Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa

Kiel­le­tään kyt­ky­kaup­pa, jos­sa uus­tuo­tan­toa­lueil­la auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set on säly­tet­ty osak­si asun­non hin­taa. Kyt­ken­tä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, lisää auto­paik­ko­jen kysyn­tää ja siir­tää autoi­lun kus­tan­nuk­sia autot­to­mien mak­set­ta­vak­si. Lakia asun­to-osa­keyh­tiöis­tä täs­men­ne­tään siten, että van­hois­sa asun­to-osa­keyh­tiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa auto­pai­kat, paik­ko­jen vuo­kra­oi­keus on huu­to­kau­pat­ta­va ker­ran vuo­des­sa, jot­ta asuk­kai­ta ei saa­tet­tai­si eriar­voi­seen ase­maan keskenään.

On tul­lut vakiin­tu­neek­si käy­tän­nök­si toteut­taa asun­toa­lueil­la auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen niin, että auto­pai­kan hin­ta mak­se­taan osa­na asun­non hin­taa. Tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, jos­sa auto­pai­kat on lai­tet­ta­va maan alle, auto­pai­kan hin­nak­si tulee 20 000 – 50 000 euroa tai perä­ti 80 0000 euroa, jos jou­du­taan mene­mään poh­ja­ve­den pin­nan alapuolelle.

Jos auto­paik­ko­ja on kak­si paik­kaa kol­mea asun­toa koh­den, kaik­ki mak­sa­vat auto­pai­kas­ta yhtä pal­jon, mut­ta vain osa asuk­kais­ta saa pai­kan itselleen.

Lail­la tulee yksi­kä­sit­tei­ses­ti kiel­tää asun­non ja auto­pai­kan kyt­ky­kaup­pa. Jot­ta täs­sä ei sot­keu­dut­tai­si lil­lu­kan­var­siin, raja­na voi­si olla vaik­ka­pa tapauk­set, jois­sa auto­pai­kan kus­tan­nuk­set nos­tai­si­vat asun­non hin­taa yli 100 €/m2.

Yleen­sä kal­liit auto­pai­kat vuo­kra­taan nimel­lis­tä vuo­kraa vas­taan. Tämä saat­taa osak­kaat eriar­voi­seen ase­maan kes­ke­nään. Käy­tän­tö voi­daan jo nyt tul­ki­ta asun­to-osa­keyh­tiö­lain vas­tai­sek­si, mut­ta asi­aa sel­ven­täi­si, jos se kiel­let­täi­siin lais­sa yksi­se­lit­tei­ses­ti. Niin­pä asun­to-osa­keyh­tiö­la­kiin tulee kir­ja­ta, että auto­pai­kat on ker­ran vuo­des­sa huu­to­kau­pat­ta­va asuk­kai­den kes­ken, jos nii­tä ei rii­tä kai­kil­le halukkaille.

Kun auto­pai­kat jae­taan käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si, ne lop­pu­vat yleen­sä kes­ken. Ne riit­täi­si­vät hyvin, jos auto­pai­kas­ta jou­tui­si mak­sa­maan kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti yllä­pi­to­ku­lut lisät­ty­nä rea­lis­ti­sil­la pää­oma­ku­luil­la, sil­lä onhan uusil­la alueil­la auto­paik­ka yleen­sä kal­liim­pi kuin auto. Täl­löin vähän autoa tar­vit­se­vat luo­pui­si­vat auton omis­ta­mi­ses­ta ja pää­tyi­si­vät vuo­kraa­maan auton sil­loin, kun sitä tar­vit­se­vat. Kun auto­paik­ko­ja tar­vi­taan vähem­män, raken­ta­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set alentuisivat.

269 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa”

  1. Pois­te­taan samal­la lain­sää­dän­nös­tä vaa­ti­mus auto­pai­kan ja asuin­ton­tin yhteen­kyt­ken­näs­tä eli maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain 156§ (alla).

    156§ Auto­paik­ko­jen järjestäminen

    Kiin­teis­töä var­ten ase­ma­kaa­vas­sa ja raken­nus­lu­vas­sa mää­rä­tyt auto­pai­kat tulee jär­jes­tää raken­ta­mi­sen yhteydessä.

    Jos ase­ma­kaa­vas­sa niin mää­rä­tään, kun­ta voi osoit­taa ja luo­vut­taa kiin­teis­tön käyt­töön tar­vit­ta­vat auto­pai­kat koh­tuul­li­sel­ta etäi­syy­del­tä. Täs­sä tapauk­ses­sa kiin­teis­tö­no­mis­ta­jal­ta peri­tään auto­paik­ko­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä vapau­tu­mis­ta vas­taa­va kor­vaus kun­nan hyväk­sy­mien mak­su­pe­rus­tei­den mukaan.

    Auto­paik­ko­jen jär­jes­tä­mis­vel­vol­li­suus ei kos­ke vähäis­tä lisä­ra­ken­ta­mis­ta eikä raken­nuk­sen kor­jaus- ja muu­tos­työ­tä. Raken­nuk­sen tai sen osan käyt­tö­tar­koi­tus­ta muu­tet­taes­sa tulee kui­ten­kin ottaa huo­mioon täs­tä joh­tu­va auto­paik­ko­jen tarve.

    1. Kun sanon, että pitää mut­taa lakia, tar­koi­tan, että lakia pitää sil­loin muuttaa.
      Laki tosin puhuu tar­peel­li­ses­ta mää­räs­tä auto­paik­ko­ja. Aika hyvä mää­ri­tel­mä tar­peel­li­sel­le mää­räl­le on mää­rä, joka halu­taan ostaa.

  2. Kan­na­te­taan, kun­han sit­ten elät­te poli­tiik­kan­ne seu­rauk­sien kans­sa ja itku lap­si­per­heis­tä ja veron­mak­sa­jien katoa­mi­ses­ta lopetetaan. 

    Eikä mitään vero­tu­lo­jen tasauksia.

  3. Ilmei­ses­ti esi­tys tar­koit­taa sitä, että asun­to­yh­tiöi­den auto­pai­kat tulee raken­taa siten, että ne muo­dos­te­taan aina omik­si eril­li­sik­si osak­keik­seen ja myy­dään eril­li­se­nä. Raken­nut­ta­ja ottaa ris­kin, että nor­min mukai­set auto­pai­kat jää­vät käsiin. Miten luu­let asian vai­kut­ta­van edul­lis­ten asun­to­jen rakennusintoon?

    Jär­jet­tö­mim­piä ovat auto­pai­kat, jot­ka on kyt­ket­ty tiet­tyyn asun­to-osak­kee­seen. Sii­nä pois­tuu liik­ku­ma­va­ra. Jos ostat asun­non, saat auto­pai­kan, vaik­ka et sitä van­he­tes­sa­si tar­vit­si­si. Tuol­lai­nen kyt­kös pitäi­si lail­la kieltää.

    1. Tämä tie­tys­ti tar­koit­taa, että vel­voi­te­paik­ko­ja ei tar­vit­se raken­taa, jos kukaan ei halua nii­tä ostaa. Kaa­vas­sa on kui­ten­kin varau­dut­ta­va paik­ko­jen rakentamiseen.

  4. Ohi­men­nen asian vie­res­tä, Suo­meen­kin soi­si tule­van net­ti­pal­ve­lun, jon­ka kaut­ta voi­si löy­tää vuo­kraa­jan auto­pai­kal­leen. Maa­il­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suo­mes­sa en moi­ses­ta ole kuul­lut. Jos siis käy autol­la töis­sä, sei­soo paik­ka tyh­jä­nä esim. yhdek­sän tun­tia joka arki­päi­vä. Joku lähi­seu­dul­la työs­ken­te­le­vä vuo­krai­si pai­kan tuok­si ajak­si mie­lel­lään. Toki oma auto­paik­ka voi olla käyt­tä­mät­tö­mä­nä muis­ta­kin syis­tä, esim. loman takia.

  5. Jot­ta täs­sä ei sot­keu­dut­tai­si lil­lu­kan­var­siin, raja­na voi­si olla vaik­ka­pa tapauk­set, jois­sa auto­pai­kan kus­tan­nuk­set nos­tai­si­vat asun­non hin­taa yli 100 €/m2.”

    Tämä on tär­keä lisäys. Eihän aina tie­dä ollaan­ko menos­sa kun­ta­vaa­lei­hin vai edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Tosin olen sitä miel­tä, että Hel­sin­ki on se poik­keus ja ano­ma­lia. Täl­lais­ten asioi­den käsit­te­ly val­tio­ta­sol­la oli­si haaskausta.

  6. Pir­jo:

    Jär­jet­tö­mim­piä ovat auto­pai­kat, jot­ka on kyt­ket­ty tiet­tyyn asun­to-osak­kee­seen. Sii­nä pois­tuu liik­ku­ma­va­ra. Jos ostat asun­non, saat auto­pai­kan, vaik­ka et sitä van­he­tes­sa­si tar­vit­si­si. Tuol­lai­nen kyt­kös pitäi­si lail­la kieltää. 

    En ole samaa miel­tä. Aina­han on käsit­tääk­se­ni mah­dol­lis­ta vuo­kra­ta auto­paik­ka eteen­päin, jos sitä ei itse tar­vit­se. Tuo mah­dol­li­suus antaa (antai­si?) sitä liikkumavaraa.

    Vähää­kään isom­pia (perhe?)asuntoja voi olla aika vai­kea saa­da kau­pak­si, jos var­muut­ta auto­pai­kas­ta (riit­tä­vän lähel­lä) ei ole, mikä­li sitä tar­vit­see. Pie­nem­pien asun­to­jen koh­dal­la tilan­ne on yleen­sä toinen. 

    Kun itse vii­mek­si asun­toa vaih­doim­me, oli tämä auto­paik­ka-asia eräs olen­nai­nen valin­ta­kri­tee­ri, sil­lä auto oli (ja on vie­lä­kin) per­heel­lem­me tar­peel­li­nen. Talos­sa, jos­sa asum­me, ovat tiu­him­paan tah­tiin vaih­tu­vat asuk­kaat pie­nim­pien asun­to­jen asuk­kai­ta ja heil­lä ei aina autoa edes ole. Jos­kus on sit­ten asuk­kai­ta, joil­la voi olla jopa useam­pi auto, mut­ta se onkin jo ihan koko­naan toi­nen jut­tu. (Tie­dok­si: Emme ole espoo­lai­sia, joten ihan nuo­rim­pia (vau­vaiäs­sä ole­via) ja van­him­pia asuk­kai­ta lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki asuk­kaat myös pyö­räi­le­vät!) Voi­han jol­la­kin asuk­kaal­la olla myös yhtä useam­pia pol­ku­pyö­riä, kuten omas­sa talossamme.

    Auto­paik­ka­rii­dat voi­vat olla talo­yh­tiöis­sä eräi­tä niistä
    pahim­mis­ta rii­dois­ta, jos pai­kois­ta on pulaa. Ei täl­lai­sia ongel­mien tai rii­da­nai­hei­ta pitäi­si tie­ten tah­toen alkaa uusiin (tai van­hoi­hin) taloi­hin teh­dä. Mihin se asuk­kaan (tai per­heen) ainoa auto sit­ten sijoi­te­taan, jos huu­to­kau­pas­sa ei sitä auto­paik­kaa sai­si­kaan, sen jäl­keen kun taloon on muut­ta­nut vara­kas ja hyvä­tu­loi­nen auto­job­ba­ri, jol­la voi olla vaik­ka kuin­ka mon­ta autoa? 

    Ennen asun­non­vaih­toa kan­nat­taa sel­vit­tää asun­toon (ja taloon) liit­ty­vät, itsel­le (nyt ja jat­kos­sa) tär­keät tie­dot. En kan­na­ta vuo­sit­tai­sia huu­to­kaup­po­ja, sil­lä ne lisää­vät enna­koi­mat­to­muut­ta ja epä­var­muut­ta. Talon asuk­kai­den vaih­tues­sa myös auto­paik­ko­ja vapau­tuu, jos nii­tä vain on alun­pe­rin riittävästi.

    Aina pitäi­si olla tiet­tyä väl­jyyt­tä, myös talo­jen auto­paik­ko­jen (ja vie­ras­paik­ko­jen) riit­tä­vyy­den suh­teen, sil­lä talon asuk­kaat ja hei­dän elä­män­ti­lan­teen­sa (työ­paik­ko­ja myö­ten) vaih­te­le­vat. Vaik­ka nyt ei autoa tar­vit­si­si, voi tilan­ne huo­men­na, ja sii­tä eteen­päin, olla toi­nen (tai päinvastoin). 

    Lii­al­li­nen tii­vis­tä­mi­nen voi joh­taa moniin ongel­miin. Puut­tu­vat auto­pai­kat tai enna­koi­mat­to­muus sen suh­teen, löy­tyy­kö sel­lai­nen lähis­töl­tä, voi­vat olla yksi (tai kak­si) niistä.

  7. Peri­aat­tees­sa olet oikeas­sa, mut­ta tuo vaa­ti­si toi­mi­vat asun­to­mark­ki­nat. Nyt auto­paik­ko­ja raken­ne­taan koko ajan lii­an vähän, jot­ta gryn­de­ri voi rahas­taa pil­viin vähät pai­kat. Mik­si raken­taa tar­vit­ta­vaa mää­rää, kun vähem­mäl­lä saa parem­man tuo­ton. Ja kär­si­jä­nä on asuja.

    Jot­ta mark­ki­nat toi­mi­si­vat, tuli­si asun­to­tuo­tan­non rahoi­tus olla jol­lain muul­la tahol­la kuin raken­nus­liik­keel­lä. Epä­ter­ve pää­omi­tus ei mah­dol­lis­ta vapaa­ta kilpailua.

    Kun halu­taan toi­mi­vaa kau­pun­kia, pitää käsit­tees­tä raken­nusio­keus luo­pua. Ton­tin omis­ta­jal­la on oikeus raken­taa tai olla raken­ta­mat­ta. Ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la nykyis­tä pie­nem­pi tont­ti­ko­ko toi­si myös etua jär­ke­väm­män kokois­ten raken­nus­hank­kei­den muo­dos­sa. Siis toi­mia, joil­la raken­ta­mi­nen tapah­tuu toi­mi­ti­lan tai asun­non tar­vit­si­jan, ei gryn­de­rin voi­ton mak­si­moin­nin lähtökohdista. 

    Siis peri­aat­tees­sa Osmo olet oikeas­sa, mut­ta tuo ei vali­tet­ta­vas­ti käy­tän­nös­sä toi­mi Suo­mes­sa. Tar­vi­taan sekä jär­ke­vää kaa­voi­tus­ta että tar­vi­tai­siin kaa­voi­tus­po­li­tiik­kaa suo­jaa­maan asu­kas­ta gryn­de­rei­tä vas­taan, niin ettei syn­ny Ruo­ho­lah­den tapai­sia katastrofeja. 🙁

  8. TomiA:
    Suo­meen­kin soi­si tule­van net­ti­pal­ve­lun, jon­ka kaut­ta voi­si löy­tää vuo­kraa­jan autopaikalleen. 

    Sii­tä vain perus­ta­maan. Tai sit­ten käy­tät jotain ulko­mais­ta, eikö­hän osa aina­kin toi­mi yli rajo­jen jo nyt.

  9. TomiA:
    Ohi­men­nen asian vie­res­tä, Suo­meen­kin soi­si tule­van net­ti­pal­ve­lun, jon­ka kaut­ta voi­si löy­tää vuo­kraa­jan auto­pai­kal­leen. Maa­il­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suo­mes­sa en moi­ses­ta ole kuullut. 

    Oikotie.com, etuovi.com, tori.fi? Nois­sa kai­kis­sa vuo­kra­taan mm. auto­tal­le­ja. Mihin ihmee­seen tar­vi­taan vie­lä jotain eril­lis­tä autopaikka-saittia?

    https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=autopaikka+vuokraus

  10. Sak­ke: En ole samaa mieltä. 

    Auto­paik­ka­rii­dat voi­vat olla talo­yh­tiöis­sä eräi­tä niistä
    pahim­mis­ta rii­dois­ta, jos pai­kois­ta on pulaa. Ei täl­lai­sia ongel­mien tai rii­da­nai­hei­ta pitäi­si tie­ten tah­toen alkaa uusiin (tai van­hoi­hin) taloi­hin teh­dä. Mihin se asuk­kaan (tai per­heen) ainoa auto sit­ten sijoi­te­taan, jos huu­to­kau­pas­sa ei sitä auto­paik­kaa sai­si­kaan, sen jäl­keen kun taloon on muut­ta­nut vara­kas ja hyvä­tu­loi­nen auto­job­ba­ri, jol­la voi olla vaik­ka kuin­ka mon­ta autoa? 

    Ennen asun­non­vaih­toa kan­nat­taa sel­vit­tää asun­toon (ja taloon) liit­ty­vät, itsel­le (nyt ja jat­kos­sa) tär­keät tie­dot. En kan­na­ta vuo­sit­tai­sia huu­to­kaup­po­ja, sil­lä ne lisää­vät enna­koi­mat­to­muut­ta ja epä­var­muut­ta. Talon asuk­kai­den vaih­tues­sa myös auto­paik­ko­ja vapau­tuu, jos nii­tä vain on alun­pe­rin riittävästi.

    Nykyi­nen käy­tän­tö “kaik­ki mak­saa, har­vat hyö­tyy” on juu­ri­kin se syy rii­toi­hin ja perus­te, mik­si auto­pai­kat pitää myy­dä erik­seen, tai huu­to­kau­pa­ta vuo­sit­tain. Ei ole oikein, että kaik­kien osak­keen hin­nas­sa on auto­paik­ka­ra­si­te, ja sit­ten osa asuk­kais­ta hyö­tyy ali­hin­noi­tel­luis­ta autopaikoista.

    Toi­nen kei­no oli­si tie­ten­kin nos­taa auto­paik­ko­jen vas­tik­keet vas­taa­maan nii­den arvoa, ja tuo­hon arvon­mää­ri­tyk­seen käy­pä väli­ne ovat vuo­tui­set huu­to­kau­pat, joil­la auto­pai­kat jaetaan.

  11. TomiA:
    Ohi­men­nen asian vie­res­tä, Suo­meen­kin soi­si tule­van net­ti­pal­ve­lun, jon­ka kaut­ta voi­si löy­tää vuo­kraa­jan auto­pai­kal­leen. Maa­il­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suo­mes­sa en moi­ses­ta ole kuul­lut. Jos siis käy autol­la töis­sä, sei­soo paik­ka tyh­jä­nä esim. yhdek­sän tun­tia joka arki­päi­vä. Joku lähi­seu­dul­la työs­ken­te­le­vä vuo­krai­si pai­kan tuok­si ajak­si mie­lel­lään. Toki oma auto­paik­ka voi olla käyt­tä­mät­tö­mä­nä muis­ta­kin syis­tä, esim. loman takia.

    Kyl­lä asias­ta voi pan­na ilmoi­tuk­sen leh­teen, Kel­tai­seen Pörs­siin tai kau­pan ilmoitustaululle.

  12. Vai­daan­han vuo­sit­tai­sen huu­to­kau­pan sijaan talo­yh­tiön auto­pai­kat myös muut­taa osak­keik­si. Osak­kei­den myyn­nis­tä saa­dut rahat sit­ten jae­taan kaik­kien osak­kai­den kes­ken ihan vas­taa­vas­ti kuin jos ulla­kol­le raken­net­tai­siin muu­ta­ma asunto.

    Jos asu­kas halu­aa lunas­taa paik­kan­sa niin hän jou­tuu mak­sa­maan vähän enem­män kuin sai­si jaos­sa, jos jku ei paik­kaa åha­lua, sai­si sen osuu­den raha­na. Tie­ten­kin psi­kan voi lunas­taa sijoi­tus­mie­les­sä vuokratravaksi.

  13. Sak­ke: En ole samaa miel­tä. Aina­han on käsit­tääk­se­ni mah­dol­lis­ta vuo­kra­ta auto­paik­ka eteen­päin, jos sitä ei itse tar­vit­se. Tuo mah­dol­li­suus antaa (antai­si?) sitä liikkumavaraa.

    Jos auto­paik­ka on sidot­tu­na asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­nois­ta on auto­paik­ka, niin mel­koi­sen moni jää ilman. Auto­paik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin oli­si parem­pi, että sen voi­si myy­dä tar­vit­se­val­le, ilman kyt­kyä asuntoon.

  14. Pie­ni käy­tän­nön ongelma:

    Useam­pi _autoton_ ikäih­mi­siin kuu­lu­va sku­lai­se­ni on varan­nut itsel­leen auto­pai­kan. Se on heil­le välttämätön.

    Ensik­si lais­kat suku­lai­set vie­rai­le­vat hie­man useam­min, kun auton saa pysä­köi­tyä lähistölle.

    Tär­kein syy on silt koti­pal­ve­lui­den saaminen.
    Ei sai­raan­hoi­ta­ja tai koti­sii­vous saa­vu ennen kuin auto­le on saa­tu paikakka.

    Teo­reet­ti­ses­ti kek­sit­ty idea van­hus­ten lais­to­paik­ko­jen rajus­ta vähen­tä­mi­ses­tä aiheut­taa hin­tan­sa. Kou­lu­tet­tu­jen sai­raan­hoi­ta­jien työ­ajas­ta puo­let saa­daan kulu­maan auton ratis­sa, samoin mui­den­kin pal­ve­lui­ta tuot­ta­vien ihmit­sen. Logis­tiik­ka ja tehok­kuus ovat parem­mat van­hus­ten­ta­lois­sa. Jos van­huk­sen luo­na käy­dään vii­si ker­taa vuo­ro­kau­des­sa, auto­paik­ka on oltava.

    Näin asioil­la on vuo­ro­vai­ku­tuk­sia kes­ke­nään, mit­kä sek­to­ri­vi­ran­omail­ta joko unoh­tu­vat tai ne työn­ne­tään jon­kun muun ongelmaksi.

  15. Pir­jo: Jos auto­paik­ka on sidot­tu­na asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­nois­ta on auto­paik­ka, niin mel­koi­sen moni jää ilman. Auto­paik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin oli­si parem­pi, että sen voi­si myy­dä tar­vit­se­val­le, ilman kyt­kyä asuntoon. 

    Eikös tuos­sa ole se ongel­man mah­dol­li­suus, että auto­pai­kat pää­ty­vät mui­den kuin talon asuk­kai­den omis­tuk­seen. Kyl­lä se sit­ten har­mit­tai­si, jos asun­toa myy­des­sä halu­kas osta­ja muu­ten lopul­ta löy­tyi­si, mut­ta puut­tu­va auto­paik­ka oli­si­kin kau­pan­teon este ja/tai mer­kit­tä­vä hidaste.

  16. Ode:

    Tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, jos­sa auto­pai­kat on lai­tet­ta­va maan alle, auto­pai­kan hin­nak­si tulee 20 000 – 50 000 euroa tai perä­ti 80 0000 euroa, jos jou­du­taan mene­mään poh­ja­ve­den pin­nan alapuolelle.
    Jos auto­paik­ko­ja on kak­si paik­kaa kol­mea asun­toa koh­den, kaik­ki mak­sa­vat auto­pai­kas­ta yhtä pal­jon, mut­ta vain osa asuk­kais­ta saa pai­kan itselleen. 

    Esi­tät jat­ku­vas­ti väit­tei­tä auto­paik­ko­jen kyt­ky­kau­pas­ta, mut­ta oli­si kiva näh­dä (edes yksi) kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki moisesta.
    Itse en muis­ta näh­nee­ni pit­kään aikaan uudis­koh­det­ta Hel­si­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos­sa auto­paik­ko­ja ei myy­täi­si eril­li­si­nä osakkeina. 

    Tein­pä nyt taas äsken etuovi.com-haun uudis­koh­teis­ta, ja tar­kas­tin ensim­mäi­sen joka tuli vas­taan. (YIT:n koh­de Val­li­las­sa http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Helsingin-Aleksander).
    Auto­pai­kat ovat eril­li­ses­sä (alu­een yhtiöi­den yhtei­ses­sä) hal­lis­sa ja myy­dään hin­taan 28000 euroa.

    Esi­tä­pä nyt siis edes yksi esi­merk­ki kyt­ky­kau­pas­ta Hel­si­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Minä en ole näh­nyt muu­ta kuin erik­seen myy­tä­viä auto­paik­ko­ja, hin­ta­hai­ta­ri lie­nee n. 30000–80000 euroa (aina­kin muis­te­len, että Töö­lön­lah­den uudis­koh­tei­den auto­pai­kat oli­vat jotain 70000–80000 euroa).

    1. pek­ka
      Jok­seen­kin kaik­ki Jät­kä­saa­ren asun­not ovat näi­tä kyt­ky­kaup­pa-asun­to­ja. Mut­ta sil­loin­kin, kun auto­paik­ka myy­dään erik­seen, se myy­dään ali­hin­taan niin, että osa sen kus­tan­nuk­sis­ta on säly­tet­ty asun­to­jen hin­taan, kos­ka auto­paik­kaa ei saa myydk­si 50 000 eurolla.

  17. Pir­jo: Jos auto­paik­ka on sidot­tu­na asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­nois­ta on auto­paik­ka, niin mel­koi­sen moni jää ilman. Auto­paik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin oli­si parem­pi, että sen voi­si myy­dä tar­vit­se­val­le, ilman kyt­kyä asuntoon. 

    Auto­paik­ka kol­man­nek­sel­le asun­nois­ta kuu­los­taa aika niu­kal­ta mitoi­tuk­sel­ta. Se saat­taa riit­tää jois­sa­kin talois­sa jois­sa­kin tilan­teis­sa, mut­ta voi toi­saal­ta aiheut­taa myös tar­pee­ton­ta kit­kaa mm. asun­non myyn­tiin (siis kau­pak­si saamiseen). 

    Tuo­hon auto­pai­kan hin­taan pitäi­si puut­tua, aset­taa sal­li­tuk­si hin­nak­si vaik­ka mak­si­mis­saan X tai X0 tuhat­ta euroa, ja suun­ni­tel­la auto­pai­kat sen mukaan. Eikö Sak­sas­sa aikoi­naan suun­ni­tel­tu kan­sa­nau­to (Volkswa­gen) sil­lä peri­aat­teel­la, että kan­sa­lai­sil­le kus­tan­nus oli­si sopi­va, ei mahdoton.

  18. onhan uusil­la alueil­la auto­paik­ka yleen­sä kal­liim­pi kuin auto”

    Jokai­nen voi miet­tiä Suo­men väes­tön­ti­hey­teen ver­rat­tu­na onko tämä oikeas­ti ihan mark­ki­naeh­toi­nen seu­raus vai hal­van lai­na­ra­han, gryn­dauk­sen ja näky­mät­tö­män kor­rup­tion lop­pu­tu­los kun ei kaa­voi­te­ta tar­peek­si ja kaik­ki mitä Hel­sin­gin nie­mel­le raken­ne­taan menee kau­pak­si joka kuu­kausi nouse­vin hinnoin. 

    Kaik­kia maa­il­man tren­de­jä ja älyt­tö­myyk­siä ei kan­na­ta kopioi­da Suo­meen. Hel­sin­ki ei ole Tokio tai Mumbai.

  19. Arvon JTS,

    Argu­ment­ti­si ontuu ihan kai­kil­la tavoil­la mitä sii­tä ehdin lukea. 

    Ensin­nä­kään mikään Oden ehdo­tuk­sis­ta ei pois­ta kenel­tä­kään sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta park­ki­paik­kaan mis­tä tahan­sa syys­tä. Suku­lai­se­si voi edel­leen ostaa park­ki­pai­kan jos kat­soo sen vält­tä­mät­tö­mäk­si tai edes jol­lain tapaa rahan arvoi­sek­si. Tai jos elä­ke­ra­haa lojui­si muu­ten käyttämättömänä.

    Toi­sek­seen kaik­kial­la on tar­jol­la myös yleis­tä pysä­köin­tiä. Jopa ilmais­ta pysäköintiä.

    Kol­man­nek­si: Ilmai­sen ja käte­vän pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen esim. koti­hoi­toon on joka tapauk­ses­sa pysä­köin­tiä tar­vit­se­van rat­kais­ta­vis­sa ole­va ongel­ma, johon ei tar­vit­se erik­seen varau­tua pakot­ta­mal­la kaik­kia mui­ta­kin mak­sa­maan yli­mää­räi­ses­tä pysä­köin­nis­tä. Pysä­köin­nin kal­lis­tues­sa voi yllät­täen käy­dä niin­kin, että koti­hoi­to päät­tää­kin pyr­kiä kes­kit­tä­mään asiak­kaat yhtei­siin pal­ve­lu­ta­loi­hin sääs­tääk­seen kus­tan­nuk­sis­sa. Kun toi­nen sek­to­ri­vi­ran­omai­nen ei väki­sin pako­ta autoi­lu­rat­kai­su­ja, voi­daan rat­kai­sut teh­dä par­haim­min päin.

  20. Jat­ke­taan­pa tuo­ta Oden alku­pe­räis­tä ide­aa — se ei nimit­täin mene riit­tä­vän pitkälle.

    Se, mitä pitäi­si teh­dä on kiel­tää kaa­voi­tuk­ses­sa auto­pai­kan ja asun­non bund­laa­mi­nen taval­la, joka pakot­taa omis­ta­jan raken­ta­maan autopaikkoja. 

    Kaa­voit­ta­ja siis sai­si yhä kaa­voit­taa auto­pai­koil­le tilaa — ja näin kan­nat­tai­si­kin teh­dä. Ja raken­nut­ta­ja sai­si raken­taa auto­paik­ko­ja. Mut­ta kaa­va ei voi­si pakot­taa ketään raken­ta­maan autopaikkaa.

  21. Osmol­le: Olen Pekan kans­sa samaa miel­tä. Kai­kis­sa tie­tä­mis­sä­ni uusis­sa talo­yh­tiöis­sä myy­dään auto­pai­kat eril­li­si­nä osak­kei­na. Kat­so vaik­ka YIT:n asun­not Vallilassa.

    Ker­toi­sit­ko, mit­kä Jät­kä­saa­ren asun­not ovat kyt­ky­kaup­pa­koh­tei­ta? Onko siel­lä edes mui­ta vapaa­ra­hoit­tei­sia asun­to­ja kuin nuo Lem­min­käi­sen talot? Ja niis­sä kyl­lä auto­pai­kat myy­dään erikseen.

    1. Kun ei myy­dä. Ja jos myy­dään eril­li­si­nä osak­kei­na, ne ovat ali­hin­noi­tel­tu­ja, jol­loin osa kus­tan­nuk­sis­taon edel­leen asun­non hin­nas­sa. Tämä sik­si, että vel­voi­te­määrfä auto­paik­ko­ja ei mene miten­kään kau­pak­si tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa.

  22. Leo: Pysä­köin­nin kal­lis­tues­sa voi yllät­täen käy­dä niin­kin, että koti­hoi­to päät­tää­kin pyr­kiä kes­kit­tä­mään asiak­kaat yhtei­siin pal­ve­lu­ta­loi­hin sääs­tääk­seen kus­tan­nuk­sis­sa. Kun toi­nen sek­to­ri­vi­ran­omai­nen ei väki­sin pako­ta autoi­lu­rat­kai­su­ja, voi­daan rat­kai­sut teh­dä par­haim­min päin. 

    Tuo voi olla osa­rat­kai­su. Pal­jon tul­lee myös sitä, että alku­pe­räi­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja (kun­ta tai intern. care­ser­vices corp) ket­jut­taa ja ulkois­taa sopi­mus­ket­juun tuol­lai­set urba­nis­min hai­tat. Toi­sin sanoen, se hen­ki­lö (yksin- tai ket­ju­yrit­tä­jä?) lopul­ta joka sin­ne hoi­toa tar­vit­se­van ovel­le ilmes­tyy on teh­nyt sen sii­hen asti täy­sin omal­la ajal­laan ja tun­nit alka­vat juos­ta kun hoi­to­ker­ta alkaa.

  23. Mik­ko: Pois­te­taan samal­la lain­sää­dän­nös­tä vaa­ti­mus auto­pai­kan ja asuin­ton­tin yhteen­kyt­ken­näs­tä eli maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain 156§ (alla).

    No ei kui­ten­kaan tätä, sil­lä auto­pai­kat, jäi­si­vät “jon­kun muun” huo­lek­si, min­kä seu­rauk­set tiedämme. 

    Sen sijaan kyt­kös as. osak­keen ja auto­pai­kan välil­lä pitäi­si väit­tö­mäs­ti pois­taa uusien asun­to­jen kohdalla.

    Toi­saal­ta en ole kovin innos­tu­nut OS:n ehdotuksesta:

    Lakia asun­to-osa­keyh­tiöis­tä täs­men­ne­tään siten, että van­hois­sa asun­to-osa­keyh­tiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa auto­pai­kat, paik­ko­jen vuo­kra­oi­keus on huu­to­kau­pat­ta­va ker­ran vuo­des­sa, jot­ta asuk­kai­ta ei saa­tet­tai­si eriar­voi­seen ase­maan keskenään.”

    … sil­lä as. osak­keen osta­ja­han on täs­tä edus­ta aiem­mas­sa kau­pas­saan jo maksanut.

    Parem­pi ajan­het­ki huu­to­kau­pal­le oli­si as. osak­keen seu­raa­van kau­pan yhtey­des­sä, t.s. kau­pas­sa ero­tet­tai­siin osak­keen ja auto­pai­kan yhteys muo­dos­ta­mal­la auto­pai­kas­ta uusi osake.

  24. Sak­ke: Auto­paik­ka kol­man­nek­sel­le asun­nois­ta kuu­los­taa aika niu­kal­ta mitoi­tuk­sel­ta. Se saat­taa riit­tää jois­sa­kin talois­sa jois­sa­kin tilan­teis­sa, mut­ta voi toi­saal­ta aiheut­taa myös tar­pee­ton­ta kit­kaa mm. asun­non myyn­tiin (siis kau­pak­si saamiseen). 

    Tuo­hon auto­pai­kan hin­taan pitäi­si puut­tua, aset­taa sal­li­tuk­si hin­nak­si vaik­ka mak­si­mis­saan X tai X0 tuhat­ta euroa, ja suun­ni­tel­la auto­pai­kat sen mukaan. Eikö Sak­sas­sa aikoi­naan suun­ni­tel­tu kan­sa­nau­to (Volkswa­gen) sil­lä peri­aat­teel­la, että kan­sa­lai­sil­le kus­tan­nus oli­si sopi­va, ei mahdoton.

    Haloo, jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa 40 000, se mak­saa 40 000. Jos halu­aa nimi­koi­dun park­ki­pai­kan autol­leen, niin kyl­lä sen kus­tan­nuk­set pitää maksaa.

  25. Mitä­pä jos vähen­net­täi­siin sään­te­lyä lisää­mi­sen sijas­ta? Pois vaa­ti­mus, että auto­paik­ko­ja on raken­net­ta­va uusiin asun­toi­hin. Jos täl­lai­set asun­not mene­vät kau­pak­si, nii­tä var­maan­kin raken­net­tai­siin. Mitään asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pia kadun­var­siin ei täl­lai­siin talo­yh­tiöi­hin tie­ten­kään sai­si myön­tää. Asun­not oli­si­vat hal­vem­pia ostaa ja pysyi­si­vät myös hal­vem­pi­na, kun nii­tä ostai­si vain ihmi­set jot­ka ei auto ja/ista pidä.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan vain osaan asun­nois­ta, oli­si olta­va jokin jär­jes­te­ly, jos­sa taa­taan että kai­kil­le haluk­kail­le on yksi auto­paik­ka (huu­to­kaup­pa, paik­ko­jen kier­rät­tä­mi­nen, talo­yh­tiö vuo­kraa lähis­töl­tä tms). Tai sit­ten ne oli­si­vat omia kal­lii­ta osakkeitaan.

    Auto­paik­ka­mah­dol­li­suus muu­ten var­mas­ti nos­taa asun­non hin­taa talo­yh­tiös­sä, joten ei se ihan vää­rin ole, että osa sen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta on katet­tu asun­non hinnassa..

    Onhan nyky­ta­lois­sa muu­ten lähes jär­jes­tään myös sau­na, vaik­ka kaik­ki ei sau­no. Minä aina­kin tun­nen ihmi­siä, joi­ta har­mit­taa että huo­neis­ton neliöi­tä on tuh­lat­tu sau­naan. Kui­ten­kin nii­tä raken­ne­taan, kos­ka iso osa nii­tä halu­aa ja sau­nal­li­ses­ta asu­nos­ta saa parem­man hinnan.

  26. Mark­ku af Heur­lin: Kyl­lä asias­ta voi pan­na ilmoi­tuk­sen leh­teen, Kel­tai­seen Pörs­siin tai kau­pan ilmoitustaululle.

    Tuo ei ole täl­tä vuosituhannelta!

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa. 

    Osmo, auto­pai­kan teko mak­saa kymp­pi­ton­nin. Koh­tuul­li­nen kate on pro­sent­ti, eli se myy­dään kah­del­la. En vie­lä­kään ymmär­rä tuo­ta kul­tais­ten kai­tei­den ja mar­mo­ris­ten pyl­väi­den tar­vet­ta. 😉 Ongel­maa ei oli­si, jos pää­omi­tus oli­si ter­veel­lä poh­jal­la, jol­loin raken­nut­ta­ja teki­si tar­vit­ta­van mää­rän autopaikkoja.

    1. Voi­sit ehkä men­nä kon­sul­toi­maan raken­nus­liik­kei­tä, kun ne eivät osaa raken­taa pysä­köin­ti­luo­lia noin hal­val­la. Autopåai­kan saa hal­val­la, jos sen saa lait­taa maan pääl­le, mut­ta sil­loin­pi­tää tie­tys­ti mak­saa sii­tä maa­pin­ta-alas­ta. Hin­ta kau­pun­gis­sa on yli 1000 €/neliö.

  28. Kal­le: Peri­aat­tees­sa olet oikeas­sa, mut­ta tuo vaa­ti­si toi­mi­vat asun­to­mark­ki­nat. Nyt auto­paik­ko­ja raken­ne­taan koko ajan lii­an vähän, jot­ta gryn­de­ri voi rahas­taa pil­viin vähät pai­kat. Mik­si raken­taa tar­vit­ta­vaa mää­rää, kun vähem­mäl­lä saa parem­man tuo­ton. Ja kär­si­jä­nä on asuja. 

