Kaupunkisuunnittelu

Onko kuusi kerrosta liian vähän?

Berliinin innovatiivisuutta koskevassa ketjussa vaadittiin luopumista kuusikerroksista umpikortteleista ja kerrosmäärän selvää korottamista. Vaikka kannatan tiivistä oikeaa kaupunkia, en lähtisi rakentamaan yli kuusikerroksista umpikorttelikaavaa. Harrastetaanpa vähän matematiikkaa. Kuusikerroksinen umpikortteli kooltaan 100m x 100m ja runkosyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 kerrosneliötä korttelia kohden eli  600 – 700 asukasta. Tonttitehokkuus siis 2,5.

Kaupunkisuunnittelu

Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on pöydällä Hernesaaren osayleiskaava. Siinä on kaksi kiistanalaista kohtaa. Valtion mielestä Hernesaari on Suomessa soveliain paikka varastoida viljaa. Lautakunta on tästä kai yksimielisesti toista mieltä. Iso kiista koskee Hernesaaren edustalle keskelle ulappaa suunnitellusta helikopterikentästä. Sen on tarkoitus tarjota laskeutumispaikka Tallinnaan menevälle kopterille. Pidän sekä paikkaa että toteuttamistapaa järjettömänä. Helikopterikenttä keskellä merta maksimoi äänen kulkeutumisen. Se on noin kaukana saaren…

Jatka lukemista

_

Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua

(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen 28.9.2012) Parantaa Tämä kääntyy ennen pitkää voitoksi. Juuri nyt laatujournalismi on suurissa vaikeuksissa Internet-tarjonnan kanssa. Se on vaikuttanut heikentävästi myös journalismin tasoon. Onhan Hesarikin alkanut kosiskella yleisöä kovin kevein konstein. Lehdistön perinteinen ansaintalogiikka on hukassa.

Kaupunkisuunnittelu

Berliinin innovatiivisuus

Uudenmaanliiton hallitus on paraikaa Berliinissä tutustumis- ja seminaarimatkalla. Tutustuimmme juuri Berliinin startup -ohjelmaan. Täällä syntyy vuosittain yli 40 000 uutta yritystä. Berliinistä on lyhyessä ajassa tullut yksi maailman vahvimmista innovaatiokeskuksista.

_

Tästä se alkaa – ensimmäinen vaalitilaisuus ti 25.9. klo 17.30

  JÄRKIMARKKINAT Kestääkö Helsingin talous? Miten palvelut turvataan? Keskustelemassa Osmo Soininvaara, kansanedustaja (vihr) Laura Rissanen, valtuutettu (kok) Elena Gorschkow-Salonranta, opetusltk. jäsen (vihr) Mikko Koikkalainen, aluekoordinaattori (vas) Elina Moisio, valtuutettu (vihr) Kahvikeskustelu tiistaina 25.9. klo 17.30-18.30 Café Engelin sisäpihalla (Aleksanterinkatu 26) Kahvitarjoilu. Tervetuloa!  

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012

Esityslistaan pääsee käsiksi tästä.   Asuntotorni Arabianrantaan. Toimistotontti muutetaan asuintontiksi. Tontti on pieni, runsaat 900 neliötä, mutta sille ahdetaan rakennusoikeutta 4300 k-m2 kahteentoista kerrokseen. Pysäköintipaikat (noin 40) eivät tontille tietenkään mahdu. Ne saa laittaa pysäköintilaitokseen, joka ei saa olla sataa metriä kauempana. Toivottavasti hinnasta on sovittu tätä ennen, sillä tuossahan ilmeisesti määrätään laittamaan ne tiettyyn laitokseen. Sata metriä on vähän…

Jatka lukemista

_

Monopolipeliä: lääketutkimuksen rahoitus

Uuden lääkemolekyylin kehittäminen maksaa noin miljardin. Jotenkin se investointi on saatava maksetuksi ja siinä sivussa jokin korvaus niistäkin molekyyleistä, joita ei voida ottaa käyttöön. Lääketutkimuksen rahoitus perustuu patenttiin, jonka uuden lääkemolekyylin kehittänyt yritys saa tuotteelleen. Patentti on voimassa 20 vuotta, mutta tuo 20 vuotta alkaa juosta patentin hyväksymisestä. Siinä vaiheessa lääkettä ei vielä saa alkaa myydä, vaan on tehtävä joukko…

Jatka lukemista

_

Pitäisikö Googlen sensuroida islamia pilkkaava video?

Vastaukseni HS-raadin 20.9.kysymykseen 2) Ei pitäisi Jos Google voisi estää sen leviämisen, asiaa voisi pohtia vähän pidempään, mutta tuo ääliömäisen videon tekijä halusi videolleen julkisuutta saadakseen aikaan mitä sai. Mikä toisi enemmän julkisuutta kuin tieto, että tämä video oli liikaa Googlellekin. Ymmärtääkseni tuon videon levittäminen on sinänsä kiellettyä myös Suomen uskonrauhapykälien valossa.

_

Bittejä parilla miljardilla.

Helsingin seudulla on päätettävänä terveydenhuollon potilastietojärjestelmän uusiminen. Täällä sen hinta liikkuu jossain 600 miljoonassa eurossa, koko maan hinta on noin 1,8 miljardia. Jos tämä toimisi niin hyvin kuin on väitetty, investointi olisi erittäin kannattava. Nykyisen ATK-sekamelskan hinta on satoja miljoonia vuodessa. Moni on kuitenkin vastaan lähinnä siksi, että järjestelmä olisi suljettu ja antaisi sen toimittajalle monopolin kaikkiin lisäosiin. En nyt…

Jatka lukemista

_

Lääkeyhtiöiden kerjuukierros

Ylen uutisten mukaan kansainväliset lääkeyritykset olisivat valmiita investoimaan lääkkeiden kehittämiseen Suomessa, jos vain meidän lääkekorvausjärjestelmämme ei olisi niin nuiva. Haastateltu Pfizerin edustaja esitti, että lääkkeen kehittäminen Suomessa käy kannattamattomaksi, kun uuden lääkkeen saaminen korvausjärjestelmän piiriin kestää niin kauan. Yritetään siis leikkisästi väittää, että uutta lääkettä kehitettäisiin vain Suomen markkinoita ajatellen? Tästä ei voi olla kyse, siis mistä?