Miten päästöjä pitäisi vähentää?

Jos MTK:n puuläm­mi­tys ei kel­paa, olisi min­un siis kohtu­ullista esit­tää, mitä hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si pitäisi tehdä.

Minä uskon markki­noi­hin ja siihen, että poli­itikko­jen on parem­pi vaikut­taa ener­gia-alan kehi­tyk­seen hiilid­iok­sidi­veron tai päästöoikeuskau­pan kaut­ta sen sijaan, että alka­vat sormeil­la yksi­tyisko­htia. Hiiliv­erol­la on puolen­sa, mut­ta kun EU:ssa on valit­tu päästöoikeuskaup­pa, panos­tet­takoon siihen.

Päästöoikeudet muut­tuvat mak­sullisik­si voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuk­sia ja päästökau­pan koskea kaikkia päästöjä, jot­ta jär­jestelmä olisi loogi­nen. Tähän var­maan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopolitiikkaan.

Jos tähdätään viiden pros­entin päästövähen­nyk­si­in vuodessa, päästöoikeuk­sien hin­ta tulee nouse­maan huo­mat­tavasti. San­o­taan nyt vaik­ka, että sataan euroon ton­nil­ta. Uskoisin, että tämä riit­tää tekemään kaik­ki järkevät säästö­toimet kan­nat­taviksi. Oikein kukaan ei osaa sanoa, kuin­ka korkea päästöoikeuk­sien hin­ta lop­ul­ta tarvi­taan, mut­ta tuo min­un arvioni on haarukan yläpäässä. Tästä eteen­päin luotan markki­navoimi­in, enkä rajoi­ta ratkaisu­ja niihin, joi­ta minä tulen keksineeksi.

Mitä sata euroa päästöoikeu­den hin­tana merkitsee?

Se nos­taa kivi­hi­ili­ton­nin hin­taa 240 eurol­la ton­ni eli noin nelink­er­taisek­si. Kivi­hi­ililauhdesähkön hin­ta nousee noin 80 €/MWh eli kahdek­san sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Niin kauan kun kivi­hi­ililauhde mitoit­taa sähkön hin­nan, tämä hin­nan­nousu koituu kaikkien kulut­ta­jien mak­set­tavak­si. Tavanomaisen koti­talouden sähkölasku siis nousee par­il­la kympil­lä ja sähköläm­mit­teisen omakoti­talon (20 000 kWh/vuosi) noin 130 eurol­la kuussa.

Helsin­ki joutuu todel­lakin luop­umaan kivi­hi­ilestä, mut­ta vielä ohrasem­min käy turvevoimaloille, ellei Kepu säädä lakia turvevoimaloiden valtionavusta. 

Kivi­hi­ilen hin­nan­nousu merk­it­see, että nyt kivi­hi­iltä käyt­tävän laitok­sen kan­nat­taa mak­saa noin 80 euroa ton­ni enem­män puus­ta kuin aiem­min. Turve­laitok­sen kan­nat­taa mak­saa 90 euroa/tonni enem­män. Kajaanin turve­laitok­sel­la ei ole tule­vaisu­ut­ta, mut­ta sen ase­ma on kuitenkin paljon parem­pi kuin Helsin­gin ener­gian, sil­lä onhan se met­sän keskel­lä. Se on aivan var­ma, ettei Kain­u­us­ta rou­da­ta puu­ta Helsinki­in poltettavaksi.

Vaik­ka sähkön hin­ta nousee 80 eurolla/MWh, päästöt­tömien sähkön­tuotan­to­muo­to­jen kus­tan­nuk­set eivät juuri nouse, joten niistä tulee erit­täin kan­nat­tavia. Alkaa vim­mat­tu investoin­ti sekä tuulivoimaa, että puu­voimaa ja taitaa paine ydin­voimaloiden rak­en­tamiseenkin nous­ta. Voi olla, että kallis lauhde­voima työn­tyy pian var­avoimak­si ja sähkön hin­ta las­kee. Sen jäl­keen myös minä joudun päivit­tämään kan­tani sähkölämmitykseen.

Puu­ta tul­laan käyt­tämään ener­giantuotan­nos­sa hyvin paljon.  Olisi houkut­tel­e­vaa tehdä taloko­htaisia kat­to­ja, mut­ta tämä pitää tiheästi asu­tu­il­la alueil­la estää ter­veyssy­istä. Oikea tapa polt­taa puu­ta on keskitet­ty, kos­ka sil­loin voidaan pien­hiukkaset pitää kurissa.

