Kuukausi: syyskuu 2009

Blogilla on ihme­tel­ty, miten joku voi kek­siä niin hul­lunkurisen asian kuin oman asun­to­tu­lon vero – vero siitä vuokras­ta, jon­ka kuvit­teel­lis­es­ti mak­saa itselleen. Vaikea­ta sitä on ihmis­ten ollutkin ymmärtää, ja sik­si se on pois­tunut. Tämän seu­rauk­se­na taas vuokral­la- asum­i­nen on hyvin tyh­mää, kos­ka sitä verote­taan nyt asum­istapah­tu­mana ankaram­min kuin omistusasumista.

Yritän havain­no­lis­taa asi­aa kahdel­la kaveruk­sel­la, jot­ka asu­vat ident­ti­sis­sä omis­tusasun­nois­saan Tam­pereel­la ja Turus­sa. He saa­vat molem­mat vuo­den työpestin ris­ti­in tois­t­en­sa asuin­paikkakun­nil­ta, ja vai­h­ta­vat asun­to­ja, menevät siis asumaan toinen tois­t­en­sa asun­toi­hin. Mak­sa­vat he toisilleen vuokraa tai ei, molem­pia verote­taan lasken­nal­lis­es­ta vuokras­ta. Asum­i­nen­han ei ole vastik­kee­ton­ta, kos­ka se perus­tuu vai­h­tokaup­paan.  Lop­putu­losta ei voi pitää neu­traali­na, eikä sitä voi selit­tää pois sil­lä, ettei vai­h­tokaup­paa pitäisi verot­taa. Jat­ka lukemista “Asun­to­tu­lon vero”

Hyväksyessään lain palveluseteleistä, eduskun­ta hyväksyi ponnen: 

”Eduskun­ta edel­lyt­tää, että mak­sukat­to­jär­jestelmää uud­is­tet­taes­sa selvitetään, mil­lä tavoin palvelusetelin omavas­tu­u­o­su­us huomioidaan mak­suka­ton kertymisessä.”

Jos kun­ta tar­joaa jonkin palvelun palvelusetelinä, tar­jol­la on olta­va myös kun­nan oma palvelu. Palvelusetelin hin­nan on olta­va sel­l­ainen, että sil­lä voi ostaa osa­puilleen yhtä hyvän palvelun samal­la hin­nal­la, jol­la sen saa kunnal­ta. Omaa rahaa voi kuitenkin kyt­tää myös enem­män, jos syys­tä tai tois­es­ta halu­aa kalli­im­man palvelun. Jos tämä tulee mak­suka­ton alaisek­si, henkilö, jol­la mak­sukat­to on täyn­nä, voi ostaa kuin­ka kali­in palvelun tahansa – eikä palvelun tar­joa­jan tarvitse hin­noi­ta tinkiä.

Mitähän eduskun­ta oikein ajatteli?

 Pöy­dältä: Koirasaar­en­tien kaa­vat ja liiken­nesu­un­nitel­mat, ruuhka­mak­su­selvi­tys, lausun­to Pisara-aloitteesta

Kau­pan kaavoitus Helsingis­sä, Osa II – erikoiskauppa

Sitä vain aloin miet­tiä, että mitenkähän Inter­net-kaup­pa vaikut­taa erikoiskau­pan tule­vaisu­u­teen. Sel­l­ainen tuote, jota ei pidä päälleen kokeil­la tai muuten nähdä, on niin paljon käteväm­pää ostaa netistä. Olisiko tule­vaisu­us net­tikau­pan ja sit­ten tuol­lais­ten Verkkokauppa.comin kaltais­ten Ruo­ho­lah­den noutopis­teen kaltais­ten paikko­jen? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.9.2009”

Vau­raus ja aika ‑kir­jan pain­os lop­pui kevääl­lä. Nyt siitä on tul­lut pokkariver­sio, jota saa kau­pas­ta noin kahdek­san euron hin­taan. Samaan hin­taan sitä voi tila­ta min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna tuol­ta ylä­palkin kohdas­ta “Julka­isut”. Alku­peräiskoos­sa sitä ymmärtääk­seni saa enää min­ul­ta, eikä niitä min­ul­lakaan kovin mon­ta ole.

