Taas oltiin kärjessä

Täl­lä ker­taa tulo­ero­jen kasvunopeudessa.

Tulo­haitari venyy nyt koko alueeltaan, nopeit­en kuitenkin yläpäästä. Pääo­mat­u­loil­la rikas­tuneet ovat rikas­tuneet entis­es­tään, eikä näitä tulo­ja eri­tyisem­min verote­ta. Tähän rikas­tu­miseen on tulos­sa ainakin väli­aikainen tauko, kos­ka lamas­sa pääo­mat­u­lot tietysti supis­tu­vat nopeiten.

Tois­es­ta päässä taas sosi­aal­i­tur­van varas­sa ole­vat jäävät jäl­keen muista. Perus­tur­va on jäänyt paris­sa kymme­nessä vuodessa jäl­keen kolmekym­men­tä pros­ent­tia yleis­es­tä ansio­ta­sos­ta. Absolu­ut­tista köy­htymistä ei ole tapah­tunut, mut­ta suh­teel­lista köy­htymistä on. Perus­tur­va ei voi enää paljoa etään­tyä yleis­es­tä tulota­sos­ta ilman han­kalia yhteiskun­nal­lisia seu­rauk­sia. Ansio­tur­va seu­raa ansio­ta­soa, mut­ta perus­tur­va vain hin­tata­soa. Täl­laista köy­himpi­en suh­teel­lista köy­hdyt­tämistä ei voi pitkään jatkaa. Oikeas­t­aan perus­tur­va pitäisi sitoa ansiotasoindeksiin.

Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi nos­taa. Se ei saa pääo­mia karkaa­maan maas­ta, elleivät myös omis­ta­jat muu­ta maas­ta. Tämän voisi tas­apain­ot­taa alen­tan­mal­la vas­taavasti korkeimpi­en palkko­jen verot6ustra. Minus­ta on rehellisem­pää rikas­tua työtä tekemäl­lä kuin omistamalla.

Vaik­ka mielipi­de onkin leimat­tu type­r­äk­si, käyt­täisin — tai nyt on kai jo aika sanoa olisin käyt­tänyt — ruuan arvon­lisäveroon uhrat­ta­vat rahat tuloveron alen­nuk­seen, joka olisi euromääräis­es­ti yhtä suuri kaikille. Eivät demar­itkaan niin johdon­mukaisia ole, että he oli­si­vat väärässä kaikessa.

46 vastausta artikkeliin “Taas oltiin kärjessä”

  1. Nykyi­nen pääo­mat­u­lo­prosen­nt­ti on jo läh­es 30 prossaaa. Ozmo ei kai tosis­saan kuvit­tele että sitä voitaisi­in nos­taa ilman harmeja. 

    Vika on tietysti vero­tuk­sen rak­en­teessa. Enti­saikaan ynnät­ti­in kaik­ki tulot samaan kori­in ja verotet­ti­in niitä kuten palkko­ja. Tämä toimisi vieläkin, jos tehtäisi­in vähän sama kuin yhdys­val­lois­sa, eli yksi­tyi­nen ihmi­nen saisi perus­taa ikioman arvopa­peri­ra­has­ton, jon­ka raken­net­ta voi muutelle ilman veroseuraamuksia. 

    Keksin viis sekunt­tia sit­ten sel­l­asen, että viral­li­sis­sa verot­tomis­sa jokamies­ra­has­tois­sa oli val­tio aina vähem­mistöosakkaan vero­pros­entin ver­ran. Sil­loin kan­sain­välistä sijoi­tus­toim­intaa ei tarvit­sisi eriksseen kytätä ja val­tio saisi omansa aina kun realisoidaan.

  2. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi nos­taa. Tää on tätä. Kun muu­ta­ma sata, mak­simis­saan tuhat henkilöä saa suuret pääo­mat­u­lot ja mak­saa 28 % veroa, niin siitä vede­tään johtopäätös, että veroa pitää nos­taa. Jos niin tehdään, käy näin. Ne tuhat varakkain­ta siirtää omaisuuten­sa sijou­tus­vaku­u­tuk­sen alle Lux­em­purgi­in tai tekee jonkun muun vas­taa­van jär­jeste­lyn. Eikä mak­saa vero­ja enään ollenkaan. Mut­ta me taval­liset osakesäästäjät ym. mak­se­taan kun edel­letyk­set ei riitä vas­taavi­in jär­jeste­ly­i­hin. Suuri osa palka­nsaa­jista mak­saa veroa kuitenkin vähem­män kuin 28% tai ei mitenkään merkit­tävästi enem­pää. Ei tässä ole mitään suur­ta ongel­maa. Erit­täin suu­rit­u­loiset palka­nsaa­jat toki mak­saa merkit­tävästi enem­män. Alen­netaan niitä sit­ten, jos se nähdään suure­na ongel­mana. Jos niin rikas­tu­mi­nen on ker­ran rehellisem­pää kuin säästämällä.

  3. Tulo­ero­jen kasvu­un on var­maan mon­ta syytä. Käsit­tääk­seni kysymys on vähem­män veropoli­ti­ikan muu­tok­ses­ta, ja enem­män palkko­jen eriytymisestä. 

    Tämän palkko­jen eri­ty­tymisen näkee eri­tyisen selvästi Amerikas­sa. Varsinkin rahoi­tussek­tori on kun­nos­tau­tunut ennen­näkemät­tömien palkko­jen maksajana. 

    Mik­si yri­tyk­set halu­a­vat mak­saa avain­henkilöilleen niin paljon enem­män kuin vielä 20 vuot­ta sit­ten? Min­ul­la ei ole kat­tavaa vas­taus­ta. Mut­ta olen huolis­sani siitä, että omis­ta­jan ääni kuu­luu huonos­ti monis­sa yri­tyk­sis­sä. Kun ei-omis­taval­la palkka­jo­hdol­la on liikaa val­taa avain­te­htävien nim­i­tys­toimikun­nas­sa, palkkae­hdois­sa tulee usein ylilyön­te­jä. Ja kun ker­ran ylim­män johdon palkkata­so on karan­nut, seu­raaval­la tasol­la koro­tuk­set tun­tu­vat ain­oas­taan reiluilta.

    Osaan aset­tua myös toim­i­tusjo­hta­jaa palkkaa­van ase­maan. Näkyvis­sä yri­tyk­sis­sä johta­jan tehtävät ovat ennen­näkemät­tömän julk­isia. On var­masti huono päätös palkata edulli­nen ja keskinker­tainen johtaja.

  4. Kiitos, Osmo, mie­lenki­in­tois­es­ti blo­gista. Huo­maan, että olemme mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä, esimerkik­si asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nuk­sista ja siitä, ettei julkisen liiken­teen mak­sut­to­muut­ta voi pitää toiv­ot­ta­vana. Luulen, että yhteiset käsi­tyk­semme yhteiskun­nas­ta ulot­tuvat paljon laajemmallekin.

    Toivoisin kuitenkin paria sel­ven­nys­tä tähän uusim­paan kir­joituk­seesi. Miten perustelet sitä, että on ansio­tu­lon saami­nen on “rehellisem­pää” kuin pääo­mat­u­lon saami­nen? Lei­juuko ilmas­sa pieni mark­si­laisu­u­den tuok­sah­dus? Otta­mat­ta kan­taa (suur)pääomaan ja sil­lä ansait­semiseen yleen­sä (eikä siinäkään minus­ta ole mitään myötäsyn­tyisen epäre­hellistä), olisi minus­ta aika outoa jaotel­la esimerkik­si pk-yrit­täjän tulot rehellisi­in ja epäre­hellisi­in osuuk­si­in ansio­tu­lon ja pääo­mat­u­lon suhteessa.

