Se 2000 €/neliö oli maapinta-alan hinta
    Meillä fillarikellarissa on koukut katossa ja pyörät nostetaan sinne. En ole käynyt mittaamassa, montako neliötä fillarit vievät, mutta varmaankin alle neliön. Auto vie 30 neliötä ramppeineen.

    Voisi olla ihan hyödyllistä mitata ja selvittää itse ko. asia. Normaali teräsrunkoinen käyttöpyörä painaa n 15- 20 kg, sähköpyörä enemmän. Sen nostaminen, varsinkin tällaisilla amerikkalaislla kellosepän piilolihaksilal ylös on varsin hankalaa ja aikavaa. Vaattetkin voivat likaantua, millä seikalal on merkitystä, jos on lähdössä filalrilal töihin tai visiitille.

    Asiaan perehtyneenä OS tienne, että yleensä pyöräkellareissa on sekä vapaasti seisovia pyöriä että ripustuskoukkuja katossa seinän vieressä esim. talvivarastointia varten.

    OS:n mukaan kellari/kalliopiakan rakennuskustannus on noin 40- 50.00 euroa. Jos oletamme autopaikan kaikkien liikenenalueioneen vaativan 30 m2 tilaa, niin neliöhinnaksi tulee 1700 e. Kun hausin vain hehtaariluokan hinnan , käytin normian 25 m2/ autopaikka.- Tämä on turha kiistelynaijhe, koska tarve riippuu tilanteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 12:21

    Fillari 20 kg? Et kai ole tosissasi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Markku af Heurlin kirjoitti 18.8.2014 kello 11:10

    Osmo Soininvaara:
    Nykyisin pyörillekin on kaavoituksessa velvoitepaikkoja, yleensä yksi fillari/30 m2. Olisi aivan järkevää, että pyöristä perittäisiin pieni vuokra, koska nyt pyöräkellarit täyttyvät hylätyistä pyöristä.

    Tästä olen samaa mieltä. myös siitä, että vuokran tulee olla pieni 5 – 10e/kk, joka ei vastaa kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. Samuli Saarelma kirjoitti 18.8.2014 kello 11:18

    Sakke: Eikö tuo autopaikkojen huutopaikka sitä eriarvoisuutta juuri lisää, jos vain raha jatkossa paikan saannin ratkaisee? Nähdäkseni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huolehtia siitä, että kaikille se autopaikka löytyy. Jos autopaikan rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin itse auto, on kyllä jossain jotain vikaa.

    Minusta siitä huolehtiminen, että kaikille löytyy autopaikka alle sen markkinahinnan on juuri eriarvoista, koska tämä tarkoittaa sitä, että autottomat subventoivat autollisia markkinahinnan ja perittävän hinnan erotuksen verran.

    Huutokauppa johtaa juuri siihen, että paikoista peritään niiden markkinahinta, mikä on vähiten eriarvoisin tapa jakaa asiaa, jota kaikki eivät tarvitse. Jonkun kaapelitv-maksun kohdalla vielä menee jotenkin se, että kaikki maksavat ja ne tv:tä katsovat hyötyvät, koska siinä on kyse suht minimaalisesta asiasta ja sen sompailu, että vain hyötyvät maksavat, menee vain monimutkaiseksi, mutta autopaikan kohdalla kyse on eri asiasta, koska se paikka on sitten varattu sille, jolle paikka kuuluu.

    Jos autopaikan rakentaminen maksaa enemmän kuin auto, niin tämä kertoo vain siitä, miten vääristyneeksi ajattelumme kaupunkimaan arvosta on tullut, kun pidämme itsestäänselvyytenä, että jokaiselle se autopaikka pitää taata, vaikka sen rakentaminen on noin kallista. Autopaikka on halpa rakentaa silloin, kun se voidaan järkätä niin, että tarvitaan vain se auton tarvitsema tila maata. Kaupungissa ei autopaikkoja tällä menetelmällä valitettavasti voi tuottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  105. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 11:34

    Osmo Soininvaara:
    Juha
    Ei siinä ollut mitään logiikka virhettä. Kun ylempien kerrostan asunnot maksavat enemmän, alempien kerrosten asunnot saa sen ansiosta halvemmalla. Siksi se, että ylemmät kerrokset vaativat hissiä ei lisää almempien kerrosten asuntojen hintaa. Jos noita kerroksia ei olisi, alempien kerrosten asunnot maksaisivat enemmän.

    Rakentamisen-101:

    ylemmät kerrokset maksavat käytännössä saman verran kuin alemmat, kun rakennetaan 2-15 kerrosta. Rakenteellisesti tällä ei ole merkitystä, koska seinät, perustukset, tekniikka maksavat jokaiseen asuntoon saman verran, oli sitten kyse 1. tahi 15. kerroksen asunnosta.

    Merkitystä on vain kuinka monta ASm2 saadaan tietyn kokoiselle tontille rakennettua, koska kuten sanottu suurin osa kustannuksista on vakiota ja täten asuntojen keskihinnat putoavat, kun rakennetaan useampi kerros.

    koska et mielestäsi tee argumenttivirhettä, niin voisitko kertoa kuinka monen gryndikohteen hintoja olet ollut laskemassa tai määrittelemässä, koska ilman tätä väitteelläsi ei ole minkäänlaista totuuspohjaa. Voin samaan hengenvetoon sanoa omaavani ihan objektiivisen näkökulman asiaan ja kertoa ettei sitä hissiä todellakaan lasketa ylempien kerrosten hintaan.

    Totta kai joku rakennusliike voi näinkin tehdä, mutta kyllä hinnat muodostuvat suurilta osin rakentamisen keskineliöhinnasta josta johdetaan yrityksen katetavoitteen mukainen myyntihinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  106. Tiedemies kirjoitti 18.8.2014 kello 11:44

    Myönnän etten jaksanut lukea kaikkia kommentteja kun niitä oli niin paljon, mutta haluaisin kysyä tätä: Miksi kytkykauppa pitää kieltää? Miksei riitä, ettei se ole enää de facto pakollista? Nimittäin, jos autopaikkoja ei ole pakko rakentaa, niin rakennuttaja voi tehdä halvempia asuntoja niille, jotka eivät autopaikkoja tarvitse. Yleinen hintataso voi siis divergoitua niin, että autopaikallisten asuntojen hinta nousee ja autopaikattomien laskee.

    Ongelmaksi tulevat yhtiöt joiden säännöissä autopaikat jaetaan tavalla X. Mutta yhtiön omistajat saavat olla tyhmiä ja hassata toistensa rahoja jos haluavat, ei kai sitä voi kukaan kieltää. Yhtiön autopaikkasääntöä voi muuttaa viemällä asian yhtiökokoukseen äänestettäväksi.

    Meillä oli aikanaan kun asuin Tampereen keskustassa autopaikkoja vuokralla ulkopuolisille hintaan X ja asukkaille halvemmalla. Asukkaat eivät autopaikkoja juuri tarvinneet, joten ulkopuolisia oli vuokralla paljon. Kaiken lisäksi oli vielä niin, että hallituksen jäsenille paikka järjestyi automaattisesti jos niin halusi. Minulla oli autopaikka joka oli huono (se oli seinän vierässä) ja asukkaat ja hallituksen jäsenet ihmettelivät että miksi en vaatinut jotain hyvää paikkaa irtisanottavaksi ulkopuoliselta että saisin paremman, kun se ei maksaisi minulle yhtään enempää. Totesin, että se olisi minusta hallituksen jäsenenä asemani väärinkäyttöä, ja itseasiassa jos uskoisin olevan mahdollista sen mennä yhtiökokouksessa läpi, vaatisin että kaikki paikat vuokrattaisiin eniten tarjoavalle, myös omani. Ihmisten tuntui olevan mahdotonta ymmärtää miksi olen tätä mieltä kun kerran hyödyn järjestelystä itse.

    Jos taloyhtiössä ihmiset haluavat käyttäytyä niin että asukkaiden “etu” tarkoittaa että yksityistä hyötyä ulosmitataan taloyhtiön muilta asukkailta ja siirretään autoilijoille, niin se on sitten heidän asiansa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa autollisia olivat lähinnä nuoret lapsiperheet ja muutama keski-ikäinen tai vanhus, suurin osa muista oli autottomia. Autottomatkaan eivät tuntuneet panevan pahakseen tätä järjestelyä.

    Tavoittelen tällä sitä, että minusta ehkä kuitenkin valinnanvapauden pitäisi toteutua. Kieltoja ja rajoituksia on jo tarpeeksi, minusta riittäisi että poistettaisiin nyt vaan niitä pakkoja jotka ajavat tähän autopaikkojen kytkykauppaan ja vasta sitten mietittäisiin pitäisikö siihen kytkykauppaan itseensä puuttua. Muuten tämä vaikuttaa vähän futurologiselta kongressilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  107. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 11:46

    Osmo Soininvaara: Tätä logiikkaa en ymmärrä. Jos olet ostamassa asuntoa, joka maksaa 300 000 € sisältäen autopaikan, ja sitten tarjousta muutetaankin niin, että asunto maksaa 270 000 € ja autopaikka 30 000 €, miten yhtäkkiä rahat loppuvat, mutta aiemmassa vaihtoehdossa ne riittivät?Jos autopaikan hinta halutaan irrottaa asunnon hinnasta, on meneteltävä niin, että kaava mahdollistaa normin mukaisen autopaikamäärä’n, mutta niistä on pakollisia vain osa ja loput toteutetaan, jos maksuhalukasta kysyntää riittää. Näin toimitaan nyt Sompasaaressa ja tämä periaate on otettu osaksi kaupungin pysäköin6tistrategiaa.

    Erinomainen ajatus, mutta käytännössä paikkojen kysyntä pitäisi pystyä määrittelemään vähintään vuosi ennen kohteen rakentamisen aloittamista. Tämä johtaisi harvempien paikkojen rakentamiseen, jolloin yksittäisen paikan hinta ei ole enää 50-80k€ vaan hinta voidaan kaksinkertaistaa.

    Asiaa ei voi muutenkaan tarkastella noin yksinkertaisesti. Jos parkkipaikkojen hinnat kohoavat, niin myös niiden vaihdettavuus vähenee, joka aiheuttaa likvidointi ongelman ja tätä myöten autopaikkojen kysyntä pienenee.

    Sinun mielestäsi parkkipaikkojen kytkentä asuntojenhintoihin on ongelmallista, koska autottomat asunnonomistajat joutuvat niistä osalliseksi. Argumenttisi perustat sille, että jokainen voi sitten tehdä valinnan pitääkö auton vai muuttaako ollenkaan kaupunkialueelle, koska auton pitäminen alueella tulee kalliiksi.

    Eikö asiaa voisi myös tarkastella niin päin, että autottomat ihmiset voivat itse päättää haluavatko maksaa asunnosta jonka hintaan on kytketty autopaikka? Jos asunnonhinta tuntuu liian korkealta, koska siihen on kytketty osa autopaikan hinnasta, niin eikö nämä ihmiset voi muuttaa vaikka Espoon puolelle jossa vastaavanlaista kaavoitusajatusta ei noudateta kaikilla alueilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  108. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 11:56

    “asunto-osakeyhtiölakiin tulee kirjata, että autopaikat on kerran vuodessa huutokaupattava asukkaiden kesken, jos niitä ei riitä kaikille halukkaille.”

    Oletko tosissasi tätä mieltä? Eli ensin maksat autopaikasta ~80k€ ja vuoden päästä kun paikoille on kysyntää, mutta kukaan ei ole valmis maksamaan kuin 40k€, niin paikka on pakko myydä? Vai onko kyseessä joku leikkihuutokauppa, jolloin ostajan ei ole pakko myydä, mutta huutokauppa silti pidetään.

    Ihanan hassuja ajatuksia. Toivottavasti jäävät myös ajatusten tasolle …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 12:28

    Ajatus oli, että autopaikat ovat koko ajan yhtiön omistuksessa ja niiden vuokra huutokaupataan. Yleensä autopaikat ovat yhtiön omistuksessa ja ne on annettu lähes ilmaiseksi joillekin ja muut jäävät ilman. Aitini asuintalossa autotallit jaettiin vuonna 1965 yhtiön hallitusten jäsenten kesken, koska hallituksen jäsenyydestä piti jotenkin palkinta. Ne on edelleen liitettyinä noihin silloisiin onnekkaisiin asuntoihin.
    Jos autopaikat myydään, silloin tietysti sen, joka haluaa myöhemmin sellaisen ostaa, pitää neuvotella jonkun kanssa siitä paikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Outsider kirjoitti 18.8.2014 kello 12:24

    Mitenkähän muualla suuressa maailmassa pysäköinti on ratkaistu? Vaikkapa Pariisin keskustassa oli kaikki kadunvarret täynnä pysäköityjä autoja. Myös moottoripyöriä oli ja ne vievät saman verran tilaa.

    Henkilö,joka tarvitsee autoa joka päivä, tarvitsee oikeastaan 2 paikkaa. Siis lähtiessään ja perille tullessaan. Voisihan tähän joku ATK-taituri viritellä nettipalvelun, jossa gps välittäisi älykännykkään tiedon halutulla alueella olevasta vapaasta paikasta. Päivän tyhjänä seisovalle paikalle saisi tällä tavoin pientä korvausta parkkimaksuna.Verottaja tietenkin tekisi kaiken hankalaksi.

    Maalaisen ajellessa Helsinkiin saa pitkään kierrellä etsiskelemässä parkkipaikkaa,jos yrittää sellaista maksutonta pitempiaikaista löytää.

    Voisihan sellainenkin palvelu olla mahdollinen, jossa vaikkapa Katajanokalle ajaessa siellä olisi R-kioskia vastaava P-kioski. Siellä voisi auton jättää henkilölle, joka hoitaisi auton pysäköinnin jonnekin. Tietysti maksua vastaan. Siihen voisi yhdistää myös jonkinlaisen valvonnan. Nykyäänhän mikä tahansa avoin parkkipaikka on järjettömän varkaustoiminnan kohteena. Useimmiten yrityksenkin kohteena ollut auto menee lunastukseen jos sattuu olemaan varkausvakuutus. Muut kärsivät itse kaikki vahingot. Usean auton autokatokset ja pysäköintihallit ovat myös aina riskipaikkoja. Poliisin ohje on vain, että ei saa mitään arvokasta jättää autoon. Ei sekään paljon mitään auta.

    Tuohon autopaikkojen rakentamiseen ja kalleuteen voi vain todeta, että joku ne kaikki maksaa eli veronmaksaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 12:32

    Raimo K: Ja kun asukas häviää autopaikkansa ko. vuoden huutokaupassa, auto vaan myyntiin, niinkö?

    Sitten asukas ei häviä huutokaupassa. Suurin ongelma huutokaupan järjestämisessä on se, miten huutokauppa järjestetään siten, ettei se mene nettihuutokauppatyyppiseksi taktiikkapeliksi.

    Yksi mahdollisuus olisi se, että huutokauppa ei olisikaan vuosittainen määräaikaan sidottu huutokauppa, vaan jatkuva huutokauppa. Asian voisi tehdä esimerkiksi näin:

    1. autopaikan vuokrasopimus on määräaikainen

    2. autopaikan haltija saa irtisanoa vuokrasopimuksen milloin hyvänsä

    3. vuokrasopimusten määräajat alkavat eri paikkojen kohdalla eri hetkillä (ts. paikat kulkevat eri rytmissä)

    4. vuokrasopimuksen loppuessa paikka huutokaupataan halukkaiden autopaikkaan oikeutettujen kesken (mukaanlukien paikan nykyinen haltija)

    5. lähtöhinta on taloyhtiön määrittämä minimivuokra

    6. tarjouksissa on minimikorotus (senttikisan välttämiseksi)

    7. autopaikan edellisella haltijalla on oikeus tehdä viimeinen tarjous huutokaupan päätyttyä (korkein tarjous plus minimikorotus)

    8. autopaikan haltijalla on oikeus siirtää autopaikan vuokrasopimus entisillä ehdoilla eteenpäin toiselle autopaikkaan oikeutetulle

    Näiden sääntöjen lisäksi kaikkien tarjouksien ja vuokrien pitää ehdottomasti olla julkisia, koska se on hintatason muodostumisen edellytys.

    Yleisen vuotuisen huutokaupan ongelmana on se, että tarjolla on paljon tavaraa, jolloin huutokauppa menee taktikoinniksi. Toinen ongelma on syklin hitaus, uusi autollinen asukas voi joutua odottamaan vuoden saadakseen paikan, vaikka olisi valmis maksamaan siitä reilusti.

    Ylläolevilla säännöillä nämä vältetään, kun kauppaa käydään periaatteessa paikka kerrallaan, ja myytävää tulee suhteellisen tiheästi. Lisäksi järjestely mahdollistaa hyvinkin eriarvoisten paikkojen vuokraamisen (autotalli, autohalli, ahdas autopaikka kahden porttikongin päässä roskiksen takana).

    Jos autopaikka on jollekulle aivan välttämätön, hän saa aina varmuudella pidettyä paikkansa viimeisen tarjouksen oikeudella. Tästä joutuu kuitenkin vähän maksamaan.

    Järjestelyynhän voi liittää jonkin vakiotarjousajatuksen. Autopaikan haluaja voi ilmoittaa tarjoavansa kaikista autopaikoista esimerkiksi 30 €/kk, kunnes saa paikan.

    Jos oman autopaikan hinta on jostain syystä karannut käsistä, sen voi korjata ottamalla halvemman autopaikan ja irtisanomalla omansa. Toisaalta jos oman autopaikan hinta on kovin alhainen, se korjautuu seuraavassa huutokaupassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  112. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 12:33

    Juha Leinonen: Oletko tosissasi tätä mieltä? Eli ensin maksat autopaikasta ~80k€ ja vuoden päästä kun paikoille on kysyntää, mutta kukaan ei ole valmis maksamaan kuin 40k€, niin paikka on pakko myydä? Vai onko kyseessä joku leikkihuutokauppa, jolloin ostajan ei ole pakko myydä, mutta huutokauppa silti pidetään.

    Kyse oli yhtiön omistamista paikoista, joita vuokrataan. Voihan siinä niin käydä, että jossain vaiheessa vuokra on 50 €/kk, toisella kerralla 100 €/kk. Se on kuitenkin koko systeemin idea, koska hinnan vaihtelu ohjaa kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  113. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 12:37

    http://www.hartela.fi/hartela_projects/asunnot_huoneistokoot.jsp?housingcompanyid=H153

    Asunnon C32 (ensimmäinen kerros) neliöhinta 3450 €/m2

    Asunnon C52 (neljäs kerros) neliöhinta 3650 €/m2

    Tuon kokoisen talon hissin kustannus on ~30.000 €. Ensimmäisessä kerroksessa on 4 asuntoa ja lopuissa kerroksissa 38 asuntoa, joten hissin tuoma lisä per 2-6 kerrosten asuntohintoihin olisi ~800 €/asunto.

    Se että sinulla on musta tuntuu ajatus asunnon hinnan muodostamisesta ei välttämättä ole missään kosketuksissa todellisuuden kanssa.

    Pahoittelut laajamittaisesta spämmäämisesta, mutta tuntuu todellakin siltä, ettei sinulla ole mitään käsitystä a) rakentamisesta b) vapaasta markkinataloudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 13:03

    Asunnon C32 (ensimmäinen kerros) neliöhinta 3450 €/m2

    Asunnon C52 (neljäs kerros) neliöhinta 3650 €/m2

    Tuon kokoisen talon hissin kustannus on ~30.000 €. Ensimmäisessä kerroksessa on 4 asuntoa ja lopuissa kerroksissa 38 asuntoa, joten hissin tuoma lisä per 2-6 kerrosten asuntohintoihin olisi ~800 €/asunto.
    Tuossa tuo ylempi kerros näyhtti maksavan asunnosta 200 € enemmän/neliö kuin alempi. Et kertonut, kuinka suuri tuo asunto on, mutta yleiseen elämänkokemukseen vedoten kuitenkin enemmän kuin neljä neliötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 12:42

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus oli, että autoppaikat ovat koko ajan yhtiön omistuksessa ja niiden vuokra huutokaupataan. Yleensä autopaikat ovat yhtiön omistuksessa ja ne on annettu lähes ilmaiseksi joillekin ja muut jäävät ilman. Öitini asuintalossa autotallit jaettiin vuonna 1965 yhtiön hallitusten jäsenten kesken, koska hallituksen jäsenyydestä poiti jotenkin palkinta. Ne on edelleen liitettyinä noihin silloisiin onnekkaisiin asuntoihin.
    Jos autopaikat myydään, silloin tietysti sen, joka haluaa myöhemmin sellaisen ostaa, pitää neuvotella jonkun kanssa siitä paikasta.

    Lahjoittaako rakennusliike paikat hallitukselle ilmaiseksi? Mistä hallitus saa perustamisvaiheessa rahaa paikkoja varten? Voisin väittää, että se vasta kieroa toimintaa olisi, että rakennusliike saisi itse määritellä hallipaikkojen hinnan, jonka jälkeen se myisi ne RS-sopimuksella asunto osakeyhtiölle, joka tietenkin joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen paikat.

    Kenen luulet maksavan rahoittamisesta aiheutuneet kustannukset? Aivan oikein, myös ne jotka eivät autoa omista. Tosin tässä ratkaisumallissa rakennusliike voi myydä 100 % paikoista huikeaan katteeseen, joten asuntoihin kytkeytyvä hinta on nykyistä suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 12:57

    Lähtökohtana on tilanne vanhoissa taloissa, joissa autopaikat ovat yhtiön omistuksessa ja rakennusliike on myynyt koko talon asunto-osakeyhtiölle. Jos autopaikat ovat jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön omistuksessa, ei ehdotus niitä koske, minkä näkee perusteluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 12:44

    Markku af Heurlin: Sen nostaminen, varsinkin tällaisilla amerikkalaislla kellosepän piilolihaksilal ylös on varsin hankalaa ja aikavaa. Vaattetkin voivat likaantua, millä seikalal on merkitystä, jos on lähdössä filalrilal töihin tai visiitille.

    Näin insinöörin näkökulmasta tässä on kyllä vähän jo teknologista saamattomuutta. Sähkö on keksitty jo parisataa vuotta sitten, ei luulisi olevan ihan mahdoton homma laittaa niittä fillaripaikkoja sähkövinssillisiksi. Yhden neliömetrin hinnalla ostaa kymmenen vinssiä asennuksineen.

    Edullisempiakin ratkaisuja voisi löytyä, Eikä sen vinssinkään tarvitse sähköllä toimia, talja on keksitty jo aika kauan sitten.

    Tosin se ongelma tuossa kyllä on, että painavampien fillarien kohdalla koukun ripustuskohtaa pitää vähän miettiä. Runko kestänee venytystä, mutta vanteista en menisi monestakaan syystä ripustamaan painavampaa pyörää.

    Polkupyörille olisi löydettävissä hyvä säilytysratkaisuja, mutta ilmeisesti ongelma ei ole vielä niin suuri että se kiinnostaisi tarpeeksi. (Vaikka jokainen ahtaissa fillarivarastoissa pyöriään säilyttänyt hyppisi riemusta saadessaan fillarilleen oman siistin loosin, jossa se säilyy ehjänä ja turvassa, ja josta sen saa ilman siirtelyjumppaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  118. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 12:51

    Osmo Soininvaara:
    Fillari 20 kg? Et kai ole tosissasi?

    Minulla on yksi yksilö, joka painaa 28 kg (sähköavusteinen). Toinen yksilö painaa sekin lähemmäs 15 kg (kunnianarvoisaan ikään ehtinyt teräsrunkoinen kaupunkifillari). Jälkimmäistä olen paljonkin nostellut koukkuihin, mutta ei se nyt niin hauskaa ole varsinkaan rapakeleillä.

    (Ja jos omistaisin sen 7 kg:n maantiepyörän, tuskin nostaisin sitä yleisen fillarikellarin koukkuihin, kun se voisi lentää jo tuulen mukana pois…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  119. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 12:58

    Osmo Soininvaara: Minusta Kivinokka foidaan jättää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätetty

    Esitän väitteen: Jos Seurasaari rakennettaisiin luksusasuinalueeksi, siitä saataisiin enemmän rahaa kaupungille kuin mitä oravakeitaan poistumisesta menisi.

    Esitän toisen väitteen: Sama koskee Kivinokkaa.

    Viheralueilla on merkitystä asuntojen hintaan, mutta sekä Seurasaari että Kivinokka ovat kohtuullisen vähällä päivittäisellä virkistyskäytöllä ja kauempana tiheimmästä asutuksesta.

    En epäile, etteikö Helsingistä löytyisi viheralueita, joiden rakentamisella olisi negatiivinen vaikutus kokonaistalouteen (viheralueen häviäminen vähentää arvoa olemassa olevasta asutuksesta enemmän kuin mitä uusi asutus tuo). En kuitenkaan oikein jaksa uskoa, että Talin golf-kenttä, Malmin lentokenttä, Kivinokka, Seurasaari tai siirtolapuutarhat olisivat tällaisia alueita.

    Ainakin kaipaisin ihan konkreettisia numeroita siitä, miten näin kävisi. Kaikille yllämainituille saa niin paljon asuntoja, että ulkoisvaikutusten pitäisi olla todella suuria, jotta ne kompensoisivat taloudellisen hyödyn. Silloinhan ilmiön kääntöpuoli näkyy selvimmin, kun rakennetaan vähän ja huonoa asuntokantaa tärkeälle ja paljon käytetylle pienelle virkistysalueelle.

    (Ja tämä oli sitten sanottu puhtaasti rahan suunnasta. Voi olla ja on muita arvoja, joiden takia yllämainittuja ei välttämättä kannata rakentaa. Lisäksi on muita syitä, vaikkapa maanomistukseen liittyvät seikat.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  120. MikkoM kirjoitti 18.8.2014 kello 13:01

    Leenalle: ATT ja Lemminkäisen Hitas taloissa autopaikat arvottiin kun asukkaat muuttivat. Ainakin paasirannassa kaikki osallistuivat arvontaan, oli autoa eli ei. Senverran matalia olivat maksut. Varmaan autoton voittaja vuokraa edelleen, voitolla. Ja tosiaan, ATT kohteessa (As oy Tyynimeri?) autopaikka kuului osaan asunnoista jo ostaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  121. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 13:19

    Osmo Soininvaara:
    Asunnon C32 (ensimmäinen kerros) neliöhinta 3450 €/m2

    Asunnon C52 (neljäs kerros) neliöhinta 3650 €/m2

    Tuon kokoisen talon hissin kustannus on ~30.000 €. Ensimmäisessä kerroksessa on 4 asuntoa ja lopuissa kerroksissa 38 asuntoa, joten hissin tuoma lisä per 2-6 kerrosten asuntohintoihin olisi ~800 €/asunto.

    Tuossa tuo ylempi kerros näyhtti maksavan asunnosta 200 € enemmän/neliö kuin alempi.

    Et kertonut, kuinka suuri tuo asunto on, mutta yleiseen elämänkokemukseen vedoten kuitenkin enemmän kuin neljä neliötä.

    En uskonut joutuvani vääntämään rautalangasta. Edellisen kommentin ajatushan oli osoittaa, että kun hissin kustannus 2-6 kerrosten asunnoissa on ~800 €/asunto, niin se ei selitä että ylemmän asunnon hinta on 200 €/m2 kalliimpi vai onko jotain muita ylempien kerrosten rakennusosia joita hintaan olisi lisätty?

    Ylempien asuntojen hintoihin ei lisätä mitään “hissi-lisää” ne ovat vain kysytympiä, kuin alemman kerroksen asunnot ja siksi ovat kalliimpia.

    Vertailukohteen asuntojen koot selviävät linkistä, mutta ne olivat ~60 m2 kokoisia keskimäärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 13:31

    En uskonut joutuvani vääntämään rautalangasta. Edellisen kommentin ajatushan oli osoittaa, että kun hissin kustannus 2-6 kerrosten asunnoissa on ~800 €/asunto, niin se ei selitä että ylemmän asunnon hinta on 200 €/m2 kalliimpi vai onko jotain muita ylempien kerrosten rakennusosia joita hintaan olisi lisätty?

    Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Asun itse Katajanokalla hissittömän talon viidennessä kerroksessa. Ylimpien kerrosten asunnot ovat muita asuntoja halvempia, koska ei ole hissiä. Tuo neljännen kerroksen asunto olkisi to0dennäköisesti huomattavasti halvempi, ellei talossa olisi hissiä Niinpä hissin rakentamiskustannukset saadaan ulos sillä, ette se nostaa ylempian asuntojen arvoa, eikä ensimmäisen kerroksen asukas joudu maksamaan hissisätä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 13:23

    Viherinssi: Kyse oli yhtiön omistamista paikoista, joita vuokrataan. Voihan siinä niin käydä, että jossain vaiheessa vuokra on 50 €/kk, toisella kerralla 100 €/kk. Se on kuitenkin koko systeemin idea, koska hinnan vaihtelu ohjaa kulutusta.

    Voitko linkata yhden myytävän uudiskohteen helsingistä, josta löytyy as oy:n omistama paikoitushalli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 13:29

    Lähesw kaikki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omistaa joko tontilla olevat paikat, tai osuuden yhteiseen pysäköintiluolaan. Koko Arabianranta on rakennettu tällä periaatteella. Kun pysäköintipåaikat ovat pääsääntöisesti talon alla, kuka muu ne voi omiostaa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotettu omiksi osakkeikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. åke kirjoitti 18.8.2014 kello 13:44

    Ruattissa autoapaikka ei aina ole taattu sisäänmuuttaville. Kerrostaloasunnon oston yhteydessä kannattaa samalla tiedustella kuinka monta on jonossa tällä hetkellä odottamassa yhtiön autopaikkaa. Joskus monta, joskus ei yhtään. Paikalla on (halpa) kk-vuokra ja paikat jaetaan vapautumisen ja jonotusnumeron perusteella yleensä 1 kpl per asunto. Tällaisia ovat usein yhtiöt joissa parkki on hallissa talon alla. On ihan selvää, että tällä on suuri vaikutus ostopäätökseen jos omistaa auton.

    Toisaalta on myös yhtiöitä jotka varaavat yhden paikan per asunto. Tällaisia ovat varsinkin yhtiöt joissa parkki on ulkona taivasalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  126. hupsis kirjoitti 18.8.2014 kello 14:05

    Mitäs muuten niillä huutokaupasta saaduilla varoilla tehdään?

    Ei kai vain ajatuksena ole saada epäreilua hyötyä autottomille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  127. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 15:55

    Tulo jaetaan yhtiövastikkeen alennuksena autottomien ja autollisten kesken. Sama menettely koskee taloyhtiön omistamia liiketiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 14:11

    Osmo Soininvaara: Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Asun itse Katajanokalla hissittömän talon viidennessä kerroksessa. Ylimpien kerrosten asunnot ovat muita asuntoja halvempia, koska ei ole hissiä. Tuo neljännen kerroksen asunto olkisi to0dennäköisesti huomattavasti halvempi, ellei talossa olisi hissiä Niinpä hissin rakentamiskustannukset saadaan ulos sillä, ette se nostaa ylempian asuntojen arvoa, eikä ensimmäisen kerroksen asukas joudu maksamaan hissisätä mitään.

    Teet mieleästi räikeän argumenttivirheen. Sanot että hissi korreloi ylempien kerrosten hinnan kanssa ja ilman hissiä alemmat kerroksen olisivat halvempia.

    Osoitin juuri oikeasta kohteesta, että hissin vaikutus 2-6 kerroksissa on 800 €/asunto, mutta ylempien kerrosten asuntojen hinnat ovat kuitenkin 200 €/m2 kalliimpia. Voidaan tietenkin sanoa, että hissi luo lisäarvoa ylempiin kerroksiin.

    Jos hissiyhtälöön otetaan mukaan ensimmäisen kerrosten asunnot, niin vaikutus niiden hintaan tosiaan VAIN se 800 €/asunto eli asunto joka maksaisi ilman hissiä 200.000 € niin hissin kanssa se maksaisi 200.800 €. Ei mikään järin huikea säästö.

    Sinun asuintalosi ylemmät kerrokset ovat ehkäpä siksi halvempia, että ne ovat vähemmän haluttavia, koska yhtiössäsi ole hissiä. Eivät ne ole sen vuoksi halvempia, että asuintalosi urakoitsija ei aikanaan rakentanut hissiä, jonka kustannusvaikutuksia se olisi lisännyt ylimpiin kerroksiin.

    Mutta jätetään aihe tähän koska aihe alkaa karata sivuraiteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  129. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Lähesw kaikki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omistaa joko tontilla olevat paikat, tai osuuden yhteiseen pysäköintiluolaan. Koko Arabianranta on rakennettu tällä periaatteella. Kun pysäköintipåaikat ovat pääsääntöisesti talon alla, kuka muu ne voi omiostaa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotettu omiksi osakkeikseen.

    Kuka pysäköintiluolan on rahoittanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 15:53

    Asuntoi-osakeyhtiöt (ja kiinteistöyhtiöt) on pakotettyu ostamaan sieltä autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 14:14

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus oli, että autopaikat ovat koko ajan yhtiön omistuksessa ja niiden vuokra huutokaupataan. Yleensä autopaikat ovat yhtiön omistuksessa ja ne on annettu lähes ilmaiseksi joillekin ja muut jäävät ilman. Aitini asuintalossa autotallit jaettiin vuonna 1965 yhtiön hallitusten jäsenten kesken, koska hallituksen jäsenyydestä piti jotenkin palkinta. Ne on edelleen liitettyinä noihin silloisiin onnekkaisiin asuntoihin.
    Jos autopaikat myydään, silloin tietysti sen, joka haluaa myöhemmin sellaisen ostaa, pitää neuvotella jonkun kanssa siitä paikasta.

    Näinkin näköjään voi käydä, mutta yleistä se ei ole. Normaali käytäntö on se, että autopaikat on aikoinaan kyllä jaettu, mutta auton omistaville ja kun luonnollista ja muuta poistumaa on, paikka tulee seuraavalle jonossa olevalle – ja niin edelleen.

    Se, että jossakin taloyhtiössä on joskus tehty tyhmyyksiä, ei voi olla lakimuutoksen perusteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  132. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 14:16

    Osmo Soininvaara:
    Lähes kaikki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omistaa joko tontilla olevat paikat, tai osuuden yhteiseen pysäköintiluolaan. Koko Arabianranta on rakennettu tällä periaatteella. Kun pysäköintipåaikat ovat pääsääntöisesti talon alla, kuka muu ne voi omistaa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotettu omiksi osakkeikseen.

    Niin, mutta miksi niin on? Näiden kohteiden osalta Osmo (ja Helsingin kaupunki) on pahasti myöhässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  133. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 14:20

    Osmo Soininvaara:
    Lähtökohtana on tilanne vanhoissa taloissa, joissa autopaikat ovat yhtiön omistuksessa ja rakennusliike on myynyt koko talon asunto-osakeyhtiölle. Jos autopaikat ovat jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön omistuksessa, ei ehdotus niitä koske, minkä näkee perusteluista.

    Ja juuri vanhoja taloja ehdotus ei voi koskea, omistusoikeuteen ei voi puuttua muuta kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä.
    Ehdotusta voidaan soveltaa kaavoitettavissa uusissa kohteissa – ja niin pitäisikin tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 15:52

    Kyllä se voi koskea vanhoja taloja, koska omistusoikeus on asunto-osakeyhtiöllä ja sillä se pysyy. On siis kyse vuokra-oikeuden huutokauppaamisesta. Itseasiassa se, että taloyhtiön hallitus jakaa arvopkkaat paikat alihintaan itselleen ja kavereilleen voidaan tulkita nykyisenkin lain vastaiseksi. Jokainen ymmärtäisi, että jos asunto-osakeyhtiuön hallitus jakaisi ensimmäisen kerroksen liiketilan hallituksen puheenjohtajalle lämmityskuluja vastaan, tätä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Miten se voi olla autotallin osalta toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Markku af Heurlin kirjoitti 18.8.2014 kello 15:00

    Osmo Soininvaara:
    Fillari 20 kg? Et kai ole tosissasi?

    Ainakin se siltä tuntui.

    Kävin tarkistamssa asian vaa’alla: Minulla on 10-vaihteinen Crescent Citybike vuodelta 1992 ja v. 2002 7-vaihteinen (napavaihteisto) naistenpyörä, samoin Crescent. Kumpikin painoi aika tarkalleen 19 kg.

    Marin-maantiepyöräni painaa 7 kg, mutta sillä on turha yrittää ajaaa kaupungilla.

    Parhaien kevennän pyöräni painoa keventämällä itseäni. Kunhan vain onnistuisi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  136. Lupus Borealis kirjoitti 18.8.2014 kello 15:29

    Golfkenttiä ei kyllä todellakaan tarvita kaupunkiin, eikä oikeastaan yhtään mihinkään. Turhakkeista turhimpia. Pönötystä ja juoruamista voi harrastaa vaikka perinteiseen suomalaiseen tapaan lähikuppilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  137. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 15:48

    Juha Leinonen: Voitko linkata yhden myytävän uudiskohteen helsingistä, josta löytyy as oy:n omistama paikoitushalli?

    Oman ymmärrykseni mukaan järjestely tulisi nimenomaan kyseeseen kohteen iästä riippumatta. Niitä kohteita on valtava määrä, joissa on asoyn hallinnassa olevia autopaikkoja. Ei siis välttämättä hallipaikkoja, paikat voivat olla hallista, pihalta tai vaikkapa talleja. Jos paikkoihin on jonotuslista, ne ovat alihintaisia.

    (Jos oikein niuhotetaan, niin asoy omistaa sen paikoitushallin, jos kyse ei ole erillisestä halliyhtiöstä. Kiinteistöhän on yhtiön omistuksessa, osakkailla on vain eriasteisia käyttö- ja hallintaoikeuksia sen osiin. Tiedän kuitenkin, ettet tarkoittanut tätä.)

    Uudiskohteiden problematiikka on yksinkertaisempi ja liittyy vain määräyksiin. Jos huolehditaan siitä, että alueelle on tehtävissä tietty määrä autopaikkoja, niin ei niiden paikkojen tekemistä pidä vaatia. Rakentajan pitäisi ihan itse saada päättää, mitä tekee ja millä hinnalla yrittää saada kaupaksi.

    Tosin tietyllä tavalla on kyllä niin, että yleisen hyvän kannalta vuokrapaikat olisivat parempia kuin osakkeina ostettavat, koska vuokrapaikoissa on parempi vaihtuvuus (ts. ne löytävät paremmin oikeaan käyttöön), eikä niihin sisälly tuulentuomia tai tuulenkaatoja suhdanteiden mukaan.

    Vuokrapaikkojen kohdalla on sekin hyvä, että ne voidaan tulevaisuudessa helpommin ottaa muuhun käyttöön, jos niikseen tulee. Autohallin tiettyyn ruutuun tai tiettyyn autotalliin käyttöoikeuden antavat osakkeet ovat paljon jäykempiä.

    Itse asiassa muuten uudiskohteiden autohalleistakin myydään nykyään oikeuksia, joilla ei ole oikeutta tiettyyn paikkaan. Tämä alkaa olla aika lähellä vuokraamista. Sitä en tiedä, monessako Helsingin uudiskohteessa näin juuri nyt tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  138. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 15:50

    MikkoM: Varmaan autoton voittaja vuokraa edelleen, voitolla.

    Tottakai vuokraa. Sen voi vuokrata vaikka paikalliselle taksifirmalle, joka mielellään ottaa paikan hallista.

    Markkinatalouden vääntäminen raiteiltaan alihintaan myymällä ei noin yleisesti ole toimiva strategia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  139. Syltty kirjoitti 18.8.2014 kello 16:07

    Juha Leinonen: Ylempien asuntojen hintoihin ei lisätä mitään “hissi-lisää” ne ovat vain kysytympiä, kuin alemman kerroksen asunnot ja siksi ovat kalliimpia.

    Saisikohan niistä ylemmistä kerroksista ihan yhtä paljon hintaa, jos asunnossa *ei* olisi hissiä? Voisko se hissi nyt kumminkin vaikuttaa siihen, paljonko ihmiset ovat valmiita maksamaan ylemmissä kerroksissa olevista asunnoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  140. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 16:20

    Osmo Soininvaara: Itseasiassa se, että taloyhtiön hallitus jakaa arvopkkaat paikat alihintaan itselleen ja kavereilleen voidaan tulkita nykyisenkin lain vastaiseksi.