    Ei nii­tä auto­paik­ko­ja kovin mon­taa sai­si, vaik­ka imi­si gryn­de­rin kat­teet koko­naan pois. Auto­pai­kat mak­saa joko suo­raan esim. hal­li­paik­koi­na tai välil­li­ses­ti syö­mäl­lä neliöi­tä ton­til­ta ja tää lisä­ku­lu jyvi­te­tään asuk­kai­den kes­ken jos­sain mää­rin tasan. Auto­paik­ko­ja siis saa lisää lato­mal­la tis­kiin vas­taa­vas­ti lisää valuut­taa: kaik­ki asuk­kaat mak­sa­vat uudet pai­kat asun­to­jen­sa hinnoissa.

    Kun mak­se­taan lisää, auto­pai­kat lisään­ty­vät ja pai­kat­to­mien asuk­kai­den sub­ven­tio pie­ne­nee, kun­nes jos­sain vai­hees­sa kaik­ki osta­vat 100%:sti vain ja ainoas­taan sen oman paik­kan­sa oman asun­ton­sa hin­nas­sa. Se hin­ta vaan nousee sen ver­ran hur­jak­si, ettei nii­tä lato­jia tai­tai­si jonok­si asti muo­dos­tua. Voi­han sitä tiet­ty arvail­la, moni­ko läh­ti­si osta­maan 50–80t€ parkkiruutua.

    Sen sijaan, jos nii­tä park­ki­paik­ko­ja myy­täi­siin eril­li­si­nä ja mark­ki­na­hin­taan, ne jaet­tai­siin (maksu)halukkuusjärjestyksessä, jol­loin vähi­ten halua­vat jäi­si­vät ilman, mikä on suun­nil­leen rei­luin­ta. Tai sit­ten nii­tä park­ki­paik­ko­ja ei ensin­kään edes raken­net­tai­si, jos kysyn­tää ei oli­si riit­tä­väs­ti kat­ta­maan edes tuotantokustannuksia.

    Jos kysyn­tää riit­täi­si mark­ki­na­hin­nal­la, joka ylit­tää paik­ko­jen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set, niin gryn­de­rei­tä oli­si jonos­sa teke­mäs­sä urak­ka­tar­jouk­sia auto­pai­kois­ta. Nyt gryn­de­rit raken­taa sen mini­min, kos­ka hei­dän täy­tyy saa­da paik­ko­jen kus­tan­nuk­set asun­to­jen hin­nois­ta takai­sin ja pyyn­ti­hin­to­jen täy­tyy vaan nous­ta, mitä enem­män paik­ko­ja rakennetaan.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun ei myy­dä. Ja jos myy­dään eril­li­si­nä osak­kei­na, ne ovat ali­hin­noi­tel­tu­ja, jol­loin osa kus­tan­nuk­sis­taon edel­leen asun­non hin­nas­sa. Tämä sik­si, että vel­voi­te­määrfä auto­paik­ko­ja ei mene miten­kään kau­pak­si tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa.

    Ode ajaa kau­pan­te­ki­jäi­sik­si mal­lia, jos­sa hal­li­pai­kan kus­tan­nuk­set oavt maksimoituja.

    Maa­na­lai­set jal­lit ovat huu­lu­ja raken­nel­mia, joil­la on vai­kea löy­tää jatkokäyttöä.

    Eril­li­set maan­pääl­li­set pysä­köin­ti­lai­tok­set ovat koh­tuu­hin­tai­sia ja help­po pis­tää maa uusio­käyt­töön. Tehok­kaal­la kone­sys­tee­mil­lä pak­kaus­ti­heys saa­daan oleel­li­ses­ti kor­keam­mak­si kuin aja­mal­la toimiva.

    Toi­mii se manu­aa­li­ses­ti­kin: Indo­ne­sias­sa auto jäte­tiin vapaal­le ja käsi­jar­ru auki.Pysäköinnin työn­te­ki­jät puk­ke­li­vat autot pus­ku­ri-pus­ku­ria vas­ten ja välit mini­moi­den , kun ovia ei tar­vin­nut aukoa.

    Mel­koi­nen pala­pe­li, kun auto sat­tui ole­maan nur­kas­sa, mut­ta ajo­tie­tar­ve oli minimoitu

    1. Maan­pääl­li­set pysä­köin­ti­ta­lot ovat yksi rat­kai­su, erti­tyi­ses­ti, jos aja­tel­laan, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­ne­taan vain kysyn­tää vas­taa­vas­ti. Mut­ta ne eivät ole hal­po­ja. Joas ole­tam­me, että asun­to­ne­liön raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jät­kä­saa­ri) ja tehok­kuus 2, maa­ne­liö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, joka sen pysä­köin­ti­ta­lon pitää sil­loin kattaa.

  30. Rol­le:
    ‘snip’
    Toi­nen kei­no oli­si tie­ten­kin nos­taa auto­paik­ko­jen vas­tik­keet vas­taa­maan nii­den arvoa, ja tuo­hon arvon­mää­ri­tyk­seen käy­pä väli­ne ovat vuo­tui­set huu­to­kau­pat, joil­la auto­pai­kat jaetaan. 

    Ei sii­nä mitään kepu­li­kons­te­ja tar­vi­ta, auto­pai­kat omak­si yhtiök­seen (meil­lä kol­men talon yhtei­nen), ne osta­vat osak­keen (ja pai­kan), jot­ka tar­vit­se­vat ja vas­ti­ke mää­räy­tyy kulu­jen mukaan niin­kuin pitääkin.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maan­pääl­li­set pysä­köin­ti­ta­lot ovat yksi rat­kai­su, erti­tyi­ses­ti, jos aja­tel­laan, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­ne­taan vain kysyn­tää vas­taa­vas­ti. Mut­ta ne eivät ole hal­po­ja. Jos ole­tam­me, että asun­to­ne­liön raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jät­kä­saa­ri) ja tehok­kuus 2, maa­ne­liö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, joka sen pysä­köin­ti­ta­lon pitää sil­loin kattaa. 

    Auto­pai­kan raken­nusoi­keu­den hin­nan ei tar­vit­se olla sama kuin asunnon.

    1. Rai­mo K
      Jos meil­lä on tont­ti, johon voi raken­taa joko asuin­ta­lon tai pysä­köin­ti­ta­lon, mik­si tämän ton­tin pitäi­si olla hal­vem­pi, jos sii­hen raken­ne­taan pysä­köin­ti­ta­lo. Pysä­köin­nin tkee kau­pun­gis­sa kal­liik­si juu­ri se, että autot syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja ja asun­noil­le on suur­ta tarvetta.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maan­pääl­li­set pysä­köin­ti­ta­lot ovat yksi rat­kai­su, erti­tyi­ses­ti, jos aja­tel­laan, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­ne­taan vain kysyn­tää vas­taa­vas­ti. Mut­ta ne eivät ole hal­po­ja. Joas ole­tam­me, että asun­to­ne­liön raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jät­kä­saa­ri) ja tehok­kuus 2, maa­ne­liö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, joka sen pysä­köin­ti­ta­lon pitää sil­loin kattaa. 

    Han­ka­la problee­mi. Olet­ko Osmo muu­ten sitä miel­tä, että se on ainoas­taan ja vain auton omis­ta­ja joka ulkois­taa kus­tan­nuk­sia? Mil­lai­se­na näet työ­nan­ta­jien selon­ot­to­vel­vol­li­suu­den tai onko sel­lais­ta ole­mas­sa­kaan? Voi­si­ko olla “työ­pai­kan hen­ki­lö­re­surs­sien työ­pai­kal­le saa­pu­mi­sen pääs­tö­mark­ki­na”? Moder­nit etä­työ­tä hyö­dyn­tä­vät työ­nan­ta­jat voit­tai­si­vat kuten kuu­lui­si­kin. Kai­kil­la oli­si kivaa kos­ka me ulko­puo­li­set­kin hyö­tyi­sim­me sii­tä per heti.

  33. Mark­ku af Heur­lin: Kyl­lä asias­ta voi pan­na ilmoi­tuk­sen leh­teen, Kel­tai­seen Pörs­siin tai kau­pan ilmoitustaululle.”

    Kal­le:
    Tuo ei ole täl­tä vuosituhannelta!

    Kia­pa parem­pia­kin rat­kai­su­ja löy­tyy, esi­merr­kek­jä mia­nit­tu tääl­lä. Näil­lä ole itse perin kon­ser­va­tii­vi­se­na selvinnyt.

    (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Työ­pai­koil­le näkyy ole­van hel­pom­pi saa­da uusia auto­paik­ko­ja kuin pol­ku­pyö­rä­paik­ko­ja. Myös työ­paik­ko­jen auto­pai­kat tuli­si las­kut­taa käy­tön todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaan. Mik­si muu­ten työn­te­ki­jöil­le ei tar­vit­se jär­jes­tää pik­ku­las­ten hoi­to­paik­ko­ja (yhtei­ses­ti, ei tie­ten­kään erik­seen jokai­seen pie­neen työ­paik­kaan eikä vält­tä­mät­tä työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la)? Päi­vä­hoi­to lähel­lä työ­paik­kaa vähen­täi­si mer­kit­tä­väs­ti tur­haa lii­ken­net­tä ja antai­si mah­dol­li­suu­den näh­dä lap­sia ruo­ka­tun­nil­la. Työ­pai­kas­ta riip­puen se voi­si myös tuo­da työn las­ten lähi­maa­il­maan; ennen niin suu­ta­rin kuin kar­jan­hoi­ta­jan­kin lap­sil­la oli käsi­tys sii­tä, mitä van­hem­mat teke­vät. Lähei­syys voi­si olla isom­pi asia kuin auton läheisyys.

  35. Maa­na­lai­set [h]allit ovat hu[l]luja raken­nel­mia, joil­la on vai­kea löy­tää jatkokäyttöä. 

    Maa­na­lai­set hal­lit ovat mel­ko moni­käyt­töi­siä. Ensin­nä­kin ne ovat lähes ikui­sia. Toi­sek­si ei pidä aja­tel­la, että hal­li itses­sään oli­si raken­nus. Ei se sitä ole, jos käyt­tö­tar­koi­tus on mitä tahan­sa muu­ta kuin park­ki­hal­li, varas­to tai väes­tön­suo­ja. Jos käyt­tö on mie­len­kiin­toi­sem­paa, on var­si­nais­ta toi­min­taa var­ten hal­lin sisäl­le raken­net­ta­va var­si­nai­nen raken­nus, jos­sa on ilman­vaih­to, läm­mi­tys ja kevyeh­kö läm­pö­eris­tys. Vain näin väl­te­tään kos­teus­vau­riot ja saa­daan tilois­ta oleskelukelpoiset.

    Kal­lioon lou­hit­tua pysä­köin­ti­hal­lia on siis aja­tel­ta­va vas­ta tyh­jä­nä tont­ti­na, joka tois­tai­sek­si on pysä­köin­ti­käy­tös­sä. Jos jat­ko­käyt­töä tulee, raken­ne­taan var­si­nai­set raken­nuk­set vas­ta sil­loin. Täl­lai­seen käyt­töön park­ki­hal­lin muo­to sopii aika hyvin. Raken­nuk­sis­ta tulee 1970-luku­lai­sen näköi­siä yksi­ker­rok­si­sia parak­ke­ja, joi­hin esim. toi­mis­tot tule­vat pit­kän käy­tä­vän molem­min puolin.

  36. Ehdot­ta­ma­si huu­to­kaup­pa toki tehos­taa mark­ki­noi­ta, mut­ta edel­leen jo raken­net­tu­jen auto­paik­ko­jen sub­ven­tiot jää­vät asun­to­jen hin­toi­hin. Tosin ole­mas­sao­le­vien auto­paik­ko­jen osal­ta täl­le ei tai­da mitään voida.

    Uusis­sa koh­teis­sa tämän koplauk­sen voi jät­tää teke­mät­tä, mut­ta mikä sit­ten on se tapa, jol­la auto­paik­ko­jen saa­ta­vuus alu­eel­la oli­si kui­ten­kin riit­tä­vä, jot­ta tätä pysä­köin­ti­ti­lan tar­vet­ta ei siir­ret­täi­si ongel­ma­käyt­täy­ty­mi­sel­lä kaupungin/naapureiden piik­kiin? Pitäi­si­kö kaa­vas­sa vara­ta erik­seen tont­te­ja asun­noil­le ja tont­te­ja auto­pai­koil­le? Vai saa­daan­ko sel­lai­nen toi­mi­maan, että auto­paik­ka­vel­voi­tet­ta löy­sä­tään niin pal­jon, että käy­tän­nös­sä raken­ta­jat jou­tu­vat raken­ta­maan enem­män (omi­na osak­kei­naan myy­tä­viä) auto­paik­ko­ja kuin kaa­va velvoittaa?

  37. Myös pyö­rä­pai­kat tuli­si teh­dä sen mukaan mon­ta­ko nii­tä ole­te­taan tar­vit­ta­van ja ne voi­tai­siin myy­dä tar­vit­si­joil­le erik­seen. Nyt­hän ker­ros­ta­loi­hin usein raken­ne­taan pyö­rä­va­ras­to­ja, joi­ta lähes­kään kaik­ki asuk­kaat eivät käytä

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jät­kä­saa­ri)…

    Ter­mi raken­nusoi­keus siis pitää pois­taa lain­sää­dän­nös­tä? Itse todis­tat juu­ri, että Hel­sin­gin kau­pun­ki on syyl­li­nen ja vetää täy­sin koh­tuut­to­mia sum­mia välistä. 😀

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maan­pääl­li­set pysä­köin­ti­ta­lot ovat yksi rat­kai­su, erti­tyi­ses­ti, jos aja­tel­laan, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­ne­taan vain kysyn­tää vas­taa­vas­ti. Mut­ta ne eivät ole hal­po­ja. Joas ole­tam­me, että asun­to­ne­liön raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jät­kä­saa­ri) ja tehok­kuus 2, maa­ne­liö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, joka sen pysä­köin­ti­ta­lon pitää sil­loin kattaa.

    Yksi­tyi­set park­kiyh­tiöt eivät käsit­tääk­se­ni saa yhteis­kun­nan tukea? Niin­pä luo­las­sa hin­ta näyt­tää ole­van 400- 500 euroa kuus­sa ja park­ki­ta­los­sa 50 euroa kuus­sa. Ero joh­tu­nee sijain­nin lisäk­si pal­jol­ti kus­tan­nuk­sis­ta. Aivan 1:1 ver­tai­lu­koh­tei­ta ei aina­kaan heti löytynyt

  40. Olen ihme­tel­lyt “aina” mik­sei kau­pun­geis­sa raken­ne­ta perus­kal­lioon asti. Sil­loin ei tar­vit­si­si lyö­dä sato­ja paa­lu­ja talon alle, vaan sijaan tuke­vat muu­rit reu­noil­la ja sisäl­le park­ki­paik­ko­ja ja vaik­ka­pa auto­tal­le­ja, varas­to­ja, askar­te­lu­ti­lo­ja jne. Veik­kaan että moni ker­ros­ta­los­sa asu­ja voi­si olla kiin­nos­tu­nut omas­ta har­ras­tus­ti­las­ta maan alla. Lie­kö poh­jim­mil­taan kysy­mys raken­nusoi­keu­des­ta ja kaa­voi­tuk­ses­ta, joil­la moi­set on käy­tän­nös­sä torpattu?

  41. Edel­lis­tä täy­den­täen: ja raken­nus­mää­räyk­sis­tä? Eli että tiet­tyyn käyt­töön tar­koi­te­tuis­sa tilois­sa pitää olla ikkuna?

  42. Onko­hän näil­le auto­paik­ko­jen hin­noil­le jotain kon­kreet­tis­ta las­kel­maa, muu­ta­kin kuin MuTu-hin­taa ja raken­nus­yh­tiöi­den puo­leel­lis­ta esi­tys­tä? Hin­nat tun­tu­vat nouse­van kuu­kausi kuu­kau­del­ta, var­sin­kin vih­rei­den suunnalla.

    Samaan aikaan esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Vesi kai­vaa kal­lioon vaik­ka mitä ja heil­lä lou­hi­mis­ku­lut huk­ku­vat bud­jet­tiin, kau­pun­gis­sa raken­ne­taan oma­ko­ti­ta­lo­ja räjäyt­tä­mäl­lä koko talon kokoi­nen kal­lio ensin pois, jne. 

    Töö­lön­lah­den pysä­köin­ti­hal­li eli mm. Fin­lan­dia-talon pysä­köin­tiin tar­koi­tet­tu hal­li mak­soi 35 mil­joo­naa 650 auto­pai­kal­la, eli 53800 euroa/paikka. Täl­lä rahal­la saa­tiin toden­nä­köi­ses­ti kau­pun­gin laa­duk­kain ja maan kal­lein pysä­köin­ti­lai­tos, yhtey­det Musiik­ki­ta­loon ja Fin­lan­dia-taloon, työ oli vaa­ti­va arvok­kai­den raken­nus­ten vie­rel­lä. Nor­maa­li ns. lähiö­ta­son pysä­köin­ti­hal­li tule­van ker­ros­ta­lon alle, joka vaa­ti­si joka­ta­pauk­ses­sa maan­kai­vuu­töi­tä, ei mil­lään logii­kal­la voi olla näin kallista.

  43. Moi

    Sinään­sä ihan aiheel­li­nen blo­gi­pos­taus, eihän nii­tä kyt­ky­jä kan­nat­tai­si teh­dä, ei mitään jär­keä. Mut­ta vähän säräh­ti kor­vaan tuo yksi argumentti:

    siir­tää autoi­lun kus­tan­nuk­sia autot­to­mien maksettavaksi.”

    Näin autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta tämä lähin­nä nau­rat­taa. Argu­ment­ti­han oli­si ihan mai­nio jos tilan­ne oli­si ylei­sel­lä tasol­la +-0. Kun kat­soo koko­nais­ku­lu­ja ja vero­tus­ta, niin autoi­li­jat, ja var­sin­kin pk-seu­dun ulko­puo­lel­la asu­vat autoi­li­jat, mak­sa­vat todel­la pal­jon autot­to­mien kulu­ja vero­tuk­sen ja mui­den mak­su­jen kautta. 

    Jos vain aidot autoi­li­joi­den kulut oli­si auto­li­joi­den mak­set­ta­va­na, hyväk­syi­sin argumentin.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi raken­taa joko asuin­ta­lon tai pysä­köin­ti­ta­lon, mik­si tämän ton­tin pitäi­si olla hal­vem­pi, jos sii­hen raken­ne­taan pysä­köin­ti­ta­lo. Pysä­köin­nin tekee kau­pun­gis­sa kal­liik­si juu­ri se, että autot syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja ja asun­noil­le on suur­ta tarvetta. 

    No, jos kaa­val­la mää­rä­tään, että ton­til­le pitää raken­taa X neliö­tä asun­to­ja ja lisäk­si Y kpl auto­paik­ko­ja, kun ne ero­te­taan toi­sis­taan, hin­nan ei tar­vit­se olla sama — en sano­nut, että auto­pai­kan maa-alan tulee olla hal­vem­pi. Voi­han se olla kal­liim­pi­kin, jos asun­to­ja priorisoidaan.

    1. Rai­mo K
      Jos on kak­si vaih­toeh­toa toteut­taa tuo pysä­köin­ti, omal­la ton­til­la taklon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la park­ki­kent­tä­nä, jol­loin mene­te­tään sen toi­sen asuin­ta­lon raken­nusoi­keus. Kun näi­tä kah­ta vaih­toeh­toa ver­ra­taan, pitää sen park­ki­ken­tän hin­nas­sa ottaa huo­mioon tuo mene­tet­ty asuin­ra­ken­nusoi­keus ja sen arvo. Jos olet6 las­ku­ta­vas­ta eri miel­tä, oli­si muka­vaa kuul­la perustelut.

  45. Osmo: “Lakia asun­to-osa­keyh­tiöis­tä täs­men­ne­tään siten, että van­hois­sa asun­to-osa­keyh­tiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa auto­pai­kat, paik­ko­jen vuo­kra­oi­keus on huu­to­kau­pat­ta­va ker­ran vuo­des­sa, jot­ta asuk­kai­ta ei saa­tet­tai­si eriar­voi­seen ase­maan keskenään.”

    Tämä edel­lyt­tä­nee perus­tus­lain säätämisjärjestystä?

    Ja kun asu­kas hävi­ää auto­paik­kan­sa ko. vuo­den huu­to­kau­pas­sa, auto vaan myyn­tiin, niin­kö? Ja jos jos­kus onnis­taa huu­to­kau­pas­sa, sit­ten voi taas ostaa auton. Tämä­kö ei saa­ta eriar­voi­seen ase­maan, kun suu­rin raha voittaa?

    Hyvi­nä puo­li­na voi­nee pitää sitä, että mark­ki­noil­le tulee run­saas­ti vuo­den van­ho­ja käy­tet­ty­jä auto­ja — siis lyhyel­lä täh­täyk­sel­lä. Pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä auto­jen mää­rä vähe­nee niin että kes­kus­tan lii­ken­neon­gel­mat rat­kea­vat ja kau­pun­kien ulko­puo­lel­le tulee auto­tal­lien vyö­hy­ke — kuten enti­ses­sä Neuvostoliitossa.

    Pro­pel­li pyörii 🙂

    1. Tämä edel­lyt­tä­nee perus­tus­lain säätämisjärjestystä?

      Aika moni juris­ti on sitä miel­tä, että näin lukee jo nykyi­ses­sa asun­to-osa­keyh­tiö­lais­sa. Osak­kai­ta ei saa aset­taa eriar­voi­seen ase­maan keskenään.

  46. Mika Sal­mi:
    Myös pyö­rä­pai­kat tuli­si teh­dä sen mukaan mon­ta­ko nii­tä ole­te­taan tar­vit­ta­van ja ne voi­tai­siin myy­dä tar­vit­si­joil­le erik­seen. Nyt­hän ker­ros­ta­loi­hin usein raken­ne­taan pyö­rä­va­ras­to­ja, joi­ta lähes­kään kaik­ki asuk­kaat eivät käytä

    Pyö­rä­pai­kat ovat kaik­kien käy­tös­sä, auto­paik­ka tyy­pil­li­ses­ti kor­va­mer­kit­ty yhdel­la autol­le. Pyö­riä mah­tuu lisäk­si aika mon­ta yhden auton vie­mään tilaan, eivät­kä pyö­rät tar­vit­se yhtä pal­jon kul­ku­ti­laa park­ki­pai­kal­le. Uskal­lan­pa mel­kein väit­tää, että ker­ros­ta­lon luok­kaa sadan pyö­rän varas­ton raken­ta­mi­nen mak­saa vähem­män kuin yhden autopaikan.

    Sori, ver­tauk­se­si siis ontuu pahasti.

  47. Kan­ta-kau­pun­gis­sa auto­jen pit­kä­ai­kais­säi­ly­tys on kadun var­rel­la, jol­loin asioin­ti niin kivi­jal­ka­kau­pas­sa kuin kyläil­les­sä on vähän hankalaa. 

    Arvon Leo, ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan todel­li­suu­teen ikäih­mis­ten kans­sa. Tulet var­mas­ti hämmästymään.
    Sukan var­res­ta on paras löy­tyä rahaa, jos nii­tä yhteis­kun­nan pal­ve­lui­ta aikoo saada. 

    Jos talo­yh­tiöl­lä ei ole auto­paik­ko­ja, jon­ne­kin ne autot päätyvät.

  48. Hei,
    Tam­pe­reel­la­han tuo on nor­mi. Asun­to-osak­keet myy­dään erik­seen ja auto­tal­lit erik­seen. Mikä on ongelma?

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    .… kos­ka auto­paik­kaa ei saa myydk­si 50 000 eurolla. 

    Mites tämä nyt menee? Ymmär­tääk­se­ni olit sitä miel­tä, että vel­voi­te­paik­ko­ja ei tar­vit­si­si raken­taa, jos ne eivät mene kaupaksi. 

    Eikö täs­sä käy nyt niin, että auto­pai­kat jää­vät koko­naan teke­mät­tä? Jät­kä­saa­res­sa tämä oli­si tar­koit­ta­nut sitä, että kaik­ki käyt­täi­si­vät kau­pun­gin raken­ta­maa pysä­köin­ti­luo­laa, jon­ka mak­sa­vat mer­kit­tä­vil­tä osin veronmaksajat.

    1. Jät­kä­saa­res­sa veronm­nak­sa­jat eivät rahoi­ta pysä­köin­ti­luo­laa, vaan jokai­nen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Pai­kan hin­ta on 54 000 euroa.

  50. Miten pysä­köin­ti tuli­si rat­kais­ta esim. kau­pun­gin vuokrakohteissa?

    1. Miten pysä­köin­ti tuli­si rat­kais­ta esim. kau­pun­gin vuokrakohteissa?

      Samal­la taval­la kuin mai­don osta­mi­nen koti­ta­louk­siin. Joka tar­vit­see pysä­köin­ti­paik­kaa, mak­saa sii­tä niin kuin jokai­nen ostaa mai­ton­sa­kin itse, myös vuokrakohteissa.

  51. Niin ja yleen­sä ne on ne pie­net asun­not, joi­den hal­ti­joil­la ei ole autoa ja niis­sä asuu kes­ki­mää­rin yksi aikui­nen. Eli yksi­näi­set mak­sa­vat täs­sä­kin paris­kun­tien ja per­hei­den kulu­ja. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti sitä, että jokai­sen auto­pai­kan halua­van on se itsel­leen lunas­tet­ta­va käy­pään hin­taan. Ja yleen­sä on vie­lä niin, että autoil­le on todel­la run­saas­ti tilaa, mut­ta esim. pyö­ril­le on yksi kapi­nen varas­to. Tämä on eko­lo­gi­ses­ti ja yhteis­kun­nal­li­sen soli­daa­ri­suu­den kan­nal­ta tär­keä asia.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi raken­taa joko asuin­ta­lon tai pysä­köin­ti­ta­lon, mik­si tämän ton­tin pitäi­si olla hal­vem­pi, jos sii­hen raken­ne­taan pysä­köin­ti­ta­lo. Pysä­köin­nin tkee kau­pun­gis­sa kal­liik­si juu­ri se, että autot syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja ja asun­noil­le on suur­ta tarvetta. 

    Kaa­voit­ta­ja mää­rää, mitä ton­til­le saa raken­taa. Esim. Ruo­ho­lah­teen teh­tiin maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti­ta­lo, kos­ka huo­non talous­ti­lan­teen vuok­si alku­pe­räi­nen aja­tus toi­mis­to­ta­lois­ta, joi­den kel­la­reis­sa oli­si pai­koi­tus­ta, ei toteu­tu­nut riit­tä­vän vik­ke­läs­ti. Luu­li­sin, että pysä­köin­ti­ta­lon raken­ta­ja ei mak­sa­nut ton­tis­ta samaa hin­taa kuin jos pai­kal­le oli­si teh­ty asuintalo.

    1. Kaa­voit­ta­ja saa tie­tys­ti sub­ven­toi­da mitä halu­aa koh­tuu­den puit­teis­sa, mut­ta jos halu­aa olla rehel­li­nen itsel­leen, vaih­toeh­tois­käy­tön hin­ta on otet­ta­va huo­mioon. Jos tont­ti oli­si jos­sain muus­sa käy­tös­sä arvok­kaam­pi, ero­tus on sub­ven­tio­ta. Iso park­ki­kent­tä Jät­kä­saa­res­sa oli­si aivan jär­je­tön, kos­ka alue on asui­na­lu­ee­na todel­la arvokas.
      Tuo­ta Vil­len lop­giik­kaa Hel­sin­gin Sata­ma käyt­ti, kun se halusi perus­tel­la, mik­si Itä­me­ren alu­een kont­ti­va­ras­to kan­nat­taa sijoit­taa Hel­sin­gin ran­noil­le, jot­ka oli­si­vat asuin­käyh­tös­sä erit­täin arvok­kai­ta. Kun ne kaa­voi­te­taan kont­ti­va­ras­toik­si, ne eivät ole asun­to­ton­tien arvoi­sia, joten alu­een vuo­kraa­mi­nen kont­ti­va­ras­tok­si on ihan järkevää.

  53. Vähän off tpic. Vies­ti tutultani:

    Dema­rit pär­jäi­si­vät edus­kun­ta­vaa­leis­sa parem­min, jos lopet­tai­si­vat sen höpi­nän täys­työl­li­syy­des­tä ja yri­tys­ten tuke­mi­ses­ta, ja lupai­si­vat kan­sal­le ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja. Bens­a­se­te­lei­tä köy­him­mil­le, että pää­see jos­kus kier­tä­mään kort­te­lin ja käy­mään kaupassa.

  54. Töö­lö­läia­sun­to­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä jou­tui jos­kus miet­ti­mään pyöränsäilytystäkin.

    Mit­taam­mal­la toteam­me, että hel­pos­ti lii­ku­tel­ta­vak­si pyö­rä vaa­tii säil­tys­ti­laa 0,6 x 1,8 m + run­saan met­rin lii­kun­ta­ti­laa. Siis peri­aat­tees­sa pyö­rä vaa­tii 1,8 m² säil­tys­ti­laa. Samoil­la hin­noil­la kuin auton kel­la­ri­pai­kan raken­nus­kus­tan­nus — Oden mukaan 2000e /m2, pääs­tään hin­taan 3200e /pyöräpaikka kellarissa. 

    Ei se aivan näin kal­lis­ta ole, mut­ta sil­ti hyvä pitää tämä­kin mielessä.

    1. Mark­ku. Se 2000 €/neliö oli maa­pin­ta-alan hinta
      Meil­lä fil­la­ri­kel­la­ris­sa on kou­kut katos­sa ja pyö­rät nos­te­taan sin­ne. En ole käy­nyt mit­taa­mas­sa, mon­ta­ko neliö­tä fil­la­rit vie­vät, mut­ta var­maan­kin alle neliön. Auto vie 30 neliö­tä ramppeineen.

  55. Jan­ne:
    Miten pysä­köin­ti tuli­si rat­kais­ta esim. kau­pun­gin vuokrakohteissa? 

    Ei kau­pun­gin vuo­kra­koh­teis­sa tar­vit­se olla auto­paik­ko­ja, kos­ka kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ovat tar­peet­to­mia ja vahin­gol­li­sia­kin sii­nä mie­les­sä, että ne kas­vat­ta­vat mei­dän mui­den asumiskustannuksia.

    Jos kau­pun­ki tar­vit­see työ­suh­dea­sun­to­ja kil­pai­lus­sa työn­te­ki­jöis­tä, kau­pun­ki var­maan pys­tyy mää­rit­te­le­mään, halu­aa­ko 1) työn­te­ki­jän jol­la on oma auto tai 2) onko kil­pai­lu­ti­lan­ne niin kova, että on tar­jot­ta­va autopaikka.

    Koh­ta yksi on sii­nä mie­les­sä rele­vant­ti, että pää­sään­töi­ses­ti kaik­kien ajo­jen ajat­ta­mi­nen työn­te­ki­jän omal­la autol­la on työ­na­na­ta­jal­le hal­vin vaih­toeh­to. Työn­te­ki­jä taas yleen­sä voit­taa sii­nä aikaa, joten hän on kii­nos­tu­nut vaih­toeh­dos­ta, vaik­ka nykyi­set kilo­met­ri­kor­vauk­set eivät ihan kata todel­li­sia kustannuksia.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika moni juris­ti on sitä miel­tä, että näin lukee jo nykyi­ses­sa asun­to-osa­keyh­tiö­lais­sa. Osak­kai­ta ei saa aset­taa eriar­voi­seen ase­maan keskenään. 

    Eikö tuo auto­paik­ko­jen huu­to­paik­ka sitä eriar­voi­suut­ta juu­ri lisää, jos vain raha jat­kos­sa pai­kan saan­nin rat­kai­see? Näh­däk­se­ni oikeam­pi tapa rat­kais­ta asia oli­si huo­leh­tia sii­tä, että kai­kil­le se auto­paik­ka löy­tyy. Jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa pal­jon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika moni juris­ti on sitä miel­tä, että näin lukee jo nykyi­ses­sa asun­to-osa­keyh­tiö­lais­sa. Osak­kai­ta ei saa aset­taa eriar­voi­seen ase­maan keskenään. 

    Eipä lue lais­sa mitään vuo­tui­ses­ta huutokaupasta.

    Mie­les­tä­ni van­ho­jen talo­jen yhtiö­jär­jes­tyk­siin ei voi puut­tua kovin­kaan hel­pos­ti. Ja, kuten sanot­tua, en pidä huu­to­kaup­paa miten­kään eri­tyi­sen oikeudenmukaisena.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos on kak­si vaih­toeh­toa toteut­taa tuo pysä­köin­ti, omal­la ton­til­la talon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la park­ki­kent­tä­nä, jol­loin mene­te­tään sen toi­sen asuin­ta­lon raken­nusoi­keus. Kun näi­tä kah­ta vaih­toeh­toa ver­ra­taan, pitää sen park­ki­ken­tän hin­nas­sa ottaa huo­mioon tuo mene­tet­ty asuin­ra­ken­nusoi­keus ja sen arvo. Jos olet las­ku­ta­vas­ta eri miel­tä, oli­si muka­vaa kuul­la perustelut. 

    Tämä­hän on aivan sel­vää: kaa­vas­sa mää­ri­te­tään, mitä mihin­kin saa raken­taa ja jos alu­een yhdel­le ton­til­le mää­rä­tään raken­net­ta­vak­si park­ki­hal­li, sii­nä ei ole mitään asuin­ra­ken­nusoi­keut­ta, joka menetetään.

    Ja itse­hän ehdo­tit, että vel­voi­te liit­tää asuin­ra­ken­nuk­siin pysä­köin­ti­paik­ko­ja poistetaan.
    Ja sel­vin­tä tämä on, kun pysä­köin­ti toteu­te­taan oma­na yhtiö­nään — kuten mones­sa koh­tees­sa jo nyt on.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jät­kä­saa­res­sa veron­mak­sa­jat eivät rahoi­ta pysä­köin­ti­luo­laa, vaan jokai­nen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Pai­kan hin­ta on 54 000 euroa. 

    Hyvä jut­tu! Eikä kenen­kään ole pak­ko muut­taa Jät­kä­saa­reen, jos ei halua!
    Mut­ta sel­vem­pää oli­si, jos pysä­köin­ti oli­si oma­na yhtiö­nään — kuten mei­dän 3 talon alu­eel­la on ollut yli 20 vuotta.

  60. Osmo: Jos on kak­si vaih­toeh­toa toteut­taa tuo pysä­köin­ti, omal­la ton­til­la taklon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la parkkikenttänä

    Kol­mas tapa oli­si ehkä paras. Muu­ta­man kort­te­lin etäi­syy­del­lä oli­si park­ki­ta­lo. Teh­dään aluk­si vaik­ka kak­si ker­ros­ta ja myy­dään tai vuo­kra­taan halua­vil­le. Kun ker­rok­set täyn­nä, ote­taan kat­to­pai­kat käyt­töön. Seu­raa­van hei­nä­kuun aika­na raken­ne­taan lisä­ker­ros. Hin­ta pysyy koh­tuul­li­se­na, kaik­ki haluk­kaat saa­vat park­ki­pai­kan, ja paik­ko­ja on aika tark­kaan tar­vit­ta­va määrä.

    1. Kol­mas tapa oli­si ehkä paras. Muu­ta­man kort­te­lin etäi­syy­del­lä oli­si park­ki­ta­lo. Teh­dään aluk­si vaik­ka kak­si ker­ros­ta ja myy­dään tai vuo­kra­taan haluaville. 

      Itse olen aja­nut tätä rat­kai­sua juu­ri sen jous­ta­vuu­den vuok­si, mut­ta eivät nuo­kaan ole hal­poj­ha. Siel­tä muu7taman kort­te­lin pääs­tä mene­te­tään arvo­kas asuin­tont­ti autoil­le. Maa on saman­lais­ta, joten maa pitää myös hin­noi­terl­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kau­pun­ki maa­ta vuo­kra­tes­saan suo­sii auto­ja ihmis­ten kustannuksella.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi raken­taa joko asuin­ta­lon tai pysä­köin­ti­ta­lon, mik­si tämän ton­tin pitäi­si olla hal­vem­pi, jos sii­hen raken­ne­taan pysä­köin­ti­ta­lo. Pysä­köin­nin tkee kau­pun­gis­sa kal­liik­si juu­ri se, että autot syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja ja asun­noil­le on suur­ta tarvetta.

    Lii­ke­ra­ken­nuk­set­kin syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja , kau­pat ja toi­mis­tot pitä­si var­maan sijoit­taa kepulandiaan ?

  62. Olen kyl­lä Mar­kun kans­sa samaa miel­tä, että pyö­rien­kin säi­ly­tys vie tilaa. Itse pyö­rän aktii­vi­se­na käyt­tä­jä­nä toi­voi­sin että pyö­rä­pai­kal­la oli­si mak­su. Teli­ne ulko­na hal­vem­pi ja läm­min varas­to kal­liim­pi. Jos tilaa vie noin 1/30 osan, niin hin­ta sit­ten 1/30 osa myös. Eli tääl­lä Oulun lähiös­sä hin­ta olis 40 snt kuus­sa, Hel­sin­gis­sä var­maan enemmän.

    Mie­lel­lä­ni sen mak­sun mak­sai­sin, kun se kui­ten­kin sit­ten takai­si sen pyö­rä­pai­kan. Nyky­ään kun varas­tot ovat vähän joka pai­kas­sa täyn­nä asuk­kai­den hyl­kää­miä pyö­riä, joi­ta käy­te­tään sen ver­ran että ennen varas­ton sii­vois­ta ker­ran kah­des­sa vuo­des­sa tar­kis­te­taan että se asun­non nume­ro on sii­nä pyö­räs­sä edel­leen tallessa. 

    Tuli­si talo­yh­tiöl­le­kin inten­sii­viä lykä­tä ne kat­to­kou­kut noil­le pit­kaa­ikais­säi­ly­tet­tä­vil­le, jos ne mak­sai­si itsen­sä vuo­des­sa takai­sin. Tosin luul­ta­vas­ti puo­let pyö­rän­raa­dois­ta häviäi­si, kun pitäi­si itse mak­saa nii­den säilytys.