    Toinen asia, joten olen monas­ti aprikoin­ut ajat­telus­sasi (en kuole­mak­senikaan muista sen kir­jasi nimeä, jota taan­noin selailin), on tämä suh­teel­lisen köy­hyy­den merk­i­tyk­sen korost­a­mi­nen. En ole talousti­etelijä, enkä onnek­si sosi­ologikaan, mut­ta lähtöko­htaisi tun­tu­isi johta­van epä­tarkoituk­sen­mukaisi­in lop­putu­lok­si­in. Olete­taan, että maail­mas­sa on kah­den­laisia ihmisiä, A‑ihmisiä ja B‑ihmisiä. Kaikil­la A‑ihmisillä on kymme­nen lehmää ja kaikil­la B‑ihmisillä viisi­toista lehmää. Nyt keskitään keino, jol­la kaik­ki A‑ihmiset saa­vat yhden lehmän lisää ja kaik­ki B‑ihmiset kak­si lehmää lisää. Kaikil­la on enem­män lehmiä, mut­ta suh­teel­lis­es­ti A‑ihmisillä on vähem­män lehmiä kuin aiem­min. Olisiko siis parem­pi, että kukaan ei olisi saanut lisää lehmiä? Hyö­ty­isikö yhteiskun­ta, jos tap­paisimme kaik­il­ta A‑ihmisiltä yhden lehmän ja B‑ihmisiltä kak­si lehmää ja sit­ten syöt­täisimme ne susille?

  5. Mitä mieltä muuten Osmo oot tuol­lai­sista tulo­ero­jen mit­tauk­sista, mis­sä ote­taan kak­si pis­tet­tä ajas­ta ja ver­rataan eri ihmis­ten tulo­ja toisiinsa?

    Eikö se ker­ro enem­mänkin työn­jaon “hieno­jakois­tu­mis­es­ta” eikä tuloeroista?

    Eikö oikea tapa olisi tarkkail­la miten samo­jen ihmis­ten tulot ovat kehit­tyneet? Eli otet­taisi­in esim. vuodelta 2000 ihmis­ten tulot ja näi­den samo­jen ihmis­ten tulot vuon­na 2008 ja ver­rat­taisi­in, että onko erot kas­va­neet vai pienentyneet?

  6. Ah… Minä en kyl­lä hyväksy tuol­laista monokult­tuuri­a­ja­tus­ta, että jos ei elä kuten yhteiskun­nan enem­mistö niin tulee jotain vaikeuk­sia. Mik­si tähän maa­han ei mah­tu­isi usei­ta elin­tapo­ja? Mik­si kaikkien tulot pitäisi olla suun­nilleen saman suuruiset?

    “Minus­ta on rehellisem­pää rikas­tua työtä tekemäl­lä kuin omistamalla.”

    Mik­si?

  7. Itse yrit­täjänä olen ihme­tel­lyt tätä aikanaan tehtyä ver­ou­ud­is­tus­ta. Käytän­nössä se tekee yrit­täjille 26 %:in tasaveron:

    Yrit­täjä mak­saa itselleen palkkaa n. 33 000 euroa, jol­loin vero­pros­ent­ti on n. 26. Lopus­ta osakey­htiö mak­saa voitos­ta 26 % veroa. Yhtiössä olev­as­ta omaisu­ud­es­ta 9 % voi jakaa verot­tomana osinkona. Lop­un voi jät­tää seu­raavak­si vuodek­si, ja täl­löin omaisu­ut­ta on ker­tynyt lisää ja vero­ton osu­us kas­vaa. Tätä voi jatkaa aina 90 000 euron vuosi­t­u­loi­hin asti. Yhteen­sä siis 123 000 euroa voi nos­taa 26 % verotuksella.

    Jaka­mal­la yhtiön osakkei­ta muulle per­heelle myös näille voidaan jakaa oma 90 000 euron osu­us. Samal­la hoituu perin­nön vero­huo­jen­nus, jota hal­li­tus on nyt aja­mas­sa kuin kepu­lainen tilaansa pojalleen.

    Alle 33000 euroa tien­aa­vat par­turikam­paa­jat eivät tästä tietys­tikään pääse naut­ti­maan, vaan leikkaus kos­kee vain hyvä­tu­loisia yrittäjiä.

    Tilanne aiheut­taa pait­si epä­tasa-arvoa, myös vero­tu­lo­jen mene­tyk­siä kun­nille, kun yhtiöverot mak­se­taan val­ti­olle ja kun­nal­lisvero­ja kerätään vain em. 33 000 euron osu­ud­es­ta. Kuten eräs pohjois­suo­ma­lainen kun­nan­jo­hta­ja sanoi, merk­i­tys­tä ei var­masti kukaan tajun­nut uud­is­tus­ta aikanaan tehtäessä.

    Vielä merkit­tävämpi on taval­lis­ten työn­tek­i­jöi­den siir­tymä täl­laiseen vero­jär­jeste­lyyn, joka nyt on selvim­min näkyvil­lä lääkärei­den kohdal­la. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään oikea yrit­täjyys, vaan toimek­sianto­suh­teet muis­tut­ta­vat palkkatyötä. Tämä kon­struk­tio on kuitenkin val­tion luoma!

    Helpoiten tilanne olisi minus­ta kor­jat­tavis­sa nos­ta­mal­la pääo­ma- ja yri­tys­tu­lon vero­tus­ta kohtu­ullisem­malle tasolle, jon­ka vero­pros­ent­ti alkaa kolmosella.

  8. Verosys­teemimme on mätä, mut­ta mitä muu­ta siltä voi odot­taakaan kun sen tek­i­jät tiede­tään? Suomes­sa on aina ollut eri­tyisen arvokas­ta syn­tyä oikeas­ta vi*usta tai sit­ten rikas­tua jol­lakin aitokepu­laisel­la kuprul­latai nau­ret­tavasti yli­palkat­ul­la suo­jatyö­paikalla. Muut tavat ovatkin olleet aina hie­man epäi­lyt­täviä eikä vira­nomais­ten työaikaa ole säästel­ty kun väärin vauras­tunei­ta on painet­tu kyky- ja keskustapuolueen kateel­lis­ten vajukkien tasolle. Laki­akaan ei niin tarvitse nou­dat­taa kun­han ‘assi­ja vaan on oikia’.

  9. En ole täysin eri mieltä, mut­ten saa­maakaan mieltä Osmon kanssa tässä. Tulot ovat tulo­ja. En ymmär­rä, mik­si meil­lä ei tehdä niin, että tulot las­ke­taan yhteen läjään ja sitä verote­taan yht­enä läjänä. Mitä väliä sil­lä on, mis­tä niitä tulo­ja tulee?

    Myös eri­laisia verovähen­nyk­siä pitäisi kar­sia ja vir­tavi­ivais­taa vero­tuk­sen laskem­i­nen. Jos keskimääräi­nen yliop­pi­las ei kykene ymmärtämään oman vero­tuk­sen­sa muo­dos­tu­mis­pe­rustei­ta, niin vero­jär­jestelmä on liian mon­imutkainen. Tässäkin on “veronkier­toa” koetet­tu vält­tää tekemäl­lä sys­teemistä vaikeasti opti­moita­van. Sekin tarkoit­taa että vain rikkaat opti­moi­vat ja keskilu­ok­ka ja köy­hät kärsivät. 

    Vir­tavi­ivais­tamisen jäl­keen veropo­h­jakin olisi laa­jem­pi ja pros­ent­te­ja voisi laskea.

  10. Eikö perus­tur­van sit­o­mi­nen ansio­ta­soin­dek­si­in ole hie­man vaar­al­lista? Ehkä eläkkei­den ja muiden ei-palkkatyön kanssa kil­paile­vien tukien kohdal­la tuo voisi olla aiheellista.

    Mut­ta jos puhutaan toimeen­tu­lotues­ta ja perus­päivära­has­ta, eihän siinä ole järkeä. Kun kaik­ki jatku­vasti vauras­tumme, tuo­han tarkoit­taisi käytän­nössä sitä, että perus­tur­van varas­sa elämi­nen muut­tuisi vuosi vuodelta hauskem­mak­si ratkaisuk­si niille, jot­ka osaa­vat elää niukalla taloudel­la onnel­lis­es­ti. Jos siis ihmi­nen tarvit­see lähin­nä asun­non, osaa koka­ta, hal­li­ta elämään­sä ja raha-asioitaan, eikä koe tarpeel­lisek­si “toteut­taa itseään kulut­ta­jana”, jatku­vasti parane­va perus­tur­va­han muut­tuisi aika run­saak­si pikkuhiljaa.

    Ei siinä tietysti ole mitään kovin pahaa mielestäni, että ihmiset elävät palkkatyön ulkop­uolel­la, kulut­ta­vat vähän ja ovat onnel­lisia. Mut­ta onko meil­lä siihen varaa?

  11. Yksinker­tais­in­ta olisi jos jokainen voisi käyt­tää sijoi­tustil­iä joka olisi lähin­nä vero-oikeudelli­nen yksikkö. Sen sisäl­lä omaisu­us­la­jien muu­tok­set oli­si­vat täysin verot­to­mia, ain­oas­taan tilille siir­to ja sieltä nos­to vaikut­taisi­vat luovu­tusvoit­toon ja han­k­in­ta-arvoihin. Täl­löin vero­su­un­nit­telulle ei paljon enää jäisi sijaa ja esim. täysin turhat val­tion sub­ven­toin­nit niinkin type­r­ille asioille kuin sijoi­tus­vaku­u­tuk­sille jäi­sivät pois, ja kaikkia sijoituk­sia kohdeltaisin vero­tuk­sel­lis­es­ti tasaver­tais­es­ti. Täl­löin myöskin luovu­tusvoit­to­ja voitaisi­in verot­taa selvästi kireäm­min, kos­ka niistä saatu pääo­mat­u­lo olisi ohjau­tu­mas­sa ole­tusar­vois­es­ti kulu­tuk­seen eikä uusi­in investointeihin.

  12. “Nykyi­nen pääo­mat­u­lo­prosen­nt­ti on jo läh­es 30 prossaaa. Ozmo ei kai osis­saan kuvit­tele että sitä voitaisi­in nos­taa ilman harmeja.”

    Esimerkik­si Tan­skas­sa pääo­mat­u­lo­jen veroas­t­een lähtö­ta­so on sama kuin Suomes­sa, 28 %, mut­ta 45 500 kru­unua (n. 6 000 euroa) ylit­tävästä osas­ta 43 % ja 100 000 kru­unua (n. 13 500 euroa) ylit­tävästä osas­ta 45 % — mikä verolu­ok­ka ei ole suinkaan mikään jäänne men­neiltä vuosikym­me­niltä vaan päin­vas­toin tuli voimaan tämän vuo­den alus­ta. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mitä “harme­ja” Tan­skalle on tästä oikein aiheutunut.

    “Ne tuhat varakkain­ta siirtää omaisuuten­sa sijou­tus­vaku­u­tuk­sen alle Lux­em­purgi­in tai tekee jonkun muun vas­taa­van järjestelyn.”

    Maail­mas­sa on lukuisia mai­ta, jois­sa pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­ti on nol­la. Mik­sei kaik­ki mah­dolli­nen pääo­ma ole jo kauan sit­ten val­unut näi­hin maihin?

    “Miten perustelet sitä, että on ansio­tu­lon saami­nen on ‘rehellisem­pää’ kuin pääo­mat­u­lon saami­nen? Lei­juuko ilmas­sa pieni mark­si­laisu­u­den tuoksahdus?”

    Jos näin on, niin siinä tapauk­ses­sa esimerkik­si Adam Smith oli “mark­si­lainen” (sinän­sä kiehto­vaa, että tämä vuosikym­meniksi uno­hduk­si­in painunut, aikoinaan por­var­il­lisu­u­den merkkinä käytet­ty kir­joi­tusasu on nyt elvytet­ty). Smithin pää­teos Kan­so­jen var­al­lisu­us, jota tun­netusti yleis­es­ti pide­tään kap­i­tal­is­tisen markki­na­t­alouden intellek­tu­aalise­na raa­mat­tuna, esit­tää pääpi­irteis­sään saman ajatuk­sen kuin Osmo on nyt esittänyt.

    Tässä tulee mieleen se, kuin­ka John McCain taan­noisen vaa­likam­pan­jansa aikana eteni tuomit­se­maan “sosial­is­tisek­si” jopa pro­gres­si­ivisen tuloveron, jon­ka hän samaisti “Euroopan sosial­is­tisi­in johta­ji­in” (Merkel? Sarkozy? Berlus­coni?), vaik­ka sen ajoi USA:ssa aikoinaan koko arvo­val­lal­laan läpi Theodore Roo­sevelt, eräs repub­likaanisen puolueen suurim­mista his­to­ri­al­li­sista sankareista:

    http://www.slate.com/id/2202950/

    Adam Smith oli muuten myös tun­net­tu vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­u­den varhainen puolestapuhu­ja samaises­sa teoksessaan.

  13. Raiv­io rapor­toi: “Yhtiössä olev­as­ta omaisu­ud­es­ta 9 % voi jakaa verot­tomana osinkona.” Ja tämä on nimeno­maan se ongel­ma joka tekee veronkier­ron yhtiöit­tämäl­lä itsen­sä houkut­tel­e­vak­si, en ymmär­rä mikä idea tuos­sa verova­paudessa on.

  14. Vero­tus­ta voisi yleen­säkin nos­taa lähem­mäs pohjo­is­mais­ten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien tasoa ja jakaa sit­ten hyvää tasaisem­min. Muutenkin voisi ottaa mallia tuos­ta maail­man parhaas­ta yhteiskun­ta­mallista, joka meil­lä alkaa ola yhä kaukaisem­pi haave. Samal­la voitaisi­in saavut­taa yhtä hyvä tilanne kuin vaikka­pa Tan­skas­sa, joka on hel­vetin rikas, onnelli­nen — ja ankarasti verotet­tu. Ei Ruot­si ja Nor­jaakaan huono­ja malle­ja olisi tälle Pikku-Amerikallemme.

    Ihan kaik­ki ei oikeis­to­lais­tu­vas­sa Suomes­sa kuitenkaan ole menos­sa met­sään. Äsket­täin kävi ilmi, että sukupuolten välsien tasa-arvon suh­teen maa on maail­man toisek­si paras Nor­jan jäl­keen. Tässä ver­tailus­sa Ruot­si oli toinen mut­ta Tan­s­ka vas­ta kahdek­sas maail­man maid­en joukos­sa. Hävetköön!

  15. Tom­mi Uschanov: Roo­sevelt on ainakin vasurei­den sankari, var­masti myös merkan­tilistien repub­likaanien. Vapaan markki­na­t­alouden puol­lus­ta­jille se on yksi vapau­den pahim­mista vihol­li­sista Lin­col­nin ym. seurassa.

    Perusteletko sinä muuten pääo­mat­u­lo­jen huonom­muu­ut­ta Adam Smithin auk­tori­teetil­la vai tulk­itsinko väärin?

    Oon tasan samaa mieltä Tiedemiehen kanssa, että tulo­ja ei voi arvot­taa niiden läh­teen mukaan. Pääo­mat­u­lot ja palkkat­u­lot ovat yhtä ansait­tu­ja. Ne molem­mat ker­to­vat siitä, että käyt­tää jotain omis­tuoikeudessaan ole­vaa resurssia (työtä tai pääo­maa) tehokkaasti niin, että se edis­tää yhteiskuntaamme.

    Sinän­sä oon siis sitä mieltä, että pääo­mat­u­lo­jen alhaisem­pi vero­tus on sinän­sä näitä tulo­ja arvot­tavaa ja vero­tuk­sen pitäisi olla tas­a­puolista molem­mis­sa “tulolu­okissa”. Mieluiten näk­isin kuitenkin tulovero­jen laskemista kuin pääo­mavero­jen korotuksia.

    Tomp­pelin kanssa oon kyl­lä samaa mieltä siitä, että mei­dän pitäis ottaa mallia Tan­skas­ta ja heiken­tää irti­sanomis­suo­jaa vaik­ka sil­lä kus­tan­nuk­sel­la, että vero­ja täy­tyy korot­taa. Parem­pi olisi kuitenkin vain heiken­tää irti­sanomis­suo­jaa ja alen­taa veroja.

    Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei pitäisi yrit­tää luo­da val­tion toimes­ta, kun­han kaik­ki ovat samas­sa ase­mas­sa lain edessä. Lop­pu epä­tasa-arvo johtuu ihmis­ten arvoista ja asen­teista joi­hin heil­lä on oikeus.

  16. Theodore Roo­sevelt, eräs repub­likaanisen puolueen suurim­mista his­to­ri­al­li­sista sankareista

    Nase­vim­man kuvauk­sen nyky­i­sistä repub­likaaneista luin Paul Krug­manin kir­jas­ta The Con­science of a Lib­er­al. Kos­ka Krug­man on nyt viralli­nen intellek­tuel­li Ruotsin Pankin päätök­sel­lä ja kos­ka muut ovat kuvailleet repub­likaane­ja samaan­m­su­un­taan, refer­oin lyhyesti:

    Repub­likaanises­sa puolueessa on tapah­tunut val­lanku­mous, joka alkoi 60-luvul­la, teki läpimur­ton­sa 80-luvul­la ja 2000-luvul­la “repub­likanoisoi” koko Amerikan — onnek­si tämä viimeinen vai­he osoit­tau­tui toiveajatteluksi.

    Tämä val­lan kaa­pan­nen radikaalin siiv­en sankarei­hin kuu­luu USA:n pres­i­den­teistä lähin­nä Rea­gan, joka ensim­mäisenä onnis­tui myymään yleisölle poli­ti­ikan, jon­ka tarkoi­tus oli häpäistä ja pitkälti tuho­ta New Deali­in ja laa­jaan keskilu­okkaan perus­tunut “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta”.

    Theodore Roo­seveltil­lä ei tässä kuvios­sa ollut käyt­töä kuten ei oikeas­t­aan muil­lakaan Rea­gania edeltävil­lä presidenteillä.

    Suomen pääo­maveros­ta sen ver­ran, että käist­täk­seni sen täy­tyy olla alle esim. Tan­skan, kos­ka Suomen kaltais­es­ta per­iferis­es­tä maas­ta pääo­ma karkailee laman sattues­sa helpom­min kuin keskeisem­mistä maista. Näin on ainakin ollut aikaisemmin.

  17. Osmo Soin­in­vaara:

    “Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi nostaa.”

    Sinivihreä:

    Tämä on taas tätä. Nyt kun keskilu­ok­ka on Suomes­sa saanut hie­man säästet­tyä sukan­var­teen ja ihmisille alkaa ker­tyä vähäisessä määrin pääo­mat­u­lo­ja, keskimäärin kai muu­tamia sata­sia vuodessa, ale­taan vaa­tia pääo­maveron nos­toa. Samal­la viedään lop­pukin into suo­ma­laiselta kansankap­i­tal­is­mil­ta. Sen seu­rauk­se­na val­tio joutuu mata­la­suh­dan­teessa osta­maan pörssiy­htiöi­den osakkei­ta, kun ne eivät muille koti­maisille sijoit­ta­jille enää kel­paa, ja yhtiöt ovat vaaras­sa men­nä pilkkahin­taan ulkomaalaisomistukseen.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Minus­ta on rehellisem­pää rikas­tua työtä tekemäl­lä kuin omistamalla.”

    Sinivihreä:

    Vaan kun omis­tuk­setkin on alun­perin työl­lä han­kit­tu — luku­unot­ta­mat­ta rikkain­ta promil­lea. Työtä se sitä pait­si on omaisu­u­den­hoitokin — myös sille, ja varsinkin sille, jol­la omaisu­ut­ta on vähän. 

    Konkreet­ti­nen ehdo­tus lop­pu­un: Ensim­mäi­nen kymp­pi­ton­ni pääo­mat­u­lo­ja verova­paak­si, jon­ka jäl­keen yli menevää osu­ut­ta voidaan sit­ten verot­taa vaik­ka nyky­istä ankaramminkin.

  18. Ad Art­turi Björk:

    “Perusteletko sinä muuten pääo­mat­u­lo­jen huonom­muu­ut­ta Adam Smithin auk­tori­teetil­la vai tulk­itsinko väärin?”

    En perustele. Sen sijaan kysyn niiltä, jot­ka perustel­e­vat oma kap­i­tal­is­min palvon­taansa Adam Smithin auk­tori­teetil­la, mik­si tämä auk­tori­teet­ti lakkaa vaikut­ta­mas­ta kuin veit­sel­lä leikat­en aina, kun Smith yhtäkkiä sanookin jotain omas­ta näkökul­mas­ta perin epä­mukavaa. Kuten kiistää sen, että itsen­sä elät­tämi­nen pääo­maa omis­ta­mal­la on moraalis­es­ti yhtä korkeal­la tasol­la kuin itsen­sä elät­tämi­nen yrit­täjyy­del­lä han­ki­t­ul­la yrit­täjä­tu­lol­la, tai että se on ylipään­sä lainkaan moraalista.

    Ad tomp­peli:

    Tun­nen esit­tämäsi kehi­tysku­lut ja olen jopa kir­joit­tanut niistä (“Idyllin kuolleet kul­mat — Arvo Puukari ja vuo­den 1966 Amerik­ka”, Nuori Voima 4/2007). On kuitenkin merkillepan­tavaa, että T. Roo­sevelt ja muut repub­likaanisen puolueen sekopäistymistä edeltäneen ajan hah­mot ovat edelleen yhä tänäkin päivänä repub­likaaneille soveli­ai­ta samais­tu­misen kohtei­ta hei­dän oman ilmoituk­sen­sa mukaan. Tuon tek­stin, johon linkitin, oli syn­nyt­tänyt juuri se, että eräässä TV-debatis­saan Oba­man kanssa McCain sanoi avoimesti sanas­ta sanaan: “You know, my hero is a guy named Ted­dy Roosevelt.”

    Kun nyt Ronald Rea­ganin mainit­sit, niin mainit­takoon tulleen huo­maute­tuk­si, että McCain­in käyt­tämäl­lä “sosial­is­min” määritelmäl­lä jopa Rea­gan oli sosialisti:

    http://tinyurl.com/mccain-s-socialist-delusion

  19. En kan­na­ta pääo­mat­ulovero­tuk­sen kiristämistä. Henkilöko­htais­es­ti uskon, että pääo­ma läh­tee Suomes­ta liukkaam­min verokarhua pakoon kuin työvoima korkeaa ansio­tulovero­tus­ta. Työvoimal­la saat­taa olla kaiken maail­man per­heitä ja asun­to­ja jar­rut­ta­mas­sa vaik­ka olisi mil­laiset verot — pääo­maa ei jar­ru­ta oikeas­t­aan mikään konkreettinen.

    Eikö nyt olla käy­ty keskustelua koti­maisen omis­ta­ju­u­den edis­tämis­es­tä ja koti­maisen omis­ta­ju­u­den merk­i­tyk­ses­tä yleen­sä? Koti­mainen omis­tus koti­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä — uskon ja toivon — jar­rut­taa ainakin tehtaiden sulkemisia ja mui­ta toim­into­jen siirtämisiä.

    Lukumääräl­lis­es­ti suurin osa pääo­mat­u­lon saa­jista on taval­lisia säästäjiä esimerkik­si eläket­tä varten. Kyseis­ten ihmis­ten pääo­mat­u­lot ovat pieniä, usein samaa tasoa kuin henkilöko­htainen ansio­tulovero. Kysynkin, onko parem­pi kiristää pääo­mat­uloveroa ja ohja­ta ihmiset kulut­ta­maan säästöjään? 

    Minus­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa ole! Säästäväisyyt­tä tulee edis­tää ja siitä pitää palki­ta — ei ran­gaista. Osakesäästämi­nen on varautu­mista eläköi­tymiseen pienin kus­tan­nuksin ja parhaim­mil­laan (riip­puu sijoi­tus­valin­noista) koti­maista omis­ta­ju­ut­ta edis­tävä teko.

    Kun on kyse luon­teeltaan ansio­tuloveron alais­es­ta työstä, tulee siitä mak­saa pro­gres­si­ivi­nen ansio­tulovero. Tämä pitää lain­säädän­nöl­lä tilk­itä. Muu­tamien ihmis­ten takia ei koko osakesäästämistä pidä tuomita.

  20. Uschanov: “Sen sijaan kysyn niiltä, jot­ka perustel­e­vat oma kap­i­tal­is­min palvon­taansa Adam Smithin auk­tori­teetil­la, mik­si tämä auk­tori­teet­ti lakkaa vaikut­ta­mas­ta kuin veit­sel­lä leikat­en aina, kun Smith yhtäkkiä sanookin jotain omas­ta näkökul­mas­ta perin epämukavaa.”

    Vasem­mis­to­laiset liioit­tel­e­vat Adam Smithin auk­tori­teet­tia. Tulee mieleen kreation­is­tit, jot­ka väit­televät evoluu­tio­teo­ri­aa vas­taan vedoten Dar­winin virheisi­in. Ihan kuin evoluu­tio­teo­ria ei olisi kehit­tynyt Darwinista.

  21. Koti­maisen omis­tuk­sen hehkut­ta­mi­nen on mielestäni vähän väärä argu­ment­ti. En nyt puu­tu tässä siihen, mikä pääo­mat­u­lo­jen veron pitäisi olla ja miten, mut­ta ei se kansankap­i­tal­is­mi siitä mik­sikään parane, että pääo­mat­u­lot oli­si­vat verottomia.

    Suo­ma­lai­somis­tus voi jonkun mielestä olla itseis­ar­voisen tärkeää jostain muista syistä, mut­ta ei se silti työ­paikko­jen ja tehtaiden pysyvyyt­tä Suomes­sa edis­tä, ainakaan siitä ei ole oikein mitään evi­denssiä. Joku asi­aa parem­min tun­tu­va saisi kom­men­toi­da, mut­ta muis­tan näh­neeni tutkimuk­sen, jos­sa väitet­ti­in, että suo­ma­laiset omis­ta­jat pistävät herkem­min väkeä ulos kuin ulkomaalaiset. 

    Jos halut­taisi­in edis­tää pien­o­mis­tus­ta, niin tosi­aan se, että osinko­tu­lot oli­si­vat (oikeasti) verova­pai­ta vaik­ka muu­ta­maan tuhanteen euroon saak­ka voisi lisätä koti­talouk­sien suo­ria osake­si­joituk­sia. En sit­ten tiedä mitä tämä oikeasti hyödyttäisi.

  22. “Vasem­mis­to­laiset liioit­tel­e­vat Adam Smithin auktoriteettia.”

    Voi olla. Jotain ker­too kuitenkin mielestäni esimerkik­si se, että talous­poli­it­tisen oikeis­toradikalis­min tärkein aja­tushau­to­mo Län­si-Euroopas­sa on nimeltään Adam Smith Insti­tute: http://www.adamsmith.org/

    Tai että sil­lä on maail­man­laa­juista toim­intaa har­joit­ta­va kon­sult­tiy­htiö nimeltä Adam Smith Inter­na­tion­al: http://www.adamsmithinternational.com/

    Vielä enem­män kuitenkin ker­too, että — kuten huo­mautin — sel­l­aisia ajatuk­sia, jot­ka on esit­tänyt muiden joukos­sa myös Smith (ja toki myös esimerkik­si muut Skot­lannin val­is­tuk­sen suuret edus­ta­jat), voidaan tätä nykyä huo­let­ta leima­ta esimerkik­si “marx­i­laisik­si”. Ikään kuin koko aja­tus rajoit­ta­mat­tomien tulo­ero­jen moraalis­es­ta arve­lut­tavu­ud­es­ta olisi muka syn­tynyt vas­ta Marx­in aikana!

  23. Tom­mi Uschanov: Tässä blo­gis­sa on kyl­lä aika vähissä ne keskusteli­jat, jot­ka perustel­e­vat mitään mielip­iteitään muit­ten auk­tori­teetil­la, joten en ymmär­rä mik­si paasaat tuollaisesta.

    Hais­te­len riv­ien välistä, että olisit Adam Smithin ja Osmon lin­joil­la (varsin hyvässä seuras­sa siis!), eli pitäisit pääo­mat­u­lo­ja jotenkin vähem­män ansait­tuna kuin palkkat­u­loa. Voitko perustel­la mik­si? Molem­mat ovat kuitenkin palkkio siitä, että annat omis­tu­soikeutesi alaiset resurssit tuot­tavaan käyt­töön. Eikö se ole aivan triv­i­aalia, mitä nuo resurssit nyt sat­tuvat olemaan.

  24. “se, että osinko­tu­lot oli­si­vat (oikeasti) verova­pai­ta vaik­ka muu­ta­maan tuhanteen euroon saak­ka voisi lisätä koti­talouk­sien suo­ria osake­si­joituk­sia. En sit­ten tiedä mitä tämä oikeasti hyödyttäisi.”

    Pieni inho­re­al­isti sisäl­läni sanoo, että ainakin se hyödyt­täisi yri­tys­ten johtoa kun omis­tus olisi tehokkaasti hajautet­tu, niin johto voisi mel­las­taa vapaasti parhaan tah­ton­sa mukaan, kun ei ole vah­vaa omis­ta­jaa. (Osu­uskun­tali­ik­keen suurin ongel­ma. Mik­si ihmeessä osu­us­pank­ki suoltaa omis­ta­jilleen samo­ja rahoi­tus­tuot­tei­ta kuin osakey­htiö­pankit samal­la hin­nal­la, joka on tarkoitet­tu yksi­no­maan asi­akkaan var­al­lisu­u­den siirtämisek­si pankin tasku­un. Ei kas­vat­ta­maan asi­akkaan varallisuutta.)

  25. Kun tääl­lä muu­ta­mat jotain (etupäässä surkei­ta) malle­jaan ehdot­ti­vat, niin esitäm­pä minäkin ain­oana järkevän mallin. Kaiken vero­tuk­sen pitää olla kansalais­ten mielestä oikeu­den­mukaista ja nykyi­nen mal­l­li ei todel­lakaan sitä ole. Vero­tuk­sen pitää olla myös niin yksinker­taista että jopa yliop­pi­las sen ymmärtää ja sitäkään se ei ole. Eipä tietenkään, nyky­mallil­la poli­itikot saa­vat kusetet­tua kansaa enemmän.

    Paras malli olisi tasavero reilul­la palkkat­ulovähen­nyk­sel­lä. Sopi­va vero % olisi luokkaa 25 — 35 % ja se vähen­nys noin 10 ke. Siis pien­im­mät palkat kokon­aan verot­to­mia ja aivan kaikesta muus­ta tulosta mukaan­lukien perin­nöt menisi tuo ym. pros­ent­ti. Jos pros­en­tik­si valit­taisi­in esimerkik­si real­isti­nen 29 % niin epäilemät­tä tulovero­jen tuot­to supis­tu­isi lyhy­taikaises­ti ja joudut­taisi­in sopeut­ta­maan meno­ja tuloihin.

    Palaisimme aitoon poli­ti­ikkaan joss­sa poli­itikot tekevät val­in­to­ja asioiden välil­lä. Kumpi olisikaan tärkeäm­pää; punasinivihreä moraaliloiste ja kepu­lais­ten rahan­ta­likoin­ti vai kansalais­ten mielestä tärkei­den asioiden hoit­a­mi­nen.. yksi vaa­likausi luul­tavasti riit­täisi asian selvittämiseen.

  26. Tcrown on oike­as­sa johdon suh­teen, mut­ta toisaal­ta, mikään ei estä “aktivis­tisi­joit­ta­jia” perus­ta­mas­ta osu­uskun­tia käyt­tämään ääni­val­taansa valtakirjoilla. 

    En puhunut tosis­saan täl­laisen muu­tok­sen puoles­ta, kun en ole pere­htynyt taik­ka miet­tinyt tätä asi­aa niin tarkkaan. Jos nyt kat­soo kuitenkin ihan mikroista mikroin­ta tasoa tässä, niin kyl­lä monel­la suo­ma­laisel­la osakkei­den ostamises­sa suo­raan kyn­nyk­senä on lähin­nä se häs­lin­ki että saa sen aloitet­tua. Nykyiset pankit toisaal­ta tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den (ryöstöhin­noin) myös suori­in osake­si­joituk­si­in ihan verkkopankissa. Siitä vaan “volk­skap­i­tal­ism” käyntiin. 

    Henkilöko­htais­es­ti ajat­te­len, että tästä keuhko­taan liikaa. Rahoi­tus­ta jne jonkun ver­ran luke­neena (en paljon, muu­ta­man kurssin) jäi sel­l­ainen kuva, että koko hom­ma on paras jät­tää niille, jot­ka tekee sitä työk­seen. Ei sik­si, että sen ymmärtämi­nen olisi niin vaikeaa vaan sik­si, että vaatii ihan liikaa vaivaa pysyä riit­tävän infor­moitu­na. Ja silti on iso ris­ki olla pihal­la kuin lumiukko.

  27. Ajatelka­amme naa­pu­ruk­sia, Pekka ja Kalle. Pekka syn­tyy köy­hän yksin­huolta­jan lapse­na, lukee ahk­erasti koulus­sa, pyrkii Polile opiskele­maan, rahoit­taa opin­ton­sa ham­puri­lais­baaris­sa ja valmis­tuu hyvin arvosanoin ammattiin,menee töi­hin ja saa palkak­si uut­teras­ta työn­teosta 5000 euroa kuussa.

    Pekka syn­tyy varakkaaseen suku­un, jät­tää perusk­oulun kesken, kos­ka tietää, ettei hänen tarvitse opiskel­la, laiskot­telee, kun Kalle aher­taa, saa sopi­van ennakkoperin­nön, elämän­sä ain­oana työ­suorituk­se­na palkkaa omaisu­u­den­hoita­jan, ettei jou­tu­isi näkemään itse vaivaa ja tien­aa korko­tu­lo­ja 5000 euroa kuussa. 

    Odotan innol­la perustelu­ja, mik­si mik­si oikeu­den­mukaisu­us vaatii, että Kallen pitää mak­saa palka­s­taan enem­män veroa kuin Pekan yhtä suures­ta omaisuustulostaan. 

    Olen tässä asi­as­sa Adam Smithin linjoilla.

  28. No, perustelu­na ei ole “oikeu­den­mukaisu­us”, vaan se, että muuten Pekan van­hem­mat perus­ta­vat Cay­mansaar­ille hold­ing-yhtiön tms, ja nekin vero­tu­lot jäävät saamatta.

  29. Pien­si­joit­ta­jille tulee vuodelta 2008 reip­paasti pääo­mat­u­lotap­pi­oi­ta. Tämä var­maankin ilah­dut­taa monia ihmisiä.

    Pien­si­joit­ta­jan osake­myyn­tei­hin pitäisi saa­da armol­lisem­pi vero­tus. Ongel­ma: Kos­ka osakekau­pan voitos­ta menee veroa 28%, niin run­saasti voitol­la ole­vien sijoi­tusten myyn­ti ei ole järkevää. Tästä seu­raa että myyn­tien ajoi­tus menee pieleen. Huonos­ta ajoituk­ses­ta kär­sii sijoit­ta­jan lisäk­si myös val­tio vero­tu­lo­jen vähen­e­misenä. Ratkaisuni: Julkises­ti noteer­at­tu­jen pörssiosakkei­den myyn­tivoit­to­jen pääo­mavero­pros­en­tik­si 15%. Mikäli isom­pia pääo­mat­u­lo­ja ale­taan verot­ta­maan Tan­skan malli­in, niin rankko­jen veroseu­raa­musten takia osakkei­ta ei kan­nat­taisi myy­dä koskaan. Tämä voisi ollakin pien­si­joit­ta­jalle järkevä tak­ti­ik­ka. Val­ti­olle se olisi tietenkin huonom­pi jut­tu, kos­ka verotet­tavia tulo­ja tulisi vähemmän.

    Palkkat­u­lon keinot­telu pääo­mat­u­lok­si pitäisi kieltää. Kaik­ki muu kuin osakkeista saatu pääo­mat­u­lo palkkatuloverotukseen.

  30. Tuo Tiedemiehen pe5rustelu on kokon­aan toinen. Tääl­lä oli use­aan ker­taan kyseenalais­tet­tu min­un, Tom­mi Uschanovin ja Adam Smithin käsi­tys, että ahkeru­udel­la saadut tulot ovat ansai­tumpia kuin pääomatulot.
    Ellei Pekka muu­ta itsekin Cay­man-saar­ille, hän on velvolli­nen mak­samaan verot myös sieltä saamis­taan pääo­mat­u­loista. Tiedemiehen lähtöko­h­ta on, pääo­mat­u­loa saa­vat ovat luon­teeltaan rikollisia. 

    Kos­ka Tiedemies saat­taa hyvinkin olla oike­as­sa, harkinnna­nar­voinen vero­jär­jestelmä olisi sel­l­ainen, jos­sa tulovero on kor­vat­tu kokon­aan kulu­tusveroil­la, lähin­nä siis korkeal­la arvon­lisäverol­la, jos­ta tehdään pro­gres­si­ivi­nen pienel­lä perus­tu­lol­la. Kallekin pää­sisi mak­samaan sitä, ellei muu­ta sinne Cayman-saarille.

    Oma opti­misti­nen ennus­teeni on, että sivistyneis­sä teol­lisu­us­mais­sa (viime viikol­la niiden määrä nousi taas yhdel­lä) kyl­lästytään pikkuhil­jaa veroparati­i­sei­hin ja tiuken­netaan otet­ta niistä. Nehän ei tarvitse kuin sulkea data-liiken­teen ulkop­uolelle, jos eivät suos­tu lopet­ta­maan elämistä varaste­tun tavaran kätkemisellä. 

  31. Kan­nat­taa muis­taa, että nykyisenkaltainen pääo­mat­ulovero­tus kan­nus­taa jät­tämään fir­maan rahaa. Mikäli tah­too naut­tia tuos­ta 26% pääo­mat­uloveros­ta, fir­man taseen on parem­pi olla kun­nos­sa. Täl­lainen veroko­htelu luo taan­tu­mia kestäviä fir­mo­ja, kun ennen 90-luvun alun ver­ou­ud­is­tus­ta fir­mat oper­oi­vat paljon velkavetoisemmin.

  32. Tasavero­pros­ent­ti 25 niin tulo‑, pääo­ma- kuin arvon­lisäverollekin ja sil­lä siisti. Mon­imutkaista jär­jestelmää hallinnoi­va työvoima tuot­tavaan tai hoivatyöhön.

  33. Tässä tuli mieleen, että pääo­mat­u­lo­jen yksi (tätäkin keskustelua) sotke­va ongel­ma on, että niitä saa riskiltään kovin vai­htele­vista lähteistä, ja eri­lai­sista lähtöko­hdista voi päästä pääo­mat­u­lo­jen äärelle.

    Jos ajatel­laan pelkästään perit­tyä pääo­maa (Osmon esimerk­ki), niin helpol­la­han se raha voi tul­la. Mut­ta ollaanko sit­ten enää suuren vääryy­den äärel­lä, jos pääo­mat­u­lo­rahat ovat kotoisin vaikka­pa omas­ta yri­tyk­ses­tä, mis­sä on laitet­tu pahim­mil­laan kaik­ki peli­in, ja mah­dol­lisu­us mii­nus sadan pros­entin tuot­toon on todellinen?

    Voidaan kysyä, mil­laiset edel­ly­tyk­set olisi säätää verokan­ta tulo­jen help­pouden mukaan, siitähän tässä on kyse. Helpolle rahal­la isot verot, työl­lä ja tuskalla kääri­ty­ille kevyem­mät. Tulee jotenkin mieleen usko­vaisen arki Täysin välin­pitämät­tömän Jumalan kirkos­sa, jos joku on sat­tunut Titanin seireen­it lukemaan.

  34. Osmo: Minä en väit­tänyt, että pääo­mat­u­lot oli­si­vat jotenkin ansai­tumpia kuin palkkat­u­lot eikä sitä väit­tänyt Tiedemieskään. Meil­lä ei siis ole mitään syytä perustel­la mik­si niiden vero­tus pitäisi olla kevyem­pää. (Molem­mat olimme vis­si­in sitä mieltä, että oikeu­den­mukainen vero­tus olisi molem­mille yhtä kireä.)

    Minä kysyin sin­ul­ta, että mik­si jaat resurssit asteikoil­la aika-kaik­ki muu? Mikä tekee ajas­ta sel­l­aisen resurssin, että sil­lä ansait­sem­i­nen on “rehellistä” ja jotenkin ansai­tumpaa kuin minkä tahansa muunkin resurssin käyttö?
    Kaik­ki muiden käyt­töön “vuokratut” resurssit hyödyt­tävät ympäröivää yhteiskun­taa yhtä paljon. Vaikut­taako tässä pohjim­maise­na se, että et hyväksy yksityisomaisuutta?

    Ajatel­laan, että min­ul­la on kaveri Markus, joka halu­aisi min­ul­ta lainaan polkupyörän, 10 euroa ja halu­aisi, että minä maalaan hänen pyörän­sä. Kaik­ista näistä Markus on valmis mak­samaan min­ulle 2 euroa kap­paleelta. Mik­si olisin ain­sain­nut 2 euroiseni rehellisem­min maalaa­mal­la Markuk­sen tuolin kuin anta­mal­la hänelle polkupyöräni tai 10 euroa lainaan?

    Minus­ta per­in­tö­jen oikeu­tuk­sen vetämi­nen tähän keskustelu­un mukaan on ihan tarpee­ton­ta. Se on kokon­aan erilli­nen kysymys.

  35. sekoilin sanois­sani, eli Markus halu­aa min­ul­ta lainaksi pyörän ja 10 euroa ja halu­aa, että maalaan hänen tuolinsa…

  36. Alhaisin vero­pros­ent­ti pitäisi olla niil­lä, jot­ka ovat otta­neet kovim­man henkilöko­htaisen riskin tien­atak­seen elan­ton­sa. Uusia fir­mo­ja perus­tavil­la yrit­täjil­lä siis.

    Onnis­tu­mis­es­ta voidaan sit­ten palki­ta alhaisil­la veroil­la, kos­ka muutkin hyö­tyvät. Men­estyvään fir­maan voi sit­ten tul­la töi­hin niitä palkkatyöläisiä.

  37. Juha:

    Point­ti onkin, ettei yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen tarkoi­ta mitään kovaa henkilöko­htaista riskiä. Esimerkik­si henkilöstövuokrauk­ses­sa, jota har­joi­tan, mak­san työn­tek­i­jöille tun­neista ja lasku­tan tun­neista. Jos ei lasku­tus­ta tule, en mak­sa työn­tek­i­jöille. En ota mitään riskiä, mut­ta työn­tek­i­jöi­den lik­san päältä 25 %. Kun kysyn­tää ei ole, irti­sanon työn­tek­i­jän. Ihme­tyt­tää, mik­si saan tämän tasaverol­la 26 %. Min­ul­la on jopa asi­as­ta vähän huono omatunto.

  38. Osmo: Tulisit nyt pli­is puol­lus­ta­maan omaasi, Adam Smithin ja Tom­mi Uschanovin käsi­tys­tä palkkat­u­lon ylivertaisuudesta…

  39. “Esimerkik­si henkilöstövuokrauk­ses­sa, jota har­joi­tan, mak­san työn­tek­i­jöille tun­neista ja lasku­tan tun­neista. Jos ei lasku­tus­ta tule, en mak­sa työntekijöille.”

    Henkilöstövuokraus onkin oikein toimi­va ja näp­pärä tapa siirtää yrit­täjäriskin down­side työn­tek­i­jälle ja pitää upside itsellä.

  40. Osmo kir­joit­ti:

    “Vaik­ka mielipi­de onkin leimat­tu type­r­äk­si, käyt­täisin — tai nyt on kai jo aika sanoa olisin käyt­tänyt — ruuan arvon­lisäveroon uhrat­ta­vat rahat tuloveron alennukseen” 

    Tässä pitäisi ottaa huomioon myös ter­veel­lisyys­näkökul­ma. Ruoan hin­taa suh­teessa mui­hin hyödykkeisi­in pitäisi laskea, jot­ta ihmiset voisi­vat ostaa ter­veel­lisem­pää ruokaa. Nyt kun ruo­ka on kallista, ihmiset säästävät siitä, mikä näkyy ennen pitkää ter­veyshait­toina, kos­ka halvin ener­giati­heä ja rav­in­toai­heköy­hä ruo­ka on samal­la yleis­es­ti ottaen myös epäter­veel­listä (valkoiset jauhot ja sok­eri on hal­paa, kun taas vihan­nek­set ja eri­tyis­es­ti salaatit ovat kalliita). 

    Ruoan ALV on tasavero, joka puree pahim­min pien­i­t­u­loisi­in. Ehdot­ta­mas­tasi tuloveron alen­tamis­es­ta ei ole mitään hyö­tyä kaikkein kiper­im­mässä taloudel­lises­sa tilanteessa oleville eli niille, jot­ka elävät vähim­mäise­tuuk­sien tai pienen eläk­keen varas­sa. Kuitenkin ruoan kalleus kos­ket­taa pahim­min juuri heitä. Köy­hillä ruokaan myös kuluu tuloista suh­teel­lis­es­ti paljon suurem­pi osa kuin rikkailla.

    Kaikesta huoli­mat­ta olen­nais­in­ta olisi tietysti se, että tulo­ero­ja saataisi­in vähen­netyk­si. Nyt run­saan 20 pros­entin kan­natuk­sel­la Kokoomus vain on päässyt domi­noimaan veropoli­it­tista päätök­sen­tekoa, vaik­ka suurin osa kansas­ta on eri mieltä. Demokra­tia ei siis toimi.

  41. Ruuan alv-alen­nuk­ses­ta on vähiten hyö­tyä juuri noille vähim­mäise­tuuk­sien varas­sa sin­nit­televille, kos­ka se ulos­mi­tataan heiltä pois indek­sisidon­naisu­u­den kaut­ta. Kos­ka alv-alen­nus alen­taa hin­tain­dek­siä, se pienen­tää eläkkei­den ja päivära­ho­jen koro­tuk­sia. Pien­tä eläket­tä saavien vero­ja on vaikea alen­taa, kos­ka he eivät niitä mak­sa, mut­ta päivära­hoil­la ole­vat maksavat.
    Mitä ter­veel­listä on eines­ru­uas­sa ver­rat­tuna aidoista ruo­ka-aineista valmis­tet­tuun ruokaan? Tämähän on tuki lähin­nä makkarate­htail­i­joille ja pakastepiz­zo­jen valmistajille.

  42. Vähim­mäise­tu­udet eivät vähene samas­sa suh­teessa vaan ain­oas­taan siinä suh­teessa mikä pain­oar­vo ruoal­la on indeksissä.

    Eines­ruoas­sa ei ole tietenkään mitään ter­veel­listä. Viime vuosi­na on julka­istu kuitenkin paljon tutkimus­ta, joka osoit­taa, että tulo­jen pienen­tymi­nen johtaa läh­es vääjäämät­tä ener­giati­hei­den ruo­ka-ainei­den käyt­töön rav­in­toaineti­hei­den vuok­si. Yksinker­tais­es­ti sen vuok­si, että jälkim­mäisi­in ei ole varaa. Suosit­te­len pere­htymistä tähän aihep­i­iri­in hie­man paremmin.

  43. Vähim­mäise­tuuk­sia saa­va hyö­tyy ruuan hin­nan alen­tamis­es­ta vain siltä osin, kuin ruuan paino omas­sa kulu­tusko­ris­sa on suurem­pi kuin kulut­ta­jahin­tain­dek­sis­sä. Tätäkin on tutkit­tu, ja niin todel­la on, mut­ta hyvin vähäisessä määrin. Sik­si ruuan alv on huono tapa tukea pienituloisia.

    Kun tämä on vaikea käsit­tää joka Keskus­tan eduskun­taryh­mässä, esitetään se nyt numeerisen esimerkin avulla. 

    Jos henkilön indek­si­in sido­tut tulot ovat 500 €/kk ja ruuan osu­us tästä 100 € eli 20 %.
    Jos ruuan hin­ta ale­nee 5 %, se hyödyt­tää hän­tä 5€/kk.

    Jos ruuan paino kulut­ta­jai­hin­tain­dek­sis­sä on myös 20%, ruuan hin­ta alen­taa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä yhdel­lä pros­en­til­la, jol­loin hänen 500 euron tulon­sa alenevat 5 €/kk. Ei siis mitään hyö­tyä hänen kannaltaan. 

    Mar­gin­aal­ista hyö­tyä koituu, jos pien­i­t­u­loisel­la ruuan osu­us kulu­tus­menoista on suurem­pi kuin sen paino kuluttajahintaindeksissä. 

  44. Tässä ei ole kysymys vain tulon­jaos­ta, vaan myös siitä, että ruoan hin­nan alen­tamisel­la suh­teessa muiden hyödykkei­den hin­taan olisi myös kansan­ter­vey­del­lisiä etu­ja. Ihmisil­lä olisi varaa ostaa enem­män ter­veel­lisiä vihan­nek­sia ja hedelmiä — ruo­ka-ainei­ta, joista mon­et keski­t­u­loisetkin alka­vat säästää kun taan­tu­ma iskee.

  45. Cay­man-saaries­imerk­ki oli tietysti äärim­mäi­nen, mut­ta siis point­ti­na oli, että pääo­man tuot­to “luis­taa” alta pois nopeam­min kun verot nou­se­vat. Palkkat­u­lo ei niinkään. Jous­tot ovat erilaiset.

    Itse kan­natan vil­pit­tömästi sitä, että etsitään opti­maa­li­nen trade-off, ei moraal­i­sista, vaan tehokku­us­lähtöko­hdista niin, että saadaan tarpeek­si jaet­tavaa ja jae­taan siitä sit­ten parhaak­si kat­so­tul­la tavalla.

  46. Pääo­mat­ulovero­tus on pie­nille pääo­mat­uloveroille todel­la ankaraa. Tuhan­nen euron luovu­tusvoitos­ta val­tio vie 280 euroa. Pääo­mat­uloverois­sa pitäisi olla saman­lainen pro­gres­sio kuin ansio­tuloverois­sa, mut­ta lievem­pänä. Suuria pääo­mat­ulovero­ja saisi verot­taa enemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.