Taas oltiin kärjessä

Täl­lä ker­taa tuloe­ro­jen kasvunopeudessa.

Tulo­hai­ta­ri venyy nyt koko alu­eel­taan, nopei­ten kui­ten­kin ylä­pääs­tä. Pää­oma­tu­loil­la rikas­tu­neet ovat rikas­tu­neet enti­ses­tään, eikä näi­tä tulo­ja eri­tyi­sem­min vero­te­ta. Tähän rikas­tu­mi­seen on tulos­sa aina­kin väliai­kai­nen tau­ko, kos­ka lamas­sa pää­oma­tu­lot tie­tys­ti supis­tu­vat nopeiten.

Toi­ses­ta pääs­sä taas sosi­aa­li­tur­van varas­sa ole­vat jää­vät jäl­keen muis­ta. Perus­tur­va on jää­nyt paris­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa jäl­keen kol­me­kym­men­tä pro­sent­tia ylei­ses­tä ansio­ta­sos­ta. Abso­luut­tis­ta köyh­ty­mis­tä ei ole tapah­tu­nut, mut­ta suh­teel­lis­ta köyh­ty­mis­tä on. Perus­tur­va ei voi enää pal­joa etään­tyä ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta ilman han­ka­lia yhteis­kun­nal­li­sia seu­rauk­sia. Ansio­tur­va seu­raa ansio­ta­soa, mut­ta perus­tur­va vain hin­ta­ta­soa. Täl­lais­ta köy­him­pien suh­teel­lis­ta köyh­dyt­tä­mis­tä ei voi pit­kään jat­kaa. Oikeas­taan perus­tur­va pitäi­si sitoa ansiotasoindeksiin.

Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta pitäi­si nos­taa. Se ei saa pää­omia kar­kaa­maan maas­ta, ellei­vät myös omis­ta­jat muu­ta maas­ta. Tämän voi­si tasa­pai­not­taa alen­tan­mal­la vas­taa­vas­ti kor­keim­pien palk­ko­jen verot6ustra. Minus­ta on rehel­li­sem­pää rikas­tua työ­tä teke­mäl­lä kuin omistamalla.

Vaik­ka mie­li­pi­de onkin lei­mat­tu type­räk­si, käyt­täi­sin — tai nyt on kai jo aika sanoa oli­sin käyt­tä­nyt — ruu­an arvon­li­sä­ve­roon uhrat­ta­vat rahat tulo­ve­ron alen­nuk­seen, joka oli­si euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­ri kai­kil­le. Eivät dema­rit­kaan niin joh­don­mu­kai­sia ole, että he oli­si­vat vää­räs­sä kaikessa.

46 vastausta artikkeliin “Taas oltiin kärjessä”

  1. Nykyi­nen pää­oma­tu­lo­pro­sennt­ti on jo lähes 30 pros­saaa. Ozmo ei kai tosis­saan kuvit­te­le että sitä voi­tai­siin nos­taa ilman harmeja. 

    Vika on tie­tys­ti vero­tuk­sen raken­tees­sa. Enti­sai­kaan ynnät­tiin kaik­ki tulot samaan koriin ja vero­tet­tiin nii­tä kuten palk­ko­ja. Tämä toi­mi­si vie­lä­kin, jos teh­täi­siin vähän sama kuin yhdys­val­lois­sa, eli yksi­tyi­nen ihmi­nen sai­si perus­taa ikio­man arvo­pa­pe­ri­ra­has­ton, jon­ka raken­net­ta voi muu­tel­le ilman veroseuraamuksia. 

    Kek­sin viis sekunt­tia sit­ten sel­la­sen, että viral­li­sis­sa verot­to­mis­sa joka­mies­ra­has­tois­sa oli val­tio aina vähem­mis­tö­osak­kaan vero­pro­sen­tin ver­ran. Sil­loin kan­sain­vä­lis­tä sijoi­tus­toi­min­taa ei tar­vit­si­si eriks­seen kytä­tä ja val­tio sai­si oman­sa aina kun realisoidaan.

  2. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta pitäi­si nos­taa. Tää on tätä. Kun muu­ta­ma sata, mak­si­mis­saan tuhat hen­ki­löä saa suu­ret pää­oma­tu­lot ja mak­saa 28 % veroa, niin sii­tä vede­tään joh­to­pää­tös, että veroa pitää nos­taa. Jos niin teh­dään, käy näin. Ne tuhat varak­kain­ta siir­tää omai­suu­ten­sa sijou­tus­va­kuu­tuk­sen alle Luxem­pur­giin tai tekee jon­kun muun vas­taa­van jär­jes­te­lyn. Eikä mak­saa vero­ja enään ollen­kaan. Mut­ta me taval­li­set osa­ke­sääs­tä­jät ym. mak­se­taan kun edel­le­tyk­set ei rii­tä vas­taa­viin jär­jes­te­lyi­hin. Suu­ri osa pal­kan­saa­jis­ta mak­saa veroa kui­ten­kin vähem­män kuin 28% tai ei miten­kään mer­kit­tä­väs­ti enem­pää. Ei täs­sä ole mitään suur­ta ongel­maa. Erit­täin suu­ri­tu­loi­set pal­kan­saa­jat toki mak­saa mer­kit­tä­väs­ti enem­män. Alen­ne­taan nii­tä sit­ten, jos se näh­dään suu­re­na ongel­ma­na. Jos niin rikas­tu­mi­nen on ker­ran rehel­li­sem­pää kuin säästämällä.

  3. Tuloe­ro­jen kas­vuun on var­maan mon­ta syy­tä. Käsit­tääk­se­ni kysy­mys on vähem­män vero­po­li­tii­kan muu­tok­ses­ta, ja enem­män palk­ko­jen eriytymisestä. 

    Tämän palk­ko­jen eri­ty­ty­mi­sen näkee eri­tyi­sen sel­väs­ti Ame­ri­kas­sa. Var­sin­kin rahoi­tus­sek­to­ri on kun­nos­tau­tu­nut ennen­nä­ke­mät­tö­mien palk­ko­jen maksajana. 

    Mik­si yri­tyk­set halua­vat mak­saa avain­hen­ki­löil­leen niin pal­jon enem­män kuin vie­lä 20 vuot­ta sit­ten? Minul­la ei ole kat­ta­vaa vas­taus­ta. Mut­ta olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että omis­ta­jan ääni kuu­luu huo­nos­ti monis­sa yri­tyk­sis­sä. Kun ei-omis­ta­val­la palk­ka­joh­dol­la on lii­kaa val­taa avain­teh­tä­vien nimi­tys­toi­mi­kun­nas­sa, palk­kaeh­dois­sa tulee usein yli­lyön­te­jä. Ja kun ker­ran ylim­män joh­don palk­ka­ta­so on karan­nut, seu­raa­val­la tasol­la koro­tuk­set tun­tu­vat ainoas­taan reiluilta.

    Osaan aset­tua myös toi­mi­tus­joh­ta­jaa palk­kaa­van ase­maan. Näky­vis­sä yri­tyk­sis­sä joh­ta­jan teh­tä­vät ovat ennen­nä­ke­mät­tö­män jul­ki­sia. On var­mas­ti huo­no pää­tös pal­ka­ta edul­li­nen ja kes­kin­ker­tai­nen johtaja.

  4. Kii­tos, Osmo, mie­len­kiin­toi­ses­ti blo­gis­ta. Huo­maan, että olem­me mones­ta asias­ta samaa miel­tä, esi­mer­kik­si ase­vel­vol­li­suu­den kus­tan­nuk­sis­ta ja sii­tä, ettei jul­ki­sen lii­ken­teen mak­sut­to­muut­ta voi pitää toi­vot­ta­va­na. Luu­len, että yhtei­set käsi­tyk­sem­me yhteis­kun­nas­ta ulot­tu­vat pal­jon laajemmallekin.

    Toi­voi­sin kui­ten­kin paria sel­ven­nys­tä tähän uusim­paan kir­joi­tuk­see­si. Miten perus­te­let sitä, että on ansio­tu­lon saa­mi­nen on “rehel­li­sem­pää” kuin pää­oma­tu­lon saa­mi­nen? Lei­juu­ko ilmas­sa pie­ni mark­si­lai­suu­den tuok­sah­dus? Otta­mat­ta kan­taa (suur)pääomaan ja sil­lä ansait­se­mi­seen yleen­sä (eikä sii­nä­kään minus­ta ole mitään myö­tä­syn­tyi­sen epä­re­hel­lis­tä), oli­si minus­ta aika outoa jao­tel­la esi­mer­kik­si pk-yrit­tä­jän tulot rehel­li­siin ja epä­re­hel­li­siin osuuk­siin ansio­tu­lon ja pää­oma­tu­lon suhteessa.