Min­un mieliku­vi­tuk­seni ei riitä kek­simään, minkä tien kehi­tys ottaa, eikä riitä poli­itikko­jen ylipään­sä. Sik­si asi­aa ei pidä jät­tää poli­itikko­jen, eikä edes MTK:n mieliku­vi­tuk­sen varaan vaan antaa ”markki­noiden hoitaa”.

Vielä yksi hirvi­tys lopuk­si: jos päästöoikeuskaup­pa muut­tuu todel­la päästöjä rajoit­tavak­si, muut keinot6 muut­tuvat ilmas­ton kannal­ta hyödyttömämmiksi:

Olete­taan, että EU las­kee liik­keelle päästöoikeuk­sia määrän X. Huu­tokau­pas­sa niiden hin­ta aset­tuu tasolle p. Sen jäl­keen kek­sitään jokin päästöjä vähen­tävä nor­mi; vaikka­pa määräys, ettei huoneis­to­jen läm­pöti­la saa ylit­tää 20 astet­ta. Tämä vähen­tää päästöjä tehokkaasti, san­o­taan määräl­lä Y. Kokon­ais­päästöt eivät vähene lainkaan, kos­ka jokin liik­keelle las­ke­tu­ista päästöoikeuk­sista määrä Y uhkaa jäädä käyt­tämät­tä. Päästöoikeuk­sien hin­ta las­kee, kunnes hin­nan­lasku on houkutel­lut lisää ener­gianku­lu­tus­ta ja päästömäärä palau­tunut ennalleen.

Pitäisikö tuo­hon huoneis­to­jen läm­pönormi­in liit­tää päätös liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrän alen­tamis­es­ta määräl­lä Y, jot­ta toimen­pide ei valu hiekkaan? Näin voidaan toki tehdä, mut­ta vielä yksinker­taisem­paa olisi alen­taa päästöoikeuk­sien määrää Y:lla ja antaa koti­talouk­sien ja yri­tys­ten kek­siä  keinot päästö­jen vähentämiseen.

Vaik­ka päästö­jen vähen­tämi­nen normien avul­la val­uu hiekkaan ympäristön kannal­ta, se voi olla sosi­aalis­es­ti perustel­tua. Sisäil­man läm­pöti­lan lasku on help­po tapa vähen­tää päästöjä. Ehkä se tekee tilaa muulle, sosi­aalis­es­ti tärkeäm­mälle ener­gian kulutukselle.

15 vastausta artikkeliin “Miten päästöjä pitäisi vähentää?”

  1. Päästökaup­pa lie­nee maail­man­laa­juis­es­ti toteutet­tuna tehokas tapa päästö­jen rajoit­tamiseen, olet­taen, että toim­i­jat ovat talous­teo­ri­an mukaises­ti taloudel­lis­es­ti ratio­naal­isia. Voimalaitosten polt­toaine­hank­in­nas­sa ratio­naal­isu­us tässä mielessä suurelta osin toteutuneekin.

    Mut­ta entäpä koti­taloudet? Ratio­naal­isu­us on rajoitet­tua esimerkik­si kohtu­ut­toman vaa­dit­ta­van tietomäärän vuok­si tai sik­si, että pitkän takaisin­mak­sua­jan ener­giate­hokkaat investoin­nit jäävät tekemät­tä, kos­ka ei ole tietoa, saako esim. taloa myy­dessään raho­jaan takaisin. Tämä on hyv­in­voin­ti­tap­pio jatku­van tehot­to­muu­den muodossa.

    Olisiko pro­gres­si­ivi­nen, henkilöko­htainen ener­giavero mitään? Se olisi hie­man pehmeämpi keino kuin suo­ra nor­mi. Tähän voisi ehkä vielä liit­tää korkotuet­tu­ja lain­o­ja tms. sosi­aalisen kestävyy­den takaamiseksi.

  2. “Päästöoikeudet muut­tuvat mak­sullisik­si voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuk­sia ja päästökau­pan koskea kaikkia päästöjä, jot­ta jär­jestelmä olisi loogi­nen. Tähän var­maan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopolitiikkaan.”

    Minä en aivan ymmär­rä mik­si päästökaup­pa kos­kee päästäjiä. Mik­si päästökau­pan kohteena ei ole fos­si­ilis­ten polt­toainei­den Euroop­paan tuon­ti ja maas­ta kaivami­nen? (No, tuo­han tek­isi jär­jestelmästä tas­a­puolisem­man ja yksinker­tais­m­man, joten eihän sel­l­ainen käy. Eri­lais­ten etu­ryh­mäko­htais­ten por­saan­reikien ja etuuk­sien tekem­i­nen olisi paljon vaikeampaa)

    1. Minä ihmette­len sitä samaa. Teo­ri­as­sa voidaan ajatel­la, että mak­sus­ta vapau­tuu, kun hau­taa hiilid­iok­sidin maa­han. Toinen seli­tys on, että päästöoikeuk­sia voi pait­si ostaa, myös istut­ta­mal­la met­siä. Jos val­tioi­ta olisi maail­mas­sa vain yksi, met­sänis­tu­tus­ta voisi sub­ven­toi­da sen ain­oa val­tion rahoista, mut­ta kun suo­ma­lainen yri­tys han­kkii päästöoikeuk­sia istut­ta­mal­la met­sää Nicaraguaan, mikä maa sen maksaisi?

  3. Veikkaan, että päästökaup­pa tulee epäon­nis­tu­maan. Perustelu: val­tiot tule­vat häti­in, jos oma teol­lisu­us ja ener­giantuotan­to joutuu liian koville. Täl­lä tavoin suurim­mat luuser­it pää­sevätkin yllät­täen val­tion kukkarolle, jot­ta työl­lisyys ja talouskasvu omas­sa maas­sa ei notkahtaisi.

  4. Huoneis­to­jen läm­pöti­la on muuten eri­no­mainen esimerk­ki siitä, mik­si asia pitäisi jät­tää esit­tämäl­läsi taval­la markki­noiden ratkaistavak­si. Suurin osa ihmi­sistä ei kär­si alem­mas­ta huoneis­ton läm­pöti­las­ta lainkaan, mut­ta jotkut (kuten allekir­joit­tanut) kär­sivät. Kun päästö­jen vähen­tämis­es­tä päätetään ensin ja annetaan kaikkein turhimpi­en kulu­tus­muo­to­jen pois­tua, ne jot­ka oikeasti kär­sivät alhaisem­mas­ta asum­is­läm­pöti­las­ta voivat läm­mit­tää talon­sa lämpimik­si ilman, että kaikkien muiden tarvit­see näin tehdä (ja samal­la toki joutu­vat mak­samaan läm­mön hin­nas­sa päästöoikeuksista).

  5. Saa­pa nähdä, mihin päästöoikeuskau­pan rah­keet riit­tävät. Olen ennenkin ollut skepti­nen — tähän men­nessä vaiku­tuk­set ovat kai olleet vaa­ti­mat­to­mia. Vetoami­nen täl­laiseen mekanis­mi­in Helsin­gin hiilipäästö­jen vähen­tämisek­si tun­tuu hiukan kaukaa haetul­ta. Osmokin sanoo: “jos päästöoikeuskaup­pa muut­tuu todel­la päästöjä rajoit­tavak­si”… Siis jos.

  6. Olemme globaaleil­la markki­noil­la. Jos järkevää globaalia sopimus­ta ei saa­da aikaisek­si EU:n päästöpoli­ti­ikan kiristämi­nen voi johtaa ojas­ta allikkoon. USA:n tulo mukaan ei riitä.

    Ilman globaalia sopimus­ta teol­lisu­u­den kil­pailukyky heikke­nee EU:ssa entis­es­tään. Samal­la tehtaat ja työ­paikat siir­tyvät entistä vauhdikkaam­min Kiinaan ja Inti­aan. Monien palkat lähtevät Suomes­sa lasku­un, eri­ar­voisu­us ja köy­hien määrä kas­vaa. Yhteiskun­ta­rauha alkaa järkkyä, mihin uhkaan Sauli Niin­istö tv-haas­tat­telus­saan lauan­taina jo ansiokkaasti viittasikin.

    Ilman globaalia sopimus­ta päästöt Kiinas­sa ja Inti­as­sa toden­näköis­es­ti kas­va­vat paljon enem­män kuin EU:ssa ja USA:ssa vähenevät.

    MTK:n johdon kan­nat­taisikin opiskel­la maail­man väestömäärien kehi­tys­näkymiä ja tehdä vaik­ka opin­tomat­ka Kiinaan, niin ehkä ymmär­rys ja ääni kel­los­sa muuttuisi.

    1. Teol­lisu­us ei kyl­lä siir­ry Kiinaan hal­van ener­gian perässä. Sähkö mak­saa Kiinas­sa selvästi enem­män kuin Suomes­sa, mut­ta silti Sto­ra-Enso lakkaut­taa hyväkun­toisen ja kalli­in paperite­htaan Suomes­sa ja rak­en­taa uuden Kiinaan.
      Tästä uud­es­ta Kiinan tehtaas­taan tämä pörssiy­htiä on tiedot­tanut aika niukasti niin, että en tiedä mis­tä se raa­ka-aineen­sa saa. Kiina­han on muuten hyvä paik­ka paperite­htaalle, pait­si, että siltä puut­tuu vesi, kuitu ja ener­gia. Ain­oa mitä on, on markki­nat lähellä.

  7. Ilmastopoli­ti­ikkaa ja päästövähen­nyk­siä käsit­tele­vistä blo­geista suosi­tan tutus­tu­maan Col­oradon yliopis­ton ympäristö­tutkimuk­sen Pro­fes­sorin Roger Pielke jr.:n blogi­in http://rogerpielkejr.blogspot.com/

    Pielke jr. pohtii, kom­men­toi ja lainaa näke­myk­siä hyvin laa­jal­tal­ta skaalal­ta. Vaik­ka isän­sä lail­la skepti­nen alarmistisen tieteen suh­teen, hän kuitenkin kan­nat­taa vähen­nyk­siä var­muus­pe­ri­aat­teen pohjalta.

  8. Osmo:
    Jos tehdäs toimii kier­rä­tyskuidul­la, sitä löy­tynee, mikäli kier­rä­tys on hoidet­tu edes jotenkuten.

    Kiinas­sa on val­tavasti iki­van­ho­ja paperite­htai­ta ja ‑konei­ta, joi­ta lakkaute­taan ja tul­laan vielä lakkaut­ta­maan hirveät määrät. Siel­lä on kovat ajat paper­im­iehillä (ei tietenkään niil­lä onnekkail­la, jot­ka pää­sevät uusi­in tehtaisiin).

    Min­un mielestäni säästövähen­nyk­siä pitäisi vähen­tää rak­en­ta­mal­la lisää ydin­voimaa. Kun ydin­sähköä vietäisi­in Euroop­paan, siel­läkin se syr­jäyt­täisi ensim­mäisek­si hiilivoimaa. Jätepon­gel­mas­ta päästään eroon samal­la peri­aat­teel­la kuin pat­tereis­sakin: tavaran myyjä vas­tatkoon jät­teen käsit­telystä, eli jäte voidaan aivan hyvin viedä takaisin sinne mis­tä polt­toainekin ostetaan. 

    Turha mei­dän on tässäkään asi­as­sa olla paavia paav­il­lisem­pia, jos joku rikas­tuu ydin­polt­toaineel­la, hän var­maan voi hoitaa myös jätteetkin.

  9. Osmo:“Teollisuus ei kyl­lä siir­ry Kiinaan hal­van ener­gian perässä. Sähkö mak­saa Kiinas­sa selvästi enem­män kuin Suomes­sa, mut­ta silti Sto­ra-Enso lakkaut­taa hyväkun­toisen ja kalli­in paperite­htaan Suomes­sa ja rak­en­taa uuden Kiinaan.”

    Teol­lisu­us siir­tyy sinne mis­sä tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat alhaisem­mat. Jos tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat Euroopas­sa, tuotan­toa siir­tyy Kiinaan. Sil­lä ei ole mitään väliä mis­sä sähkö on edullisinta.

  10. Muis­tan luke­neeni sci­en­tif­ic amer­i­can­ista, että on kehitet­ty keino hau­da­ta hiiltä maa­han (tyh­jen­tyvi­in öljy/kaasuesiintymiin), joka mak­saa noin 50 euroa per ton­ni. Se on nyt noin tuplat päästöoikeu­den hin­taan, joten sitä ei tehdä tois­taisek­si kuin koemielessä, mut­ta jos päästöoikeu­den hin­ta olisi tuo mainit­tu satasen ton­ni, niin tämä keino kaiketi käytet­täisi­in täysimääräis­es­ti. Se perus­tui siihen, että jol­lakin melkoisen mon­imutkaisel­la mekanis­mil­la hiilipo­h­jais­ten voimaloiden päästökaa­su­ista voi hiilen tiivistää jonkin­laisik­si rakeiksi. 

    Riit­täisi siis, että päästöoikeu­den hin­ta edes tuplau­tu­isi nykyis­es­tä, että alka­isi markki­na­t­alous alka­isi tehokkaasti pois­taa ongelmaa!