    1. Nykyi­sin pyö­ril­le­kin on kaa­voi­tuk­ses­sa vel­voi­te­paik­ko­ja, yleen­sä yksi fillari/30 m². Oli­si aivan jär­ke­vää, että pyö­ris­tä perit­täi­siin pie­ni vuo­kra, kos­ka nyt pyö­rä­kel­la­rit täyt­ty­vät hylä­tyis­tä pyöristä.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Samal­la taval­la kuin mai­don osta­mi­nen koti­ta­louk­siin. Joka tar­vit­see pysä­köin­ti­paik­kaa, mak­saa sii­tä niin kuin jokai­nen ostaa mai­ton­sa­kin itse, myös vuokrakohteissa. 

    Joo, tie­tys­ti. Ymmär­rän tämän, mut­ta jos ker­ran mark­ki­na­me­ka­nis­mi on rik­ki, niin eikö se tar­koi­ta sitä, että nii­tä ei vain raken­ne­ta? Tai sit­ten sor­ru­taan sii­hen huo­noim­paan vaih­toeh­toon ja jäte­tään pai­kat maan päälle.

    Pai­kat­to­muus on tie­tys­ti hyvä vaih­toe­to, jos on ole­mas­sa pysä­köin­ti­ta­lo, mis­tä voi pai­kan halu­tes­saan ostaa tai vuo­kra­ta, mut­ta jos ne pai­kat halu­taan ton­tin alle, niin sil­loin nii­tä ei (aina­kaan kau­pun­gin) vuo­kra­koh­tei­siin tule.

    1. Nyt noi­ta vel­voi­te­paik­ko­ja tulee kau­pun­gin vuo­kra­ta­loi­hin 80 % kovan­ra­han asun­to­jen paik­ka­mää­räs­tä, mikä tai­taa olla kysyn­tään näh­den lii­kaa, sil­lä kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la vuo­kra­ta­lo­jen asuk­kais­ta aika moni on auto­ton. Nämä teki­si­vät vuo­kris­ta tol­kut­to­man kor­kein­ta Jät­kä­saa­res­sa, mut­ta ei hätää, vuo­krien tasauk­sen ansios­ta kaik­ki kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­sa asu­vat pää­se­vät mak­sa­maan noi­ta Jät­kä­saa­ren kym­me­nien tuhan­sien euro­jen autopaikkoja.

  64. Kun­ta vaa­tii raken­ta­jia teke­mään maa­na­lai­sia pai­koi­tuk­sia, mut­ta halu­aa vie­lä sen lisäk­si sanel­la kuin­ka nii­tä pitäi­si myy­dä. En edes tie­dä miten asi­aa voi­si yli­pää­tän­sä val­voa. Pitäi­si­kö kun­nil­la olla oma val­von­tayk­sik­kö joka pää­seen raken­nus­yri­tyk­sen kir­jan­pi­toon käsiksi?

    auto­pai­kat lop­pu­vat yleen­sä kes­ken, kun ne jae­taan käy­tän­nös­sä ilmak­sek­si” — Jaa a mik­si­kö­hän näin on? Ehkä sik­si, ettei yksi­kään raken­nus­yri­tys halua jää­dä kal­lii­den park­ki­paik­ko­jen omistajiksi.

    Kyt­ken­tä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, lisää auto­paik­ko­jen kysyn­tää ja siir­tää autoi­lun kus­tan­nuk­sia autot­to­mien mak­set­ta­vak­si” vai olis­ko asia kui­ten­kin niin, että Hel­sin­gin ase­ma­kaa­voi­tus nos­taa asun­to­jen hintaa?

    Samal­la logii­kal­la voi kysyä mik­si ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa asu­vien pitäi­si mak­saa his­sis­tä tai ylem­pien ker­ros­ten lat­tia­ma­te­ri­aa­leis­ta, kun eivät nii­tä käytä/kuluta.

    Vas­tauk­sek­si ei kel­paa, että em. ovat raken­nuk­sel­le vält­tä­mät­tö­miä, kos­ka myös Hel­sin­gin ase­ma­kaa­voi­tus on teh­nyt hal­li­pai­kois­ta “vält­tä­mät­tö­miä”.

    1. Eivät ensim­mäi­sen ker­rok­sen asuk­kaat jou­du mak­sa­maan his­seis­tä, kos­ka ylim­pien ker­ros­ten asun­not myy­dään pal­jon kalliimmalla.

  65. Jan­ne: Joo, tie­tys­ti. Ymmär­rän tämän, mut­ta jos ker­ran mark­ki­na­me­ka­nis­mi on rik­ki, niin eikö se tar­koi­ta sitä, että nii­tä ei vain raken­ne­ta? Tai sit­ten sor­ru­taan sii­hen huo­noim­paan vaih­toeh­toon ja jäte­tään pai­kat maan päälle.

    Pai­kat­to­muus on tie­tys­ti hyvä vaih­toe­to, jos on ole­mas­sa pysä­köin­ti­ta­lo, mis­tä voi pai­kan halu­tes­saan ostaa tai vuo­kra­ta, mut­ta jos ne pai­kat halu­taan ton­tin alle, niin sil­loin nii­tä ei (aina­kaan kau­pun­gin) vuo­kra­koh­tei­siin tule.

    Tai sit­ten voi­daan raken­taa taloon kak­si alin­ta ker­ros­ta pysä­köin­ti­ti­laa ja koro­te­taan talon kor­keus 8 ker­rok­seen. 9 ker­ros­ta jos halu­taan kivijalkakauppoja.

    1. Tai nos­te­taan talon kor­keus 9 ker­rok­seen ja lai­te­taan nekin ker­rok­set täy­teen auto­ja. Et pää­se sii­tä mihin­kään, että auton vaa­ti­ma tila kil­pai­lee ihmis­ten tilas­ta, ellei auto­ja pan­na jon­ne­kin, jon­ne ihmi­siä ei voi panna.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itse olen aja­nut tätä rat­kai­sua juu­ri sen jous­ta­vuu­den vuok­si, mut­ta eivät nuo­kaan ole hal­poj­ha. Siel­tä muu7taman kort­te­lin pääs­tä mene­te­tään arvo­kas asuin­tont­ti autoil­le. Maa on saman­lais­ta, joten maa pitää myös hin­noi­terl­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kau­pun­ki maa­ta vuo­kra­tes­saan suo­sii auto­ja ihmis­ten kustannuksella. 

    Teen kak­si läh­tö­ole­tus­ta. Kau­pun­ki­lai­set eivät omis­ta yksi­tyi­sau­to­ja huvin vuok­si. Ja jos omis­ta­vat he suo­si­vat sil­lä liik­ku­mis­ta yli jouk­ko­lii­ken­teen. Jos ei muu­ten niin mök­ki­mat­koil­la aina­kin. Mikä tai mit­kä ovat ne raik­kais­ta raik­kaim­mat pork­ka­nat tilan­teen ratkaisemiseksi?

    1. max
      Voit teh­dä mil­lai­sia ole­tuk­sia hyvän­sä sii­tä, kuin­ka arvo­kas­ta autoi­lu on autoi­li­jal­la itsel­leen, mut­ta sil­loin kai hän mak­saa sii­tä itse. Josd ajat­te­let, että naapure3iden pitäi­si sii­tä mak­saa, sil­loin sinun pitäi­si olet­taa, että hänen autoi­lun­sa on arvo­kas­ta naa­pu­reil­le, tuot­ta ns. ulkois­ta hyötyä.
      MKuu­tebn voi­si aja­tel­la, että naa­pu­ri taas arvosd­taa ete­län mat­ko­ja ja hänen autoi­le­van naa­pu­rin­sa oli­si syy­tä osal­lis­tua noi­hin kustannuksiin.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Siel­tä muu­ta­man kort­te­lin pääs­tä mene­te­tään arvo­kas asuin­tont­ti autoil­le. Maa on saman­lais­ta, joten maa pitää myös hin­noi­tel­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kau­pun­ki maa­ta vuo­kra­tes­saan suo­sii auto­ja ihmis­ten kustannuksella. 

    Arvo­kas? Asuin­tont­ti? Raa­ka­maa­ta se on ennen kuin se asuin­ton­tik­si kaa­voi­te­taan ja jos ei kaa­voi­te­ta asuin­ton­tik­si se ei asuin­tont­ti ole.

    Ja kau­pun­ki itse päät­tää, mitä se suosii.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa on saman­lais­ta, joten maa pitää myös hin­noi­terl­la samal­la tavalla. 

    Ja jot­ta ei sor­ru­ta tyy­pil­li­seen soi­nin­vaa­ra­lai­seen älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­teen, niin myös Kivi­no­kan mök­kien maan­vuo­kra pitää hin­noi­tel­la samal­la taval­la, kuten myös Talin golf ken­tän ja siir­to­la­puu­tar­han maat, Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­han vuo­krat jne.

    1. Ja jot­ta ei sor­ru­ta tyy­pil­li­seen soi­nin­vaa­ra­lai­seen älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­teen, niin myös Kivi­no­kan mök­kien maan­vuo­kra pitää hin­noi­tel­la samal­la taval­la, kuten myös Talin golf ken­tän ja siir­to­la­puu­tar­han maat, Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­han vuo­krat jne.

      Tätä on kau­pun­ki­ta­lous­tie­tees­sä tut­kit­tu. Jos halu­taan mak­si­moi­da maan yhteen­las­ket­tu arvo, kan­nat­taa kau­pun­kiin jät­tää aika pal­jon puis­to­ja ja vihe­ra­luei­ta, kos­ka ne nos­ta­vat ympä­röi­vien mai­den arvoa. Autot­to­man Jät­kä­saa­re­lai­sen asun­non arvoa ei nos­ta vaan las­kee se, jos alue tun­ge­taan täy­teen auto­ja nin että kaik­ki lii­ken­ne ruuh­kau­tuu. Autois­ta ei koi­du mui­den kan­nal­ta ulkois­ta hyö­tyä vaan ulkois­ta haittaa.
      Sii­nä KariS on oikeas­sa, että jos vihe­ra­lue ote­taan yksi­tyi­seen käyt­töön ja tosia­sias­sa sul­je­taan muil­ta, sil­loin tuol­le yksi­tyi­sel­le käy­töl­le pitäi­si las­kea vaih­toeh­tois­käy­tön arvo. Golf­kent­tä on hyvin kal­lis, sama Mal­min len­to­kent­tä. Minus­ta Kivi­nok­ka foi­daan jät­tää rakent5amatta samoin perus­tein kuin Seu­ra­saa­ri­kin on jätet­ty, mut­ta kovin kriit­ti­nen olen sii­hen, että se on niin totaa­li­ses­ti varat­tu mökkikäyttöön.

  69. Sak­ke: Eikö tuo auto­paik­ko­jen huu­to­paik­ka sitä eriar­voi­suut­ta juu­ri lisää, jos vain raha jat­kos­sa pai­kan saan­nin rat­kai­see? Näh­däk­se­ni oikeam­pi tapa rat­kais­ta asia oli­si huo­leh­tia sii­tä, että kai­kil­le se auto­paik­ka löy­tyy. Jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa pal­jon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa.

    Jep, vika on sii­nä, että ihmi­set halua­vat asua lähel­lä kes­kus­taa. Halut­tu­jen paik­ko­jen arvo nousee. Jos autol­le halu­aa eduk­kaan pai­kan, kan­nat­ta kat­sel­la kämp­pää vähän kauempaa. 

    btw. off-topic, olen sitä miel­tä, että eri­lai­set “alen­nus-yri­tel­mät” pump­paa­vat Hel­sin­gin asun­to­hin­to­ja vain ylös­päin. Hitas-jär­jes­tel­mä esim. aiheut­taa, ettei­vät mak­su­ky­kyi­sim­mät vält­tä­mät­tä pää­se osta­maan uusia asun­to­ja, ja mene­vät van­ho­jen asun­to­jen mark­ki­noil­le, tämä pump­paa van­han asun­to­kan­nan hin­to­ja ylös­päin. Sopii hyvin Sta­din dema­reil­le ja kokoo­muk­sel­le. Dema­rit luu­le­vat mah­dol­lis­ta­van­sa kes­ki­luok­kai­sel­le kan­nat­ta­ja­kun­nal­leen edul­li­sia asun­to­ja, ja kokoo­mus­lai­set asun­no­no­mis­ta­jat hie­ro­vat käsi­ään tyy­ty­väi­si­nä, kun uusia asun­to­ja myy­dään alihintaan.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä on kau­pun­ki­ta­lous­tie­tees­sä tut­kit­tu. Jos halu­taan mak­si­moi­da maan yhteen­las­ket­tu arvo, kan­nat­taa kau­pun­kiin jät­tää aika pal­jon puis­to­ja ja vihe­ra­luei­ta, kos­ka ne nos­ta­vat ympä­röi­vien mai­den arvoa. Autot­to­man Jät­kä­saa­re­lai­sen asun­non arvoa ei nos­ta vaan las­kee se, jos alue tun­ge­taan täy­teen auto­ja nin että kaik­ki lii­ken­ne ruuh­kau­tuu. Autois­ta ei koi­du mui­den kan­nal­ta ulkois­ta hyö­tyä vaan ulkois­ta haittaa.Siinä KariS on oikeas­sa, että jos vihe­ra­lue ote­taan yksi­tyi­seen käyt­töön ja tosia­sias­sa sul­je­taan muil­ta, sil­loin tuol­le yksi­tyi­sel­le käy­töl­le pitäi­si las­kea vaih­toeh­tois­käy­tön arvo. Golf­kent­tä on hyvin kal­lis, sama Mal­min len­to­kent­tä. Minus­ta Kivi­nok­ka foi­daan jät­tää rakent5amatta samoin perus­tein kuin Seu­ra­saa­ri­kin on jätet­ty, mut­ta kovin kriit­ti­nen olen sii­hen, että se on niin totaa­li­ses­ti varat­tu mökkikäyttöön.

    Seli­se­lik­si­hän tuo vähän meni. Puis­tot ja kai­kil­le avoi­met vihe­ra­lu­eet kuu­lu­vat kau­pun­kiin, mut­ta ei Kivi­no­kan kal­tai­set loma­ma­jat eivät­kä golf ken­tät saa­ti puutarhamökit. 

    Niil­le siis Osmo sel­keäs­ti vaa­ti­mus samas­ta vuo­kra­hin­nas­ta kuin asun­to­ton­teil­le tai auto­pai­koil­le, muu­ten menee tyy­pil­li­sek­si älyl­li­sek­si epä­re­hel­li­syy­dek­si. Jota muu­ten edus­taa oikein hie­nos­ti tuo Kivu­no­kas­ta Seu­ra­saa­ri höl­möi­ly. Ymmär­tä­net älyk­kää­nä ihmi­se­nä, ettei se kos­kaan toe­tu­du, ja ymmär­tä­net sen­kin, että perus­te­lu­na se ei ole fiksu.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eivät ensim­mäi­sen ker­rok­sen asuk­kaat jou­du mak­sa­maan his­seis­tä, kos­ka ylim­pien ker­ros­ten asun­not myy­dään pal­jon kalliimmalla.

    Oli­sin toki halun­nut vas­tauk­se­si myös mui­hin koh­tiin, mut­ta nyt kun tähän tar­tuit, niin voin ker­toa salai­suu­den mik­si ylem­pien ker­ros­ten asun­not mak­sa­vat enem­män: Niil­le on enem­män kysyn­tää. Yhdes­sä­kään asuin­ta­lo­pro­jek­tis­sa his­sin kus­tan­nuk­sia ei jyvi­te­tä suh­teel­li­ses­ti enem­män ylem­mil­le kerroksille. 

    Toi­von todel­la, että aamu­kah­vi­si oli­vat vie­lä juo­mat­ta, jot­ta tämä argu­ment­ti­vir­hee­si voi­daan pai­naa villaisella.

    1. Juha
      Ei sii­nä ollut mitään logiik­ka­vir­het­tä. Kun ylem­pien ker­ros­tan asun­not mak­sa­vat enem­män, alem­pien ker­ros­ten asun­not saa sen ansios­ta hal­vem­mal­la. Sik­si se, että ylem­mät ker­rok­set vaa­ti­vat his­siä, ei lisää almem­pien ker­ros­ten asun­to­jen hin­taa. Jos noi­ta ker­rok­sia ei oli­si, alem­pien ker­ros­ten asun­not mak­sai­si­vat enemmän.

  72. Kii­tos Osmo sel­väs­tä lin­jas­ta. Vali­tet­ta­vas­ti täl­lai­set prio­ri­tee­tit eivät uusi tukea­ni vii­me vaaleista.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jät­kä­saa­res­sa veronm­nak­sa­jat eivät rahoi­ta pysä­köin­ti­luo­laa, vaan jokai­nen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Pai­kan hin­ta on 54 000 euroa. 

    Ymmär­tääk­se­ni ne talot, jois­sa on omat pai­kat eivät rahoi­ta Jät­kä­saa­ren luo­laa. Ymmär­tääk­se­ni asun­to­jen neliö­hin­nat ovat kui­ten­kin suun­nil­leen samat. Olen­ko ymmär­tä­nyt jota­kin väärin?

    Tuol­la peri­aat­teel­la ainoas­taan sel­lai­set talo­jen asun­not, jois­sa auto­paik­ka on sidot­tu asun­toon ja joil­la ei ole auto­paik­kaa, vält­ty­vät rahoit­ta­mi­sel­ta. Näinkö?

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    max
    Voit teh­dä mil­lai­sia ole­tuk­sia hyvän­sä sii­tä, kuin­ka arvo­kas­ta autoi­lu on autoi­li­jal­la itsel­leen, mut­ta sil­loin kai hän mak­saa sii­tä itse. Josd ajat­te­let, että naapure3iden pitäi­si sii­tä mak­saa, sil­loin sinun pitäi­si olet­taa, että hänen autoi­lun­sa on arvo­kas­ta naa­pu­reil­le, tuot­ta ns. ulkois­ta hyötyä.
    Muu­ten voi­si aja­tel­la, että naa­pu­ri taas arvos­taa ete­län mat­ko­ja ja hänen autoi­le­van naa­pu­rin­sa oli­si syy­tä osal­lis­tua noi­hin kustannuksiin.

    Peri­aat­tees­sa olen samaa miel­tä, mut­ta Soi­nin­vaa­ran tuli­si ymmär­tää, ettei kun­ta voi mää­ri­tel­lä kuin­ka hin­nan­muo­dos­tus tie­tyil­lä raken­nus­kom­po­nen­teil­la tapah­tuu, niin kau­an kuin kun­ta itse sää­te­lee mitä tulee rakentaa.

    Tot­ta kai auto­paik­ko­jen hin­to­jen tuli­si toteu­tua vapaan mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tei­den mukai­ses­ti. Ongel­ma­na vain on, ettei suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä oli­si varaa paik­koi­hin, jos nii­tä myy­täi­siin ilman kyt­ken­tö­jä. Sinän­sä tämä­kään ei ole ongel­ma mie­les­tä­ni, kos­ka raken­nus­liik­keet yksin­ker­tai­ses­ti sopeu­tui­si­vat tilan­tee­seen raken­ta­mal­la kysyn­tää vas­taa­van mää­rän paikkoja. 

    Mut­ta kuten Soi­nin­vaa­ra itse­kin tie­tää, niin em. ei ole mah­dol­lis­ta kaa­voi­tus­mää­räyk­sien vuoksi.

    1. Ongel­ma­na vain on, ettei suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä oli­si varaa paik­koi­hin, jos nii­tä myy­täi­siin ilman kytkentöjä.

      Tätä logiik­kaa en ymmär­rä. Jos olet osta­mas­sa asun­toa, joka mak­saa 300 000 € sisäl­täen auto­pai­kan, ja sit­ten tar­jous­ta muu­te­taan­kin niin, että asun­to mak­saa 270 000 € ja auto­paik­ka 30 000 €, miten yhtäk­kiä rahat lop­pu­vat, mut­ta aiem­mas­sa vaih­toeh­dos­sa ne riittivät?
      Jos auto­pai­kan hin­ta halu­taan irrot­taa asun­non hin­nas­ta, on mene­tel­tä­vä niin, että kaa­va mah­dol­lis­taa nor­min mukai­sen auto­pai­ka­mää­rä’n, mut­ta niis­tä on pakol­li­sia vain osa ja loput toteu­te­taan, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää riit­tää. Näin toi­mi­taan nyt Som­pa­saa­res­sa ja tämä peri­aa­te on otet­tu osak­si kau­pun­gin pysäköin6tistrategiaa.

  75. Paras oli­si, jos kau­pun­kia kaa­voi­tet­tai­siin suo­siol­la niin tii­vis­ti, että kukaan ei enää unis­saan­kaan voi­si kuvi­tel­la, että sin­ne sai­si mah­tu­maan vie­lä jotain autopaikkoja. 🙂

    Tää vään­tö auto­paik­ka­nor­meis­ta­han on mah­dol­lis­ta, kos­ka kaa­va on niin väl­jä. Tuo pyö­rä­kom­ment­ti on ihan hyvä: pyö­rä­par­kin ja auto­par­kin hin­ta on jotain välil­tä 10x-100x. Jos kan­ta­kau­pun­kiin kaa­voi­tet­tai­siin 10x asun­to­ja, vas­taa­vaa mää­rää auto­ja ei voi edes teo­rias­sa saa­da sin­ne mah­tu­maan, joten koko auto­paik­ka-aja­tuk­ses­ta oli­si pak­ko luopua.

    Autot oli­si pak­ko park­kee­ra­ta kau­pun­gin lai­doil­le tai ulko­puo­lel­le, jos ei halua mak­saa itse­ään kipeäk­si. Paik­ko­ja oli­si kyl­lä. Esi­mer­kik­si Vih­din lii­ken­neym­py­rän kes­kel­le mah­tui­si kor­kea park­ki­tor­ni eikä se oli­si pois keneltäkään.

  76. Kei­tä var­ten se Jät­kä­saa­ren pysä­köin­ti­luo­la on teh­ty, vuokra-asunnoilleko?

    Hitas-asun­nois­ta ensim­mäi­sis­sä myy­tiin auto­paik­ka eril­li­si­nä osak­kei­na, vii­mei­sim­mäs­sä oli myyn­nis­sä auto­pai­kal­li­sia ja ‑pai­kat­to­mia asun­to­ja, hin­tae­ro noin 25.000 euroa.

    Lem­min­käi­sen talois­sa, jot­ka kai(?) ovat ainoi­ta nk. kovan rahan talo­ja tois­tai­sek­si, auto­pai­kat ovat piha­kan­nen alla, jos­ta pää­sy suo­raan rappukäytävään.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itse olen aja­nut tätä rat­kai­sua juu­ri sen jous­ta­vuu­den vuok­si, mut­ta eivät nuo­kaan ole hal­poj­ha. Siel­tä muu7taman kort­te­lin pääs­tä mene­te­tään arvo­kas asuin­tont­ti autoil­le. Maa on saman­lais­ta, joten maa pitää myös hin­noi­terl­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kau­pun­ki maa­ta vuo­kra­tes­saan suo­sii auto­ja ihmis­ten kustannuksella.

    Ei tämä rat­kai­su vält­tä­mät­tä kovin kal­lis per auto­paik­ka ole, jos park­ki­ta­lois­ta teh­dään 4–12 ker­rok­si­sia ja tehokkaita. 

    Kes­ki-Euroo­pas­sa on useis­sa kau­pun­geis­sa park­ki­ta­lo­ja, jos­sa auto nos­te­taan tyh­jä­nä auto­maat­ti­his­sil­lä varas­toon aivan kuin isos­sa tuk­ku­va­ras­tos­sa teh­dään tava­ra­la­voil­le. Pak­kaus­tie­ys on todel­la suu­ri, sil­lä ei tar­vi­ta ramp­pe­ja eikä (levei­tä) ihmis­ten kulkuteitä.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku. Se 2000 €/neliö oli maa­pin­ta-alan hinta
    Meil­lä fil­la­ri­kel­la­ris­sa on kou­kut katos­sa ja pyö­rät nos­te­taan sin­ne. En ole käy­nyt mit­taa­mas­sa, mon­ta­ko neliö­tä fil­la­rit vie­vät, mut­ta var­maan­kin alle neliön. Auto vie 30 neliö­tä ramppeineen.

    Voi­si olla ihan hyö­dyl­lis­tä mita­ta ja sel­vit­tää itse ko. asia. Nor­maa­li teräs­run­koi­nen käyt­tö­pyö­rä pai­naa n 15- 20 kg, säh­kö­pyö­rä enem­män. Sen nos­ta­mi­nen, var­sin­kin täl­lai­sil­la ame­rik­ka­laisl­la kel­lo­se­pän pii­lo­li­hak­si­lal ylös on var­sin han­ka­laa ja aika­vaa. Vaat­tet­kin voi­vat likaan­tua, mil­lä sei­ka­lal on mer­ki­tys­tä, jos on läh­dös­sä filal­ri­lal töi­hin tai visiitille.

    Asi­aan pereh­ty­nee­nä OS tien­ne, että yleen­sä pyö­rä­kel­la­reis­sa on sekä vapaas­ti sei­so­via pyö­riä että ripus­tus­kouk­ku­ja katos­sa sei­nän vie­res­sä esim. tal­vi­va­ras­toin­tia varten.

    OS:n mukaan kellari/kalliopiakan raken­nus­kus­tan­nus on noin 40- 50.00 euroa. Jos ole­tam­me auto­pai­kan kaik­kien lii­ke­ne­na­lueio­neen vaa­ti­van 30 m² tilaa, niin neliö­hin­nak­si tulee 1700 e. Kun hausin vain heh­taa­ri­luo­kan hin­nan , käy­tin nor­mian 25 m²/ auto­paik­ka.- Tämä on tur­ha kiis­te­ly­naij­he, kos­ka tar­ve riip­puu tilanteesta.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nykyi­sin pyö­ril­le­kin on kaa­voi­tuk­ses­sa vel­voi­te­paik­ko­ja, yleen­sä yksi fillari/30 m². Oli­si aivan jär­ke­vää, että pyö­ris­tä perit­täi­siin pie­ni vuo­kra, kos­ka nyt pyö­rä­kel­la­rit täyt­ty­vät hylä­tyis­tä pyöristä.

    Täs­tä olen samaa miel­tä. myös sii­tä, että vuo­kran tulee olla pie­ni 5 — 10e/kk, joka ei vas­taa kustannuksia.

  80. Sak­ke: Eikö tuo auto­paik­ko­jen huu­to­paik­ka sitä eriar­voi­suut­ta juu­ri lisää, jos vain raha jat­kos­sa pai­kan saan­nin rat­kai­see? Näh­däk­se­ni oikeam­pi tapa rat­kais­ta asia oli­si huo­leh­tia sii­tä, että kai­kil­le se auto­paik­ka löy­tyy. Jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa pal­jon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa. 

    Minus­ta sii­tä huo­leh­ti­mi­nen, että kai­kil­le löy­tyy auto­paik­ka alle sen mark­ki­na­hin­nan on juu­ri eriar­vois­ta, kos­ka tämä tar­koit­taa sitä, että autot­to­mat sub­ven­toi­vat autol­li­sia mark­ki­na­hin­nan ja perit­tä­vän hin­nan ero­tuk­sen verran. 

    Huu­to­kaup­pa joh­taa juu­ri sii­hen, että pai­kois­ta peri­tään nii­den mark­ki­na­hin­ta, mikä on vähi­ten eriar­voi­sin tapa jakaa asi­aa, jota kaik­ki eivät tar­vit­se. Jon­kun kaa­pe­litv-mak­sun koh­dal­la vie­lä menee joten­kin se, että kaik­ki mak­sa­vat ja ne tv:tä kat­so­vat hyö­ty­vät, kos­ka sii­nä on kyse suht mini­maa­li­ses­ta asias­ta ja sen som­pai­lu, että vain hyö­ty­vät mak­sa­vat, menee vain moni­mut­kai­sek­si, mut­ta auto­pai­kan koh­dal­la kyse on eri asias­ta, kos­ka se paik­ka on sit­ten varat­tu sil­le, jol­le paik­ka kuuluu. 

    Jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa enem­män kuin auto, niin tämä ker­too vain sii­tä, miten vää­ris­ty­neek­si ajat­te­lum­me kau­pun­ki­maan arvos­ta on tul­lut, kun pidäm­me itses­tään­sel­vyy­te­nä, että jokai­sel­le se auto­paik­ka pitää taa­ta, vaik­ka sen raken­ta­mi­nen on noin kal­lis­ta. Auto­paik­ka on hal­pa raken­taa sil­loin, kun se voi­daan jär­kä­tä niin, että tar­vi­taan vain se auton tar­vit­se­ma tila maa­ta. Kau­pun­gis­sa ei auto­paik­ko­ja täl­lä mene­tel­mäl­lä vali­tet­ta­vas­ti voi tuottaa.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juha
    Ei sii­nä ollut mitään logiik­ka vir­het­tä. Kun ylem­pien ker­ros­tan asun­not mak­sa­vat enem­män, alem­pien ker­ros­ten asun­not saa sen ansios­ta hal­vem­mal­la. Sik­si se, että ylem­mät ker­rok­set vaa­ti­vat his­siä ei lisää almem­pien ker­ros­ten asun­to­jen hin­taa. Jos noi­ta ker­rok­sia ei oli­si, alem­pien ker­ros­ten asun­not mak­sai­si­vat enemmän.

    Raken­ta­mi­sen-101:

    ylem­mät ker­rok­set mak­sa­vat käy­tän­nös­sä saman ver­ran kuin alem­mat, kun raken­ne­taan 2–15 ker­ros­ta. Raken­teel­li­ses­ti täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka sei­nät, perus­tuk­set, tek­niik­ka mak­sa­vat jokai­seen asun­toon saman ver­ran, oli sit­ten kyse 1. tahi 15. ker­rok­sen asunnosta. 

    Mer­ki­tys­tä on vain kuin­ka mon­ta ASm2 saa­daan tie­tyn kokoi­sel­le ton­til­le raken­net­tua, kos­ka kuten sanot­tu suu­rin osa kus­tan­nuk­sis­ta on vakio­ta ja täten asun­to­jen kes­ki­hin­nat putoa­vat, kun raken­ne­taan useam­pi kerros. 

    kos­ka et mie­les­tä­si tee argu­ment­ti­vir­het­tä, niin voi­sit­ko ker­toa kuin­ka monen gryn­di­koh­teen hin­to­ja olet ollut las­ke­mas­sa tai mää­rit­te­le­mäs­sä, kos­ka ilman tätä väit­teel­lä­si ei ole min­kään­lais­ta totuus­poh­jaa. Voin samaan hen­gen­ve­toon sanoa omaa­va­ni ihan objek­tii­vi­sen näkö­kul­man asi­aan ja ker­toa ettei sitä his­siä todel­la­kaan las­ke­ta ylem­pien ker­ros­ten hintaan. 

    Tot­ta kai joku raken­nus­lii­ke voi näin­kin teh­dä, mut­ta kyl­lä hin­nat muo­dos­tu­vat suu­ril­ta osin raken­ta­mi­sen kes­ki­ne­liö­hin­nas­ta jos­ta joh­de­taan yri­tyk­sen kate­ta­voit­teen mukai­nen myyntihinta.

  82. Myön­nän etten jak­sa­nut lukea kaik­kia kom­ment­te­ja kun nii­tä oli niin pal­jon, mut­ta haluai­sin kysyä tätä: Mik­si kyt­ky­kaup­pa pitää kiel­tää? Mik­sei rii­tä, ettei se ole enää de fac­to pakol­lis­ta? Nimit­täin, jos auto­paik­ko­ja ei ole pak­ko raken­taa, niin raken­nut­ta­ja voi teh­dä hal­vem­pia asun­to­ja niil­le, jot­ka eivät auto­paik­ko­ja tar­vit­se. Ylei­nen hin­ta­ta­so voi siis diver­goi­tua niin, että auto­pai­kal­lis­ten asun­to­jen hin­ta nousee ja auto­pai­kat­to­mien laskee. 

    Ongel­mak­si tule­vat yhtiöt joi­den sään­nöis­sä auto­pai­kat jae­taan taval­la X. Mut­ta yhtiön omis­ta­jat saa­vat olla tyh­miä ja has­sa­ta tois­ten­sa raho­ja jos halua­vat, ei kai sitä voi kukaan kiel­tää. Yhtiön auto­paik­ka­sään­töä voi muut­taa vie­mäl­lä asian yhtiö­ko­kouk­seen äänestettäväksi. 

    Meil­lä oli aika­naan kun asuin Tam­pe­reen kes­kus­tas­sa auto­paik­ko­ja vuo­kral­la ulko­puo­li­sil­le hin­taan X ja asuk­kail­le hal­vem­mal­la. Asuk­kaat eivät auto­paik­ko­ja juu­ri tar­vin­neet, joten ulko­puo­li­sia oli vuo­kral­la pal­jon. Kai­ken lisäk­si oli vie­lä niin, että hal­li­tuk­sen jäse­nil­le paik­ka jär­jes­tyi auto­maat­ti­ses­ti jos niin halusi. Minul­la oli auto­paik­ka joka oli huo­no (se oli sei­nän vie­räs­sä) ja asuk­kaat ja hal­li­tuk­sen jäse­net ihmet­te­li­vät että mik­si en vaa­ti­nut jotain hyvää paik­kaa irti­sa­not­ta­vak­si ulko­puo­li­sel­ta että sai­sin parem­man, kun se ei mak­sai­si minul­le yhtään enem­pää. Tote­sin, että se oli­si minus­ta hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä ase­ma­ni vää­rin­käyt­töä, ja itsea­sias­sa jos uskoi­sin ole­van mah­dol­lis­ta sen men­nä yhtiö­ko­kouk­ses­sa läpi, vaa­ti­sin että kaik­ki pai­kat vuo­krat­tai­siin eni­ten tar­joa­val­le, myös oma­ni. Ihmis­ten tun­tui ole­van mah­do­ton­ta ymmär­tää mik­si olen tätä miel­tä kun ker­ran hyö­dyn jär­jes­te­lys­tä itse. 

    Jos talo­yh­tiös­sä ihmi­set halua­vat käyt­täy­tyä niin että asuk­kai­den “etu” tar­koit­taa että yksi­tyis­tä hyö­tyä ulos­mi­ta­taan talo­yh­tiön muil­ta asuk­kail­ta ja siir­re­tään autoi­li­joil­le, niin se on sit­ten hei­dän asian­sa. Täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa autol­li­sia oli­vat lähin­nä nuo­ret lap­si­per­heet ja muu­ta­ma kes­ki-ikäi­nen tai van­hus, suu­rin osa muis­ta oli autot­to­mia. Autot­to­mat­kaan eivät tun­tu­neet pane­van pahak­seen tätä järjestelyä.

    Tavoit­te­len täl­lä sitä, että minus­ta ehkä kui­ten­kin valin­nan­va­pau­den pitäi­si toteu­tua. Kiel­to­ja ja rajoi­tuk­sia on jo tar­peek­si, minus­ta riit­täi­si että pois­tet­tai­siin nyt vaan nii­tä pak­ko­ja jot­ka aja­vat tähän auto­paik­ko­jen kyt­ky­kaup­paan ja vas­ta sit­ten mie­tit­täi­siin pitäi­si­kö sii­hen kyt­ky­kaup­paan itseen­sä puut­tua. Muu­ten tämä vai­kut­taa vähän futu­ro­lo­gi­sel­ta kongressilta.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä logiik­kaa en ymmär­rä. Jos olet osta­mas­sa asun­toa, joka mak­saa 300 000 € sisäl­täen auto­pai­kan, ja sit­ten tar­jous­ta muu­te­taan­kin niin, että asun­to mak­saa 270 000 € ja auto­paik­ka 30 000 €, miten yhtäk­kiä rahat lop­pu­vat, mut­ta aiem­mas­sa vaih­toeh­dos­sa ne riittivät?Jos auto­pai­kan hin­ta halu­taan irrot­taa asun­non hin­nas­ta, on mene­tel­tä­vä niin, että kaa­va mah­dol­lis­taa nor­min mukai­sen autopaikamäärä’n, mut­ta niis­tä on pakol­li­sia vain osa ja loput toteu­te­taan, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää riit­tää. Näin toi­mi­taan nyt Som­pa­saa­res­sa ja tämä peri­aa­te on otet­tu osak­si kau­pun­gin pysäköin6tistrategiaa.

    Erin­omai­nen aja­tus, mut­ta käy­tän­nös­sä paik­ko­jen kysyn­tä pitäi­si pys­tyä mää­rit­te­le­mään vähin­tään vuo­si ennen koh­teen raken­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta. Tämä joh­tai­si har­vem­pien paik­ko­jen raken­ta­mi­seen, jol­loin yksit­täi­sen pai­kan hin­ta ei ole enää 50–80k€ vaan hin­ta voi­daan kaksinkertaistaa. 

    Asi­aa ei voi muu­ten­kaan tar­kas­tel­la noin yksin­ker­tai­ses­ti. Jos park­ki­paik­ko­jen hin­nat kohoa­vat, niin myös nii­den vaih­det­ta­vuus vähe­nee, joka aiheut­taa likvi­doin­ti ongel­man ja tätä myö­ten auto­paik­ko­jen kysyn­tä pienenee. 

    Sinun mie­les­tä­si park­ki­paik­ko­jen kyt­ken­tä asun­to­jen­hin­toi­hin on ongel­mal­lis­ta, kos­ka autot­to­mat asun­no­no­mis­ta­jat jou­tu­vat niis­tä osal­li­sek­si. Argu­ment­ti­si perus­tat sil­le, että jokai­nen voi sit­ten teh­dä valin­nan pitää­kö auton vai muut­taa­ko ollen­kaan kau­pun­kia­lu­eel­le, kos­ka auton pitä­mi­nen alu­eel­la tulee kalliiksi. 

    Eikö asi­aa voi­si myös tar­kas­tel­la niin päin, että autot­to­mat ihmi­set voi­vat itse päät­tää halua­vat­ko mak­saa asun­nos­ta jon­ka hin­taan on kyt­ket­ty auto­paik­ka? Jos asun­non­hin­ta tun­tuu lii­an kor­keal­ta, kos­ka sii­hen on kyt­ket­ty osa auto­pai­kan hin­nas­ta, niin eikö nämä ihmi­set voi muut­taa vaik­ka Espoon puo­lel­le jos­sa vas­taa­van­lais­ta kaa­voi­tus­a­ja­tus­ta ei nou­da­te­ta kai­kil­la alueilla?