    Toi­nen asia, joten olen monas­ti apri­koi­nut ajat­te­lus­sa­si (en kuo­le­mak­se­ni­kaan muis­ta sen kir­ja­si nimeä, jota taan­noin selai­lin), on tämä suh­teel­li­sen köy­hyy­den mer­ki­tyk­sen koros­ta­mi­nen. En ole talous­tie­te­li­jä, enkä onnek­si sosio­lo­gi­kaan, mut­ta läh­tö­koh­tai­si tun­tui­si joh­ta­van epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin lop­pu­tu­lok­siin. Ole­te­taan, että maa­il­mas­sa on kah­den­lai­sia ihmi­siä, A‑ihmisiä ja B‑ihmisiä. Kai­kil­la A‑ihmisillä on kym­me­nen leh­mää ja kai­kil­la B‑ihmisillä vii­si­tois­ta leh­mää. Nyt kes­ki­tään kei­no, jol­la kaik­ki A‑ihmiset saa­vat yhden leh­män lisää ja kaik­ki B‑ihmiset kak­si leh­mää lisää. Kai­kil­la on enem­män leh­miä, mut­ta suh­teel­li­ses­ti A‑ihmisillä on vähem­män leh­miä kuin aiem­min. Oli­si­ko siis parem­pi, että kukaan ei oli­si saa­nut lisää leh­miä? Hyö­tyi­si­kö yhteis­kun­ta, jos tap­pai­sim­me kai­kil­ta A‑ihmisiltä yhden leh­män ja B‑ihmisiltä kak­si leh­mää ja sit­ten syöt­täi­sim­me ne susille?

  5. Mitä miel­tä muu­ten Osmo oot tuol­lai­sis­ta tuloe­ro­jen mit­tauk­sis­ta, mis­sä ote­taan kak­si pis­tet­tä ajas­ta ja ver­ra­taan eri ihmis­ten tulo­ja toisiinsa?

    Eikö se ker­ro enem­män­kin työn­jaon “hie­no­ja­kois­tu­mi­ses­ta” eikä tuloeroista?

    Eikö oikea tapa oli­si tark­kail­la miten samo­jen ihmis­ten tulot ovat kehit­ty­neet? Eli otet­tai­siin esim. vuo­del­ta 2000 ihmis­ten tulot ja näi­den samo­jen ihmis­ten tulot vuon­na 2008 ja ver­rat­tai­siin, että onko erot kas­va­neet vai pienentyneet?

  6. Ah… Minä en kyl­lä hyväk­sy tuol­lais­ta mono­kult­tuu­ria­ja­tus­ta, että jos ei elä kuten yhteis­kun­nan enem­mis­tö niin tulee jotain vai­keuk­sia. Mik­si tähän maa­han ei mah­tui­si usei­ta elin­ta­po­ja? Mik­si kaik­kien tulot pitäi­si olla suun­nil­leen saman suuruiset?

    Minus­ta on rehel­li­sem­pää rikas­tua työ­tä teke­mäl­lä kuin omistamalla.”

    Mik­si?

  7. Itse yrit­tä­jä­nä olen ihme­tel­lyt tätä aika­naan teh­tyä vero­uu­dis­tus­ta. Käy­tän­nös­sä se tekee yrit­tä­jil­le 26 %:in tasaveron:

    Yrit­tä­jä mak­saa itsel­leen palk­kaa n. 33 000 euroa, jol­loin vero­pro­sent­ti on n. 26. Lopus­ta osa­keyh­tiö mak­saa voi­tos­ta 26 % veroa. Yhtiös­sä ole­vas­ta omai­suu­des­ta 9 % voi jakaa verot­to­ma­na osin­ko­na. Lopun voi jät­tää seu­raa­vak­si vuo­dek­si, ja täl­löin omai­suut­ta on ker­ty­nyt lisää ja vero­ton osuus kas­vaa. Tätä voi jat­kaa aina 90 000 euron vuo­si­tu­loi­hin asti. Yhteen­sä siis 123 000 euroa voi nos­taa 26 % verotuksella.

    Jaka­mal­la yhtiön osak­kei­ta muul­le per­heel­le myös näil­le voi­daan jakaa oma 90 000 euron osuus. Samal­la hoi­tuu perin­nön vero­huo­jen­nus, jota hal­li­tus on nyt aja­mas­sa kuin kepu­lai­nen tilaan­sa pojalleen.

    Alle 33000 euroa tie­naa­vat par­tu­ri­kam­paa­jat eivät täs­tä tie­tys­ti­kään pää­se naut­ti­maan, vaan leik­kaus kos­kee vain hyvä­tu­loi­sia yrittäjiä.

    Tilan­ne aiheut­taa pait­si epä­ta­sa-arvoa, myös vero­tu­lo­jen mene­tyk­siä kun­nil­le, kun yhtiö­ve­rot mak­se­taan val­tiol­le ja kun­nal­lis­ve­ro­ja kerä­tään vain em. 33 000 euron osuu­des­ta. Kuten eräs poh­jois­suo­ma­lai­nen kun­nan­joh­ta­ja sanoi, mer­ki­tys­tä ei var­mas­ti kukaan tajun­nut uudis­tus­ta aika­naan tehtäessä.

    Vie­lä mer­kit­tä­väm­pi on taval­lis­ten työn­te­ki­jöi­den siir­ty­mä täl­lai­seen vero­jär­jes­te­lyyn, joka nyt on sel­vim­min näky­vil­lä lää­kä­rei­den koh­dal­la. Kysees­sä ei kui­ten­kaan ole mikään oikea yrit­tä­jyys, vaan toi­mek­sian­to­suh­teet muis­tut­ta­vat palk­ka­työ­tä. Tämä kon­struk­tio on kui­ten­kin val­tion luoma!

    Hel­poi­ten tilan­ne oli­si minus­ta kor­jat­ta­vis­sa nos­ta­mal­la pää­oma- ja yri­tys­tu­lon vero­tus­ta koh­tuul­li­sem­mal­le tasol­le, jon­ka vero­pro­sent­ti alkaa kolmosella.

  8. Vero­sys­tee­mim­me on mätä, mut­ta mitä muu­ta sil­tä voi odot­taa­kaan kun sen teki­jät tie­de­tään? Suo­mes­sa on aina ollut eri­tyi­sen arvo­kas­ta syn­tyä oikeas­ta vi*usta tai sit­ten rikas­tua jol­la­kin aito­ke­pu­lai­sel­la kuprul­la­tai nau­ret­ta­vas­ti yli­pal­ka­tul­la suo­ja­työ­pai­kal­la. Muut tavat ovat­kin olleet aina hie­man epäi­lyt­tä­viä eikä viran­omais­ten työ­ai­kaa ole sääs­tel­ty kun vää­rin vau­ras­tu­nei­ta on pai­net­tu kyky- ja kes­kus­ta­puo­lu­een kateel­lis­ten vajuk­kien tasol­le. Lakia­kaan ei niin tar­vit­se nou­dat­taa kun­han ‘assi­ja vaan on oikia’.

  9. En ole täy­sin eri miel­tä, mut­ten saa­maa­kaan miel­tä Osmon kans­sa täs­sä. Tulot ovat tulo­ja. En ymmär­rä, mik­si meil­lä ei teh­dä niin, että tulot las­ke­taan yhteen läjään ja sitä vero­te­taan yhte­nä läjä­nä. Mitä väliä sil­lä on, mis­tä nii­tä tulo­ja tulee?

    Myös eri­lai­sia vero­vä­hen­nyk­siä pitäi­si kar­sia ja vir­ta­vii­vais­taa vero­tuk­sen las­ke­mi­nen. Jos kes­ki­mää­räi­nen yli­op­pi­las ei kyke­ne ymmär­tä­mään oman vero­tuk­sen­sa muo­dos­tu­mis­pe­rus­tei­ta, niin vero­jär­jes­tel­mä on lii­an moni­mut­kai­nen. Täs­sä­kin on “veron­kier­toa” koe­tet­tu vält­tää teke­mäl­lä sys­tee­mis­tä vai­keas­ti opti­moi­ta­van. Sekin tar­koit­taa että vain rik­kaat opti­moi­vat ja kes­ki­luok­ka ja köy­hät kärsivät. 

