Rahareikä remonttiin

Suomen tai ainakin Helsin­gin ensim­mäi­nen eri­ta­soli­it­tymä on Itäväyläl­lä Hert­toniemessä. Tuo Itäväylän päälle raken­net­tu liiken­neympyrä sai kansan suus­sa nimen “Rahareikä”, kos­ka moista pidet­ti­in julk­isten raho­jen haaskauk­se­na. Nyt tuo ihme­tys on käymässä ahtaak­si, ja risteys raken­netaan uud­estaan. Samas­sa kok­ouk­ses­sa, jos­sa kaupung­in­val­tu­us­to hyväksyi paljon puhutun raitio­vaunusil­lan Laa­jasa­losta Kru­u­nun­hakaan, hyväksyt­ti­in myös Raharei­jän remont­ti. Tuon yhden ain­oan risteyk­sen uudelleen jär­jeste­ly mak­saa 101 miljoon­aa euroa!!!

Tuol­lainen hin­ta yhdestä risteyk­ses­tä on tolku­ton. Kun se jae­taan risteyk­sen läpi ajavien päivit­täisen 25000 ajoneu­von kesken, siitä tulee 25 vuo­den pois­toa­jal­la 1,6 euroa/ajoneuvo. Koko aikaa ei ole ruuhkaa, ja kos­ka ruuhkan aiheut­ta­vat aina ne viimeiset autot, hin­ta pitää sälyt­tää sille lisäli­iken­teelle, joka pakot­taa  nos­ta­maan kap­a­siteet­tia. Esi­tys­lis­tatek­stin perus­teel­la on mah­do­ton arvioi­da, kuin­ka mon­ta autoa vuorokaudessa tuon investoin­nin ansios­ta pystyy ahtau­tu­maan Laa­jasa­losta Itäväylälle, mut­ta jos yrit­tää tehdä asi­as­ta val­is­tuneen arvauk­sen, tuo lisäli­ikenne mak­saa 5 — 10 euroa/ajoneuvo. Siis vain tuon risteyk­sen osalta. Liiken­teen kasvu syn­nyt­tää tietysti lisää pullonkauloja.

Tolku­ton hinta!

Täl­laiselta julk­isten raho­jen haaskauk­selta väl­tyt­täisi­in, jos meil­lä olisi kun­non ruuhkamaksut,

23 vastausta artikkeliin “Rahareikä remonttiin”

  1. Jos olen oikein ymmärtänyt, olet aiem­min ehdot­tanut, että ruuhka­mak­sua perit­täisi­in juuri Kehä I:llä ajav­il­ta. Ilmeis­es­ti siis uskot, että näin liikenne tuol­la Suomen vilkkaim­mal­la tiel­lä vähenisi.

    Itse en ole sitä mieltä. Yri­tyk­set yksi toisen­sa jäl­keen muut­ta­vat juuri Kehien ympäristöön ja jär­jestävät ilmaiset paikoi­tusti­lat työn­tek­i­jöilleen ja tar­joa­vat usein myös täy­den autoedun. 

    Eikä useim­mil­la edes ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta saa­pua työ­paikalleen kuin oma auto — poikit­tainen julki­nen liikenne on, Jok­erista huoli­mat­ta, luvat­toman huonos­ti hoidet­tu. Helsingis­sä kun edelleen usko­taan säteit­täiseen malli­in, vaik­ka jo pidem­män aikaa on ollut nähtävis­sä työ­paikko­jen siir­tymi­nen pois Helsin­gin keskustasta.

  2. Jos on ruuhka­mak­su niin eikö sil­loin juuri autoil­i­ja voi vaa­tia kun­non lev­eitä strado­ja, eli rahaa menee — toisaal­ta ruuhka­mak­su voi toimia rahoituksena.

    Jos taas halu­taan vähen­tää liiken­net­tä niin eikö sil­loin tuokin risteys vaan jätetä nykyiselleen, jol­loin autoil­i­jan kan­nat­taa vali­ta julki­nen liikenne, kun sil­lä pääsee nopeam­min kuin oma­l­la autol­la (kai siel­lä on bus­sikai­stat (?), en tunne Hert­toniemeä niin hyvin)

    Ja jos halu­taan vaikut­taa ympäristöön niin eikö autoilua pitäisi vähentää?

