Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014

Se alkaa taas. En kui­ten­kaan mene itse kokouk­seen, kos­ka olen edus­kun­ta­ryh­män kokouk­ses­sa Joen­suus­sa. Mik­ko Säre­lä menee.

Lis­tan näkee täs­tä.

Lähiö­pro­jek­tin toimintakertomus

Lähiö­pro­jek­tin teh­tä­vä­nä on paran­taa asu­mi­so­lo­suh­tei­ta ja jul­ki­sen tilan laa­tua lähiöis­sä. Tämän pitäi­si olla kau­pun­gin stra­te­gias­sa aika kor­keal­la tasol­la, kos­ka lähiöi­den hou­kut­te­le­vuu­des­ta asui­na­lu­ee­na kan­nat­taa huo­leh­tia. Jos ker­ran pää­see slum­miu­tu­maan, on kier­ret­tä vai­kea kat­kais­ta. Van­hoi­hin lähiöi­hin voi tul­la run­saas­ti uut­ta pot­kua, kuten on tul­lut esi­mer­kik­si Roi­hu­vuo­reen. Myös Vuo­saa­res­sa on sel­viä merk­ke­jä alu­een ima­gon nousus­ta. Nousu ei siis kos­ke vain Kal­lio­ta ja Vallilaa.

Asian tär­key­teen näh­den aika vähän rahaa tähän käy­te­tään. Pro­jek­tin rahan käyt­tö oli 0,5 k€. Tosin jokin lähiö­ra­has­to käyt­ti enem­män ja ARA:lta saa­tiin run­sas mil­joo­na joi­hin­kin asu­mis­ta suo­raan pal­ve­le­viin hankkeisin.

Pasi­lan kes­kus­ta­kort­te­lien asemakaava

Keskipasila

Tämä on rat­kais­tu suun­nit­te­lu­kil­pai­lun perus­teel­la, jos­sa voit­ta­neen tar­jouk­sen teki­jä, YIT, myös sitou­tuu toteut­ta­maan hankkeen.

Kun kil­pai­lun läh­tö­koh­dat oli­vat lau­ta­kun­nas­sa vuon­na 2010, viras­to esit­ti alu­een raken­nusoi­keu­dek­si 100 000 – 120 000 k‑m2, mut­ta lau­ta­kun­ta korot­ti niin, että haa­ru­kan ylä­ra­ja nousu 140 000 k‑m2:in. Minua sil­loin jo vähän hir­vit­ti, että oli­ko jär­ke­vää men­nä asian­tun­ti­ja­vi­ras­ton näke­myk­sen yli. En tie­dä, mitä täs­sä välis­sä on tapah­tu­nut, mut­ta nyt ker­ros­ne­liö­mää­rä on 192 000k‑m2. Sitä en tie­dä, ovat­ko luvut vertailukelpoisia.

Vähän kau­his­tut­taa, tulee­ko täs­tä lii­an mas­sii­vi­nen. Kaik­ki on kiin­ni jul­ki­si­vun laa­dus­ta. Tuo­hon paik­kaa sinän­sä kan­nat­taa kes­kit­tää sekä asu­mis­ta että työpaikkoja.

Tän­ne tulee asun­to­ja 700 ihmi­sil­le, hotel­lia, lii­ke­ti­lo­ja 80 000 k‑m2 ja toi­mis­to­ja vähän yli 80 000k‑m2. Kau­pun­gin pain­opis­te siir­tyy kuko­nas­ke­leen Pasi­lan suuntaan.

Voi­ko täl­lai­nen pro­jek­ti toteu­tua saman­ai­kai­ses­ti Kala­sa­ta­man pro­jek­tin kanssa?

Auto­paik­ko­ja vii­des­sä ker­rok­ses­sa. Pol­ku­pyö­rä­paik­ko­ja yli 3 000. Toteut­ta­mis­kus­tan­nuk­sia lisää varau­tu­mi­nen Pasi­lan met­roon jos­kus kau­kai­ses­sa tulevaisuudessa.

Kau­pun­gin­teat­te­rin asemakaava

Teat­te­ri perus­kor­ja­taan ja tähän liit­tyen kaa­va moder­ni­soi­daan suo­je­lul­li­ses­sa hen­ges­sä. Kau­pun­gin­hal­li­tus on näkö­jään päät­tä­nyt, että teat­te­rin vie­res­sä ole­vas­ta puis­tos­ta tulee Tar­ja Halo­sen puisto.

Kisa­ky­län asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta. Ei yhtään muis­tu­tus­ta. Pie­niä täs­men­nyk­siä pysä­köin­tia­luei­siin on tehty.

Tämä on nii­tä kaa­vo­ja, jos­sa asut­ta­vuus ja raken­nus­suo­je­lu jos­kus ovat toi­si­aan vas­taan. Raken­nus­suo­je­lu sai pistevoiton.

Kisa­ky­län ja Olym­pia­ky­län korjaustapaohjeet

Oikeas­taan se asut­ta­vuu­den ja raken­nus­suo­je­lun köy­den­ve­to on käy­ty täs­tä. Kun vain lop­pu­tu­los köy­den­ve­dos­ta tulee lau­ta­kun­taan, ei lau­ta­kun­ta voi oikein teh­dä muu­ta kuin hyväk­syä, kos­ka pih­vi on pii­lo­tet­tu tähän kom­pro­mis­siin. Kau­an tätä aina­kin on valmisteltu.

Pyö­räi­lyn suo­ran­ta­suun­ni­tel­man tilannekatsaus

Suun­ni­tel­ma on teh­ty Ris­to Kujan­pään diplo­mi­työn perus­teel­la. En ole ehti­nyt lukea diplo­mi­työ­tä, mut­ta huo­men­na on Joen­suun junas­sa aikaa. Vai­kut­taa perustellulta.

Lausun­to HSL:n toi­min­ta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta

Lausun­nos­sa ote­taan myön­tei­nen kan­ta lipun hin­to­jen korot­ta­mi­seen ja kan­na­te­taan koro­tuk­sen pai­not­tu­mis­ta ker­ta­lip­pui­hin, suh­tau­du­taan myön­tei­ses­tiK­kut­suplus –lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, vähän vie­ras­te­taan met­ron yölii­ken­ne­ko­kei­lua (toteu­tet­tiin esit­te­li­jän kan­nan vas­tai­ses­ti) ja kan­na­te­taan liput­ta mat­kus­ta­vien tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mis­ta sataan euroon.