Myös kir­jan Fil­lar­il­la Niz­za­an pain­os on lop­pu. Sitäkin saa enää min­ul­ta. Pokkari­pain­os tulee ehkä keväällä.

Raken­nus­li­ik­keet halu­aisi­vat vara­ta Helsin­gin pelkästään sinkku­talouk­sille, kos­ka pienet yksiöt menevät parem­min kau­pak­si kuin per­hea­sun­not. Mik­si on näin?

Kaik­ki menee kau­pak­si, kysymys on, mis­tä saa eniten voit­toa. Mik­si asun­to on juuri nyt sitä kan­nat­tavampi, mitä pienem­pi se on?

Yksiöistä jo kol­ma­sosa menee sijoit­ta­jille. Mik­si sijoit­ta­ja on kiin­nos­tunut yksiöistä?

Voisiko syynä olla Helsin­gin sosi­aalivi­ras­to, joka mak­saa yksi­a­su­van vuokraa asun­non kokoon kat­so­mat­ta 560 euroa. Tuo 560 euroa on käypä hin­ta 50 neliön kak­sios­ta, mut­ta se mak­se­taan myös 15 neliön yksiöstä. Jos molem­mat tuot­ta­vat vuokrana 560 euroa kuus­sa, kumpia kan­nat­taa rakentaa?

Ilpo Per­naa esit­ti usein tois­tu­van väit­teen, ettei turpeen polt­to läm­mitä ilmakehää:

“Turve on uusi­u­tu­va polt­toaine ja sitoo hiiltä. Tur­venevan jatkokäyt­tö on hiilid­iok­sidin osalta ratkaistu. Sekään ei riitä perusteluiksi.”

Vas­tataan tähän nyt taas ker­ran: Jat­ka lukemista “Mik­si turve kuu­luu fos­si­ilis­ten koriin”

Nim­imerk­ki Pyöränie­mi valit­ti, että Helsin­ki on kaavoit­tanut Arab­vi­as­nran­taan liian vähän pysäköin­tipaikko­ja, ja auto­ja säi­lytetään nyt kaduilla.

Ara­bi­an­ran­nas­sa suurin osa pysäköin­tipaikoista on pan­tu maan alle. Kaavamääräys on suomek­si suun­nilleen niin, että kolmea asun­toa kohden on kak­si pysäköin­tipaikkaa. Nuo paikat mak­sa­vat noin 46000 euroa kap­paleelta (tieto on val­tu­us­ton esi­tys­lis­tas­ta) . Se lisää asumisen hin­taa aivan tolkuttomasti.
Tämän jäl­keen paikat on jaet­tu käytän­nössä ilmaisek­si ensik­si ehtiville. Se kol­mas asun­tokin on paikoista mak­sanut noin 30 000 euroa, mut­ta ei saa paikkaa, ja on ymmär­ret­tävästi tyytymätön.
Alueel­la ei ole pulaa kate­tu­ista pysäköin­tipaikoista, kos­ka siel­lä on myös kau­palli­nen pysäköin­ti­hal­li. Sen paikat ovat tyhjil­lään, kos­ka ne ovat niin kalli­ita. Eivät ne sen kalli­impia ole kuin nuo pakkopaikat, joi­ta on yhtäaikaa liikaa ja liian vähän.
Koko revohkalta olisi väl­tyt­ty, jos koko pysäköinti­normista olisi luovut­tu ja annet­tu jokaisen taloy­htiön rak­en­taa niin paljon paikko­ja kuin halu­aa ja pysäköin­tipaikko­jen hin­ta olisi irrotet­tu asun­to­jen hin­noista. Uskoisin, että paikko­ja olisi raken­net­tu vähem­män kuin nyt, mut­ta silti niitä olisi riit­tänyt kaikille halukkaille. Usko­muk­seni perus­tan siihen, etteivät ne vapaasti ostet­ta­vat paikat mene nytkään kau­pak­si, vaik­ka ne eivät ole sen kalli­impia. Ilmaista paikkaa halu­taan paljon enem­män kuin paikkaa, jos­ta joutuu mak­samaan todel­liset kustannukset.

