Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.1.2013

29.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 12 Kommenttia 

Viraston toimintasuunnitelma

Tämä meni puheenjohtajan pyynnöstä pöydälle.  Virasto kaavoitussuunnitelmassa on lähes 700 000 kerrosneliötä tälle vuodelle, joten tavoite 450 000 kerrosneliötä pitäisi olla saavutettavissa, vaikka kaikki ei menisi putkeen. Ensi vuodelle on vielä enemmän.

Ihmeellinen rautatietunneli Pasilasta Länsisatamaan on todellakin varaus Tallinnan tunnelia varten. Se ei siis kuulu rakennusohjelmaan.

Vartiosaaren kautta kulkeva pyöräreitti liittyy ajatuksiin saaren kaavoittamisesta, kuten vähän epäilimmekin. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.1.2013

28.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 71 Kommenttia 

Se alkaa taas. Olen ainoa edellisen laut6akunnan varsinaisista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2013-2015
Tämä on periaatteessa tärkeä paperi, jolla lautakunta voisi ohjata toimintaa tehokkaasti. Ilman taustoittavaa keskustelua tästä ei oikein saa mitään irti, koska tässä on lähinnä vain hyviä asioita, mutta paperista ei näe, mitä siitä on jätetty pois.

Hajahuomioita:

  • Virasto on luokitellut lautakunnan ”asiakkaakseen”.  Joku toinen voisi määritellä suhteen hierarkkisemminkin.
  • Tähdätään taas 450 000 kerrosneliön kaavoittamiseen. Pitäisikö ohjelmaan ottaa vähän ylimääräistä niin, että on varaa myös joskus epäonnistua ilman, että tavoitteesta jäädään?
  • Joukkoliikennehankkeissa on kaikki tuttu, ei Munkkivuoren ratikkaa, mutta on ratatunneli Pasilasta Länsiterminaaliin! Mikä tämä on? Vaikuttaa, kuin virasto kokeilisi, luemmeko me näitä papereita noin ylipäänsä.
  • Pyöräverkkokuvassa on kaikenlaista mielenkiintoista kuten pyöräreitti Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen.

Osallistuminen kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri (KEKO B) -tutkimus- ja kehitystyöhön
On tarkoitus kehittää väline kaavojen ekotehokkuuden arviointiin. Tällaisten mittareiden laatiminen on hyödyllistä ja opettavaista, mutta tuloksiin ei ainakaan aluksi kannata luottaa aivan sokeasti.

Hernesaaren osayleiskaavasta annetut muistutukset ja lausunnot

Lausuntojen pohjalta ei paljon muuteta. Suurin kiistakysymys koskee kärkeen suunniteltua helikopterikenttää, joka on tässä nyt enää mahdollisuutena, mutta jolle voidaan kaavoituksessa esittää vaihtoehtoinen käyttö. Nuo käyttökohteet on lueteltu, eikä niiden joukossa ole asumista. En ollut kokouksessa, mutta minulle on vakuutettu, että tämä oli lapsus. Asuminen tulisi palauttaa vaihtoehtojen joukkoon.

Minä en voi edelleenkään ymmärtää tuota helikopterikenttää sellaisella paikalla. Toiminta ei ole nytkään kannattavaa, eikä lentoja ole, vaikka kenttä on olemassa ja käytännössä ilmaiseksi. Miten tuo tappiollinen toiminta voisi missään oloissa kustantaa liki sata miljoonaa euroa maksavan hankkeen? Jos on pakko lennellä Helsingin ja Tallinnan välilä helikopterilla, parempi paikka kentälle löytyisi Keilaniemestä moottoritien vierestä.

Selvitys pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista

Aivan uskomaton paperi, joka kannattaa lukea huolella läpi. Sen mukaan pyöräilyn edistämisen hyödyt ovat niin suuret, että kustannus/hyötysuhteeksi saadaan yli seitsemän, paljon enemmän kuin millään muualla liikennehankkeella. Hyödyt koituvat terveyshyödyistä ja aika säästöistä. Terveyshyödyt on arvioitu todella huomattaviksi. Investoimalla pyöräilyyn 20 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan, saadaan 40 vuodessa hyötyjä miljardin euron edestä, joista puolet terveyshyötyä ja toinen puoli aikasäästöjä.