    Tullin aset­ta­mi­nen Euroopan rajalle niille, jot­ka eivät päästökaup­paan osal­lis­tu, olisi äärim­mäisen kan­natet­tavaa, jot­ta hyvät keinot eivät jäisi käyt­tämät­tä muu­ta maail­maa odot­taes­sa! Mut­ta ilmeis­es­ti kehi­tys­maille on jos­sain välis­sä luvat­tu, että ympäristöa­sioista ei tehdä heille vapaan kau­pan estettä.

  11. “Näin voidaan toki tehdä, mut­ta vielä yksinker­taisem­paa olisi alen­taa päästöoikeuk­sien määrää Y:lla ja antaa koti­talouk­sien ja yri­tys­ten kek­siä keinot päästö­jen vähentämiseen.”

    Juuri tämä on se fik­su toimen­pide. Joku sisäil­man läm­pöti­lan määräämi­nen on erit­täin vaikea toteut­taa. Miten sitä edes valvot­taisi­in? Toisek­si jos joku pitää hyvin eris­te­tyssä talos­sa sisäil­man 25:ssä asteessa, voi tämä kulut­taa vähem­män ener­giaa kuin jos­sain huonos­ti eris­te­tyssä talos­sa 20:n asteen pitämi­nen. Minus­ta on parem­pi jät­tää markki­noiden päätet­täväk­si, laske­vatko ihmiset asun­to­jen­sa läm­pöti­laa vai eristävätkö ne paremmin. 

    Yksi ongel­ma pelkästään päästöki­in­tiöi­den rajoit­tamises­sa (ja sitä kaut­ta kus­tan­nusten siirtämi­nen suo­raan kulut­ta­jille) on se, että osa ihmi­sistä mak­sat­taa asumisen­sa ml. läm­mi­tys veron­mak­sajil­la. Täl­laisil­lä ihmisil­lä ei tietenkään ole mitään intres­siä sen puoleen laskea huonei­den läm­pöä kuin eristää asun­toa parem­min. Sos­sun kaut­ta asumisen­sa kus­tan­ta­vien ener­gianku­lu­tuk­sen kyt­täämiselle olisi siis jonkin­laiset perustelut.

  12. Päästökau­pan idea­han nimeno­maan on aset­taa päästökat­to, jon­ka määrää liikkelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrä. Peri­aat­teessa ihan sama jae­taanko ne ilmaisek­si vai huu­tokau­pataanko ne, päästökat­to on määräävä tek­i­jä. Tas­a­puolisem­paa olisi var­maankin jär­jestää koko markki­na-alueen laa­juinen huu­tokaup­pa, jos­ta jokainen voisi ostaa omansa. Vuosit­tainen päästöoikeuk­sien määrää sit­ten vähen­netään siten, että tavoitel­tu vähen­nys toteu­tuu, ja oikeuk­sil­la voi käy­dä vapaasti kaup­paa mark­i­na-alueen sisäl­lä. Poli­ti­ikan tehtäväk­si jäisi sit­ten varmis­taa, että sys­tee­mi toimisi mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    Mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli, jos­ta mielel­läni kuulisin Osmonkin mielip­i­teen on tällainen:

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

  13. Hans­enin malli kuu­lostaa ainakin minus­ta toimi­val­ta. Se on tehty USA:n tarpeisi­in, mut­ta kaipa sen voisi EU:ssa toteut­taa Euroopan laa­juise­na. Pitkäl­lä tähtäimel­lä se pitäisi tietenkin laa­jen­taa globaa­lik­si sys­teemik­si, kos­ka itse ongel­ma, ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen, kos­kee koko maail­maa. Sil­loin ainakin nykyku­lu­tuk­sel­la siitä syn­ty­isi val­ta­va tulon­si­ir­to rikkail­ta teol­lisu­us­mail­ta köy­hille kehi­tys­maille, mis­tä taas seu­raisi se, että yhteisym­mär­ryk­seen pääsy hiili­ton­nin hin­nas­ta olisi toden­näköis­es­ti poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta (tai sit­ten hin­naksi tulisi niin alhainen, ettei sil­lä olisi juuri vaiku­tus­ta kulutukseen). 

    Globaalis­sa sys­tee­mis­sä suo­ma­laiset oli­si­vat taku­u­var­masti mak­sum­iehen roolis­sa, mut­ta EU-tasol­la en ole niinkään var­ma, kos­ka Suomen ener­giantuotan­nos­sa ei-fos­si­il­isil­la tuotan­to­muodoil­la on niin suuri ase­ma. Kylmä ilmas­to voi kuitenkin aiheut­taa sen, että silti suo­ma­lainen jou­tu­isi keskimäärin maksajaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.