  84. asun­to-osa­keyh­tiö­la­kiin tulee kir­ja­ta, että auto­pai­kat on ker­ran vuo­des­sa huu­to­kau­pat­ta­va asuk­kai­den kes­ken, jos nii­tä ei rii­tä kai­kil­le halukkaille.”

    Olet­ko tosis­sa­si tätä miel­tä? Eli ensin mak­sat auto­pai­kas­ta ~80k€ ja vuo­den pääs­tä kun pai­koil­le on kysyn­tää, mut­ta kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan kuin 40k€, niin paik­ka on pak­ko myy­dä? Vai onko kysees­sä joku leik­ki­huu­to­kaup­pa, jol­loin osta­jan ei ole pak­ko myy­dä, mut­ta huu­to­kaup­pa sil­ti pidetään.

    Iha­nan has­su­ja aja­tuk­sia. Toi­vot­ta­vas­ti jää­vät myös aja­tus­ten tasolle …

    1. Aja­tus oli, että auto­pai­kat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja nii­den vuo­kra huu­to­kau­pa­taan. Yleen­sä auto­pai­kat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu lähes ilmai­sek­si joil­le­kin ja muut jää­vät ilman. Aiti­ni asuin­ta­los­sa auto­tal­lit jaet­tiin vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tus­ten jäsen­ten kes­ken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäse­nyy­des­tä piti joten­kin pal­kin­ta. Ne on edel­leen lii­tet­tyi­nä noi­hin sil­loi­siin onnek­kai­siin asuntoihin.
      Jos auto­pai­kat myy­dään, sil­loin tie­tys­ti sen, joka halu­aa myö­hem­min sel­lai­sen ostaa, pitää neu­vo­tel­la jon­kun kans­sa sii­tä paikasta.

  85. Miten­kä­hän muu­al­la suu­res­sa maa­il­mas­sa pysä­köin­ti on rat­kais­tu? Vaik­ka­pa Parii­sin kes­kus­tas­sa oli kaik­ki kadun­var­ret täyn­nä pysä­köi­ty­jä auto­ja. Myös moot­to­ri­pyö­riä oli ja ne vie­vät saman ver­ran tilaa.

    Henkilö,joka tar­vit­see autoa joka päi­vä, tar­vit­see oikeas­taan 2 paik­kaa. Siis läh­ties­sään ja peril­le tul­les­saan. Voi­si­han tähän joku ATK-tai­tu­ri viri­tel­lä net­ti­pal­ve­lun, jos­sa gps välit­täi­si äly­kän­nyk­kään tie­don halu­tul­la alu­eel­la ole­vas­ta vapaas­ta pai­kas­ta. Päi­vän tyh­jä­nä sei­so­val­le pai­kal­le sai­si täl­lä tavoin pien­tä kor­vaus­ta parkkimaksuna.Verottaja tie­ten­kin teki­si kai­ken hankalaksi.

    Maa­lai­sen ajel­les­sa Hel­sin­kiin saa pit­kään kier­rel­lä etsis­ke­le­mäs­sä parkkipaikkaa,jos yrit­tää sel­lais­ta mak­su­ton­ta pitem­piai­kais­ta löytää.

    Voi­si­han sel­lai­nen­kin pal­ve­lu olla mah­dol­li­nen, jos­sa vaik­ka­pa Kata­ja­no­kal­le ajaes­sa siel­lä oli­si R‑kioskia vas­taa­va P‑kioski. Siel­lä voi­si auton jät­tää hen­ki­löl­le, joka hoi­tai­si auton pysä­köin­nin jon­ne­kin. Tie­tys­ti mak­sua vas­taan. Sii­hen voi­si yhdis­tää myös jon­kin­lai­sen val­von­nan. Nyky­ään­hän mikä tahan­sa avoin park­ki­paik­ka on jär­jet­tö­män var­kaus­toi­min­nan koh­tee­na. Useim­mi­ten yri­tyk­sen­kin koh­tee­na ollut auto menee lunas­tuk­seen jos sat­tuu ole­maan var­kaus­va­kuu­tus. Muut kär­si­vät itse kaik­ki vahin­got. Usean auton auto­ka­tok­set ja pysä­köin­ti­hal­lit ovat myös aina ris­ki­paik­ko­ja. Polii­sin ohje on vain, että ei saa mitään arvo­kas­ta jät­tää autoon. Ei sekään pal­jon mitään auta.

    Tuo­hon auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­seen ja kal­leu­teen voi vain tode­ta, että joku ne kaik­ki mak­saa eli veronmaksaja.

  86. Rai­mo K: Ja kun asu­kas hävi­ää auto­paik­kan­sa ko. vuo­den huu­to­kau­pas­sa, auto vaan myyn­tiin, niinkö? 

    Sit­ten asu­kas ei häviä huu­to­kau­pas­sa. Suu­rin ongel­ma huu­to­kau­pan jär­jes­tä­mi­ses­sä on se, miten huu­to­kaup­pa jär­jes­te­tään siten, ettei se mene net­ti­huu­to­kaup­pa­tyyp­pi­sek­si taktiikkapeliksi.

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si se, että huu­to­kaup­pa ei oli­si­kaan vuo­sit­tai­nen mää­rä­ai­kaan sidot­tu huu­to­kaup­pa, vaan jat­ku­va huu­to­kaup­pa. Asian voi­si teh­dä esi­mer­kik­si näin:

    1. auto­pai­kan vuo­kra­so­pi­mus on määräaikainen

    2. auto­pai­kan hal­ti­ja saa irti­sa­noa vuo­kra­so­pi­muk­sen mil­loin hyvänsä

    3. vuo­kra­so­pi­mus­ten mää­rä­ajat alka­vat eri paik­ko­jen koh­dal­la eri het­kil­lä (ts. pai­kat kul­ke­vat eri rytmissä)

    4. vuo­kra­so­pi­muk­sen lop­pues­sa paik­ka huu­to­kau­pa­taan haluk­kai­den auto­paik­kaan oikeu­tet­tu­jen kes­ken (mukaan­lu­kien pai­kan nykyi­nen haltija)

    5. läh­tö­hin­ta on talo­yh­tiön mää­rit­tä­mä minimivuokra

    6. tar­jouk­sis­sa on mini­mi­ko­ro­tus (sent­ti­ki­san välttämiseksi)

    7. auto­pai­kan edel­li­sel­la hal­ti­jal­la on oikeus teh­dä vii­mei­nen tar­jous huu­to­kau­pan pää­tyt­tyä (kor­kein tar­jous plus minimikorotus)

    8. auto­pai­kan hal­ti­jal­la on oikeus siir­tää auto­pai­kan vuo­kra­so­pi­mus enti­sil­lä ehdoil­la eteen­päin toi­sel­le auto­paik­kaan oikeutetulle

    Näi­den sään­tö­jen lisäk­si kaik­kien tar­jouk­sien ja vuo­krien pitää ehdot­to­mas­ti olla jul­ki­sia, kos­ka se on hin­ta­ta­son muo­dos­tu­mi­sen edellytys.

    Ylei­sen vuo­tui­sen huu­to­kau­pan ongel­ma­na on se, että tar­jol­la on pal­jon tava­raa, jol­loin huu­to­kaup­pa menee tak­ti­koin­nik­si. Toi­nen ongel­ma on syklin hitaus, uusi autol­li­nen asu­kas voi jou­tua odot­ta­maan vuo­den saa­dak­seen pai­kan, vaik­ka oli­si val­mis mak­sa­maan sii­tä reilusti.

    Yllä­ole­vil­la sään­nöil­lä nämä väl­te­tään, kun kaup­paa käy­dään peri­aat­tees­sa paik­ka ker­ral­laan, ja myy­tä­vää tulee suh­teel­li­sen tiheäs­ti. Lisäk­si jär­jes­te­ly mah­dol­lis­taa hyvin­kin eriar­vois­ten paik­ko­jen vuo­kraa­mi­sen (auto­tal­li, auto­hal­li, ahdas auto­paik­ka kah­den port­ti­kon­gin pääs­sä ros­kik­sen takana).

    Jos auto­paik­ka on jol­le­kul­le aivan vält­tä­mä­tön, hän saa aina var­muu­del­la pidet­tyä paik­kan­sa vii­mei­sen tar­jouk­sen oikeu­del­la. Täs­tä jou­tuu kui­ten­kin vähän maksamaan.

    Jär­jes­te­lyyn­hän voi liit­tää jon­kin vakio­tar­jous­a­ja­tuk­sen. Auto­pai­kan halua­ja voi ilmoit­taa tar­joa­van­sa kai­kis­ta auto­pai­kois­ta esi­mer­kik­si 30 €/kk, kun­nes saa paikan.

    Jos oman auto­pai­kan hin­ta on jos­tain syys­tä karan­nut käsis­tä, sen voi kor­ja­ta otta­mal­la hal­vem­man auto­pai­kan ja irti­sa­no­mal­la oman­sa. Toi­saal­ta jos oman auto­pai­kan hin­ta on kovin alhai­nen, se kor­jau­tuu seu­raa­vas­sa huutokaupassa.

  87. Juha Lei­no­nen: Olet­ko tosis­sa­si tätä miel­tä? Eli ensin mak­sat auto­pai­kas­ta ~80k€ ja vuo­den pääs­tä kun pai­koil­le on kysyn­tää, mut­ta kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan kuin 40k€, niin paik­ka on pak­ko myy­dä? Vai onko kysees­sä joku leik­ki­huu­to­kaup­pa, jol­loin osta­jan ei ole pak­ko myy­dä, mut­ta huu­to­kaup­pa sil­ti pidetään.

    Kyse oli yhtiön omis­ta­mis­ta pai­kois­ta, joi­ta vuo­kra­taan. Voi­han sii­nä niin käy­dä, että jos­sain vai­hees­sa vuo­kra on 50 €/kk, toi­sel­la ker­ral­la 100 €/kk. Se on kui­ten­kin koko sys­tee­min idea, kos­ka hin­nan vaih­te­lu ohjaa kulutusta.

  88. http://www.hartela.fi/hartela_projects/asunnot_huoneistokoot.jsp?housingcompanyid=H153

    Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliö­hin­ta 3450 €/m2

    Asun­non C52 (nel­jäs ker­ros) neliö­hin­ta 3650 €/m2

    Tuon kokoi­sen talon his­sin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­rok­sis­sa 38 asun­toa, joten his­sin tuo­ma lisä per 2–6 ker­ros­ten asun­to­hin­toi­hin oli­si ~800 €/asunto.

    Se että sinul­la on mus­ta tun­tuu aja­tus asun­non hin­nan muo­dos­ta­mi­ses­ta ei vält­tä­mät­tä ole mis­sään kos­ke­tuk­sis­sa todel­li­suu­den kanssa. 

    Pahoit­te­lut laa­ja­mit­tai­ses­ta späm­mää­mi­ses­ta, mut­ta tun­tuu todel­la­kin sil­tä, ettei sinul­la ole mitään käsi­tys­tä a) raken­ta­mi­ses­ta b) vapaas­ta markkinataloudesta.

    1. Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliö­hin­ta 3450 €/m2

      Asun­non C52 (nel­jäs ker­ros) neliö­hin­ta 3650 €/m2

      Tuon kokoi­sen talon his­sin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­rok­sis­sa 38 asun­toa, joten his­sin tuo­ma lisä per 2–6 ker­ros­ten asun­to­hin­toi­hin oli­si ~800 €/asunto.
      Tuos­sa tuo ylem­pi ker­ros näyht­ti mak­sa­van asun­nos­ta 200 € enemmän/neliö kuin alem­pi. Et ker­to­nut, kuin­ka suu­ri tuo asun­to on, mut­ta ylei­seen elä­män­ko­ke­muk­seen vedo­ten kui­ten­kin enem­män kuin nel­jä neliötä.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus oli, että autop­pai­kat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja nii­den vuo­kra huu­to­kau­pa­taan. Yleen­sä auto­pai­kat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu lähes ilmai­sek­si joil­le­kin ja muut jää­vät ilman. Öiti­ni asuin­ta­los­sa auto­tal­lit jaet­tiin vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tus­ten jäsen­ten kes­ken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäse­nyy­des­tä poi­ti joten­kin pal­kin­ta. Ne on edel­leen lii­tet­tyi­nä noi­hin sil­loi­siin onnek­kai­siin asuntoihin.
    Jos auto­pai­kat myy­dään, sil­loin tie­tys­ti sen, joka halu­aa myö­hem­min sel­lai­sen ostaa, pitää neu­vo­tel­la jon­kun kans­sa sii­tä paikasta.

    Lah­joit­taa­ko raken­nus­lii­ke pai­kat hal­li­tuk­sel­le ilmai­sek­si? Mis­tä hal­li­tus saa perus­ta­mis­vai­hees­sa rahaa paik­ko­ja var­ten? Voi­sin väit­tää, että se vas­ta kie­roa toi­min­taa oli­si, että raken­nus­lii­ke sai­si itse mää­ri­tel­lä hal­li­paik­ko­jen hin­nan, jon­ka jäl­keen se myi­si ne RS-sopi­muk­sel­la asun­to osa­keyh­tiöl­le, joka tie­ten­kin jou­tuu otta­maan lai­naa rahoit­taak­seen paikat.

    Kenen luu­let mak­sa­van rahoit­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set? Aivan oikein, myös ne jot­ka eivät autoa omis­ta. Tosin täs­sä rat­kai­su­mal­lis­sa raken­nus­lii­ke voi myy­dä 100 % pai­kois­ta hui­ke­aan kat­tee­seen, joten asun­toi­hin kyt­key­ty­vä hin­ta on nykyis­tä suurempi.

    1. Läh­tö­koh­ta­na on tilan­ne van­hois­sa talois­sa, jois­sa auto­pai­kat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja raken­nus­lii­ke on myy­nyt koko talon asun­to-osa­keyh­tiöl­le. Jos auto­pai­kat ovat jon­kun muun kuin asun­to-osa­keyh­tiön omis­tuk­ses­sa, ei ehdo­tus nii­tä kos­ke, min­kä näkee perusteluista.

  90. Mark­ku af Heur­lin: Sen nos­ta­mi­nen, var­sin­kin täl­lai­sil­la ame­rik­ka­laisl­la kel­lo­se­pän pii­lo­li­hak­si­lal ylös on var­sin han­ka­laa ja aika­vaa. Vaat­tet­kin voi­vat likaan­tua, mil­lä sei­ka­lal on mer­ki­tys­tä, jos on läh­dös­sä filal­ri­lal töi­hin tai visiitille.

    Näin insi­nöö­rin näkö­kul­mas­ta täs­sä on kyl­lä vähän jo tek­no­lo­gis­ta saa­mat­to­muut­ta. Säh­kö on kek­sit­ty jo pari­sa­taa vuot­ta sit­ten, ei luu­li­si ole­van ihan mah­do­ton hom­ma lait­taa niit­tä fil­la­ri­paik­ko­ja säh­kö­vins­sil­li­sik­si. Yhden neliö­met­rin hin­nal­la ostaa kym­me­nen vins­siä asennuksineen.

    Edul­li­sem­pia­kin rat­kai­su­ja voi­si löy­tyä, Eikä sen vins­sin­kään tar­vit­se säh­köl­lä toi­mia, tal­ja on kek­sit­ty jo aika kau­an sitten.

    Tosin se ongel­ma tuos­sa kyl­lä on, että pai­na­vam­pien fil­la­rien koh­dal­la kou­kun ripus­tus­koh­taa pitää vähän miet­tiä. Run­ko kes­tä­nee veny­tys­tä, mut­ta van­teis­ta en meni­si mones­ta­kaan syys­tä ripus­ta­maan pai­na­vam­paa pyörää.

    Pol­ku­pyö­ril­le oli­si löy­det­tä­vis­sä hyvä säi­ly­tys­rat­kai­su­ja, mut­ta ilmei­ses­ti ongel­ma ei ole vie­lä niin suu­ri että se kiin­nos­tai­si tar­peek­si. (Vaik­ka jokai­nen ahtais­sa fil­la­ri­va­ras­tois­sa pyö­ri­ään säi­lyt­tä­nyt hyp­pi­si rie­mus­ta saa­des­saan fil­la­ril­leen oman siis­tin loo­sin, jos­sa se säi­lyy ehjä­nä ja tur­vas­sa, ja jos­ta sen saa ilman siirtelyjumppaa.)

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ri 20 kg? Et kai ole tosissasi? 

    Minul­la on yksi yksi­lö, joka pai­naa 28 kg (säh­kö­avus­tei­nen). Toi­nen yksi­lö pai­naa sekin lähem­mäs 15 kg (kun­nia­nar­voi­saan ikään ehti­nyt teräs­run­koi­nen kau­pun­ki­fil­la­ri). Jäl­kim­mäis­tä olen pal­jon­kin nos­tel­lut kouk­kui­hin, mut­ta ei se nyt niin haus­kaa ole var­sin­kaan rapakeleillä.

    (Ja jos omis­tai­sin sen 7 kg:n maan­tie­pyö­rän, tus­kin nos­tai­sin sitä ylei­sen fil­la­ri­kel­la­rin kouk­kui­hin, kun se voi­si len­tää jo tuu­len muka­na pois…)

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta Kivi­nok­ka foi­daan jät­tää rakent5amatta samoin perus­tein kuin Seu­ra­saa­ri­kin on jätetty

    Esi­tän väit­teen: Jos Seu­ra­saa­ri raken­net­tai­siin luk­susa­sui­na­lu­eek­si, sii­tä saa­tai­siin enem­män rahaa kau­pun­gil­le kuin mitä ora­va­kei­taan pois­tu­mi­ses­ta menisi.

    Esi­tän toi­sen väit­teen: Sama kos­kee Kivinokkaa.

    Vihe­ra­lueil­la on mer­ki­tys­tä asun­to­jen hin­taan, mut­ta sekä Seu­ra­saa­ri että Kivi­nok­ka ovat koh­tuul­li­sen vähäl­lä päi­vit­täi­sel­lä vir­kis­tys­käy­töl­lä ja kau­em­pa­na tiheim­mäs­tä asutuksesta.

    En epäi­le, ettei­kö Hel­sin­gis­tä löy­tyi­si vihe­ra­luei­ta, joi­den raken­ta­mi­sel­la oli­si nega­tii­vi­nen vai­ku­tus koko­nais­ta­lou­teen (vihe­ra­lu­een häviä­mi­nen vähen­tää arvoa ole­mas­sa ole­vas­ta asu­tuk­ses­ta enem­män kuin mitä uusi asu­tus tuo). En kui­ten­kaan oikein jak­sa uskoa, että Talin golf-kent­tä, Mal­min len­to­kent­tä, Kivi­nok­ka, Seu­ra­saa­ri tai siir­to­la­puu­tar­hat oli­si­vat täl­lai­sia alueita.

    Aina­kin kai­pai­sin ihan kon­kreet­ti­sia nume­roi­ta sii­tä, miten näin kävi­si. Kai­kil­le yllä­mai­ni­tuil­le saa niin pal­jon asun­to­ja, että ulkois­vai­ku­tus­ten pitäi­si olla todel­la suu­ria, jot­ta ne kom­pen­soi­si­vat talou­del­li­sen hyö­dyn. Sil­loin­han ilmiön kään­tö­puo­li näkyy sel­vim­min, kun raken­ne­taan vähän ja huo­noa asun­to­kan­taa tär­keäl­le ja pal­jon käy­te­tyl­le pie­nel­le virkistysalueelle.

    (Ja tämä oli sit­ten sanot­tu puh­taas­ti rahan suun­nas­ta. Voi olla ja on mui­ta arvo­ja, joi­den takia yllä­mai­nit­tu­ja ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta raken­taa. Lisäk­si on mui­ta syi­tä, vaik­ka­pa maa­no­mis­tuk­seen liit­ty­vät seikat.)

  93. Lee­nal­le: ATT ja Lem­min­käi­sen Hitas talois­sa auto­pai­kat arvot­tiin kun asuk­kaat muut­ti­vat. Aina­kin paa­si­ran­nas­sa kaik­ki osal­lis­tui­vat arvon­taan, oli autoa eli ei. Sen­ver­ran mata­lia oli­vat mak­sut. Var­maan auto­ton voit­ta­ja vuo­kraa edel­leen, voi­tol­la. Ja tosi­aan, ATT koh­tees­sa (As oy Tyy­ni­me­ri?) auto­paik­ka kuu­lui osaan asun­nois­ta jo ostaessa.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliö­hin­ta 3450 €/m2

    Asun­non C52 (nel­jäs ker­ros) neliö­hin­ta 3650 €/m2

    Tuon kokoi­sen talon his­sin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­rok­sis­sa 38 asun­toa, joten his­sin tuo­ma lisä per 2–6 ker­ros­ten asun­to­hin­toi­hin oli­si ~800 €/asunto.

    Tuos­sa tuo ylem­pi ker­ros näyht­ti mak­sa­van asun­nos­ta 200 € enemmän/neliö kuin alempi. 

    Et ker­to­nut, kuin­ka suu­ri tuo asun­to on, mut­ta ylei­seen elä­män­ko­ke­muk­seen vedo­ten kui­ten­kin enem­män kuin nel­jä neliötä.

    En usko­nut jou­tu­va­ni vään­tä­mään rau­ta­lan­gas­ta. Edel­li­sen kom­men­tin aja­tus­han oli osoit­taa, että kun his­sin kus­tan­nus 2–6 ker­ros­ten asun­nois­sa on ~800 €/asunto, niin se ei seli­tä että ylem­män asun­non hin­ta on 200 €/m2 kal­liim­pi vai onko jotain mui­ta ylem­pien ker­ros­ten raken­nuso­sia joi­ta hin­taan oli­si lisätty? 

    Ylem­pien asun­to­jen hin­toi­hin ei lisä­tä mitään “his­si-lisää” ne ovat vain kysy­tym­piä, kuin alem­man ker­rok­sen asun­not ja sik­si ovat kalliimpia. 

    Ver­tai­lu­koh­teen asun­to­jen koot sel­viä­vät lin­kis­tä, mut­ta ne oli­vat ~60 m² kokoi­sia keskimäärin.

    1. En usko­nut jou­tu­va­ni vään­tä­mään rau­ta­lan­gas­ta. Edel­li­sen kom­men­tin aja­tus­han oli osoit­taa, että kun his­sin kus­tan­nus 2–6 ker­ros­ten asun­nois­sa on ~800 €/asunto, niin se ei seli­tä että ylem­män asun­non hin­ta on 200 €/m2 kal­liim­pi vai onko jotain mui­ta ylem­pien ker­ros­ten raken­nuso­sia joi­ta hin­taan oli­si lisätty? 

      Tuo ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa. Asun itse Kata­ja­no­kal­la his­sit­tö­män talon vii­den­nes­sä ker­rok­ses­sa. Ylim­pien ker­ros­ten asun­not ovat mui­ta asun­to­ja hal­vem­pia, kos­ka ei ole his­siä. Tuo nel­jän­nen ker­rok­sen asun­to olki­si to0dennäköisesti huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi, ellei talos­sa oli­si his­siä Niin­pä his­sin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set saa­daan ulos sil­lä, ette se nos­taa ylem­pian asun­to­jen arvoa, eikä ensim­mäi­sen ker­rok­sen asu­kas jou­du mak­sa­maan his­si­sä­tä mitään.

  95. Vihe­rins­si: Kyse oli yhtiön omis­ta­mis­ta pai­kois­ta, joi­ta vuo­kra­taan. Voi­han sii­nä niin käy­dä, että jos­sain vai­hees­sa vuo­kra on 50 €/kk, toi­sel­la ker­ral­la 100 €/kk. Se on kui­ten­kin koko sys­tee­min idea, kos­ka hin­nan vaih­te­lu ohjaa kulutusta.

    Voit­ko lin­ka­ta yhden myy­tä­vän uudis­koh­teen hel­sin­gis­tä, jos­ta löy­tyy as oy:n omis­ta­ma paikoitushalli?

    1. Lähesw kaik­ki Jät­kä­saa­ren koh­teet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat pai­kat, tai osuu­den yhtei­seen pysä­köin­ti­luo­laan. Koko Ara­bian­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysä­köin­tipåai­kat ovat pää­sään­töi­ses­ti talon alla, kuka muu ne voi omios­taa kuin tuo yhtiö, ellei nii­tä ole irro­tet­tu omik­si osakkeikseen.

  96. Ruat­tis­sa autoa­paik­ka ei aina ole taat­tu sisään­muut­ta­vil­le. Ker­ros­ta­loa­sun­non oston yhtey­des­sä kan­nat­taa samal­la tie­dus­tel­la kuin­ka mon­ta on jonos­sa täl­lä het­kel­lä odot­ta­mas­sa yhtiön auto­paik­kaa. Jos­kus mon­ta, jos­kus ei yhtään. Pai­kal­la on (hal­pa) kk-vuo­kra ja pai­kat jae­taan vapau­tu­mi­sen ja jono­tus­nu­me­ron perus­teel­la yleen­sä 1 kpl per asun­to. Täl­lai­sia ovat usein yhtiöt jois­sa park­ki on hal­lis­sa talon alla. On ihan sel­vää, että täl­lä on suu­ri vai­ku­tus osto­pää­tök­seen jos omis­taa auton.

    Toi­saal­ta on myös yhtiöi­tä jot­ka varaa­vat yhden pai­kan per asun­to. Täl­lai­sia ovat var­sin­kin yhtiöt jois­sa park­ki on ulko­na taivasalla.

  97. Mitäs muu­ten niil­lä huu­to­kau­pas­ta saa­duil­la varoil­la tehdään? 

    Ei kai vain aja­tuk­se­na ole saa­da epä­rei­lua hyö­tyä autottomille?

    1. Tulo jae­taan yhtiö­vas­tik­keen alen­nuk­se­na autot­to­mien ja autol­lis­ten kes­ken. Sama menet­te­ly kos­kee talo­yh­tiön omis­ta­mia liiketiloja.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa. Asun itse Kata­ja­no­kal­la his­sit­tö­män talon vii­den­nes­sä ker­rok­ses­sa. Ylim­pien ker­ros­ten asun­not ovat mui­ta asun­to­ja hal­vem­pia, kos­ka ei ole his­siä. Tuo nel­jän­nen ker­rok­sen asun­to olki­si to0dennäköisesti huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi, ellei talos­sa oli­si his­siä Niin­pä his­sin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set saa­daan ulos sil­lä, ette se nos­taa ylem­pian asun­to­jen arvoa, eikä ensim­mäi­sen ker­rok­sen asu­kas jou­du mak­sa­maan his­si­sä­tä mitään.

    Teet mie­leäs­ti räi­keän argu­ment­ti­vir­heen. Sanot että his­si kor­re­loi ylem­pien ker­ros­ten hin­nan kans­sa ja ilman his­siä alem­mat ker­rok­sen oli­si­vat halvempia. 

    Osoi­tin juu­ri oikeas­ta koh­tees­ta, että his­sin vai­ku­tus 2–6 ker­rok­sis­sa on 800 €/asunto, mut­ta ylem­pien ker­ros­ten asun­to­jen hin­nat ovat kui­ten­kin 200 €/m2 kal­liim­pia. Voi­daan tie­ten­kin sanoa, että his­si luo lisä­ar­voa ylem­piin kerroksiin. 

    Jos his­siyh­tä­löön ote­taan mukaan ensim­mäi­sen ker­ros­ten asun­not, niin vai­ku­tus nii­den hin­taan tosi­aan VAIN se 800 €/asunto eli asun­to joka mak­sai­si ilman his­siä 200.000 € niin his­sin kans­sa se mak­sai­si 200.800 €. Ei mikään järin hui­kea säästö.

    Sinun asuin­ta­lo­si ylem­mät ker­rok­set ovat ehkä­pä sik­si hal­vem­pia, että ne ovat vähem­män halut­ta­via, kos­ka yhtiös­sä­si ole his­siä. Eivät ne ole sen vuok­si hal­vem­pia, että asuin­ta­lo­si ura­koit­si­ja ei aika­naan raken­ta­nut his­siä, jon­ka kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia se oli­si lisän­nyt ylim­piin kerroksiin. 

    Mut­ta jäte­tään aihe tähän kos­ka aihe alkaa kara­ta sivuraiteille.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lähesw kaik­ki Jät­kä­saa­ren koh­teet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat pai­kat, tai osuu­den yhtei­seen pysä­köin­ti­luo­laan. Koko Ara­bian­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysä­köin­tipåai­kat ovat pää­sään­töi­ses­ti talon alla, kuka muu ne voi omios­taa kuin tuo yhtiö, ellei nii­tä ole irro­tet­tu omik­si osakkeikseen.

    Kuka pysä­köin­ti­luo­lan on rahoittanut?

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus oli, että auto­pai­kat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja nii­den vuo­kra huu­to­kau­pa­taan. Yleen­sä auto­pai­kat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu lähes ilmai­sek­si joil­le­kin ja muut jää­vät ilman. Aiti­ni asuin­ta­los­sa auto­tal­lit jaet­tiin vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tus­ten jäsen­ten kes­ken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäse­nyy­des­tä piti joten­kin pal­kin­ta. Ne on edel­leen lii­tet­tyi­nä noi­hin sil­loi­siin onnek­kai­siin asuntoihin.
    Jos auto­pai­kat myy­dään, sil­loin tie­tys­ti sen, joka halu­aa myö­hem­min sel­lai­sen ostaa, pitää neu­vo­tel­la jon­kun kans­sa sii­tä paikasta. 

    Näin­kin näkö­jään voi käy­dä, mut­ta yleis­tä se ei ole. Nor­maa­li käy­tän­tö on se, että auto­pai­kat on aikoi­naan kyl­lä jaet­tu, mut­ta auton omis­ta­vil­le ja kun luon­nol­lis­ta ja muu­ta pois­tu­maa on, paik­ka tulee seu­raa­val­le jonos­sa ole­val­le — ja niin edelleen.

    Se, että jos­sa­kin talo­yh­tiös­sä on jos­kus teh­ty tyh­myyk­siä, ei voi olla laki­muu­tok­sen perusteena.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lähes kaik­ki Jät­kä­saa­ren koh­teet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat pai­kat, tai osuu­den yhtei­seen pysä­köin­ti­luo­laan. Koko Ara­bian­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysä­köin­tipåai­kat ovat pää­sään­töi­ses­ti talon alla, kuka muu ne voi omis­taa kuin tuo yhtiö, ellei nii­tä ole irro­tet­tu omik­si osakkeikseen. 

    Niin, mut­ta mik­si niin on? Näi­den koh­tei­den osal­ta Osmo (ja Hel­sin­gin kau­pun­ki) on pahas­ti myöhässä.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Läh­tö­koh­ta­na on tilan­ne van­hois­sa talois­sa, jois­sa auto­pai­kat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja raken­nus­lii­ke on myy­nyt koko talon asun­to-osa­keyh­tiöl­le. Jos auto­pai­kat ovat jon­kun muun kuin asun­to-osa­keyh­tiön omis­tuk­ses­sa, ei ehdo­tus nii­tä kos­ke, min­kä näkee perusteluista. 

    Ja juu­ri van­ho­ja talo­ja ehdo­tus ei voi kos­kea, omis­tusoi­keu­teen ei voi puut­tua muu­ta kuin perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    Ehdo­tus­ta voi­daan sovel­taa kaa­voi­tet­ta­vis­sa uusis­sa koh­teis­sa — ja niin pitäi­si­kin tehdä.

    1. Kyl­lä se voi kos­kea van­ho­ja talo­ja, kos­ka omis­tusoi­keus on asun­to-osa­keyh­tiöl­lä ja sil­lä se pysyy. On siis kyse vuo­kra-oikeu­den huu­to­kaup­paa­mi­ses­ta. Itsea­sias­sa se, että talo­yh­tiön hal­li­tus jakaa arvopk­kaat pai­kat ali­hin­taan itsel­leen ja kave­reil­leen voi­daan tul­ki­ta nykyi­sen­kin lain vas­tai­sek­si. Jokai­nen ymmär­täi­si, että jos asun­to-osa­keyh­tiu­ön hal­li­tus jakai­si ensim­mäi­sen ker­rok­sen lii­ke­ti­lan hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jal­le läm­mi­tys­ku­lu­ja vas­taan, tätä ei pidet­täi­si hyväk­syt­tä­vä­nä. Miten se voi olla auto­tal­lin osal­ta toisin.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ri 20 kg? Et kai ole tosissasi?

    Aina­kin se sil­tä tuntui.

    Kävin tar­kis­tams­sa asian vaa’al­la: Minul­la on 10-vaih­tei­nen Crescent City­bi­ke vuo­del­ta 1992 ja v. 2002 7‑vaihteinen (napa­vaih­teis­to) nais­ten­pyö­rä, samoin Crescent. Kum­pi­kin pai­noi aika tar­kal­leen 19 kg.

    Marin-maan­tie­pyö­rä­ni pai­naa 7 kg, mut­ta sil­lä on tur­ha yrit­tää ajaaa kaupungilla.

    Par­hai­en keven­nän pyö­rä­ni pai­noa keven­tä­mäl­lä itseä­ni. Kun­han vain onnistuisi…

  104. Golf­kent­tiä ei kyl­lä todel­la­kaan tar­vi­ta kau­pun­kiin, eikä oikeas­taan yhtään mihin­kään. Tur­hak­keis­ta tur­him­pia. Pönö­tys­tä ja juo­rua­mis­ta voi har­ras­taa vaik­ka perin­tei­seen suo­ma­lai­seen tapaan lähikuppilassa.

  105. Juha Lei­no­nen: Voit­ko lin­ka­ta yhden myy­tä­vän uudis­koh­teen hel­sin­gis­tä, jos­ta löy­tyy as oy:n omis­ta­ma paikoitushalli? 

    Oman ymmär­ryk­se­ni mukaan jär­jes­te­ly tuli­si nime­no­maan kysee­seen koh­teen iäs­tä riip­pu­mat­ta. Nii­tä koh­tei­ta on val­ta­va mää­rä, jois­sa on aso­yn hal­lin­nas­sa ole­via auto­paik­ko­ja. Ei siis vält­tä­mät­tä hal­li­paik­ko­ja, pai­kat voi­vat olla hal­lis­ta, pihal­ta tai vaik­ka­pa tal­le­ja. Jos paik­koi­hin on jono­tus­lis­ta, ne ovat alihintaisia.

    (Jos oikein niu­ho­te­taan, niin asoy omis­taa sen pai­koi­tus­hal­lin, jos kyse ei ole eril­li­ses­tä hal­liyh­tiös­tä. Kiin­teis­tö­hän on yhtiön omis­tuk­ses­sa, osak­kail­la on vain erias­tei­sia käyt­tö- ja hal­lin­ta­oi­keuk­sia sen osiin. Tie­dän kui­ten­kin, ettet tar­koit­ta­nut tätä.)

    Uudis­koh­tei­den proble­ma­tiik­ka on yksin­ker­tai­sem­pi ja liit­tyy vain mää­räyk­siin. Jos huo­leh­di­taan sii­tä, että alu­eel­le on teh­tä­vis­sä tiet­ty mää­rä auto­paik­ko­ja, niin ei nii­den paik­ko­jen teke­mis­tä pidä vaa­tia. Raken­ta­jan pitäi­si ihan itse saa­da päät­tää, mitä tekee ja mil­lä hin­nal­la yrit­tää saa­da kaupaksi.

    Tosin tie­tyl­lä taval­la on kyl­lä niin, että ylei­sen hyvän kan­nal­ta vuo­kra­pai­kat oli­si­vat parem­pia kuin osak­kei­na ostet­ta­vat, kos­ka vuo­kra­pai­kois­sa on parem­pi vaih­tu­vuus (ts. ne löy­tä­vät parem­min oike­aan käyt­töön), eikä nii­hin sisäl­ly tuu­len­tuo­mia tai tuu­len­kaa­to­ja suh­dan­tei­den mukaan.

    Vuo­kra­paik­ko­jen koh­dal­la on sekin hyvä, että ne voi­daan tule­vai­suu­des­sa hel­pom­min ottaa muu­hun käyt­töön, jos niik­seen tulee. Auto­hal­lin tiet­tyyn ruu­tuun tai tiet­tyyn auto­tal­liin käyt­tö­oi­keu­den anta­vat osak­keet ovat pal­jon jäykempiä.

    Itse asias­sa muu­ten uudis­koh­tei­den auto­hal­leis­ta­kin myy­dään nyky­ään oikeuk­sia, joil­la ei ole oikeut­ta tiet­tyyn paik­kaan. Tämä alkaa olla aika lähel­lä vuo­kraa­mis­ta. Sitä en tie­dä, mones­sa­ko Hel­sin­gin uudis­koh­tees­sa näin juu­ri nyt tehdään.

  106. Mik­koM: Var­maan auto­ton voit­ta­ja vuo­kraa edel­leen, voitolla.

    Tot­ta­kai vuo­kraa. Sen voi vuo­kra­ta vaik­ka pai­kal­li­sel­le tak­si­fir­mal­le, joka mie­lel­lään ottaa pai­kan hallista.

    Mark­ki­na­ta­lou­den vään­tä­mi­nen rai­teil­taan ali­hin­taan myy­mäl­lä ei noin ylei­ses­ti ole toi­mi­va strategia.

  107. Juha Lei­no­nen: Ylem­pien asun­to­jen hin­toi­hin ei lisä­tä mitään “his­si-lisää” ne ovat vain kysy­tym­piä, kuin alem­man ker­rok­sen asun­not ja sik­si ovat kalliimpia. 

    Sai­si­ko­han niis­tä ylem­mis­tä ker­rok­sis­ta ihan yhtä pal­jon hin­taa, jos asun­nos­sa *ei* oli­si his­siä? Vois­ko se his­si nyt kum­min­kin vai­kut­taa sii­hen, pal­jon­ko ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan ylem­mis­sä ker­rok­sis­sa ole­vis­ta asunnoista?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itsea­sias­sa se, että talo­yh­tiön hal­li­tus jakaa arvopk­kaat pai­kat ali­hin­taan itsel­leen ja kave­reil­leen voi­daan tul­ki­ta nykyi­sen­kin lain vastaiseksi. 