Lausunto viherkattoja koskevasta aloitteesta
lausuntoluonnos on hyvin myönteinen hankkeelle. Yllättävän palon siinä painotetaan sitä, että viherkatot edistävät hulevesiongelman ratkaisua, koska ne pidättävät sadetta jonkin aikaa.

 

Matalatuottoinen työ

27.1.2013 · Aihe Talouspolitiikka · 202 Kommenttia 

Kuvitelkaamme, että tehtävänä on lastata viljalaiva satamassa olevasta viljasäiliöstä käsityönä niin, että joukko ahtaajia kantaa viljaa säkeillä laivaan, tyhjentää säkin ja palaa hakemaan seuraavaa säkillistä. Mikä olisi paras koko säkille, jotta työ sujuisi mahdollisimman nopeasti? Työ on tehotonta, jos säkki on liian pieni, mutta suurta säkkiä taas osa kantajista ei jaksaisi kantaa ja he joutuisivat katsomaan penkiltä vahvempien aherrusta. Koulun matematiikan tunnilla opetetaan ratkaisemaan asia tyylikkäästi derivoimalla. Näin saatu vastaus on kuitenkin väärä. Kannattaa käyttää erikokoisia säkkejä, kullekin voimiensa mukaan.

Palkkataso on noussut Suomessa viime vuosikymmeninä ripeästi ja sen mukana myös alimmat palkat. Palkkojen nousu on seurausta tuottavuuden noususta, mutta kääntäen palkkojen nousu on myös nostanut tuottavuutta luovan tuhon kautta. Huonosti tuottavat työt ja kokonaiset teollisuuden alat saaneet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuottavammille aloille.  Esimerkiksi tekstiiliteollisuutta ei Suomessa juuri enää ole. Ilman tätä tuottamattoman työn karsintaa emme olisi lainkaan niin rikkaita kuin nyt olemme. Lue lisää

Sittenkin 20 sote-piiriä?

25.1.2013 · Aihe Eduskuntatyö · 51 Kommenttia 

(Teksti on julkaistu kolumnina Lääkärilehdessä)

Kuntauudistuksessa tavoitellaan yhtä aikaa kahta asiaa, isompia ja tehokkaampia kuntia ja terveydenhuollon uudelleenorganisointia. Alun perin oli tarkoitus tehdä joka maakunnan keskuskaupungin ympärille niin iso kunta, että se selviäisi terveydenhuollosta itse ja voisi tuottaa vastuukuntaperiaatteella terveydenhuollon myös maakunnan pienemmille kunnille. Osa hallituspuolueista näyttää vetäneen tukensa pois kuntauudistukselta, joten siitä ei taida tulla mitään. Terveydenhuoltoa ei voi jättää odottamaan, että kuntauudistuksessa joskus tulevaisuudessa päästäisiin eteenpäin.

Terveydenhuoltoa uudistettaessa avain sana on integrointi. Perus- ja erikoissairaanhoito pitäisi integroida, sosiaali- ja terveydenhuolto keskenään ja vielä sote-palvelut kunnan muun toiminnan kanssa. Lue lisää

Sosiaalinen asuntotuotanto kokonaan ATT:lle

22.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 71 Kommenttia 

Helsingin ei tulisi luovuttaa asuintontteja vuokra-asuntotuotantoon niin sanotuille yleishyödyllisille rakennuttajille, elleivät nämä pysty uskottavasti lupaamaan, etteivät ota Helsingissä ylivuokraa ja rahoita tällä vuokratalojensa tappioita muualla Suomessa.

Helsingin kaupunginhallituksessa on pöydällä iso paketti tonttien luovuttamisesta asuinkäyttöön. Tässä yhteydessä ratkaistaan, luovutetaanko tontteja ns. yleishyödyllisille yhtiöille, esimerkiksi VVO:lle. Lue lisää

Pala Helsinkiä meni

22.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 38 Kommenttia 

HSL:n hallitus päätti tänään muuttaa raitiovaunu 3:n numeroinnin niin, että se on välillä nro 3 ja välillä nro 2.