    Useinhan tilanne on se, että autopaikkajonot erityisesti autotalleihin ovat äärimmäisen pitkiä. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että uuden asukkaan mahdollisuus saada autopaikka ovat erittäin heikot, ja kyllä se jo nykyistäkin lakia rikkoo. Lisäksi alihintaiset paikat saattavat olla verotuksellisesti harmaalla alueella (peitelty osingonjako).

    Tämähän ei ole autollisten ja autottomien välinen tappelu tässä kohdassa, vaan kyse on autollisten jäsentenvälisestä. Sillä saa kyllä aika raakoja taistoja aikaan, olen tuota useammassa taloyhtiössä ihastellut. Yleensä autottomat eivät huomaa sitä, että kalliit autopaikat ovat heidän etunsa.

    Asia ei ihan helposti ratkea asukasdemokratialla, jos suurin osa osakkeista on autopaikallisten hallussa. Heillä ei ole pienintäkään halua muuttaa järjestelmää, josta he hyötyvät.

    Harva kuitenkaan viitsii pistää riskialttiita kymppitonneja ja viittä vuotta peliin saadakseen KKO:n paperin asiasta. Tiettävästi tästä ei ole korkeammista oikeusasteista päätöksiä olemassa.

    Niinpä asiaan olisi todella syytä puuttua lainsäädännöllisesti vaatimalla paikkojen jakamista tavalla, joka on kaikille asukkaille kohtuullinen. (Suhtaudun kuitenkin skeptisesti kategoriseen huutokauppavaatimukseen, koska se ei ihan sellaisenaan tuota kuin hirvittäviä taisteluita.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  141. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 16:25

    Osmo Soininvaara:
    Asuntoi-osakeyhtiöt (ja kiinteistöyhtiöt) on pakotettyu ostamaan sieltä autopaikkoja.

    Edelleen kuka hallin rahoittaa? Jos yhtiöt ovat ottaneet lainaa rahoittaakseen hallin, niin eivät nuo rahoituskulut millään pyhällä hengellä hoidu.

    Jos on otettu yksityistä rahoitusta, niin kulut maksaa as oy eli tässä tapauksessa KAIKKI talonasukkaat.

    Jos takausta on saatu kaupungilta, niin kaupunki polttaa omat rahansa.

    Nyt joudun kysymään, koska itselläni ei ole tietoa; kuinka Jätkänsaaren paikoitushallin hinta on muodostettu eli ts. kuka on määritellyt millä hinnalla as oy:t pakotetaan ostamaan paikoitustilaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  142. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 16:39

    Jokainen asunnon ostaja maksaa pysäköintihallista asunnon hinnassa noin 500 euroa/neliö. Pikkeuksen tästä tekevät kaupungin vuokratalot, joiss alasku jaetaan kaikkien helsinkiläisen vuokrataloyhtiöiden kesken.
    Tosin ei tämä ole näin yksinkertaista. Koska kaupuni omistaa maan, vapaarahoitteisten kohteiden maan hinta määräytyy tarjouskilpailun perusteella. Jos kaava on kallis, se alentaa maan arvoa. Jos siis pysäköintipåaikat maksavat enemmän kuin asukkaat niitä arvostavat, tappio tulee kaupungille maan omistajana. Siispä nuo påaikat ovat pois “vanhusten vaipoista”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. hupsis kirjoitti 18.8.2014 kello 16:40

    Osmo Soininvaara:
    Tulo jaetaan yhtiövastikkeen alennuksena autottomien ja autollisten kesken. Sama menettely koskee taloyhtiön omistamia liiketiloja.

    Miksi ihmeessä autottomien pitäisi tästä päästä hyötymään ?

    Onko kyllä älyttömän epärehellistä ehdotella tällaisia spottilakeja ja samalla vaatia verotulojen tasaamista kuntien kesken, lisää asumistukea helsinkiin jne jne…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  144. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 16:43

    Jos autoton on pannut omaa rahaa autopaikkoihin 30 000 euroa, on aivan kohtuullista, että hän saa tästä itselleen vastineeksi rahaa, jos kerran ei saa autopaikkaa. Hänhän joutuu maksamaan siitä autopaikasta konkreettisesti joka kuukausi asuntolainansa hoitomenoissa. Nythän se autoton rahoittaa sen autollisen paikkaa. Miten ihmeessä tätä voi millään oikeudenmukaiusuudella perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Juha Leinonen kirjoitti 18.8.2014 kello 16:44

    Osmo Soininvaara:
    Jokainen asunnon ostaja maksaa pysäköintihallista asunnon hinnassa noin 500 euroa/neliö. Pikkeuksen tästä tekevät kaupungin vuokratalot, joiss alasku jaetaan kaikkien helsinkiläisen vuokrataloyhtiöiden kesken.
    Tosin ei tämä ole näin yksinkertaista. Koska kaupuni omistaa maan, vapaarahoitteisten kohteiden maan hinta määräytyy tarjouskilpailun perusteella. Jos kaava on kallis, se alentaa maan arvoa. Jos siis pysäköintipåaikat maksavat enemmän kuin asukkaat niitä arvostavat, tappio tulee kaupungille maan omistajana. Siispä nuo påaikat ovat pois “vanhusten vaipoista”.

    Nyt en ymmärrä. Eikö Jätkänsaaren pitänyt olla malliesimerkki kuinka uudiskohteen paikoitusalueen hinta ei siirry autottomille vai enkö ymmärtänyt mitä hait takaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 17:58

    Ei, Jätkäsaari on malliesimerkki siitä, kuinka autottomat joutuvat maksamaan aivan tolkuttomasti naapuriensa autopaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. AnnaJ kirjoitti 18.8.2014 kello 16:57

    Kyllä uudetkin suht “sporttiset” pyörät painavat lähes 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7-v

    Joten ihan mielelläni en tuota nostelisi joka päivä, ainakaan toimistovaatteissa. Siksi mielelläni maksaisin ihan käyvän hinnan korvamerkitystä helppokulkuisesta polkupyöräpaikasta, jossa fillari olisi säältä ja voroilta suojassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  148. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 17:57

    Siksi mielelläni maksaisin ihan käyvän hinnan korvamerkitystä helppokulkuisesta polkupyöräpaikasta, jossa fillari olisi säältä ja voroilta suojassa.

    Oletko varma tuosta käyvästä hinnasta? Se ei ole ihan pieni. Joka tapauksessa sähkövinssi maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun pyäröt saadaan pakatuksi puolta pienempään tilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Petja Y kirjoitti 18.8.2014 kello 17:15

    Viherinssi: Sitten asukas ei häviä huutokaupassa. Suurin ongelma huutokaupan järjestämisessä on se, miten huutokauppa järjestetään siten, ettei se mene nettihuutokauppatyyppiseksi taktiikkapeliksi.

    Yksi mahdollisuus olisi se, että huutokauppa ei olisikaan vuosittainen määräaikaan sidottu huutokauppa, vaan jatkuva huutokauppa. Asian voisi tehdä esimerkiksi näin:

    1. autopaikan vuokrasopimus on määräaikainen

    2. autopaikan haltija saa irtisanoa vuokrasopimuksen milloin hyvänsä

    3. vuokrasopimusten määräajat alkavat eri paikkojen kohdalla eri hetkillä (ts. paikat kulkevat eri rytmissä)

    4. vuokrasopimuksen loppuessa paikka huutokaupataan halukkaiden autopaikkaan oikeutettujen kesken (mukaanlukien paikan nykyinen haltija)

    5. lähtöhinta on taloyhtiön määrittämä minimivuokra

    6. tarjouksissa on minimikorotus (senttikisan välttämiseksi)

    7. autopaikan edellisella haltijalla on oikeus tehdä viimeinen tarjous huutokaupan päätyttyä (korkein tarjous plus minimikorotus)

    8. autopaikan haltijalla on oikeus siirtää autopaikan vuokrasopimus entisillä ehdoilla eteenpäin toiselle autopaikkaan oikeutetulle

    Näiden sääntöjen lisäksi kaikkien tarjouksien ja vuokrien pitää ehdottomasti olla julkisia, koska se on hintatason muodostumisen edellytys.

    Yleisen vuotuisen huutokaupan ongelmana on se, että tarjolla on paljon tavaraa, jolloin huutokauppa menee taktikoinniksi. Toinen ongelma on syklin hitaus, uusi autollinen asukas voi joutua odottamaan vuoden saadakseen paikan, vaikka olisi valmis maksamaan siitä reilusti.

    Ylläolevilla säännöillä nämä vältetään, kun kauppaa käydään periaatteessa paikka kerrallaan, ja myytävää tulee suhteellisen tiheästi. Lisäksi järjestely mahdollistaa hyvinkin eriarvoisten paikkojen vuokraamisen (autotalli, autohalli, ahdas autopaikka kahden porttikongin päässä roskiksen takana).

    Jos autopaikka on jollekulle aivan välttämätön, hän saa aina varmuudella pidettyä paikkansa viimeisen tarjouksen oikeudella. Tästä joutuu kuitenkin vähän maksamaan.

    Järjestelyynhän voi liittää jonkin vakiotarjousajatuksen. Autopaikan haluaja voi ilmoittaa tarjoavansa kaikista autopaikoista esimerkiksi 30 €/kk, kunnes saa paikan.

    Jos oman autopaikan hinta on jostain syystä karannut käsistä, sen voi korjata ottamalla halvemman autopaikan ja irtisanomalla omansa. Toisaalta jos oman autopaikan hinta on kovin alhainen, se korjautuu seuraavassa huutokaupassa.

    Mielestäni parempi tapa kuin vuorotellen tarjoilu minimikorotuksineen on että kaikki antavat yhtäaikaa yhden suljetun tarjouksen ja voittajat maksavat sitten sen verran kuin korkein hävinnyt tarjous oli (tähänkin voi yhdistää jonkun minimihinnan niin että jos kukaan ei tarjoa yli sitä niin paikka menee vieraspaikaksi).

    Tällä tavoin kaikkien osallistujien kannattaa oikeasti tarjota sen verran kun ovat valmiita maksamaan koska liian korkeasta tarjouksesta ei sakoteta, jolloin autopaikat voidaan myös jakaa kerran vuodessa säästäen ihmisten aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  150. Samuli Saarelma kirjoitti 18.8.2014 kello 17:19

    Raimo K: Näinkin näköjään voi käydä, mutta yleistä se ei ole. Normaali käytäntö on se, että autopaikat on aikoinaan kyllä jaettu, mutta auton omistaville ja kun luonnollista ja muuta poistumaa on, paikka tulee seuraavalle jonossa olevalle – ja niin edelleen.

    Olettaen, että autopaikoista ei makseta markkinahintaista vuokraa, niin tuollaiseen taloyhtiöön muuttaminen on aikamoinen painajainen auton omistajalle. Tuollaisessa systeemissähän jokainen menee jonoon, tarvitsi sitten autoa tai ei ja sitten sellaisen saatuaan joko pitää siinä omaa autoa tai vuokraa sen ulkopuoliselle (tai jopa jollekin, joka on perässä jonossa).

    Vaikuttaa ihan neukkusysteemiltä jakaa rajallista resurssia. Koska hinta on alle markkinahinnan kaikkien kannattaa jonottaa, vaikkei niin kovasti sitä jonotettavaa tuotetta tarvitsisikaan.

    Millä perusteella tällainen systeemi on sinusta oikeudenmukaisempi kuin se, että käytetään vaikkapa Viherinssin hahmottelemaan huutokauppasysteemiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  151. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 18:23

    Petja Y: Mielestäni parempi tapa kuin vuorotellen tarjoilu minimikorotuksineen on että kaikki antavat yhtäaikaa yhden suljetun tarjouksen ja voittajat maksavat sitten sen verran kuin korkein hävinnyt tarjous oli (tähänkin voi yhdistää jonkun minimihinnan niin että jos kukaan ei tarjoa yli sitä niin paikka menee vieraspaikaksi).

    Tällä tavoin kaikkien osallistujien kannattaa oikeasti tarjota sen verran kun ovat valmiita maksamaan koska liian korkeasta tarjouksesta ei sakoteta, jolloin autopaikat voidaan myös jakaa kerran vuodessa säästäen ihmisten aikaa.

    Jos huomasit, niin ehdotuksessani myös paikat ovat määräaikaisia. Paikan haltijalla ei ole yhtään sen enempää töitä kuin kerran vuodessa pidettävässä isossa huutokaupassa, kunhan vain klikkaa kyllä/ei, kun paikka on katkolla. Toisaalta autopaikan haluajalle tilanne on helppo, koska aina voi tarjota seuraavasta vapaasta.

    Jos talolla on paljon paikkoja, määräaika voi olla vaikka kaksi vuotta. Sen pitää kuitenkin olla sen verran lyhyt, että paikkoja on suunnilleen jatkuvasti katkolla, esimerkiksi kuukausittain.

    Ehdottamassasi mallissa on se taktiikkavaikeus, että siinä paikkojen hinta menee pelaamiseksi. Joukkoon voi löytyä se miljoonan tarjava, joka luottaa siihen, että joku muu tarjoaa vähemmän. Pitää löytyä aika kovaa lainsäädäntöä, että tuollaisen tarjouksen tekijää voidaan oikeasti sanktioida.

    Tai jos tarjouksia tulee vain yksi, paikka menee ilmaiseksi. Aidossa läpinäkyvässä huutokaupassa maksuhalukkain saa paikan. Ihmisten on huomattavasti konkreettisempaa miettiä, onko 80 €/kk hyvä hinta paikasta kuin miettiä absoluuttista kattohintaa.

    Kiinteissä tarjouksissa ja vuosittaisessa huutokaupassa on se ongelma, että asukkaan pitää silloin tehdä tarjous jokaisesta mahdollisesta autopaikasta (nehän ovat usein eriarvoisia). Mitä sitten tehdään, jos sama henkilö voittaa monta paikkaa?

    Esittämäni malli toimii ihan hyvin myös niille, jotka haluavat asettaa kattohinnan. Tämä on nähty jo nettihuutokaupoissa, niistä löytyy kattohinnallinen korotusautomaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  152. Viherinssi kirjoitti 18.8.2014 kello 18:32

    åke: Ruattissa autoapaikka ei aina ole taattu sisäänmuuttaville. Kerrostaloasunnon oston yhteydessä kannattaa samalla tiedustella kuinka monta on jonossa tällä hetkellä odottamassa yhtiön autopaikkaa. Joskus monta, joskus ei yhtään. Paikalla on (halpa) kk-vuokra ja paikat jaetaan vapautumisen ja jonotusnumeron perusteella yleensä 1 kpl per asunto.

    Tämä on Suomessakin yleinen tapaus. Eikä kovin reilu eikä järkevä.

    Otetaan vaikka töölöläinen taloyhtiö, jonka pihassa on 4 autopaikkaa ja talossa 20 asuntoa. Nuo 4 autopaikkaa ovat niillä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jotka ovat asuneet talossa 40 vuotta. Heillä on hyvin varaa maksaa 8 €/kk autopaikasta, vaikka sitä ei kovin paljon tarvitsekaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sitten joku eläkeläisistä kokee luonnollisen poistuman, taloon 70-luvulla muuttaneet saavat vihdoin vuoron. Jos talossa sattuu asumaan vain 10 tai 15 vuotta, jonossa ei ikinä pääse sille sijaluvulle, että saisi autopaikan autotallista puhumattakaan.

    Jos tämä tuntuu extremeltä, niin tiedän lähipiiristäni tapauksen, jossa juurikin töölöläistalossa asunut ikäihminen luopui autotallistaan pidettyään sitä vähän vaille 60 vuotta. Kun talossa oli vain kolme tai neljä autotallia, kiertonopeus ei huimannut päätä.

    Ruotsalaisilla on pitkät perinteet asumisen markkinoiden sotkemisesta (vuokrasäännöstely), mutta ehkä meidän ei kannata sieltä ottaa esimerkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  153. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 18:45

    Osmo Soininvaara:
    Ei, Jätkäsaari on malliesimerkki siitä, kuinka autottomat joutuvat maksamaan aivan tolkuttomasti naapuriensa autopaikoista.

    Jätkäsaari taitaa myös olla malliesimerkki alueesta lähellä merenpintaa, jollaiset tulevat tolkuttoman kalliiksi muutoinkin. Lopullinen hinta paljastuu viimeistään merenpinnan noustessa reilummin. Autotallien sijaan kannattaisi ehkä keskustella (Jätkäsaaren) alueen venepaikoista ja evakuointisuunnitelmista.

    Olisikohan fiksumpaa tai tulisiko edullisemmaksi rakentaa matkustaja-autolautan kaltaisia proomuja, jotka kelluisivat kepeästi ja sisältäisivät omat auto- ja fillaripaikat auto-/fillarikansillaan? Ehkä se kuitenkin edellyttäisi alennuksia sellaisten asunto-autolauttojen satamamaksuihin (alusmaksut ja laiturimaksut), jotka saattaisivat muutoin olla kiinteistöveroakin korkeammalla tasolla.

    Asuntokäytössä olevien alusten maksut sovitaan nähtävästi erikseen. Mitäköhän luokkaa nuo erikseen sovitut maksut mahtavat olla Helsingissä Katajannokalla yhteensä per laiturimetri?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Leena kirjoitti 18.8.2014 kello 18:49

    Pääkaupunkiseudulla lähes kaikissa kerrostalokohteissa autopaikat myydään erillisinä osakkeina hintahaitarin ollessa 10.000-50.000:een. Hinta riippuu sijainnista ja rakentamistavasta. Pihakannen alle sijoittuvat ovat edullisimpia.

    Vallilassa YIT:n kohteessa autopaikat ovat 22.000€ ja NCC:n Bisketissä Lauttasaaressa 20.000€. Arabianrannassa Muotoilijankadulla hinta oli myös 22.000€.

    Haluaisin tietää, mitkä taloyhtiöt Jätkäsaaressa on pakotettu osakkaiksi luolaan? Omistusasuntoyhtiöt vai kaupungin vuokratalot? Ainakin Hitas-taloissa pysäköinti on ollut pihakannen alla ja niin on nyt myynnissä olevassa Lemminkäisen talossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  155. pekka kirjoitti 18.8.2014 kello 18:58

    Ode:

    Ei, Jätkäsaari on malliesimerkki siitä, kuinka autottomat joutuvat maksamaan aivan tolkuttomasti naapuriensa autopaikoista.

    Eikös kuitenkin Jätkäsaari ole esimerkki Helsigin poliitikkojen itse aiheutettamasta ongelmasta.

    Ongelma koskee siis vain osaa kaupungin säätelemistä Hitas-asunnoista. Ilmeisesti et ole selvittänyt kuinka suurta osaa.

    Jätkäsaaren vaaparahoitteisissa taloissa autopaikat myydään erillisinä osakkeina.

    Katsoin nyt pahuuttani ensimmäisen googlen löytämän Hitasin (ATT:n Marco Polo) ja siinä autopaikat (ja niiden rakennuskustannukset n. 45000 euroa) on jyvitetty osalle asunnoista. Autottomat eivät maksa.

    Vapaarahaoitteisella puolella (Lemminkäinen) Jätkäsaareen autopaikat myydään erikseen hintaan 35000 euroa (eivät ole luolassa).

    Mitä tulee ehdottamaasi vanhojen asunto-osakeyhtiöiden pakottamiseen vuosittaisiin arpajaisiin, moinen käytäntö pakottaisi autoa todella tarvitsevat muuttamaan pois asunnostaan jos onni ei ole myötä arpajaisissa.

    Aivan kohtuuton muutos jälkikäteen tehtäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  156. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 19:21

    Viherinssi: Tämä on Suomessakin yleinen tapaus. Eikä kovin reilu eikä järkevä.

    Otetaan vaikka töölöläinen taloyhtiö, jonka pihassa on 4 autopaikkaa ja talossa 20 asuntoa. Nuo 4 autopaikkaa ovat niillä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jotka ovat asuneet talossa 40 vuotta. Heillä on hyvin varaa maksaa 8 €/kk autopaikasta, vaikka sitä ei kovin paljon tarvitsekaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sitten joku eläkeläisistä kokee luonnollisen poistuman, taloon 70-luvulla muuttaneet saavat vihdoin vuoron. Jos talossa sattuu asumaan vain 10 tai 15 vuotta, jonossa ei ikinä pääse sille sijaluvulle, että saisi autopaikan autotallista puhumattakaan.