    Vir­ta­vii­vais­ta­mi­sen jäl­keen vero­poh­ja­kin oli­si laa­jem­pi ja pro­sent­te­ja voi­si laskea.

  10. Eikö perus­tur­van sito­mi­nen ansio­ta­soin­dek­siin ole hie­man vaa­ral­lis­ta? Ehkä eläk­kei­den ja mui­den ei-palk­ka­työn kans­sa kil­pai­le­vien tukien koh­dal­la tuo voi­si olla aiheellista.

    Mut­ta jos puhu­taan toi­meen­tu­lo­tues­ta ja perus­päi­vä­ra­has­ta, eihän sii­nä ole jär­keä. Kun kaik­ki jat­ku­vas­ti vau­ras­tum­me, tuo­han tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä sitä, että perus­tur­van varas­sa elä­mi­nen muut­tui­si vuo­si vuo­del­ta haus­kem­mak­si rat­kai­suk­si niil­le, jot­ka osaa­vat elää niu­kal­la talou­del­la onnel­li­ses­ti. Jos siis ihmi­nen tar­vit­see lähin­nä asun­non, osaa koka­ta, hal­li­ta elä­mään­sä ja raha-asioi­taan, eikä koe tar­peel­li­sek­si “toteut­taa itse­ään kulut­ta­ja­na”, jat­ku­vas­ti para­ne­va perus­tur­va­han muut­tui­si aika run­saak­si pikkuhiljaa.

    Ei sii­nä tie­tys­ti ole mitään kovin pahaa mie­les­tä­ni, että ihmi­set elä­vät palk­ka­työn ulko­puo­lel­la, kulut­ta­vat vähän ja ovat onnel­li­sia. Mut­ta onko meil­lä sii­hen varaa?

  11. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si jos jokai­nen voi­si käyt­tää sijoi­tus­ti­liä joka oli­si lähin­nä vero-oikeu­del­li­nen yksik­kö. Sen sisäl­lä omai­suus­la­jien muu­tok­set oli­si­vat täy­sin verot­to­mia, ainoas­taan tilil­le siir­to ja siel­tä nos­to vai­kut­tai­si­vat luo­vu­tus­voit­toon ja han­kin­ta-arvoi­hin. Täl­löin vero­suun­nit­te­lul­le ei pal­jon enää jäi­si sijaa ja esim. täy­sin tur­hat val­tion sub­ven­toin­nit niin­kin type­ril­le asioil­le kuin sijoi­tus­va­kuu­tuk­sil­le jäi­si­vät pois, ja kaik­kia sijoi­tuk­sia koh­del­tai­sin vero­tuk­sel­li­ses­ti tasa­ver­tai­ses­ti. Täl­löin myös­kin luo­vu­tus­voit­to­ja voi­tai­siin verot­taa sel­väs­ti kireäm­min, kos­ka niis­tä saa­tu pää­oma­tu­lo oli­si ohjau­tu­mas­sa ole­tusar­voi­ses­ti kulu­tuk­seen eikä uusiin investointeihin.

  12. Nykyi­nen pää­oma­tu­lo­pro­sennt­ti on jo lähes 30 pros­saaa. Ozmo ei kai osis­saan kuvit­te­le että sitä voi­tai­siin nos­taa ilman harmeja.”

    Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa pää­oma­tu­lo­jen veroas­teen läh­tö­ta­so on sama kuin Suo­mes­sa, 28 %, mut­ta 45 500 kruu­nua (n. 6 000 euroa) ylit­tä­väs­tä osas­ta 43 % ja 100 000 kruu­nua (n. 13 500 euroa) ylit­tä­väs­tä osas­ta 45 % — mikä vero­luok­ka ei ole suin­kaan mikään jään­ne men­neil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä vaan päin­vas­toin tuli voi­maan tämän vuo­den alus­ta. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, mitä “har­me­ja” Tans­kal­le on täs­tä oikein aiheutunut.

    Ne tuhat varak­kain­ta siir­tää omai­suu­ten­sa sijou­tus­va­kuu­tuk­sen alle Luxem­pur­giin tai tekee jon­kun muun vas­taa­van järjestelyn.”

    Maa­il­mas­sa on lukui­sia mai­ta, jois­sa pää­oma­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on nol­la. Mik­sei kaik­ki mah­dol­li­nen pää­oma ole jo kau­an sit­ten valu­nut näi­hin maihin?

    Miten perus­te­let sitä, että on ansio­tu­lon saa­mi­nen on ‘rehel­li­sem­pää’ kuin pää­oma­tu­lon saa­mi­nen? Lei­juu­ko ilmas­sa pie­ni mark­si­lai­suu­den tuoksahdus?”

    Jos näin on, niin sii­nä tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si Adam Smith oli “mark­si­lai­nen” (sinän­sä kieh­to­vaa, että tämä vuo­si­kym­me­nik­si unoh­duk­siin pai­nu­nut, aikoi­naan por­va­ril­li­suu­den merk­ki­nä käy­tet­ty kir­joi­tusa­su on nyt elvy­tet­ty). Smit­hin pää­teos Kan­so­jen varal­li­suus, jota tun­ne­tus­ti ylei­ses­ti pide­tään kapi­ta­lis­ti­sen mark­ki­na­ta­lou­den intel­lek­tu­aa­li­se­na raa­mat­tu­na, esit­tää pää­piir­teis­sään saman aja­tuk­sen kuin Osmo on nyt esittänyt.

    Täs­sä tulee mie­leen se, kuin­ka John McCain taan­noi­sen vaa­li­kam­pan­jan­sa aika­na ete­ni tuo­mit­se­maan “sosia­lis­ti­sek­si” jopa progres­sii­vi­sen tulo­ve­ron, jon­ka hän samais­ti “Euroo­pan sosia­lis­ti­siin joh­ta­jiin” (Mer­kel? Sar­kozy? Ber­lusco­ni?), vaik­ka sen ajoi USA:ssa aikoi­naan koko arvo­val­lal­laan läpi Theo­do­re Roo­se­velt, eräs republi­kaa­ni­sen puo­lu­een suu­rim­mis­ta his­to­rial­li­sis­ta sankareista:

    http://www.slate.com/id/2202950/

    Adam Smith oli muu­ten myös tun­net­tu vero­tuk­sen progres­sii­vi­suu­den var­hai­nen puo­les­ta­pu­hu­ja samai­ses­sa teoksessaan.

  13. Rai­vio rapor­toi: “Yhtiös­sä ole­vas­ta omai­suu­des­ta 9 % voi jakaa verot­to­ma­na osin­ko­na.” Ja tämä on nime­no­maan se ongel­ma joka tekee veron­kier­ron yhtiöit­tä­mäl­lä itsen­sä hou­kut­te­le­vak­si, en ymmär­rä mikä idea tuos­sa vero­va­pau­des­sa on.

  14. Vero­tus­ta voi­si yleen­sä­kin nos­taa lähem­mäs poh­jois­mais­ten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tien tasoa ja jakaa sit­ten hyvää tasai­sem­min. Muu­ten­kin voi­si ottaa mal­lia tuos­ta maa­il­man par­haas­ta yhteis­kun­ta­mal­lis­ta, joka meil­lä alkaa ola yhä kau­kai­sem­pi haa­ve. Samal­la voi­tai­siin saa­vut­taa yhtä hyvä tilan­ne kuin vaik­ka­pa Tans­kas­sa, joka on hel­ve­tin rikas, onnel­li­nen — ja anka­ras­ti vero­tet­tu. Ei Ruot­si ja Nor­jaa­kaan huo­no­ja mal­le­ja oli­si täl­le Pikku-Amerikallemme.

    Ihan kaik­ki ei oikeis­to­lais­tu­vas­sa Suo­mes­sa kui­ten­kaan ole menos­sa met­sään. Äsket­täin kävi ilmi, että suku­puol­ten väl­sien tasa-arvon suh­teen maa on maa­il­man toi­sek­si paras Nor­jan jäl­keen. Täs­sä ver­tai­lus­sa Ruot­si oli toi­nen mut­ta Tans­ka vas­ta kah­dek­sas maa­il­man mai­den jou­kos­sa. Hävetköön!