  3. Jotain kuvaavaa on siinä että 125 miljon­aan rautio­vaunuy­hteys, siis koko yhteys, se pelkkä pitkä siltä on tuos­ta suur­in­pi­irtein puo­let, joka on mil­lä tahansa mit­tar­il­la järkevä investoin­ti, ja jota käyt­tänee 20 000 asukas­ta päivässä saa aikaa val­tavia into­hi­mo­ja ja syytök­siä rahan hukkaamis­es­ta. Toisaal­ta taas 100 miljoo­nan liit­tymä ei kiin­nos­ta ketään.

  4. Mut­ta toisaal­ta rahat voidaan pikaises­ti säästää vähen­tämäl­lä julkisen liiken­teen tolkut­to­mia tukia (1–1).

  5. Tup­paa ole­maan niin, että jäl­keen päin on help­po osoitel­la möh­läyk­siä. Josko kaupungilla olisi kristal­li­pal­lo jos­ta kat­soa ennakkoon miten tulisi määrära­ho­ja käyt­tää, niin eipä paljoa möhjäyk­siäkään tehtäisi.

    Minäkin elämässäni olisin tehnyt paljon toisin kuin aikoinaan ajattelin.

    Olisin jopa ostanut sel­l­aisia osakkei­ta joiden arvo on nyt katossa.

    Mut­ta kun tietyl­lä het­kel­lä rahaa on jaos­sa vaan sen ver­ran, että eri­ty­is­risteys oli tehtävä. Mis­tä sitä rahaa olisi saatu enem­män että 2008 syksyl­lä kaik­ki säestäi­sivät ja kehuisi­vat kuin­ka tuol­loin tehti­in vii­sai­ta päätöksiä.

  6. Niin tai näin. Jotain tuolle ns. raharei­jälle on tehtävä.
    Asun Hert­toniemen­ran­nas­sa, tois­taisek­si, ja käve­len tuos­ta yli ainakin pari ker­taa vuorokaudessa. Aika kovil­la näyt­tää ympyrä ole­van. Bus­sili­iken­net­tä Tam­misa­loon ja varsinkin Laa­jasa­loon. Jälkim­mäi­nen tullee lisään­tymään paljonkin, tehti­in raiti­otiesil­ta tai ei. Muuten…
    Jos ja kun se raiti­otiesil­ta tehdään, kevyt liikenne on suo­jat­ta­va kun­nol­la. Ettei käy kuten nyt Kulosaaren sil­lal­la. Olen sekä kävel­lyt että pyöräil­lyt em. sil­lan muu­ta­maan ker­taan, mut­ta eihän sitä siedä sikakaan vinkumatta.
    Enkä puhu nyt metelistä. Kaupungis­sa on meteliä, aut­tam­a­ton asia. Käytän­nössä Kulosaaren sil­lal­la ovat autot (4 kaistaa), pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat samas­sa tilas­sa. Se valkoinen maalat­tu vii­va ei paljon auta kun pöly, loka ja vesi lentävät. Kävele siinä sitten.
    Kukako­han senkin sil­lan on suun­nitel­lut. Hal­paa­han se tietenkin on kun kevyt­tä liiken­net­tä ei suo­ja­ta edes kevyel­lä “pel­ti­aidal­la”.

  7. No mitä sitä nyt yhtä pien­tä rahareikää ihmettelemään… siis niin kuin on nyt esim.
    — Hakamäen­tie ?M€
    — Laa­jasa­loon sil­tarykelmä 125M€
    — Hert­toniemen risteys 100M€
    — Län­simetro, paljonkos se nyt olikaan (ja mik­si ei mene sil­to­ja pitkin?)???
    — Pis­arara­ta vai mikä kehära­ta se nyt olikaan?

    Kyl­lähän tässä (julkisen) liiken­teen suju­mista edesaute­taan ja urakalla. Ihan turha näis­sä han­kkeis­sa on enää vinkua minkään ter­vey­den­huol­lon tms. perään, mis­tä ne rahat niihin muka revitään? 

    Tuos­ta P. Vitikaisen Kulosaaren sil­ta kom­men­tista tuli mieleen, että ei tuo mah­dol­lis­es­ti tule­va Laa­jasa­lon sil­ta vält­tämät­tä ole sen mukavampi tut­tavu­us näil­lä säil­lä, vaik­ka siel­lä ei rapa roiskuisikaan. Sen ver­ran on tul­lut pol­jet­tua edes takas Kulosaaren sil­taa, että luulen tietäväni, mis­tä puhun:)

    TPyy­lu­o­man kom­men­tista taas kiin­nos­tuneena, minkä ver­ran ihmisiä mah­taa muuten solah­taa Hert­toniemen ympyrän läpi päivittäin?