    Usein­han tilan­ne on se, että auto­paik­ka­jo­not eri­tyi­ses­ti auto­tal­lei­hin ovat äärim­mäi­sen pit­kiä. Tämä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että uuden asuk­kaan mah­dol­li­suus saa­da auto­paik­ka ovat erit­täin hei­kot, ja kyl­lä se jo nykyis­tä­kin lakia rik­koo. Lisäk­si ali­hin­tai­set pai­kat saat­ta­vat olla vero­tuk­sel­li­ses­ti har­maal­la alu­eel­la (pei­tel­ty osingonjako).

    Tämä­hän ei ole autol­lis­ten ja autot­to­mien väli­nen tap­pe­lu täs­sä koh­das­sa, vaan kyse on autol­lis­ten jäsen­ten­vä­li­ses­tä. Sil­lä saa kyl­lä aika raa­ko­ja tais­to­ja aikaan, olen tuo­ta useam­mas­sa talo­yh­tiös­sä ihas­tel­lut. Yleen­sä autot­to­mat eivät huo­maa sitä, että kal­liit auto­pai­kat ovat hei­dän etunsa.

    Asia ei ihan hel­pos­ti rat­kea asu­kas­de­mo­kra­tial­la, jos suu­rin osa osak­keis­ta on auto­pai­kal­lis­ten hal­lus­sa. Heil­lä ei ole pie­nin­tä­kään halua muut­taa jär­jes­tel­mää, jos­ta he hyötyvät.

    Har­va kui­ten­kaan viit­sii pis­tää ris­kialt­tii­ta kymp­pi­ton­ne­ja ja viit­tä vuot­ta peliin saa­dak­seen KKO:n pape­rin asias­ta. Tiet­tä­väs­ti täs­tä ei ole kor­keam­mis­ta oikeus­as­teis­ta pää­tök­siä olemassa.

    Niin­pä asi­aan oli­si todel­la syy­tä puut­tua lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti vaa­ti­mal­la paik­ko­jen jaka­mis­ta taval­la, joka on kai­kil­le asuk­kail­le koh­tuul­li­nen. (Suh­tau­dun kui­ten­kin skep­ti­ses­ti kate­go­ri­seen huu­to­kaup­pa­vaa­ti­muk­seen, kos­ka se ei ihan sel­lai­se­naan tuo­ta kuin hir­vit­tä­viä taisteluita.)

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­toi-osa­keyh­tiöt (ja kiin­teis­töyh­tiöt) on pako­tet­tyu osta­maan siel­tä autopaikkoja.

    Edel­leen kuka hal­lin rahoit­taa? Jos yhtiöt ovat otta­neet lai­naa rahoit­taak­seen hal­lin, niin eivät nuo rahoi­tus­ku­lut mil­lään pyhäl­lä hen­gel­lä hoidu. 

    Jos on otet­tu yksi­tyis­tä rahoi­tus­ta, niin kulut mak­saa as oy eli täs­sä tapauk­ses­sa KAIKKI talonasukkaat. 

    Jos takaus­ta on saa­tu kau­pun­gil­ta, niin kau­pun­ki polt­taa omat rahansa. 

    Nyt jou­dun kysy­mään, kos­ka itsel­lä­ni ei ole tie­toa; kuin­ka Jät­kän­saa­ren pai­koi­tus­hal­lin hin­ta on muo­dos­tet­tu eli ts. kuka on mää­ri­tel­lyt mil­lä hin­nal­la as oy:t pako­te­taan osta­maan paikoitustilaa?

    1. Jokai­nen asun­non osta­ja mak­saa pysä­köin­ti­hal­lis­ta asun­non hin­nas­sa noin 500 euroa/neliö. Pik­keuk­sen täs­tä teke­vät kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot, joiss alas­ku jae­taan kaik­kien hel­sin­ki­läi­sen vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den kesken.
      Tosin ei tämä ole näin yksin­ker­tais­ta. Kos­ka kau­pu­ni omis­taa maan, vapaa­ra­hoit­teis­ten koh­tei­den maan hin­ta mää­räy­tyy tar­jous­kil­pai­lun perus­teel­la. Jos kaa­va on kal­lis, se alen­taa maan arvoa. Jos siis pysä­köin­tipåai­kat mak­sa­vat enem­män kuin asuk­kaat nii­tä arvos­ta­vat, tap­pio tulee kau­pun­gil­le maan omis­ta­ja­na. Siis­pä nuo påai­kat ovat pois “van­hus­ten vaipoista”.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tulo jae­taan yhtiö­vas­tik­keen alen­nuk­se­na autot­to­mien ja autol­lis­ten kes­ken. Sama menet­te­ly kos­kee talo­yh­tiön omis­ta­mia liiketiloja.

    Mik­si ihmees­sä autot­to­mien pitäi­si täs­tä pääs­tä hyötymään ? 

    Onko kyl­lä älyt­tö­män epä­re­hel­lis­tä ehdo­tel­la täl­lai­sia spot­ti­la­ke­ja ja samal­la vaa­tia vero­tu­lo­jen tasaa­mis­ta kun­tien kes­ken, lisää asu­mis­tu­kea hel­sin­kiin jne jne…

    1. Jos auto­ton on pan­nut omaa rahaa auto­paik­koi­hin 30 000 euroa, on aivan koh­tuul­lis­ta, että hän saa täs­tä itsel­leen vas­ti­neek­si rahaa, jos ker­ran ei saa auto­paik­kaa. Hän­hän jou­tuu mak­sa­maan sii­tä auto­pai­kas­ta kon­kreet­ti­ses­ti joka kuu­kausi asun­to­lai­nan­sa hoi­to­me­nois­sa. Nyt­hän se auto­ton rahoit­taa sen autol­li­sen paik­kaa. Miten ihmees­sä tätä voi mil­lään oikeu­den­mu­kai­usuu­del­la perustella.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokai­nen asun­non osta­ja mak­saa pysä­köin­ti­hal­lis­ta asun­non hin­nas­sa noin 500 euroa/neliö. Pik­keuk­sen täs­tä teke­vät kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot, joiss alas­ku jae­taan kaik­kien hel­sin­ki­läi­sen vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den kesken.
    Tosin ei tämä ole näin yksin­ker­tais­ta. Kos­ka kau­pu­ni omis­taa maan, vapaa­ra­hoit­teis­ten koh­tei­den maan hin­ta mää­räy­tyy tar­jous­kil­pai­lun perus­teel­la. Jos kaa­va on kal­lis, se alen­taa maan arvoa. Jos siis pysä­köin­tipåai­kat mak­sa­vat enem­män kuin asuk­kaat nii­tä arvos­ta­vat, tap­pio tulee kau­pun­gil­le maan omis­ta­ja­na. Siis­pä nuo påai­kat ovat pois “van­hus­ten vaipoista”.

    Nyt en ymmär­rä. Eikö Jät­kän­saa­ren pitä­nyt olla mal­lie­si­merk­ki kuin­ka uudis­koh­teen pai­koi­tusa­lu­een hin­ta ei siir­ry autot­to­mil­le vai enkö ymmär­tä­nyt mitä hait takaa?

    1. Ei, Jät­kä­saa­ri on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, kuin­ka autot­to­mat jou­tu­vat mak­sa­maan aivan tol­kut­to­mas­ti naa­pu­rien­sa autopaikoista.

  112. Kyl­lä uudet­kin suht “sport­ti­set” pyö­rät pai­na­vat lähes 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7‑v

    Joten ihan mie­lel­lä­ni en tuo­ta nos­te­li­si joka päi­vä, aina­kaan toi­mis­to­vaat­teis­sa. Sik­si mie­lel­lä­ni mak­sai­sin ihan käy­vän hin­nan kor­va­mer­ki­tys­tä help­po­kul­kui­ses­ta pol­ku­pyö­rä­pai­kas­ta, jos­sa fil­la­ri oli­si sääl­tä ja voroil­ta suojassa.

    1. Sik­si mie­lel­lä­ni mak­sai­sin ihan käy­vän hin­nan kor­va­mer­ki­tys­tä help­po­kul­kui­ses­ta pol­ku­pyö­rä­pai­kas­ta, jos­sa fil­la­ri oli­si sääl­tä ja voroil­ta suojassa. 

      Olet­ko var­ma tuos­ta käy­väs­tä hin­nas­ta? Se ei ole ihan pie­ni. Joka tapauk­ses­sa säh­kö­vins­si mak­saa itsen­sä takai­sin nopeas­ti, kun pyä­röt saa­daan paka­tuk­si puol­ta pie­nem­pään tilaan.

  113. Vihe­rins­si: Sit­ten asu­kas ei häviä huu­to­kau­pas­sa. Suu­rin ongel­ma huu­to­kau­pan jär­jes­tä­mi­ses­sä on se, miten huu­to­kaup­pa jär­jes­te­tään siten, ettei se mene net­ti­huu­to­kaup­pa­tyyp­pi­sek­si taktiikkapeliksi.

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si se, että huu­to­kaup­pa ei oli­si­kaan vuo­sit­tai­nen mää­rä­ai­kaan sidot­tu huu­to­kaup­pa, vaan jat­ku­va huu­to­kaup­pa. Asian voi­si teh­dä esi­mer­kik­si näin:

    1. auto­pai­kan vuo­kra­so­pi­mus on määräaikainen

    2. auto­pai­kan hal­ti­ja saa irti­sa­noa vuo­kra­so­pi­muk­sen mil­loin hyvänsä

    3. vuo­kra­so­pi­mus­ten mää­rä­ajat alka­vat eri paik­ko­jen koh­dal­la eri het­kil­lä (ts. pai­kat kul­ke­vat eri rytmissä)

    4. vuo­kra­so­pi­muk­sen lop­pues­sa paik­ka huu­to­kau­pa­taan haluk­kai­den auto­paik­kaan oikeu­tet­tu­jen kes­ken (mukaan­lu­kien pai­kan nykyi­nen haltija)

    5. läh­tö­hin­ta on talo­yh­tiön mää­rit­tä­mä minimivuokra

    6. tar­jouk­sis­sa on mini­mi­ko­ro­tus (sent­ti­ki­san välttämiseksi)

    7. auto­pai­kan edel­li­sel­la hal­ti­jal­la on oikeus teh­dä vii­mei­nen tar­jous huu­to­kau­pan pää­tyt­tyä (kor­kein tar­jous plus minimikorotus)

    8. auto­pai­kan hal­ti­jal­la on oikeus siir­tää auto­pai­kan vuo­kra­so­pi­mus enti­sil­lä ehdoil­la eteen­päin toi­sel­le auto­paik­kaan oikeutetulle

    Näi­den sään­tö­jen lisäk­si kaik­kien tar­jouk­sien ja vuo­krien pitää ehdot­to­mas­ti olla jul­ki­sia, kos­ka se on hin­ta­ta­son muo­dos­tu­mi­sen edellytys.

    Ylei­sen vuo­tui­sen huu­to­kau­pan ongel­ma­na on se, että tar­jol­la on pal­jon tava­raa, jol­loin huu­to­kaup­pa menee tak­ti­koin­nik­si. Toi­nen ongel­ma on syklin hitaus, uusi autol­li­nen asu­kas voi jou­tua odot­ta­maan vuo­den saa­dak­seen pai­kan, vaik­ka oli­si val­mis mak­sa­maan sii­tä reilusti.

    Yllä­ole­vil­la sään­nöil­lä nämä väl­te­tään, kun kaup­paa käy­dään peri­aat­tees­sa paik­ka ker­ral­laan, ja myy­tä­vää tulee suh­teel­li­sen tiheäs­ti. Lisäk­si jär­jes­te­ly mah­dol­lis­taa hyvin­kin eriar­vois­ten paik­ko­jen vuo­kraa­mi­sen (auto­tal­li, auto­hal­li, ahdas auto­paik­ka kah­den port­ti­kon­gin pääs­sä ros­kik­sen takana).

    Jos auto­paik­ka on jol­le­kul­le aivan vält­tä­mä­tön, hän saa aina var­muu­del­la pidet­tyä paik­kan­sa vii­mei­sen tar­jouk­sen oikeu­del­la. Täs­tä jou­tuu kui­ten­kin vähän maksamaan.

    Jär­jes­te­lyyn­hän voi liit­tää jon­kin vakio­tar­jous­a­ja­tuk­sen. Auto­pai­kan halua­ja voi ilmoit­taa tar­joa­van­sa kai­kis­ta auto­pai­kois­ta esi­mer­kik­si 30 €/kk, kun­nes saa paikan.

    Jos oman auto­pai­kan hin­ta on jos­tain syys­tä karan­nut käsis­tä, sen voi kor­ja­ta otta­mal­la hal­vem­man auto­pai­kan ja irti­sa­no­mal­la oman­sa. Toi­saal­ta jos oman auto­pai­kan hin­ta on kovin alhai­nen, se kor­jau­tuu seu­raa­vas­sa huutokaupassa.

    Mie­les­tä­ni parem­pi tapa kuin vuo­ro­tel­len tar­joi­lu mini­mi­ko­ro­tuk­si­neen on että kaik­ki anta­vat yhtä­ai­kaa yhden sul­je­tun tar­jouk­sen ja voit­ta­jat mak­sa­vat sit­ten sen ver­ran kuin kor­kein hävin­nyt tar­jous oli (tähän­kin voi yhdis­tää jon­kun mini­mi­hin­nan niin että jos kukaan ei tar­joa yli sitä niin paik­ka menee vieraspaikaksi).

    Täl­lä tavoin kaik­kien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeas­ti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat val­mii­ta mak­sa­maan kos­ka lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta ei sako­te­ta, jol­loin auto­pai­kat voi­daan myös jakaa ker­ran vuo­des­sa sääs­täen ihmis­ten aikaa.

  114. Rai­mo K: Näin­kin näkö­jään voi käy­dä, mut­ta yleis­tä se ei ole. Nor­maa­li käy­tän­tö on se, että auto­pai­kat on aikoi­naan kyl­lä jaet­tu, mut­ta auton omis­ta­vil­le ja kun luon­nol­lis­ta ja muu­ta pois­tu­maa on, paik­ka tulee seu­raa­val­le jonos­sa ole­val­le – ja niin edelleen.

    Olet­taen, että auto­pai­kois­ta ei mak­se­ta mark­ki­na­hin­tais­ta vuo­kraa, niin tuol­lai­seen talo­yh­ti­öön muut­ta­mi­nen on aika­moi­nen pai­na­jai­nen auton omis­ta­jal­le. Tuol­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä­hän jokai­nen menee jonoon, tar­vit­si sit­ten autoa tai ei ja sit­ten sel­lai­sen saa­tu­aan joko pitää sii­nä omaa autoa tai vuo­kraa sen ulko­puo­li­sel­le (tai jopa jol­le­kin, joka on peräs­sä jonossa). 

    Vai­kut­taa ihan neuk­kusys­tee­mil­tä jakaa rajal­lis­ta resurs­sia. Kos­ka hin­ta on alle mark­ki­na­hin­nan kaik­kien kan­nat­taa jonot­taa, vaik­kei niin kovas­ti sitä jono­tet­ta­vaa tuo­tet­ta tarvitsisikaan. 

    Mil­lä perus­teel­la täl­lai­nen sys­tee­mi on sinus­ta oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin se, että käy­te­tään vaik­ka­pa Vihe­rins­sin hah­mot­te­le­maan huutokauppasysteemiä?

  115. Pet­ja Y: Mie­les­tä­ni parem­pi tapa kuin vuo­ro­tel­len tar­joi­lu mini­mi­ko­ro­tuk­si­neen on että kaik­ki anta­vat yhtä­ai­kaa yhden sul­je­tun tar­jouk­sen ja voit­ta­jat mak­sa­vat sit­ten sen ver­ran kuin kor­kein hävin­nyt tar­jous oli (tähän­kin voi yhdis­tää jon­kun mini­mi­hin­nan niin että jos kukaan ei tar­joa yli sitä niin paik­ka menee vieraspaikaksi).

    Täl­lä tavoin kaik­kien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeas­ti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat val­mii­ta mak­sa­maan kos­ka lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta ei sako­te­ta, jol­loin auto­pai­kat voi­daan myös jakaa ker­ran vuo­des­sa sääs­täen ihmis­ten aikaa.

    Jos huo­ma­sit, niin ehdo­tuk­ses­sa­ni myös pai­kat ovat mää­rä­ai­kai­sia. Pai­kan hal­ti­jal­la ei ole yhtään sen enem­pää töi­tä kuin ker­ran vuo­des­sa pidet­tä­väs­sä isos­sa huu­to­kau­pas­sa, kun­han vain klik­kaa kyllä/ei, kun paik­ka on kat­kol­la. Toi­saal­ta auto­pai­kan halua­jal­le tilan­ne on help­po, kos­ka aina voi tar­jo­ta seu­raa­vas­ta vapaasta.

    Jos talol­la on pal­jon paik­ko­ja, mää­rä­ai­ka voi olla vaik­ka kak­si vuot­ta. Sen pitää kui­ten­kin olla sen ver­ran lyhyt, että paik­ko­ja on suun­nil­leen jat­ku­vas­ti kat­kol­la, esi­mer­kik­si kuukausittain.

    Ehdot­ta­mas­sa­si mal­lis­sa on se tak­tiik­ka­vai­keus, että sii­nä paik­ko­jen hin­ta menee pelaa­mi­sek­si. Jouk­koon voi löy­tyä se mil­joo­nan tar­ja­va, joka luot­taa sii­hen, että joku muu tar­jo­aa vähem­män. Pitää löy­tyä aika kovaa lain­sää­dän­töä, että tuol­lai­sen tar­jouk­sen teki­jää voi­daan oikeas­ti sanktioida.

    Tai jos tar­jouk­sia tulee vain yksi, paik­ka menee ilmai­sek­si. Aidos­sa läpi­nä­ky­väs­sä huu­to­kau­pas­sa mak­su­ha­luk­kain saa pai­kan. Ihmis­ten on huo­mat­ta­vas­ti kon­kreet­ti­sem­paa miet­tiä, onko 80 €/kk hyvä hin­ta pai­kas­ta kuin miet­tiä abso­luut­tis­ta kattohintaa.

    Kiin­teis­sä tar­jouk­sis­sa ja vuo­sit­tai­ses­sa huu­to­kau­pas­sa on se ongel­ma, että asuk­kaan pitää sil­loin teh­dä tar­jous jokai­ses­ta mah­dol­li­ses­ta auto­pai­kas­ta (nehän ovat usein eriar­voi­sia). Mitä sit­ten teh­dään, jos sama hen­ki­lö voit­taa mon­ta paikkaa?

    Esit­tä­mä­ni mal­li toi­mii ihan hyvin myös niil­le, jot­ka halua­vat aset­taa kat­to­hin­nan. Tämä on näh­ty jo net­ti­huu­to­kau­pois­sa, niis­tä löy­tyy kat­to­hin­nal­li­nen korotusautomaatti.

  116. åke: Ruat­tis­sa autoa­paik­ka ei aina ole taat­tu sisään­muut­ta­vil­le. Ker­ros­ta­loa­sun­non oston yhtey­des­sä kan­nat­taa samal­la tie­dus­tel­la kuin­ka mon­ta on jonos­sa täl­lä het­kel­lä odot­ta­mas­sa yhtiön auto­paik­kaa. Jos­kus mon­ta, jos­kus ei yhtään. Pai­kal­la on (hal­pa) kk-vuo­kra ja pai­kat jae­taan vapau­tu­mi­sen ja jono­tus­nu­me­ron perus­teel­la yleen­sä 1 kpl per asunto. 

    Tämä on Suo­mes­sa­kin ylei­nen tapaus. Eikä kovin rei­lu eikä järkevä.

    Ote­taan vaik­ka töö­lö­läi­nen talo­yh­tiö, jon­ka pihas­sa on 4 auto­paik­kaa ja talos­sa 20 asun­toa. Nuo 4 auto­paik­kaa ovat niil­lä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jot­ka ovat asu­neet talos­sa 40 vuot­ta. Heil­lä on hyvin varaa mak­saa 8 €/kk auto­pai­kas­ta, vaik­ka sitä ei kovin pal­jon tar­vit­se­kaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sit­ten joku elä­ke­läi­sis­tä kokee luon­nol­li­sen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuo­ron. Jos talos­sa sat­tuu asu­maan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei iki­nä pää­se sil­le sija­lu­vul­le, että sai­si auto­pai­kan auto­tal­lis­ta puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu ext­re­mel­tä, niin tie­dän lähi­pii­ris­tä­ni tapauk­sen, jos­sa juu­ri­kin töö­lö­läis­ta­los­sa asu­nut ikäih­mi­nen luo­pui auto­tal­lis­taan pidet­ty­ään sitä vähän vail­le 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kol­me tai nel­jä auto­tal­lia, kier­to­no­peus ei hui­man­nut päätä.

    Ruot­sa­lai­sil­la on pit­kät perin­teet asu­mi­sen mark­ki­noi­den sot­ke­mi­ses­ta (vuo­kra­sään­nös­te­ly), mut­ta ehkä mei­dän ei kan­na­ta siel­tä ottaa esimerkkiä.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei, Jät­kä­saa­ri on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, kuin­ka autot­to­mat jou­tu­vat mak­sa­maan aivan tol­kut­to­mas­ti naa­pu­rien­sa autopaikoista. 

    Jät­kä­saa­ri tai­taa myös olla mal­lie­si­merk­ki alu­ees­ta lähel­lä meren­pin­taa, jol­lai­set tule­vat tol­kut­to­man kal­liik­si muu­toin­kin. Lopul­li­nen hin­ta pal­jas­tuu vii­meis­tään meren­pin­nan nous­tes­sa rei­lum­min. Auto­tal­lien sijaan kan­nat­tai­si ehkä kes­kus­tel­la (Jät­kä­saa­ren) alu­een vene­pai­kois­ta ja evakuointisuunnitelmista.

    Oli­si­ko­han fik­sum­paa tai tuli­si­ko edul­li­sem­mak­si raken­taa mat­kus­ta­ja-auto­lau­tan kal­tai­sia proo­mu­ja, jot­ka kel­lui­si­vat kepeäs­ti ja sisäl­täi­si­vät omat auto- ja fil­la­ri­pai­kat auto-/fil­la­ri­kan­sil­laan? Ehkä se kui­ten­kin edel­lyt­täi­si alen­nuk­sia sel­lais­ten asun­to-auto­laut­to­jen sata­ma­mak­sui­hin (alus­mak­sut ja lai­tu­ri­mak­sut), jot­ka saat­tai­si­vat muu­toin olla kiin­teis­tö­ve­roa­kin kor­keam­mal­la tasolla. 

    Asun­to­käy­tös­sä ole­vien alus­ten mak­sut sovi­taan näh­tä­väs­ti erik­seen. Mitä­kö­hän luok­kaa nuo erik­seen sovi­tut mak­sut mah­ta­vat olla Hel­sin­gis­sä Kata­jan­no­kal­la yhteen­sä per laiturimetri?

  118. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lähes kai­kis­sa ker­ros­ta­lo­koh­teis­sa auto­pai­kat myy­dään eril­li­si­nä osak­kei­na hin­ta­hai­ta­rin olles­sa 10.000–50.000:een. Hin­ta riip­puu sijain­nis­ta ja raken­ta­mis­ta­vas­ta. Piha­kan­nen alle sijoit­tu­vat ovat edullisimpia.

    Val­li­las­sa YIT:n koh­tees­sa auto­pai­kat ovat 22.000€ ja NCC:n Bis­ke­tis­sä Laut­ta­saa­res­sa 20.000€. Ara­bian­ran­nas­sa Muo­toi­li­jan­ka­dul­la hin­ta oli myös 22.000€.

    Haluai­sin tie­tää, mit­kä talo­yh­tiöt Jät­kä­saa­res­sa on pako­tet­tu osak­kaik­si luo­laan? Omis­tusa­sun­to­yh­tiöt vai kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot? Aina­kin Hitas-talois­sa pysä­köin­ti on ollut piha­kan­nen alla ja niin on nyt myyn­nis­sä ole­vas­sa Lem­min­käi­sen talossakin.

  119. Ode:

    Ei, Jät­kä­saa­ri on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, kuin­ka autot­to­mat jou­tu­vat mak­sa­maan aivan tol­kut­to­mas­ti naa­pu­rien­sa autopaikoista.

    Eikös kui­ten­kin Jät­kä­saa­ri ole esi­merk­ki Hel­si­gin polii­tik­ko­jen itse aiheu­tet­ta­mas­ta ongelmasta. 

    Ongel­ma kos­kee siis vain osaa kau­pun­gin sää­te­le­mis­tä Hitas-asun­nois­ta. Ilmei­ses­ti et ole sel­vit­tä­nyt kuin­ka suur­ta osaa.

    Jät­kä­saa­ren vaa­pa­ra­hoit­tei­sis­sa talois­sa auto­pai­kat myy­dään eril­li­si­nä osakkeina.

    Kat­soin nyt pahuut­ta­ni ensim­mäi­sen googlen löy­tä­män Hita­sin (ATT:n Marco Polo) ja sii­nä auto­pai­kat (ja nii­den raken­nus­kus­tan­nuk­set n. 45000 euroa) on jyvi­tet­ty osal­le asun­nois­ta. Autot­to­mat eivät maksa.

    Vapaa­ra­ha­oit­tei­sel­la puo­lel­la (Lem­min­käi­nen) Jät­kä­saa­reen auto­pai­kat myy­dään erik­seen hin­taan 35000 euroa (eivät ole luolassa).

    Mitä tulee ehdot­ta­maa­si van­ho­jen asun­to-osa­keyh­tiöi­den pakot­ta­mi­seen vuo­sit­tai­siin arpa­jai­siin, moi­nen käy­tän­tö pakot­tai­si autoa todel­la tar­vit­se­vat muut­ta­maan pois asun­nos­taan jos onni ei ole myö­tä arpajaisissa.

    Aivan koh­tuu­ton muu­tos jäl­ki­kä­teen tehtäväksi.

  120. Vihe­rins­si: Tämä on Suo­mes­sa­kin ylei­nen tapaus. Eikä kovin rei­lu eikä järkevä.

    Ote­taan vaik­ka töö­lö­läi­nen talo­yh­tiö, jon­ka pihas­sa on 4 auto­paik­kaa ja talos­sa 20 asun­toa. Nuo 4 auto­paik­kaa ovat niil­lä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jot­ka ovat asu­neet talos­sa 40 vuot­ta. Heil­lä on hyvin varaa mak­saa 8 €/kk auto­pai­kas­ta, vaik­ka sitä ei kovin pal­jon tar­vit­se­kaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sit­ten joku elä­ke­läi­sis­tä kokee luon­nol­li­sen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuo­ron. Jos talos­sa sat­tuu asu­maan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei iki­nä pää­se sil­le sija­lu­vul­le, että sai­si auto­pai­kan auto­tal­lis­ta puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu ext­re­mel­tä, niin tie­dän lähi­pii­ris­tä­ni tapauk­sen, jos­sa juu­ri­kin töö­lö­läis­ta­los­sa asu­nut ikäih­mi­nen luo­pui auto­tal­lis­taan pidet­ty­ään sitä vähän vail­le 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kol­me tai nel­jä auto­tal­lia, kier­to­no­peus ei hui­man­nut päätä.

    Ruot­sa­lai­sil­la on pit­kät perin­teet asu­mi­sen mark­ki­noi­den sot­ke­mi­ses­ta (vuo­kra­sään­nös­te­ly), mut­ta ehkä mei­dän ei kan­na­ta siel­tä ottaa esimerkkiä. 

    Ei iki­nä??? Pitää vain olla tar­peek­si kär­si­väl­li­nen tai jos on kär­si­mä­tön, pitää muut­taa sin­ne mis­sä tar­jon­taa on riittävästi. 

    Kaik­ki­han on suh­teel­lis­ta. Kun ihmis­ten eli­niät kas­va­vat, tuo 60 vuot­ta saat­taa olla pian vain puo­let täl­lä het­kel­lä kes­ki-ikäi­sen elinajasta.

    Mitä opim­me täs­tä? Vas­taus: auto­paik­ko­ja (kuten myös fil­la­ri­paik­ko­ja) pitää olla tar­pee­seen näh­den RIITTÄVÄSTI

    On Töö­lös­sä sel­lai­sia­kin talo­yh­tiöi­tä, joi­hin jo 1920-luvul­la ymmär­ret­tiin raken­taa (piha­kan­nen alle?) auto­hal­li, vaik­ka pihal­la­kin oli/on myös autoil­le tilaa (usei­ta paik­ko­ja). Oli­vat­pa­han raken­nut­ta­jat ehkä kyen­neet visiois­saan esi­merk­kiä­si parem­min enna­koi­maan autois­tu­mi­sen vai­ku­tuk­set. Oli­ko­han se vii­saut­ta vai sat­tu­maa, tahi tar­peen sane­le­maa rationaalisuutta?

    Ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­va, autoa ja auto­paik­kaa tar­vit­se­va ihmi­nen ei ehkä muut­tai­si lain­kaan taloon, jos­sa auto­paik­ka on vain 20%:lle asun­nois­ta, ellei sit­ten har­ras­ta pyö­räi­lyä, joka ter­veys­vai­ku­tuk­sil­taan saat­taa piden­tää eli­ni­kää­si niin pal­jon, että nyt pit­käl­tä tun­tu­va odot­te­lu ei lop­pu­jen lopuk­si niin pit­kä ole­kaan, kun lopul­ta sen auto­pai­kan/-tal­lin saa.

  121. pek­ka:
    Ode:
    Kat­soin nyt pahuut­ta­ni ensim­mäi­sen googlen löy­tä­män Hita­sin (ATT:n Marco Polo) ja sii­nä auto­pai­kat (ja nii­den raken­nus­kus­tan­nuk­set n. 45000 euroa) on jyvi­tet­ty osal­le asun­nois­ta. Autot­to­mat eivät maksa.

    Vapaa­ra­ha­oit­tei­sel­la puo­lel­la (Lem­min­käi­nen) Jät­kä­saa­reen auto­pai­kat myy­dään erik­seen hin­taan 35000 euroa (eivät ole luolassa). 

    Lem­mi­näi­sen koh­tees­sa Osmon las­kel­mil­la auto­pai­kat myy­dään alle oma­kus­tan­nus­hin­nan. Näinköhän?

    Marco Polon tyyp­pi­nen tilan­ne, jos­sa auto­paik­ka on kyt­ket­ty asun­toon, on ongel­mal­li­nen asun­toa vaih­det­taes­sa tai tilan­teen muut­tues­sa. Tuo ei jous­ta auto­tar­peen mukaan. Lisäk­si asun­not, joi­hin ei lii­ty auto­paik­kaa, eivät edes jou­du osal­lis­tu­maan pysä­köin­ti­luo­lan kus­tan­nuk­siin, vaik­ka käyt­täi­si­vät sitä. Ei tuo­kaan fik­sul­ta tunnu.

    Paras­ta on, kun auto­pai­kat ovat erill­si­nä osakkeina.

  122. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Kun sit­ten joku elä­ke­läi­sis­tä kokee luon­nol­li­sen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuo­ron. Jos talos­sa sat­tuu asu­maan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei iki­nä pää­se sil­le sija­lu­vul­le, että sai­si auto­pai­kan auto­tal­lis­ta puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu ext­re­mel­tä, niin tie­dän lähi­pii­ris­tä­ni tapauk­sen, jos­sa juu­ri­kin töö­lö­läis­ta­los­sa asu­nut ikäih­mi­nen luo­pui auto­tal­lis­taan pidet­ty­ään sitä vähän vail­le 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kol­me tai nel­jä auto­tal­lia, kier­to­no­peus ei hui­man­nut päätä.
    ‘snip’

    Jos tar­vit­see autoa ja auto­paik­kaa, ei kan­na­ta men­nä asu­maan moi­seen taloon. Vaih­toeh­to­ja on.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä se voi kos­kea van­ho­ja talo­ja, kos­ka omis­tusoi­keus on asun­to-osa­keyh­tiöl­lä ja sil­lä se pysyy. On siis kyse vuo­kra-oikeu­den huu­to­kaup­paa­mi­ses­ta. Itsea­sias­sa se, että talo­yh­tiön hal­li­tus jakaa arvopk­kaat pai­kat ali­hin­taan itsel­leen ja kave­reil­leen voi­daan tul­ki­ta nykyi­sen­kin lain vas­tai­sek­si. Jokai­nen ymmär­täi­si, että jos asun­to-osa­keyh­tiu­ön hal­li­tus jakai­si ensim­mäi­sen ker­rok­sen lii­ke­ti­lan hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jal­le läm­mi­tys­ku­lu­ja vas­taan, tätä ei pidet­täi­si hyväk­syt­tä­vä­nä. Miten se voi olla auto­tal­lin osal­ta toisin. 

    Omis­tusoi­keus pysyy yhtiöl­lä, mut­ta Osmo halu­aa mää­rä­tä, mitä yhtiö omai­suu­del­laan tekee.

    Hal­li­tus ei ole asun­to­yh­tiön kor­kein päät­tä­vä elin, vaan yhtiö­ko­kous ja mikä­li hal­li­tus toi­mii yhtiön etua vas­taan, se ei saa vas­tuu­va­paut­ta ja jou­tuu kor­vaa­maan aiheut­ta­man­sa vahingon.

    Sel­vät sään­nöt sii­tä, miten pai­kat jae­taan, ovat jär­ke­väm­piä kuin mit­kään vuo­tui­set huu­to­kau­pat — eikä huu­to­kaup­pa lisää paik­ko­jen mää­rää, mikä on perusongelma.

    Joku muu­kin voi­si aja­tel­la sitä auto­no­mis­ta­ja­par­kaa, joka saa pai­kan vuo­dek­si ja sit­ten seu­raa­va­na vuon­na ei saa sitä. Auto myyntiin?

  124. Pet­ja Y: Täl­lä tavoin kaik­kien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeas­ti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat val­mii­ta mak­sa­maan kos­ka lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta ei sako­te­ta, jol­loin auto­pai­kat voi­daan myös jakaa ker­ran vuo­des­sa sääs­täen ihmis­ten aikaa. 

    Mitä ihmet­tä tar­koit­taa se, että huu­to­kau­pas­sa lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­to­kaup­pa tar­koit­taa sitä, että jokai­nen tar­jo­aa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on val­mis huu­to­kau­pan koh­tees­ta mak­sa­maan. Joka sit­ten eni­ten tar­joa­vaa — ja siis mak­saaa — saa sit­ten sen huu­to­kau­pan koh­tee­na olleen hyö­dyk­keen. Mitään sak­ko­ja­han täl­lai­seen toi­min­taan ei liity.

  125. Sak­ke: Ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­va, autoa ja auto­paik­kaa tar­vit­se­va ihmi­nen ei ehkä muut­tai­si lain­kaan taloon, jos­sa auto­paik­ka on vain 20%:lle

    Onko­han mis­sään kau­pun­gis­sa mer­kit­tä­vis­sä mää­rin rakennetta:

    ylhääl­tä katsottuna

    jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, mahd. yksisuuntainen
    pyö­räi­ly ja jalankulkuraide
    tiu­ha asu­mi­sop­ti­moi­tu talorivi
    sisäpiha
    talo­ri­vi autopaikoin
    kävelyraide
    auto­ka­tu, mahd. yksisuuntainen,
    park­ki­hal­li kadun yllä tai pääl­lä tai jos­sa­kin lähitienoilla
    talo autopaikoilla
    sisäpiha
    tiu­ha asu­mi­sop­ti­moi­tu talo
    pyö­räi­ly jalankulkuraide
    joukkoliikennekatu
    jne..

    kaik­ki väy­lät yhty­vät tavan­omai­sik­si tämän kort­te­li­ra­ken­teen ulko­puo­lel­la vaik­ka­pa puo­len kilo­met­rin pääs­sä. Kävel­len ja pyö­räil­len mah­dol­lis­ta ylit­tää raken­ne. Esim. auto­ka­dul­la asu­ja voi oikais­ta pyö­rä­ka­dul­le väli­ti­lo­jen kautta.

    Tokio esi­mer­kik­si on jo niin iso kau­pun­ki, että siel­tä voi löy­tyä vaik­ka mitä jos google eart­hil­la penkoisi?

    Osa-aja­tuk­se­na katu­jen väli­nen mark­ki­na­kil­pai­lu halut­ta­vuu­des­sa. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dul­la oli­si asuin­ra­ken­nus­mas­saa pal­jon ennen ensim­mäis­tä­kään pysä­köi­tyä tai lii­ken­nöi­vää yksityisautoa.

  126. haluai­sin kuul­la mil­lä perus­tein autot­to­mat eivät jou­du osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­siin tapauk­sis­sa jois­sa as oy omis­taa maa­na­lai­sen paikoitushallin? 

    Vuo­kra­ta­lo­koh­teis­sa tämä saat­taa olla mah­dol­lis­ta, mut­ta miten tätä sovel­le­taan kovan rahan koh­teis­sa, jäi itsel­lä­ni todel­la epäselväksi.

  127. Juha Lei­no­nen:
    haluai­sin kuul­la mil­lä perus­tein autot­to­mat eivät jou­du osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­siin tapauk­sis­sa jois­sa as oy omis­taa maa­na­lai­sen paikoitushallin?
    ‘snip’

    Toki se on mah­dol­lis­ta, jos auto­pai­kois­ta peri­tään todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukai­nen vuo­kra. Sel­vem­pi kui­ten­kin oli­si, jos auto­pai­kat omis­tai­si eril­li­nen yhtiö, jon­ka osak­kai­ta käyt­tä­jät olisivat.

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko var­ma tuos­ta käy­väs­tä hin­nas­ta? Se ei ole ihan pie­ni. Joka tapauk­ses­sa säh­kö­vins­si mak­saa itsen­sä takai­sin nopeas­ti, kun pyä­röt saa­daan paka­tuk­si puol­ta pie­nem­pään tilaan.

    Kyl­lä minul­le säh­kö­vins­si­kin kel­paa, var­sin­kin kun sen avul­la sääs­te­tään tilaa ja kus­tan­nuk­sia. En ole tar­kem­min miet­ti­nyt kuin­ka pal­jon pyö­rä­pai­kas­ta voi­sin mak­saa. Tar­koi­tuk­se­ni oli lähin­nä ilmais­ta, että mak­su­ky­kyis­tä kysyn­tää koh­dis­tuu myös pyö­rä­paik­koi­hin. Toi­sin kuin jot­kut kom­men­toi­jat vihjaavat.