    Jos tämä tuntuu extremeltä, niin tiedän lähipiiristäni tapauksen, jossa juurikin töölöläistalossa asunut ikäihminen luopui autotallistaan pidettyään sitä vähän vaille 60 vuotta. Kun talossa oli vain kolme tai neljä autotallia, kiertonopeus ei huimannut päätä.

    Ruotsalaisilla on pitkät perinteet asumisen markkinoiden sotkemisesta (vuokrasäännöstely), mutta ehkä meidän ei kannata sieltä ottaa esimerkkiä.

    Ei ikinä??? Pitää vain olla tarpeeksi kärsivällinen tai jos on kärsimätön, pitää muuttaa sinne missä tarjontaa on riittävästi.

    Kaikkihan on suhteellista. Kun ihmisten eliniät kasvavat, tuo 60 vuotta saattaa olla pian vain puolet tällä hetkellä keski-ikäisen elinajasta.

    Mitä opimme tästä? Vastaus: autopaikkoja (kuten myös fillaripaikkoja) pitää olla tarpeeseen nähden RIITTÄVÄSTI!

    On Töölössä sellaisiakin taloyhtiöitä, joihin jo 1920-luvulla ymmärrettiin rakentaa (pihakannen alle?) autohalli, vaikka pihallakin oli/on myös autoille tilaa (useita paikkoja). Olivatpahan rakennuttajat ehkä kyenneet visioissaan esimerkkiäsi paremmin ennakoimaan autoistumisen vaikutukset. Olikohan se viisautta vai sattumaa, tahi tarpeen sanelemaa rationaalisuutta?

    Rationaalisesti ajatteleva, autoa ja autopaikkaa tarvitseva ihminen ei ehkä muuttaisi lainkaan taloon, jossa autopaikka on vain 20%:lle asunnoista, ellei sitten harrasta pyöräilyä, joka terveysvaikutuksiltaan saattaa pidentää elinikääsi niin paljon, että nyt pitkältä tuntuva odottelu ei loppujen lopuksi niin pitkä olekaan, kun lopulta sen autopaikan/-tallin saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  157. Pirjo kirjoitti 18.8.2014 kello 19:28

    pekka:
    Ode:
    Katsoin nyt pahuuttani ensimmäisen googlen löytämän Hitasin (ATT:n Marco Polo) ja siinä autopaikat (ja niiden rakennuskustannukset n. 45000 euroa) on jyvitetty osalle asunnoista. Autottomat eivät maksa.

    Vapaarahaoitteisella puolella (Lemminkäinen) Jätkäsaareen autopaikat myydään erikseen hintaan 35000 euroa (eivät ole luolassa).

    Lemminäisen kohteessa Osmon laskelmilla autopaikat myydään alle omakustannushinnan. Näinköhän?

    Marco Polon tyyppinen tilanne, jossa autopaikka on kytketty asuntoon, on ongelmallinen asuntoa vaihdettaessa tai tilanteen muuttuessa. Tuo ei jousta autotarpeen mukaan. Lisäksi asunnot, joihin ei liity autopaikkaa, eivät edes joudu osallistumaan pysäköintiluolan kustannuksiin, vaikka käyttäisivät sitä. Ei tuokaan fiksulta tunnu.

    Parasta on, kun autopaikat ovat erillsinä osakkeina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  158. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 19:57

    Viherinssi:
    ‘snip’
    Kun sitten joku eläkeläisistä kokee luonnollisen poistuman, taloon 70-luvulla muuttaneet saavat vihdoin vuoron. Jos talossa sattuu asumaan vain 10 tai 15 vuotta, jonossa ei ikinä pääse sille sijaluvulle, että saisi autopaikan autotallista puhumattakaan.

    Jos tämä tuntuu extremeltä, niin tiedän lähipiiristäni tapauksen, jossa juurikin töölöläistalossa asunut ikäihminen luopui autotallistaan pidettyään sitä vähän vaille 60 vuotta. Kun talossa oli vain kolme tai neljä autotallia, kiertonopeus ei huimannut päätä.
    ‘snip’

    Jos tarvitsee autoa ja autopaikkaa, ei kannata mennä asumaan moiseen taloon. Vaihtoehtoja on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. Raimo K kirjoitti 18.8.2014 kello 20:08

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä se voi koskea vanhoja taloja, koska omistusoikeus on asunto-osakeyhtiöllä ja sillä se pysyy. On siis kyse vuokra-oikeuden huutokauppaamisesta. Itseasiassa se, että taloyhtiön hallitus jakaa arvopkkaat paikat alihintaan itselleen ja kavereilleen voidaan tulkita nykyisenkin lain vastaiseksi. Jokainen ymmärtäisi, että jos asunto-osakeyhtiuön hallitus jakaisi ensimmäisen kerroksen liiketilan hallituksen puheenjohtajalle lämmityskuluja vastaan, tätä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Miten se voi olla autotallin osalta toisin.

    Omistusoikeus pysyy yhtiöllä, mutta Osmo haluaa määrätä, mitä yhtiö omaisuudellaan tekee.

    Hallitus ei ole asuntoyhtiön korkein päättävä elin, vaan yhtiökokous ja mikäli hallitus toimii yhtiön etua vastaan, se ei saa vastuuvapautta ja joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

    Selvät säännöt siitä, miten paikat jaetaan, ovat järkevämpiä kuin mitkään vuotuiset huutokaupat – eikä huutokauppa lisää paikkojen määrää, mikä on perusongelma.

    Joku muukin voisi ajatella sitä autonomistajaparkaa, joka saa paikan vuodeksi ja sitten seuraavana vuonna ei saa sitä. Auto myyntiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  160. Esite kirjoitti 18.8.2014 kello 21:16

    Petja Y: Tällä tavoin kaikkien osallistujien kannattaa oikeasti tarjota sen verran kun ovat valmiita maksamaan koska liian korkeasta tarjouksesta ei sakoteta, jolloin autopaikat voidaan myös jakaa kerran vuodessa säästäen ihmisten aikaa.

    Mitä ihmettä tarkoittaa se, että huutokaupassa liian korkeasta tarjouksesta sakotetaan?

    Huutokauppa tarkoittaa sitä, että jokainen tarjoaa sen verran kuin varaa on tai muutoin on valmis huutokaupan kohteesta maksamaan. Joka sitten eniten tarjoavaa – ja siis maksaaa – saa sitten sen huutokaupan kohteena olleen hyödykkeen. Mitään sakkojahan tällaiseen toimintaan ei liity.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  161. max kirjoitti 18.8.2014 kello 23:31

    Sakke: Rationaalisesti ajatteleva, autoa ja autopaikkaa tarvitseva ihminen ei ehkä muuttaisi lainkaan taloon, jossa autopaikka on vain 20%:lle

    Onkohan missään kaupungissa merkittävissä määrin rakennetta:

    ylhäältä katsottuna

    joukkoliikennekatu, mahd. yksisuuntainen
    pyöräily ja jalankulkuraide
    tiuha asumisoptimoitu talorivi
    sisäpiha
    talorivi autopaikoin
    kävelyraide
    autokatu, mahd. yksisuuntainen,
    parkkihalli kadun yllä tai päällä tai jossakin lähitienoilla
    talo autopaikoilla
    sisäpiha
    tiuha asumisoptimoitu talo
    pyöräily jalankulkuraide
    joukkoliikennekatu
    jne..

    kaikki väylät yhtyvät tavanomaisiksi tämän korttelirakenteen ulkopuolella vaikkapa puolen kilometrin päässä. Kävellen ja pyöräillen mahdollista ylittää rakenne. Esim. autokadulla asuja voi oikaista pyöräkadulle välitilojen kautta.

    Tokio esimerkiksi on jo niin iso kaupunki, että sieltä voi löytyä vaikka mitä jos google earthilla penkoisi?

    Osa-ajatuksena katujen välinen markkinakilpailu haluttavuudessa. Joukkoliikennekadulla olisi asuinrakennusmassaa paljon ennen ensimmäistäkään pysäköityä tai liikennöivää yksityisautoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  162. Juha Leinonen kirjoitti 19.8.2014 kello 7:44

    haluaisin kuulla millä perustein autottomat eivät joudu osallistumaan kustannuksiin tapauksissa joissa as oy omistaa maanalaisen paikoitushallin?

    Vuokratalokohteissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta miten tätä sovelletaan kovan rahan kohteissa, jäi itselläni todella epäselväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  163. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 9:36

    Juha Leinonen:
    haluaisin kuulla millä perustein autottomat eivät joudu osallistumaan kustannuksiin tapauksissa joissa as oy omistaa maanalaisen paikoitushallin?
    ‘snip’

    Toki se on mahdollista, jos autopaikoista peritään todellisten kustannusten mukainen vuokra. Selvempi kuitenkin olisi, jos autopaikat omistaisi erillinen yhtiö, jonka osakkaita käyttäjät olisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  164. AnnaJ kirjoitti 19.8.2014 kello 9:57

    Osmo Soininvaara: Oletko varma tuosta käyvästä hinnasta? Se ei ole ihan pieni. Joka tapauksessa sähkövinssi maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun pyäröt saadaan pakatuksi puolta pienempään tilaan.

    Kyllä minulle sähkövinssikin kelpaa, varsinkin kun sen avulla säästetään tilaa ja kustannuksia. En ole tarkemmin miettinyt kuinka paljon pyöräpaikasta voisin maksaa. Tarkoitukseni oli lähinnä ilmaista, että maksukykyistä kysyntää kohdistuu myös pyöräpaikkoihin. Toisin kuin jotkut kommentoijat vihjaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  165. Juha Leinonen kirjoitti 19.8.2014 kello 10:13

    Raimo K: Toki se on mahdollista, jos autopaikoista peritään todellisten kustannusten mukainen vuokra. Selvempi kuitenkin olisi, jos autopaikat omistaisi erillinen yhtiö, jonka osakkaita käyttäjät olisivat.

    Totta kai voidaan periä kustannusten mukainen hinta, mutta kuka tämän lystin rahoittaa ennen kuin hallilla on vuokralaisia? Hallin rahoittamiseen tarvittavat rahat tuskin putoavat taivaalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  166. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2014 kello 13:28

    Totta kai voidaan periä kustannusten mukainen hinta, mutta kuka tämän lystin rahoittaa ennen kuin hallilla on vuokralaisia? Hallin rahoittamiseen tarvittavat rahat tuskin putoavat taivaalta?

    Miten investoinnit noin yleensä rahoiettaan? Harva investointi alkaa tuottaa ennen kuin on valmis. Jos luottaa hankkeen järkevyyteen ottaa lainaa pankista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Samuli Saarelma kirjoitti 19.8.2014 kello 10:45

    pekka: Mitä tulee ehdottamaasi vanhojen asunto-osakeyhtiöiden pakottamiseen vuosittaisiin arpajaisiin, moinen käytäntö pakottaisi autoa todella tarvitsevat muuttamaan pois asunnostaan jos onni ei ole myötä arpajaisissa

    Minusta täällä ei kukaan ole ehdottanut arpajaisia. Viherinssin ehdotus huutokaupasta, jossa autopaikan sillä hetkellä vuokraajalla on oikeus huutokaupan loputtua ostaa paikka itselleen loppuhintaa korottamalla tarkoittaa sitä, ettei kenenkään ole ainakaan mikään pakko muuttaa pois, jos tarvitsee autopaikkaa. Minun on mahdotonta nähdä tilannetta, jossa autopaikan vuokrahinta missään tapauksessa voisi nousta muuttokustannusten yläpuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  168. Samuli Saarelma kirjoitti 19.8.2014 kello 11:19

    Sakke: Mitä opimme tästä? Vastaus: autopaikkoja (kuten myös fillaripaikkoja) pitää olla tarpeeseen nähden RIITTÄVÄSTI!

    Autopaikkoja, joiden kuukausivuokra on 8€ (luku otettu Viherinssin esimerkistä), ei koskaan ole riittävästi Helsinigissä. Juuri sehän tässä mättää, että autopaikan omistajat eivät maksa niistä niiden todellista arvoa. Autopaikkoja on tietenkin mahdollista rakentaa kalliilla paljon lisää, mutta ei niitä sellaisia kalliita paikkoja enää sitten niin moni haluakaan.

    Niin tai näin, oleellista on joka tapauksessa juuri erottaa asunnon sellainen kytkykauppa autopaikasta, että asunnon hinnassa joutuu maksamaan siitä kalliista paikasta, muttei sellaista saa, kun ne on jaettu alihintaan jollain ei-markkinaehtoisella menetelmällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  169. Samuli Saarelma kirjoitti 19.8.2014 kello 11:26

    Raimo K: Selvät säännöt siitä, miten paikat jaetaan, ovat järkevämpiä kuin mitkään vuotuiset huutokaupat – eikä huutokauppa lisää paikkojen määrää, mikä on perusongelma.

    Mikä niissä huutokauppasäännöissä epäselvää on?

    Ja huutokauppa juuri lisää paikkojen määrää sitä kautta, että se vapauttaa sellaiset paikat, joita niiden omistajat eivät oikeastaan tarvitse, mutta pitävät nyt muuten vaan, kun kerran sellaisen ovat kerran saaneet, eivätkä joudu siitä markkinahintaa maksamaan.

    Raimo K: Joku muukin voisi ajatella sitä autonomistajaparkaa, joka saa paikan vuodeksi ja sitten seuraavana vuonna ei saa sitä. Auto myyntiin?

    No, entä sitä autonomistajaparkaa, jonka edessä on jonossa niin paljon porukkaa, että seuraava paikka vapautuu joskus 40:n vuoden päästä, koska kellään ei ole mitään erityistä insentiiviä vapauttaa paikkaa ennenaikaisesti sitä kipeästi tarvitsevalle henkilölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  170. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 12:44

    Juha Leinonen: Totta kai voidaan periä kustannusten mukainen hinta, mutta kuka tämän lystin rahoittaa ennen kuin hallilla on vuokralaisia? Hallin rahoittamiseen tarvittavat rahat tuskin putoavat taivaalta?

    Ja kuka sen talonkin rahoittaa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  171. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 12:50

    Samuli Saarelma: Mikä niissä huutokauppasäännöissä epäselvää on?

    Ja huutokauppa juuri lisää paikkojen määrää sitä kautta, että se vapauttaa sellaiset paikat, joita niiden omistajat eivät oikeastaan tarvitse, mutta pitävät nyt muuten vaan, kun kerran sellaisen ovat kerran saaneet, eivätkä joudu siitä markkinahintaa maksamaan.

    No, entä sitä autonomistajaparkaa, jonka edessä on jonossa niin paljon porukkaa, että seuraava paikka vapautuu joskus 40:n vuoden päästä, koska kellään ei ole mitään erityistä insentiiviä vapauttaa paikkaa ennenaikaisesti sitä kipeästi tarvitsevalle henkilölle.

    Huutokaupassa ei ole mitään epäselvää, suurin tarjous voittaa. Eikä se lisää paikkojen määrää, esim. 5 paikkaa on aina 5 paikkaa, vaikka huutokaupattaisiin kuinka monta kertaa.

    Vuokra taas on vuokra, kuka maksaisi autopaikasta mitään, jos ei ole autoa? Insentiivi siis on ja erityisesti vanhat ihmiset ovat tarkkoja rahasta.

    Ja entä se autonomistajaparka, joka jää aina huutokaupassa ilman paikkaa? Auto myyntiin vaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  172. Syltty kirjoitti 19.8.2014 kello 13:33

    Raimo K:Vuokra taas on vuokra, kuka maksaisi autopaikasta mitään, jos ei ole autoa?

    Kyllä minä ainakin olisin valmis maksamaan 5-10 euroa / kuussa siitä, että on yksi vapaa vieraspaikka aina käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  173. rolle kirjoitti 19.8.2014 kello 13:44

    Esite: Mitä ihmettä tarkoittaa se, että huutokaupassa liian korkeasta tarjouksesta sakotetaan?

    Huutokauppa tarkoittaa sitä, että jokainen tarjoaa sen verran kuin varaa on tai muutoin on valmis huutokaupan kohteesta maksamaan. Joka sitten eniten tarjoavaa – ja siis maksaaa – saa sitten sen huutokaupan kohteena olleen hyödykkeen. Mitään sakkojahan tällaiseen toimintaan ei liity.

    Ja kun kohteita on monta tarjolla, tapana on, että kaikki “voittajat” saavat kohteen alimman hyväksytyn tarjouksen hinnalla. Näin kaikki maksavat enintään sen mitä olivat valmiit maksamaan ja kaikki jotka kohdetta sen loppuhinnalla halusivat, sen myös saavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  174. Petja Y kirjoitti 19.8.2014 kello 13:46

    Viherinssi:

    Viherinssi: Jos huomasit, niin ehdotuksessani myös paikat ovat määräaikaisia. Paikan haltijalla ei ole yhtään sen enempää töitä kuin kerran vuodessa pidettävässä isossa huutokaupassa, kunhan vain klikkaa kyllä/ei, kun paikka on katkolla. Toisaalta autopaikan haluajalle tilanne on helppo, koska aina voi tarjota seuraavasta vapaasta.

    Jos talolla on paljon paikkoja, määräaika voi olla vaikka kaksi vuotta. Sen pitää kuitenkin olla sen verran lyhyt, että paikkoja on suunnilleen jatkuvasti katkolla, esimerkiksi kuukausittain.

    Ehdottamassasi mallissa on se taktiikkavaikeus, että siinä paikkojen hinta menee pelaamiseksi. Joukkoon voi löytyä se miljoonan tarjava, joka luottaa siihen, että joku muu tarjoaa vähemmän. Pitää löytyä aika kovaa lainsäädäntöä, että tuollaisen tarjouksen tekijää voidaan oikeasti sanktioida.

    Tai jos tarjouksia tulee vain yksi, paikka menee ilmaiseksi. Aidossa läpinäkyvässä huutokaupassa maksuhalukkain saa paikan. Ihmisten on huomattavasti konkreettisempaa miettiä, onko 80 €/kk hyvä hinta paikasta kuin miettiä absoluuttista kattohintaa.

    Kiinteissä tarjouksissa ja vuosittaisessa huutokaupassa on se ongelma, että asukkaan pitää silloin tehdä tarjous jokaisesta mahdollisesta autopaikasta (nehän ovat usein eriarvoisia). Mitä sitten tehdään, jos sama henkilö voittaa monta paikkaa?

    Esittämäni malli toimii ihan hyvin myös niille, jotka haluavat asettaa kattohinnan. Tämä on nähty jo nettihuutokaupoissa, niistä löytyy kattohinnallinen korotusautomaatti.

    Paikan haltijalle ei ole enemmän vaivaa, mutta huutokaupan järjestäjälle on.
    Ketä haittaa jos joku tarjoaa paikasta miljoonan?

    Jos tarjouksia on yksi niin parempihan se on antaa paikka sille ainoalle jolle se kelpaa kuin jättää käyttämättä.

    Tuossa että ihmisten on helpompi päättää ovatko valmiita maksamaan summan x kuin päättää paljonko haluavat maksaa niin taidat olla oikeassa.

    Suurin virheeni mielestäni oli ajatella että paikat ovat kaikki samanarvoisia. Koska ne eivät ole niin tuo yksi kerrallaan huutokauppaaminen taitaa olla parempi. Tosin vielä parempi varmaan olisi myydä ne paikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  175. Juha Leinonen kirjoitti 19.8.2014 kello 13:50

    Raimo K: Ja kuka sen talonkin rahoittaa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

    Osmo Soininvaara: Miten investoinnit noin yleensä rahoiettaan? Harva investointi alkaa tuottaa ennen kuin on valmis. Jos luottaa hankkeen järkevyyteen ottaa lainaa pankista.

    En tiedä miten en ole tehnyt asiaa selväksi; yksikään rakennusliike ei tule rakentamaan maanalaista paikoitushallia, jos paikan hinnaksi muodostuu >80 k€, ellei sitä ole kaavoituksessa määritelty.

    Kukaan ei tule erikseen rahoittamaan maanalaista pyäsköintiä, ellei se tule keskusta-alueelle (vrt. Q-park jne.)

    En tiedä missä fantasiamaailmassa elätte, kun luulette jonkin tahon rahoittavan asuintalon alapuolelle tulevan parkkihallin. On päivän selvää miksi rakennusliikkeet myyvät hallipaikat halvalla, kustannukset kytkettyinä asunnon hintoihin; asunnon voit myydä Rovaniemeläiselle pariskunnalle, mutta >80 k€ parkkipaikkaa ei osta edes henkilö joka sijaitsee >2 km päässä hallista.

    Ymmärrän kyllä Soininvaaran agendan eli tehdä Helsingistä autoton, mutta miksi lähteä purkamaan asiaa ilman minkäänlaista totuuspohjaa?

    Yhtä hyvin Soininvaara olisi voinut ottaa kannan, että Helsingin kaavoitusohjeistuksesta poistettaisiin maanalaisen pysäköintihallin rakentamisvaatimus. Se on ainoa realiteetti joka tässä keskustelussa tällä hetkellä on vielä elossa.

    Em. vaihtoehtoa kannatan myös itse, koska se parantaa Helsingin alueen rakennusliikkeiden kilpailua, joka viime kädessä putoaa myös kuluttajien taskuun.

    Miinus puolina tulevaisuudessa Helsingin kadut täyttyvät autoista ja ottaen huomioon verrattain ahtaat katutilat, niin ei tämä pyöräilijöiden tilaa ainakaan helpota.

    Toinen vaihtoehto on maanpäälisten paikoitushallien kaavoituksen salliminen, jolloin menetetään tonttimaata eli Helsingin kaupunki (mukaan lukien autottomat ihmiset) menettävät rahaa ja lisähuomiona kaupunkikuvaa ei varsinaisesti kaunista laajat maanpääliset paikoitushallit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  176. Petja Y kirjoitti 19.8.2014 kello 13:51

    Esite: Mitä ihmettä tarkoittaa se, että huutokaupassa liian korkeasta tarjouksesta sakotetaan?

    Huutokauppa tarkoittaa sitä, että jokainen tarjoaa sen verran kuin varaa on tai muutoin on valmis huutokaupan kohteesta maksamaan. Joka sitten eniten tarjoavaa – ja siis maksaaa – saa sitten sen huutokaupan kohteena olleen hyödykkeen. Mitään sakkojahan tällaiseen toimintaan ei liity.

    Tarkoitin tuolla sitä että jos A tarjoaa 10€ ja B 100€, niin B menettää 89€ siihen verrattuna että olisi tarjonnut 11€. Tämä johtaa siihen että B joutuu arvaamaan paljonko A on valmis tarjoamaan ja tarjoamaan vähän päälle. Tämä taas voi johtaa siihen että B tarjoaakin vahingossa vähemmän A jolloin A voittaa vaikka B olisi halunnut asiaa paljon enemmän.

    Tuon takia kannattaa huutokaupat järjestää niin että voittaja maksaa ainoastaan hiukan enemmän kuin korkein hävinnyt tarjous jolloin kaikki voivat tarjota niin paljon kuin ovat valmiita maksamaan menettämättä mitään, ja huutokaupan kohde menee sille joka siitä on valmis maksamaan eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  177. Juha Leinonen kirjoitti 19.8.2014 kello 13:59

    vielä lisäyksenä tästä huutokaupasta:

    Ainoa vaihtoehto as oy:n omistamalle paikoitushallille on myydä se RS-sopimuksella suoraan as oy:lle. Tässä vaihtoehdossa rakennusliike itse määrittelee hinnan jolla se myy sen as oy:lle, jolloin jotkut rakennusliikkeet voivat myydä paikoitushallin “järkihintaan”, mutta myös osa voi suoranaisesti kusettaa kuluttajaa ylihinnoittelemalla hallin ja liittämällä sen RS-sopimuksella as oy:n hallintaan.

    Jos kuvittelette yksityisen rahoittajan “huutokauppaavan” parkkipaikkoja, niin on herätyksen aika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  178. anonyymi kirjoitti 19.8.2014 kello 14:26

    AnnaJ: Kyllä uudetkin suht “sporttiset” pyörät painavat lähes 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7-v

    “Lähes”? Lisäsit melkein 20% painoa ylöspäin.
    Tuolla logiikalla 1500kg auto painaa “lähes” 1800kg.
    Pitää huomioida, ettei alle 12 kilon taida aikuisten polkupyörissä lainkaan päästä kuin ehkä kilpapyörissä. Jopokin painaa 14 kg. Tuossa mielessä siis kasvatit painon “vaihtelevaa osuutta” melkein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herättää hämmästystä.

    Suurin osa vähänkään uudemmista painanevat 15-16kg tai alle, varsinkin jos painolla on ollut mitään merkitystä ostovaiheessa. Useimmille lienee, jos vain huomaavat kysyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  179. KariAK kirjoitti 19.8.2014 kello 14:35

    Talot rakennetaan vuosikymmeniksi. Automaattiautot yleistyvät suurella todennäköisyydellä lähivuosikymmeninä. Voikin olla, ettei autopaikkoja tarvita ollenkaan tulevaisuudessa. Jos tarvitsee autoa, tilaa sellaisen vain älypuhelimella käyttöönsä. Mitä näille autopaikoille sitten tehdään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  180. Pirjo kirjoitti 19.8.2014 kello 14:56

    Ongelma lienee myös se, että kadunvarsipysäköinti Helsingin kantakaupungissa on asukkaille turhan edullista. On edullisempaa pitää autoa kadulla, kuin hankkia pysäköintitila. Ilmeisesti tämä ongelma tulisi korjata samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  181. lurkki kirjoitti 19.8.2014 kello 15:53

    Raimo K:
    Ja entä se autonomistajaparka, joka jää aina huutokaupassa ilman paikkaa? Auto myyntiin vaan!

    Ehdotan, että noille onnettomille jaetaan rahaa fattasta, jos heidän on mahdotonta kustantaa omaa elämäntapaa omista rahoistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  182. Samuli Saarelma kirjoitti 19.8.2014 kello 16:37

    Raimo K:
    Vuokra taas on vuokra, kuka maksaisi autopaikasta mitään, jos ei ole autoa? Insentiivi siis on ja erityisesti vanhat ihmiset ovat tarkkoja rahasta.

    Jos vuokra ei ole markkinahintainen, niin sellainen voi olla järkevääkin maksaa. Sanotaan, että meillä on se Viherinssin esimerkin vanhus ja jonottamalla saatavan paikan vuokra on 8€/kk. Hänen voi olla fiksua maksaa tuo paikasta, vaikka sitä käyttäisi kerran kuussa moikkaamassa käyvä lapsi perheineen.

    Ja entä se autonomistajaparka, joka jää aina huutokaupassa ilman paikkaa? Auto myyntiin vaan!

    Miksi hän aina jäisi huutokaupassa ilman paikkaa? Kun hinta nousee tarpeeksi korkeaksi, niin tuo vanhus varmasti lopettaa huutamisen aiemmin.

    En nyt ymmärrä, mikä tässä on ongelmana. Jos taloyhtiöllä on enemmän autonomistajia kuin paikkoja, niin joku jää varmasti ilman. Nyt meillä on eri tapoja valita se, joka jää ilman. Jonotussysteemissä yhdistettynä alle markkinahintaiseen vuokraan, ilman jäävät ne, jotka ovat asuneet talossa vähemmän aikaa. Ilmanjäännistään he eivät edes saa mitään korvausta. Huutokauppasysteemissä autopaikkojen hinta nousee sinne markkina-arvoonsa. Tämä raha menee taloyhtiölle ja laskee siten vastiketta kaikilta niiltä, jotka eivät autopaikkaa saaneet. Ne ilman autopaikkaa jääneet voivat käyttää tätä rahaa pysäköidessään autonsa jonnekin muualle tai käyttäessään jotain muita keinoja liikkumisensa organisointiin.

    Nyt meillä on siis kaksi vertailukohtaa. Sellainen, jossa autopaikkaa ilman jääneet eivät saa yhtään mitään, ja sellainen, jossa he sentään saavat rahallisen korvauksen niiltä, jotka autopaikan saivat. Minä kuulisin mielelläni perustelun sille, miksi jälkimmäinen olisi missään tilanteessa oikeudenmukaisempi kuin edellinen. Oikeastaan ainoa mieleeni juolahtava syy olisi se, että paikat jaetaan jollain sosiaalisella perusteella (köyhä siivooja saa paikan, mutta rikas toimitusjohtaja ei). Tällaista ei varmaan kukaan missään käytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  183. Sakke kirjoitti 19.8.2014 kello 17:47

    Raimo K: Huutokaupassa ei ole mitään epäselvää, suurin tarjous voittaa. Eikä se lisää paikkojen määrää, esim. 5 paikkaa on aina 5 paikkaa, vaikka huutokaupattaisiin kuinka monta kertaa.

    Vuokra taas on vuokra, kuka maksaisi autopaikasta mitään, jos ei ole autoa? Insentiivi siis on ja erityisesti vanhat ihmiset ovat tarkkoja rahasta.

    Ja entä se autonomistajaparka, joka jää aina huutokaupassa ilman paikkaa? Auto myyntiin vaan!

    Taloyhtiöön siis pitääkin saada asumaan myös se käytettyjä autoja myyvä autojobbari (ellei omistaja myy itse). Paha vain, että niillä jobbareilla tuppaa usein olemaan useampia autoja myynnissä, jolloin ne jobbarin autot täyttävät helposti koko pihan ja kadunvarret. Kauppa käy, ja huutokauppojahan voisi käydä ympäri vuodon, mutta onko tuohon malliin enää Osmokaan tyytyväinen?

    Huutokaupat pitäisi järjestää muuten niin, että kaikki osallistujat näkevät toisensa. Jos näin ei ole, puuttuu oleellinen osa tarvittavaa informaatiota. Pitäähän se nähdä, jos joku bluffaa, ennenkuin omaa tarjoustaan korottamaan aikoo lähteä. Nettihuutokaupat ovat toki ihan oma lajinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  184. Leena kirjoitti 19.8.2014 kello 18:51

    Uusissa asuntoyhtiöissä ei mitään huutokauppoja tarvita!

    Autopaikat myydään lähes aina omina osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinkertaisinta. Usein autopaikkoihin liittyy lunastuspykälä eli oman taloyhtiön osakkaat saavat etuosto-oikeuden hinnalla, jolla paikka myytäisiin ulkopuoliselle jälkimarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  185. Sakke kirjoitti 19.8.2014 kello 20:12

    Leena:
    Uusissa asuntoyhtiöissä ei mitään huutokauppoja tarvita!

    Autopaikat myydään lähes aina omina osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinkertaisinta. Usein autopaikkoihin liittyy lunastuspykälä eli oman taloyhtiön osakkaat saavat etuosto-oikeuden hinnalla, jolla paikka myytäisiin ulkopuoliselle jälkimarkkinoilla.

    Ei niitä huutokauppoja vanhoissakaan asuntoyhtiöissä tarvita!

    Jos vapautuva autopaikka ei osakkaille tai asukkaille (olemassaoleva, tarpeen mukaan päivitettävä, ilmoittautumishetkeen perustuva jonotuslista läpikäyden) kelpaa, voi yhtiö niin päättäessään vuokrata ulkopuoliselle, siksi aikaa kunnes listalle taas joku ilmoittautuu.

    Tuo oma autotalliosake on myös varsin selkeä periaatemalli. Paikkoja, tai ilmanautoa pärjääviä asukkaita, pitää vain olla riittävästi, oli malli mikä hyvänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  186. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2014 kello 22:48

    Sakke
    Jos vuoden 1965 hallitus on jakanut kaikiien osakkeiden yhdessä omistamat autotallit euron vuosivuokralla joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palauttasa osakkeiden välinen tasa-arvo antamalla kaikkien osakkeiden tavoitella autotallipaikkoja yhtäläisin kriteerein, siis huutokaupalla, vaikka riskinä on, että ajokortin vuonna 1984 menettänyt vanhus menettäisi varastonsa, johon on varastoinut vanhoja huonekaluja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 20:19

    Samuli Saarelma:
    ‘snip’
    Miksi hän aina jäisi huutokaupassa ilman paikkaa? Kun hinta nousee tarpeeksi korkeaksi, niin tuo vanhus varmasti lopettaa huutamisen aiemmin.

    En nyt ymmärrä, mikä tässä on ongelmana. Jos taloyhtiöllä on enemmän autonomistajia kuin paikkoja, niin joku jää varmasti ilman. Nyt meillä on eri tapoja valita se, joka jää ilman. Jonotussysteemissä yhdistettynä alle markkinahintaiseen vuokraan, ilman jäävät ne, jotka ovat asuneet talossa vähemmän aikaa. Ilmanjäännistään he eivät edes saa mitään korvausta.
    ‘snip’

    Siis mistä pitäisi saada korvausta? Autopaikasta, jota hänellä ei ole koskaan ollutkaan ja jonka kustannuksiin hän ei ole koskaan osallistunut (koska ei ollut lähelläkään silloin kun talosta ja paikoista maksettiin)? Siis joku ostaa osakkeen vanhasta talosta, jossa ei ole autopaikkoja ja hänelle pitäsi maksaa korvausta? Kenen pitäisi? Olisipa hupaisaa olla sellaisessa yhtiökokouksessa, jossa uusi asukas ilmoittaisi, että hänelle pitää maksaa korvausta.

    Ongelmahan on se, että paikkoja on huomattavasti vähemmän (esim. vain 5) kuin tarvitsijoita, joten rahakkaita huutajia löytyy (tuskin vanhuksia) ja rahaton jää aina ilman.

    Jos paikkoja olisi vain hieman vähemmän kuin tarvitsijoita, kierto nopeutuisi ja olisi selvästi alle 40 vuotta.

    Huutokaupassa on sekin ongelma, että hinta tosiaan voi nousta korkeaksi, joten yhtiö tuottaa voittoa – ja silloin kaikki pääsevät osallistumaan veronmaksun muodossa. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  188. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 20:29

    Juha Leinonen:
    En tiedä miten en ole tehnyt asiaa selväksi; yksikään rakennusliike ei tule rakentamaan maanalaista paikoitushallia, jos paikan hinnaksi muodostuu >80 k€, ellei sitä ole kaavoituksessa määritelty.

    Kukaan ei tule erikseen rahoittamaan maanalaista pyäsköintiä, ellei se tule keskusta-alueelle (vrt. Q-park jne.)

    En tiedä missä fantasiamaailmassa elätte, kun luulette jonkin tahon rahoittavan asuintalon alapuolelle tulevan parkkihallin. On päivän selvää miksi rakennusliikkeet myyvät hallipaikat halvalla, kustannukset kytkettyinä asunnon hintoihin; asunnon voit myydä Rovaniemeläiselle pariskunnalle, mutta >80 k€ parkkipaikkaa ei osta edes henkilö joka sijaitsee >2 km päässä hallista.
    ‘snip’

    Ei tämä mitään fantasiaa ole, parkkihalli näkyy tuosta ikkunasta ja meillä on siellä paikka – tosin se ei ole maan alla, miksi pitäisi?

    Paikan hinta määräytyy markkinoilla, niin että siitä on turha vaahdota (tämä on 22 vuotta vanha talo eikä lähelläkään pääkaupunkiseutua, ei kuitenkaan fantasiamaailmassa, nykyhinnoista en sano mitään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  189. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 20:33

    Leena:
    Uusissa asuntoyhtiöissä ei mitään huutokauppoja tarvita!

    Autopaikat myydään lähes aina omina osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinkertaisinta. Usein autopaikkoihin liittyy lunastuspykälä eli oman taloyhtiön osakkaat saavat etuosto-oikeuden hinnalla, jolla paikka myytäisiin ulkopuoliselle jälkimarkkinoilla.

    Juuri näin. Ei mitään ongelmaa. Ja näin asia pitäisi järjestää.

    Ongelmaksi jäävät vanhat talot, joissa yksinkertaisesti ei ole riittävästi parkkipaikkoja – eikä niitä saa lisää, vaikka kuinka monta huutokauppaa pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  190. Viherinssi kirjoitti 19.8.2014 kello 20:42

    Leena: Usein autopaikkoihin liittyy lunastuspykälä eli oman taloyhtiön osakkaat saavat etuosto-oikeuden hinnalla, jolla paikka myytäisiin ulkopuoliselle jälkimarkkinoilla.

    Vuokraaminen olisi uusissakin taloyhtiöissä parempi kuin myyminen. Myymisessä on se ongelma, että autopaikkojen hinta ei seuraa markkinatrendejä, ja autopaikan hankkiminen sekä siitä eroonpääseminen on hankalaa.

    Vuokraamisessa on sekin hyvä puoli, että yhtiöllä säilyy kontrolli paikoista. Jos omistaja haluaa pitää paikkaansa romuvarastona tai vuokrata sen paikalliselle taksifirmalle, niin siihen on vaikeaa puuttua. Vuokralaisen kohdalla asia on paljon helpompi.

    Jos kuitenkin vaihtehtona on alihintainen vuokrapaikka tai osakkeina myynti, niin on tuo myynti parempi vaihtoehto.

    Arvonmääräytymiseen liittyvänä detaljina pitää todeta, että lunastuspykälä alentaa paikan arvoa aivan samoin kuin lunastuspykälät noin yleensä alentavat asuntojen arvoa, koska ne kaventavat ostajakuntaa. (Autopaikkojen osalta lunastuspykälä on kyllä hyvin perusteltu.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  191. Viherinssi kirjoitti 19.8.2014 kello 20:44

    Sakke: Taloyhtiöön siis pitääkin saada asumaan myös se käytettyjä autoja myyvä autojobbari (ellei omistaja myy itse). Paha vain, että niillä jobbareilla tuppaa usein olemaan useampia autoja myynnissä, jolloin ne jobbarin autot täyttävät helposti koko pihan ja kadunvarret. Kauppa käy, ja huutokauppojahan voisi käydä ympäri vuodon, mutta onko tuohon malliin enää Osmokaan tyytyväinen?

    Mikä se ongelma tässä on? Kyllähän yhtiöjärjestyksessä tai muussa vastaavassa ohejistuksessa voi hyvin lukea, että paikkoja saa yhden per asunto, enemmän vain jos paikkoja on tyhjänä. Näin todennäköisesti joka paikassa jo nyt menetellään.

    Lisäksi vuokrasopimuksessa voi olla ehtoja, joiden mukaan paikkaa saa käyttää vain yksityiskäyttöön, jolloin taksarit, pakuvuokraamot ja jobbarit ovat ulkona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  192. Viherinssi kirjoitti 19.8.2014 kello 20:46

    anonyymi: Suurin osa vähänkään uudemmista painanevat 15-16kg tai alle, varsinkin jos painolla on ollut mitään merkitystä ostovaiheessa. Useimmille lienee, jos vain huomaavat kysyä.

    Jos kuitenkin palataan keskustelun alkuun, niin mediaanikansalaiselle alkaa olla vähän haastavaa nostaa 15-16 kg painavaa kuraista fillaria kattokoukkuihin.

    Jos fiksumpia varastointitapoja halutaan käyttöön, niiden pitää olla myös helppokäyttöisiä ja vaivattomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  193. Viherinssi kirjoitti 19.8.2014 kello 20:50

    Petja Y: Suurin virheeni mielestäni oli ajatella että paikat ovat kaikki samanarvoisia. Koska ne eivät ole niin tuo yksi kerrallaan huutokauppaaminen taitaa olla parempi. Tosin vielä parempi varmaan olisi myydä ne paikat.

    Yksi kerrallaan huutokauppaaminen on selkeää ja tuo tavaraa useammin myyntiin. Vaivaa ei pitäisi olla paljon, koska homma joka tapauksessa pitää hoitaa koneellisesti. Siitä se vasta sirkus tulee, jos huutokauppa järjestetään isännöitsijäntoimiston taaemmassa neuvotteluhuoneessa huhtikuun 31. päivä.

    Myyminen on minusta huonompi sen vuoksi, että myyntitavarassa likviditeetti on huono ja kitka suuri. Yhteinen etu on se, että autopaikat ovat mahdollisimman tarkasti niiden käytössä, jotka niitä eniten tarvitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  194. Markku af Heurlin kirjoitti 19.8.2014 kello 22:11

    anonyymi: “Lähes”? Lisäsit melkein 20% painoa ylöspäin.
    Tuolla logiikalla 1500kg auto painaa “lähes” 1800kg.
    Pitää huomioida, ettei alle 12 kilon taida aikuisten polkupyörissä lainkaan päästä kuin ehkä kilpapyörissä. Jopokin painaa 14 kg. Tuossa mielessä siis kasvatit painon “vaihtelevaa osuutta” melkein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herättää hämmästystä.

    Suurin osa vähänkään uudemmista painanevat 15-16kg tai alle, varsinkin jos painolla on ollut mitään merkitystä ostovaiheessa. Useimmille lienee, jos vain huomaavat kysyä.

    Tämä on hieman turhaa kiistelyä yhdestä huolimattaomasta, mutta oikelale hehtaarille osuneesta huomautuksetani

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  195. Raimo K kirjoitti 19.8.2014 kello 23:03

    Osmo Soininvaara:
    Sakke
    Jos vuoden 1965 hallitus on jakanut kaikiien osakkeiden yhdessä omistamat autotallit euron vuosivuokralla joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palauttaa osakkeiden välinen tasa-arvo antamalla kaikkien osakkeiden tavoitella autotallipaikkoja yhtäläisin kriteerein,siis huutokaupalla, vaikka riskinä on, että ajokortin vuonna 1984 menettänyt vanhus menettäisi varastonsa, johon on varastoinut vanhoja huonekaluja?

    Vuokrasta päättää yhtiökokous vuosittain talousarvion yhteydessä, ei se 1965 päätös ole ikuisesti voimassa. Nostetaan vuokra niin korkeaksi, että vain tarvitsevat haluavat vuokrata. Tämä on demokratiaa, ei huutokauppa (eikä taida vuoden 1965 hallituksestakaan kovin monta olla enää päättämässä).

    Ja varastonahan autotallia ei saa käyttää jo paloriskinkin takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  196. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2014 kello 7:32

    Yleensä taloyhtiöissä autopaikan vuokranneilla on enemmistö yhtiökokouksessa. Siksi autopaikat ja tallit vuokrataan käytännössä ilmaiseksi. Tämäkin olisi helppo tulkita lainvastaiseksi, koska osakkaat oannaan siinä eriarvoiseen asemaan keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  197. Juha Leinonen kirjoitti 19.8.2014 kello 23:08

    Raimo K: Ei tämä mitään fantasiaa ole, parkkihalli näkyy tuosta ikkunasta ja meillä on siellä paikka – tosin se ei ole maan alla, miksi pitäisi?

    Paikan hinta määräytyy markkinoilla, niin että siitä on turha vaahdota (tämä on 22 vuotta vanha talo eikä lähelläkään pääkaupunkiseutua, ei kuitenkaan fantasiamaailmassa, nykyhinnoista en sano mitään).

    Kaikki kommenttini ovat liittyneet maanalaiseen paikoitukseen. Maanpäälinen paikoitus on aivan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  198. Kari N kirjoitti 19.8.2014 kello 23:33

    Osmo Soininvaara:

    Jos vuoden 1965 hallitus on jakanut kaikiien osakkeiden yhdessä omistamat autotallit euron vuosivuokralla joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palauttasa osakkeiden välinen tasa-arvo antamalla kaikkien osakkeiden tavoitella autotallipaikkoja yhtäläisin kriteerein,siis huutokaupalla, vaikka riskinä on, että ajokortin vuonna 1984 menettänyt vanhus menettäisi varastonsa, johon on varastoinut vanhoja huonekaluja?

    Tämä tuskin on ongelma. Yhtiön hallitus on varmaankin jo vuosia sitten edellyttänyt, että autopaikalla ei saa säilyttää tavaroita. Myöskään pelastusviranomaiset eivät salli sitä.

    Hankalaa sen sijaan voi olla, jos vain kansaneläkettä saava nuori eläkeläinen, pyörätuolinkäyttäjä, ei pysty kilpailemaan korkeaksi nousevilla huutokauppahinnoilla. Vai onko hänellekin ohje muuttaa halvemmille asuinsijoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  199. Ville kirjoitti 19.8.2014 kello 23:35

    Osmo Soininvaara: riskinä on, että ajokortin vuonna 1984 menettänyt vanhus menettäisi varastonsa, johon on varastoinut vanhoja huonekaluja?

    Jos isännöitsijä/huoltomies tai pelastusviranomaiset ehtisivät hoitaa työnsä, autotalleja ei käytettäisi laittomasti varastoina – eikä myöskään työtiloina tms. (vaikka paremmassa käytössä tilat silloin ovatkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  200. Viherinssi kirjoitti 20.8.2014 kello 0:19

    Raimo K: Huutokaupassa on sekin ongelma, että hinta tosiaan voi nousta korkeaksi, joten yhtiö tuottaa voittoa – ja silloin kaikki pääsevät osallistumaan veronmaksun muodossa.

    Jotta huyutokauppahinnat muodostuisivat koviksi, pitää paikoista olla pula, ts. niitä pitää olla selvästi alle puolelle asunnoista. Jos paikka on oikein ruuhkaisessa paikassa oleva hallipaikka, sen hinta voisi nousta luokkaan 200 €/kk, tuskin paljon yli.

    Jos paikkoja on tasan puoli per asunto, silloin autopaikkojen tulot ovat 100 €/asunto/kk. Vastiketulot ovat lähes poikkeuksetta selvästi korkeammat, joten eipä sitä noilla autopaikoilla yhtiötä ihan helposti voittoisaksi saada. Ja jotain se paikkojenkin ylläpitäminen maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  201. Pekka Pessi kirjoitti 20.8.2014 kello 2:54

    Pirjo: Lemminäisen kohteessa Osmon laskelmilla autopaikat myydään alle omakustannushinnan. Näinköhän?

    Tietysti. Kaavoittaja eli Helsingin kaupunki on määrännyt minimimäärän paikkoja, jotka Pillopojan pitää toteuttaa. Lemminki tekee juuri niin paljon ja sitten se myy ne maksimihinnalla jolla ne menvät kaupaksi. Autopaikat eivät kuluta rakennusoikeutta, joten jos hinta olisi päälle omakustannushinnan, Lemminkäinen tekisi niitä pää märkänä.

    Parasta on, kun autopaikat ovat erillsinä osakkeina.

    Parasta olisi, että autopaikkoja tehtäisiin juuri niin paljon kuin ihmiset ovat niistä valmiit maksamaan. Ei mulla olisi omaa koppimopoa, jos paikka maksaisi 250 €/kk, vaan vuokraisin sellaisen aina tarvittaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  202. Samuli Saarelma kirjoitti 20.8.2014 kello 9:08

    Raimo K: Siis mistä pitäisi saada korvausta? Autopaikasta, jota hänellä ei ole koskaan ollutkaan ja jonka kustannuksiin hän ei ole koskaan osallistunut (koska ei ollut lähelläkään silloin kun talosta ja paikoista maksettiin)?

    Siitä, että hän on ostanut osakkeen asunto-osakeyhtiöstä, joka omistaa autopaikkoja, joihin hänellä ei kuitenkaan ole pääsyä, vaan niitä käyttävät muut osakkaat ailihintaan niiden markkina-arvoon nähden.

    Huomaa, tässä ei siis ole kyse siitä, että ne autopaikat olisivat sidottu johonkin osakkeeseen, mikä olisi tietenkin toinen tapa hoitaa autopaikkojen jako oikeudenmukaisesti, vaikka se toki johtaisi sitten joustamattomuuteen, vaan siitä, että autopaikat ovat yhteisomistuksessa, mutta ne vain jaetaan osakkaille epäoikeudenmukaisella tavalla.

    Kommenttisi yhtiökokouksesta osoittaa juuri sen, miksi näitä asioita on vaikea käsitellä puhtaalta pöydältä. Ne, jotka hyötyvät nykyisestä systeemistä, eivät sitä halua muuttaa, joten jotain oikeudenmukaisempaa ehdottava tosiaan varmaan naurettaisiin ulos.

    Raimo K: Huutokaupassa on sekin ongelma, että hinta tosiaan voi nousta korkeaksi, joten yhtiö tuottaa voittoa – ja silloin kaikki pääsevät osallistumaan veronmaksun muodossa.

    No, takuulla ei muutaman autopaikan vuokra kasva niin korkeaksi, että se kattaisi kaikki taloyhtiön menot. Tai jos nousee, niin sitten niillä rahattomilla (joista olit huolissasi) asuminen tulee todella halvaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  203. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 9:17

    Osmo Soininvaara:
    Yleensä taloyhtiöissä autopaikan vuokranneilla on enemmistö yhtiökokouksessa. Siksi autopaikat ja tallit vuokrataan käytännössä ilmaiseksi. Tämäkin olisi helppo tulkita lainvastaiseksi, koska osakkaat pannaan siinä eriarvoiseen asemaan keskenään.

    Eipä ole autopaikan vuokranneilla enemmistöä, kun niitä paikkoja on vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  204. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 9:28

    Samuli Saarelma:
    ‘snip’
    Kommenttisi yhtiökokouksesta osoittaa juuri sen, miksi näitä asioita on vaikea käsitellä puhtaalta pöydältä. Ne, jotka hyötyvät nykyisestä systeemistä, eivät sitä halua muuttaa, joten jotain oikeudenmukaisempaa ehdottava tosiaan varmaan naurettaisiin ulos.

    No, takuulla ei muutaman autopaikan vuokra kasva niin korkeaksi, että se kattaisi kaikki taloyhtiön menot. Tai jos nousee, niin sitten niillä rahattomilla (joista olit huolissasi) asuminen tulee todella halvaksi.

    1) No, sillä tavalla yhtiöissä toimitaan eikä asunto-osakeyhtiö ole poikkeus. Jos joku ostaa asunto-osakkeen eikä kysy autopaikoista, ääliö on laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa ja saa syyttää vain itseään.

    2) Puhdas pöytä on vain uusissa taloyhtiöissä.

    3) Asunto-osakeyhtiö saa tuloa toki muustakin kuin autopaikoista, esim. asunto-osakkeiden vastikkeista (tämä jäänyt huomaamatta?), mutta pikavoitot huutokaupasta voivat saattaa yhtiön voitolliseksi ja voitosta maksetaan vero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  205. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 9:31

    Viherinssi: Jotta huutokauppahinnat muodostuisivat koviksi, pitää paikoista olla pula, ts. niitä pitää olla selvästi alle puolelle asunnoista. Jos paikka on oikein ruuhkaisessa paikassa oleva hallipaikka, sen hinta voisi nousta luokkaan 200 €/kk, tuskin paljon yli.
    ‘snip’

    Siitä kai tässä juuri on kysymys, että paikkoja on vähän, vanhoissa taloissa vain muutama. Jos paikkoja on paljon, ei ole ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  206. Samuli Saarelma kirjoitti 20.8.2014 kello 9:31

    Raimo K: Vuokrasta päättää yhtiökokous vuosittain talousarvion yhteydessä, ei se 1965 päätös ole ikuisesti voimassa. Nostetaan vuokra niin korkeaksi, että vain tarvitsevat haluavat vuokrata. Tämä on demokratiaa, ei huutokauppa

    Miten se, että yhtiökokous nostaa vuokran niin korkeaksi, että halukkaita vuokraajia on enää yhtä paljon kuin autopaikkoja, eroaa huutokaupasta mitenkään? Huutokauppahan on vain yksinkertaisin tapa löytää tuo taso.

    Miten tuossa tilanteessa sen rahattoman autonomistajan (josta kannoit huolta) luulet käyvän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  207. Antsa kirjoitti 20.8.2014 kello 11:06

    Miksi eduskunta tietoisesti ja harkiten joka vuoden joulukuussa lisää asukkaiden eriarvoisuutta autopaikkakysymyksessä hyväksymällä autopaikkojen verotusarvot käypää arvoa alemmiksi?

    Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla lämmitetyn autohallipaikan verotusarvo 73 euroa kylmän 48 euroa. Keskustassa edullinen autopaikka maksaa 100 euroa ja kallis 200 euroa kuussa.

    Kun taloyhtiö vuokraa hallituksensa jäsenille paikan 65 eurolla syntyy tilanteessa peiteltyä osingonjakoa, johon verottajan pitäisi puuttua.

    Mielestäni koko autopaikkaongelma johtuu huonosta hallinnosta ja välinpitämättömistä kansanedustajista. Kiitos kuitenkin Odelle, että pitää asiaa esillä.

    Ps. Mielenkiintoista on se, että verottaja ja eduskunta nimenomaisesti määräävät vaikkapa työsuhdepolkupyörän verotusarvosta: “Verotusarvo sellaiselle edulle, jolle ei ole vahvistettu verotusarvoa, on edun käypä hinta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  208. Samuli Saarelma kirjoitti 20.8.2014 kello 11:10

    Raimo K: 1) No, sillä tavalla yhtiöissä toimitaan eikä asunto-osakeyhtiö ole poikkeus. Jos joku ostaa asunto-osakkeen eikä kysy autopaikoista, ääliö on laiminlyönyt selonottovelvollisuutensa ja saa syyttää vain itseään.

    Nyt perustelet sillä, miten asiat hoidetaan, sitä, miten ne pitäisi hoitaa. Minä olen tässä keskustelussa lähtenyt siitä, että keskustelemme siitä, mikä olisi paras tapa jakaa yhtiön omistuksessa olevat autopaikat. Siihen huutokauppa on minusta ylivertainen tapa. Siihen, että niin ei tehdä kaikkialla, on tietenkin syynä ylläkirjoittamani, mutta et voi käyttää sitä perusteluna sille, miksi niin pitäisi jatkaa.

    2) Puhdas pöytä on vain uusissa taloyhtiöissä.

    Mikään muu kuin alihintaisten autopaikkojen käyttäjien itsekkyys ei estä järkkäämästä asiaa oikeudenmukaisesti.

    3) Asunto-osakeyhtiö saa tuloa toki muustakin kuin autopaikoista, esim. asunto-osakkeiden vastikkeista (tämä jäänyt huomaamatta?), mutta pikavoitot huutokaupasta voivat saattaa yhtiön voitolliseksi ja voitosta maksetaan vero.

    Duh. Tietenkin ideana on se, että vastikkeet laskevat, jos autopaikkojen vuokrista kertyy enemmän rahaa. Laskemalla vastikkeita asunto-osakeyhtiöiden on triviaalia pysyä voitottomana. Loppusäätö tehdään yleensä poistoilla. Näin toimivat kaikki asunto-osakeyhtiöt. Kuten sanoin, jos vastikkeista loppuu säätövara muiden tulojen kasvaessa liian suuriksi, niin sitten asuminen on tullut todella halvaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  209. Esite kirjoitti 20.8.2014 kello 11:50

    Raimo K: Nostetaan vuokra niin korkeaksi, että vain tarvitsevat haluavat vuokrata. Tämä on demokratiaa, ei huutokauppa (eikä taida vuoden 1965 hallituksestakaan kovin monta olla enää päättämässä).

    Huutokaupassa tuo idea siitä, että hinta on juuri sellainen, että vain tarvitsevat haluavat vuokrata, toteutuu automaattisesti. Erityisesti se toteutuu silloin, jos huutokauppakierros käydään vaikkapa kerran vuodessa JA aina kun jokin paikka vapautuu.

    Aika järjetöntä on tuota hintaa yhtiökokouksen alkaa iteroimaan kerran vuodessa. Saattaa kestää muutaman vuoden ennen kuin joku optimi on löydetty. Optimi sitten taas seuraavana hetkenä voisi olla aivan toinen ja yhtiökokouksen päättämä hinta olisi joko liian korkea tai matala. Sitten taas odoteltaisiin vuoden verran, että päästään kokeilemaan jotain toista hintaa, että josko se nyt sattuisi kohdalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  210. antti kirjoitti 20.8.2014 kello 11:55

    Antsa: Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla lämmitetyn autohallipaikan verotusarvo 73 euroa kylmän 48 euroa. Keskustassa edullinen autopaikka maksaa 100 euroa ja kallis 200 euroa kuussa.

    Puurot ja vellit sekaisin. Täällä pk-seudun lähiössä kylmien hallipaikkojen kk-vuokrat erillisissä pysäköintilaitoksissa ovat aika lähellä tuota verotusarvoa. Ai mutta nyt saankin piilotettua osingonmaksua parkkiyhtiöltä…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  211. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 12:01

    Samuli Saarelma: Miten se, että yhtiökokous nostaa vuokran niin korkeaksi, että halukkaita vuokraajia on enää yhtä paljon kuin autopaikkoja, eroaa huutokaupasta mitenkään? Huutokauppahan on vain yksinkertaisin tapa löytää tuo taso.

    Miten tuossa tilanteessa sen rahattoman autonomistajan (josta kannoit huolta) luulet käyvän?

    Edellisessä tapauksessa hinta on kaikille sama, huutokaupassa raha ratkaisee. No, joidenkin mielestä juuri se on hyvä asia.

    Rahattoman autonomistajan tilanne ei ole hyvä koskaan, mutta jonossa parempi kuin se, että ikinä ei ole mahdollisuutta autopaikkaan.

    Elävässä elämässä rahattomat eivät tietysti hakeudu keskustojen vanhoihin taloihin, joten tämä kysymys – vaikkakin elämää suurempi – on teoreettinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  212. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 12:05

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Tämäkin olisi helppo tulkita lainvastaiseksi, koska osakkaat pannaan siinä eriarvoiseen asemaan keskenään.

    Niinpä. Jos paikkoja on 5 (esimerkiksi) ja asuntoja 20, ainoa oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu on se, että paikat jaetaan osiin ja jokainen saa 1/4 paikasta 😉
    Ei olisi lainvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  213. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 16:07

    Esite:

    ‘snip’
    Aika järjetöntä on tuota hintaa yhtiökokouksen alkaa iteroimaan kerran vuodessa. Saattaa kestää muutaman vuoden ennen kuin joku optimi on löydetty. Optimi sitten taas seuraavana hetkenä voisi olla aivan toinen ja yhtiökokouksen päättämä hinta olisi joko liian korkea tai matala. Sitten taas odoteltaisiin vuoden verran, että päästään kokeilemaan jotain toista hintaa, että josko se nyt sattuisi kohdalleen.

    Järjetöntä tai ei, kyllä se yhtiökokous budjetista päättää joka vuosi ja siinä samalla vastikkeista ja vuokrista, koska ne talousarvioon sisältyvät.

    Kerropa, mikä se optimi olisi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  214. Esite kirjoitti 20.8.2014 kello 18:16

    Raimo K: Järjetöntä tai ei, kyllä se yhtiökokous budjetista päättää joka vuosi ja siinä samalla vastikkeista ja vuokrista, koska ne talousarvioon sisältyvät.

    Kerropa, mikä se optimi olisi!

    Autopaikkojen osalta aika lähellä optimia varmaan olisi se minkä edellisen viestini lainauksesta jätit pois, eli “Huutokaupassa tuo idea siitä, että hinta on juuri sellainen, että vain tarvitsevat haluavat vuokrata, toteutuu automaattisesti. Erityisesti se toteutuu silloin, jos huutokauppakierros käydään vaikkapa kerran vuodessa JA aina kun jokin paikka vapautuu.”.

    Huutokauppa sitten voisi olla vaikka sellainen avoin huutokauppa, jossa muut tarjoajat näkevät, mitä toiset ovat tarjonneet paikasta ja voivat halutessaan korottaa tarjoustaan. Nykytekniikalla tuollainen olisi toteutettavissa helposti internetympäristöön. Ja jos sitten pelkona on, että kaikilla ei sitä internetyhteyttä ole, niin sama saavutetaan sillä, että tarjouksia kirjataan taloyhtiön ilmotustaululle allekkain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  215. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 20.8.2014 kello 20:09

    Raimo K: Järjetöntä tai ei, kyllä se yhtiökokous budjetista päättää joka vuosi ja siinä samalla vastikkeista ja vuokrista, koska ne talousarvioon sisältyvät.

    Kerropa, mikä se optimi olisi!