Miksi kolmosella on ollut tunnukset 3B ja 3T eikä pelkkä kolmonen? Se johtuu muinaisesta Vanhan ylioppilastalon pysäkistä, johon tuli kolmonen toisaalta Aleksilta jatkaakseen Töölöön (3T) ja Bulevardilta, jatkaakseen Kallioon (Berghäll) (3B).  Tätä pysäkkiä ei ole ollut vuosikymmeniin, mutta tunnukset jäivät, vaikka oli yksiselitteistä, mihin seuraava kolmonen oli menossa. Lue lisää

Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saajan kannalta asumistuki on huonoa rahaa, koska se on sidottu asumiseen, vaikka voisi olla parempi asua vähän vaatimattomammin ja käyttää säästyneet rahat vaikkapa ruokaan. Niinpä jokseenkin jokainen päätyy esittämään, että luovutaan asumistuesta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riippumattomaan tulotukeen, siis korotetaan vaikka työmarkkinatukea. Pohdittuaan asiaa vähän pidemmälle jokainen lopulta päätyy siihen, että asumistuki on välttämätön osa perusturvaa. Se on välttämätön osa myös realistisia perustulomalleja.

Miksi? Lue lisää

Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

17.1.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 48 Kommenttia 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen esittää Uutisvuoksen kolumnissaan, että työtön saisi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että työttömyysturvaa sovitetaan yhteen tulojen kanssa. Nykykäytännöllähän tuosta 150 euroa leikkautuisi pois työttömyyspäivärahasta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeilla jäljillä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Tuollainen käytäntö oli aiemmin, mutta siitä luovuttiin, koska se vähensi työhaluja. Silloin sai ansaita 750 markkaa kuussa (nykyrahassa jotain 250 euroa), mutta tämän ylittävä osa leikkasi päivärahoja 80 prosentilla. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehtiin vain tuohon 750 euroon saakka ja siihen lopetettiin. Lue lisää

Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa

14.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 152 Kommenttia 

On kohtuutonta, että muualla kaupungin vuokrataloissa asuvat joutuvat maksamaan Jätkäsaaren kalliit autopaikat. Siksi kaupungin vuokratalot on syytä vapauttaa autopaikkojen rakentamisvelvoitteesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi tänään äänestyksen jälkeen Jätkäsaaren Pysäköinti Oy:n takauksen.  Tämän jälkeen ei taida olla mitään mahdollisuutta estää pysäköinnin tolkuttomien kustannusten siirtymistä asuntojen hintoihin ja vuokriin. Päätökset on pitkälti tehty ja ne ovat lainvoimaiset, joten se siitä.

Silti haluaisin vapauttaa kaupungin vuokratalot tästä rasituksesta. Niiden osalta pysäköintinormista voi tinkiä 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että pysäköinti nostaa niiden asuinneliöhintoja noin 440 eurolla, jos tuo nimimerkki  Samin tieto keskimääräisestä autopaikan hinnasta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokriksi muutettuna tarkoittaa suunnilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulkitsen vuokrien määräytymisperusteita oikein. Nämä kaavat autopaikkanormeineen on kyllä asiallisesti hyväksytty, mutta silloin oletettu autopaikan hinta oli selvästi alempi. Lue lisää

Näin asunnoista saadaan kalliita

12.1.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 142 Kommenttia 

Kaupunginhallituksen listalla on pikkuasiana takauksen myöntäminen kaupungin omistamalle Jätkäsaaren pysäköinti Oy:lle, jonka tarkoituksena on rakentaa 900 auton pysäköintiluola Jätkäsaareen. Rahat on tarkoitus saada takaisin asunto-osakeyhtiöiltä, joiden on kaavan mukaan pakko ostaa yksi paikka jokaista 130 kerrosneliötä kohden. Tämä tarkointtaa noin yhtä paikkaa sataa asuinneliötä kohden.

Hankkeen kustannusarvio on 68,8 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Niinpä pysäköintipaikan arvonlisäverolliseksi hinnaksi tulee rakentamisen aikaisine korkoineen noin satatuhatta euroa. Asuntojen hintaa se nostaa tuhannella eurolla neliöltä. Lue lisää

Seuraava sivu »