  129. Rai­mo K: Toki se on mah­dol­lis­ta, jos auto­pai­kois­ta peri­tään todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukai­nen vuo­kra. Sel­vem­pi kui­ten­kin oli­si, jos auto­pai­kat omis­tai­si eril­li­nen yhtiö, jon­ka osak­kai­ta käyt­tä­jät olisivat.

    Tot­ta kai voi­daan periä kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta, mut­ta kuka tämän lys­tin rahoit­taa ennen kuin hal­lil­la on vuo­kra­lai­sia? Hal­lin rahoit­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat rahat tus­kin putoa­vat taivaalta?

    1. Tot­ta kai voi­daan periä kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta, mut­ta kuka tämän lys­tin rahoit­taa ennen kuin hal­lil­la on vuo­kra­lai­sia? Hal­lin rahoit­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat rahat tus­kin putoa­vat taivaalta?

      Miten inves­toin­nit noin yleen­sä rahoi­et­taan? Har­va inves­toin­ti alkaa tuot­taa ennen kuin on val­mis. Jos luot­taa hank­keen jär­ke­vyy­teen ottaa lai­naa pankista.

  130. pek­ka: Mitä tulee ehdot­ta­maa­si van­ho­jen asun­to-osa­keyh­tiöi­den pakot­ta­mi­seen vuo­sit­tai­siin arpa­jai­siin, moi­nen käy­tän­tö pakot­tai­si autoa todel­la tar­vit­se­vat muut­ta­maan pois asun­nos­taan jos onni ei ole myö­tä arpajaisissa

    Minus­ta tääl­lä ei kukaan ole ehdot­ta­nut arpa­jai­sia. Vihe­rins­sin ehdo­tus huu­to­kau­pas­ta, jos­sa auto­pai­kan sil­lä het­kel­lä vuo­kraa­jal­la on oikeus huu­to­kau­pan loput­tua ostaa paik­ka itsel­leen lop­pu­hin­taa korot­ta­mal­la tar­koit­taa sitä, ettei kenen­kään ole aina­kaan mikään pak­ko muut­taa pois, jos tar­vit­see auto­paik­kaa. Minun on mah­do­ton­ta näh­dä tilan­net­ta, jos­sa auto­pai­kan vuo­kra­hin­ta mis­sään tapauk­ses­sa voi­si nous­ta muut­to­kus­tan­nus­ten yläpuolelle.

  131. Sak­ke: Mitä opim­me täs­tä? Vas­taus: auto­paik­ko­ja (kuten myös fil­la­ri­paik­ko­ja) pitää olla tar­pee­seen näh­den RIITTÄVÄSTI!

    Auto­paik­ko­ja, joi­den kuu­kausi­vuo­kra on 8€ (luku otet­tu Vihe­rins­sin esi­mer­kis­tä), ei kos­kaan ole riit­tä­väs­ti Hel­si­ni­gis­sä. Juu­ri sehän täs­sä mät­tää, että auto­pai­kan omis­ta­jat eivät mak­sa niis­tä nii­den todel­lis­ta arvoa. Auto­paik­ko­ja on tie­ten­kin mah­dol­lis­ta raken­taa kal­liil­la pal­jon lisää, mut­ta ei nii­tä sel­lai­sia kal­lii­ta paik­ko­ja enää sit­ten niin moni haluakaan. 

    Niin tai näin, oleel­lis­ta on joka tapauk­ses­sa juu­ri erot­taa asun­non sel­lai­nen kyt­ky­kaup­pa auto­pai­kas­ta, että asun­non hin­nas­sa jou­tuu mak­sa­maan sii­tä kal­liis­ta pai­kas­ta, mut­tei sel­lais­ta saa, kun ne on jaet­tu ali­hin­taan jol­lain ei-mark­ki­naeh­toi­sel­la menetelmällä.

  132. Rai­mo K: Sel­vät sään­nöt sii­tä, miten pai­kat jae­taan, ovat jär­ke­väm­piä kuin mit­kään vuo­tui­set huu­to­kau­pat – eikä huu­to­kaup­pa lisää paik­ko­jen mää­rää, mikä on perusongelma.

    Mikä niis­sä huu­to­kaup­pa­sään­nöis­sä epä­sel­vää on? 

    Ja huu­to­kaup­pa juu­ri lisää paik­ko­jen mää­rää sitä kaut­ta, että se vapaut­taa sel­lai­set pai­kat, joi­ta nii­den omis­ta­jat eivät oikeas­taan tar­vit­se, mut­ta pitä­vät nyt muu­ten vaan, kun ker­ran sel­lai­sen ovat ker­ran saa­neet, eivät­kä jou­du sii­tä mark­ki­na­hin­taa maksamaan. 

    Rai­mo K: Joku muu­kin voi­si aja­tel­la sitä auto­no­mis­ta­ja­par­kaa, joka saa pai­kan vuo­dek­si ja sit­ten seu­raa­va­na vuon­na ei saa sitä. Auto myyntiin?

    No, entä sitä auto­no­mis­ta­ja­par­kaa, jon­ka edes­sä on jonos­sa niin pal­jon poruk­kaa, että seu­raa­va paik­ka vapau­tuu jos­kus 40:n vuo­den pääs­tä, kos­ka kel­lään ei ole mitään eri­tyis­tä insen­tii­viä vapaut­taa paik­kaa ennen­ai­kai­ses­ti sitä kipeäs­ti tar­vit­se­val­le henkilölle.

  133. Juha Lei­no­nen: Tot­ta kai voi­daan periä kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta, mut­ta kuka tämän lys­tin rahoit­taa ennen kuin hal­lil­la on vuo­kra­lai­sia? Hal­lin rahoit­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat rahat tus­kin putoa­vat taivaalta? 

    Ja kuka sen talon­kin rahoit­taa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

  134. Samu­li Saa­rel­ma: Mikä niis­sä huu­to­kaup­pa­sään­nöis­sä epä­sel­vää on? 

    Ja huu­to­kaup­pa juu­ri lisää paik­ko­jen mää­rää sitä kaut­ta, että se vapaut­taa sel­lai­set pai­kat, joi­ta nii­den omis­ta­jat eivät oikeas­taan tar­vit­se, mut­ta pitä­vät nyt muu­ten vaan, kun ker­ran sel­lai­sen ovat ker­ran saa­neet, eivät­kä jou­du sii­tä mark­ki­na­hin­taa maksamaan. 

    No, entä sitä auto­no­mis­ta­ja­par­kaa, jon­ka edes­sä on jonos­sa niin pal­jon poruk­kaa, että seu­raa­va paik­ka vapau­tuu jos­kus 40:n vuo­den pääs­tä, kos­ka kel­lään ei ole mitään eri­tyis­tä insen­tii­viä vapaut­taa paik­kaa ennen­ai­kai­ses­ti sitä kipeäs­ti tar­vit­se­val­le henkilölle. 

    Huu­to­kau­pas­sa ei ole mitään epä­sel­vää, suu­rin tar­jous voit­taa. Eikä se lisää paik­ko­jen mää­rää, esim. 5 paik­kaa on aina 5 paik­kaa, vaik­ka huu­to­kau­pat­tai­siin kuin­ka mon­ta kertaa.

    Vuo­kra taas on vuo­kra, kuka mak­sai­si auto­pai­kas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­tii­vi siis on ja eri­tyi­ses­ti van­hat ihmi­set ovat tark­ko­ja rahasta.

    Ja entä se auto­no­mis­ta­ja­par­ka, joka jää aina huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Auto myyn­tiin vaan!

  135. Rai­mo K:Vuo­kra taas on vuo­kra, kuka mak­sai­si auto­pai­kas­ta mitään, jos ei ole autoa? 

    Kyl­lä minä aina­kin oli­sin val­mis mak­sa­maan 5–10 euroa / kuus­sa sii­tä, että on yksi vapaa vie­ras­paik­ka aina käytössä.

  136. Esi­te: Mitä ihmet­tä tar­koit­taa se, että huu­to­kau­pas­sa lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­to­kaup­pa tar­koit­taa sitä, että jokai­nen tar­jo­aa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on val­mis huu­to­kau­pan koh­tees­ta mak­sa­maan. Joka sit­ten eni­ten tar­joa­vaa – ja siis mak­saaa – saa sit­ten sen huu­to­kau­pan koh­tee­na olleen hyö­dyk­keen. Mitään sak­ko­ja­han täl­lai­seen toi­min­taan ei liity.

    Ja kun koh­tei­ta on mon­ta tar­jol­la, tapa­na on, että kaik­ki “voit­ta­jat” saa­vat koh­teen alim­man hyväk­sy­tyn tar­jouk­sen hin­nal­la. Näin kaik­ki mak­sa­vat enin­tään sen mitä oli­vat val­miit mak­sa­maan ja kaik­ki jot­ka koh­det­ta sen lop­pu­hin­nal­la halusi­vat, sen myös saavat.

  137. Vihe­rins­si:

    Vihe­rins­si: Jos huo­ma­sit, niin ehdo­tuk­ses­sa­ni myös pai­kat ovat mää­rä­ai­kai­sia. Pai­kan hal­ti­jal­la ei ole yhtään sen enem­pää töi­tä kuin ker­ran vuo­des­sa pidet­tä­väs­sä isos­sa huu­to­kau­pas­sa, kun­han vain klik­kaa kyllä/ei, kun paik­ka on kat­kol­la. Toi­saal­ta auto­pai­kan halua­jal­le tilan­ne on help­po, kos­ka aina voi tar­jo­ta seu­raa­vas­ta vapaasta.

    Jos talol­la on pal­jon paik­ko­ja, mää­rä­ai­ka voi olla vaik­ka kak­si vuot­ta. Sen pitää kui­ten­kin olla sen ver­ran lyhyt, että paik­ko­ja on suun­nil­leen jat­ku­vas­ti kat­kol­la, esi­mer­kik­si kuukausittain.

    Ehdot­ta­mas­sa­si mal­lis­sa on se tak­tiik­ka­vai­keus, että sii­nä paik­ko­jen hin­ta menee pelaa­mi­sek­si. Jouk­koon voi löy­tyä se mil­joo­nan tar­ja­va, joka luot­taa sii­hen, että joku muu tar­jo­aa vähem­män. Pitää löy­tyä aika kovaa lain­sää­dän­töä, että tuol­lai­sen tar­jouk­sen teki­jää voi­daan oikeas­ti sanktioida.

    Tai jos tar­jouk­sia tulee vain yksi, paik­ka menee ilmai­sek­si. Aidos­sa läpi­nä­ky­väs­sä huu­to­kau­pas­sa mak­su­ha­luk­kain saa pai­kan. Ihmis­ten on huo­mat­ta­vas­ti kon­kreet­ti­sem­paa miet­tiä, onko 80 €/kk hyvä hin­ta pai­kas­ta kuin miet­tiä abso­luut­tis­ta kattohintaa.

    Kiin­teis­sä tar­jouk­sis­sa ja vuo­sit­tai­ses­sa huu­to­kau­pas­sa on se ongel­ma, että asuk­kaan pitää sil­loin teh­dä tar­jous jokai­ses­ta mah­dol­li­ses­ta auto­pai­kas­ta (nehän ovat usein eriar­voi­sia). Mitä sit­ten teh­dään, jos sama hen­ki­lö voit­taa mon­ta paikkaa?

    Esit­tä­mä­ni mal­li toi­mii ihan hyvin myös niil­le, jot­ka halua­vat aset­taa kat­to­hin­nan. Tämä on näh­ty jo net­ti­huu­to­kau­pois­sa, niis­tä löy­tyy kat­to­hin­nal­li­nen korotusautomaatti.

    Pai­kan hal­ti­jal­le ei ole enem­män vai­vaa, mut­ta huu­to­kau­pan jär­jes­tä­jäl­le on.
    Ketä hait­taa jos joku tar­jo­aa pai­kas­ta miljoonan?

    Jos tar­jouk­sia on yksi niin parem­pi­han se on antaa paik­ka sil­le ainoal­le jol­le se kel­paa kuin jät­tää käyttämättä.

    Tuos­sa että ihmis­ten on hel­pom­pi päät­tää ovat­ko val­mii­ta mak­sa­maan sum­man x kuin päät­tää pal­jon­ko halua­vat mak­saa niin tai­dat olla oikeassa.

    Suu­rin vir­hee­ni mie­les­tä­ni oli aja­tel­la että pai­kat ovat kaik­ki sama­nar­voi­sia. Kos­ka ne eivät ole niin tuo yksi ker­ral­laan huu­to­kaup­paa­mi­nen tai­taa olla parem­pi. Tosin vie­lä parem­pi var­maan oli­si myy­dä ne paikat.

  138. Rai­mo K: Ja kuka sen talon­kin rahoit­taa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten inves­toin­nit noin yleen­sä rahoi­et­taan? Har­va inves­toin­ti alkaa tuot­taa ennen kuin on val­mis. Jos luot­taa hank­keen jär­ke­vyy­teen ottaa lai­naa pankista.

    En tie­dä miten en ole teh­nyt asi­aa sel­väk­si; yksi­kään raken­nus­lii­ke ei tule raken­ta­maan maa­na­lais­ta pai­koi­tus­hal­lia, jos pai­kan hin­nak­si muo­dos­tuu >80 k€, ellei sitä ole kaa­voi­tuk­ses­sa määritelty. 

    Kukaan ei tule erik­seen rahoit­ta­maan maa­na­lais­ta pyäs­köin­tiä, ellei se tule kes­kus­ta-alu­eel­le (vrt. Q‑park jne.)

    En tie­dä mis­sä fan­ta­sia­maa­il­mas­sa elät­te, kun luu­let­te jon­kin tahon rahoit­ta­van asuin­ta­lon ala­puo­lel­le tule­van park­ki­hal­lin. On päi­vän sel­vää mik­si raken­nus­liik­keet myy­vät hal­li­pai­kat hal­val­la, kus­tan­nuk­set kyt­ket­tyi­nä asun­non hin­toi­hin; asun­non voit myy­dä Rova­nie­me­läi­sel­le paris­kun­nal­le, mut­ta >80 k€ park­ki­paik­kaa ei osta edes hen­ki­lö joka sijait­see >2 km pääs­sä hallista. 

    Ymmär­rän kyl­lä Soi­nin­vaa­ran agen­dan eli teh­dä Hel­sin­gis­tä auto­ton, mut­ta mik­si läh­teä pur­ka­maan asi­aa ilman min­kään­lais­ta totuuspohjaa? 

    Yhtä hyvin Soi­nin­vaa­ra oli­si voi­nut ottaa kan­nan, että Hel­sin­gin kaa­voi­tus­oh­jeis­tuk­ses­ta pois­tet­tai­siin maa­na­lai­sen pysä­köin­ti­hal­lin raken­ta­mis­vaa­ti­mus. Se on ainoa rea­li­teet­ti joka täs­sä kes­kus­te­lus­sa täl­lä het­kel­lä on vie­lä elossa. 

    Em. vaih­toeh­toa kan­na­tan myös itse, kos­ka se paran­taa Hel­sin­gin alu­een raken­nus­liik­kei­den kil­pai­lua, joka vii­me kädes­sä puto­aa myös kulut­ta­jien taskuun. 

    Mii­nus puo­li­na tule­vai­suu­des­sa Hel­sin­gin kadut täyt­ty­vät autois­ta ja ottaen huo­mioon ver­rat­tain ahtaat katu­ti­lat, niin ei tämä pyö­räi­li­jöi­den tilaa aina­kaan helpota. 

    Toi­nen vaih­toeh­to on maan­pää­lis­ten pai­koi­tus­hal­lien kaa­voi­tuk­sen sal­li­mi­nen, jol­loin mene­te­tään tont­ti­maa­ta eli Hel­sin­gin kau­pun­ki (mukaan lukien autot­to­mat ihmi­set) menet­tä­vät rahaa ja lisä­huo­mio­na kau­pun­ki­ku­vaa ei var­si­nai­ses­ti kau­nis­ta laa­jat maan­pää­li­set paikoitushallit.

  139. Esi­te: Mitä ihmet­tä tar­koit­taa se, että huu­to­kau­pas­sa lii­an kor­keas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­to­kaup­pa tar­koit­taa sitä, että jokai­nen tar­jo­aa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on val­mis huu­to­kau­pan koh­tees­ta mak­sa­maan. Joka sit­ten eni­ten tar­joa­vaa – ja siis mak­saaa – saa sit­ten sen huu­to­kau­pan koh­tee­na olleen hyö­dyk­keen. Mitään sak­ko­ja­han täl­lai­seen toi­min­taan ei liity.

    Tar­koi­tin tuol­la sitä että jos A tar­jo­aa 10€ ja B 100€, niin B menet­tää 89€ sii­hen ver­rat­tu­na että oli­si tar­jon­nut 11€. Tämä joh­taa sii­hen että B jou­tuu arvaa­maan pal­jon­ko A on val­mis tar­joa­maan ja tar­joa­maan vähän pääl­le. Tämä taas voi joh­taa sii­hen että B tar­jo­aa­kin vahin­gos­sa vähem­män A jol­loin A voit­taa vaik­ka B oli­si halun­nut asi­aa pal­jon enemmän.

    Tuon takia kan­nat­taa huu­to­kau­pat jär­jes­tää niin että voit­ta­ja mak­saa ainoas­taan hiu­kan enem­män kuin kor­kein hävin­nyt tar­jous jol­loin kaik­ki voi­vat tar­jo­ta niin pal­jon kuin ovat val­mii­ta mak­sa­maan menet­tä­mät­tä mitään, ja huu­to­kau­pan koh­de menee sil­le joka sii­tä on val­mis mak­sa­maan eniten.

  140. vie­lä lisäyk­se­nä täs­tä huutokaupasta: 

    Ainoa vaih­toeh­to as oy:n omis­ta­mal­le pai­koi­tus­hal­lil­le on myy­dä se RS-sopi­muk­sel­la suo­raan as oy:lle. Täs­sä vaih­toeh­dos­sa raken­nus­lii­ke itse mää­rit­te­lee hin­nan jol­la se myy sen as oy:lle, jol­loin jot­kut raken­nus­liik­keet voi­vat myy­dä pai­koi­tus­hal­lin “jär­ki­hin­taan”, mut­ta myös osa voi suo­ra­nai­ses­ti kuset­taa kulut­ta­jaa yli­hin­noit­te­le­mal­la hal­lin ja liit­tä­mäl­lä sen RS-sopi­muk­sel­la as oy:n hallintaan. 

    Jos kuvit­te­let­te yksi­tyi­sen rahoit­ta­jan “huu­to­kaup­paa­van” park­ki­paik­ko­ja, niin on herä­tyk­sen aika.

  141. AnnaJ: Kyl­lä uudet­kin suht “sport­ti­set” pyö­rät pai­na­vat lähes 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7‑v

    Lähes”? Lisä­sit mel­kein 20% pai­noa ylöspäin.
    Tuol­la logii­kal­la 1500kg auto pai­naa “lähes” 1800kg.
    Pitää huo­mioi­da, ettei alle 12 kilon tai­da aikuis­ten pol­ku­pyö­ris­sä lain­kaan pääs­tä kuin ehkä kil­pa­pyö­ris­sä. Jopo­kin pai­naa 14 kg. Tuos­sa mie­les­sä siis kas­va­tit pai­non “vaih­te­le­vaa osuut­ta” mel­kein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herät­tää hämmästystä.

    Suu­rin osa vähän­kään uudem­mis­ta pai­na­ne­vat 15–16kg tai alle, var­sin­kin jos pai­nol­la on ollut mitään mer­ki­tys­tä osto­vai­hees­sa. Useim­mil­le lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

  142. Talot raken­ne­taan vuo­si­kym­me­nik­si. Auto­maat­ti­au­tot yleis­ty­vät suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Voi­kin olla, ettei auto­paik­ko­ja tar­vi­ta ollen­kaan tule­vai­suu­des­sa. Jos tar­vit­see autoa, tilaa sel­lai­sen vain äly­pu­he­li­mel­la käyt­töön­sä. Mitä näil­le auto­pai­koil­le sit­ten tehdään?

  143. Ongel­ma lie­nee myös se, että kadun­var­si­py­sä­köin­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on asuk­kail­le tur­han edul­lis­ta. On edul­li­sem­paa pitää autoa kadul­la, kuin hank­kia pysä­köin­ti­ti­la. Ilmei­ses­ti tämä ongel­ma tuli­si kor­ja­ta samalla.

  144. Rai­mo K:
    Ja entä se auto­no­mis­ta­ja­par­ka, joka jää aina huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Auto myyn­tiin vaan!

    Ehdo­tan, että noil­le onnet­to­mil­le jae­taan rahaa fat­tas­ta, jos hei­dän on mah­do­ton­ta kus­tan­taa omaa elä­män­ta­paa omis­ta rahoistaan.

  145. Rai­mo K:
    Vuo­kra taas on vuo­kra, kuka mak­sai­si auto­pai­kas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­tii­vi siis on ja eri­tyi­ses­ti van­hat ihmi­set ovat tark­ko­ja rahasta. 

    Jos vuo­kra ei ole mark­ki­na­hin­tai­nen, niin sel­lai­nen voi olla jär­ke­vää­kin mak­saa. Sano­taan, että meil­lä on se Vihe­rins­sin esi­mer­kin van­hus ja jonot­ta­mal­la saa­ta­van pai­kan vuo­kra on 8€/kk. Hänen voi olla fik­sua mak­saa tuo pai­kas­ta, vaik­ka sitä käyt­täi­si ker­ran kuus­sa moik­kaa­mas­sa käy­vä lap­si perheineen. 

    Ja entä se auto­no­mis­ta­ja­par­ka, joka jää aina huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Auto myyn­tiin vaan! 

    Mik­si hän aina jäi­si huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Kun hin­ta nousee tar­peek­si kor­keak­si, niin tuo van­hus var­mas­ti lopet­taa huu­ta­mi­sen aiemmin. 

    En nyt ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na. Jos talo­yh­tiöl­lä on enem­män auto­no­mis­ta­jia kuin paik­ko­ja, niin joku jää var­mas­ti ilman. Nyt meil­lä on eri tapo­ja vali­ta se, joka jää ilman. Jono­tus­sys­tee­mis­sä yhdis­tet­ty­nä alle mark­ki­na­hin­tai­seen vuo­kraan, ilman jää­vät ne, jot­ka ovat asu­neet talos­sa vähem­män aikaa. Ilman­jään­nis­tään he eivät edes saa mitään kor­vaus­ta. Huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä auto­paik­ko­jen hin­ta nousee sin­ne mark­ki­na-arvoon­sa. Tämä raha menee talo­yh­tiöl­le ja las­kee siten vas­ti­ket­ta kai­kil­ta niil­tä, jot­ka eivät auto­paik­kaa saa­neet. Ne ilman auto­paik­kaa jää­neet voi­vat käyt­tää tätä rahaa pysä­köi­des­sään auton­sa jon­ne­kin muu­al­le tai käyt­täes­sään jotain mui­ta kei­no­ja liik­ku­mi­sen­sa organisointiin. 

    Nyt meil­lä on siis kak­si ver­tai­lu­koh­taa. Sel­lai­nen, jos­sa auto­paik­kaa ilman jää­neet eivät saa yhtään mitään, ja sel­lai­nen, jos­sa he sen­tään saa­vat rahal­li­sen kor­vauk­sen niil­tä, jot­ka auto­pai­kan sai­vat. Minä kuu­li­sin mie­lel­lä­ni perus­te­lun sil­le, mik­si jäl­kim­mäi­nen oli­si mis­sään tilan­tees­sa oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin edel­li­nen. Oikeas­taan ainoa mie­lee­ni juo­lah­ta­va syy oli­si se, että pai­kat jae­taan jol­lain sosi­aa­li­sel­la perus­teel­la (köy­hä sii­voo­ja saa pai­kan, mut­ta rikas toi­mi­tus­joh­ta­ja ei). Täl­lais­ta ei var­maan kukaan mis­sään käytä.

  146. Rai­mo K: Huu­to­kau­pas­sa ei ole mitään epä­sel­vää, suu­rin tar­jous voit­taa. Eikä se lisää paik­ko­jen mää­rää, esim. 5 paik­kaa on aina 5 paik­kaa, vaik­ka huu­to­kau­pat­tai­siin kuin­ka mon­ta kertaa.

    Vuo­kra taas on vuo­kra, kuka mak­sai­si auto­pai­kas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­tii­vi siis on ja eri­tyi­ses­ti van­hat ihmi­set ovat tark­ko­ja rahasta.

    Ja entä se auto­no­mis­ta­ja­par­ka, joka jää aina huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Auto myyn­tiin vaan! 

    Talo­yh­ti­öön siis pitää­kin saa­da asu­maan myös se käy­tet­ty­jä auto­ja myy­vä auto­job­ba­ri (ellei omis­ta­ja myy itse). Paha vain, että niil­lä job­ba­reil­la tup­paa usein ole­maan useam­pia auto­ja myyn­nis­sä, jol­loin ne job­ba­rin autot täyt­tä­vät hel­pos­ti koko pihan ja kadun­var­ret. Kaup­pa käy, ja huu­to­kaup­po­ja­han voi­si käy­dä ympä­ri vuo­don, mut­ta onko tuo­hon mal­liin enää Osmo­kaan tyytyväinen?

    Huu­to­kau­pat pitäi­si jär­jes­tää muu­ten niin, että kaik­ki osal­lis­tu­jat näke­vät toi­sen­sa. Jos näin ei ole, puut­tuu oleel­li­nen osa tar­vit­ta­vaa infor­maa­tio­ta. Pitää­hän se näh­dä, jos joku bluf­faa, ennen­kuin omaa tar­jous­taan korot­ta­maan aikoo läh­teä. Net­ti­huu­to­kau­pat ovat toki ihan oma lajinsa.

  147. Uusis­sa asun­to­yh­tiöis­sä ei mitään huu­to­kaup­po­ja tarvita!

    Auto­pai­kat myy­dään lähes aina omi­na osak­kei­naan, mikä onkin kaik­kein yksin­ker­tai­sin­ta. Usein auto­paik­koi­hin liit­tyy lunas­tus­py­kä­lä eli oman talo­yh­tiön osak­kaat saa­vat etuos­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myy­täi­siin ulko­puo­li­sel­le jälkimarkkinoilla.

  148. Lee­na:
    Uusis­sa asun­to­yh­tiöis­sä ei mitään huu­to­kaup­po­ja tarvita!

    Auto­pai­kat myy­dään lähes aina omi­na osak­kei­naan, mikä onkin kaik­kein yksin­ker­tai­sin­ta. Usein auto­paik­koi­hin liit­tyy lunas­tus­py­kä­lä eli oman talo­yh­tiön osak­kaat saa­vat etuos­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myy­täi­siin ulko­puo­li­sel­le jälkimarkkinoilla. 

    Ei nii­tä huu­to­kaup­po­ja van­hois­sa­kaan asun­to­yh­tiöis­sä tarvita! 

    Jos vapau­tu­va auto­paik­ka ei osak­kail­le tai asuk­kail­le (ole­mas­sao­le­va, tar­peen mukaan päi­vi­tet­tä­vä, ilmoit­tau­tu­mis­het­keen perus­tu­va jono­tus­lis­ta läpi­käy­den) kel­paa, voi yhtiö niin päät­täes­sään vuo­kra­ta ulko­puo­li­sel­le, sik­si aikaa kun­nes lis­tal­le taas joku ilmoittautuu.

    Tuo oma auto­tal­lio­sa­ke on myös var­sin sel­keä peri­aa­te­mal­li. Paik­ko­ja, tai ilma­nau­toa pär­jää­viä asuk­kai­ta, pitää vain olla riit­tä­väs­ti, oli mal­li mikä hyvänsä.

    1. Sak­ke
      Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jaka­nut kai­kii­en osak­kei­den yhdes­sä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­si­vuo­kral­la joil­le­kin osak­kail­le, onko joten­kin vää­ri palaut­ta­sa osak­kei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaik­kien osak­kei­den tavoi­tel­la auto­tal­li­paik­ko­ja yhtä­läi­sin kri­tee­rein, siis huu­to­kau­pal­la, vaik­ka ris­ki­nä on, että ajo­kor­tin vuon­na 1984 menet­tä­nyt van­hus menet­täi­si varas­ton­sa, johon on varas­toi­nut van­ho­ja huonekaluja?

  149. Samu­li Saa­rel­ma:
    ‘snip’
    Mik­si hän aina jäi­si huu­to­kau­pas­sa ilman paik­kaa? Kun hin­ta nousee tar­peek­si kor­keak­si, niin tuo van­hus var­mas­ti lopet­taa huu­ta­mi­sen aiemmin. 

    En nyt ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na. Jos talo­yh­tiöl­lä on enem­män auto­no­mis­ta­jia kuin paik­ko­ja, niin joku jää var­mas­ti ilman. Nyt meil­lä on eri tapo­ja vali­ta se, joka jää ilman. Jono­tus­sys­tee­mis­sä yhdis­tet­ty­nä alle mark­ki­na­hin­tai­seen vuo­kraan, ilman jää­vät ne, jot­ka ovat asu­neet talos­sa vähem­män aikaa. Ilman­jään­nis­tään he eivät edes saa mitään korvausta.
    ‘snip’

    Siis mis­tä pitäi­si saa­da kor­vaus­ta? Auto­pai­kas­ta, jota hänel­lä ei ole kos­kaan ollut­kaan ja jon­ka kus­tan­nuk­siin hän ei ole kos­kaan osal­lis­tu­nut (kos­ka ei ollut lähel­lä­kään sil­loin kun talos­ta ja pai­kois­ta mak­set­tiin)? Siis joku ostaa osak­keen van­has­ta talos­ta, jos­sa ei ole auto­paik­ko­ja ja hänel­le pitä­si mak­saa kor­vaus­ta? Kenen pitäi­si? Oli­si­pa hupai­saa olla sel­lai­ses­sa yhtiö­ko­kouk­ses­sa, jos­sa uusi asu­kas ilmoit­tai­si, että hänel­le pitää mak­saa korvausta.

    Ongel­ma­han on se, että paik­ko­ja on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män (esim. vain 5) kuin tar­vit­si­joi­ta, joten rahak­kai­ta huu­ta­jia löy­tyy (tus­kin van­huk­sia) ja raha­ton jää aina ilman.

    Jos paik­ko­ja oli­si vain hie­man vähem­män kuin tar­vit­si­joi­ta, kier­to nopeu­tui­si ja oli­si sel­väs­ti alle 40 vuotta.

    Huu­to­kau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta kor­keak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa — ja sil­loin kaik­ki pää­se­vät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa. 🙂

  150. Juha Lei­no­nen:
    En tie­dä miten en ole teh­nyt asi­aa sel­väk­si; yksi­kään raken­nus­lii­ke ei tule raken­ta­maan maa­na­lais­ta pai­koi­tus­hal­lia, jos pai­kan hin­nak­si muo­dos­tuu >80 k€, ellei sitä ole kaa­voi­tuk­ses­sa määritelty. 

    Kukaan ei tule erik­seen rahoit­ta­maan maa­na­lais­ta pyäs­köin­tiä, ellei se tule kes­kus­ta-alu­eel­le (vrt. Q‑park jne.)

    En tie­dä mis­sä fan­ta­sia­maa­il­mas­sa elät­te, kun luu­let­te jon­kin tahon rahoit­ta­van asuin­ta­lon ala­puo­lel­le tule­van park­ki­hal­lin. On päi­vän sel­vää mik­si raken­nus­liik­keet myy­vät hal­li­pai­kat hal­val­la, kus­tan­nuk­set kyt­ket­tyi­nä asun­non hin­toi­hin; asun­non voit myy­dä Rova­nie­me­läi­sel­le paris­kun­nal­le, mut­ta >80 k€ park­ki­paik­kaa ei osta edes hen­ki­lö joka sijait­see >2 km pääs­sä hallista.
    ‘snip’

    Ei tämä mitään fan­ta­si­aa ole, park­ki­hal­li näkyy tuos­ta ikku­nas­ta ja meil­lä on siel­lä paik­ka — tosin se ei ole maan alla, mik­si pitäisi?

    Pai­kan hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, niin että sii­tä on tur­ha vaah­do­ta (tämä on 22 vuot­ta van­ha talo eikä lähel­lä­kään pää­kau­pun­ki­seu­tua, ei kui­ten­kaan fan­ta­sia­maa­il­mas­sa, nyky­hin­nois­ta en sano mitään).

  151. Lee­na:
    Uusis­sa asun­to­yh­tiöis­sä ei mitään huu­to­kaup­po­ja tarvita!

    Auto­pai­kat myy­dään lähes aina omi­na osak­kei­naan, mikä onkin kaik­kein yksin­ker­tai­sin­ta. Usein auto­paik­koi­hin liit­tyy lunas­tus­py­kä­lä eli oman talo­yh­tiön osak­kaat saa­vat etuos­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myy­täi­siin ulko­puo­li­sel­le jälkimarkkinoilla. 

    Juu­ri näin. Ei mitään ongel­maa. Ja näin asia pitäi­si järjestää.

    Ongel­mak­si jää­vät van­hat talot, jois­sa yksin­ker­tai­ses­ti ei ole riit­tä­väs­ti park­ki­paik­ko­ja — eikä nii­tä saa lisää, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­to­kaup­paa pitäisi.

  152. Lee­na: Usein auto­paik­koi­hin liit­tyy lunas­tus­py­kä­lä eli oman talo­yh­tiön osak­kaat saa­vat etuos­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myy­täi­siin ulko­puo­li­sel­le jälkimarkkinoilla.

    Vuo­kraa­mi­nen oli­si uusis­sa­kin talo­yh­tiöis­sä parem­pi kuin myy­mi­nen. Myy­mi­ses­sä on se ongel­ma, että auto­paik­ko­jen hin­ta ei seu­raa mark­ki­nat­ren­de­jä, ja auto­pai­kan hank­ki­mi­nen sekä sii­tä eroon­pää­se­mi­nen on hankalaa.

    Vuo­kraa­mi­ses­sa on sekin hyvä puo­li, että yhtiöl­lä säi­lyy kont­rol­li pai­kois­ta. Jos omis­ta­ja halu­aa pitää paik­kaan­sa romu­va­ras­to­na tai vuo­kra­ta sen pai­kal­li­sel­le tak­si­fir­mal­le, niin sii­hen on vai­ke­aa puut­tua. Vuo­kra­lai­sen koh­dal­la asia on pal­jon helpompi.

    Jos kui­ten­kin vaih­teh­to­na on ali­hin­tai­nen vuo­kra­paik­ka tai osak­kei­na myyn­ti, niin on tuo myyn­ti parem­pi vaihtoehto.

    Arvon­mää­räy­ty­mi­seen liit­ty­vä­nä detal­ji­na pitää tode­ta, että lunas­tus­py­kä­lä alen­taa pai­kan arvoa aivan samoin kuin lunas­tus­py­kä­lät noin yleen­sä alen­ta­vat asun­to­jen arvoa, kos­ka ne kaven­ta­vat osta­ja­kun­taa. (Auto­paik­ko­jen osal­ta lunas­tus­py­kä­lä on kyl­lä hyvin perusteltu.)

  153. Sak­ke: Talo­yh­ti­öön siis pitää­kin saa­da asu­maan myös se käy­tet­ty­jä auto­ja myy­vä auto­job­ba­ri (ellei omis­ta­ja myy itse). Paha vain, että niil­lä job­ba­reil­la tup­paa usein ole­maan useam­pia auto­ja myyn­nis­sä, jol­loin ne job­ba­rin autot täyt­tä­vät hel­pos­ti koko pihan ja kadun­var­ret. Kaup­pa käy, ja huu­to­kaup­po­ja­han voi­si käy­dä ympä­ri vuo­don, mut­ta onko tuo­hon mal­liin enää Osmo­kaan tyytyväinen?

    Mikä se ongel­ma täs­sä on? Kyl­lä­hän yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä tai muus­sa vas­taa­vas­sa ohe­jis­tuk­ses­sa voi hyvin lukea, että paik­ko­ja saa yhden per asun­to, enem­män vain jos paik­ko­ja on tyh­jä­nä. Näin toden­nä­köi­ses­ti joka pai­kas­sa jo nyt menetellään.

    Lisäk­si vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa voi olla ehto­ja, joi­den mukaan paik­kaa saa käyt­tää vain yksi­tyis­käyt­töön, jol­loin tak­sa­rit, paku­vuo­kraa­mot ja job­ba­rit ovat ulkona.

  154. ano­nyy­mi: Suu­rin osa vähän­kään uudem­mis­ta pai­na­ne­vat 15–16kg tai alle, var­sin­kin jos pai­nol­la on ollut mitään mer­ki­tys­tä osto­vai­hees­sa. Useim­mil­le lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

    Jos kui­ten­kin pala­taan kes­kus­te­lun alkuun, niin medi­aa­ni­kan­sa­lai­sel­le alkaa olla vähän haas­ta­vaa nos­taa 15–16 kg pai­na­vaa kurais­ta fil­la­ria kattokoukkuihin.

    Jos fik­sum­pia varas­toin­ti­ta­po­ja halu­taan käyt­töön, nii­den pitää olla myös help­po­käyt­töi­siä ja vaivattomia.

  155. Pet­ja Y: Suu­rin vir­hee­ni mie­les­tä­ni oli aja­tel­la että pai­kat ovat kaik­ki sama­nar­voi­sia. Kos­ka ne eivät ole niin tuo yksi ker­ral­laan huu­to­kaup­paa­mi­nen tai­taa olla parem­pi. Tosin vie­lä parem­pi var­maan oli­si myy­dä ne paikat.

    Yksi ker­ral­laan huu­to­kaup­paa­mi­nen on sel­ke­ää ja tuo tava­raa useam­min myyn­tiin. Vai­vaa ei pitäi­si olla pal­jon, kos­ka hom­ma joka tapauk­ses­sa pitää hoi­taa koneel­li­ses­ti. Sii­tä se vas­ta sir­kus tulee, jos huu­to­kaup­pa jär­jes­te­tään isän­nöit­si­jän­toi­mis­ton taa­em­mas­sa neu­vot­te­lu­huo­nees­sa huh­ti­kuun 31. päivä.

