Kombinatorinen huutokauppa

Mik­ko Säre­lä kir­joit­taa blo­gis­saan sii­tä, miten Hel­sin­gin kau­pun­gin kan­nat­tai­si kil­pai­lut­taa tont­te­jaan. On vaa­dit­tu kil­pai­lut­ta­mis­ta pie­nem­pi­nä tont­tei­na, että pie­net­kin raken­nus­liik­keet voi­siv­fat tar­jo­ta ja on sanot­tu, että koko kort­te­li ker­ral­laan toi­si ratio­naa­li­suut­ta rakent5amiseen. Säre­lä esit­tää asi­aan yksin­ker­tais­ta rat­kai­sua, jota olen jos­kus näh­nyt sovel­let­ta­van­kin. Voi teh­dä tar­jouk­sen yhdes­tä tai useam­mas­ta ton­tis­ta ja sit­ten tut­ki­taan, mikä kom­bi­naa­tio tuot­tai­si par­haan tuloksen.

Säre­lä suo­sit­taa samaa myös HSL:lle reit­tien kil­pai­lut­ta­mi­seen. Hyvä ajatus.

14 vastausta artikkeliin “Kombinatorinen huutokauppa”

  1. Pie­nem­mät ton­tit paran­tai­si­vat myös kau­pun­ki­ku­vaa. Uusien asui­na­luei­den ankeus joh­tuu osin mie­les­tä­ni sii­tä, että ton­tit ovat juma­lat­to­man iso­ja. Sadan met­rin pitui­set jul­ki­si­vut eivät luo ihmi­sen kokois­ta katu­ti­laa, jos­sa kau­pun­ki­lai­set viih­tyi­si­vät. Toki raken­ta­jil­le ne ovat toden­nä­köi­ses­ti edul­li­sem­pia nos­tu­rien ym. sijoit­te­lun vuok­si, mut­ta onko tär­keäm­pää kau­pun­ki­ku­va vai raken­nus­teol­li­suu­den voitot?

    Van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien haus­kuus ei joh­du ainoas­taan sii­tä, että raken­nuk­set ovat van­ho­ja, vaan että kau­pun­ki­nä­ky­mä on moni­muo­toi­nen ja sisäl­tää monen­lai­sia esteet­ti­siä näke­myk­siä. Moni­muo­toi­suus yli­pään­sä on yksi niis­tä syis­tä, mit­kä teke­vät kau­pun­git mielenkiintoisiksi. 

    Katu­jul­ki­si­vu­jen levey­den vaih­te­lu­kin oli­si uusis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa oli­si plus­saa nyky­ti­lan­tee­seen nähden.

  2. Myl­ly­pu­ron puu­ta­loa­lue alkaa pik­ku hil­jaa val­mis­tua; mitä ohit­se sat­tu­ynut kul­ke­maan, aika pie­nen ja tun­te­mat­to­man oloi­sia raken­nus­liik­kei­tä jär­jes­tään, ei siis mitään suu­rem­pia pörs­siyh­tiöi­tä muka­na. Mik­sei samaa mal­lia voi­tu käyt­tää esim Vii­kin­mäes­sä? Nokun vih­reät: http://maripuoskari.fi/myllypuron-puinen-kaupunkikyla/

  3. Tuo­mas: Van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien haus­kuus ei joh­du ainoas­taan sii­tä, että raken­nuk­set ovat van­ho­ja, vaan että kau­pun­ki­nä­ky­mä on moni­muo­toi­nen ja sisäl­tää monen­lai­sia esteet­ti­siä näkemyksiä. 

    Myös van­hat raken­nuk­set itses­sään sisäl­tä­vät noi­ta monen­lai­sia esteet­ti­siä näke­myk­siä. Yksi­tyis­koh­dat­to­mat ele­ment­ti- tai teräs- ja lasi­kuu­tiot ovat rumia vaik­ka nii­tä oli­si­kin useam­pia ja pie­nem­piä eri­lai­sia. Iso­kin “itse­ään tois­ta­va” näyt­tää hyväl­tä, jos se on kuten van­hat raken­nuk­set: täyn­nä sil­mää miel­lyt­tä­viä yksityiskohtia.