Pro­sent­ti­pe­ri­aa­te täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa (lausun­to)

Otso Kive­käs on esit­tä­nyt, että täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta kaa­voi­tus­hyö­dys­tä lei­kat­tai­si mää­rä­pro­sent­ti aluet­ta pal­ve­le­viin paran­nuk­siin. (Näin muu­ten mene­tel­lään Vancou­ve­ris­sa.) Tämä voi­si lisä­tä van­ho­jen asuk­kai­den suo­peut­ta tii­vis­tys­kaa­voi­hin. Viras­to ei oikein pidä, kos­ka kaa­voi­tus­hyö­ty on joil­la­kin alueil­la pal­jon suu­rem­pi kuin toi­sil­la ja esit­tää, että samaan peri­aat­tee­seen pitäi­si pyr­kiä lähiö­pro­jek­tin puitteissa.

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014”

  1. Pasi­lan koh­dal­la har­mit­taa, ettei laa­dun­val­von­ta ole kenen­kään käsis­sä. YIT pot­kai­si alku­pe­räi­sen suun­ni­tel­man teh­neen hol­lan­ti­lai­sen Office for Met­ro­po­li­tan Arc­hi­tec­tu­ren pois lei­kis­tä heti tulok­sen var­mis­tut­tua. Nyt suun­ni­tel­mia vie­dään eteen­päin insi­nöö­ri- ja kaup­pa­kes­kus­osaa­mi­sel­la. Kukaan itse­ään kun­nioit­ta­va suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti ei halua jat­kaa toi­sen (huip­pu­luo­kan) suun­nit­te­li­jan työ­tä, var­sin­kin kun gryn­de­rin idea on vain kar­sia kustannuksia.

    Jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lit vaih­tu­vat tavan­omai­sik­si, ja esi­mer­kik­si moni­toi­mi­ti­la näyt­tää uudem­mis­sa pii­rus­tuk­sis­sa anta­neen jo tilaa kau­poil­le. Myös monet yksi­tyis­koh­dat, kuten kaup­pa­kes­kuk­sen kupo­li ja auko­tuk­set asuin­ra­ken­nuk­ses­sa on simpli­fioi­tu. Ulkoa­luei­den laa­tua tus­kin kukaan osaa odottaa.

    Heik­koa on myös­kin päät­tä­jän infor­moin­ti. Kun ele­tään digi­taa­lis­ten aineis­to­jen aika­kaut­ta ei seu­raa­va seli­tys oikein uppoa. Lai­naus liit­tees­tä 11, toteu­tus­so­pi­muk­sen tiivistelmä:

    Hel­sin­gin kau­pun­gin, Senaat­ti-kiin­teis­tö­jen, Lii­ken­ne­vi­ras­ton ja YIT Raken­nus Oy:n välil­lä 29.1.2014 teh­dyn toteu­tus­so­pi­muk­sen aineis­to liit­tee­nä ole­vi­ne suun­nit­te­lu­rat­kai­sui­neen, urak­kaoh­jel­mi­neen sekä eri­lai­si­ne tek­ni­si­ne toteu­tus­vaa­ti­muk­si­neen on niin laa­ja asia­kir­ja­ko­ko­nai­suus, ettei sitä ole voi­tu ottaa koko­nai­suu­des­saan pää­tök­sen­te­koa var­ten teh­tä­vän esi­tyk­sen liit­teek­si (noin tuhat sivua ja usei­ta gigatavuja).”

    Voi myös olla raken­nus­liik­kei­den edun mukais­ta, että pro­jek­te­ja ver­ho­aa “krii­si”, tie­tä­mät­tö­myys toteu­tusai­ka­tau­lus­ta. Täl­löin kaik­ki ros­ka menee kau­pak­si. Kau­pun­ki joka on huo­lis­saan tilaa­mien­sa osien toteu­tuk­ses­ta ei viit­si valit­taa ark­ki­teh­to­ni­sen laa­dun karsimisesta.

  2. OS

    Tän­ne tulee asun­to­ja 700 ihmi­sil­le, hotel­lia, lii­ke­ti­lo­ja 80 000 k‑m2 ja toi­mis­to­ja vähän yli 80 000k-m2. Kau­pun­gin pain­opis­te siir­tyy kuko­nas­ke­leen Pasi­lan suuntaan.”

    Onkoh­na tämän ihan fik­sua. Siis asun­to­jen ja mui­den tilo­jen suh­de. Asun­to­ja 700 ihmi­sel­le (28.000 m²?). vähe­män kuin yhde­säs töö­lö­si­kort­te­lis­sa. toi­mis­tois­ta on Hel­sin­gios­sä yli­tar­jon­taa. Ja lii­ke­ti­lo­jen­kin suh­teen ollaan ongel­mis­sa. Kuk­je­poa vaik­ka tovi Töö­lös­sä tai Itä-Pasilassa.

    Jos ei ole asu­ka­ki­ta, ei ole pai­kal­lis­ta kysyn­tää palveluille.
    Itä-Pasi­la muu­ten on viih­tyi­sä aui­na­lue — kun äly­ää kur­kis­taa veh­mail­le sisäpihoille.

    1. Toi­mis­tois­ta ei ole Hel­sin­gin hyvil­lä pai­koil­la ylik­tar­jon­taa ja PÅa­si­la kuu­luu nii­hin hyvin paik­koi­hin. Jos ne eivät mene kau­pak­si, ei nii­tä mark­ki­naeh­toi­ses­ti myös­kään syn­ny. Kan­nat­taa kes­kit­tää työ­pai­kat jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin. Pit­kin pel­to­ja siro­tel­lut toi­mis­tot jou­ta­vat­kin jää­dä tyhjilleen.

  3. Kun­han toi­mis­to­ti­lat suun­ni­tel­laan siten, että ne ovat myö­hem­min hel­pos­ti muu­tet­ta­vis­sa asunnoiksi.

    Työn ja yrit­tä­mi­sen tule­vai­suus ei vält­tä­mät­tä ole niin fyy­si­seen työ­paik­kaan sidot­tua, kuin nyt vie­lä ajatellaan.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä on rat­kais­tu suun­nit­te­lu­kil­pai­lun perus­teel­la, jos­sa voit­ta­neen tar­jouk­sen teki­jä, YIT, myös sitou­tuu toteut­ta­maan hankkeen.

    Vähän kau­his­tut­taa, tulee­ko täs­tä lii­an massiivinen. 

    Voit­ta­neen tar­jouk­sen teki­jä eli AINOAN tar­jouk­sen teki­jä YIT. Aika­moi­nen “kil­pai­lu”, kun vali­taan yhdes­tä ehdokkaasta. 

    Kala­sa­ta­man kes­kus annet­tiin SRV:n raken­net­ta­vak­si. Mas­sii­vi­nen pro­jek­ti sei­soo yhä eikä toteu­tuk­sen alka­mi­sai­ka­tau­lus­ta ole vie­lä tietoakaan. 

    Kan­nat­tai­si­ko toteut­taa nämä pro­jek­tit pie­nem­pi­nä koko­nai­suuk­si­na tai luo­pua koko iäni­kui­ses­ta katue­lä­män tap­pa­vas­ta (kauppa)keskusajattelusta?

  5. Riip­pu­mat­ta sii­tä, tulee­ko kivi­jal­kaan pari kios­kia tai ei, niin jos tuo­hon havain­ne­ku­vaan on yhtään luot­ta­mis­ta, niin tuon möh­kön raken­nuk­sen este­vai­ku­tus on järkyttävä…

  6. Aio­taan­ko beto­ni­kan­nen pääl­le tosi­aan istut­taa pui­ta vai onko kysees­sä vain kuse­tus lupien saamiseksi?

  7. Lausun­to HSL:n toi­min­ta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta
    Lausun­nos­sa ote­taan myön­tei­nen kan­ta lipun hin­to­jen korot­ta­mi­seen ja kan­na­te­taan koro­tuk­sen pai­not­tu­mis­ta ker­ta­lip­pui­hin, suh­tau­du­taan myön­tei­ses­tiK­kut­suplus –lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, vähän vie­ras­te­taan met­ron yölii­ken­ne­ko­kei­lua (toteu­tet­tiin esit­te­li­jän kan­nan vas­tai­ses­ti) ja kan­na­te­taan liput­ta mat­kus­ta­vien tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mis­ta sataan euroon

    Eikö april­li­päi­vä jo mennyt?

  8. Noi kak­si vii­meis­tä vir­ket­tä jäi ras­sa­maan, kai pysä­köin­ti­vir­he­mak­sut nousee samaan sys­syyn? Ja mitä pahaa met­ron yölii­ken­tees­sä on? Voit­ko sel­ven­tää mulle.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­mis­tois­ta ei ole Hel­sin­gin hyvil­lä pai­koil­la ylik­tar­jon­taa ja PÅa­si­la kuu­luu nii­hin hyvin paik­koi­hin. Jos ne eivät mene kau­pak­si, ei nii­tä mark­ki­naeh­toi­ses­ti myös­kään syn­ny. Kan­nat­taa kes­kit­tää työ­pai­kat jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin. Pit­kin pel­to­ja siro­tel­lut toi­mis­tot jou­ta­vat­kin jää­dä tyhjilleen.

    Näi­tä pit­kin pel­to­ja siro­tel­tu­ja toi­mis­to­ja on mm. Pitä­jän­mäel­lä. Täl­lä haa­vaa vapaa­ta toi­mis­to­ti­laa on kia 1.000.0000 m². Absur­dia on, että 10 vuot­ta van­has­ta avont­to­ris­ta siir­ry­tään uuteen avokonttoriin.

    Täy­tyy myön­tää, että jat­ko­so­dan his­to­rian kään­teet kiin­nos­ta­vat täl­lä haa­vaa enem­män kuin maan kiin­tei­sö­mark­ki­noi­den tilan­ne. Kum­paan­kin pätee sama tun­nus­lause: “Kuses­sa ollaan.”

  10. Vih­rei­den pitäi­si päät­tää, mitä halu­taan. Jos slo­gan on, että lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin, kuten Mik­ko Säre­län blo­gin otsik­ko on, ja laa­jem­pi ydin­kes­kus­ta, se tar­koit­taa väis­tä­mät­tä myös mas­sii­vi­sem­paa ja kor­keam­paa raken­ta­mis­ta ja umpi­kort­te­lei­den luo­mia este­vai­ku­tuk­sia. Pitäi­si olla myös sel­vää, että pelk­kää asuin­ti­laa ei voi kaa­voit­taa, vaan kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­aa, myös lii­ke­ti­lat hyvil­lä pai­koil­la ovat tarpeen.

  11. Kun tuo met­ron yölii­ken­ne tuli mai­nit­tua, niin uskoi­sin jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­luil­le ole­van kysyn­tää arkiöil­le kel­lo 1.30:n ja 5.30:n välil­le. Oli­si hyvä, jos edes kokei­lu­luon­toi­ses­ti voi­tai­siin ajaa joi­ta­kin bus­si­vuo­ro­ja tuol­la välil­lä eri puo­lil­le Pää­kau­pun­ki­seu­tua edes har­val­la­kin vuorovälillä.

    Täs­tä oli­si iloa monil­le yötyö­läi­sil­le ja var­hai­seen aamuun töi­hin mene­vil­le, jot­tei hei­dän tar­vit­si­si olla pel­käs­tään yksi­tyi­sau­ton varas­sa. Samoin illan vii­meis­ten juh­li­joi­den ei tar­vit­si­si mak­saa kal­lis­ta tak­si­mat­kaa, jos mis­saa­vat vii­mei­sen bussin. 

    Suun­taus lie­nee, että maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin kah­dek­sas­ta nel­jään työ­päi­vät ovat aina vain har­vem­pien herk­kua, maa­il­man pitäi­si pyö­riä muulloinkin.

  12. Mik­ko Num­me­lin: Vih­rei­den pitäi­si päät­tää, mitä halu­taan. Jos slo­gan on, että lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin, kuten Mik­ko Säre­län blo­gin otsik­ko on, ja laa­jem­pi ydin­kes­kus­ta, se tar­koit­taa väis­tä­mät­tä myös mas­sii­vi­sem­paa ja kor­keam­paa raken­ta­mis­ta ja umpi­kort­te­lei­den luo­mia este­vai­ku­tuk­sia. Pitäi­si olla myös sel­vää, että pelk­kää asuin­ti­laa ei voi kaa­voit­taa, vaan kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­aa, myös lii­ke­ti­lat hyvil­lä pai­koil­la ovat tarpeen.