    Lopuk­si, ehkä näin Krunikkalaise­na kestän Ter­vasaaren turmelemisen, jos Laa­jasa­losta autol­la pois­tuville pis­tetään kun­non tietul­lit pystyyn! Onko muuten vihreät niin joukkoli­iken­teen lumoissa, että sen vuok­si uno­hde­taan muut vihreät arvot? Johdon­mukaista olisi kai sit­ten alkaa vaa­tia tätä kuu­luisaa kokoomus­lais­ten (?) aja­tus­ta lähteä vetämään suo­raa lin­jaa Keskus­puis­ton vier­estä Hal­tialan läpi kohti lent­to­kent­tää, jos sil­lä edis­tetään joukkoliikennettä?

    Sori Ode, mut­ta kun minä yritän kovasti ymmärtää, ketä minä olen äänestänyt:)

  8. Ympyrän lait kek­si Pythago­ras kir­joit­ti 14.11.2008 kel­lo 21:27

    “Tup­paa ole­maan niin, että jäl­keen­päin on help­po osoitel­la möh­läyk­siä. Josko kaupungilla olisi kristal­li­pal­lo jos­ta kat­soa ennakkoon miten tulisi määrära­ho­ja käyt­tää, niin eipä paljoa möhjäyk­siäkään tehtäisi.”

    TV:stä tuli ohjel­ma, jos­sa rooma­lainen tun­net­tu ja tun­nustet­tu mod­ernis­tiarkkite­hti suun­nit­teli ensim­mäistä mod­er­nia raken­nus­ta Rooman van­haan keskus­taan. Asi­aan näyt­ti­in paneu­tu­van todel­la huolella.

    Meil­lä uusia, mitä omi­tuisem­pia suun­nitelmia syn­tyy kuin sieniä sateel­la, liekkö aami­aisen ja lounaan välissä.

    Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la, miten ital­ialaiset maail­man huip­pusu­un­nit­teli­jat arvioisi­vat Helsin­gin keskus­tan han­kkei­ta. He joutu­vat varo­maan Rooman maaperän his­to­ri­al­lisia aartei­ta vielä 100 vuot­ta eteen­päin, meil­lä pan­taisi­in toden­näköis­es­ti kaivinkoneet töi­hin pelkkää ymmärtämättömyyttä.

    Roomas­sa helsinki­tyylisiä han­kkei­ta, jot­ka juon­ta­vat juuren­sa fasis­min aikaan, kut­su­taan yksinker­tais­es­ti fasismiarkkitehtuuriksi.

    Arkkite­hdin mukaan tuon ajan ihmisku­va oli toinen kuin nyt. Mil­lainen fasisimin ajan julkisen rak­en­tamisen ihmisku­va mah­toi olla, pohtikoon kukin tykönään.– Nyt ollaan mah­dol­lis­es­ti purka­mas­sa fasis­min ajan ylisu­ur­ta lähiötä.

    Mitä täl­lä halu­an sanoa on, että olisi hyvä, että arvoisat kaupung­in­val­tu­ute­tut ja muut luot­ta­mus­miehet ja suun­nit­tel­e­vat virkamiehet miet­ti­sivät omia lähtöko­hti­aan Helsin­ki-suun­nit­telus­sa. Jo nyt on tapah­tunut kor­vaa­mat­to­mia mene­tyk­siä, sen tietävät kaik­ki asi­aan paneutuneet.

    Minä mon­en muun kanssa epäilen Helsin­gin hallinnon taito­ja. Mon­et val­tu­ute­tut ovat yksinker­tais­es­ti liian nuo­ria, hei­dän urbaan­i­tau­us­tansa on olema­ton, he opet­tel­e­vat metropolin hal­lit­semista kan­tapään kaut­ta ja siitä mak­sa­vat Helsin­gin asukkaat monin eri tavoin. Unelmia näkyy riit­tävän joka lähtöön.

    Muis­tan kuulleeni, että mitä sut­jakkaam­min liikenne sujuu, sitä enem­män ihmiset han­kki­vat yksi­ty­isauto­ja, eli ongel­ma ei pois­tu liiken­teen jous­tavu­ut­ta parantamalla.

    Mikä etuoikeus yksi­ty­isautoil­la on kan­takaupungis­sa, meil­lä muil­lakin on tarpeemme, eli KANNATAN LÄMPIMÄSTI KUNNON RUUHKAMAKSUJA. 

    Ylen­palt­ti­nen saaste ja melu eivät kuu­lu kaupunki­in, jos niin päätämme. Yksi ihmi­nen autossaan ei saa viedä kohtu­ut­tomasti tilaa meiltä muilta.