Jot­ta kaik­ki eivät yrit­täisi fuska­ta ja jät­täisi osta­mat­ta pysäköin­tipaikkaa, mut­ta ostaisi­vat kuitenkin auton ja park­keeraisi kadulle, kadun­var­sipysäköin­nin on tietysti olta­va myös maksullista.

Jos MTK:n puuläm­mi­tys ei kel­paa, olisi min­un siis kohtu­ullista esit­tää, mitä hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si pitäisi tehdä.

Minä uskon markki­noi­hin ja siihen, että poli­itikko­jen on parem­pi vaikut­taa ener­gia-alan kehi­tyk­seen hiilid­iok­sidi­veron tai päästöoikeuskau­pan kaut­ta sen sijaan, että alka­vat sormeil­la yksi­tyisko­htia. Hiiliv­erol­la on puolen­sa, mut­ta kun EU:ssa on valit­tu päästöoikeuskaup­pa, panos­tet­takoon siihen.

Päästöoikeudet muut­tuvat mak­sullisik­si voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuk­sia ja päästökau­pan koskea kaikkia päästöjä, jot­ta jär­jestelmä olisi loogi­nen. Tähän var­maan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopoli­ti­ikkaan. Jat­ka lukemista “Miten päästöjä pitäisi vähentää?”

Jouni Lundqvist: ”Kysymys Odelle. Entä sähköläm­mi­tys­talon sähkö onkin tuotet­tu uusi­u­tu­val­la ener­gial­la? Ei kai se voi olla huono tapa lämmittää?”

Tähän kysymyk­seen joutuu vas­taa­maan tavantakaa.

Euroopan sähköverkko on inte­groitu niin, että voimaloi­ta käytetään parem­muusjärjestyk­sessä. Vesi- ja tuulivoimalat, joiden mar­gin­aa­likus­tan­nus on jok­seenkin nol­la, käyvät aina kun vet­tä ja tuul­ta riit­tää. Ydin­voimaloi­ta sul­je­taan vain hyvin har­voin kysyn­nän puut­teen vuok­si, mut­ta tämä tulee yleistymään kesäisin, jos Suomeen todel­la raken­net­taan kolme suur­ta ydin­voimalaa. Täl­lä het­kel­lä melkein koko ajan viimeinen voimalaitos on jos­sain päin Euroop­paa (toden­näköis­es­ti Poris­sa tai Tan­skas­sa) hyrräävä hiililauhde­voimala. Jos sähkönku­lu­tus­ta lisätään, hiilivoimaa käytetään enem­män ja jos sitä vähen­netään, hiilivoimaa käytetään vähem­män. Mar­gin­aalis­es­ti ajatellen kaik­ki käyt­tävät hiililauhdesähköä. Näin määräy­tyy muuten myös sähkön hin­ta, hiililauh­teen mukaan, niin kuin oikein onkin.

Ajatel­laan­pa Ekolan­di­aa, jon­ka sähkönku­lu­tus on 10 000 MW. Sähköstä 9 000 MW tuote­taan vesivoimana ja 1 000 MW hiilivoimana. Jos käytetään keskiar­vo­tuotan­toa, sähkö on siis melko puh­das­ta ja sisältää vain 10 % kivi­hi­il­isähkön omi­nais­päästöistä. Tähän aja­tusvirheeseen on valitet­tavasti sor­tunut myös ympäristömin­is­ter­iö. Jat­ka lukemista “Kaik­ki sähkö on hiilisähköä”

Puun käyt­töä läm­mi­tyk­seen ja sähkön tuotan­toon kan­nat­taa lisätä Suomes­sa paljon. Tästä olen MTK:n kanssa samaa mieltä.

Jos kuitenkin puun käyt­tö opti­moitaisi­in Suomes­sa logis­ti­ik­ka- ja ilmas­tonäköko­h­tien suh­teen, aloitet­taisi­in turpeen kor­vaamisel­la puul­la. Turvevoimalat sijait­se­vat lähempänä met­sää kuin Helsin­ki, minkä lisäk­si turve on kivi­hi­iltäkin pahempi kasvi­huoneilmiön aiheut­ta­ja. Maakaa­sun kor­vaami­nen puul­la ei ole järkevää niin kauan kuin Suomes­sa käytetään turvet­ta, kivi­hi­iltä tai öljyä läm­mi­tyk­seen tai sähkön tuotantoon.