Helsingin ei ehkä pitäisi antaa aravatontteja muille

22.9.2009 · Aihe _ · 27 Kommenttia 

Joskus 1990-luvulla olin Helsingin asunto-ohjelmassa junailemassa jonkin verran aravalainoitettavia tontteja yleishyödyllisille rakennuttajille. Ajatuksena oli, että myös työssä käyvät pienituloiset voisivat asuntoja saada. Omia vuokra-asuntojaan Helsinki jakoi tuolloin tiukasti sosiaalisin perustein, eikä perushoitaja ollut riittävän hädänalainen. Tulin huijatuksi, ja häpeän sinisilmäisyyttäni. Lue lisää

Koko terveydenhuollolla pitää olla yksi maksaja

22.9.2009 · Aihe _ · 49 Kommenttia 

Helsingin Sanomat esitti pääkirjoituksessaan taas kerran ratkaisuksi erikoissairaanhoidon kalleuteen ja sattumanvaraisuuteen erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion maksettavaksi. Sanottakoon nyt taas kerran, että olisi tuhoisaa tehdä perus- ja erikoissairaanhoidolle eri maksajat, koska noiden hoitomuotojen raja on kovin veteen piirretty. Jos erikoissairaanhoito muuttuisi kunnalle ilmaiseksi, sen ei kannattaisi järjestää perusterveydenhuoltoa mitenkään erityisen hyvin vaan lähettää mahdollisimman mono potilas sen enempää tutkimatta keskussairaalaan. Tämä ei voi olla tulematta hyvin kalliiksi. Norja teki näin ja se tuli hyvin kalliiksi. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2009

21.9.2009 · Aihe _ · 9 Kommenttia 

Kuuvin kauppakeskuksen asemakaavan muutosehdotus

Myymälätiloja laajennetaan kellariin ja kolmanteen kerrokseen ja asiakkaita houkutellaan rakentamalla lasikatteinen yleisen jalankulkukäytävä. Se tässä vain ihmetyttää, että mitä siellä nyt sitten tehdään, kun talo on jo remontissa. Keskustan myymälöiden kohentaminen on sinänsä paikallaan.

Hernesaaren osayleiskaavaluonnos

Laajat täytöt helikopterikentän ja risteilylaiturin vuoksi hiertävät yhä. Ja sen viljamakasiinin kohtalo. Muuten on tulossa hyvä merellinen kaupunginosa kantakaupungissa. Onko kaava optimoitu oikein, jos korealaiset keksivät sulkea telakan lopullisesti. Lue lisää

Purkaa vai korjata?

19.9.2009 · Aihe _ · 170 Kommenttia 

Betonibrutalismin aikaiset, suurta muuttoaaltoa vastaan nopeasti rakennetut talot rakennettiin aikanaan väliaikaisiksi. Niiden ajateltiin seisovan paikallaan kolmisenkymmentä vuotta. Siksi esimerkiksi putkistot laitettiin rakenteisiin sisään niin, että niiden vaihtaminen on hyvin hankalaa. Nyt nuo talot alkavat olla purku- tai peruskorjausiässä. Peruskorjata vai purkaa? Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.9.2009

17.9.2009 · Aihe _ · 31 Kommenttia 

Puhetta johti ensimmäisen kerran Tatu Rauhamäki, joka seurasi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi siirtynyttä Risto Rautavaa.

Kokouksen pääasia oli Hernesaaren osayleiskaavaluonnos Kun kyse on luonnoksesta, asiaan voi vielä jopa vaikuttaa. Alue vapautuu rakentamniselta, koska telakan toiminnot on suurelta osin loppuneet. Vielä isoin halli jää. Väitetään, että telakka ei voi luopua vuokrasopimuksesta, koska sen pitäisi ennallistaa tontti, eikä se ole aivan yksinkertaista, koska kallioon on tehty vähän valtamerilaivaa suurempi kuppa.

Kiistaa on kärkeen sijoittuvasta helikopterikentästä ja ylimääräisestä laiturista suurille risteilyaluksille, jotka eivät pääse Kustaanmiekan läpi Katajanokalle. Helsinki havittelee paljon lisää risteilymatkustajia, koska Pietari rakentaa suurta risteilyalussatamaa. Kesällä Tallinnassa tuli tunne, ettei Helsingillä ole turistipyydyksenä oikein millä kilpailla Tallinnan kanssa.