  9. “…Mikä etuoikeus yksi­ty­isautoil­la on kan­takaupungis­sa, meil­lä muil­lakin on tarpeemme, eli KANNATAN LÄMPIMÄSTI KUNNON RUUHKAMAKSUJA…”

    Olen aikaisem­min jyrkästi vas­tus­tanut ruuhka­mak­su­ja, kos­ka raken­nusjärjestys mielestäni on pitänyt olla 1) ensin kaupun­ki jos­sa in ruuhkia ja 2) vas­ta sit­ten ruuhka­mak­sut. Vuon­na 2007 esimerkik­si ruuh­ka keskus­tas­ta län­teen oli kaht­e­na päivänä. Molem­mat aiheut­ti rekkako­lari, jos­ta ei viit­sit­ty ilmoit­taa RDS:llä.

    Kuun­telin kuitenkin pro­fes­sori Var­ti­aisen radio­haas­tat­telun viikko pari sit­ten. Hän ker­toi Tukhol­man koke­muk­sista ja täy­tyy myön­tää, että se sai miet­timään. Käytän­nössähän Tukhol­mas­sa on keskus­tan ulkop­uolelle sul­jet­tu maa­han­mut­ta­jat ja muut vähäo­saiset, joten varakkaam­mil­la ruot­salaisil­la on nyt tilaa ajella.

    Var­ti­aisen puhues­sa Rinke­bystä tuli elävästi mieleen Itä-Keskus ja sen ympäristö, joten olen kyl­lä täl­lä het­kel­lä sitä mieltä, että ruuhka­mak­su­ja kan­nat­taa harki­ta vakavasti. Taloudel­lis­es­ti­han ruhka­mak­sut eivät ole kan­nat­tavia, mut­ta niil­lä on “posi­ti­ivi­nen sosi­aa­li­nen ulottuvuus”.

    😉

  10. Marko, jos 25 000 autoa päivässä pitää paikkansa, niin jotain 30 000 ihmistä olet­taen että nuo ovat kaik­ki henkilöau­to­ja. Jotain 60 sent­tiä per kieppi.

    En tunne han­kket­ta, ja var­maan se on tarpeelli­nen, eli en sinän­sä vas­tus­ta. Mut­ta noin yleis­es­ti ottaen, lisään­tyvä autoilu tulee todel­la kalliiksi:

    Helsingis­sä ja seudul­la uusia moot­toriteitä voi tehdä käytän­nössä vain raskail­la tun­neleil­la, näi­den hin­ta nelikaistaise­na on jotain 150 — 200 miljon­aa kilo­metri tote­unei­den ja arvioiden perus­teel­la. Vaik­ka voisi tehdä maan päälle, niin ottaen huomioon tien alle ja melu­puskurik­si jäävän maan arvon ja Helsin­gin maan­hin­nat, se tuskin on halvempaa.

    Eli san­o­taan 40 miljon­aa per kaista per kilo­metri. Pois­toi­neen ja korkoi­neen 2,5 Me / km vuodessa, heit­etään vielä vähän ylläpi­toa päälle, ja arvataan 3 Me/kaista/km/a.

    Yksi kaista kul­jet­taa teo­ri­as­sa 3000 auto tun­nis­sa, tosin tiehallinnon mukaan Län­siväyläl­lä luku on 1500, eli ote­taan se kun tiestö tuskin on täy­dessä käytössä kumpaanki­in suun­taan. Kah­den tun­nin ruuhkas­sa 3000 autoa. Eli 1000e/auto/ruuhkakm.

    Keskimääräisen helsinkiläisen autoilan työ­mat­ka lie­nee jotain vähän yli viisi kilo­metriä. Toisaal­ta uudet autoil­i­jat asu­vat keskimäärin kauem­pana, eli san­o­taan nyt vaik­ka kahdek­san kilo­metriä. Eli jos vaik­ka yksi Viikkiläi­nen vai­h­taa bus­sista autoon, se mak­saa peri­aat­teessa kaupung(e)ille noin 8000 euroa vuodessa pelkästään tier­aken­nus­tarpeena. Mikä tahansa joukkoli­iken­nein­vestoin­ti on tuo­hon ver­rat­tuna pikku­ra­ha, jopa metro.

    Ylläku­vatun tapaiset laskel­mat selit­tävät minkä takia keskiver­to kaupun­gin kirstun­var­ti­ja halu­aa panos­ta joukkoli­iken­teeseen, vaikkei se hän­tä sinän­sä kiin­nos­ta. Olin kuun­tele­mas­sa Dodon tilaisu­ut­ta mis­sä Osmokin oli puhu­mas­sa. Main­ion puheen­vuoron piti Bogotan ex-pormes­tari, jut­tu alkoi siitä kun japani­lainen kon­sult­ti­toimis­to oli ehdot­tanut kaupunki­in 28 mil­jardin (tai jotain sem­moista) moot­tori­tiev­erkkoa. Mikä antoi n. 28 mil­jar­dia syytä panos­taa käve­lyyn, pyöräi­lyyn ja joukkoli­iken­teeseen. Kuten her­ra, ekon­o­misti muuten koulu­tuk­seltaan, sen sum­masi: kaupun­ki jon­ka liikenne rak­en­tuu autoille on matemaat­ti­nen mahdottomuus.

    Olen sitä mieltä että Helsin­ki tarvit­see Smith & Polvi­nen II. Eli moot­tori­tiesu­un­nitel­man siitä mitä vaatisi tiev­erkol­ta jos autoli­ikenne kas­vaa esim. 50%. Lop­pusum­man yksikkö lie­nee kym­meniä mil­jarde­ja, enkä usko että aukipi­ir­ret­tynä se saa muutenkaan juuri kenenkään tukea.

  11. Pylu­o­man kom­ment­ti on asi­aa, mut­ta ensin tarvit­taisi­in se kaupun­ki! Julki­nen liikenne on kan­nat­tavaa vain kaupungis­sa ja nyt lähim­mät ovat Pietari ja varauk­sel­la Tukholma.

    Päätök­sethän on juuri tehty, ettei Helsinkiä lähde­tä kehit­tämään kaupunki­maiseen suun­taan, vaan jatke­taan asu­tuk­sen hajasi­joit­tamista Sipoon kor­pin. Joten nyt on enää turha itkeä. Ain­oa vai­h­toe­hto on henkilöau­toli­iken­teeseen perus­tu­va jär­jestelmä, jota voidaan rajoite­tusti täy­den­tää kevyel­lä liiken­teel­lä. Julki­nen liikenne on val­i­tus­sa mallis­sa kan­takaupun­gin kuriositeetti.

    Jos olisi halut­tu toisen­lainen suun­ta, olisi rak­en­tamista suun­nat­tu Kehä I:n sisälle, johon mah­tu­isi 1 miljoona asukas­ta lisää. Päätök­set on tehty, joten eletään nyt niiden mukaan.

  12. “Samas­sa kok­ouk­ses­sa, jos­sa kaupung­in­val­tu­us­to hyväksyi paljon puhutun raitio­vaunusil­lan Laa­jasa­losta Kruununhakaan”

    Voi vain kuvitel­la, miltä tun­tuu syksyisel­lä viimal­la ajaa pyöräl­lä 20 metrin korkeudessa sijait­se­val­la sil­lal­la keskel­lä meren selkää. Kevyen liiken­teen ratkaisuna sil­ta ei toimi.

  13. Juhana Har­ju kir­joit­ti 15.11.2008 kel­lo 12:23

    “Voi vain kuvitel­la, miltä tun­tuu syksyisel­lä viimal­la ajaa pyöräl­lä 20 metrin korkeudessa sijait­se­val­la sil­lal­la keskel­lä meren selkää. Kevyen liiken­teen ratkaisuna sil­ta ei toimi.”

    Kan­nat­taa ylit­tää Raip­palu­odon sil­ta elävässä elämässä, pumpuliset sil­taunel­mat real­isoitu­vat. Pitkien sil­to­jen ylit­tämi­nen on epä­mukavaa, miten­hän foobikot ja pani­ikki­tion­gel­maiset selviävät mah­dol­lis­es­ta uud­es­ta sillasta.

    Hyviä kik­se­jä saa ylit­täessään Pitkääsil­taa ja ihail­lessaan sil­lan ja sen jatko-osien veis­tok­sel­lisia kivipaasia. 

    Pitkäsil­ta ja muu maise­ma sil­lan suun­nas­sa on maalauk­selli­nen eri valais­tu­solo­suhteis­sa esimerkik­si rauta­tien luo­ta katsottuna.

    Pitkäsil­ta vetää ver­to­ja veis­tok­sel­lisu­udessaan Firen­zen sil­loille. Pitkäsil­ta on toimi­va, ei liian pitkä ja on, ottaen huomioon liiken­teen määrän, kohtu­ullisen käyttäjäystävällinen.

    Rantakin muis­tut­taa paljon Arnon ja Tiberin rantaa, toivoa sopii, että rantaan ei kovasti kajo­ta, kuten nyt tun­tuu ole­van maan tapa Helsingissä. 

    Kaik­keen pitää ilmeis­es­ti saa­da oma EGO-puumerkkin­sä ihan riip­pumat­ta siitä, mikä on kaikkien helsinkiläis­ten etu.

  14. “Voi vain kuvitel­la, miltä tun­tuu syksyisel­lä viimal­la ajaa pyöräl­lä 20 metrin korkeudessa sijait­se­val­la sil­lal­la keskel­lä meren selkää. Kevyen liiken­teen ratkaisuna sil­ta ei toimi.”

    Voi vain kuvitel­la, miltä tun­tuu kesäisessä auringonpais­teessa ajaa pyöräl­lä 20 metrin korkeudessa sijait­se­val­la sil­lal­la keskel­lä meren selkää.

    Onnek­si siinä menee sade­päivien var­al­ta se raiti­otie vier­essä, mitä varten koko sil­ta raken­netaankin. Kevyen liiken­teen väylä syn­tyy samal­la vaivalla.

  15. Raiti­otiesil­lan kevyt­tä liiken­net­tä ei tuulelta ja hel­teeltä pysty suo­jaa­maan mil­laan, mikäli sitä ei tunege­ta sil­la laidal­la kulke­vaan put­keen. Ump­inainen kevyen­li­iken­teen väylä raiti­otiesil­lan laidal­la ei taas, käsit­tääk­seni, ole mah­dolli­nen mon­es­takaan syys­tä. Sen­si­jaan; “tuuli­hi­das­ti­men” siihen pystyy tekemään verkko­maisel­la aidalla.
    Muuten olen sitä mieltä, että Kulosaaren sil­lalle olisi halut­taes­sa voitu rak­en­taa kevyt esim. pro­fil­ipelti­nen aita erot­ta­maan ajokai­stat ja kevyt liikenne.

  16. “Kevyen liiken­teen väylä syn­tyy samal­la vaivalla.”

    Ja samal­la vaival­la­han siinä syn­tyy autoille sil­ta joo… ei tarvii kun kävel­lä Alek­sil­la niin näkee kuin­ka paljon autoil­i­jat liiken­nemerkke­jä nou­dat­ta­vat. No, ehkä noille sil­loille tulee sopivi­in paikkoi­hin sit­ten puomit tms. jot­ka aukeaa vain ratikoille (ja ehkä pelas­tus­laitok­selle ja poliisille).

  17. Anne M‑B kirjoitti:

    “Kan­nat­taa ylit­tää Raip­palu­odon sil­ta elävässä elämässä, pumpuliset sil­taunel­mat real­isoitu­vat. Pitkien sil­to­jen ylit­tämi­nen on epä­mukavaa, miten­hän foobikot ja pani­ikki­tion­gel­maiset selviävät mah­dol­lis­es­ta uud­es­ta sillasta.”

    Näin juuri. Suo­ran ja pitkän sil­lan ylit­tämi­nen on sitä pait­si tavat­toman yksi­toikkoista. Joku puhui kesäi­sistä auringonpais­tei­sista ilmoista, mut­ta yksi­toikkoista se ylit­tämi­nen olisi silloinkin.

    Olin itse laut­tay­htey­den kan­nal­la. Suomen­lin­naan laut­ta kul­kee Kaup­pa­to­ril­ta 16 min­uutis­sa YTV:n reit­tiop­paan mukaan. Laa­jasa­loon ei olisi Kaup­pa­to­ril­ta kestänyt kuin 20 min­u­ut­tia samal­la liiken­nöintinopeudel­la — eikä siis 30–40 min­u­ut­tia, kuten jos­sain aiem­mas­sa “selvi­tyk­sessä” oli mainittu.

  18. Har­ju kir­joit­taa: “Olin itse laut­tay­htey­den kan­nal­la. Suomen­lin­naan laut­ta kul­kee Kaup­pa­to­ril­ta 16 min­uutis­sa YTV:n reit­tiop­paan mukaan. Laa­jasa­loon ei olisi Kaup­pa­to­ril­ta kestänyt kuin 20 min­u­ut­tia samal­la liiken­nöintinopeudel­la — eikä siis 30–40 min­u­ut­tia, kuten jos­sain aiem­mas­sa “selvi­tyk­sessä” oli mainittu.”

    Sekoi­tat kak­si lukua keskenään. Kun liiken­nejär­jestelmiä ver­tail­laan pyritään laske­maan ovelta ovelle aiko­ja, eli koko matkan pitu­ut­ta. Laut­ta­mat­ka sinän­sä ei ole kauhean hidas, mut­ta sinne lai­turille pitää yleen­sä päästä jotenkin, ja sieltä pitää päästä pois, odot­taa laut­taa, tms. Lau­talle toteutetus­sa yhtey­dessä on Laa­jasa­lon tapauk­ses­sa noin kak­si vai­h­toa, ratikalla ei usein yhtään.

    Yleis­es­ti ottaen, nyrkkisään­tönä vai­h­dolle voi laskea vaiku­tus­ta matkaan pitu­u­teen tuol­laiset 5 min­u­ut­tia kap­pale. Bus­sista tai ratikas­ta toiseen vai­h­to, eli samal­la pysäkil­lä, voi men­nä nopeam­minkin, tason­va­i­h­to­ja sisältävä metroon vai­h­to tai huonos­ti synkat­tu jatkoy­hteys taas voi viedä kaikki­nen­sa huo­mat­tavasti paljon enem­mänkin. Vai­h­dot tap­paa joukkoli­iken­teen nopeu­den, hitaal­lakin liiken­nevä­li­neel­lä vai­h­do­ton yhteys on kaupunki­etäisyyk­sil­lä yleen­sä nopeaan väli­neeseen vai­h­toa nopeampi.

  19. Erikoista risteyspro­jek­tis­sa on se ettei jäädä odot­tele­maan Laa­jasa­lon uusien raiti­olin­jo­jen vaiku­tus­ta ruuhkahuippuihin. 

    Lisäk­si lin­jan 12 päätepysäkin sijain­ti mah­dol­lis­taisi inno­vati­ivisia ratkaisu­ja täl­lä het­kel­lä suurelta osin joukkoli­iken­nekatveessa ole­vien pien­talo­val­tais­ten Jol­lak­sen ja Hevos­salmen palvelemisek­si. Tämä var­masti vähen­täisi henkilöautoliikennettä.

    Oleelli­nen asia on myös Laa­jasa­lon uuden ostoskeskuk­sen ja lin­jan 11 inte­groin­ti siten ettei jälleen ker­ran suun­nitel­la per­in­teistä mallia jos­sa autopaikat sijoite­taan sisään kuiv­aan läm­mitet­tyyn tilaan ja samanaikaises­ti joukkoli­iken­teen käyt­täjät aje­taan ulos pitämään sadet­ta jonkin pos­timerkin kokoisen katok­sen alle.

  20. Ruuhka­mak­su­ja kai­vataan jo yleis­es­ti, mik­si asia ei etene?

    Helsin­gin kaupun­gin val­tu­ute­tuis­sa pitäisi olla mon­ta ilmas­toalan asiantun­ti­jaa. Minus­ta se näkyy huonos­ti Helsin­gin han­kkeis­sa. Jatke­taan kuten ennekin eli tilaa vieden autoillen.

    TV:stä on tul­lut ohjel­ma toisen­sa jäl­keen ilmas­ton läm­pen­e­misen aiheut­tamista eri­lai­sista vaiku­tuk­sista. Ovatko val­tu­ute­tut, luot­ta­mus- ja virkamiehet niin kiireisiä, että jatka­vat sen perus­teel­la, mitä on ollut aina ennenkin.

    Uskoisin, että ilmas­ton läm­pen­e­misen avaimet ovat ennen kaikkea kes­ki-ikäis­ten, autois­saan pönöt­tävien miesten käsissä.

    Autos­ta luop­umi­nen ajokyvyn menet­tämisen myötä on koke­musteni mukaan niin suuri trage­dia, että kaik­ki eivät toivu siitä koskaan. Olen näh­nyt iäkkäitä miehiä, joil­ta poli­isi on joutunut hake­maan ajoko­rtin kotoa, kun ikän­sä auton omis­tanut ei ole suos­tunut luop­umaan ajoko­rtis­taan ja auton­sa avaimista.

    Kun miehisyy­den jatke menetetään, näkyy menetet­tävän kaik­ki niin, että lop­pu on puh­das­ta trage­di­aa. Autot­toman elämän­ta­van oppimi­nen ei ikään­tymisen myötä vält­tämät­tä onnistu.

  21. Anne M‑B kir­joit­ti 18.11.2008 kel­lo 19:51 “Uskoisin, että ilmas­ton läm­pen­e­misen avaimet ovat ennen kaikkea kes­ki-ikäis­ten, autois­saan pönöt­tävien miesten käsissä.

    Autos­ta luop­umi­nen ajokyvyn menet­tämisen myötä on koke­musteni mukaan niin suuri trage­dia, että kaik­ki eivät toivu siitä koskaan. Olen näh­nyt iäkkäitä miehiä, joil­ta poli­isi on joutunut hake­maan ajoko­rtin kotoa, kun ikän­sä auton omis­tanut ei ole suos­tunut luop­umaan ajoko­rtis­taan ja auton­sa avaimista.

    Kun miehisyy­den jatke menetetään, näkyy menetet­tävän kaik­ki niin, että lop­pu on puh­das­ta trage­di­aa. Autot­toman elämän­ta­van oppimi­nen ei ikään­tymisen myötä vält­tämät­tä onnistu.”

    Älä nyt höpäjä. Ei tämä ole siitä kiin­ni mitä jalkovälistä riip­puu tai on riip­pumat­ta. Kyl­lä ne naisetkin näyt­tävät pönöt­tävän autois­saan aivan samal­la taval­la. Kyse on vaan siitä, että van­has­taan kus­ki oli yleen­sä mies. Kas kun luul­ti­in että auto on naiselle liian tekni­nen laite. Ei ole, voin todistaan.
    Ex. vai­moni sanoi joskus kauan, kauan sit­ten että kuule, kun minä en ole ajanut pitkään aikaan niin lähtisitkö sinä opet­ta­maan min­ua, käytäisi­in sil­loin täl­löin ajelul­la eri­laisil­la teil­lä ja kaduilla.
    Pun­nit­tuani vakavasti riske­jä ja mah­dol­lisia katas­trofi ainek­sia, suostuin.
    Myön­net­täköön, että naisel­la ja miehel­lä on joitakin eroavaisuuk­sia teknis­ten ongelmien ratkais­us­sa ja käytän­nöis­sä. Muu­ta­ma esimerk­ki; kun nainen vai­h­taa oikeal­la kädel­lä niin taa­tusti vasen heilaut­taa rat­tia. Ruu­tu­un peru­ut­ta­mi­nen ja maantiel­lä peilien käyt­tö (muuhunkin kuin meikkaamiseen) ja tieli­iken­teessä varsinkin, kaistan oike­as­sa laidas­sa pysymi­nen. Tuos­sa joitakin asioi­ta mis­sä naisil­la ja miehillä on eroavaisut­ta, mut­ta nainen oppii ne halutes­saan. Lopuk­si; käy­tyämme riit­tävän määrän har­joituk­sia läpi; vai­moni oli parem­pi kus­ki kuin minä. No, enhän minä ole kus­ki, minä olen koulut­ta­ja, en tosin liikenne sel­l­ainen (tai no).
    Autos­ta luop­umi­nen ei min­ulle ollut mikään trage­dia, mut­ta enhän minä jatkoa tarvitsekkaan.

  22. Olen kuul­lut väitet­tävän ja olen samaa mieltä intu­iti­ivis­es­ti, että ilmas­ton­muu­tok­sen avaimet ovat nimeno­maan miesten taskus­sa. Muis­taak­seni nimeno­maan naiset kan­nat­ta­vat ruuhka­mak­su­ja. Naisil­la on yleen­sä huonom­mat palkat, autoa ei han­ki­ta ensim­mäisenä suure­na ostoksena. 

    Valitet­tavasti naiset ovat myös alka­neet pönöt­tää autois­saan, yksin. Yleen­sä autossa pönöt­täjä on miesh­enkilö. Tuskin ajo­taito sinän­sä on sukupuolisidon­nainen omi­naisu­us, ehkä kyseessä on enem­män kiin­nos­tu­mi­nen tai sen puute. 

    Sat­un itsekin ole­maan parem­min aja­va osa­puoli per­heessä, en han­kkisi enää autoa Helsin­gin keskus­taan riesak­si. Sitä on tul­lut kokeil­luk­si, kadun var­res­sa seiso­va auto aiheut­taa hirveästi huo­lia. Auton voin halutes­saan vuokra­ta ja puoli­son työn ulko­maankeikat suju­vat nekin ilman autoa main­iosti pienin järjestelyin.

    Auton­avaimet pakol­la menet­täneet miehet oli­vat van­hempaa ikälu­okkaa, mik­si vas­taavaa ei voisi tapah­tua myös nuorem­mille miehille ja naisille, joille auto on tärkeä osa identiteettiä.

    Yksin autossa istu­mi­nen antaa koke­muk­seni mukaan ylimääräistä voiman­tun­net­ta, jos ei satu ole­maan niin fik­su, että kokee loukkaa­vansa jonkun toisen oikeuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.