    Mä en nyt oikein ymmär­rä mis­tä toi Vih­rei­den pitäi­si päät­tää tuli, mut­ta kui­ten­kin: Este­vai­ku­tus on katu­ver­kon ja kaa­va­mää­räys­ten omi­nai­suus, jol­la ei mitään teke­mis­tä raken­nus­te­hok­kuu­den kans­sa ja hyvin vähän raken­nus­tyyp­pien­kin kans­sa. Jos on tiheä ruu­tu­kaa­va­mai­nen katu­verk­ko ja katet­tu­jen tilo­jen koh­dal­la vel­voi­te pitää ne läpi­kä­vel­tä­vi­nä muul­loin­kin kuin liik­kei­den aukio­loai­ka­na, niin pää­see kul­ke­maan ja toi­sin päin.

    Yhtään kukaan ei ole myös­kään vaa­ti­nut pel­käs­tään asun­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta. Luvut menee suu­rin piir­tein niin että asu­kas­ta koh­ti pitäi­si kaa­voit­taa 40 m² asuin­ti­laa ja 10 m² toi­mi­ti­laa. Näin sik­si että työn­te­ki­jää koh­den on 10–20 m² ja joka toi­nen ihmi­nen on töis­sä. Eli noin noin yksi toi­mi­ti­la­ne­liö nel­jää asuin­ne­liö­tä koh­ti, ja kou­lut ja muut jul­ki­set tilat pääl­le. Pasi­lan kaa­vas­sa on yksi asuin­ne­liö viit­tä toi­mi­ti­la­ne­liö­tä koh­ti. Tuol­lai­ses­sa kes­kuk­ses­sa tuo on vie­lä joten­kin perus­tel­tua, mut­ta nor­maa­lis­sa kort­te­li­kau­pun­gis­sa pitäi­si teh­dä päin­vas­toin. Yksin­ker­tais­taen: kuusi­ker­rok­si­nen talo, eka ker­ros toi­mi­ti­laa ja loput asuntoja.

    1. Heh, tuon kaup­pa­kes­kuk­sen tar­koi­tus on imeä asuk­kai­ta kuin kär­päs­pa­pe­ri, joten kyl­lä sen läpi­kin pää­see käve­le­mään, ellei sit­ten tar­tu sii­hen pape­riin ja jää shoppailemaan.

  13. ano­muu­mi: Kan­nat­tai­si­ko toteut­taa nämä pro­jek­tit pie­nem­pi­nä koko­nai­suuk­si­na tai luo­pua koko iäni­kui­ses­ta katue­lä­män tap­pa­vas­ta (kauppa)keskusajattelusta?

    Aivan. Hyvän kuvan tule­van Pasi­lan tun­nel­mas­ta saa, jos ajaa junal­la Lep­pä­vaa­ran ase­mal­le ja kään­tää ensin kat­seen­sa koh­ti kes­kus­ta: ääret­tö­miin jat­ku­va tum­ma sei­nä­mä kiin­ni­ty­sa­lus­tak­si liik­kei­den logoil­le. Sen jäl­keen voi kävel­lä läpi beto­ni­sen bus­sia­se­man, koh­ti etuoi­keal­la ole­vaa kape­aa rakoa raken­nus­mas­san kes­kel­lä. Se on tuon kes­kuk­sen pää­ka­tu: beto­ni­laat­to­ja ja Pris­man ja City­mar­ke­tin aarin kokoi­sis­sa ikku­nois­sa ole­via ome­nan kuvia.

    Tämä on juu­ri sitä “katue­lä­män tap­pa­vaa (kauppa)keskusajattelua”, jota nyt ollaan raken­ta­mas­sa sekä Pasi­laan että Kalasatamaan.

    Ja kun Kala­sa­ta­mas­sa pro­jek­ti sei­soo, asuk­kaat valit­ta­vat lähi­kau­pan puu­tet­ta: sel­lais­ta ei ole eikä tule, kos­ka kaik­ki on kes­ki­tet­ty kaup­pa­kes­kuk­seen. Jota ei ehkä tulekaan.

    Eikö kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa kos­kaan opi­ta yhtään mitään. Vai eikö tosi­aan täl­le mono­kult­tuu­ril­le ole mitään vaih­toeh­to­ja. Ei kes­kel­lä Töö­löä­kään ole kauppakeskusta.

  14. Eiks 0,5 k€ = 500 €? Mel­ko vaa­ti­ma­ton lähiö­pro­jek­tik­si tosiaan.

  15. Katu­ti­lat Triplan ympä­ril­lä näyt­tä­vät suo­raan sanot­tu­na ihan kama­lil­ta joka suun­taan. Anteek­si vaan, mut­ta näil­lä opeil­la tuos­sa mene­te­tään mah­dol­li­suus toi­seen kes­kus­taan. Tor­ni­kort­te­lin suun­ni­tel­ma on lisää samaa.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heh, tuon kaup­pa­kes­kuk­sen tar­koi­tus on imeä asuk­kai­ta kuin kär­päs­pa­pe­ri, joten kyl­lä sen läpi­kin pää­see käve­le­mään, ellei sit­ten tar­tu sii­hen pape­riin ja jää shoppailemaan.

    Pää­see­kö sen mie­lek­kääs­ti ohittamaan?
    Mikään ei ole kau­heam­paa kuin se, että on “pak­ko” aina kävel­lä jon­kin ostos­hel­ve­tin läpi pääs­täk­seen jonnekin.
    Ja pyö­räl­lä­hän nois­sa ei saa ajaa..

  17. Lähiö­pro­jek­tin teh­tä­vä­nä on paran­taa asu­mi­so­lo­suh­tei­ta ja jul­ki­sen tilan laa­tua lähiöissä. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää paran­ne­taan­ko nii­tä vähem­män viih­tyi­sik­si koe­tuis­sa (ns. epä­on­nis­tu­neis­sa) lähiöis­sä vai­ko “paran­ne­taan­ko” myös­kin toi­mi­vis­sa ja viih­tyi­sis­sä lähiöissä?
    Eli onko tämä vain teko­syy tii­vis­tää ja tuot­taa nykyi­sen kau­pun­ki­pa­ra­dig­man mukais­ta ympä­ris­töä, jota sit­ten itä­pa­si­la­tyy­li­ses­ti parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä kiro­taan, kos­ka ihmi­set eivät halua naa­pu­rin kat­se­le­van suo­raan ikku­nas­ta sisään, asua viih­de­kes­kuk­ses­sa tai kivi­ku­jal­la, tms.?