Helikopterikenttää tarvitaan ”viranomaistoimintoja” ja Tallinnan lentoja varten. En oikein usko noihin viranomaistoimintoihin, koska ei niitä ihan yhtenään ole, ja tilapäisesti voi laskeutua vaikka Meilahden sairaalan kentälle. JOS  helikopteriliikenne Tallinnaan joskus alkaa uudestaan, ei kenttä oikein muuallakaan voi olla. Mutta JOS  rakennetaan se junatunneli, helikopteriliikenne Tallinnaan tyssää siihen. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2009

16.9.2009 · Aihe _ · 38 Kommenttia 

Hernesaaren osayleiskaavaluonnos

Iso päätös. Asukkaat eivät pidä risteilyalusten laiturin sijoittamisesta eivätkä varsinkaan helikopterikentästä. Tallinnan kopteri tosin ei nyt liikennöi eikä varsinkaan sitten, kun junatunneli on valmis.

Olen ehkä myöhässä, mutta haluaisin alujeesta autottoman. Suomenlinna on autoton, eikä mitenkään asukkaiden hyljeksimä. Kun alue on kokonaan autoton, se voidaan suunnitella paljon miellyttävämmäksi. Lyön vaikka vetoa, etteivät asunnot jäisi tyhjilleen. Tämä menee pöydälle.

Annetaan myös vastaus Kimmo Helistön ponteen, jossa toivotaan tunnelia Hernesaaresta Jätkäsaareen. Nythän yhteydestä tulee varsin pitkä. Ajatus tyrmätään täysin, koska sukeltaminen kymmenen metrin syvyyteen toisi niin pitkän rampin, ettei yhteys olisi houkutteleva, ei haluta Hernesaaren asukkaiden käyttävän Jätkäsaaren palveluita, koska heidän ostovoimaansa tarvitaan tukemaan Etelä-Helsingin palveluita ja koska matka metrolle tulisi kuitenkin liian pitkäksi. Sen sijaan satama suunnittelee köysirataa.

Noja jaa, liukuportailla ja vammaisille tarkoitetuilla hisseillä metroasemilla mennään paljon alemmas ja jyrkemmin. Vaikka ei oltaisi menossa metroasemalle tai kauppaan, joku voi mennä tapaamaan ystäväänsä. Lue lisää

Autoilun kallis hiilidioksidi

15.9.2009 · Aihe _ · 44 Kommenttia 

Hiilidioksidipäästöjen torjunnassa päästään kustannustehokkaimpaan ratkaisuun käyttämällä samaa hintakynnystä kaikille toimille. Juuri tähän päästöoikeuskauppa pyrkii. Jos tarkoituksena on alentaa päästöt tasolle X, lasketaan liikkeelle päästöoikeuksia määrä X. Markkinat määräävät päästöikeuden hinnan ja ohjaavat kaikki tätä halvemmalla eliminoitavat päästöt eliminoitaviksi.

Päästöoikeuden hinnat ovat nyt jossain 15 €/tonni tietämillä. Se on liian vähän, mutta päästöoikeuksia on liikkeellä aika paljon laman alentamaan tarpeeseen verrattuna. Yleisesti arvioidaan, että päästöoikeuksien tehokas taso olisi 30 €/tonni. Se käynnistäisi suuren määrän säästötoimia. Hurjimmat skenaariot puhuvat sadasta eurosta tonnilta, joka sitten alkaisikin mullistaa käytäntöjä.

 Katsotaanpa, millaisia hiilidioksidipäästön hintoja sovelletaan autoiluun. Laskelmat on tehty olettaen, että auton maksaa 20 000 euroa, se kuluttaa bensaa viisi litraa sadalla, kilometreja tulee 20 000 vuotta kohden ja auto on käytössä kymmenen vuotta. Autoveron ja tarraveron hiilidioksidihinta on laskettu siitä, paljonko ominaispäästön kasvaminen lisää veroa.