    Myy­mi­nen on minus­ta huo­nom­pi sen vuok­si, että myyn­ti­ta­va­ras­sa likvi­di­teet­ti on huo­no ja kit­ka suu­ri. Yhtei­nen etu on se, että auto­pai­kat ovat mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti nii­den käy­tös­sä, jot­ka nii­tä eni­ten tarvitsevat.

  156. ano­nyy­mi: “Lähes”? Lisä­sit mel­kein 20% pai­noa ylöspäin.
    Tuol­la logii­kal­la 1500kg auto pai­naa “lähes” 1800kg.
    Pitää huo­mioi­da, ettei alle 12 kilon tai­da aikuis­ten pol­ku­pyö­ris­sä lain­kaan pääs­tä kuin ehkä kil­pa­pyö­ris­sä. Jopo­kin pai­naa 14 kg. Tuos­sa mie­les­sä siis kas­va­tit pai­non “vaih­te­le­vaa osuut­ta” mel­kein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herät­tää hämmästystä.

    Suu­rin osa vähän­kään uudem­mis­ta pai­na­ne­vat 15–16kg tai alle, var­sin­kin jos pai­nol­la on ollut mitään mer­ki­tys­tä osto­vai­hees­sa. Useim­mil­le lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

    Tämä on hie­man tur­haa kiis­te­lyä yhdes­tä huo­li­mat­tao­mas­ta, mut­ta oike­la­le heh­taa­ril­le osu­nees­ta huomautuksetani

  157. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke
    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jaka­nut kai­kii­en osak­kei­den yhdes­sä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­si­vuo­kral­la joil­le­kin osak­kail­le, onko joten­kin vää­ri palaut­taa osak­kei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaik­kien osak­kei­den tavoi­tel­la auto­tal­li­paik­ko­ja yhtä­läi­sin kriteerein,siis huu­to­kau­pal­la, vaik­ka ris­ki­nä on, että ajo­kor­tin vuon­na 1984 menet­tä­nyt van­hus menet­täi­si varas­ton­sa, johon on varas­toi­nut van­ho­ja huonekaluja? 

    Vuo­kras­ta päät­tää yhtiö­ko­kous vuo­sit­tain talous­ar­vion yhtey­des­sä, ei se 1965 pää­tös ole ikui­ses­ti voi­mas­sa. Nos­te­taan vuo­kra niin kor­keak­si, että vain tar­vit­se­vat halua­vat vuo­kra­ta. Tämä on demo­kra­ti­aa, ei huu­to­kaup­pa (eikä tai­da vuo­den 1965 hal­li­tuk­ses­ta­kaan kovin mon­ta olla enää päättämässä).

    Ja varas­to­na­han auto­tal­lia ei saa käyt­tää jo palo­ris­kin­kin takia.

    1. Yleen­sä talo­yh­tiöis­sä auto­pai­kan vuo­kran­neil­la on enem­mis­tö yhtiö­ko­kouk­ses­sa. Sik­si auto­pai­kat ja tal­lit vuo­kra­taan käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Tämä­kin oli­si help­po tul­ki­ta lain­vas­tai­sek­si, kos­ka osak­kaat oan­naan sii­nä eriar­voi­seen ase­maan keskenään.

  158. Rai­mo K: Ei tämä mitään fan­ta­si­aa ole, park­ki­hal­li näkyy tuos­ta ikku­nas­ta ja meil­lä on siel­lä paik­ka – tosin se ei ole maan alla, mik­si pitäisi?

    Pai­kan hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, niin että sii­tä on tur­ha vaah­do­ta (tämä on 22 vuot­ta van­ha talo eikä lähel­lä­kään pää­kau­pun­ki­seu­tua, ei kui­ten­kaan fan­ta­sia­maa­il­mas­sa, nyky­hin­nois­ta en sano mitään).

    Kaik­ki kom­ment­ti­ni ovat liit­ty­neet maa­na­lai­seen pai­koi­tuk­seen. Maan­pää­li­nen pai­koi­tus on aivan eri asia.

  159. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jaka­nut kai­kii­en osak­kei­den yhdes­sä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­si­vuo­kral­la joil­le­kin osak­kail­le, onko joten­kin vää­ri palaut­ta­sa osak­kei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaik­kien osak­kei­den tavoi­tel­la auto­tal­li­paik­ko­ja yhtä­läi­sin kriteerein,siis huu­to­kau­pal­la, vaik­ka ris­ki­nä on, että ajo­kor­tin vuon­na 1984 menet­tä­nyt van­hus menet­täi­si varas­ton­sa, johon on varas­toi­nut van­ho­ja huonekaluja? 

    Tämä tus­kin on ongel­ma. Yhtiön hal­li­tus on var­maan­kin jo vuo­sia sit­ten edel­lyt­tä­nyt, että auto­pai­kal­la ei saa säi­lyt­tää tava­roi­ta. Myös­kään pelas­tus­vi­ran­omai­set eivät sal­li sitä.

    Han­ka­laa sen sijaan voi olla, jos vain kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­va nuo­ri elä­ke­läi­nen, pyö­rä­tuo­lin­käyt­tä­jä, ei pys­ty kil­pai­le­maan kor­keak­si nouse­vil­la huu­to­kaup­pa­hin­noil­la. Vai onko hänel­le­kin ohje muut­taa hal­vem­mil­le asuinsijoille?

  160. Osmo Soi­nin­vaa­ra: ris­ki­nä on, että ajo­kor­tin vuon­na 1984 menet­tä­nyt van­hus menet­täi­si varas­ton­sa, johon on varas­toi­nut van­ho­ja huonekaluja?

    Jos isännöitsijä/huoltomies tai pelas­tus­vi­ran­omai­set ehti­si­vät hoi­taa työn­sä, auto­tal­le­ja ei käy­tet­täi­si lait­to­mas­ti varas­toi­na — eikä myös­kään työ­ti­loi­na tms. (vaik­ka parem­mas­sa käy­tös­sä tilat sil­loin ovatkin).

  161. Rai­mo K: Huu­to­kau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta kor­keak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa – ja sil­loin kaik­ki pää­se­vät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa. 

    Jot­ta huyuto­kaup­pa­hin­nat muo­dos­tui­si­vat kovik­si, pitää pai­kois­ta olla pula, ts. nii­tä pitää olla sel­väs­ti alle puo­lel­le asun­nois­ta. Jos paik­ka on oikein ruuh­kai­ses­sa pai­kas­sa ole­va hal­li­paik­ka, sen hin­ta voi­si nous­ta luok­kaan 200 €/kk, tus­kin pal­jon yli.

    Jos paik­ko­ja on tasan puo­li per asun­to, sil­loin auto­paik­ko­jen tulot ovat 100 €/asunto/kk. Vas­ti­ke­tu­lot ovat lähes poik­keuk­set­ta sel­väs­ti kor­keam­mat, joten eipä sitä noil­la auto­pai­koil­la yhtiö­tä ihan hel­pos­ti voit­toi­sak­si saa­da. Ja jotain se paik­ko­jen­kin yllä­pi­tä­mi­nen maksaa.

  162. Pir­jo: Lem­mi­näi­sen koh­tees­sa Osmon las­kel­mil­la auto­pai­kat myy­dään alle oma­kus­tan­nus­hin­nan. Näinköhän? 

    Tie­tys­ti. Kaa­voit­ta­ja eli Hel­sin­gin kau­pun­ki on mää­rän­nyt mini­mi­mää­rän paik­ko­ja, jot­ka Pil­lo­po­jan pitää toteut­taa. Lem­min­ki tekee juu­ri niin pal­jon ja sit­ten se myy ne mak­si­mi­hin­nal­la jol­la ne men­vät kau­pak­si. Auto­pai­kat eivät kulu­ta raken­nusoi­keut­ta, joten jos hin­ta oli­si pääl­le oma­kus­tan­nus­hin­nan, Lem­min­käi­nen teki­si nii­tä pää märkänä.

    Paras­ta on, kun auto­pai­kat ovat erill­si­nä osakkeina. 

    Paras­ta oli­si, että auto­paik­ko­ja teh­täi­siin juu­ri niin pal­jon kuin ihmi­set ovat niis­tä val­miit mak­sa­maan. Ei mul­la oli­si omaa kop­pi­mo­poa, jos paik­ka mak­sai­si 250 €/kk, vaan vuo­krai­sin sel­lai­sen aina tarvittaessa.

  163. Rai­mo K: Siis mis­tä pitäi­si saa­da kor­vaus­ta? Auto­pai­kas­ta, jota hänel­lä ei ole kos­kaan ollut­kaan ja jon­ka kus­tan­nuk­siin hän ei ole kos­kaan osal­lis­tu­nut (kos­ka ei ollut lähel­lä­kään sil­loin kun talos­ta ja pai­kois­ta maksettiin)?

    Sii­tä, että hän on osta­nut osak­keen asun­to-osa­keyh­tiös­tä, joka omis­taa auto­paik­ko­ja, joi­hin hänel­lä ei kui­ten­kaan ole pää­syä, vaan nii­tä käyt­tä­vät muut osak­kaat aili­hin­taan nii­den mark­ki­na-arvoon nähden. 

    Huo­maa, täs­sä ei siis ole kyse sii­tä, että ne auto­pai­kat oli­si­vat sidot­tu johon­kin osak­kee­seen, mikä oli­si tie­ten­kin toi­nen tapa hoi­taa auto­paik­ko­jen jako oikeu­den­mu­kai­ses­ti, vaik­ka se toki joh­tai­si sit­ten jous­ta­mat­to­muu­teen, vaan sii­tä, että auto­pai­kat ovat yhtei­so­mis­tuk­ses­sa, mut­ta ne vain jae­taan osak­kail­le epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­la tavalla. 

    Kom­ment­ti­si yhtiö­ko­kouk­ses­ta osoit­taa juu­ri sen, mik­si näi­tä asioi­ta on vai­kea käsi­tel­lä puh­taal­ta pöy­däl­tä. Ne, jot­ka hyö­ty­vät nykyi­ses­tä sys­tee­mis­tä, eivät sitä halua muut­taa, joten jotain oikeu­den­mu­kai­sem­paa ehdot­ta­va tosi­aan var­maan nau­ret­tai­siin ulos.

    Rai­mo K: Huu­to­kau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta kor­keak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa – ja sil­loin kaik­ki pää­se­vät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa.

    No, takuul­la ei muu­ta­man auto­pai­kan vuo­kra kas­va niin kor­keak­si, että se kat­tai­si kaik­ki talo­yh­tiön menot. Tai jos nousee, niin sit­ten niil­lä rahat­to­mil­la (jois­ta olit huo­lis­sa­si) asu­mi­nen tulee todel­la halvaksi.

  164. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleen­sä talo­yh­tiöis­sä auto­pai­kan vuo­kran­neil­la on enem­mis­tö yhtiö­ko­kouk­ses­sa. Sik­si auto­pai­kat ja tal­lit vuo­kra­taan käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Tämä­kin oli­si help­po tul­ki­ta lain­vas­tai­sek­si, kos­ka osak­kaat pan­naan sii­nä eriar­voi­seen ase­maan keskenään. 

    Eipä ole auto­pai­kan vuo­kran­neil­la enem­mis­töä, kun nii­tä paik­ko­ja on vähän.

  165. Samu­li Saa­rel­ma:
    ‘snip’
    Kom­ment­ti­si yhtiö­ko­kouk­ses­ta osoit­taa juu­ri sen, mik­si näi­tä asioi­ta on vai­kea käsi­tel­lä puh­taal­ta pöy­däl­tä. Ne, jot­ka hyö­ty­vät nykyi­ses­tä sys­tee­mis­tä, eivät sitä halua muut­taa, joten jotain oikeu­den­mu­kai­sem­paa ehdot­ta­va tosi­aan var­maan nau­ret­tai­siin ulos.

    No, takuul­la ei muu­ta­man auto­pai­kan vuo­kra kas­va niin kor­keak­si, että se kat­tai­si kaik­ki talo­yh­tiön menot. Tai jos nousee, niin sit­ten niil­lä rahat­to­mil­la (jois­ta olit huo­lis­sa­si) asu­mi­nen tulee todel­la halvaksi. 

    1) No, sil­lä taval­la yhtiöis­sä toi­mi­taan eikä asun­to-osa­keyh­tiö ole poik­keus. Jos joku ostaa asun­to-osak­keen eikä kysy auto­pai­kois­ta, ääliö on lai­min­lyö­nyt selon­ot­to­vel­vol­li­suu­ten­sa ja saa syyt­tää vain itseään.

    2) Puh­das pöy­tä on vain uusis­sa taloyhtiöissä.

    3) Asun­to-osa­keyh­tiö saa tuloa toki muus­ta­kin kuin auto­pai­kois­ta, esim. asun­to-osak­kei­den vas­tik­keis­ta (tämä jää­nyt huo­maa­mat­ta?), mut­ta pika­voi­tot huu­to­kau­pas­ta voi­vat saat­taa yhtiön voi­tol­li­sek­si ja voi­tos­ta mak­se­taan vero.

  166. Vihe­rins­si: Jot­ta huu­to­kaup­pa­hin­nat muo­dos­tui­si­vat kovik­si, pitää pai­kois­ta olla pula, ts. nii­tä pitää olla sel­väs­ti alle puo­lel­le asun­nois­ta. Jos paik­ka on oikein ruuh­kai­ses­sa pai­kas­sa ole­va hal­li­paik­ka, sen hin­ta voi­si nous­ta luok­kaan 200 €/kk, tus­kin pal­jon yli.
    ‘snip’

    Sii­tä kai täs­sä juu­ri on kysy­mys, että paik­ko­ja on vähän, van­hois­sa talois­sa vain muu­ta­ma. Jos paik­ko­ja on pal­jon, ei ole ongelmaa.

  167. Rai­mo K: Vuo­kras­ta päät­tää yhtiö­ko­kous vuo­sit­tain talous­ar­vion yhtey­des­sä, ei se 1965 pää­tös ole ikui­ses­ti voi­mas­sa. Nos­te­taan vuo­kra niin kor­keak­si, että vain tar­vit­se­vat halua­vat vuo­kra­ta. Tämä on demo­kra­ti­aa, ei huutokauppa

    Miten se, että yhtiö­ko­kous nos­taa vuo­kran niin kor­keak­si, että haluk­kai­ta vuo­kraa­jia on enää yhtä pal­jon kuin auto­paik­ko­ja, ero­aa huu­to­kau­pas­ta miten­kään? Huu­to­kaup­pa­han on vain yksin­ker­tai­sin tapa löy­tää tuo taso. 

    Miten tuos­sa tilan­tees­sa sen rahat­to­man auto­no­mis­ta­jan (jos­ta kan­noit huol­ta) luu­let käyvän?

  168. Mik­si edus­kun­ta tie­toi­ses­ti ja har­ki­ten joka vuo­den jou­lu­kuus­sa lisää asuk­kai­den eriar­voi­suut­ta auto­paik­ka­ky­sy­myk­ses­sä hyväk­sy­mäl­lä auto­paik­ko­jen vero­tusar­vot käy­pää arvoa alemmiksi?

    Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la läm­mi­te­tyn auto­hal­li­pai­kan vero­tusar­vo 73 euroa kyl­män 48 euroa. Kes­kus­tas­sa edul­li­nen auto­paik­ka mak­saa 100 euroa ja kal­lis 200 euroa kuussa. 

    Kun talo­yh­tiö vuo­kraa hal­li­tuk­sen­sa jäse­nil­le pai­kan 65 eurol­la syn­tyy tilan­tees­sa pei­tel­tyä osin­gon­ja­koa, johon verot­ta­jan pitäi­si puuttua.

    Mie­les­tä­ni koko auto­paik­kaon­gel­ma joh­tuu huo­nos­ta hal­lin­nos­ta ja välin­pi­tä­mät­tö­mis­tä kan­san­edus­ta­jis­ta. Kii­tos kui­ten­kin Odel­le, että pitää asi­aa esillä. 

    Ps. Mie­len­kiin­tois­ta on se, että verot­ta­ja ja edus­kun­ta nimen­omai­ses­ti mää­rää­vät vaik­ka­pa työ­suh­de­pol­ku­pyö­rän vero­tusar­vos­ta: “Vero­tusar­vo sel­lai­sel­le edul­le, jol­le ei ole vah­vis­tet­tu vero­tusar­voa, on edun käy­pä hinta.”

  169. Rai­mo K: 1) No, sil­lä taval­la yhtiöis­sä toi­mi­taan eikä asun­to-osa­keyh­tiö ole poik­keus. Jos joku ostaa asun­to-osak­keen eikä kysy auto­pai­kois­ta, ääliö on lai­min­lyö­nyt selon­ot­to­vel­vol­li­suu­ten­sa ja saa syyt­tää vain itseään. 

    Nyt perus­te­let sil­lä, miten asiat hoi­de­taan, sitä, miten ne pitäi­si hoi­taa. Minä olen täs­sä kes­kus­te­lus­sa läh­te­nyt sii­tä, että kes­kus­te­lem­me sii­tä, mikä oli­si paras tapa jakaa yhtiön omis­tuk­ses­sa ole­vat auto­pai­kat. Sii­hen huu­to­kaup­pa on minus­ta yli­ver­tai­nen tapa. Sii­hen, että niin ei teh­dä kaik­kial­la, on tie­ten­kin syy­nä yllä­kir­joit­ta­ma­ni, mut­ta et voi käyt­tää sitä perus­te­lu­na sil­le, mik­si niin pitäi­si jatkaa.

    2) Puh­das pöy­tä on vain uusis­sa taloyhtiöissä. 

    Mikään muu kuin ali­hin­tais­ten auto­paik­ko­jen käyt­tä­jien itsek­kyys ei estä järk­kää­mäs­tä asi­aa oikeudenmukaisesti.

    3) Asun­to-osa­keyh­tiö saa tuloa toki muus­ta­kin kuin auto­pai­kois­ta, esim. asun­to-osak­kei­den vas­tik­keis­ta (tämä jää­nyt huo­maa­mat­ta?), mut­ta pika­voi­tot huu­to­kau­pas­ta voi­vat saat­taa yhtiön voi­tol­li­sek­si ja voi­tos­ta mak­se­taan vero. 

    Duh. Tie­ten­kin idea­na on se, että vas­tik­keet las­ke­vat, jos auto­paik­ko­jen vuo­kris­ta ker­tyy enem­män rahaa. Las­ke­mal­la vas­tik­kei­ta asun­to-osa­keyh­tiöi­den on tri­vi­aa­lia pysyä voi­tot­to­ma­na. Lop­pusää­tö teh­dään yleen­sä pois­toil­la. Näin toi­mi­vat kaik­ki asun­to-osa­keyh­tiöt. Kuten sanoin, jos vas­tik­keis­ta lop­puu sää­tö­va­ra mui­den tulo­jen kas­vaes­sa lii­an suu­rik­si, niin sit­ten asu­mi­nen on tul­lut todel­la halvaksi.

  170. Rai­mo K: Nos­te­taan vuo­kra niin kor­keak­si, että vain tar­vit­se­vat halua­vat vuo­kra­ta. Tämä on demo­kra­ti­aa, ei huu­to­kaup­pa (eikä tai­da vuo­den 1965 hal­li­tuk­ses­ta­kaan kovin mon­ta olla enää päättämässä).

    Huu­to­kau­pas­sa tuo idea sii­tä, että hin­ta on juu­ri sel­lai­nen, että vain tar­vit­se­vat halua­vat vuo­kra­ta, toteu­tuu auto­maat­ti­ses­ti. Eri­tyi­ses­ti se toteu­tuu sil­loin, jos huu­to­kaup­pa­kier­ros käy­dään vaik­ka­pa ker­ran vuo­des­sa JA aina kun jokin paik­ka vapautuu.

    Aika jär­je­tön­tä on tuo­ta hin­taa yhtiö­ko­kouk­sen alkaa ite­roi­maan ker­ran vuo­des­sa. Saat­taa kes­tää muu­ta­man vuo­den ennen kuin joku opti­mi on löy­det­ty. Opti­mi sit­ten taas seu­raa­va­na het­ke­nä voi­si olla aivan toi­nen ja yhtiö­ko­kouk­sen päät­tä­mä hin­ta oli­si joko lii­an kor­kea tai mata­la. Sit­ten taas odo­tel­tai­siin vuo­den ver­ran, että pääs­tään kokei­le­maan jotain tois­ta hin­taa, että jos­ko se nyt sat­tui­si kohdalleen.

  171. Ant­sa: Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la läm­mi­te­tyn auto­hal­li­pai­kan vero­tusar­vo 73 euroa kyl­män 48 euroa. Kes­kus­tas­sa edul­li­nen auto­paik­ka mak­saa 100 euroa ja kal­lis 200 euroa kuussa.

    Puu­rot ja vel­lit sekai­sin. Tääl­lä pk-seu­dun lähiös­sä kyl­mien hal­li­paik­ko­jen kk-vuo­krat eril­li­sis­sä pysä­köin­ti­lai­tok­sis­sa ovat aika lähel­lä tuo­ta vero­tusar­voa. Ai mut­ta nyt saan­kin pii­lo­tet­tua osin­gon­mak­sua parkkiyhtiöltä…?

  172. Samu­li Saa­rel­ma: Miten se, että yhtiö­ko­kous nos­taa vuo­kran niin kor­keak­si, että haluk­kai­ta vuo­kraa­jia on enää yhtä pal­jon kuin auto­paik­ko­ja, ero­aa huu­to­kau­pas­ta miten­kään? Huu­to­kaup­pa­han on vain yksin­ker­tai­sin tapa löy­tää tuo taso. 

    Miten tuos­sa tilan­tees­sa sen rahat­to­man auto­no­mis­ta­jan (jos­ta kan­noit huol­ta) luu­let käyvän? 

    Edel­li­ses­sä tapauk­ses­sa hin­ta on kai­kil­le sama, huu­to­kau­pas­sa raha rat­kai­see. No, joi­den­kin mie­les­tä juu­ri se on hyvä asia.

    Rahat­to­man auto­no­mis­ta­jan tilan­ne ei ole hyvä kos­kaan, mut­ta jonos­sa parem­pi kuin se, että iki­nä ei ole mah­dol­li­suut­ta autopaikkaan.

    Elä­väs­sä elä­mäs­sä rahat­to­mat eivät tie­tys­ti hakeu­du kes­kus­to­jen van­hoi­hin taloi­hin, joten tämä kysy­mys — vaik­ka­kin elä­mää suu­rem­pi — on teoreettinen.

  173. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Tämä­kin oli­si help­po tul­ki­ta lain­vas­tai­sek­si, kos­ka osak­kaat pan­naan sii­nä eriar­voi­seen ase­maan keskenään. 

    Niin­pä. Jos paik­ko­ja on 5 (esi­mer­kik­si) ja asun­to­ja 20, ainoa oikeu­den­mu­kai­nen ja tasa-arvoi­nen rat­kai­su on se, että pai­kat jae­taan osiin ja jokai­nen saa 1/4 paikasta 😉
    Ei oli­si lainvastainen.

  174. Esi­te:

    snip’
    Aika jär­je­tön­tä on tuo­ta hin­taa yhtiö­ko­kouk­sen alkaa ite­roi­maan ker­ran vuo­des­sa. Saat­taa kes­tää muu­ta­man vuo­den ennen kuin joku opti­mi on löy­det­ty. Opti­mi sit­ten taas seu­raa­va­na het­ke­nä voi­si olla aivan toi­nen ja yhtiö­ko­kouk­sen päät­tä­mä hin­ta oli­si joko lii­an kor­kea tai mata­la. Sit­ten taas odo­tel­tai­siin vuo­den ver­ran, että pääs­tään kokei­le­maan jotain tois­ta hin­taa, että jos­ko se nyt sat­tui­si kohdalleen. 

    Jär­je­tön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiö­ko­kous bud­je­tis­ta päät­tää joka vuo­si ja sii­nä samal­la vas­tik­keis­ta ja vuo­kris­ta, kos­ka ne talous­ar­vioon sisältyvät.

    Ker­ro­pa, mikä se opti­mi olisi!

  175. Rai­mo K: Jär­je­tön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiö­ko­kous bud­je­tis­ta päät­tää joka vuo­si ja sii­nä samal­la vas­tik­keis­ta ja vuo­kris­ta, kos­ka ne talous­ar­vioon sisältyvät.

    Ker­ro­pa, mikä se opti­mi olisi!

    Auto­paik­ko­jen osal­ta aika lähel­lä opti­mia var­maan oli­si se min­kä edel­li­sen vies­ti­ni lai­nauk­ses­ta jätit pois, eli “Huu­to­kau­pas­sa tuo idea sii­tä, että hin­ta on juu­ri sel­lai­nen, että vain tar­vit­se­vat halua­vat vuo­kra­ta, toteu­tuu auto­maat­ti­ses­ti. Eri­tyi­ses­ti se toteu­tuu sil­loin, jos huu­to­kaup­pa­kier­ros käy­dään vaik­ka­pa ker­ran vuo­des­sa JA aina kun jokin paik­ka vapautuu.”.

    Huu­to­kaup­pa sit­ten voi­si olla vaik­ka sel­lai­nen avoin huu­to­kaup­pa, jos­sa muut tar­joa­jat näke­vät, mitä toi­set ovat tar­jon­neet pai­kas­ta ja voi­vat halu­tes­saan korot­taa tar­jous­taan. Nyky­tek­nii­kal­la tuol­lai­nen oli­si toteu­tet­ta­vis­sa hel­pos­ti inter­ne­tym­pä­ris­töön. Ja jos sit­ten pel­ko­na on, että kai­kil­la ei sitä inter­ne­tyh­teyt­tä ole, niin sama saa­vu­te­taan sil­lä, että tar­jouk­sia kir­ja­taan talo­yh­tiön ilmo­tus­tau­lul­le allekkain.

  176. Rai­mo K: Jär­je­tön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiö­ko­kous bud­je­tis­ta päät­tää joka vuo­si ja sii­nä samal­la vas­tik­keis­ta ja vuo­kris­ta, kos­ka ne talous­ar­vioon sisältyvät.

    Ker­ro­pa, mikä se opti­mi olisi!

    Huu­to­kau­pan tulok­se­na saa­ta­va hinta?!? 🙂

  177. Rai­mo K: Edel­li­ses­sä tapauk­ses­sa hin­ta on kai­kil­le sama, huu­to­kau­pas­sa raha rat­kai­see. No, joi­den­kin mie­les­tä juu­ri se on hyvä asia.

    Jos hin­ta ase­te­taan niin, että kaik­ki haluk­kaat saa­vat pai­kan (kuten ehdo­tit), niin sil­loin mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti raha rat­kai­see. Hin­taa on nos­tet­tu niin kau­an, että pelis­tä ovat pudon­neet kaik­ki ne, joil­le paik­ka ei ole sen arvoi­nen kuin, mikä sen hin­ta on. Tämä on täs­mäl­leen sama asia kuin huu­to­kau­pan tulos. 

    Mitä samaan hin­taan tulee, niin Vihe­rins­si antoi jo hyvän perus­te­lun sil­le­kin, mik­si paik­ko­jen ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vää olla samanhintaisia.

  178. Onko kenel­lek­kään herän­nyt aja­tus­ta, että as oy omis­ta­ma park­ki­hal­li, joka huu­to­kaup­paa paik­kan­sa, mak­saa ei autoi­li­joil­le enem­män kuin nykyi­nen kytky.

  179. Rai­mo K: Niin­pä. Jos paik­ko­ja on 5 (esi­mer­kik­si) ja asun­to­ja 20, ainoa oikeu­den­mu­kai­nen ja tasa-arvoi­nen rat­kai­su on se, että pai­kat jae­taan osiin ja jokai­nen saa 1/4 paikasta
    Ei oli­si lainvastainen. 

    Eikö nuo auto­pai­kan nel­jän­nek­set pitäi­si jakaa osa­ke­mää­rän suhteessa?

  180. Rai­mo K: Eli raha rat­kai­see oli­si opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tar­ve tai ylei­nen etu. Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä.

    Otin kan­taa ainoas­taan sii­hen miten auto­pai­kan opti­mi­hin­ta (eli suu­rin mah­dol­li­nen hin­ta, jol­la saa­daan kaik­ki auto­pai­kat käyt­töön ja talo­yh­tiö saa par­haan tuo­ton auto­pai­kois­taan) oli­si löy­det­tä­vis­sä. En itse­kään kyl­ve rahas­sa, mut­ta huu­to­kau­pal­la löy­tyy kiis­tat­ta opti­maa­li­nen hin­ta. Tie­ten­kin voi­daan ryh­tyä kiis­te­le­mään sii­tä mikä on optimaalista. 

    Jos auto­paik­ko­ja on X mää­rä ja yhtiö­ko­kouk­ses­sa pää­tet­ty hin­ta on sel­lai­nen, että haluk­kai­ta tar­vit­si­joi­ta on X+1, niin miten sit­ten toi­mi­taan? Ryh­dy­tään arpo­maan paikkoja. 

    Huu­to­kau­pas­sa löy­tyi­si nime­no­maan se opti­mi, jos­sa X mää­rään paik­ko­ja löy­tyy X mää­rä halukkaita.

  181. Vihe­rins­si:
    Myy­mi­nen on minus­ta huo­nom­pi sen vuok­si, että myyn­ti­ta­va­ras­sa likvi­di­teet­ti on huo­no ja kit­ka suu­ri. Yhtei­nen etu on se, että auto­pai­kat ovat mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti nii­den käy­tös­sä, jot­ka nii­tä eni­ten tarvitsevat. 

    Tot­ta, mut­ta myy­mi­nen on hyvin eksin­ker­tais­ta ja luul­ta­vas­ti mum­mot luo­pu­vat auto­hal­li­pai­kois­taan, jos sen myy­mäl­lä saa vaik­ka­pa 20 000 euroa tai vuo­kraa­mal­la sen sata­sen kuussa.

  182. Pie­nen lap­sen isä Kal­lios­ta:
    ‘snip’
    Jos auto­paik­ko­ja on X mää­rä ja yhtiö­ko­kouk­ses­sa pää­tet­ty hin­ta on sel­lai­nen, että haluk­kai­ta tar­vit­si­joi­ta on X+1, niin miten sit­ten toi­mi­taan? Ryh­dy­tään arpo­maan paikkoja. 

    Huu­to­kau­pas­sa löy­tyi­si nime­no­maan se opti­mi, jos­sa X mää­rään paik­ko­ja löy­tyy X mää­rä halukkaita. 

    Yleen­sä on käy­tös­sä jono­tus­lis­ta, jon­ka mukaan vapau­tu­vat pai­kat jaetaan.

    Huu­to­kau­pas­sa tie­ten­kin löy­tyy X mää­rään paik­ko­ja X kpl nii­tä, joil­la on varaa mak­saa. Haluk­kai­ta voi olla pal­jon­kin enemmän.

    Pik­ku­de­tal­ji­na voi­si myös tode­ta, että toi­sin kuin osa­keyh­tiöis­sä yleen­sä, asun­to-osa­keyh­tiöis­sä tavoit­tee­na ei ole voi­ton maksimointi.

  183. Juha Lei­no­nen:
    Onko kenel­lek­kään herän­nyt aja­tus­ta, että as oy omis­ta­ma park­ki­hal­li, joka huu­to­kaup­paa paik­kan­sa, mak­saa ei autoi­li­joil­le enem­män kuin nykyi­nen kytky.

    Ei ole herän­nyt. Ehkä herää, jos seli­tä­tä vähän kon­kreet­ti­sem­min, miten tuo tapahtuu.

    Jos pide­tään huu­to­kaup­pa, jos­sa on mini­mi­hin­ta, tulok­se­na ole­vat vuo­krat ovat vähin­tään samat kuin nyky­ään, joten tuloa asoy:lle on vähin­tään saman ver­ran kuin nyky­ään. Miten tämä hei­ken­täi­si autot­to­mien asemaa?

  184. Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta myy­mi­nen on hyvin eksin­ker­tais­ta ja luul­ta­vas­ti mum­mot luo­pu­vat auto­hal­li­pai­kois­taan, jos sen myy­mäl­lä saa vaik­ka­pa 20 000 euroa tai vuo­kraa­mal­la sen sata­sen kuussa. 

    Jos ver­tai­lu­koh­ti­na ovat asun­toi­hin sido­tut pai­kat ja eriy­te­tyt omis­tus­pai­kat, olen samaa miel­tä kans­sa­si. Muu­ten olen sitä miel­tä, että huu­to­kau­pat­ta­vat vuo­kra­pai­kat ovat paik­ko­jen vaih­tu­vuu­teen eni­ten kan­nus­ta­va mekanismi.

  185. Samu­li Saa­rel­ma: Mitä samaan hin­taan tulee, niin Vihe­rins­si antoi jo hyvän perus­te­lun sil­le­kin, mik­si paik­ko­jen ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vää olla samanhintaisia.

    Annan vie­lä toi­sen­kin perus­te­lun paik­ko­jen yksit­täi­seen huutokauppaamiseen.

    A‑rapun asuk­kaal­le A‑rapun his­sin vie­res­sä ole­va hal­li­paik­ka on arvok­kaam­pi kuin C‑rapun his­sin vie­res­sä ole­va paik­ka. C‑rapun asiak­kaal­le taas päin­vas­toin. Suju­val­le pie­nel­lä autol­la aja­val­le autoi­li­jal­le kah­den port­ti­kon­gin taka­na pihan nur­kas­sa oven vie­res­sä ole­va paik­ka voi olla käte­vä, kun taas isol­la autol­la aja­va arem­pi kul­jet­ta­ja arvos­taa help­poa ajet­ta­vuut­ta ja mie­luum­min käve­lee vähän pidemmältä.

    Paik­ko­jen arvot siis riip­pu­vat paik­kaan liit­ty­vien seik­ko­jen lisäk­si myös käyt­tä­jäs­tä. Jos pai­kat huu­to­kau­pa­taan yksi­tel­len, pai­kat jakau­tu­vat tar­kem­min käyt­tä­jien toi­vei­den mukaan. Täl­löin paik­ko­jen koko­nai­sar­vo käyt­tä­jil­leen on suu­rem­pi, ja sitä myö­tä niis­tä myös mak­se­taan kor­keam­pi hinta.

  186. Rai­mo K: Eli raha rat­kai­see oli­si opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tar­ve tai ylei­nen etu. Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä. 

    Pitäi­si­kö siis asun­not­kin jakaa tar­peen, ei mak­su­ky­vyn mukaan?

    Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä.

  187. Rai­mo K: Eli raha rat­kai­see oli­si opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tar­ve tai ylei­nen etu. Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä. 

    Mil­lä taval­la mit­tai­sit numee­ri­ses­ti tuo­ta hyö­tyä, tar­vet­ta tai yleis­tä etua, kun on kyse vuo­krat­ta­vas­ta pysäköintipaikasta?

  188. Rai­mo K: Eli raha rat­kai­see oli­si opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tar­ve tai ylei­nen etu. Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä.

    Hyö­ty ja tar­ve ovat teke­mi­sis­sä sen kans­sa, pal­jon­ko pai­kas­ta on halu­kas mak­sa­maan huu­to­kau­pas­sa. Juu­ri tähän koko mark­ki­na­ta­lou­den toi­mi­mi­nen perustuukin. 

    Miten “ylei­nen etu” ote­taan mis­sään auto­paik­ko­jen jako­sys­tee­mis­sä huo­mioon? Se voi näkyä ehkä sii­nä, että auto­pai­kan käy­töl­le ase­te­taan rajoi­tuk­sia (vain yksi paik­ka per asun­to, ei kau­pal­lis­ta käyt­töä, ei ulko­puo­li­sia), mut­ta jos asuk­kai­den auto­paik­ka­tar­vet­ta ale­taan pan­na “ylei­sen edun” nimis­sä jon­kin­nä­köi­seen jär­jes­tyk­seen, niin on sata­var­maa, että sii­tä ei tule muu­ta kuin muh­kea rii­ta, kun jokai­sen mie­les­tä juu­ri se oma tar­ve on ylei­ses­ti mitä tar­peel­li­sin­ta ja mui­den jutut ovat vain yksit­täis­ten ihmis­ten huvittelua.

  189. No siis käy­tän­nös­sä näin: 

    1) Talo­yh­tiö omis­taa alun­pe­rin auto­pai­kat, joil­la on omat osak­keen­sa. Talo­yh­tiön auto­paik­kao­sak­kei­den osto-oikeus on yhtiön asun­to-osak­kail­la. Paik­ko­jen lop­pu­käyt­tä­jil­lä ei ole oikeut­ta nii­den jälleenvuokraamiseen. 

    2) Talo­yh­tiö myy/vuokraa paik­ko­ja osakkaille/vuokralaisille kysyn­nän mukaan. 

    3) Vuo­kra­pai­koil­la on lyhyt irtisanomisaika. 

    4) Jos paik­ko­ja jää yli, vuo­kraa talo­yh­tiö nii­tä ulkopuolisille. 

    5) Jos talon osakas/vuokralainen halu­aa pai­kan eikä nii­tä ole vapaa­na, irti­sa­noo talo­yh­tiö vii­mek­si* tul­leen ulko­puo­li­sen vuo­kra­lai­sen sopi­muk­sen ja myy/vuokraa ko. pai­kan asukkaalle. 

    6) Jos kaik­ki pai­kat ovat asuk­kai­den käy­tös­sä ja uusi osa­kas halu­aa ostaa pai­kan, irti­sa­no­taan vii­mek­si* talon asuk­kaal­le vuo­kra­tun pai­kan sopi­mus ja paik­ka myy­dään uudel­le osakkaalle. 

    7) Jos kaik­ki pai­kat on jo myy­ty van­hoil­le osak­kail­le ja uusi osa­kas halu­aa ostaa pai­kan, voi hän yrit­tää ostaa pai­kan jol­ta­kul­ta vanhoista. 

    Epä­ta­sa-arvois­ta? No tot­ta hem­me­tis­sä. Omis­ta­jil­la on täs­sä mal­lis­sa suu­rim­mat oikeu­det, ja niin kuu­luu ollakin. 

    * Vai pitäi­si­kö olla ensim­mäi­nen? Ajat­te­lin täs­sä jon­kin­lais­ta ns. van­han asiak­kaan etua, mut­ta eipä minul­la tuo­hon kyl­lä sen kum­mem­pia perus­te­lui­ta ole.