  4. Tuo­mas:
    Pie­nem­mät ton­tit paran­tai­si­vat myös kau­pun­ki­ku­vaa. Uusien asui­na­luei­den ankeus joh­tuu osin mie­les­tä­ni sii­tä, että ton­tit ovat juma­lat­to­man iso­ja. Sadan met­rin pitui­set jul­ki­si­vut eivät luo ihmi­sen kokois­ta katu­ti­laa, jos­sa kau­pun­ki­lai­set viih­tyi­si­vät. Toki raken­ta­jil­le ne ovat toden­nä­köi­ses­ti edul­li­sem­pia nos­tu­rien ym. sijoit­te­lun­vuok­si, mut­ta onko tär­keäm­pää kau­pun­ki­ku­va vai raken­nus­teol­li­suu­den voitot?

    Van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien haus­kuus ei joh­du ainoas­taan sii­tä, että raken­nuk­set ovat van­ho­ja, vaan että kau­pun­ki­nä­ky­mä on moni­muo­toi­nen ja sisäl­tää monen­lai­sia esteet­ti­siä näke­myk­siä. Moni­muo­toi­suus yli­pään­sä on yksi niis­tä syis­tä, mit­kä teke­vät kau­pun­git mielenkiintoisiksi. 

    Katu­jul­ki­si­vu­jen levey­den vaih­te­lu­kin oli­si uusis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa oli­si plus­saa nyky­ti­lan­tee­seen nähden. 

    Ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la voi­daan las­kea mate­maat­ti­sel­la kaa­val­la (ns. maxin kaava):

    (a‑b-2c)/l

    mis­sä
    a on jul­ki­nen ovi (lue yritykset)
    b on yksi­tyi­nen ovi (lue kodit)
    c on hal­lin­nol­li­nen ovi (lue virastot)
    l on tar­kas­tel­ta­va julkisivupituus

    Kaa­vas­ta on kuu­lem­ma myös ver­sio jos­sa las­ke­taan katu­ta­son ikku­nat, mut­ta se mukai­lee aidon ja alku­pe­räi­sen idealismia.

    Kaa­van pit­käs­sä evo­luu­tios­sa sii­tä ovat kar­siu­tu­neet pois mm. raken­nus­ten kor­keus ja kadun laa­tu ja leveys. Ne ovat joko epä­oleen­nai­sia tai sisäl­ty­vät luon­tai­ses­ti kaa­van mui­hin tekijöihin.

  5. Tuo­mas:
    Pie­nem­mät ton­tit paran­tai­si­vat myös kau­pun­ki­ku­vaa. Uusien asui­na­luei­den ankeus joh­tuu osin mie­les­tä­ni sii­tä, että ton­tit ovat juma­lat­to­man iso­ja. Sadan met­rin pitui­set jul­ki­si­vut eivät luo ihmi­sen kokois­ta katu­ti­laa, jos­sa kau­pun­ki­lai­set viih­tyi­si­vät. Toki raken­ta­jil­le ne ovat toden­nä­köi­ses­ti edul­li­sem­pia nos­tu­rien ym. sijoit­te­lun­vuok­si, mut­ta onko tär­keäm­pää kau­pun­ki­ku­va vai raken­nus­teol­li­suu­den voitot?

    Van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien haus­kuus ei joh­du ainoas­taan sii­tä, että raken­nuk­set ovat van­ho­ja, vaan että kau­pun­ki­nä­ky­mä on moni­muo­toi­nen ja sisäl­tää monen­lai­sia esteet­ti­siä näke­myk­siä. Moni­muo­toi­suus yli­pään­sä on yksi niis­tä syis­tä, mit­kä teke­vät kau­pun­git mielenkiintoisiksi. 

    Katu­jul­ki­si­vu­jen levey­den vaih­te­lu­kin oli­si uusis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa oli­si plus­saa nyky­ti­lan­tee­seen nähden.

    Ei katuil­meen vaih­te­le­vuus tule ton­tin koos­ta vaan sii­tä, mitä kivi­ja­las­sa on. Asi­aa voi men­nä ihas­te­le­maan esim. Barce­lo­nan Eixampleen, jos­sa on kilo­met­ri­kau­pal­la var­sin iso­ja umpi­kort­te­lei­ta, mut­ta katuil­me ei ole tyl­sää nähnytkään.

  6. Tuon yllä ole­van kaa­van mukaan ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la mak­si­moi­daan kun koko jul­ki­si­vu on vain jul­kis­ta ovea?

  7. Tot­te:
    Tuon yllä ole­van kaa­van mukaan ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la mak­si­moi­daan kun koko jul­ki­si­vu on vain jul­kis­ta ovea? 

    Kyl­lä. Juu­ri noin. Tuo­ta ääri­ti­lan­net­ta voi­daan kuva­ta toki myös kan­san­kie­lel­lä tori, basaa­ri tai muu mark­ki­na­ti­la. Ihmi­set ovat hul­lui­na sellaisiin.

  8. strong>max: Ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la voi­daan las­kea mate­maat­ti­sel­la kaa­val­la (ns. maxin kaava):

    (a‑b-2c)/l

    mis­sä
    a on jul­ki­nen ovi (lue yritykset)
    b on yksi­tyi­nen ovi (lue kodit)
    c on hal­lin­nol­li­nen ovi (lue virastot)
    l on tar­kas­tel­ta­va julkisivupituus

    Kaa­vas­ta on kuu­lem­ma myös ver­sio jos­sa las­ke­taan katu­ta­son ikku­nat, mut­ta se mukai­lee aidon ja alku­pe­räi­sen idealismia.

    Kaa­van pit­käs­sä evo­luu­tios­sa sii­tä ovat kar­siu­tu­neet pois mm. raken­nus­ten kor­keus ja kadun laa­tu ja leveys. Ne ovat joko epä­oleen­nai­sia tai sisäl­ty­vät luon­tai­ses­ti kaa­van mui­hin tekijöihin. 

    Tuos­ta kaa­vas­ta puut­tuu kyl­lä ihan sel­väs­ti eri­näi­siä para­met­rie­ja, jos väi­te­tään, että se kuvaa IHMISYSTÄVÄLLISTÄ KATUTILAA. Yri­tyk­set, joil­la toki kuu­luu­kin olla oma ansain­ta­lo­giik­kan­sa, eivät mie­les­tä­ni kai­kis­sa tapauk­sis­sa suin­kaan lisää ovil­laan tuo­ta ihmi­sys­tä­väl­li­syyt­tä, kor­kein­taan pal­ve­lualt­tiut­ta (hyvin) mak­sa­via asiak­kai­taan koh­taan. Ovat­ko ravin­to­loi­den port­sa­rit tai sisään­heit­tä­jät ihmi­sys­tä­väl­li­siä per se, jos esim. kadul­la kul­ke­va “köy­hä, mut­ta siis­ti” kul­ki­ja haluai­si väsy­nei­tä jal­ko­jaan siel­lä jos­tain syys­tä mones­ta katu­ti­las­ta puut­tu­vien penk­kien takia sisäl­lä vain het­ken istuen lepuuttaa?

    Ihmi­sys­tä­väl­li­seen katu­ti­laan kuu­luu myös pen­kit ja puut, ehkä pen­saat ja muut istu­tuk­set­kin, sekä sel­lai­set ros­ka-astiat, jot­ka ovat “lok­ki- ja varis­var­mo­ja” sekä riit­tä­vän usein tyh­jen­net­ty­jä. Yri­tys­ten tar­joa­mia pal­ve­lu­ja voi ilman muu­ta tuo­hon katu­ti­laan liit­tyä, mut­ta sehän ei miten­kään yksin rii­tä. Liik­kei­den tar­joa­mien tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den kir­jon soi­si tar­joa­van moni­puo­li­ses­ti jokai­sel­le jota­kin. Myös tai­vas­ta pitäi­si tuo­hon katu­ti­laa ympä­röi­vään pin­taan sisäl­tyä, vaik­ka sateen tul­len on katok­sis­ta­kin hyö­tyä. Siis­pä näi­tä­kin molem­pia tarvitaan.

    Jos ihmi­set eivät pää­se kotei­hin­sa, on mie­les­tä­ni kysees­sä ongel­ma, ei ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la. Ihmi­sys­tä­väl­li­nen katu­ti­la huo­mioi kai­ke­ni­käi­set käyt­tä­jän­sä ja se on riit­tä­vän väl­jä ja tur­val­li­nen, jot­ta tör­mäyk­sil­tä väl­ty­tään. Se ei saa myös­kään olla lii­an melui­sa, sil­lä melu on hait­ta. Täs­tä­kin syys­tä moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­nis­sa tulee kyl­lä riit­tä­mään haas­tet­ta, jos niis­tä pyri­tään teke­mään ihmi­sys­tä­väl­lis­tä katu­ti­laa. Ihmi­sys­tä­väl­li­ses­sä katu­ti­las­sa ovat eri­lai­set jalan­kul­ki­jat (esteet­tö­myys ml.) suun­nit­te­lun lähtökohta.