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heh, tuon kaup­pa­kes­kuk­sen tar­koi­tus on imeä asuk­kai­ta kuin kär­päs­pa­pe­ri, joten kyl­lä sen läpi­kin pää­see käve­le­mään, ellei sit­ten tar­tu sii­hen pape­riin ja jää shoppailemaan. 

    Eli raken­nuk­sen jul­ki­si­vua ja ulko­puo­len katu­ta­soa ei ole lii­ke­toi­min­nan kan­nal­ta täs­sä suh­tees­sa mitään miel­tä­kään teh­dä miel­lyt­tä­väk­si jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tök­si, kun ulko­puo­lel­la ei katu­ta­sos­sa ole liik­kei­tä (aina­kin kuvien perus­teel­la vai­kut­taa että kaik­ki liik­keet ovat sisä­ti­lois­sa). Päin­vas­toin, kun ulko­puo­lel­la kul­ku teh­dään mah­dol­li­sim­man epä­miel­lyt­tä­väk­si ja han­ka­lak­si, valit­see useam­pi rei­tin sisä­puo­lel­la sijait­se­vien kaup­po­jen ohitse.

    Kaup­pa­kes­kus­ten sisä­ti­lat muu­ten ovat mones­ti hyvin suun­ni­tel­tua jalan­kul­ku­ym­pä­ris­töä. Kun osaa­mis­ta sel­väs­ti on, onkin ihme ettei sitä saa­da käy­tet­tyä myös katu­ti­lan suunnittelussa.

  19. Siis tulee­ko Pasi­lan uusi kes­kus todel­la­kin koko­naan “kan­nel­le” ja sen poh­jois­puo­lel­la ole­va asui­na­lue alas monttuun?

    Kan­si on siis nykyi­sen sil­lan kor­keu­del­la ja mont­tu on pal­jon alem­pa­na kuin ase­mal­la nykyi­sin pysäh­ty­vien junien kiskot.

    Jos näin on, käsis­säm­me on koh­ta jopa Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa ennen­nä­ke­mä­tön klas­sik­ko. Tämän voi havain­noi­da käve­le­mäl­lä mon­tus­sa ja kuvit­te­le­mal­la tuo kes­kus nykyi­sen sil­lan päälle.

    Aijai, Uut­ta Uljas­ta Hel­sin­kiä syn­tyy! Jo etu­kä­tei­son­nit­te­lut kai­kil­le täl­lä het­kel­lä ksv:ssä istuville.

  20. @Grejus

    Täs­sä tai­taa olla Kes­ki-Pasi­lan ongel­ma­tii­kan ydin. Triplas­sa ulko­ti­lan pää­ka­tu ravin­to­la­te­ras­sei­neen on Pasi­lan sil­lal­la. Tosia­sias­sa mak­sa­vien asiak­kai­den tie­tys­ti halu­taan pas­tee­rai­le­van kes­kuk­sen sisällä.

    Tor­ni­kort­te­lien aukio taas on sil­lan tason ala­puo­lel­la. Triplan osta­riin oli aina­kin jos­sain havain­ne­ku­vass­sa sisään­käyn­ti tor­ni­kort­te­lin aukiol­ta sen tasos­sa sil­lan ali. Sil­lan ete­lä­reu­nal­le ei ole tulos­sa yhte­näis­tä raken­nus­ten muo­dos­ta­maa sei­nä­mää, eli uuden pää­ka­dun erit­täin leveä katu­ti­la (50 m?) on enim­mäk­seen avoin ete­lään. Kun ete­lä­reu­na puut­tuu, niin samal­la pää­ka­dul­ta puut­tuu puo­let mah­dol­li­sis­ta katu­ta­son koh­teis­ta (näy­teik­ku­nois­ta, sisään­käyn­neis­tä jne.). Pui­den kas­vat­te­le­mi­nen beto­ni­kan­nel­la on kal­lis­ta, joten veik­kaan, että nyt kuvis­sa näky­vät puut tule­vat katoa­maan. Pää­ka­tu on myös­kin eri tasos­sa koko muun Kes­ki-Pasi­lan kans­sa, eli jalan­kul­ki­jan rei­tit uusiin kort­te­lei­hin tule­vat ole­maan enem­män ja vähem­män han­ka­laa tasonvaihtoa.

    Oli­si­ko voi­tu vali­ta toi­sin? Esi­mer­kik­si pyr­kiä kehit­tä­mään jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta miel­lyt­tä­vä katu­verk­ko maan tasoon (sil­lan ala­puo­lel­le), sijoit­taa uusi pää­ka­tu sin­ne ja raken­taa pie­nem­mis­sä eris­sä muo­dos­tu­vaa kau­pun­kia. Ei oli­si var­maan aina­kaan ollut hitaam­paa kuin nämä mam­mut­ti­hank­keet, joi­den käyn­nis­ty­mis­tä odo­tel­laan vuo­si­kausia (tor­nit). Täm­möi­ses­sa vaih­toeh­dos­sa oli­si tie­tys­ti pitä­nyt luo­pua sii­tä, että ase­man pää­ovi on pää­ka­dun tasol­la ja sii­tä, että pää­ka­tu jat­kuu suo­raan Itä-Pasi­laan. Tripla-suun­ni­tel­mas­sa se jat­kuu, mut­ta vas­tas­sa on Itä-Pasi­lan viras­to­ta­lot ja muut, joi­den jul­ki­si­vut ovat umpi­nais­ta muu­ria ja jot­ka eivät tar­joa jalan­kul­ki­jal­le mitään. Tripla itse taas muo­dos­taa vas­taa­vaa muu­ria ympä­riin­sä sil­lan ala­puo­lel­la maan tasossa.