  190. PS. Niin tai sit­ten talo­yh­tiö perus­taa park­ki­fir­man ja ope­roi paik­ko­jaan ihan raa’as­ti sil­tä poh­jal­ta. Mitä­kö­hän Suo­men lain­sää­dän­tö sanoi­si mokomasta?

  191. Rai­mo K:

    Pik­ku­de­tal­ji­na voi­si myös tode­ta, että toi­sin kuin osa­keyh­tiöis­sä yleen­sä, asun­to-osa­keyh­tiöis­sä tavoit­tee­na ei ole voi­ton maksimointi.

    Ei var­si­nai­ses­ti, mut­ta asun­to-osa­keyh­tiön osak­kaa­na kat­soi­sin mie­lel­lä­ni että talo­yh­tiön omai­suut­ta käy­tet­täi­siin mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja esim. auto­pai­kois­ta, kivi­ja­lan lii­ke­huo­neis­tois­ta jne. pyy­det­täi­siin mark­ki­na­vuo­kra eten­kin kun/jos täl­lä on vai­ku­tus­ta osak­kail­ta perit­tä­vään yhtiövastikkeeseen.

  192. Samu­li Saa­rel­ma: Hyö­ty ja tar­ve ovat teke­mi­sis­sä sen kans­sa, pal­jon­ko pai­kas­ta on halu­kas mak­sa­maan huu­to­kau­pas­sa. Juu­ri tähän koko mark­ki­na­ta­lou­den toi­mi­mi­nen perustuukin.
    ‘snip’

    Unoh­dit mai­ni­ta rahan, joka on käy­tet­tä­vis­sä huu­to­kau­pas­sa — ja raha ratkaisee.

  193. Mau­rizio:
    PS. Niin tai sit­ten talo­yh­tiö perus­taa park­ki­fir­man ja ope­roi paik­ko­jaan ihan raa’asti sil­tä poh­jal­ta. Mitä­kö­hän Suo­men lain­sää­dän­tö sanoi­si mokomasta? 

    Eipä sano mitään eri­tyis­tä — fir­mo­ja­han perus­te­taan koko ajan.

  194. Vihe­rins­si: Pitäi­si­kö siis asun­not­kin jakaa tar­peen, ei mak­su­ky­vyn mukaan?

    Lyhyes­ti: en ole samaa mieltä. 

    Asun­to­jen jaka­mi­nen on koko­naan eri jut­tu — ja onnek­si sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa­kin sen­tään jon­kin ver­ran on.

    Sosi­aa­li­nen park­ki­paik­ko­jen tuo­tan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niuk­kuu­den tapauk­sis­sa mel­ko mah­do­ton­ta, sil­lä nii­hin van­hoi­hin taloi­hin ei saa park­ki­paik­ko­ja mil­lään ilveel­lä — 5 paik­kaa on 5 paik­kaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­to­kaup­paa jär­jes­tet­täi­siin — ja joku aina kär­sii — ja usea tääl­lä on sitä miel­tä, että kär­si­köön se, joka muu­ten­kin on huono-osainen.

  195. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke
    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jaka­nut kai­kii­en osak­kei­den yhdes­sä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­si­vuo­kral­la joil­le­kin osak­kail­le, onko joten­kin vää­ri palaut­ta­sa osak­kei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaik­kien osak­kei­den tavoi­tel­la auto­tal­li­paik­ko­ja yhtä­läi­sin kriteerein,siis huu­to­kau­pal­la, vaik­ka ris­ki­nä on, että ajo­kor­tin vuon­na 1984 menet­tä­nyt van­hus menet­täi­si varas­ton­sa, johon on varas­toi­nut van­ho­ja huonekaluja? 

    Meil­lä­päin asia var­maan­kin hoi­det­tai­siin siten, että hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja tai van­huk­sel­le tut­tu jäsen, tahi isän­nöit­si­jä, kes­kus­te­li­si asian­omai­sen kans­sa ihan ystä­väl­li­ses­sä hen­ges­sä, jot­ta tal­li saa­tai­siin “parem­paan”(?) käyttöön. 

    Tuos­sa­han voi olla taus­tal­la van­huk­sen pie­noi­nen ongel­ma, kun asian­omai­nen ei ehkä (tar­vit­ta­vien voi­ma­va­ro­jen puut­tees­sa) tie­dä, mitä nii­den huo­ne­ka­lu­jen kans­sa pitäi­si teh­dä, ts. miten hän niis­tä pää­si­si eroon? On voi­nut jopa unoh­taa, että hänel­lä siel­lä tal­lis­sa huo­ne­ka­lu­ja onkaan. Kan­nat­tai­si var­maan aluk­si van­hus­ta jutut­taa ja samal­la sel­vit­tää, mik­si ne huo­ne­ka­lut siel­lä tal­lis­sa ovat?

    Ei tuo­ta var­ten mitään laki­muu­tok­sia tarvita!

    1. Sen van­huk­sen ei kan­na­ta luo­pua sii­tä nau­tin­ta­oi­keu­dest­saan auto­tal­liin, kos­ka aika­naan tämä huo­neis­to on hel­pom­pi myy­dä, kun sii­hen kuu­luu tuo iki­muis­toi­nen nau­tin­ta­oi­keus. Sitäö odo­tel­les­sa auto­tal­lia kan­nat­taa pitää tyh­jä­nä vuo­si­kym­me­niä. Täl­lais­ta ei tapah­tui­si, jos auto­tal­lien vuo­kra oli­si mark­ki­na­vuo­kran tasoa.

  196. Täs­sä­hän uusien asun­to­jen osal­ta on kyse Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ja kau­pun­gin­val­tuus­ton pää­tök­ses­tä kaa­voit­taa lii­kaa auto­paik­ko­ja. Tun­tuu vähän eri­koi­sel­ta, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ja kau­pun­gin­val­tuus­ton jäsen vaa­tii edus­kun­taa rat­kai­se­maan ongelman.

  197. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen van­huk­sen ei kan­na­ta luo­pua sii­tä nau­tin­ta­oi­keu­dest­saan auto­tal­liin, kos­ka aika­naan tämä huo­neis­to on hel­pom­pi myy­dä, kun sii­hen kuu­luu tuo iki­muis­toi­nen nau­tin­ta­oi­keus. Sitäö odo­tel­les­sa auto­tal­lia kan­nat­taa pitää tyh­jä­nä vuo­si­kym­me­niä. Täl­lais­ta ei tapah­tui­si, jos auto­tal­lien vuo­kra oli­si mark­ki­na­vuo­kran tasoa. 

    Kan­ta­kau­pun­gin lähei­syy­des­sä varas­to­ti­lan hin­ta vie­reen ajet­ta­val­le kui­val­le ja läm­pi­mäl­le auto­tal­lin kokoi­sel­le varas­tol­le on 200+ €/kk. (Hin­ta muu­ten riip­puu yllät­tä­vän vähän koos­ta; muu­ta­man neliön vuo­kra­va­ras­to on hel­pos­ti sata­sen kuus­sa.) Auto­tal­lin vuo­kra on suun­nil­leen sama.

    Jos tuol­lai­sen saa näp­pei­hin­sä mur­to-osa­hin­nal­la, jokai­nen jär­ke­vä pitää sii­tä kiin­ni kyn­sin ham­pain. Jos ei van­huk­sel­la ole autoa, van­huk­sen las­ten­las­ten van­hat urhei­lu­va­rus­teet asu­vat tuolla.

  198. Rai­mo K: Asun­to­jen jaka­mi­nen on koko­naan eri jut­tu – ja onnek­si sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa­kin sen­tään jon­kin ver­ran on.

    Sosi­aa­li­nen park­ki­paik­ko­jen tuo­tan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niuk­kuu­den tapauk­sis­sa mel­ko mah­do­ton­ta, sil­lä nii­hin van­hoi­hin taloi­hin ei saa park­ki­paik­ko­ja mil­lään ilveel­lä – 5 paik­kaa on 5 paik­kaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­to­kaup­paa jär­jes­tet­täi­siin – ja joku aina kär­sii – ja usea tääl­lä on sitä miel­tä, että kär­si­köön se, joka muu­ten­kin on huono-osainen. 

    Olen sitä miel­tä, että täs­sä pelis­sä voi­daan se park­ki­niuk­kuus­vyö­hyk­keel­lä asu­va autoa vält­tä­mät­tä tar­vit­se­va mut­ta nyt hyvä­on­ni­nen (on saa­nut auto­pai­kan) huo­no-osai­nen uhrata. 

    Perus­te­lui­na:

    - abso­luut­ti­nen auto­paik­ka­pu­la kes­kit­tyy alueil­le, joil­la asun­not ovat kal­lii­ta, jol­loin kaik­ki­aan huo­no-osai­sia on joka tapauk­ses­sa vähän

    - vie­lä vähem­män on tuol­la asu­via huo­no-osai­sia, jot­ka ehdot­to­mas­ti tar­vit­se­vat autoa

    - vie­lä vähem­män on yo. ryh­miin kuu­lu­via, joil­la nyt oli­si autopaikka

    - kui­ten­kin enem­män on pie­ni­tu­loi­sia, joil­la ei ole autoa, ja he voit­tai­si­vat täs­sä vas­tik­kei­den alen­tues­sa (so. mum­mo­kort­tia ei voi nyt pelata)

    - en näe sitä vie­lä kata­stro­fi­na, jos nyt auto­pai­kan omaa­va autoa vält­tä­mät­tä tar­vit­se­va huo­no-osai­nen autoi­li­ja jou­tuu siir­tä­mään auton­sa kadul­le parin kort­te­lin pää­hän kadunvarteen

    Näil­lä argu­men­teil­la en ole ihan val­mis vie­lä pitä­mään itseä­ni kova­sy­dä­mi­se­nä riis­to­ka­pi­ta­lis­ti­na, joka käyt­tää köy­hiä kynnysmattonaan.

    (Sii­hen poik­keuk­seen olen toki val­mis, että sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non kiin­teis­töis­sä auto­pai­kat­kin voi­daan jakaa sosi­aa­li­sin perustein.)

  199. Rai­mo K: Unoh­dit mai­ni­ta rahan, joka on käy­tet­tä­vis­sä huu­to­kau­pas­sa – ja raha ratkaisee. 

    Kuten jo todet­tua, raha rat­kai­si­si sii­nä sinun ehdot­ta­mas­sa­si tavas­sa sopia yhtiö­ko­kouk­ses­sa auto­pai­kan hin­ta sil­le tasol­le, että otta­jia on yhtä pal­jon kuin paikkoja.

    Toi­sek­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa jos­tain asias­ta mak­set­ta­va raha on juu­ri indi­kaat­to­ri sil­le tar­peel­le ja hyö­dyl­le (olet­taen kiin­teä tar­jon­ta). Sinä kun olet sitä jono­tus­ta puf­fan­nut, niin mil­lä logii­kal­la se kuvaa joten­kin sitä tar­vet­ta tai hyö­tyä, kuin­ka kau­an on ollut jonos­sa (=kuin­ka kau­an on asu­nut kysei­ses­sä taloyhtiössä)?

  200. Ant­sa:
    Miksi

    Vero­tusar­vo­ja käy­te­tään työ­suh­tees­sa, hal­li­tuk­sen jäse­net eivät ole työ­suh­tees­sa yhti­öön vaik­ka palk­kio las­ke­taan ansio­tu­lok­si. Ja lukee­han verot­ta­jan sivuil­la sekib, että jos käy­pä arvo ön pie­nem­pi kuin vero­tusar­vo, sitä voi­daan käyt­tää v.arvon sijasta.

  201. Rai­mo K: Sosi­aa­li­nen park­ki­paik­ko­jen tuo­tan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niuk­kuu­den tapauk­sis­sa mel­ko mah­do­ton­ta, sil­lä nii­hin van­hoi­hin taloi­hin ei saa park­ki­paik­ko­ja mil­lään ilveel­lä – 5 paik­kaa on 5 paik­kaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­to­kaup­paa jär­jes­tet­täi­siin – ja joku aina kär­sii – ja usea tääl­lä on sitä miel­tä, että kär­si­köön se, joka muu­ten­kin on huono-osainen.

    Niin, oleel­li­nen ero sinun ehdot­ta­maa­si ali­hin­nal­la paik­ko­jen jaka­mi­seen jono­tuk­sen mukaan on se, että huu­to­kau­pan tulok­se­na myös ne “kär­si­jät” eli ilman paik­kaa jää­neet hyö­ty­vät edes jotain yhtiön omis­ta­mis­ta auto­pai­kois­ta. Mark­ki­na­hin­tai­sen vuo­kran ansios­ta hei­dän hoi­to­vas­ti­ke­mak­sun­sa jää­vät pie­nem­mäk­si. Täl­lä on oikeas­ti enem­män mer­ki­tys­tä sil­le oikeas­ti huo­no-osai­sel­le pol­ku­pyö­räl­lä liik­ku­jal­le (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sil­lä, että joku niis­tä autoi­le­vis­ta öky­por­va­reis­ta sai paik­kan­sa alihintaan. 

    Ja muu­ten­kaan et ole miten­kään osoit­ta­nut, että juu­ri huo­no-osai­nen oli­si täs­sä huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä häviä­jä­nä ver­rat­tu­na jono­tus­sys­tee­miin. Huo­no-osai­nen, joka tar­vit­see kipeäs­ti autoa ja paik­kaa sil­le voi­dak­seen ottaa työ­pai­kan vas­taan voi hyvin­kin olla val­mis mak­sa­maan sii­tä pai­kas­ta enem­män kuin se 40 vuot­ta yhtiös­sä asu­nut van­hus, joka pitää paik­kaan­sa suku­lais­ten­sa ker­ran kuus­sa käyn­tiä varten.

  202. Sak­ke: Meil­lä­päin asia var­maan­kin hoi­det­tai­siin siten, että hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja tai van­huk­sel­le tut­tu jäsen, tahi isän­nöit­si­jä, kes­kus­te­li­si asian­omai­sen kans­sa ihan ystä­väl­li­ses­sä hen­ges­sä, jot­ta tal­li saa­tai­siin “parem­paan”(?) käyttöön. 

    Ovat kyl­lä supliik­ki­mie­hiä, kun pel­käs­tään puhu­mal­la saa­vat van­huk­sen luo­pu­maan parin­kym­men­nen tuhan­nen euron arvoi­ses­ta edusta. 😉

  203. Samu­li Saa­rel­ma: Niin, oleel­li­nen ero sinun ehdot­ta­maa­si ali­hin­nal­la paik­ko­jen jaka­mi­seen jono­tuk­sen mukaa­non se, että huu­to­kau­pan tulok­se­na myös ne “kär­si­jät” eli ilman paik­kaa jää­neet hyö­ty­vät edes jotain yhtiön omis­ta­mis­ta auto­pai­kois­ta. Mark­ki­na­hin­tai­sen vuo­kran ansios­ta hei­dän hoi­to­vas­ti­ke­mak­sun­sa jää­vät pie­nem­mäk­si. Täl­lä on oikeas­ti enem­män mer­ki­tys­tä sil­le oikeas­ti huo­no-osai­sel­le pol­ku­pyö­räl­lä liik­ku­jal­le (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sil­lä, että joku niis­tä autoi­le­vis­ta öky­por­va­reis­ta sai paik­kan­sa alihintaan. 

    Ja muu­ten­kaan et ole miten­kään osoit­ta­nut, että juu­ri huo­no-osai­nen oli­si täs­sä huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä häviä­jä­nä ver­rat­tu­na jono­tus­sys­tee­miin. Huo­no-osai­nen, joka tar­vit­see kipeäs­ti autoa ja paik­kaa sil­le voi­dak­seen ottaa työ­pai­kan vas­taan voi hyvin­kin olla val­mis mak­sa­maan sii­tä pai­kas­ta enem­män kuin se 40 vuot­ta yhtiös­sä asu­nut van­hus, joka pitää paik­kaan­sa suku­lais­ten­sa ker­ran kuus­sa käyn­tiä varten. 

    Sit­ten, kun tuo ‘huo­no-osai­nen’ pyö­räi­li­jä saa sen jonot­ta­man­sa auto­pai­kan, muut­tuu­ko myös hän kuvai­le­mak­se­si ‘autoi­le­vak­si ökyporvariksi’?

    Mis­tä tie­dät, miten tar­peel­li­sik­si koet­tu­ja ne suku­lais­käyn­nit tuol­le van­huk­sel­le ovat? Kum­mal­la­kin on oma sub­jek­tii­vi­nen asteik­ko tar­peen­sa mää­rit­te­le­mi­seen, eivät­kä nuo kak­si asteik­koa ole vält­tä­mät­tä yhteis­mi­tal­li­sia. Minus­ta raha ei sovi mit­ta­rik­si tai ainoak­si kri­tee­rik­si kaikkeen.

    Vie­ras­käyn­te­jä var­ten pitäi­si olla myös vie­ras­paik­ko­ja! Eräil­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun alueil­la nii­den puu­te on aivan ilmei­nen. Pysä­köin­nin sal­li­mi­nen katu­jen ja tei­den var­sil­la oli­si sii­hen yksi, mie­les­tä­ni hyvä rat­kai­su. Vii­mei­sek­si pai­kal­le tul­lut kävel­köön pisimpään.

    En oikein ymmär­rä, mik­si mm. Espoos­sa asu­vien tut­tu­je­ni asui­na­lueil­la ei kadun­var­si­py­sä­köin­tiä sal­li­ta. Onko niin, että Espoos­sa ei sie­de­tä muu­al­ta, mm. Hel­sin­gis­tä saa­pu­via vie­rai­ta? Aika koh­tuu­ton­ta (jos näin on), kun ottaa huo­mioon pal­jon­ko Hel­sin­gis­sä on päi­vi­sin ja iltai­sin käy­tös­sä Espoon asuk­kai­den käyt­tä­miä autopaikkoja.

    Jos suku­lai­sen van­huk­sen-luo­na-käyn­tien ajan­koh­dat ovat etu­kä­teen tie­dos­sa ja kyse on esi­mer­kik­si auton piha­pai­kas­ta, voi­si sen jaet­tu käyt­tö, ja jae­tut kus­tan­nuk­set, olla ehkä tie­tyin edel­ly­tyk­sin mahdollisia.

    Perus­on­gel­ma lie­nee kui­ten­kin se, että vapai­ta auto­paik­ko­ja asuk­kail­le ja hei­dän vie­rail­leen on aika ajoin tie­tyil­lä alueil­la ihan lii­an vähän. Asui­na­luei­den tii­vis­tä­mi­nen joh­taa (sil­loin) hel­pos­ti pahe­ne­viin ongel­miin, joi­den rat­kai­su ei ole yleen­sä mah­dol­lis­ta ilman uusia ongel­mia tai kal­lii­ta investointeja. 

    Tämä kes­kus­te­luai­he on jo lukui­sil­la kom­men­teil­laan tuo­nut esil­le jo usei­ta näkö­koh­tia, mut­ta tuo­ta luku­mää­räis­tä pulaa auto­pai­kois­ta oli­si syy­tä helpottaa. 

    Tär­ke­ää on myös muis­taa, että kaik­ki eivät asu samas­sa asun­nos­sa koko ikään­sä. Asun­to­jen asuk­kaat ja hei­dän tar­peen­sa vaih­te­le­vat. Yhdel­le asuk­kaal­le voi riit­tää rai­tio­vau­nu ja pol­ku­pyö­rä, mut­ta seu­raa­val­le asun­no­nos­ta­ja­kan­di­daa­til­le auto­pai­kan puu­te voi olla ylit­se­pää­se­mä­tön este.

    Ikä­syr­jin­tää tai tulo­pe­rus­tais­ta syr­jin­tää ei myös­kään pitäi­si sal­lia (tuloi­hin näh­den lii­an kor­kein vuo­krin). Pitäi­si­kö uusien talo­jen auto­pai­kan (tal­lin?) vuo­kra­so­pi­muk­sen ehdok­si aset­taa myös auton omistajan/haltijan ikä tai voi­mas­sao­le­va ajokortti?

    Jokai­nen talo­yh­tiö voi mie­les­tä­ni rää­tä­löi­dä itsel­leen par­haan rat­kai­sun. Uusi laki on mie­les­tä­ni tuo­hon tar­koi­tuk­seen aivan lii­an ras­kas ja jäyk­kä ratkaisu.

  204. Samu­li Saa­rel­ma: Kuten jo todet­tua, raha rat­kai­si­si sii­nä sinun ehdot­ta­mas­sa­si tavas­sa sopia yhtiö­ko­kouk­ses­sa auto­pai­kan hin­ta sil­le tasol­le, että otta­jia on yhtä pal­jon kuin paikkoja.
    ‘snip’

    Tätä en ole ehdottanut.

    Kun huu­to­kau­pal­la on niin kovas­ti kan­na­tus­ta, joku voi­si ker­toa esi­mer­kin elä­väs­tä elä­mäs­tä, kuin­ka sitä on jos­sa­kin toteutettu.

    1. Kun huu­to­kau­pal­la on niin kovas­ti kan­na­tus­ta, joku voi­si ker­toa esi­mer­kin elä­väs­tä elä­mäs­tä, kuin­ka sitä on jos­sa­kin toteutettu.

      Erääs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa talo­yh­tiös­sä on huu­to­kau­pat­tu nel­jä auto­paik­kaa pihal­la. Auto­pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­se­ni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuo­kra­oi­keu­den saa­mi­ses­ta käy­dään sään­nööl­li­sin välia­join huu­to­kaup­pa (tai tar­jous­kil­pai­lu?). Huu­to­kau­pan koh­tee­na on koro­ton tal­le­tus, joka on tal­le­tet­ta­va talo­yh­tiön tilil­le (sor­ry, verot­ta­ja). Vii­me ker­ral­la huu­to­kaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen.

  205. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Erääs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa talo­yh­tiös­sä on huu­to­kau­pat­tu nel­jä auto­paik­kaa pihal­la. Auto­pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­se­ni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuo­kra­oi­keu­den saa­mi­ses­ta käy­dään sään­nööl­li­sin välia­join huu­to­kaup­pa (tai tar­jous­kil­pai­lu?). Huu­to­kau­pan koh­tee­na on koro­ton tal­le­tus, joka on tal­le­tet­ta­va talo­yh­tiön tilil­le (sor­ry, verot­ta­ja). Vii­me ker­ral­la huu­to­kaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen. 

    Kenel­lä on oikeus käyt­tää tal­le­tet­tu­ja varo­ja? Saa­ko tal­let­ta­ja ne jos­kus takai­sin? Kuka saa mah­dol­li­sen koron? Kuka pääoman?

    1. Tal­ko­yh­tiö käyt­tää tal­le­tet­tu­ja varo­ja siten, että sen täy­tyy ottaa vähem­män lai­naa pan­kis­ta. Tosia­sial­li­nen mak­su auto­pai­kas­ta on siis tuon tal­le­tuk­sen kor­ko. Verot­ta­ja voi­si olla kiin­nos­tu­nut täs­tä jär­jes­te­lys­tä, mut­ta tus­kin sii­hen pykä­lää löy­tyy. Lai­nan saa tie­tys­ti takai­sin, kun luo­puu pai­kas­ta tai hävi­ää huu­to­kau­pan. Kol­men pro­sen­tin korol­la pai­kan hin­ta on siis jotain tuhat euroa vuo­des­sa + tuo var­si­nai­nen vuo­kra 59 €/kk. Kyl­mä paik­ka pihalla.

  206. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Erääs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa talo­yh­tiös­sä on huu­to­kau­pat­tu nel­jä auto­paik­kaa pihal­la. Auto­pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­se­ni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuo­kra­oi­keu­den saa­mi­ses­ta käy­dään sään­nöl­li­sin välia­join huu­to­kaup­pa (tai tar­jous­kil­pai­lu?). Huu­to­kau­pan koh­tee­na on koro­ton tal­le­tus, joka on tal­le­tet­ta­va talo­yh­tiön tilil­le (sor­ry, verot­ta­ja). Vii­me ker­ral­la huu­to­kaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen. 

    Oli­si voi­nut joten­kin olet­taa, että huu­to­kau­pan koh­tee­na oli­si­vat olleet ne 4 autopaikkaa?

    Ja miten siis talo­yh­tiön tilil­lä ole­va 32.000 € ei näkyi­si tasees­sa — jos ei har­ras­te­ta ns. luo­vaa kirjanpitoa?
    Mut­ta sel­vää on, että tuol­lais­ten raha­mää­rien kysees­sä ollen haluk­kai­den mää­rä jää väihäiseksi.

  207. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Talo­yh­tiön tasees­sa 32 000 € näkyy lai­na­na kuten näkyy pan­kis­ta otett­tu lainakin. 

    Siis sel­ko­kie­lel­lä ‘huu­to­kau­pas­sa’ kysy­mys on sii­tä, että se, joka suos­tuu lai­naa­maan talo­yh­tiöl­le eni­ten saa pai­kan vuo­dek­si. Ja mel­koi­sis­ta sum­mis­ta on kysymys.

    Ja tämä on tasa-arvoa? Onko­han tämä vih­rei­den ylei­nen lin­ja laa­jem­mis­sa­kin kysymyksissä?

    1. Vih­reät eivät todel­la­kaan pää­tä kysei­sen asunt56o-osa­keyh­tiön asiois­ta. Minus­ta rehel­li­nen huu­to­pak­ka rahal­la oli­si parem­pi. Täs­sä kier­re­tään pää­oma­tu­lo­jen verotusta.

  208. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Talo­yh­tiön tasees­sa 32 000 € näkyy lai­na­na kuten näkyy pan­kis­ta otett­tu lainakin. 

    On kova pant­ti auto­pai­kas­ta. Kehi­tys­tä onkin tul­kit­ta­va ehkä niin, että jat­kos­sa hel­sin­ki­läis­tä muu­ra­ria on tur­ha koet­taa pal­ka­ta mök­ki­paik­ka­kun­nil­le takan tekoon. Tai pitä­si jär­jes­tää kyy­ti? Mil­lä­hän voi­si irti­sa­nou­tua sit­ten osta­mas­ta vir­ka­mie­his­ty­vän Hel­sin­gin mui­ta­kaan pal­ve­luk­sia? Mikä on Hel­sin­gin funk­tio muul­le maal­le? Tämä siis sii­nä kon­teks­tis­sa, että yksi­tyi­sau­toi­lu on ollut ver­ra­ton ja ehkä mer­kit­tä­vin pal­ve­lu­jen ja vaih­dan­nan freimworkki. 

    disclai­mer: Tur­ha autoi­lu on tie­tys­ti tolkutonta.

  209. Olen käy­nyt useas­ti vie­rai­lul­la kerr­so­ta­los­sa ja seu­ran­nut park­ki­pai­kan käyttöä.

    Piha­paikt on vuo­krat­tu asuk­kail­le ja käy­tän­nös­sä jokais­ta asun­toa koh­ti on paikka+pari vieraspaikkaa.

    Mut­ta pai­kat eivät ole kos­kaan täyn­nä , eivät päi­väl­lä, eivät illal­la , yöl­lä tai aamulla .
    Mut­ta kovaa kinaa käy­dään pai­kois­ta ja eri­tyi­ses­ti vää­rin pysäköinnistä.

    Ehdo­tin, että he luo­pui­si­vat omis­ta park­ki­pai­kois­ta ja jokai­nen voi pysä­köi­dä ensim­mäi­seen vapaa­seen paikkaan. 

    Mut­ta park­ki­paik­ka on sta­tus­sym­bo­li ja arvon­mit­ta, joten ehdo­tuk­sel­le kävi huonosti

    Pysä­köin­ti­ta­lo on kei­no vält­tää tyh­jiä pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja maa-alan tuhlausta

  210. Rai­mo K:
    Mut­ta sel­vää on, että tuol­lais­ten raha­mää­rien kysees­sä ollen haluk­kai­den mää­rä jää väihäiseksi.

    Tot­ta kai ilmai­sel­le tai ali­hin­noi­te­tul­le hyö­dyk­keel­le löy­tyy haluk­kai­ta otta­jia. Mik­si tämä pitäi­si kus­tan­taa mui­den varois­ta jää epäselväksi.

  211. max: On kova pant­ti auto­pai­kas­ta. Kehi­tys­tä onkin tul­kit­ta­va ehkä niin, että jat­kos­sa hel­sin­ki­läis­tä muu­ra­ria on tur­ha koet­taa pal­ka­ta mök­ki­paik­ka­kun­nil­le takan tekoon. Tai pitä­si jär­jes­tää kyy­ti? Mil­lä­hän voi­si irti­sa­nou­tua sit­ten osta­mas­ta vir­ka­mie­his­ty­vän Hel­sin­gin mui­ta­kaan pal­ve­luk­sia? Mikä on Hel­sin­gin funk­tio muul­le maal­le? Tämä siis sii­nä kon­teks­tis­sa, että yksi­tyi­sau­toi­lu on ollut ver­ra­ton ja ehkä mer­kit­tä­vin pal­ve­lu­jen ja vaih­dan­nan freimworkki. 

    disclai­mer: Tur­ha autoi­lu on tie­tys­ti tolkutonta.

    Eikö­hän hel­sin­ki­läi­sel­lä muu­ra­ril­la ole fai­jan tai iso­pa­pan raken­ta­ma rin­ta­ma­meis­ta­lo Tapa­ni­las­sa ja kesä­mök­ki Mäntyharjulla.

    Piip­pu­muu­ra­rit oli­vat oma luok­kaan­sa. Tut­ta­va­ni, raken­nus­mes­ta­ri, ker­toi miten kak­si piip­pu­muu­ra­ria ajoi raken­nus­pai­kal­le 50-luvul­la hie­nos­sa Mersussa.

    1. Mik­si muu­ra­rin pitäi­si läh­teä kovan työ­voi­ma­pu­lan Hel­sin­gis­tä keik­ka­töi­hin kepu­lan­di­aan, jos­sa on työt­tö­miä muu­ra­rei­ta yllin kyllin?

  212. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­reät eivät todel­la­kaan pää­tä kysei­sen asun­to-osa­keyh­tiön asiois­ta. Minus­ta rehel­li­nen huu­to­pak­ka rahal­la oli­si parem­pi. Täs­sä kier­re­tään pää­oma­tu­lo­jen verotusta. 

    No Osmo, olet mer­kit­tä­vä ideo­lo­gi Vih­reis­sä ja ilmoi­tat kan­nat­ta­va­si ‘raha rat­kai­see’ peri­aa­tet­ta — vain auto­paik­ko­jen jaossako?

    Jos pala­taan alku­pe­räi­seen asi­aan, niin

    1) aja­tuk­ses­sa, että ‘kiel­le­tään asun­non ja auto­pai­kan kyt­ky­kaup­pa’ on sekä hyvää että huonoa,

    2) mie­les­tä­ni asun­non ja auto­pai­kan kyt­ky­kaup­paa ei pidä kiel­tää, mut­ta sen pakol­li­suus voi­daan pois­taa uusien asun­to-osa­keyh­tiöi­den osal­ta ja

    3) mitään pakol­lis­ta huu­to­kaup­paa ei pidä mää­rä­tä, vaan asun­to-osa­keyh­tiöt saa­vat päät­tää paik­ko­jen jaka­mi­ses­ta halua­mal­laan taval­la, vaik­ka huutokaupallakin.

    Sit­ten oli­si kiin­toi­saa näh­dä, mihin suun­taan kehi­tys lähtisi.

    4) sel­vin­tä mie­les­tä­ni oli­si se, että auto­pai­kat oli­si­vat omas­sa yhtiös­sään, joka myi­si tai vuo­krai­si niitä.

  213. lurk­ki: Tot­ta kai ilmai­sel­le tai ali­hin­noi­te­tul­le hyö­dyk­keel­le löy­tyy haluk­kai­ta otta­jia. Mik­si tämä pitäi­si kus­tan­taa mui­den varois­ta jää epäselväksi. 

    Siis kenen varois­ta? Auto­pai­kan kus­tan­nuk­set ovat jok­seen­kin ole­mat­to­mat eikä asun­to-osa­keyh­tiön tar­koi­tuk­se­na ole voi­ton maksimointi.

    1. Auto­pai­kan kus­tan­nuk­set ovat jok­seen­kin ole­mat­to­mat eikä asun­to-osa­keyh­tiön tar­koi­tuk­se­na ole voi­ton maksimointi.

      Koko kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että auto­pai­kan kus­tan­nuk­set kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­ne­tuil­la alueil­la ovat liik­ku­vat kym­me­nis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei kos­ke oma­ko­ti­ta­loa kes­kel­lä peltoa.

  214. läh­teä kovan työ­voi­ma­pu­lan Hel­sin­gis­tä keikkatöihin” 

    No esi­mer­kik­si sik­si, ettei Hel­sin­gis­sä nykyi­sin oikeas­taan ole työvoimapulaa.

  215. Vihe­rins­si: Jos kui­ten­kin pala­taan kes­kus­te­lun alkuun, niin medi­aa­ni­kan­sa­lai­sel­le alkaa olla vähän haas­ta­vaa nos­taa 15–16 kg pai­na­vaa kurais­ta fil­la­ria kattokoukkuihin. 

    Mah­tai­si­ko­han onnis­tua se, että ne työn­net­täi­siin vinol­le sei­näl­le? Liik­ku­vat kou­kut vas­ta­pai­nol­la ja mekaa­ni­sel­la luki­tuk­sel­la? Ei tosin tai­tai­si sääs­tää lain­kaan tilaa ver­rat­tu­na perin­tei­seen lattiasäilytykseen.

    Sak­ke: Tämä kes­kus­te­luai­he on jo lukui­sil­la kom­men­teil­laan tuo­nut esil­le jo usei­ta näkö­koh­tia, mut­ta tuo­ta luku­mää­räis­tä pulaa auto­pai­kois­ta oli­si syy­tä helpottaa. 

    Yksi tapa hel­pot­taa tilan­net­ta oli­si vähen­tää yksi­tyi­sau­toi­lun halut­ta­vuut­ta lii­ke­suun­nit­te­lul­li­sin kei­noin. Kyse­hän ei suin­kaan ole sii­tä, että auto­paik­ko­ja pitäi­si olla enem­män vaan sii­tä ettei auto­paik­ko­ja ilmei­ses­ti ole riit­tä­väs­ti auto­kan­taan nähden.

  216. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Koko kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että auto­pai­kan kus­tan­nuk­set kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­ne­tuil­la alueil­la ovat liik­ku­vat kym­me­nis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei kos­ke oma­ko­ti­ta­loa kes­kel­lä peltoa. 

    Jos noin vuon­na 1900 Hel­sin­kiin raken­ne­tun talon pihal­le on maa­lat­tu 4 park­ki­ruu­tua, nii­den kus­tan­nuk­set liik­ku­vat muu­ta­mas­sa euros­sa — ja suu­rim­mat eri­mie­li­syy­det tääl­lä kos­ke­vat juu­ri näi­tä tapauk­sia — vrt. Osmon äiti.

  217. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Koko kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että auto­pai­kan kus­tan­nuk­set kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­ne­tuil­la alueil­la ovat liik­ku­vat kym­me­nis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei kos­ke oma­ko­ti­ta­loa kes­kel­lä peltoa. 

    Eikö nois­sa talo­jen auto­pai­kois­sa ole jos­sain mää­rin samaa aja­tus­ta kuin nykyi­ses­sä peri­aat­tees­sa teh­dä kai­kis­ta asun­nois­ta esteet­tö­miä? Hel­pot­taa­han se kai­ke­ti asun­non myyn­tiä, jos auto­paik­ko­ja­kin talos­ta löytyy.

    Miten vaih­te­lee Hel­sin­gis­sä auto­jen mää­rä per asun­to ja per asu­kas? Entä tar­ve esteet­tö­mil­le asunnoille?

  218. Rai­mo K: Jos noin vuon­na 1900 Hel­sin­kiin raken­ne­tun talon pihal­le on maa­lat­tu 4 park­ki­ruu­tua, nii­den kus­tan­nuk­set liik­ku­vat muu­ta­mas­sa euros­sa – ja suu­rim­mat eri­mie­li­syy­det tääl­lä kos­ke­vat juu­ri näi­tä tapauk­sia – vrt. Osmon äiti.

    Myyt­kö perin­tö­nä saa­ma­si asun­non pilk­ka­hin­taan, kos­ka kus­tann­nus on nol­la euroa?

    (no okei, perin­tö­ve­ron verran)

  219. Pula on krooninen.” 

    No ja ei muu­ten ole, ja kausi­luon­toi­set työ­voi­ma­tar­peet ovat­kin sit­ten ihan toi­nen jut­tu. Kor­kein­taan pulaa on viro­lai­ses­ta hal­pa­työ­voi­mas­ta, mut­ta esim. eräs­kin nimel­tä­mai­nit­se­ma­ton iso toi­mis­to lait­taa nyt vaki­tui­sia ukko­jaan pro­jek­tei­hin ympä­ri maa­ta (ja myös jakaa loma­lap­pu­ja) vaik­ka nämä kuin­ka asui­si­vat PK-seudulla. 

    Ja tämän tie­dän var­mas­ti, kos­ka tun­nen alan väkeä paljon.

  220. Sylt­ty: Myyt­kö perin­tö­nä saa­ma­si asun­non pilk­ka­hin­taan, kos­ka kus­tann­nus on nol­la euroa?
    (no okei, perin­tö­ve­ron verran) 

    Kuten jo totesin:
    “3) mitään pakol­lis­ta huu­to­kaup­paa ei pidä mää­rä­tä, vaan asun­to-osa­keyh­tiöt saa­vat päät­tää paik­ko­jen jaka­mi­ses­ta halua­mal­laan taval­la, vaik­ka huutokaupallakin.”

    Ja sel­väs­ti nois­sa Kata­ja­no­kan 32.000 € auto­pai­kois­sa ei ole kysy­mys vähä­va­rais­ten pai­kois­ta, kos­ka vähä­va­rai­sia ei niis­sä talois­sa asu — eikä tule kos­kaan asumaankaan.

  221. Saa­tai­siin­ko liik­ku­vuut­ta tai kou­lu­lais­ten oppi­mis­tu­lok­sia paran­net­tua tär­keis­sä koh­de­ryh­mis­sä, jos lii­an har­vat auto­pai­kat mää­rät­täi­siin lain voi­mal­la jaet­ta­vak­si, ei rahan, vaan työ­mat­kan pituu­den, tai vaik­ka­pa kou­lu­me­nes­tyk­sen perusteella?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.