  15. Tom­mi Uscha­nov: Roo­se­velt on aina­kin vasu­rei­den san­ka­ri, var­mas­ti myös mer­kan­ti­lis­tien republi­kaa­nien. Vapaan mark­ki­na­ta­lou­den puol­lus­ta­jil­le se on yksi vapau­den pahim­mis­ta vihol­li­sis­ta Lincol­nin ym. seurassa.

    Perus­te­let­ko sinä muu­ten pää­oma­tu­lo­jen huo­nom­muuut­ta Adam Smit­hin auk­to­ri­tee­til­la vai tul­kit­sin­ko väärin?

    Oon tasan samaa miel­tä Tie­de­mie­hen kans­sa, että tulo­ja ei voi arvot­taa nii­den läh­teen mukaan. Pää­oma­tu­lot ja palk­ka­tu­lot ovat yhtä ansait­tu­ja. Ne molem­mat ker­to­vat sii­tä, että käyt­tää jotain omis­tuoi­keu­des­saan ole­vaa resurs­sia (työ­tä tai pää­omaa) tehok­kaas­ti niin, että se edis­tää yhteiskuntaamme.

    Sinän­sä oon siis sitä miel­tä, että pää­oma­tu­lo­jen alhai­sem­pi vero­tus on sinän­sä näi­tä tulo­ja arvot­ta­vaa ja vero­tuk­sen pitäi­si olla tas­a­puo­lis­ta molem­mis­sa “tulo­luo­kis­sa”. Mie­lui­ten näki­sin kui­ten­kin tulo­ve­ro­jen las­ke­mis­ta kuin pää­oma­ve­ro­jen korotuksia.

    Tomp­pe­lin kans­sa oon kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että mei­dän pitäis ottaa mal­lia Tans­kas­ta ja hei­ken­tää irti­sa­no­mis­suo­jaa vaik­ka sil­lä kus­tan­nuk­sel­la, että vero­ja täy­tyy korot­taa. Parem­pi oli­si kui­ten­kin vain hei­ken­tää irti­sa­no­mis­suo­jaa ja alen­taa veroja.

    Suku­puol­ten välis­tä tasa-arvoa ei pitäi­si yrit­tää luo­da val­tion toi­mes­ta, kun­han kaik­ki ovat samas­sa ase­mas­sa lain edes­sä. Lop­pu epä­ta­sa-arvo joh­tuu ihmis­ten arvois­ta ja asen­teis­ta joi­hin heil­lä on oikeus.

  16. Theo­do­re Roo­se­velt, eräs republi­kaa­ni­sen puo­lu­een suu­rim­mis­ta his­to­rial­li­sis­ta sankareista

    Nase­vim­man kuvauk­sen nykyi­sis­tä republi­kaa­neis­ta luin Paul Krug­ma­nin kir­jas­ta The Conscience of a Libe­ral. Kos­ka Krug­man on nyt viral­li­nen intel­lek­tuel­li Ruot­sin Pan­kin pää­tök­sel­lä ja kos­ka muut ovat kuvail­leet republi­kaa­ne­ja samaanm­suun­taan, refe­roin lyhyesti:

    Republi­kaa­ni­ses­sa puo­lu­ees­sa on tapah­tu­nut val­lan­ku­mous, joka alkoi 60-luvul­la, teki läpi­mur­ton­sa 80-luvul­la ja 2000-luvul­la “republi­ka­noi­soi” koko Ame­ri­kan — onnek­si tämä vii­mei­nen vai­he osoit­tau­tui toiveajatteluksi.

    Tämä val­lan kaa­pan­nen radi­kaa­lin sii­ven san­ka­rei­hin kuu­luu USA:n pre­si­den­teis­tä lähin­nä Rea­gan, joka ensim­mäi­se­nä onnis­tui myy­mään ylei­söl­le poli­tii­kan, jon­ka tar­koi­tus oli häpäis­tä ja pit­käl­ti tuho­ta New Dea­liin ja laa­jaan kes­ki­luok­kaan perus­tu­nut “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta”.

    Theo­do­re Roo­se­vel­til­lä ei täs­sä kuvios­sa ollut käyt­töä kuten ei oikeas­taan muil­la­kaan Rea­ga­nia edel­tä­vil­lä presidenteillä.

    Suo­men pää­oma­ve­ros­ta sen ver­ran, että käist­täk­se­ni sen täy­tyy olla alle esim. Tans­kan, kos­ka Suo­men kal­tai­ses­ta peri­fe­ri­ses­tä maas­ta pää­oma kar­kai­lee laman sat­tues­sa hel­pom­min kuin kes­kei­sem­mis­tä mais­ta. Näin on aina­kin ollut aikaisemmin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta pitäi­si nostaa.”

    Sini­vih­reä:

    Tämä on taas tätä. Nyt kun kes­ki­luok­ka on Suo­mes­sa saa­nut hie­man sääs­tet­tyä sukan­var­teen ja ihmi­sil­le alkaa ker­tyä vähäi­ses­sä mää­rin pää­oma­tu­lo­ja, kes­ki­mää­rin kai muu­ta­mia sata­sia vuo­des­sa, ale­taan vaa­tia pää­oma­ve­ron nos­toa. Samal­la vie­dään lop­pu­kin into suo­ma­lai­sel­ta kan­san­ka­pi­ta­lis­mil­ta. Sen seu­rauk­se­na val­tio jou­tuu mata­la­suh­dan­tees­sa osta­maan pörs­siyh­tiöi­den osak­kei­ta, kun ne eivät muil­le koti­mai­sil­le sijoit­ta­jil­le enää kel­paa, ja yhtiöt ovat vaa­ras­sa men­nä pilk­ka­hin­taan ulkomaalaisomistukseen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Minus­ta on rehel­li­sem­pää rikas­tua työ­tä teke­mäl­lä kuin omistamalla.”

    Sini­vih­reä:

    Vaan kun omis­tuk­set­kin on alun­pe­rin työl­lä han­kit­tu — lukuu­not­ta­mat­ta rik­kain­ta pro­mil­lea. Työ­tä se sitä pait­si on omai­suu­den­hoi­to­kin — myös sil­le, ja var­sin­kin sil­le, jol­la omai­suut­ta on vähän. 

    Kon­kreet­ti­nen ehdo­tus lop­puun: Ensim­mäi­nen kymp­pi­ton­ni pää­oma­tu­lo­ja vero­va­paak­si, jon­ka jäl­keen yli mene­vää osuut­ta voi­daan sit­ten verot­taa vaik­ka nykyis­tä ankaramminkin.

  18. Ad Art­tu­ri Björk:

    Perus­te­let­ko sinä muu­ten pää­oma­tu­lo­jen huo­nom­muuut­ta Adam Smit­hin auk­to­ri­tee­til­la vai tul­kit­sin­ko väärin?”

    En perus­te­le. Sen sijaan kysyn niil­tä, jot­ka perus­te­le­vat oma kapi­ta­lis­min pal­von­taan­sa Adam Smit­hin auk­to­ri­tee­til­la, mik­si tämä auk­to­ri­teet­ti lak­kaa vai­kut­ta­mas­ta kuin veit­sel­lä lei­ka­ten aina, kun Smith yhtäk­kiä sanoo­kin jotain omas­ta näkö­kul­mas­ta perin epä­mu­ka­vaa. Kuten kiis­tää sen, että itsen­sä elät­tä­mi­nen pää­omaa omis­ta­mal­la on moraa­li­ses­ti yhtä kor­keal­la tasol­la kuin itsen­sä elät­tä­mi­nen yrit­tä­jyy­del­lä han­ki­tul­la yrit­tä­jä­tu­lol­la, tai että se on yli­pään­sä lain­kaan moraalista.

    Ad tomp­pe­li:

    Tun­nen esit­tä­mä­si kehi­tys­ku­lut ja olen jopa kir­joit­ta­nut niis­tä (“Idyl­lin kuol­leet kul­mat — Arvo Puu­ka­ri ja vuo­den 1966 Ame­rik­ka”, Nuo­ri Voi­ma 4/2007). On kui­ten­kin mer­kil­le­pan­ta­vaa, että T. Roo­se­velt ja muut republi­kaa­ni­sen puo­lu­een seko­päis­ty­mis­tä edel­tä­neen ajan hah­mot ovat edel­leen yhä tänä­kin päi­vä­nä republi­kaa­neil­le sove­liai­ta samais­tu­mi­sen koh­tei­ta hei­dän oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan. Tuon teks­tin, johon lin­ki­tin, oli syn­nyt­tä­nyt juu­ri se, että erääs­sä TV-deba­tis­saan Oba­man kans­sa McCain sanoi avoi­mes­ti sanas­ta sanaan: “You know, my hero is a guy named Ted­dy Roosevelt.”