    Huutokaupan tuloksena saatava hinta?!? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  216. Raimo K kirjoitti 20.8.2014 kello 22:34

    Pienen lapsen isä Kalliosta: Huutokaupan tuloksena saatava hinta?!?

    Eli raha ratkaisee olisi optimi, ei mikään hyöty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  217. Samuli Saarelma kirjoitti 20.8.2014 kello 23:02

    Raimo K: Edellisessä tapauksessa hinta on kaikille sama, huutokaupassa raha ratkaisee. No, joidenkin mielestä juuri se on hyvä asia.

    Jos hinta asetetaan niin, että kaikki halukkaat saavat paikan (kuten ehdotit), niin silloin määritelmällisesti raha ratkaisee. Hintaa on nostettu niin kauan, että pelistä ovat pudonneet kaikki ne, joille paikka ei ole sen arvoinen kuin, mikä sen hinta on. Tämä on täsmälleen sama asia kuin huutokaupan tulos.

    Mitä samaan hintaan tulee, niin Viherinssi antoi jo hyvän perustelun sillekin, miksi paikkojen ei välttämättä ole järkevää olla samanhintaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  218. Juha Leinonen kirjoitti 21.8.2014 kello 0:42

    Onko kenellekkään herännyt ajatusta, että as oy omistama parkkihalli, joka huutokauppaa paikkansa, maksaa ei autoilijoille enemmän kuin nykyinen kytky.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  219. Sakke kirjoitti 21.8.2014 kello 7:10

    Raimo K: Niinpä. Jos paikkoja on 5 (esimerkiksi) ja asuntoja 20, ainoa oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu on se, että paikat jaetaan osiin ja jokainen saa 1/4 paikasta
    Ei olisi lainvastainen.

    Eikö nuo autopaikan neljännekset pitäisi jakaa osakemäärän suhteessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  220. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 21.8.2014 kello 8:42

    Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi optimi, ei mikään hyöty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Otin kantaa ainoastaan siihen miten autopaikan optimihinta (eli suurin mahdollinen hinta, jolla saadaan kaikki autopaikat käyttöön ja taloyhtiö saa parhaan tuoton autopaikoistaan) olisi löydettävissä. En itsekään kylve rahassa, mutta huutokaupalla löytyy kiistatta optimaalinen hinta. Tietenkin voidaan ryhtyä kiistelemään siitä mikä on optimaalista.

    Jos autopaikkoja on X määrä ja yhtiökokouksessa päätetty hinta on sellainen, että halukkaita tarvitsijoita on X+1, niin miten sitten toimitaan? Ryhdytään arpomaan paikkoja.

    Huutokaupassa löytyisi nimenomaan se optimi, jossa X määrään paikkoja löytyy X määrä halukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  221. Syltty kirjoitti 21.8.2014 kello 8:44

    Viherinssi:
    Myyminen on minusta huonompi sen vuoksi, että myyntitavarassa likviditeetti on huono ja kitka suuri. Yhteinen etu on se, että autopaikat ovat mahdollisimman tarkasti niiden käytössä, jotka niitä eniten tarvitsevat.

    Totta, mutta myyminen on hyvin eksinkertaista ja luultavasti mummot luopuvat autohallipaikoistaan, jos sen myymällä saa vaikkapa 20 000 euroa tai vuokraamalla sen satasen kuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  222. Raimo K kirjoitti 21.8.2014 kello 9:28

    Pienen lapsen isä Kalliosta:
    ‘snip’
    Jos autopaikkoja on X määrä ja yhtiökokouksessa päätetty hinta on sellainen, että halukkaita tarvitsijoita on X+1, niin miten sitten toimitaan? Ryhdytään arpomaan paikkoja.

    Huutokaupassa löytyisi nimenomaan se optimi, jossa X määrään paikkoja löytyy X määrä halukkaita.

    Yleensä on käytössä jonotuslista, jonka mukaan vapautuvat paikat jaetaan.

    Huutokaupassa tietenkin löytyy X määrään paikkoja X kpl niitä, joilla on varaa maksaa. Halukkaita voi olla paljonkin enemmän.

    Pikkudetaljina voisi myös todeta, että toisin kuin osakeyhtiöissä yleensä, asunto-osakeyhtiöissä tavoitteena ei ole voiton maksimointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  223. Viherinssi kirjoitti 21.8.2014 kello 9:52

    Juha Leinonen:
    Onko kenellekkään herännyt ajatusta, että as oy omistama parkkihalli, joka huutokauppaa paikkansa, maksaa ei autoilijoille enemmän kuin nykyinen kytky.

    Ei ole herännyt. Ehkä herää, jos selitätä vähän konkreettisemmin, miten tuo tapahtuu.

    Jos pidetään huutokauppa, jossa on minimihinta, tuloksena olevat vuokrat ovat vähintään samat kuin nykyään, joten tuloa asoy:lle on vähintään saman verran kuin nykyään. Miten tämä heikentäisi autottomien asemaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  224. Viherinssi kirjoitti 21.8.2014 kello 9:54

    Syltty: Totta, mutta myyminen on hyvin eksinkertaista ja luultavasti mummot luopuvat autohallipaikoistaan, jos sen myymällä saa vaikkapa 20 000 euroa tai vuokraamalla sen satasen kuussa.

    Jos vertailukohtina ovat asuntoihin sidotut paikat ja eriytetyt omistuspaikat, olen samaa mieltä kanssasi. Muuten olen sitä mieltä, että huutokaupattavat vuokrapaikat ovat paikkojen vaihtuvuuteen eniten kannustava mekanismi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  225. Viherinssi kirjoitti 21.8.2014 kello 10:04

    Samuli Saarelma: Mitä samaan hintaan tulee, niin Viherinssi antoi jo hyvän perustelun sillekin, miksi paikkojen ei välttämättä ole järkevää olla samanhintaisia.

    Annan vielä toisenkin perustelun paikkojen yksittäiseen huutokauppaamiseen.

    A-rapun asukkaalle A-rapun hissin vieressä oleva hallipaikka on arvokkaampi kuin C-rapun hissin vieressä oleva paikka. C-rapun asiakkaalle taas päinvastoin. Sujuvalle pienellä autolla ajavalle autoilijalle kahden porttikongin takana pihan nurkassa oven vieressä oleva paikka voi olla kätevä, kun taas isolla autolla ajava arempi kuljettaja arvostaa helppoa ajettavuutta ja mieluummin kävelee vähän pidemmältä.

    Paikkojen arvot siis riippuvat paikkaan liittyvien seikkojen lisäksi myös käyttäjästä. Jos paikat huutokaupataan yksitellen, paikat jakautuvat tarkemmin käyttäjien toiveiden mukaan. Tällöin paikkojen kokonaisarvo käyttäjilleen on suurempi, ja sitä myötä niistä myös maksetaan korkeampi hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  226. Viherinssi kirjoitti 21.8.2014 kello 10:05

    Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi optimi, ei mikään hyöty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Pitäisikö siis asunnotkin jakaa tarpeen, ei maksukyvyn mukaan?

    Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  227. Risto Koivunen kirjoitti 21.8.2014 kello 11:26

    Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi optimi, ei mikään hyöty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Millä tavalla mittaisit numeerisesti tuota hyötyä, tarvetta tai yleistä etua, kun on kyse vuokrattavasta pysäköintipaikasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  228. Samuli Saarelma kirjoitti 21.8.2014 kello 12:14

    Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi optimi, ei mikään hyöty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Hyöty ja tarve ovat tekemisissä sen kanssa, paljonko paikasta on halukas maksamaan huutokaupassa. Juuri tähän koko markkinatalouden toimiminen perustuukin.

    Miten “yleinen etu” otetaan missään autopaikkojen jakosysteemissä huomioon? Se voi näkyä ehkä siinä, että autopaikan käytölle asetetaan rajoituksia (vain yksi paikka per asunto, ei kaupallista käyttöä, ei ulkopuolisia), mutta jos asukkaiden autopaikkatarvetta aletaan panna “yleisen edun” nimissä jonkinnäköiseen järjestykseen, niin on satavarmaa, että siitä ei tule muuta kuin muhkea riita, kun jokaisen mielestä juuri se oma tarve on yleisesti mitä tarpeellisinta ja muiden jutut ovat vain yksittäisten ihmisten huvittelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  229. Maurizio kirjoitti 21.8.2014 kello 12:59

    No siis käytännössä näin:

    1) Taloyhtiö omistaa alunperin autopaikat, joilla on omat osakkeensa. Taloyhtiön autopaikkaosakkeiden osto-oikeus on yhtiön asunto-osakkailla. Paikkojen loppukäyttäjillä ei ole oikeutta niiden jälleenvuokraamiseen.

    2) Taloyhtiö myy/vuokraa paikkoja osakkaille/vuokralaisille kysynnän mukaan.

    3) Vuokrapaikoilla on lyhyt irtisanomisaika.

    4) Jos paikkoja jää yli, vuokraa taloyhtiö niitä ulkopuolisille.

    5) Jos talon osakas/vuokralainen haluaa paikan eikä niitä ole vapaana, irtisanoo taloyhtiö viimeksi* tulleen ulkopuolisen vuokralaisen sopimuksen ja myy/vuokraa ko. paikan asukkaalle.

    6) Jos kaikki paikat ovat asukkaiden käytössä ja uusi osakas haluaa ostaa paikan, irtisanotaan viimeksi* talon asukkaalle vuokratun paikan sopimus ja paikka myydään uudelle osakkaalle.

    7) Jos kaikki paikat on jo myyty vanhoille osakkaille ja uusi osakas haluaa ostaa paikan, voi hän yrittää ostaa paikan joltakulta vanhoista.

    Epätasa-arvoista? No totta hemmetissä. Omistajilla on tässä mallissa suurimmat oikeudet, ja niin kuuluu ollakin.

    * Vai pitäisikö olla ensimmäinen? Ajattelin tässä jonkinlaista ns. vanhan asiakkaan etua, mutta eipä minulla tuohon kyllä sen kummempia perusteluita ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  230. Maurizio kirjoitti 21.8.2014 kello 13:01

    PS. Niin tai sitten taloyhtiö perustaa parkkifirman ja operoi paikkojaan ihan raa’asti siltä pohjalta. Mitäköhän Suomen lainsäädäntö sanoisi mokomasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  231. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 21.8.2014 kello 13:44

    Raimo K:

    Pikkudetaljina voisi myös todeta, että toisin kuin osakeyhtiöissä yleensä, asunto-osakeyhtiöissä tavoitteena ei ole voiton maksimointi.

    Ei varsinaisesti, mutta asunto-osakeyhtiön osakkaana katsoisin mielelläni että taloyhtiön omaisuutta käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja esim. autopaikoista, kivijalan liikehuoneistoista jne. pyydettäisiin markkinavuokra etenkin kun/jos tällä on vaikutusta osakkailta perittävään yhtiövastikkeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  232. Raimo K kirjoitti 21.8.2014 kello 17:29

    Samuli Saarelma: Hyöty ja tarve ovat tekemisissä sen kanssa, paljonko paikasta on halukas maksamaan huutokaupassa. Juuri tähän koko markkinatalouden toimiminen perustuukin.
    ‘snip’

    Unohdit mainita rahan, joka on käytettävissä huutokaupassa – ja raha ratkaisee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  233. Raimo K kirjoitti 21.8.2014 kello 17:31

    Maurizio:
    PS. Niin tai sitten taloyhtiö perustaa parkkifirman ja operoi paikkojaan ihan raa’asti siltä pohjalta. Mitäköhän Suomen lainsäädäntö sanoisi mokomasta?

    Eipä sano mitään erityistä – firmojahan perustetaan koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  234. Raimo K kirjoitti 21.8.2014 kello 17:37

    Viherinssi: Pitäisikö siis asunnotkin jakaa tarpeen, ei maksukyvyn mukaan?

    Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Asuntojen jakaminen on kokonaan eri juttu – ja onneksi sosiaalista asuntotuotantoakin sentään jonkin verran on.

    Sosiaalinen parkkipaikkojen tuotanto on näissä esillä olevissa niukkuuden tapauksissa melko mahdotonta, sillä niihin vanhoihin taloihin ei saa parkkipaikkoja millään ilveellä – 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaikka kuinka monta huutokauppaa järjestettäisiin – ja joku aina kärsii – ja usea täällä on sitä mieltä, että kärsiköön se, joka muutenkin on huono-osainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  235. Sakke kirjoitti 21.8.2014 kello 22:05

    Osmo Soininvaara:
    Sakke
    Jos vuoden 1965 hallitus on jakanut kaikiien osakkeiden yhdessä omistamat autotallit euron vuosivuokralla joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palauttasa osakkeiden välinen tasa-arvo antamalla kaikkien osakkeiden tavoitella autotallipaikkoja yhtäläisin kriteerein,siis huutokaupalla, vaikka riskinä on, että ajokortin vuonna 1984 menettänyt vanhus menettäisi varastonsa, johon on varastoinut vanhoja huonekaluja?

    Meilläpäin asia varmaankin hoidettaisiin siten, että hallituksen puheenjohtaja tai vanhukselle tuttu jäsen, tahi isännöitsijä, keskustelisi asianomaisen kanssa ihan ystävällisessä hengessä, jotta talli saataisiin “parempaan”(?) käyttöön.

    Tuossahan voi olla taustalla vanhuksen pienoinen ongelma, kun asianomainen ei ehkä (tarvittavien voimavarojen puutteessa) tiedä, mitä niiden huonekalujen kanssa pitäisi tehdä, ts. miten hän niistä pääsisi eroon? On voinut jopa unohtaa, että hänellä siellä tallissa huonekaluja onkaan. Kannattaisi varmaan aluksi vanhusta jututtaa ja samalla selvittää, miksi ne huonekalut siellä tallissa ovat?

    Ei tuota varten mitään lakimuutoksia tarvita!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  236. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.8.2014 kello 8:35

    Sen vanhuksen ei kannata luopua siitä nautintaoikeudestsaan autotalliin, koska aikanaan tämä huoneisto on helpompi myydä, kun siihen kuuluu tuo ikimuistoinen nautintaoikeus. Sitäö odotellessa autotallia kannattaa pitää tyhjänä vuosikymmeniä. Tällaista ei tapahtuisi, jos autotallien vuokra olisi markkinavuokran tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  237. Olli Pottonen kirjoitti 22.8.2014 kello 2:18

    Tässähän uusien asuntojen osalta on kyse Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston päätöksestä kaavoittaa liikaa autopaikkoja. Tuntuu vähän erikoiselta, että kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsen vaatii eduskuntaa ratkaisemaan ongelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  238. Viherinssi kirjoitti 22.8.2014 kello 10:30

    Osmo Soininvaara:
    Sen vanhuksen ei kannata luopua siitä nautintaoikeudestsaan autotalliin, koska aikanaan tämä huoneisto on helpompi myydä, kun siihen kuuluu tuo ikimuistoinen nautintaoikeus. Sitäö odotellessa autotallia kannattaa pitää tyhjänä vuosikymmeniä. Tällaista ei tapahtuisi, jos autotallien vuokra olisi markkinavuokran tasoa.

    Kantakaupungin läheisyydessä varastotilan hinta viereen ajettavalle kuivalle ja lämpimälle autotallin kokoiselle varastolle on 200+ €/kk. (Hinta muuten riippuu yllättävän vähän koosta; muutaman neliön vuokravarasto on helposti satasen kuussa.) Autotallin vuokra on suunnilleen sama.

    Jos tuollaisen saa näppeihinsä murto-osahinnalla, jokainen järkevä pitää siitä kiinni kynsin hampain. Jos ei vanhuksella ole autoa, vanhuksen lastenlasten vanhat urheiluvarusteet asuvat tuolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  239. Viherinssi kirjoitti 22.8.2014 kello 10:42

    Raimo K: Asuntojen jakaminen on kokonaan eri juttu – ja onneksi sosiaalista asuntotuotantoakin sentään jonkin verran on.

    Sosiaalinen parkkipaikkojen tuotanto on näissä esillä olevissa niukkuuden tapauksissa melko mahdotonta, sillä niihin vanhoihin taloihin ei saa parkkipaikkoja millään ilveellä – 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaikka kuinka monta huutokauppaa järjestettäisiin – ja joku aina kärsii – ja usea täällä on sitä mieltä, että kärsiköön se, joka muutenkin on huono-osainen.

    Olen sitä mieltä, että tässä pelissä voidaan se parkkiniukkuusvyöhykkeellä asuva autoa välttämättä tarvitseva mutta nyt hyväonninen (on saanut autopaikan) huono-osainen uhrata.

    Perusteluina:

    – absoluuttinen autopaikkapula keskittyy alueille, joilla asunnot ovat kalliita, jolloin kaikkiaan huono-osaisia on joka tapauksessa vähän

    – vielä vähemmän on tuolla asuvia huono-osaisia, jotka ehdottomasti tarvitsevat autoa

    – vielä vähemmän on yo. ryhmiin kuuluvia, joilla nyt olisi autopaikka

    – kuitenkin enemmän on pienituloisia, joilla ei ole autoa, ja he voittaisivat tässä vastikkeiden alentuessa (so. mummokorttia ei voi nyt pelata)

    – en näe sitä vielä katastrofina, jos nyt autopaikan omaava autoa välttämättä tarvitseva huono-osainen autoilija joutuu siirtämään autonsa kadulle parin korttelin päähän kadunvarteen

    Näillä argumenteilla en ole ihan valmis vielä pitämään itseäni kovasydämisenä riistokapitalistina, joka käyttää köyhiä kynnysmattonaan.

    (Siihen poikkeukseen olen toki valmis, että sosiaalisen asuntotuotannon kiinteistöissä autopaikatkin voidaan jakaa sosiaalisin perustein.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  240. Samuli Saarelma kirjoitti 22.8.2014 kello 11:18

    Raimo K: Unohdit mainita rahan, joka on käytettävissä huutokaupassa – ja raha ratkaisee.

    Kuten jo todettua, raha ratkaisisi siinä sinun ehdottamassasi tavassa sopia yhtiökokouksessa autopaikan hinta sille tasolle, että ottajia on yhtä paljon kuin paikkoja.

    Toiseksi markkinataloudessa jostain asiasta maksettava raha on juuri indikaattori sille tarpeelle ja hyödylle (olettaen kiinteä tarjonta). Sinä kun olet sitä jonotusta puffannut, niin millä logiikalla se kuvaa jotenkin sitä tarvetta tai hyötyä, kuinka kauan on ollut jonossa (=kuinka kauan on asunut kyseisessä taloyhtiössä)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  241. hukkaan meni kirjoitti 22.8.2014 kello 12:55

    Antsa:
    Miksi

    Verotusarvoja käytetään työsuhteessa, hallituksen jäsenet eivät ole työsuhteessa yhtiöön vaikka palkkio lasketaan ansiotuloksi. Ja lukeehan verottajan sivuilla sekib, että jos käypä arvo ön pienempi kuin verotusarvo, sitä voidaan käyttää v.arvon sijasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  242. Samuli Saarelma kirjoitti 22.8.2014 kello 14:16

    Raimo K: Sosiaalinen parkkipaikkojen tuotanto on näissä esillä olevissa niukkuuden tapauksissa melko mahdotonta, sillä niihin vanhoihin taloihin ei saa parkkipaikkoja millään ilveellä – 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaikka kuinka monta huutokauppaa järjestettäisiin – ja joku aina kärsii – ja usea täällä on sitä mieltä, että kärsiköön se, joka muutenkin on huono-osainen.

    Niin, oleellinen ero sinun ehdottamaasi alihinnalla paikkojen jakamiseen jonotuksen mukaan on se, että huutokaupan tuloksena myös ne “kärsijät” eli ilman paikkaa jääneet hyötyvät edes jotain yhtiön omistamista autopaikoista. Markkinahintaisen vuokran ansiosta heidän hoitovastikemaksunsa jäävät pienemmäksi. Tällä on oikeasti enemmän merkitystä sille oikeasti huono-osaiselle polkupyörällä liikkujalle (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sillä, että joku niistä autoilevista ökyporvareista sai paikkansa alihintaan.

