Insinöörien tuoteke­hi­tys on syn­nyt­tänyt talo­ja, jot­ka pär­jäävät melkein ilman ulkoista ener­giaa. Jotkut näistä tuot­ta­vat tarvit­se­mansa sähkön tai ainakin osan siitä aurinkopa­neeleil­la. Aurinko pais­taa vähän eri tahti­in, kun sähkö talos­sa kuluu. Sik­si välil­lä vir­ta kul­kee talosta ulos ja välil­lä sisään.

Jos vuo­den mit­taan talo on toimit­tanut verkkoon 10 000 kWh ja ottanut sieltä 25 000 kWh, luulisi ole­van yksinker­tais­es­ti niin, että taloa mak­saa 15 000 kilo­wat­ti­tun­nista. Näin yksinker­taista se olisi myös sähköy­htiön puoles­ta, mut­ta verot­ta­jan mielestä taloy­htiö on myynyt 10 000 Kwh sähköä, jota on verotet­ta­va liike­toim­intana. Verot eivät ole tässä edes se pahin asia vaan vero­tuk­sen työläys. Moni onkin päät­tynyt lahjoit­ta­maan yli­jäämäsähkön verkkoon. Onnek­si eivät sen­tään ohjaa sitä läm­pö­vas­tusten kaut­ta mereen.

Kaa­tu­isiko val­tion­talous, jos asia tulkit­taisi­in toisin?

PS.

Verot­ta­jalle tiedok­si, että myös hissi syöt­tää ajoit­tain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkö­moot­tori jar­rut­taa liiket­tä ja tuot­taa sähköä.

Ketjus­sa “yksi Van­haselta puut­tuu ja sen mukana kaik­ki” nim­imerk­it Eli­na ja Riit­ta ihmette­liv­ät, aionko siirtää Klaukkalan koulut ja kau­pat Mikke­li­in. Ehkä siis pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta, mil­laisia työ­paikko­ja voi olla Klaukkalas­sa, jonne työn­tek­i­jät pää­sevät käytän­nössä vain Klaukkalas­ta ja minkälaisia pääradan nauhakaupungis­sa, jonne pääsee mis­tä vain. Jat­ka lukemista “Tikkuri­lan ja Klaukkalan työpaikat”

Tuli­pa melkoinen keskustelu käsi­a­sei­den pane­mis­es­ta lukko­jen taakse. Tässä oli myös muu­ta­ma aika hyvä puheen­vuoro, joista yritän tehdä yhteenvedon.

Ongel­malle on tehtävä jotain. Nämä koulu­am­pumiset tule­vat saa­maan seu­raa­jia, kos­ka lehdis­tö tekee näistä kahjoista sankare­i­ta. Sik­si on tehtävä jotain sille, että ampumau­rheilun nimis­sä kuka tahansa, jol­la ei ole rikos­rek­ister­iä, saa ongelmit­ta luval­lisen aseen. Jat­ka lukemista “Vielä pienaseista”

Kauha­joen ampumat­a­pauk­sen syistä on parem­pi olla sanomat­ta tässä vai­heessa mitään. Mut­ta sen voin kuitenkin sanoa, minkä sanoin jo vuosi sit­ten. Ampumau­rheilu­un käytet­tävät aseet pitäisi ainakin har­ras­tuk­sen alku­vai­heis­sa säi­lyt­tää ampumaradoil­la eikä kotona. Jat­ka lukemista “Pis­toolit ampumaradoille lukon taakse”

Uutiset tiesivät ker­toa, että mon­et kun­nat ovat rapis­tu­vien raken­nusten­sa kanssa niin suuris­sa vaikeuk­sis­sa, ettei kor­jaamiseen lainara­hal­la ole varaa. Sik­si tur­vaudu­taan raken­nusleasingi­in, jon­ka ne itsekin myön­tävät tule­van vielä kalli­im­mak­si. Jos ei ole varaa halvem­paan, miten on varaa kalliimpaan?

Kävin viikon­lop­puna fil­lar­il­la Inkoos­sa innos­ta­mas­sa uuden­maan vihre­itä huikeaan kun­nal­lis­vaalivoit­toon. Poljin Jor­vak­sen tietä, vai mikä kan­tatie 51 se nyky­isin on nimeltään. Kun pyörätie Kirkkon­um­mel­la lop­pui Pikkalan tien­haaras­sa, pyöräil­i­jälle tar­jot­ti­in pol­jet­tavak­si noin metrin lev­eää pien­nar­ta. Ainakin maantiepyöräil­i­jälle tämä on miel­lyt­tävämpi vai­h­toe­hto kuin erilli­nen pyörätie. En tiedä, kumpi tulee halvem­mak­si, erilli­nen pyörätie vain leven­netyt pienta­reet, mut­ta melkein uskoisin tämän ratkaisun ole­van halvem­pi. Voisin jopa tin­kiä 20 cm siitä leveydestä.

Pyöräil­i­jän tur­val­lisu­ut­ta lisäsi vielä erit­täin syvä tärinäraidoi­tus, joka piti autot pois­sa pienta­reelta ja pyörän pois­sa ajo­radal­ta. Toi­mi erit­täin tehokkaasti, kun siihen ker­ran vahin­gos­sa osuin.

Lisää täl­laisia!