    Kun nyt Ronald Rea­ga­nin mai­nit­sit, niin mai­nit­ta­koon tul­leen huo­mau­te­tuk­si, että McCai­nin käyt­tä­mäl­lä “sosia­lis­min” mää­ri­tel­mäl­lä jopa Rea­gan oli sosialisti:

    http://tinyurl.com/mccain-s-socialist-delusion

  19. En kan­na­ta pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mis­tä. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti uskon, että pää­oma läh­tee Suo­mes­ta liuk­kaam­min vero­kar­hua pakoon kuin työ­voi­ma kor­ke­aa ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta. Työ­voi­mal­la saat­taa olla kai­ken maa­il­man per­hei­tä ja asun­to­ja jar­rut­ta­mas­sa vaik­ka oli­si mil­lai­set verot — pää­omaa ei jar­ru­ta oikeas­taan mikään konkreettinen.

    Eikö nyt olla käy­ty kes­kus­te­lua koti­mai­sen omis­ta­juu­den edis­tä­mi­ses­tä ja koti­mai­sen omis­ta­juu­den mer­ki­tyk­ses­tä yleen­sä? Koti­mai­nen omis­tus koti­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä — uskon ja toi­von — jar­rut­taa aina­kin teh­tai­den sul­ke­mi­sia ja mui­ta toi­min­to­jen siirtämisiä.

    Luku­mää­räl­li­ses­ti suu­rin osa pää­oma­tu­lon saa­jis­ta on taval­li­sia sääs­tä­jiä esi­mer­kik­si elä­ket­tä var­ten. Kyseis­ten ihmis­ten pää­oma­tu­lot ovat pie­niä, usein samaa tasoa kuin hen­ki­lö­koh­tai­nen ansio­tu­lo­ve­ro. Kysyn­kin, onko parem­pi kiris­tää pää­oma­tu­lo­ve­roa ja ohja­ta ihmi­set kulut­ta­maan säästöjään? 

    Minus­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa ole! Sääs­tä­väi­syyt­tä tulee edis­tää ja sii­tä pitää pal­ki­ta — ei ran­gais­ta. Osa­ke­sääs­tä­mi­nen on varau­tu­mis­ta elä­köi­ty­mi­seen pie­nin kus­tan­nuk­sin ja par­haim­mil­laan (riip­puu sijoi­tus­va­lin­nois­ta) koti­mais­ta omis­ta­juut­ta edis­tä­vä teko.

    Kun on kyse luon­teel­taan ansio­tu­lo­ve­ron alai­ses­ta työs­tä, tulee sii­tä mak­saa progres­sii­vi­nen ansio­tu­lo­ve­ro. Tämä pitää lain­sää­dän­nöl­lä til­ki­tä. Muu­ta­mien ihmis­ten takia ei koko osa­ke­sääs­tä­mis­tä pidä tuomita.

  20. Uscha­nov: “Sen sijaan kysyn niil­tä, jot­ka perus­te­le­vat oma kapi­ta­lis­min pal­von­taan­sa Adam Smit­hin auk­to­ri­tee­til­la, mik­si tämä auk­to­ri­teet­ti lak­kaa vai­kut­ta­mas­ta kuin veit­sel­lä lei­ka­ten aina, kun Smith yhtäk­kiä sanoo­kin jotain omas­ta näkö­kul­mas­ta perin epämukavaa.”

    Vasem­mis­to­lai­set lii­oit­te­le­vat Adam Smit­hin auk­to­ri­teet­tia. Tulee mie­leen krea­tio­nis­tit, jot­ka väit­te­le­vät evo­luu­tio­teo­ri­aa vas­taan vedo­ten Darwi­nin vir­hei­siin. Ihan kuin evo­luu­tio­teo­ria ei oli­si kehit­ty­nyt Darwinista.

  21. Koti­mai­sen omis­tuk­sen heh­kut­ta­mi­nen on mie­les­tä­ni vähän vää­rä argu­ment­ti. En nyt puu­tu täs­sä sii­hen, mikä pää­oma­tu­lo­jen veron pitäi­si olla ja miten, mut­ta ei se kan­san­ka­pi­ta­lis­mi sii­tä mik­si­kään para­ne, että pää­oma­tu­lot oli­si­vat verottomia.

    Suo­ma­lai­so­mis­tus voi jon­kun mie­les­tä olla itsei­sar­voi­sen tär­ke­ää jos­tain muis­ta syis­tä, mut­ta ei se sil­ti työ­paik­ko­jen ja teh­tai­den pysy­vyyt­tä Suo­mes­sa edis­tä, aina­kaan sii­tä ei ole oikein mitään evi­dens­siä. Joku asi­aa parem­min tun­tu­va sai­si kom­men­toi­da, mut­ta muis­tan näh­nee­ni tut­ki­muk­sen, jos­sa väi­tet­tiin, että suo­ma­lai­set omis­ta­jat pis­tä­vät her­kem­min väkeä ulos kuin ulkomaalaiset. 

    Jos halut­tai­siin edis­tää pie­no­mis­tus­ta, niin tosi­aan se, että osin­ko­tu­lot oli­si­vat (oikeas­ti) vero­va­pai­ta vaik­ka muu­ta­maan tuhan­teen euroon saak­ka voi­si lisä­tä koti­ta­louk­sien suo­ria osa­ke­si­joi­tuk­sia. En sit­ten tie­dä mitä tämä oikeas­ti hyödyttäisi.

  22. Vasem­mis­to­lai­set lii­oit­te­le­vat Adam Smit­hin auktoriteettia.”

    Voi olla. Jotain ker­too kui­ten­kin mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si se, että talous­po­liit­ti­sen oikeis­to­ra­di­ka­lis­min tär­kein aja­tus­hau­to­mo Län­si-Euroo­pas­sa on nimel­tään Adam Smith Ins­ti­tu­te: http://www.adamsmith.org/

    Tai että sil­lä on maa­il­man­laa­juis­ta toi­min­taa har­joit­ta­va kon­sult­tiyh­tiö nimel­tä Adam Smith Inter­na­tio­nal: http://www.adamsmithinternational.com/

    Vie­lä enem­män kui­ten­kin ker­too, että — kuten huo­mau­tin — sel­lai­sia aja­tuk­sia, jot­ka on esit­tä­nyt mui­den jou­kos­sa myös Smith (ja toki myös esi­mer­kik­si muut Skot­lan­nin valis­tuk­sen suu­ret edus­ta­jat), voi­daan tätä nykyä huo­let­ta lei­ma­ta esi­mer­kik­si “marxi­lai­sik­si”. Ikään kuin koko aja­tus rajoit­ta­mat­to­mien tuloe­ro­jen moraa­li­ses­ta arve­lut­ta­vuu­des­ta oli­si muka syn­ty­nyt vas­ta Marxin aikana!

  23. Tom­mi Uscha­nov: Täs­sä blo­gis­sa on kyl­lä aika vähis­sä ne kes­kus­te­li­jat, jot­ka perus­te­le­vat mitään mie­li­pi­tei­tään muit­ten auk­to­ri­tee­til­la, joten en ymmär­rä mik­si paa­saat tuollaisesta.

    Hais­te­len rivien välis­tä, että oli­sit Adam Smit­hin ja Osmon lin­joil­la (var­sin hyväs­sä seu­ras­sa siis!), eli pitäi­sit pää­oma­tu­lo­ja joten­kin vähem­män ansait­tu­na kuin palk­ka­tu­loa. Voit­ko perus­tel­la mik­si? Molem­mat ovat kui­ten­kin palk­kio sii­tä, että annat omis­tusoi­keu­te­si alai­set resurs­sit tuot­ta­vaan käyt­töön. Eikö se ole aivan tri­vi­aa­lia, mitä nuo resurs­sit nyt sat­tu­vat olemaan.