  21. Karl Marx:

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun, myös Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­te­lun mää­rä­vä teki­jä on kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­lin sijain­ti…http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/helsingin-painopiste-muuttunut-kaukojunat-siirrettava-pasilaan/

    Hel­sin­gin maan­tie­teel­li­nen kes­ki­pis­te oli ennen Sipoon osien liit­tä­mis­tä lki­mää­rin Lmin­gan­tiel­lä, Kumpulassa.

    Nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on usei­ta ala­kes­kuk­sia, jois­ta Pasi­la on vain yksi. On edel­leenn­kin mie­le­käs­tä, että kau­kuo­ju­nat jat­ka­vat Rau­ta­tie­a­seml­le saak­ka, kos­ka se yksin­ker­tais­taa mat­kaa mm. edus­kun­ta­ta­lol­le, Kaar­tin­kau­pun­kiin tai yliopistolle.

  22. Lähiö­pro­jek­tin teh­tä­vä­nä on paran­taa asu­mi­so­lo­suh­tei­ta ja jul­ki­sen tilan laa­tua lähiöis­sä. Itä-Pasi­las­sa puo­les­taan muu­tet­tiin 40 vuot­ta sijain­nut iso kah­dek­san­ker­rok­si­nen van­hus­ten­ta­lo asunn­ot­to­mien ja päih­deon­gel­mais­ten asuntolaksi.

  23. Kaup­pa­kes­kus­ten sisä­ti­lat muu­ten ovat mones­ti hyvin suun­ni­tel­tua jalan­kul­ku­ym­pä­ris­töä. Kun osaa­mis­ta sel­väs­ti on, onkin ihme ettei sitä saa­da käy­tet­tyä myös katu­ti­lan suunnittelussa.

    Kysy­mys on sii­tä, kuka mak­saa toteu­tuk­sen. Kaup­pa­kes­kus­ten tapauk­ses­sa yksi­tyi­set yri­tyk­set osal­lis­tu­vat raha­puo­leen mer­kit­tä­vil­lä sum­mil­la sik­si, että pys­ty­vät niin puo­lus­ta­maan omia lii­ke­toi­min­tae­tu­jaan. Avoi­men katu­ti­lan kysees­sä olles­sa taas ainoi­na mak­sa­ji­na ovat veronmaksajat.

  24. ano­nyy­mi: Eli onko tämä vain teko­syy tii­vis­tää ja tuot­taa nykyi­sen kau­pun­ki­pa­ra­dig­man mukais­ta ympä­ris­töä, jota sit­ten itä­pa­si­la­tyy­li­ses­ti parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä kiro­taan, kos­ka ihmi­set eivät halua naa­pu­rin kat­se­le­van suo­raan ikku­nas­ta sisään, asua viih­de­kes­kuk­ses­sa tai kivi­ku­jal­la, tms.? 

    40 vuot­ta sit­ten raken­net­tu Itä-Pasi­la tor­ni­ta­loi­neen ja veh­rei­ne puis­toi­neen on todel­li­nen idyl­li ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si lähei­seen nyt raken­teil­la ole­vaan Kone­pa­jan alu­ee­seen, jos­sa talot ovat tii­viis­sä riveis­sä vie­rek­käin kuin kon­tit sata­mas­sa. Tule­vas­ta Kes­ki-Pasi­las­ta nyt puhumattakaan.

  25. Jos 1970-luvul­la oli­si ollut yhtä kehit­ty­nyt tie­to­ko­ne­gra­fiik­ka kuin nykyi­sin, tuol­ta oli­si­vat näyt­tä­neet Itä-Pasi­lan ja Meri­haan havain­ne­ku­vat. Kor­kei­ta, nelis­kant­ti­sia, mas­soi­te­lul­taan val­ta­via raken­nuk­sia geo­met­ri­ses­ti ryhmiteltynä. 

    Pai­kan pääl­lä, jalan­kul­ki­jan näkö­kul­mas­ta, on täy­sin kuol­lut­ta, kuu­luu vain ilman­vaih­toauk­ko­jen suhi­naa ja säh­kö­lait­tei­den ini­nää. Kaik­ki jalan­kul­ki­jat halua­vat äkkiä pois talo­jen välis­tä sisäl­le taloon tai jon­ne­kin muu­al­le. Paik­ka pai­koin on penk­ke­jä, joil­la ei istu ketään, ja istu­tuk­sia, joi­den beto­ni­set reu­nat ovat täyn­nä valu­ma­jäl­kiä. Siel­lä tääl­lä on graf­fi­te­ja, sil­lä laa­jat mon­o­to­ni­set pin­nat huu­ta­vat niitä.

  26. Mik­ko H:
    Täs­sä tai­taa olla Kes­ki-Pasi­lan ongel­ma­tii­kan ydin. Triplas­sa ulko­ti­lan pää­ka­tu ravin­to­la­te­ras­sei­neen on Pasi­lan sillalla.

    Tor­ni­kort­te­lien aukio taas on sil­lan tason ala­puo­lel­la. Triplan osta­riin oli aina­kin jos­sain havain­ne­ku­vass­sa sisään­käyn­ti tor­ni­kort­te­lin aukiol­ta sen tasos­sa sil­lan ali. 

    Tal­li­ka­dul­ta, ase­man ete­lä­puo­lel­ta saa Google Map­sin kaut­ta ehkä jon­kin­lai­sen käsi­tyk­sen mil­lai­seen kuop­paan asuin­ta­lot tule­vat. Radal­le on var­maan 4 met­riä ja sil­lal­le 6 met­riä lisää.

    http://goo.gl/y3DXtR

    Poh­joi­sen asui­na­luet­ta var­jos­taa luon­nol­li­set mäet län­nes­sä ja idäs­sä. Sik­si oli­si ollut ensiar­voi­sen tär­ke­ää huo­leh­tia että myös poh­jal­le, asun­to­jen luok­se, syn­tyi­si hyvää, kau­pun­ki­mais­ta katu­ti­laa. Tätä ei todel­la­kaan ole teh­ty, vaan poh­ja­ta­so on park­ki­hal­li­mai­nen suu­ri­ne auto­tei­neen tor­ni­komplek­sin näkökulmasta.

    Lop­pu­tu­lok­se­na poh­jal­ta “tie on tukos­sa” aina­kin ete­lään, län­teen ja itään. Miten­kö­hän poh­jal­ta tosi­aan pää­see esim. fil­la­ril­la Itä-Pasi­laan, kaup­pa­kes­kuk­sen hissillä?

  27. OS

    Lausun­to HSL:n toi­min­ta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta

    Lausun­nos­sa ote­taan myön­tei­nen kan­ta lipun hin­to­jen korot­ta­mi­seen ja kan­na­te­taan koro­tuk­sen pai­not­tu­mis­ta ker­ta­lip­pui­hin, suh­tau­du­taan myön­tei­ses­tiK­kut­suplus –lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, vähän vie­ras­te­taan met­ron yölii­ken­ne­ko­kei­lua (toteu­tet­tiin esit­te­li­jän kan­nan vas­tai­ses­ti) ja kan­na­te­taan liput­ta mat­kus­ta­vien tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mis­ta sataan euroon.”

    Satun­nai­nen mat­kaa­ja ei ole oikein innos­tu­nut koro­tus­pai­neen täs­tä­siir­tä­mi­set­sä ker­ta­lip­pui­hin. Sem­min­kin kun työ­tä vie­rok­su­va­na hän kovin hel­pos­ti tur­vau­tuu auto­mo­bii­liin­sa, ja tämän jäl­kee­ne vie­lä­kin helpommin.

    Sata­sen riek­sak­ko liput­ta mat­kus­ta­mi­ses­ta on lii­kaa. Sem­min­kin, kun sitä har­ras­ta­vat lähin­nä vähä­va­rai­sem­mat. Hyvin usein näi­tä tar­kas­tus­mak­su­ja ei edes saa perittyä.

    1. Sata­sen rike­sak­ko on koh­tuu­ton, jos on jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kuu­kausi­kort­ti on men­nyt van­hak­si. Mik­si sitä pait­si pum­mil­la pysä­köin­nis­tä saa vain 40 kymppiä?

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sata­sen rike­sak­ko on koh­tuu­ton, jos on jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kuu­kausi­kort­ti on men­nyt van­hak­si. Mik­si sitä pait­si pum­mil­la pysä­köin­nis­tä saa vain 40 kymppiä?

    Näis­sä on yleen­sä se ero, että bus­sin men­nään usein ilman lip­pua se tie­täen, ei vahin­gos­sa. Auto jäte­tään har­vem­min park­kiin koko­naan ilman mak­sua, vaan hoi­det­ta­va asia voi venyä, esim, jol­lain byro­kraat­ti­sel­la tis­kil­lä, jol­loin varat­tu aika ei riitä.
    Tämä tulee kyl­lä kor­jat­tua käyt­tä­mäl­lä esim, mobii­li­so­vel­lus­ta park­kee­rauk­sel­la. Vara­taan mak­si­miai­ka ja ker­ro­taan sovel­luk­sel­le, että nyt läh­det­tiin parkista.

    1. Bus­siin on vai­kea men­nä ilman lip­pua, mut­ta ratik­kaan voi men­nä kuvi­tel­len, että lip­pu on vie­lä voi­mas­sa, mut­ta voi­mas­sa olo oli­kin päät­ty­nyt edel­li­se­nä päi­vä­nä. En näe sii­nä mitään eroa suh­tees­sa pysä­köin­tiin. Lisäk­si aika moni pysä­köi tie­toi­ses­ti vää­rin paik­kaan, johon ei saa pysä­köi­dä mitään mak­sua vas­taan, esi­mer­kik­si pyöräteille.

  29. Tarif­fi­suun­nit­te­lus­sa tois­te­taan van­haa kaa­vaa. Ker­ta­lip­pu­jen ja rike­sa­kon hinn­an­nousut ovat keu­lil­la. Maa­il­ma on kui­ten­kin muuttumassa. 

    Hyvin kal­lis ker­ta­lip­pu on perus­tel­tu aina kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­sen vii­veen pie­nen­tä­mis­ta­voit­teel­la. Rati­kas­sa, jos­sa pal­jon ker­ta­lip­pu­ja myy­dään, pian ei saa lip­pu­ja kul­jet­ta­jal­ta. Sama kehi­tys on koko rai­de­lii­ken­tees­sä ja pian myös bus­si­lii­ken­teen runkolinjoilla.

    Toi­vot­ta­vas­ti hin­noit­te­lun vinou­ma saa­daan kor­jat­tua lyhyem­mäs­sä ajas­sa, kuin mitä sen syn­nyt­tä­mi­seen aikaa kului.

    Tar­kas­tus­mak­sun hin­ta lei­juu myös tur­haan pil­vis­sä. Tut­ki­mus­ten mukaan on kak­si perus­syy­tä liput­ta mat­kus­ta­mi­sel­le: köy­hyys ja hajamielisyys.

  30. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Tarif­fi­suun­nit­te­lus­sa tois­te­taan van­haa kaa­vaa. Ker­ta­lip­pu­jen ja rike­sa­kon hinn­an­nousut ovat keu­lil­la. Maa­il­ma on kui­ten­kin muuttumassa. 

    Hyvin kal­lis ker­ta­lip­pu on perus­tel­tu aina kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­sen vii­veen pie­nen­tä­mis­ta­voit­teel­la. Rati­kas­sa, jos­sa pal­jon ker­ta­lip­pu­ja myydään,pian ei saa lip­pu­ja kul­jet­ta­jal­ta. Sama kehi­tys on koko rai­de­lii­ken­tees­sä ja pian myös bus­si­lii­ken­teen runkolinjoilla.

    Toi­vot­ta­vas­ti hin­noit­te­lun vinou­ma saa­daan kor­jat­tua lyhyem­mäs­sä ajas­sa, kuin mitä sen syn­nyt­tä­mi­seen aikaa kului.

    Tar­kas­tus­mak­sun hin­ta lei­juu myös tur­haan pil­vis­sä. Tut­ki­mus­ten mukaan on kak­si perus­syy­tä liput­ta mat­kus­ta­mi­sel­le: köy­hyys ja hajamielisyys. 

    Haja­mie­li­syy­des­tä tai muis­ta­mat­to­muu­des­ta ei mie­les­tä­ni pitäi­si sakot­taa. Kun väes­tö ikään­tyy, alkaa alka­vaa demen­ti­aa esiin­tyä ene­ne­väs­sä mää­rin mat­kus­ta­jien kes­kuu­des­sa. Mut­ta kyl­lä nii­tä pin­na­rei­ta­kin toi­saal­ta riit­tää, luul­lak­se­ni mel­kein kai­kis­sa ikä- ja tuloluokissa.