  9. max: Kyl­lä. Juu­ri noin. Tuo­ta ääri­ti­lan­net­ta voi­daan kuva­ta toki myös kan­san­kie­lel­lä tori, basaa­ri tai muu mark­ki­na­ti­la. Ihmi­set ovat hul­lui­na sellaisiin. 

    Jul­ki­sen oven voi hah­mot­taa myös vähän abstrak­tim­min käyn­ti­mah­dol­li­suuk­sien mää­rä­nä. Nii­den tilo­jen mää­rä katu­ta­sos­sa johon voit käy­dä ilman eri syy­tä ja ilmoi­tus­ta. Tai nii­den ikku­noi­den tai näkö­alo­jen mää­rä jota voit jää­dä tar­kas­te­le­maan ilman häi­riö­tä. (Vii­me mai­nit­tu vähän ongel­mal­li­nen pal­ve­lu­yri­tys­ten koh­dal­la esim. ravin­to­lat, kam­paa­mot yms. ei ole kivaa jos joku tark­kai­lee ikku­nas­ta par­ran­ajoa kovin tii­viis­ti :).) Mut­ta asial­li­ses­ti ja ihmi­sys­tä­väl­li­ses­ti ohi­men­nes­sä kuten jopa kodit­kin. Viras­tot ovat täs­sä­kin suh­tees­sa armo­ton­ta poh­ja­sak­kaa. Onko tätä huo­mioi­tu viras­to­jen sijoit­te­lus­sa. Se vähän mitä olen Hel­sin­gis­sä vie­rail­lut on katu­ti­lan rik­ko­nai­suus. Ei tar­vit­se pit­kään kävel­lä niin aina on joku sel­keäs­ti ins­ti­tu­tio­naa­li­nen raken­nus. Jon­ka funk­tio käve­li­jäl­le on oikeas­taan vain pys­tyä ohit­ta­maan se mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Pys­tyi­si­kö kau­pun­ki­ti­lan jalan­kul­ku­no­peu­des­ta teh­dä pää­tel­miä sen saman tilan miellyttävyydestä?

  10. Sak­ke: Tuos­ta kaa­vas­ta puut­tuu kyl­lä ihan sel­väs­ti eri­näi­siä para­met­rie­ja, jos väi­te­tään, että se kuvaa IHMISYSTÄVÄLLISTÄ KATUTILAA.

    Ihmi­sys­tä­väl­li­seen katu­ti­laan kuu­luu myös penkit

    Jos ihmi­set eivät pää­se kotei­hin­sa, on mie­les­tä­ni kysees­sä ongel­ma, ei ihmi­sys­tä­väl­li­nen katutila. 

    Oli­si pitä­nyt sisäl­lyt­tää jalan­kul­ki­joi­den mitat­tu kes­ki­no­peus vie­lä. Ole­tin­kin jäl­kim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa, että hidas nopeus tar­koit­taa miel­lyt­tä­vää ympä­ris­töä. Pen­kil­le istah­ta­mi­ses­ta nopeus puto­aa nol­laan. Penk­ki on raken­ne. Oli­si pitä­nyt huomioida.

    Onko mah­dol­lis­ta tai yleis­tä, että koti­käyn­nit ovat sisä­pi­hoil­la. Lon­tos­sa on kyl­lä aivan tajut­to­man hie­no­ja jul­ki­sia tilo­ja myös sisä­pi­hoil­la esim. pube­ja idyl­lis­ten tun­ne­lien ja kujien varassa.

  11. max: Oli­si pitä­nyt sisäl­lyt­tää jalan­kul­ki­joi­den mitat­tu kes­ki­no­peus vie­lä. Ole­tin­kin jäl­kim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa, että hidas nopeus tar­koit­taa miel­lyt­tä­vää ympä­ris­töä. Pen­kil­le istah­ta­mi­ses­ta nopeus puto­aa nol­laan. Penk­ki on raken­ne. Oli­si pitä­nyt huomioida.

    Onko mah­dol­lis­ta tai yleis­tä, että koti­käyn­nit ovat sisä­pi­hoil­la. Lon­tos­sa on kyl­lä aivan tajut­to­man hie­no­ja jul­ki­sia tilo­ja myös sisä­pi­hoil­la esim. pube­ja idyl­lis­ten tun­ne­lien ja kujien varassa. 