  24. se, että osin­ko­tu­lot oli­si­vat (oikeas­ti) vero­va­pai­ta vaik­ka muu­ta­maan tuhan­teen euroon saak­ka voi­si lisä­tä koti­ta­louk­sien suo­ria osa­ke­si­joi­tuk­sia. En sit­ten tie­dä mitä tämä oikeas­ti hyödyttäisi.”

    Pie­ni inho­rea­lis­ti sisäl­lä­ni sanoo, että aina­kin se hyö­dyt­täi­si yri­tys­ten joh­toa kun omis­tus oli­si tehok­kaas­ti hajau­tet­tu, niin joh­to voi­si mel­las­taa vapaas­ti par­haan tah­ton­sa mukaan, kun ei ole vah­vaa omis­ta­jaa. (Osuus­kun­ta­liik­keen suu­rin ongel­ma. Mik­si ihmees­sä osuus­pank­ki suol­taa omis­ta­jil­leen samo­ja rahoi­tus­tuot­tei­ta kuin osa­keyh­tiö­pan­kit samal­la hin­nal­la, joka on tar­koi­tet­tu yksi­no­maan asiak­kaan varal­li­suu­den siir­tä­mi­sek­si pan­kin tas­kuun. Ei kas­vat­ta­maan asiak­kaan varallisuutta.)

  25. Kun tääl­lä muu­ta­mat jotain (etu­pääs­sä sur­kei­ta) mal­le­jaan ehdot­ti­vat, niin esi­täm­pä minä­kin ainoa­na jär­ke­vän mal­lin. Kai­ken vero­tuk­sen pitää olla kan­sa­lais­ten mie­les­tä oikeu­den­mu­kais­ta ja nykyi­nen mall­li ei todel­la­kaan sitä ole. Vero­tuk­sen pitää olla myös niin yksin­ker­tais­ta että jopa yli­op­pi­las sen ymmär­tää ja sitä­kään se ei ole. Eipä tie­ten­kään, nyky­mal­lil­la polii­ti­kot saa­vat kuse­tet­tua kan­saa enemmän.

    Paras mal­li oli­si tasa­ve­ro rei­lul­la palk­ka­tu­lo­vä­hen­nyk­sel­lä. Sopi­va vero % oli­si luok­kaa 25 — 35 % ja se vähen­nys noin 10 ke. Siis pie­nim­mät pal­kat koko­naan verot­to­mia ja aivan kai­kes­ta muus­ta tulos­ta mukaan­lu­kien perin­nöt meni­si tuo ym. pro­sent­ti. Jos pro­sen­tik­si valit­tai­siin esi­mer­kik­si rea­lis­ti­nen 29 % niin epäi­le­mät­tä tulo­ve­ro­jen tuot­to supis­tui­si lyhy­tai­kai­ses­ti ja jou­dut­tai­siin sopeut­ta­maan meno­ja tuloihin.

    Palai­sim­me aitoon poli­tiik­kaan joss­sa polii­ti­kot teke­vät valin­to­ja asioi­den välil­lä. Kum­pi oli­si­kaan tär­keäm­pää; puna­si­ni­vih­reä moraa­li­lois­te ja kepu­lais­ten rahan­ta­li­koin­ti vai kan­sa­lais­ten mie­les­tä tär­kei­den asioi­den hoi­ta­mi­nen.. yksi vaa­li­kausi luul­ta­vas­ti riit­täi­si asian selvittämiseen.

  26. Tcrown on oikeas­sa joh­don suh­teen, mut­ta toi­saal­ta, mikään ei estä “akti­vis­ti­si­joit­ta­jia” perus­ta­mas­ta osuus­kun­tia käyt­tä­mään ääni­val­taan­sa valtakirjoilla. 

    En puhu­nut tosis­saan täl­lai­sen muu­tok­sen puo­les­ta, kun en ole pereh­ty­nyt taik­ka miet­ti­nyt tätä asi­aa niin tark­kaan. Jos nyt kat­soo kui­ten­kin ihan mik­rois­ta mik­roin­ta tasoa täs­sä, niin kyl­lä monel­la suo­ma­lai­sel­la osak­kei­den osta­mi­ses­sa suo­raan kyn­nyk­se­nä on lähin­nä se häs­lin­ki että saa sen aloi­tet­tua. Nykyi­set pan­kit toi­saal­ta tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den (ryös­tö­hin­noin) myös suo­riin osa­ke­si­joi­tuk­siin ihan verk­ko­pan­kis­sa. Sii­tä vaan “volks­ka­pi­ta­lism” käyntiin. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ajat­te­len, että täs­tä keuh­ko­taan lii­kaa. Rahoi­tus­ta jne jon­kun ver­ran luke­nee­na (en pal­jon, muu­ta­man kurs­sin) jäi sel­lai­nen kuva, että koko hom­ma on paras jät­tää niil­le, jot­ka tekee sitä työk­seen. Ei sik­si, että sen ymmär­tä­mi­nen oli­si niin vai­ke­aa vaan sik­si, että vaa­tii ihan lii­kaa vai­vaa pysyä riit­tä­vän infor­moi­tu­na. Ja sil­ti on iso ris­ki olla pihal­la kuin lumiukko.

  27. Aja­tel­kaam­me naa­pu­ruk­sia, Pek­ka ja Kal­le. Pek­ka syn­tyy köy­hän yksin­huol­ta­jan lap­se­na, lukee ahke­ras­ti kou­lus­sa, pyr­kii Poli­le opis­ke­le­maan, rahoit­taa opin­ton­sa ham­pu­ri­lais­baa­ris­sa ja val­mis­tuu hyvin arvo­sa­noin ammattiin,menee töi­hin ja saa pal­kak­si uut­te­ras­ta työn­teos­ta 5000 euroa kuussa.

    Pek­ka syn­tyy varak­kaa­seen sukuun, jät­tää perus­kou­lun kes­ken, kos­ka tie­tää, ettei hänen tar­vit­se opis­kel­la, lais­kot­te­lee, kun Kal­le aher­taa, saa sopi­van ennak­ko­pe­rin­nön, elä­män­sä ainoa­na työ­suo­ri­tuk­se­na palk­kaa omai­suu­den­hoi­ta­jan, ettei jou­tui­si näke­mään itse vai­vaa ja tie­naa kor­ko­tu­lo­ja 5000 euroa kuussa. 

    Odo­tan innol­la perus­te­lu­ja, mik­si mik­si oikeu­den­mu­kai­suus vaa­tii, että Kal­len pitää mak­saa pal­kas­taan enem­män veroa kuin Pekan yhtä suu­res­ta omaisuustulostaan. 

    Olen täs­sä asias­sa Adam Smit­hin linjoilla.

  28. No, perus­te­lu­na ei ole “oikeu­den­mu­kai­suus”, vaan se, että muu­ten Pekan van­hem­mat perus­ta­vat Cay­man­saa­ril­le hol­ding-yhtiön tms, ja nekin vero­tu­lot jää­vät saamatta.

  29. Pien­si­joit­ta­jil­le tulee vuo­del­ta 2008 reip­paas­ti pää­oma­tu­lo­tap­pioi­ta. Tämä var­maan­kin ilah­dut­taa monia ihmisiä.

    Pien­si­joit­ta­jan osa­ke­myyn­tei­hin pitäi­si saa­da armol­li­sem­pi vero­tus. Ongel­ma: Kos­ka osa­ke­kau­pan voi­tos­ta menee veroa 28%, niin run­saas­ti voi­tol­la ole­vien sijoi­tus­ten myyn­ti ei ole jär­ke­vää. Täs­tä seu­raa että myyn­tien ajoi­tus menee pie­leen. Huo­nos­ta ajoi­tuk­ses­ta kär­sii sijoit­ta­jan lisäk­si myös val­tio vero­tu­lo­jen vähe­ne­mi­se­nä. Rat­kai­su­ni: Jul­ki­ses­ti notee­rat­tu­jen pörs­sio­sak­kei­den myyn­ti­voit­to­jen pää­oma­ve­ro­pro­sen­tik­si 15%. Mikä­li isom­pia pää­oma­tu­lo­ja ale­taan verot­ta­maan Tans­kan mal­liin, niin rank­ko­jen vero­seu­raa­mus­ten takia osak­kei­ta ei kan­nat­tai­si myy­dä kos­kaan. Tämä voi­si olla­kin pien­si­joit­ta­jal­le jär­ke­vä tak­tiik­ka. Val­tiol­le se oli­si tie­ten­kin huo­nom­pi jut­tu, kos­ka vero­tet­ta­via tulo­ja tuli­si vähemmän.

    Palk­ka­tu­lon kei­not­te­lu pää­oma­tu­lok­si pitäi­si kiel­tää. Kaik­ki muu kuin osak­keis­ta saa­tu pää­oma­tu­lo palkkatuloverotukseen.

  30. Tuo Tie­de­mie­hen pe5rustelu on koko­naan toi­nen. Tääl­lä oli use­aan ker­taan kysee­na­lais­tet­tu minun, Tom­mi Uscha­no­vin ja Adam Smit­hin käsi­tys, että ahke­ruu­del­la saa­dut tulot ovat ansai­tum­pia kuin pääomatulot.
    Ellei Pek­ka muu­ta itse­kin Cay­man-saa­ril­le, hän on vel­vol­li­nen mak­sa­maan verot myös siel­tä saa­mis­taan pää­oma­tu­lois­ta. Tie­de­mie­hen läh­tö­koh­ta on, pää­oma­tu­loa saa­vat ovat luon­teel­taan rikollisia. 

    Kos­ka Tie­de­mies saat­taa hyvin­kin olla oikeas­sa, har­kinn­na­nar­voi­nen vero­jär­jes­tel­mä oli­si sel­lai­nen, jos­sa tulo­ve­ro on kor­vat­tu koko­naan kulu­tus­ve­roil­la, lähin­nä siis kor­keal­la arvon­li­sä­ve­rol­la, jos­ta teh­dään progres­sii­vi­nen pie­nel­lä perus­tu­lol­la. Kal­le­kin pää­si­si mak­sa­maan sitä, ellei muu­ta sin­ne Cayman-saarille.

    Oma opti­mis­ti­nen ennus­tee­ni on, että sivis­ty­neis­sä teol­li­suus­mais­sa (vii­me vii­kol­la nii­den mää­rä nousi taas yhdel­lä) kyl­läs­ty­tään pik­ku­hil­jaa vero­pa­ra­tii­sei­hin ja tiu­ken­ne­taan otet­ta niis­tä. Nehän ei tar­vit­se kuin sul­kea data-lii­ken­teen ulko­puo­lel­le, jos eivät suos­tu lopet­ta­maan elä­mis­tä varas­te­tun tava­ran kätkemisellä. 

  31. Kan­nat­taa muis­taa, että nykyi­sen­kal­tai­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus kan­nus­taa jät­tä­mään fir­maan rahaa. Mikä­li tah­too naut­tia tuos­ta 26% pää­oma­tu­lo­ve­ros­ta, fir­man taseen on parem­pi olla kun­nos­sa. Täl­lai­nen vero­koh­te­lu luo taan­tu­mia kes­tä­viä fir­mo­ja, kun ennen 90-luvun alun vero­uu­dis­tus­ta fir­mat ope­roi­vat pal­jon velkavetoisemmin.

  32. Tasa­ve­ro­pro­sent­ti 25 niin tulo‑, pää­oma- kuin arvon­li­sä­ve­rol­le­kin ja sil­lä siis­ti. Moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää hal­lin­noi­va työ­voi­ma tuot­ta­vaan tai hoivatyöhön.

  33. Täs­sä tuli mie­leen, että pää­oma­tu­lo­jen yksi (tätä­kin kes­kus­te­lua) sot­ke­va ongel­ma on, että nii­tä saa ris­kil­tään kovin vaih­te­le­vis­ta läh­teis­tä, ja eri­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta voi pääs­tä pää­oma­tu­lo­jen äärelle.

    Jos aja­tel­laan pel­käs­tään perit­tyä pää­omaa (Osmon esi­merk­ki), niin hel­pol­la­han se raha voi tul­la. Mut­ta ollaan­ko sit­ten enää suu­ren vää­ryy­den äärel­lä, jos pää­oma­tu­lo­ra­hat ovat kotoi­sin vaik­ka­pa omas­ta yri­tyk­ses­tä, mis­sä on lai­tet­tu pahim­mil­laan kaik­ki peliin, ja mah­dol­li­suus mii­nus sadan pro­sen­tin tuot­toon on todellinen?

    Voi­daan kysyä, mil­lai­set edel­ly­tyk­set oli­si sää­tää vero­kan­ta tulo­jen help­pou­den mukaan, sii­tä­hän täs­sä on kyse. Hel­pol­le rahal­la isot verot, työl­lä ja tus­kal­la kää­ri­tyil­le kevyem­mät. Tulee joten­kin mie­leen usko­vai­sen arki Täy­sin välin­pi­tä­mät­tö­män Juma­lan kir­kos­sa, jos joku on sat­tu­nut Tita­nin sei­ree­nit lukemaan.

  34. Osmo: Minä en väit­tä­nyt, että pää­oma­tu­lot oli­si­vat joten­kin ansai­tum­pia kuin palk­ka­tu­lot eikä sitä väit­tä­nyt Tie­de­mies­kään. Meil­lä ei siis ole mitään syy­tä perus­tel­la mik­si nii­den vero­tus pitäi­si olla kevyem­pää. (Molem­mat olim­me vis­siin sitä miel­tä, että oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus oli­si molem­mil­le yhtä kireä.)

    Minä kysyin sinul­ta, että mik­si jaat resurs­sit astei­koil­la aika-kaik­ki muu? Mikä tekee ajas­ta sel­lai­sen resurs­sin, että sil­lä ansait­se­mi­nen on “rehel­lis­tä” ja joten­kin ansai­tum­paa kuin min­kä tahan­sa muun­kin resurs­sin käyttö?
    Kaik­ki mui­den käyt­töön “vuo­kra­tut” resurs­sit hyö­dyt­tä­vät ympä­röi­vää yhteis­kun­taa yhtä pal­jon. Vai­kut­taa­ko täs­sä poh­jim­mai­se­na se, että et hyväk­sy yksityisomaisuutta?

    Aja­tel­laan, että minul­la on kave­ri Mar­kus, joka haluai­si minul­ta lai­naan pol­ku­pyö­rän, 10 euroa ja haluai­si, että minä maa­laan hänen pyö­rän­sä. Kai­kis­ta näis­tä Mar­kus on val­mis mak­sa­maan minul­le 2 euroa kap­pa­leel­ta. Mik­si oli­sin ain­sain­nut 2 euroi­se­ni rehel­li­sem­min maa­laa­mal­la Mar­kuk­sen tuo­lin kuin anta­mal­la hänel­le pol­ku­pyö­rä­ni tai 10 euroa lainaan?

    Minus­ta perin­tö­jen oikeu­tuk­sen vetä­mi­nen tähän kes­kus­te­luun mukaan on ihan tar­pee­ton­ta. Se on koko­naan eril­li­nen kysymys.

  35. sekoi­lin sanois­sa­ni, eli Mar­kus halu­aa minul­ta lai­nak­si pyö­rän ja 10 euroa ja halu­aa, että maa­laan hänen tuolinsa…

  36. Alhai­sin vero­pro­sent­ti pitäi­si olla niil­lä, jot­ka ovat otta­neet kovim­man hen­ki­lö­koh­tai­sen ris­kin tie­na­tak­seen elan­ton­sa. Uusia fir­mo­ja perus­ta­vil­la yrit­tä­jil­lä siis.

    Onnis­tu­mi­ses­ta voi­daan sit­ten pal­ki­ta alhai­sil­la veroil­la, kos­ka muut­kin hyö­ty­vät. Menes­ty­vään fir­maan voi sit­ten tul­la töi­hin nii­tä palkkatyöläisiä.

  37. Juha:

    Point­ti onkin, ettei yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen tar­koi­ta mitään kovaa hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä. Esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa, jota har­joi­tan, mak­san työn­te­ki­jöil­le tun­neis­ta ja las­ku­tan tun­neis­ta. Jos ei las­ku­tus­ta tule, en mak­sa työn­te­ki­jöil­le. En ota mitään ris­kiä, mut­ta työn­te­ki­jöi­den lik­san pääl­tä 25 %. Kun kysyn­tää ei ole, irti­sa­non työn­te­ki­jän. Ihme­tyt­tää, mik­si saan tämän tasa­ve­rol­la 26 %. Minul­la on jopa asias­ta vähän huo­no omatunto.

  38. Osmo: Tuli­sit nyt pliis puol­lus­ta­maan omaa­si, Adam Smit­hin ja Tom­mi Uscha­no­vin käsi­tys­tä palk­ka­tu­lon ylivertaisuudesta…

  39. Esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa, jota har­joi­tan, mak­san työn­te­ki­jöil­le tun­neis­ta ja las­ku­tan tun­neis­ta. Jos ei las­ku­tus­ta tule, en mak­sa työntekijöille.”

    Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus onkin oikein toi­mi­va ja näp­pä­rä tapa siir­tää yrit­tä­jä­ris­kin down­si­de työn­te­ki­jäl­le ja pitää upsi­de itsellä.

  40. Osmo kir­joit­ti:

    Vaik­ka mie­li­pi­de onkin lei­mat­tu type­räk­si, käyt­täi­sin — tai nyt on kai jo aika sanoa oli­sin käyt­tä­nyt — ruu­an arvon­li­sä­ve­roon uhrat­ta­vat rahat tulo­ve­ron alennukseen” 

    Täs­sä pitäi­si ottaa huo­mioon myös ter­veel­li­syys­nä­kö­kul­ma. Ruo­an hin­taa suh­tees­sa mui­hin hyö­dyk­kei­siin pitäi­si las­kea, jot­ta ihmi­set voi­si­vat ostaa ter­veel­li­sem­pää ruo­kaa. Nyt kun ruo­ka on kal­lis­ta, ihmi­set sääs­tä­vät sii­tä, mikä näkyy ennen pit­kää ter­veys­hait­toi­na, kos­ka hal­vin ener­gia­ti­heä ja ravin­toai­he­köy­hä ruo­ka on samal­la ylei­ses­ti ottaen myös epä­ter­veel­lis­tä (val­koi­set jau­hot ja soke­ri on hal­paa, kun taas vihan­nek­set ja eri­tyi­ses­ti salaa­tit ovat kalliita). 

    Ruo­an ALV on tasa­ve­ro, joka puree pahim­min pie­ni­tu­loi­siin. Ehdot­ta­mas­ta­si tulo­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta ei ole mitään hyö­tyä kaik­kein kipe­rim­mäs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa ole­vil­le eli niil­le, jot­ka elä­vät vähim­mäi­se­tuuk­sien tai pie­nen eläk­keen varas­sa. Kui­ten­kin ruo­an kal­leus kos­ket­taa pahim­min juu­ri hei­tä. Köy­hil­lä ruo­kaan myös kuluu tulois­ta suh­teel­li­ses­ti pal­jon suu­rem­pi osa kuin rikkailla.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen­nai­sin­ta oli­si tie­tys­ti se, että tuloe­ro­ja saa­tai­siin vähen­ne­tyk­si. Nyt run­saan 20 pro­sen­tin kan­na­tuk­sel­la Kokoo­mus vain on pääs­syt domi­noi­maan vero­po­liit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa, vaik­ka suu­rin osa kan­sas­ta on eri miel­tä. Demo­kra­tia ei siis toimi.

  41. Ruu­an alv-alen­nuk­ses­ta on vähi­ten hyö­tyä juu­ri noil­le vähim­mäi­se­tuuk­sien varas­sa sin­nit­te­le­vil­le, kos­ka se ulos­mi­ta­taan heil­tä pois indek­si­si­don­nai­suu­den kaut­ta. Kos­ka alv-alen­nus alen­taa hin­tain­dek­siä, se pie­nen­tää eläk­kei­den ja päi­vä­ra­ho­jen koro­tuk­sia. Pien­tä elä­ket­tä saa­vien vero­ja on vai­kea alen­taa, kos­ka he eivät nii­tä mak­sa, mut­ta päi­vä­ra­hoil­la ole­vat maksavat.
    Mitä ter­veel­lis­tä on eines­ruu­as­sa ver­rat­tu­na aidois­ta ruo­ka-aineis­ta val­mis­tet­tuun ruo­kaan? Tämä­hän on tuki lähin­nä mak­ka­ra­teh­tai­li­joil­le ja pakas­te­pizzo­jen valmistajille.

  42. Vähim­mäi­se­tuu­det eivät vähe­ne samas­sa suh­tees­sa vaan ainoas­taan sii­nä suh­tees­sa mikä pai­noar­vo ruo­al­la on indeksissä.

    Eines­ruo­as­sa ei ole tie­ten­kään mitään ter­veel­lis­tä. Vii­me vuo­si­na on jul­kais­tu kui­ten­kin pal­jon tut­ki­mus­ta, joka osoit­taa, että tulo­jen pie­nen­ty­mi­nen joh­taa lähes vää­jää­mät­tä ener­gia­ti­hei­den ruo­ka-ainei­den käyt­töön ravin­toai­ne­ti­hei­den vuok­si. Yksin­ker­tai­ses­ti sen vuok­si, että jäl­kim­mäi­siin ei ole varaa. Suo­sit­te­len pereh­ty­mis­tä tähän aihe­pii­riin hie­man paremmin.

  43. Vähim­mäi­se­tuuk­sia saa­va hyö­tyy ruu­an hin­nan alen­ta­mi­ses­ta vain sil­tä osin, kuin ruu­an pai­no omas­sa kulu­tus­ko­ris­sa on suu­rem­pi kuin kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sis­sä. Tätä­kin on tut­kit­tu, ja niin todel­la on, mut­ta hyvin vähäi­ses­sä mää­rin. Sik­si ruu­an alv on huo­no tapa tukea pienituloisia.

    Kun tämä on vai­kea käsit­tää joka Kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­mäs­sä, esi­te­tään se nyt numee­ri­sen esi­mer­kin avulla. 

    Jos hen­ki­lön indek­siin sido­tut tulot ovat 500 €/kk ja ruu­an osuus täs­tä 100 € eli 20 %.
    Jos ruu­an hin­ta ale­nee 5 %, se hyö­dyt­tää hän­tä 5€/kk.

    Jos ruu­an pai­no kulut­ta­jai­hin­tain­dek­sis­sä on myös 20%, ruu­an hin­ta alen­taa kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä yhdel­lä pro­sen­til­la, jol­loin hänen 500 euron tulon­sa ale­ne­vat 5 €/kk. Ei siis mitään hyö­tyä hänen kannaltaan. 

    Mar­gi­naa­lis­ta hyö­tyä koi­tuu, jos pie­ni­tu­loi­sel­la ruu­an osuus kulu­tus­me­nois­ta on suu­rem­pi kuin sen pai­no kuluttajahintaindeksissä. 

  44. Täs­sä ei ole kysy­mys vain tulon­jaos­ta, vaan myös sii­tä, että ruo­an hin­nan alen­ta­mi­sel­la suh­tees­sa mui­den hyö­dyk­kei­den hin­taan oli­si myös kan­san­ter­vey­del­li­siä etu­ja. Ihmi­sil­lä oli­si varaa ostaa enem­män ter­veel­li­siä vihan­nek­sia ja hedel­miä — ruo­ka-ainei­ta, jois­ta monet kes­ki­tu­loi­set­kin alka­vat sääs­tää kun taan­tu­ma iskee.

  45. Cay­man-saa­rie­si­merk­ki oli tie­tys­ti äärim­mäi­nen, mut­ta siis point­ti­na oli, että pää­oman tuot­to “luis­taa” alta pois nopeam­min kun verot nouse­vat. Palk­ka­tu­lo ei niin­kään. Jous­tot ovat erilaiset.

    Itse kan­na­tan vil­pit­tö­mäs­ti sitä, että etsi­tään opti­maa­li­nen tra­de-off, ei moraa­li­sis­ta, vaan tehok­kuus­läh­tö­koh­dis­ta niin, että saa­daan tar­peek­si jaet­ta­vaa ja jae­taan sii­tä sit­ten par­haak­si kat­so­tul­la tavalla.

  46. Pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus on pie­nil­le pää­oma­tu­lo­ve­roil­le todel­la anka­raa. Tuhan­nen euron luo­vu­tus­voi­tos­ta val­tio vie 280 euroa. Pää­oma­tu­lo­ve­rois­sa pitäi­si olla saman­lai­nen progres­sio kuin ansio­tu­lo­ve­rois­sa, mut­ta lie­vem­pä­nä. Suu­ria pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja sai­si verot­taa enemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.