 Tämänhetkiset verot ja hallituksen esitys vuotuisen tarraveron porrastuksesta johtavat seuraaviin veroihin päästötonnia kohden: Lue lisää

Julkiset tilastot ilmaisiksi!

15.9.2009 · Aihe _ · 72 Kommenttia 

Yritin erästä esitelmää varten löytää niin yksinkertaisen tiedon kuin maatalousväestön suhteellisen osuuden kehityksen Suomessa 1900-luvulla. Oli todella vaikea löytää. Avustajani löysi lopulta jonkin esitelmän, josta se selvisi.

Tilastokeskuksen tärkeimmät tiedot, esimerkiksi tilastollinen vuosikirja, ovat salasanan ja maksun takana. Näin määrää valtion maksuperusteasetus tai jokin muu pykälä. Tässä ei ole mitään järkeä. Julkisesti kerättyjen tietojen pitäisi olla ilmaisia. Miksi valtio laskuttaa ”omistajiaan” ja tuottaa näin selvää hyvinvointitappiota tiedon alikäytön muodossa.

Paljon sellaista tietoa, joka Suomessa on maksullista, löytyy täysin ilmaiseksiYhdysvalloista, esimerkiksi CIA:n julkisista tilastoista. Yhdysvalloissa osataan edes markkinatalouden perusteesit.

Julkisesti kerätyt tiedot ilmaisiksi, maksullista olkoon edelleen se, jos pyytää Tilastokeskusta laatimaan räätälöityjä tilastoja, mistä koituu selvää lisätyötä.

Hoidokeista asiakkaita

14.9.2009 · Aihe _ · 43 Kommenttia 

Viimeaikaiset tiedot vanhusten kaltoinkohtelusta joissakin vanhustenhoitolaitoksissa kertovat lähinnä siitä, miten voi käydä, kun asiakas ei saa valita.

Toistan, mitä olen ehdottanut ennenkin. Aiempaan artikkeliin pääset tästä.

Ministerinä annoin vanhustenhoidon laatusuositukset. Puhetta oli, että jos kunnat eivät paranna menoaan, suositukset muuttuvat asetukseksi. Nyt voisi olla sen aika, mutta en silti ryhtyisi normittamaan vanhustenhoitoa. Nykyisin laitoshoitoon pääsee vain niin huonokuntoisia vanhuksia, etteivät laatusuositusten henkilöstönormit oikein riitä. Niiden kiristäminen taas olisi epätarkoituksenmukaista, koska kaikissa kunnissa laitoksiin otettavat vanhukset eivät ole yhtä vaikeahoitoisia.

Valtion pitäisi ottaa selvästi suurempi taloudellinen vastuu vanhustenhoidosta. Valtio maksaa kuntien valtionosuuskertoimissa sinänsä vanhusvoittoisille kunnille rahaa ja paljon, mutta tämä menee ohi kohteen. Laskennalliset valtionosuudet perustuvat vain ikään eivätkä katsoa kuntoa. Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän. Vain pieni määrä ikäihmisistä tarvitsee raskasta hoitoa, mutta he ovatkin sitten sitä kalliimpia. Jotkut kunnat eivät kertakaikkisesti selviä suuresta määrästä vaikeahoitoisia vanhuksia.

Tuota rahaa ei pitäisi antaa kunnalle vaan hoitosetelinä vanhukselle itselleen. Vanhus tai hänen omaisensa valitsisivat hoitolaitoksen tai kehittäisivät hoitokonseptin itse, esimerkiksi omaishoitona. Tarjontalähtöinen hoito muuttuisi kysyntälähtöiseksi. Huonosti potilaita kohteleva hoitolaitos tuskin tulisi olemaan kovin suosittu.

Blokkirajavaalit jähmettäisivät vallan

13.9.2009 · Aihe _ · 14 Kommenttia 

On esitetty, että Suomessa niin kuin muissakin maissa, puolueet liittoutuisivat ennen vaaleja keskenään ja vaaleissa enemmistön saanut liittoutuma muodostaisi hallituksen. Tämä kuulostaa loogiselta ja demokratiaa vahvistavalta, mutta se voisi johtaa vuosikymmeniksi saman hallituspohjan jatkamiseen. Vallan pitäisi aina silloin tällöin vaihtua jotta ilma vähän raikastuisi. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »