Suomen tai ainakin Helsin­gin ensim­mäi­nen eri­ta­soli­it­tymä on Itäväyläl­lä Hert­toniemessä. Tuo Itäväylän päälle raken­net­tu liiken­neympyrä sai kansan suus­sa nimen “Rahareikä”, kos­ka moista pidet­ti­in julk­isten raho­jen haaskauk­se­na. Nyt tuo ihme­tys on käymässä ahtaak­si, ja risteys raken­netaan uud­estaan. Samas­sa kok­ouk­ses­sa, jos­sa kaupung­in­val­tu­us­to hyväksyi paljon puhutun raitio­vaunusil­lan Laa­jasa­losta Kru­u­nun­hakaan, hyväksyt­ti­in myös Raharei­jän remont­ti. Tuon yhden ain­oan risteyk­sen uudelleen jär­jeste­ly mak­saa 101 miljoon­aa euroa!!! Jat­ka lukemista “Rahareikä remonttiin”

Täl­lä ker­taa tulo­ero­jen kasvunopeudessa.

Tulo­haitari venyy nyt koko alueeltaan, nopeit­en kuitenkin yläpäästä. Pääo­mat­u­loil­la rikas­tuneet ovat rikas­tuneet entis­es­tään, eikä näitä tulo­ja eri­tyisem­min verote­ta. Tähän rikas­tu­miseen on tulos­sa ainakin väli­aikainen tauko, kos­ka lamas­sa pääo­mat­u­lot tietysti supis­tu­vat nopeit­en. Jat­ka lukemista “Taas olti­in kärjessä”

Gen­er­al Motors on pää­tymässä liit­to­val­tion hal­tu­un — tarkoit­ta­nee, että se on menos­sa konkurssi­in — ja Euroopas­sa vaa­di­taan auto­te­ol­lisu­udelle tähti­ti­eteel­lisiä tuki­aisia. Mitä sit­ten seu­raavak­si tehdään, kun autot eivät edelleenkään mene kau­pak­si? Kaik­ki maat alka­vat tukea omia autote­htaitaan toisi­aan vas­taan. Vapaakau­pan vaa­timuk­set hylätään ja omia suosi­taan, minkä keretään?

Ratio­naa­li­nen autonos­ta­ja kai ymmärtää vähem­mästäkin, että nyt ei kan­na­ta ostaa. Koh­ta saa paljon halvem­mal­la. Tämä oival­lus ei ainakaan vähen­nä tuen tarvetta.

Jos sak­salai­sista todel­la joka seit­semäs saa suo­raan tai välil­lis­es­ti palkkansa auto­te­ol­lisu­ud­es­ta, maa on melkoi­sis­sa vaikeuksissa.

Ykkösen ratikan tilanne nyt­tää surulliselta. Matkus­ta­jat kaikkoa­vat, vuoroväli pite­nee ja lisää matkus­ta­jia .kaikkoaa. Ykkö­nen kul­kee Käpylästä Kaup­pa­to­rille pait­si aamuisin ja iltaisin, jol­loin se kul­kee tun­nuk­sel­la 1A Wärt­silän telakalle.

Joskus kauan sit­ten ykkösel­lä oli selkeä tehtävä. Se kul­jet­ti aamul­la työläisiä Telakalle ja sen jäl­keen por­varis­rou­via ostok­sille Kaup­pa­to­rille. Telak­ka tais­telee ole­mas­saolostaan, mut­ta yhteiskun­nal­lisen muu­tok­sen vuok­si sen työn­tek­i­jät eivät asu enää ykkösen reitin var­rel­la , por­varis­rou­vat ovat men­neet töi­hin ja suun­taa­vat ostok­sen­sa Stokkan herkku­un. Jos joku halu­aa ostaa torikaup­pi­aal­ta, hän suun­taan Hakaniemen hal­li­in. Jat­ka lukemista “Kek­si reit­ti ykköselle”

Viestiketjus­sa “Kiitos tästä elämästä” kysyt­ti­in, mitä tapah­tu­isi, jos huumeet lail­lis­tet­taisi­in. Tätä on The Econ­o­mist ‑lehti ehdot­tanut tois­tu­vasti ja sil­lä kan­nal­la oli myls ainakin yksi EU:n ter­veysmin­is­tereistä, kun huumem­i­nis­ter­it kokoon­tu­i­v­at min­is­te­ri­aikani. Logi­ik­ka menee näin:

Huumekaup­pa on niin val­ta­van kan­nat­taa, ettei sitä saa­da nujer­re­tuk­si mitenkään. Jos huumeet lail­lis­tet­taisi­in ja niiden myyn­ti otet­taisi­in val­tion monop­o­lik­si, huumekau­pan kan­nat­tavu­us katoaisi ja huumerikkol­lisu­u­den vaiku­tus maail­masa vähenisi. Huumer­a­ha häiriköi nyt koko talouselämässä, joten sen hait­tavaiku­tuk­set eivät rajoitu huumekysymyk­seen. Jat­ka lukemista “Jos huumeet laillistettaisiin?”

Sosi­aal­i­tur­van pitäisi yhtä aikaa tor­jua köy­hyyt­tä ja kan­nus­taa työn­tekoon. Tässä on selvä ris­tiri­ita, sil­lä antelias sosi­aal­i­tur­va kil­pailee alimpi­en palkko­jen tuot­ta­man ansio­ta­son välil­lä. Minus­ta ris­tiri­itaa ei voi kor­ja­ta kuin nos­ta­mal­la alimpi­en palkko­jen tar­joa­maa tulota­soa. Jat­ka lukemista “Köy­hyy­den tor­jun­ta ja kannustavuus”

Tulin myrskyssä ja sateessa Säteily­tur­vakeskuk­sen neu­vot­telukun­nas­ta. Klu­u­vikadul­la tuli vas­taan mus­taan nahkatakki­in pukeu­tunut, pitkä­tukkainen narkkar­il­ta näyt­tävä kaveri. Kun olimme jo ohit­ta­neet toisemme, hän pysähtyi ja puhut­teli min­ua. “Hei, halu­an kiit­tää sin­ua siitä, mitä olet tehnyt mei­dän narkkarei­den hyväk­si. Sin­un ansiois­tasi pääsin kor­vaushoitoon ja irti kamas­ta. Kiitos tästä elämästä! Jat­ka lukemista “Kiitos tästä elämästä!”

Osal­lis­tu­in akti­ivis­es­ti ydin­voiman vas­taiseen liik­keeseen 1980-luvul­la. Pääar­gu­men­tit ydin­voimaa vas­taan olivat.

1. Uraanikai­vok­set ovat ympäristöhait­ta. (Tätä argu­ment­tia en pitänyt kovin tärkeänä)

2. Ydin­voimala on tur­val­lisu­u­songel­ma onnet­to­muus­riskin vuok­si. Tämä oli argu­menteista mielestäni keskeisin.

3. Ydin­voiman lev­iämi­nen lisää riskiä ydi­na­sei­den leviämisestä.

4. Ydin­jät­tei­den säi­lyt­tämi­nen tur­val­lis­es­ti 200 000 vuot­ta oli ratkaisematta.

Me olimme sil­loin ehdot­tomasti oike­as­sa. Senaikaiset ydin­voimalat oli­vat nyky­isi­in ver­rat­tuna melkoisia romu­ja. Viral­lis­es­ti arvioiti­in ydin­voimalas­sa tapah­tu­van vaka­van onnet­to­muu­den kym­men­tä­tuhat­ta reak­torivuot­ta kohden. Kun voimaloi­ta suun­nitelti­in raken­net­tavak­si pari tuhat­ta, viiden vuo­den välein olisi pok­sah­tanut. Vakavia onnet­to­muuk­sia sat­tuikin ja lähetä piti tilantei­ta. Kri­ti­ik­ki pakot­ti paran­ta­maan voimaloiden tur­vatekni­ikkaa. Muun muas­sa Lovi­isan yksiköi­den tur­val­lisu­us­ratkaisu on aivan eri­lainen kuin alun perin suun­nitelti­in. Ilman ydin­voiman vas­taista liiket­tä oli toden­näköis­es­ti tapah­tunut paljon ikäviä asioi­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja ydinvoima”

Eri­lai­sis­sa tiedo­tusvä­lineis­sä on tiedotet­tu min­un ehdot­ta­neen Helsin­gin ja Van­taan pikaista yhdis­tämistä niin,että yhdis­tyneessä kaupungis­sa pidet­täisi­in kun­nal­lis­vaalit jo lokaku­us­sa 2010. Tätä ehdo­tus­ta on kiitet­tävän tasapuolises5i sekä kiitet­ty että moitit­tu. Tässä on kuitenkin leikit­ty rikkinäistä puhelinta.

Min­ul­la ei helsinkiläisenä ole mitään intres­siä liit­tää Van­taa­ta Helsinki­in. Päin vas­toin, Helsin­ki olisi tuos­sa liitossa häviävä osa­puoli, ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Niin­pä esitän, että

1) Kaupun­git voivat yhdis­tyä vain jos van­taalaiset sitä haluavat;

2) jos van­taalaiset pää­tyvät kan­nat­ta­maan yhdis­tymistä Helsinki­in, Helsin­gin pitäisi yhdis­tymi­nen hyväksyä;

3) jos yhdis­tymiseen päädytään, siinä ei pidä aikail­la. Nopein mah­dolli­nen aikataulu olisi yhdis­tymi­nen vuo­den 2011 alus­sa, jol­loin pidet­täisi­in yhdis­te­tyn kaupun­gin vaalit lokaku­us­sa 2010.

Mik­si halu­an kiire­htiä? Kos­ka kaupunkien virkakoneis­tot hal­vaan­tu­vat yhdis­tymistä odoteltaes­sa. Virkamiehet keskit­tyvät varmis­ta­maan asemi­aan uudessa organ­isaa­tios­sa. Tätä on kuule­mani mukaan havait­tavis­sa jo nyt. Niin­pä, jos kaupun­git eivät yhdis­ty, siitäkin pitäisi tehdä päätös mah­dol­lisim­man pikaisesti.

Tämän blo­gin vierailu­jen määrä ylit­ti eilen puoli miljoon­aa las­ket­tuna sen perus­tamis­es­ta kevääl­lä 2007. Käyn­neistä 390 000 ajoit­tuu tälle vuodelle. Kävi­jämäärä on jatku­vas­sa kasvus­sa niin, että päivit­täis­ten käyn­tien määrä on nyt noin pari tuhat­ta. Suuri osu­us sivus­ton kas­vavaan suo­sioon on kom­ment­tien kir­joit­ta­jil­la, jot­ka tekevät tästä mielenkiintoisen.

Kas­va­va kävi­jämäärä johtuu myös siitä, että blo­gi on linkitet­ty yhä use­am­mas­ta paikas­ta. Sydän­tä läm­mit­ti eri­tyis­es­ti tääl­läkin sil­loin täl­löin kir­joit­ta­neen Tom­mi Uschanovin main­ios­sa kir­jas­saan Mikä vasem­mis­toa vaivaa kir­joit­ta­ma luonnehdinta:

“Osmo Soin­in­vaaran blo­gi on melkein­pä ain­oa paik­ka koko verkos­sa, mis­sä voi sään­nöl­lis­es­ti käy­dä suomen kielel­lä suh­teel­lisen korkeata­soista poli­it­tista keskustelua aidosti merk­i­tyk­sel­li­sistä asioista.”