    Kes­ki­no­peu­den vaih­te­lut voi­vat joh­tua mones­ta eri syys­tä. Jos minul­la on työ­asiois­sa kii­re tapaa­mi­seen kau­pun­gil­la, en jää sil­loin tar­kas­te­le­maan anti­kva­ri­aa­tin tai muun liik­keen ikku­naa, joka muu­toin saat­tai­si minua­kin kiin­nos­taa. (Täs­sä suh­tees­sa on muu­ten näh­däk­se­ni aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa aika­moi­nen epä­ta­sa­pai­no nais­ten ja mies­ten kiin­nos­tus­ten koh­tee­na ole­vien näy­teik­ku­noi­den välil­lä. Nai­set­ko vain pää­kau­pun­gis­sa kaup­pa­liik­keit­ten asiak­kai­na ovat?)

    Toi­saal­ta katu­työt tai (nii­den aiheut­ta­mat ja muut) ruuh­kat ja/tai esteet voi­vat hidas­taa käve­ly­no­peut­ta, ilman että ilmiö oli­si osoi­tus ihmi­sys­tä­väl­li­syy­den kasvusta.

    Jos aikaa on enem­män, ovat kyl­lä jot­kin jul­ki­set raken­nuk­set­kin ihan taval­lis­ta suu­rem­man huo­mion ja tar­kas­te­lun koh­tee­na: edus­kun­ta­ta­lo, Fin­lan­dia-talo (ovat­ko mar­mo­ri­le­vyt jäl­leen käy­ris­ty­neet?), sää­ty­ta­lo, jne. Täy­del­li­ses­tä lis­tas­ta tuli­si todel­la pitkä.

    Umpi­kort­te­lia­lueil­la on talo­jen sisään­käyn­te­jä monas­ti sekä kadun että sisä­pi­han puo­lel­la. Sehän on käte­vää, jos esim. ulos läh­ties­sään vie samal­la ros­kat pihan ros­ka­säi­li­öön, tai mikä­li halu­aa väl­tel­lä oman kii­reen takia toi­sen oven edus­tal­la mah­dol­li­ses­ti ole­vaa hen­ki­löä, joka voi olla vaik­ka­pa puhe­ri­pu­lis­ta kär­si­vä, muu­ten muka­va naa­pu­ri. Voi olla, että tähän ker­ros­ta­lo­jen ulos­käyn­tien mää­rään (kadulle/pihalle) liit­tyy kau­pun­gis­sa jotain määräyksiäkin.

    Vie­lä sana­nen pen­keis­tä. Eiran puis­to on ollut ja on edel­leen­kin todel­la upea, mut­ta aikoi­naan siel­lä istu­neet juo­pot aikaan­sai­vat välil­lä sen, ettei siel­lä tul­lut juu­ri itse (aina­kaan sii­nä seu­ras­sa) istuskeltua.

  12. Olen har­voin samaa miel­tä her­ra Säre­län kans­sa, mut­ta nyt hän alkaa olla oikeil­la jäl­jil­lä. 😉 Toi­saal­ta tuos­sa on samal­la ongel­man ydin! Raken­nusii­ke on täy­sin vää­rä taho pää­omit­ta­maan ter­vet­tä rakentamista.

  13. ano­nyy­mi: Myös van­hat raken­nuk­set itses­sään sisäl­tä­vät noi­ta monen­lai­sia esteet­ti­siä näke­myk­siä. Yksi­tyis­koh­dat­to­mat ele­ment­ti- tai teräs- ja lasi­kuu­tiot ovat rumia vaik­ka nii­tä oli­si­kin useam­pia ja pie­nem­piä eri­lai­sia. Iso­kin “itse­ään tois­ta­va” näyt­tää hyväl­tä, jos se on kuten van­hat raken­nuk­set: täyn­nä sil­mää miel­lyt­tä­viä yksityiskohtia.

    Kaik­ki yli­mää­räi­nen hie­nos­te­lu nos­taa kus­tan­nuk­sia ja tar­koi­tuk­se­na ei ole tuot­taa kau­nis­ta, vaan mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa per raken­net­tu ja myy­ty taloyhtiö.

    Eikä asiak­kaat ole val­mii­ta mak­sa­maan este­tii­kas­ta extraa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.