  31. Hel­sin­gin lähiöt paran­taa vain pus­kut­rak­to­ri. 😀 Monet alka­vat olla tek­ni­ses­ti elin­kaa­ren­sa pääs­sä ja kaik­kien sijain­ti on niin kau­ka­na kau­pun­gis­ta, ettei tont­ti­maal­la ole kovin­kaan pal­joa arvoa. Nii­hin ei kan­na­ta kaa­taa euroa­kaan yhteis­kun­nan rahoja.

  32. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Tarif­fi­suun­nit­te­lus­sa tois­te­taan van­haa kaa­vaa. Ker­ta­lip­pu­jen ja rike­sa­kon hinn­an­nousut ovat keu­lil­la. Maa­il­ma on kui­ten­kin muuttumassa.

    Tuon vir­he­mak­sun koh­dal­la voi­si miet­tiä, kum­pi on sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­sen kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to: sata­sen sak­ko nyky­ris­kil­lä vai kah­den­kym­pin sak­ko vii­sin­ker­tai­sel­la riskillä… 

    Lisäk­si teoil­la on aika lail­la eroa. On eri asia, jos hen­ki­lö jää kiin­ni mat­kus­taes­saan ilman lipun häi­vää­kään vii­det­tä ker­taa vuo­den sisäl­lä tai kul­kies­saan eilen van­hen­tu­nut kol­men kuu­kau­den kausi taskussaan.

    Sama kos­kee myös pysä­köin­ti­vir­he­mak­sua. Sekin on olen­nai­ses­ti sama riip­pu­mat­ta sii­tä, onko teko lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­va, lii­ken­net­tä hait­taa­va, pit­kä­ai­kai­nen, tois­tu­va vai yhden ker­ran sat­tu­nut vii­den minuu­tin yli­tys kah­den tun­nin park­ki­kiek­ko­pai­kal­la. Lisäk­si pysä­köin­ti­vir­he­mak­su­jen­kin osal­ta ilmei­ses­ti kiin­ni­jää­mis­ris­ki on mones­sa pai­kas­sa vähäinen.

    Näil­lä kah­del­la on muu­ten sekin yhtä­läi­syys, että hin­noit­te­lu on kovin epä­ta­sais­ta. Pai­koi­tuk­ses­sa lyhyt satun­nai­nen pai­koi­tus mak­saa koh­tuul­li­sen sum­man rahaa, mut­ta asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen saa mel­kein ilmai­sek­si. Jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä aikaa saa hal­val­la isoon­kin käyt­töön, mut­ta ker­ta­li­pus­ta tulee yhä kalliimpi.

    Jos yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­ta ja liik­ku­mis­ta­po­ja halu­taan oikeas­ti ohja­ta jär­ke­väm­pään suun­taan, jul­ki­ses­sa­kin lii­ken­tees­sä kul­ke­mi­sen hin­nan pitää hei­jas­taa käyt­tö­mää­rää. Lisäk­si hin­noit­te­lun pitäi­si olla sel­lai­nen, ettei jul­ki­nen lii­ken­ne kil­pai­le kevyen lii­ken­teen vaan pikem­min autoi­lun kanssa.

  33. tpyy­luo­ma: … asu­kas­ta koh­ti pitäi­si kaa­voit­taa 40 m² asuin­ti­laa ja 10 m² toimitilaa… 

    Kum­pi tie­tää parem­min, onko ton­til­le kan­nat­ta­vaa raken­taa asun­to­ja vai toi­mi­ti­laa: kaa­voit­ta­ja vai ton­tin omis­ta­ja? Kaa­vas­ta on saa­ta­va pois tuol­lai­set merkinnät.

    Kaa­voit­ta­jan teh­tä­vä on vetää ne ruu­dut kar­tal­le ja piir­tää mak­si­mi räys­täs­kor­keus. Räys­täs­kor­keus­kin on syy­tä mer­ki­tä ker­rok­si­na, ei met­rei­nä, jot­ta saa­daan kor­keam­pia tiloja.

  34. Sak­ke: …kyl­lä nii­tä pin­na­rei­ta­kin toi­saal­ta riit­tää, luul­lak­se­ni mel­kein kai­kis­sa ikä- ja tuloluokissa.

    Spur­gu­jen pois­ta­mi­nen spå­ras­ta paran­taa mei­dän kaik­kien mui­den mat­kus­tus­viih­ty­vyyt­tä. Suo­mes­sa hyväk­sy­tään käyt­täy­ty­mis­tä, mitä en ole näh­nyt mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa jul­ki­ses­sa kulkuneuvossa! 🙁

    Eni­ten täs­sä kyl­lä aut­taa asun­to­loi­den ja hoi­to­lais­tos­ten siir­tä­mi­nen pois ihmis­ten ilmoil­ta, ihan niin kuin teh­dään kaik­kial­la muu­al­la! Hel­sin­gis­sä­kin spur­gu­jen asut­ta­mi­nen kes­kel­le kau­pun­kia on aivan uusi ilmiö. Lai­tok­set teh­tiin aikai­sem­min kau­pun­gin ulko­pu­lel­le ja siir­ret­tiin vai­heit­tain kau­em­mas. Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta nyky­käy­tän­tö ei ole hyväksyttävä.

  35. az:
    Kun­han toi­mis­to­ti­lat suun­ni­tel­laan siten, että ne ovat myö­hem­min hel­pos­ti muu­tet­ta­vis­sa asunnoiksi… 

    Ja myös toi­sin­päin! Voi olla, että vir­ta vie­kin tule­vai­suu­des­sa juu­ri toi­seen suun­tain kuin nyt ajat­te­lem­me. Työ on enem­män tie­don käsit­te­lyä jos­sa vuo­ro­vai­ku­tus korostuu.

    Van­hat Töö­lö­lai­kort­te­lien talot ovat sii­nä mie­les­sä ide­aa­le­ja, että nii­de run­got mah­dol­lis­ta­vat huo­neis­to­jen käy­tön sekä asun­toi­na että toi­mis­toi­na. Ainoa ongel­ma van­hois­sa kort­te­leis­sa on pai­koi­tus, joka nyky­tek­nii­kal­la pys­tyt­tä­siin hoi­ta­maan koh­tuu hin­taan raken­nus­ten alla, jos haluttaisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.