    Ja muutenkaan et ole mitenkään osoittanut, että juuri huono-osainen olisi tässä huutokauppasysteemissä häviäjänä verrattuna jonotussysteemiin. Huono-osainen, joka tarvitsee kipeästi autoa ja paikkaa sille voidakseen ottaa työpaikan vastaan voi hyvinkin olla valmis maksamaan siitä paikasta enemmän kuin se 40 vuotta yhtiössä asunut vanhus, joka pitää paikkaansa sukulaistensa kerran kuussa käyntiä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  243. Syltty kirjoitti 22.8.2014 kello 20:34

    Sakke: Meilläpäin asia varmaankin hoidettaisiin siten, että hallituksen puheenjohtaja tai vanhukselle tuttu jäsen, tahi isännöitsijä, keskustelisi asianomaisen kanssa ihan ystävällisessä hengessä, jotta talli saataisiin “parempaan”(?) käyttöön.

    Ovat kyllä supliikkimiehiä, kun pelkästään puhumalla saavat vanhuksen luopumaan parinkymmennen tuhannen euron arvoisesta edusta. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  244. Sakke kirjoitti 23.8.2014 kello 9:33

    Samuli Saarelma: Niin, oleellinen ero sinun ehdottamaasi alihinnalla paikkojen jakamiseen jonotuksen mukaanon se, että huutokaupan tuloksena myös ne “kärsijät” eli ilman paikkaa jääneet hyötyvät edes jotain yhtiön omistamista autopaikoista. Markkinahintaisen vuokran ansiosta heidän hoitovastikemaksunsa jäävät pienemmäksi. Tällä on oikeasti enemmän merkitystä sille oikeasti huono-osaiselle polkupyörällä liikkujalle (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sillä, että joku niistä autoilevista ökyporvareista sai paikkansa alihintaan.

    Ja muutenkaan et ole mitenkään osoittanut, että juuri huono-osainen olisi tässä huutokauppasysteemissä häviäjänä verrattuna jonotussysteemiin. Huono-osainen, joka tarvitsee kipeästi autoa ja paikkaa sille voidakseen ottaa työpaikan vastaan voi hyvinkin olla valmis maksamaan siitä paikasta enemmän kuin se 40 vuotta yhtiössä asunut vanhus, joka pitää paikkaansa sukulaistensa kerran kuussa käyntiä varten.

    Sitten, kun tuo ‘huono-osainen’ pyöräilijä saa sen jonottamansa autopaikan, muuttuuko myös hän kuvailemaksesi ‘autoilevaksi ökyporvariksi’?

    Mistä tiedät, miten tarpeellisiksi koettuja ne sukulaiskäynnit tuolle vanhukselle ovat? Kummallakin on oma subjektiivinen asteikko tarpeensa määrittelemiseen, eivätkä nuo kaksi asteikkoa ole välttämättä yhteismitallisia. Minusta raha ei sovi mittariksi tai ainoaksi kriteeriksi kaikkeen.

    Vieraskäyntejä varten pitäisi olla myös vieraspaikkoja! Eräillä pääkaupunkiseudun alueilla niiden puute on aivan ilmeinen. Pysäköinnin salliminen katujen ja teiden varsilla olisi siihen yksi, mielestäni hyvä ratkaisu. Viimeiseksi paikalle tullut kävelköön pisimpään.

    En oikein ymmärrä, miksi mm. Espoossa asuvien tuttujeni asuinalueilla ei kadunvarsipysäköintiä sallita. Onko niin, että Espoossa ei siedetä muualta, mm. Helsingistä saapuvia vieraita? Aika kohtuutonta (jos näin on), kun ottaa huomioon paljonko Helsingissä on päivisin ja iltaisin käytössä Espoon asukkaiden käyttämiä autopaikkoja.

    Jos sukulaisen vanhuksen-luona-käyntien ajankohdat ovat etukäteen tiedossa ja kyse on esimerkiksi auton pihapaikasta, voisi sen jaettu käyttö, ja jaetut kustannukset, olla ehkä tietyin edellytyksin mahdollisia.

    Perusongelma lienee kuitenkin se, että vapaita autopaikkoja asukkaille ja heidän vierailleen on aika ajoin tietyillä alueilla ihan liian vähän. Asuinalueiden tiivistäminen johtaa (silloin) helposti paheneviin ongelmiin, joiden ratkaisu ei ole yleensä mahdollista ilman uusia ongelmia tai kalliita investointeja.

    Tämä keskusteluaihe on jo lukuisilla kommenteillaan tuonut esille jo useita näkökohtia, mutta tuota lukumääräistä pulaa autopaikoista olisi syytä helpottaa.

    Tärkeää on myös muistaa, että kaikki eivät asu samassa asunnossa koko ikäänsä. Asuntojen asukkaat ja heidän tarpeensa vaihtelevat. Yhdelle asukkaalle voi riittää raitiovaunu ja polkupyörä, mutta seuraavalle asunnonostajakandidaatille autopaikan puute voi olla ylitsepääsemätön este.

    Ikäsyrjintää tai tuloperustaista syrjintää ei myöskään pitäisi sallia (tuloihin nähden liian korkein vuokrin). Pitäisikö uusien talojen autopaikan (tallin?) vuokrasopimuksen ehdoksi asettaa myös auton omistajan/haltijan ikä tai voimassaoleva ajokortti?

    Jokainen taloyhtiö voi mielestäni räätälöidä itselleen parhaan ratkaisun. Uusi laki on mielestäni tuohon tarkoitukseen aivan liian raskas ja jäykkä ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  245. Raimo K kirjoitti 23.8.2014 kello 18:54

    Samuli Saarelma: Kuten jo todettua, raha ratkaisisi siinä sinun ehdottamassasi tavassa sopia yhtiökokouksessa autopaikan hinta sille tasolle, että ottajia on yhtä paljon kuin paikkoja.
    ‘snip’

    Tätä en ole ehdottanut.

    Kun huutokaupalla on niin kovasti kannatusta, joku voisi kertoa esimerkin elävästä elämästä, kuinka sitä on jossakin toteutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  246. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.8.2014 kello 19:04

    Kun huutokaupalla on niin kovasti kannatusta, joku voisi kertoa esimerkin elävästä elämästä, kuinka sitä on jossakin toteutettu.

    Eräässä katajanokkalaisessa taloyhtiössä on huutokaupattu neljä autopaikkaa pihalla. Autopaikan vuokra on muodollinen kiinteä hinta, muistaakseni 59 euroa kuussa, mutta vuokraoikeuden saamisesta käydään säännööllisin väliajoin huutokauppa (tai tarjouskilpailu?). Huutokaupan kohteena on koroton talletus, joka on talletettava taloyhtiön tilille (sorry, verottaja). Viime kerralla huutokauppa päätyi 32 000 euron talletukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  247. Kari N kirjoitti 24.8.2014 kello 2:44

    Osmo Soininvaara: Eräässä katajanokkalaisessa taloyhtiössä on huutokaupattu neljä autopaikkaa pihalla. Autopaikan vuokra on muodollinen kiinteä hinta, muistaakseni 59 euroa kuussa, mutta vuokraoikeuden saamisesta käydään säännööllisin väliajoin huutokauppa (tai tarjouskilpailu?). Huutokaupan kohteena on koroton talletus, joka on talletettava taloyhtiön tilille (sorry, verottaja). Viime kerralla huutokauppa päätyi 32 000 euron talletukseen.

    Kenellä on oikeus käyttää talletettuja varoja? Saako tallettaja ne joskus takaisin? Kuka saa mahdollisen koron? Kuka pääoman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  248. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.8.2014 kello 9:55

    Talkoyhtiö käyttää talletettuja varoja siten, että sen täytyy ottaa vähemmän lainaa pankista. Tosiasiallinen maksu autopaikasta on siis tuon talletuksen korko. Verottaja voisi olla kiinnostunut tästä järjestelystä, mutta tuskin siihen pykälää löytyy. Lainan saa tietysti takaisin, kun luopuu paikasta tai häviää huutokaupan. Kolmen prosentin korolla paikan hinta on siis jotain tuhat euroa vuodessa + tuo varsinainen vuokra 59 €/kk. Kylmä paikka pihalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  249. Raimo K kirjoitti 24.8.2014 kello 9:33

    Osmo Soininvaara: Eräässä katajanokkalaisessa taloyhtiössä on huutokaupattu neljä autopaikkaa pihalla. Autopaikan vuokra on muodollinen kiinteä hinta, muistaakseni 59 euroa kuussa, mutta vuokraoikeuden saamisesta käydään säännöllisin väliajoin huutokauppa (tai tarjouskilpailu?). Huutokaupan kohteena on koroton talletus, joka on talletettava taloyhtiön tilille (sorry, verottaja). Viime kerralla huutokauppa päätyi 32 000 euron talletukseen.

    Olisi voinut jotenkin olettaa, että huutokaupan kohteena olisivat olleet ne 4 autopaikkaa?

    Ja miten siis taloyhtiön tilillä oleva 32.000 € ei näkyisi taseessa – jos ei harrasteta ns. luovaa kirjanpitoa?
    Mutta selvää on, että tuollaisten rahamäärien kyseessä ollen halukkaiden määrä jää väihäiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  250. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.8.2014 kello 9:56

    Taloyhtiön taseessa 32 000 € näkyy lainana kuten näkyy pankista otetttu lainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  251. Raimo K kirjoitti 24.8.2014 kello 14:13

    Osmo Soininvaara:
    Taloyhtiön taseessa 32 000 € näkyy lainana kuten näkyy pankista otetttu lainakin.

    Siis selkokielellä ‘huutokaupassa’ kysymys on siitä, että se, joka suostuu lainaamaan taloyhtiölle eniten saa paikan vuodeksi. Ja melkoisista summista on kysymys.

    Ja tämä on tasa-arvoa? Onkohan tämä vihreiden yleinen linja laajemmissakin kysymyksissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  252. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.8.2014 kello 10:41

    Vihreät eivät todellakaan päätä kyseisen asunt56o-osakeyhtiön asioista. Minusta rehellinen huutopakka rahalla olisi parempi. Tässä kierretään pääomatulojen verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  253. max kirjoitti 24.8.2014 kello 15:10

    Osmo Soininvaara:
    Taloyhtiön taseessa 32 000 € näkyy lainana kuten näkyy pankista otetttu lainakin.

    On kova pantti autopaikasta. Kehitystä onkin tulkittava ehkä niin, että jatkossa helsinkiläistä muuraria on turha koettaa palkata mökkipaikkakunnille takan tekoon. Tai pitäsi järjestää kyyti? Millähän voisi irtisanoutua sitten ostamasta virkamiehistyvän Helsingin muitakaan palveluksia? Mikä on Helsingin funktio muulle maalle? Tämä siis siinä kontekstissa, että yksityisautoilu on ollut verraton ja ehkä merkittävin palvelujen ja vaihdannan freimworkki.

    disclaimer: Turha autoilu on tietysti tolkutonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  254. Liian vanha kirjoitti 24.8.2014 kello 21:29

    Olen käynyt useasti vierailulla kerrsotalossa ja seurannut parkkipaikan käyttöä.

    Pihapaikt on vuokrattu asukkaille ja käytännössä jokaista asuntoa kohti on paikka+pari vieraspaikkaa.

    Mutta paikat eivät ole koskaan täynnä , eivät päivällä, eivät illalla , yöllä tai aamulla .
    Mutta kovaa kinaa käydään paikoista ja erityisesti väärin pysäköinnistä.

    Ehdotin, että he luopuisivat omista parkkipaikoista ja jokainen voi pysäköidä ensimmäiseen vapaaseen paikkaan.

    Mutta parkkipaikka on statussymboli ja arvonmitta, joten ehdotukselle kävi huonosti

    Pysäköintitalo on keino välttää tyhjiä pysäköintipaikkoja ja maa-alan tuhlausta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  255. lurkki kirjoitti 25.8.2014 kello 10:34

    Raimo K:
    Mutta selvää on, että tuollaisten rahamäärien kyseessä ollen halukkaiden määrä jää väihäiseksi.

    Totta kai ilmaiselle tai alihinnoitetulle hyödykkeelle löytyy halukkaita ottajia. Miksi tämä pitäisi kustantaa muiden varoista jää epäselväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  256. Markku af Heurlin kirjoitti 25.8.2014 kello 13:10

    max: On kova pantti autopaikasta. Kehitystä onkin tulkittava ehkä niin, että jatkossa helsinkiläistä muuraria on turha koettaa palkata mökkipaikkakunnille takan tekoon. Tai pitäsi järjestää kyyti? Millähän voisi irtisanoutua sitten ostamasta virkamiehistyvän Helsingin muitakaan palveluksia? Mikä on Helsingin funktio muulle maalle? Tämä siis siinä kontekstissa, että yksityisautoilu on ollut verraton ja ehkä merkittävin palvelujen ja vaihdannan freimworkki.

    disclaimer: Turha autoilu on tietysti tolkutonta.

    Eiköhän helsinkiläisellä muurarilla ole faijan tai isopapan rakentama rintamameistalo Tapanilassa ja kesämökki Mäntyharjulla.

    Piippumuurarit olivat oma luokkaansa. Tuttavani, rakennusmestari, kertoi miten kaksi piippumuuraria ajoi rakennuspaikalle 50-luvulla hienossa Mersussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  257. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.8.2014 kello 14:46

    Miksi muurarin pitäisi lähteä kovan työvoimapulan Helsingistä keikkatöihin kepulandiaan, jossa on työttömiä muurareita yllin kyllin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  258. Raimo K kirjoitti 25.8.2014 kello 14:35

    Osmo Soininvaara:
    Vihreät eivät todellakaan päätä kyseisen asunto-osakeyhtiön asioista. Minusta rehellinen huutopakka rahalla olisi parempi. Tässä kierretään pääomatulojen verotusta.

    No Osmo, olet merkittävä ideologi Vihreissä ja ilmoitat kannattavasi ‘raha ratkaisee’ periaatetta – vain autopaikkojen jaossako?

    Jos palataan alkuperäiseen asiaan, niin

    1) ajatuksessa, että ‘kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa’ on sekä hyvää että huonoa,

    2) mielestäni asunnon ja autopaikan kytkykauppaa ei pidä kieltää, mutta sen pakollisuus voidaan poistaa uusien asunto-osakeyhtiöiden osalta ja

    3) mitään pakollista huutokauppaa ei pidä määrätä, vaan asunto-osakeyhtiöt saavat päättää paikkojen jakamisesta haluamallaan tavalla, vaikka huutokaupallakin.

    Sitten olisi kiintoisaa nähdä, mihin suuntaan kehitys lähtisi.

    4) selvintä mielestäni olisi se, että autopaikat olisivat omassa yhtiössään, joka myisi tai vuokraisi niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  259. Raimo K kirjoitti 25.8.2014 kello 14:38

    lurkki: Totta kai ilmaiselle tai alihinnoitetulle hyödykkeelle löytyy halukkaita ottajia. Miksi tämä pitäisi kustantaa muiden varoista jää epäselväksi.

    Siis kenen varoista? Autopaikan kustannukset ovat jokseenkin olemattomat eikä asunto-osakeyhtiön tarkoituksena ole voiton maksimointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  260. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.8.2014 kello 14:44

    Autopaikan kustannukset ovat jokseenkin olemattomat eikä asunto-osakeyhtiön tarkoituksena ole voiton maksimointi.

    Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että autopaikan kustannukset kaupunkimaisesti rakennetuilla alueilla ovat liikkuvat kymmenissä tuhansissa. Tämä ongelma ei koske omakotitaloa keskellä peltoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  261. Maurizio kirjoitti 25.8.2014 kello 15:08

    “lähteä kovan työvoimapulan Helsingistä keikkatöihin”

    No esimerkiksi siksi, ettei Helsingissä nykyisin oikeastaan ole työvoimapulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  262. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.8.2014 kello 22:36

    Rakennusalalla Helsingissä on pula ammattitaqitoisesta työvoimasta. Pula on krooninen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  263. anonyymi kirjoitti 25.8.2014 kello 15:48

    Viherinssi: Jos kuitenkin palataan keskustelun alkuun, niin mediaanikansalaiselle alkaa olla vähän haastavaa nostaa 15-16 kg painavaa kuraista fillaria kattokoukkuihin.

    Mahtaisikohan onnistua se, että ne työnnettäisiin vinolle seinälle? Liikkuvat koukut vastapainolla ja mekaanisella lukituksella? Ei tosin taitaisi säästää lainkaan tilaa verrattuna perinteiseen lattiasäilytykseen.

    Sakke: Tämä keskusteluaihe on jo lukuisilla kommenteillaan tuonut esille jo useita näkökohtia, mutta tuota lukumääräistä pulaa autopaikoista olisi syytä helpottaa.

    Yksi tapa helpottaa tilannetta olisi vähentää yksityisautoilun haluttavuutta liikesuunnittelullisin keinoin. Kysehän ei suinkaan ole siitä, että autopaikkoja pitäisi olla enemmän vaan siitä ettei autopaikkoja ilmeisesti ole riittävästi autokantaan nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  264. Raimo K kirjoitti 25.8.2014 kello 17:14

    Osmo Soininvaara: Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että autopaikan kustannukset kaupunkimaisesti rakennetuilla alueilla ovat liikkuvat kymmenissä tuhansissa. Tämä ongelma ei koske omakotitaloa keskellä peltoa.

    Jos noin vuonna 1900 Helsinkiin rakennetun talon pihalle on maalattu 4 parkkiruutua, niiden kustannukset liikkuvat muutamassa eurossa – ja suurimmat erimielisyydet täällä koskevat juuri näitä tapauksia – vrt. Osmon äiti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  265. Sakke kirjoitti 25.8.2014 kello 19:15

    Osmo Soininvaara: Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että autopaikan kustannukset kaupunkimaisesti rakennetuilla alueilla ovat liikkuvat kymmenissä tuhansissa. Tämä ongelma ei koske omakotitaloa keskellä peltoa.

    Eikö noissa talojen autopaikoissa ole jossain määrin samaa ajatusta kuin nykyisessä periaatteessa tehdä kaikista asunnoista esteettömiä? Helpottaahan se kaiketi asunnon myyntiä, jos autopaikkojakin talosta löytyy.

    Miten vaihtelee Helsingissä autojen määrä per asunto ja per asukas? Entä tarve esteettömille asunnoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  266. Syltty kirjoitti 26.8.2014 kello 7:07

    Raimo K: Jos noin vuonna 1900 Helsinkiin rakennetun talon pihalle on maalattu 4 parkkiruutua, niiden kustannukset liikkuvat muutamassa eurossa – ja suurimmat erimielisyydet täällä koskevat juuri näitä tapauksia – vrt. Osmon äiti.

    Myytkö perintönä saamasi asunnon pilkkahintaan, koska kustannnus on nolla euroa?

    (no okei, perintöveron verran)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  267. Maurizio kirjoitti 26.8.2014 kello 11:13

    “Pula on krooninen.”

    No ja ei muuten ole, ja kausiluontoiset työvoimatarpeet ovatkin sitten ihan toinen juttu. Korkeintaan pulaa on virolaisesta halpatyövoimasta, mutta esim. eräskin nimeltämainitsematon iso toimisto laittaa nyt vakituisia ukkojaan projekteihin ympäri maata (ja myös jakaa lomalappuja) vaikka nämä kuinka asuisivat PK-seudulla.

    Ja tämän tiedän varmasti, koska tunnen alan väkeä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  268. Raimo K kirjoitti 26.8.2014 kello 22:34

    Syltty: Myytkö perintönä saamasi asunnon pilkkahintaan, koska kustannnus on nolla euroa?
    (no okei, perintöveron verran)

    Kuten jo totesin:
    “3) mitään pakollista huutokauppaa ei pidä määrätä, vaan asunto-osakeyhtiöt saavat päättää paikkojen jakamisesta haluamallaan tavalla, vaikka huutokaupallakin.”

    Ja selvästi noissa Katajanokan 32.000 € autopaikoissa ei ole kysymys vähävaraisten paikoista, koska vähävaraisia ei niissä taloissa asu – eikä tule koskaan asumaankaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  269. Sakke kirjoitti 27.8.2014 kello 20:08

    Saataisiinko liikkuvuutta tai koululaisten oppimistuloksia parannettua tärkeissä kohderyhmissä, jos liian harvat autopaikat määrättäisiin lain voimalla jaettavaksi, ei rahan, vaan työmatkan pituuden, tai vaikkapa koulumenestyksen perusteella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus